1 2026 15,00 € Sebastian Fagerlund loi oopperan aamutähden maagisesta kajosta rondo.fi musiikki | teatteri | tanssi Oulu2026 haluaa muutosta kulttuurilla Saamelaisten oikeudet ESIIN NÄYTTÄMÖLLÄ SAXTRONAUTS tekee löytöretkiä äänissä UMO 50 vuotta jazzin pilarina Liike luo MERKITYKSIÄ TEATTERISSA cd
Jalasjärvi & 15.2 Vaasa: Talvinen matka – Seela Sella & co 15.3. esityksiä kuudelta eri järjestäjätaholta. Orkesteri on esiintynyt konserttitaloissa ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa. klo 19 Musiikkikeskus Snellman, Kokkola Ohjelma: talviharmonikka.com Liput: lippu.fi Vaasa Baroquen kevätkausi tuo barokkimusiikkia Pohjanmaalle moneen eri paikkaan ja huippu taiteilijoiden esittämänä. Kantaesityksiä on kertynyt yli 200 ja levytyksiä lähes 90. ElektroAkustisUutta 20.2. Tällä kertaa musiikki tuodaan Pohjanmaan rannoilta ja lakeuksilta Helsinkiin! Temppeliaukion kirkossa kuullaan torstaina 16.4. Vaasa: AkroBach – Hanna Pakkala, Heini Koskinen 14.2. kerran festivaaliin, jossa teema ”Yli Atlantin” avaa ovet sekä tunnettuihin että yllättäviin Pohjois ja EteläAmerikasta inspiroituneisiin musiikkia arteisiin. Tarjolla katkelmia mestariteoksista, aarioita ja harvinaisempia musiikki helmiä sekä uutta taidemusiikkia. Tervetuloa nauttimaan herkästi reagoivasta ja dynaamisesta yhteissoinnista! SEURAAVA KONSERTTI: Talvisia tarinoita – koko perheen konsertti, pe 16.1. Pietarsaaren Sinfonietta | Vuoden ympäri Rusk – kamarimusiikkia Pietarsaaressa | 17.–21.11.2026 Schaumansali | Vuoden ympäri Keski-Pohjanmaan kamariooppera | 11/2026 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri | Vuoden ympäri Kokkolan SyysKamari | 08/2026 Kokkolan Talviharmonikka | 14.–22.2.2026 Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 28.7.–2.8.2026 Kaustisen kamarimusiikkiviikko 23.–31.1.2026 KOKKOLA LOHTAJA PIETARSAARI MUSTASAARI KASKINEN KRISTIINANKAUPUNKI SEINÄJOKI KAUSTINEN VAASA ILMAJOKI Korsholman Musiikkijuhlat Mustasaari / Vaasa 22.–29.7.2026 Seinäjoen kaupunginorkesteri Vuoden ympäri Lapuan urkufestivaali 09/2027 Ilmajoen Musiikkijuhlat 5.–14.6.2026 Kaskisten Musiikkikesä 07/2027 LAPUA TUTUSTU LAAJAAN TARJONTAAN: www.bothniaclassic.fi /bothniaclassic bothniaclassic Useasti palkittu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri kuuluu kansain välisesti tunnetuimpiin suomalais orkestereihin. klo 18 Musiikkikeskus Snellman, Kokkola Mateusz Gwizdałła, kapellimestari Ohjelma: kamariorkesteri.fi Liput: netticket.fi Talviharmonikka tuo jälleen uutta suomalaista harmonikkamusiikkia yleisön kuultavaksi kun Sampo Kasurisen uutuusteos elektronisesti laajennetulle harmonikalle ja jousi orkesterille saa kantaesityksensä. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin jousikvartetti, Kajsa Dahlbäck & Eartly Angels, Sonja Vertainen, harmonikka, Maaria Pulakka, harppu, Alma Stupak, sello, Jacob Waselius, tenori, Elias Miettinen, piano, Anna-Liisa Bezrodny, viulu, Viktor Nygård, viola, Jan-Erik Gustafsson, sello. Konsertissa ”Pohjanmaan mosaiikki” on tarjolla katkelmia mestariteoksista, aarioita ja harvinaisempia musiikkihelmiä, säveltäjäniminä esimerkiksi Mahler ja Puccini, sekä uutta taidemusiikkia. Taiteellisen johta jan ja sellistin Jan-Erik Gustafssonin johdolla esiintyvät muun muassa Nicholas Daniel, oboe, Christoffer Sundquist, klarinetti, Per Gross, nokka huilu, Angelika Klas, sopraano, AnnaLiisa Bezrodny, viulu, Stenhammar kvartetten, Artemis Wind Quintet ja Michael Blue Band. Tule nauttimaan pohjalaismaakuntien rikkaasta kulttuuri ja musiikkitarjonnasta – tällä kertaa Helsingissä! ELLA K I VIN IEM I CATA PO RT I N ANN A TIL LI V IK T O R NY GÅ RD C L AS O LAV SLO T TE H E L S I N G I S S Ä Iltamusiikki, Vaasan kirkko 3.6.–12.8.2026 Vaasa Baroque Vuoden ympäri Vaasan kaupunginorkesteri Vuoden ympäri Vaasan Kuorofestivaali 14.–16.5.2026. Järjestäjä: Bothnia Classic verkosto Bothnia Classic tuo Pohjanmaan sävelet pääkaupunkiin Bothnia Classic verkosto koostuu 18 klassisen musiikin toimijasta, joko festivaaleista tai orkestereista, jotka tarjoavat musiikkielämyksiä ympäri vuoden. klo 19.00. Kajsa Dahlbäck 10.4. 6.1. Talviharmonikka ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, kapelli mestarinaan Tomas Djupsjöbacka ja solistina harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi tarjoavat jälleen elämyksellisen illan uuden musiikin parissa. Vaasa & 11.4 Pietarsaari: Barokki-iltamat – Eero Saunamäki, Anssi Koskela & Tea Polso Ohjelma: vaasabaroque.com Liput: netticket.fi Korsholman Musiikkijuhlat kutsuu jo 44. Festivaalin teemansäveltäjä on tänä vuonna korealaisamerikkalainen Nicky Sohn. Vaasa: Buxtehude: Membra Jesu Nostri – Vaasa Baroque Ensemble, joht. Mukana mm. Ohjelma: korsholmmusicfestival.fi Liput: netticket.fi ”Pohjanmaan Mosaiikki” -konsertti Temppeliaukion kirkko 16.4. Mukana on muusikoita KeskiPohjanmaan Kamariorkesterista, Korsholman Musiikkijuhlilta, Vaasa Baroquesta, Kaustisen Kamarimusiikkiviikolta, Kokkolan Talviharmonikasta ja KeskiPohjanmaan kamarioopperasta. Vaasa & 7.1 Helsinki: Les arts florissants -ooppera – Jani Sunnarborg, ohjaus 24.1
LIPUT 20-28 € THE ADDAMS FAMILY ESITYKSET 9.5. 02 262 0030 tkteatteri.fi ELÄMYSTEN KOTISI TURUSSA SOHVA ENSI-ILTA 30.1. ASTI LIPUT 30-68 € MAHAGONNYN KAUPUNGIN NOUSU JA TUHO ENSI-ILTA 9.4. LIPUT 21-49 € Osta nyt, nauti keväällä PINOKKIO ENSI-ILTA 4.2. LIPUT 45-82 €
Bach: Matteus-passio Elisabeth Breuer, sopraano Tuomas Katajala, tenori | Jonas Müller, basso Audi Jugendchorakademie Helsingin Barokkiorkesteri joht. 148 | Sellokonsertto Op. M ā ris Kup č s TI 19.5. klo 19 Musiikkitalo Schumann: Requiem & Sellokonsertto Requiem Op. klo 16 & TI 3.3. Stabat Mater -konserttiin kaupan päälle! SU 8.2. klo 16 | Musiikkitalo Delirio Amoroso Bach, Händel, Vivaldi Josipa Bili ć , sopraano Croatian Baroque Ensemble joht. Aapo Häkkinen SU 29.3. www.hebo.fi Liput palvelumaksuineen 15–65 € Sarjalippu: osta lippu neljään Musiikkitalon konserttiin, saat pääsyn 19.5. Aapo Häkkinen SU 19.4. E. klo 16 | Musiikkitalo C. Ph. Aapo Häkkinen Vanhan musiikin sarja Helsingissä | KEVÄT 2026 Sarjalippu myynnissä 8.2.2026 asti! *. 129 Steven Isserlis, sello | Elisabeth Breuer, sopraano Marie Seidler, altto | Patrick Grahl, tenori Cornelius Uhle, basso | Arnold Schoenberg Chor Helsingin Barokkiorkesteri joht. klo 16 | Musiikkitalo Barokkioopperagaala Händel, Lully, Pergolesi, Vivaldi Monta Martinsone, El ī na Šimkus, Anete Vi ļ uma, sopraano | Artis Muižnieks, baritoni Collegium Musicum Riga | joht. Aapo Häkkinen SU 1.3. klo 19 | Temppeliaukion kirkko * Cartellieri, Ryba: Stabat Mater Lydia Teuscher, sopraano | Marie Seidler, altto Patrick Grahl, Tuomas Katajala, tenori Cornelius Uhle, basso | Purcell Choir Helsingin Barokkiorkesteri joht
michael baran TEKSTI JA OHJAUS juhani nuorvala MUSIIKKI KANTAESITYS PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ 4.2.2026 harjoitelmaa ja rakkauden sodan vuosilta Neljälle näyttelijälle ja pianistille
ŁUKASZ TWARKOWSKI: THE EMPLOYEES CAROLINA BIANCHI: THE BRIDE AND THE GOODNIGHT CINDERELLA ANNA SMOLAR: THE BIRDS ALICE RIPOLL: ZONA FRANCA BASHAR MURKUS: YES DADDY BATISFERA: THE GUMMY BEAR’S GREAT WAR PATRICK BLENKARN & MILTON LIM: ASSES.MASSES + EXTENDED PROGRAM
12 R ONDO 1|2026 selittämättömän vetovoima Teksti: AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN | Kuvat: TUOMAS TENKANEN
KARL OVE KNAUSGÅRDIN romaani tarjosi myyttisine ja psykologisine jännitteineen täydellisen pohjan Fagerlundin ilmaisulle. 13 R ONDO 1|2026 UN ON KYSE kokoillan oopperan kaltaisesta ponnistuksesta, aihe on kaikki kaikessa. maailman kantaesityksensä saava Morgonstjärnan – Aamutähti on päästänyt pitkään piilevänä kyteneen tonaalisuuden valloilleen. ” Lilli [ Paasikivi] alkoi hyvin pian Syyssonaatin jälkeen kysellä, olisiko minulla kiinnostusta uuteen yhteistyöhön Kansallisoopperan kanssa”, Sebastian Fagerlund taustoittaa. ”Mutta aiheen valitseminen vei aikaa. ”Se peilaa hienosti tätä maailmaa, jossa ollaan kiinni omissa kuplissa eikä nähdä omaa napaa pidemmälle”, sanoo Sebastian Fagerlund. selittämättömän vetovoima | k. Aamutähti-oopperassa omissa ongelmissaan kyntävät henkilöt havahtuvat vasta hitaasti uuden jättitähden valoon. Kun sopiva tarina sitten löytyi, siinä oli mitä suurimmissa määrin kyse juuri tästä. Seuraava ooppera alkoi nopeasti pyöriä ajatuksissa. 30.1. Outo voima säteilee vieraasta tähdestä Karl Ove Knausgårdin romaanissa Aamutähti (Morgenstjernen, 2020). On usein todella vaikeaa löytää hyvää tarinaa, joka koskettaa, ja jossa henkilöhahmoissa on tarpeeksi syvyyttä.” Lisäksi Fagerlund kertoo kaivanneensa jonkinlaista selittämättömyyttä, tunnelmaa, joka resonoisi hänen ilmaisunsa kanssa. Jokainen oopperahanke on ollut SEBASTIAN FAGERLUNDILLE käännekohta, jossa oopperan musiikki on säteillyt ympäröiviin teoksiin ja vienyt sävelkieltä uuteen suuntaan. Ingmar Bergmanin tunnetun elokuvan käsikirjoitukseen perustuva Höstsonaten-ooppera (2016) oli Sebastian Fagerlundille vuosikymmenen tärkein teos. Aamutähden vähitellen lisääntyvä valo on oopperan musiikissa keskeinen kaarros
Tähden valo kasvaa orkesterissa Fagerlundin musiikissa on usein merivirtoja tai mannerlaattoja muistuttavia syviä pohjarakenteita, jotka vyöryvät nopealiikkeisemmän pinnan alla. Raja elämän ja kuoleman, todellisuuden ja kuvitelman välillä alkaa hämärtyä. ”Ja sitten tarinassa on tämä valtaisa eeppinen elementti: aamutähti, joka nousee taivaalle.” Libretto antaa tilaa musiikille Bergenin kaupungin ylle kohoava tuntematon tähti alkaa aiheuttaa outoa käytöstä ihmisissä ja eläimissä. ”Että vaikka musiikki kuulostaisi nopealta, kehityskaaret ovat hitaita”, hän avaa. ”Minua kiehtoi epätodellisuuden tunne, joka hiipii esiin päähenkilöiden stressaavimmissa tilanteissa.” Vähitellen kasvavan aamutähden myötä kaikki alkaa näyttää erilaiselta. Massiivisesta autofiktio-romaanisarjastaan tunnettu Knausgård oli maagista realismia henkivän Aamutähden myötä kääntänyt urallaan uuden lehden. ”Gunilla on luonut syvällisen ja voimakkaan libreton, jossa on tarpeeksi tilaa musiikille ilmaista tunteita, tapahtumia ja päähenkilöiden sisäisiä maailmoja. ”Knausgårdia ei ehkä heti yhdistäisi oopperaan, mutta Aamutähden henkilöhahmoissa oli jotakin mielettömän kiinnostavaa”, Fagerlund kertoo innostuneesti. ”Alusta asti tunnelma on hieman kummallinen, kuin jokin arkaainen voima odottaisi varjoissa. ”Jos minun pitäisi määritellä omaa ilmaisuani, niin hidas ja jatkuva musiikillinen muuntuminen on ollut viimeiset 15 vuotta se kantava elementti. Sitä haluan edelleen tutkia ja viedä pidemmälle.” Knausgårdin romaanin tunnelma iski Fagerlundiin osittain siksi, että siinä on kyse nimenomaan vähittäisestä muutoksesta. ”Kuten päähenkilöt verraten hitaasti kiinnittävät huomiota uuteen valoilmiöön, niin kuulijakin vähitellen havahtuu uuteen äänimaailmaan.” ”Olen edelleen täysin kiinni Aamutähden affektissa. Hän innostui heti romaanin luettuaan. Se luo oopperataiteen magian, että on monia tulkinnan tasoja ja jokaiselle niistä rakentuu oma emotionaalinen intensiteettinsä.” Aamutähden ohjaa Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess ja ensi-illassa musiikin johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu. ”Minun osuuteni on tehty ja on toisten vuoro tehdä työnsä, oma tulkintansa. 14 R ONDO 1|2026 Fagerlund kertoo lumoutuneensa norjalaiskirjailijan romaanin ilmapiiristä. Valtavan korkeita, kirkkaita ja melkein kuulon rajalla olevia ääniä”, hän kuvailee. ”Oopperan pitääkin olla erilainen kuin lähtöteksti, itsenäinen taideteos”, Fagerlund painottaa. Soitin heti Gu nilla Hemmingille, jonka kanssa yhteistyö Syyssonaatin parissa oli sujunut niin hyvin, ja kysyin mitä mieltä hän on.” Suomenruotsalaiselle näytelmäkirjailijalle ja dramaturgille Syyssonaatti oli ollut ensimmäinen oopperalibretto. Musiikki on se eteenpäin vievä voima ja välittää myös sitä, mikä ei suoraan näy lavalla.” Kun loppusyksystä 2025 teemme haastattelua, Aamutähden kantaesitykseen on muutama kuukausi. Fagerlund tiesi alusta asti haluavansa kuvata tähden valoa musiikillisesti ja luoda sen avulla koko oopperan mittaisen kaarroksen. ”Siinä on samaan aikaan vahva inhimillinen taso, henkilöt ja heidän epätoivoiset pyrkimyksensä löytää merkitystä elämässä, ja sitten tämä valtava tausta, jossa maailma alkaa muuttua”, säveltäjä kuvailee. Tuntuu kuin oopperan tarinalla olisi ollut kaiken aikaa valtava resonanssi oikean maailman kanssa.”. Säveltäjä kertoo elävänsä kutkuttavia aikoja ja potevansa myös hieman luopumisen tuskaa. Puhutaan ennusmerkeistä, ihmiset näkevät näkyjä. ”Ja vähitellen ne kasvavat koko orkesterin kattavaksi kokonaisvaltaiseksi harmoniaksi, kunnes eräs päähenkilöistä viimein huomaa, että taivaalle on nousemassa tuo valtaisa uusi tähti.” Fagerlund halusi, että aamutähden sointimaailma ympäröisi kuulijan aluksi hyvin hienovaraisesti. Säveltäjä kertoo, että häntä on pitkään kiehtonut jatkuvan kehittelyn ja hitaan transformaation dynamiikka. ”Se lähtee aivan pienestä soinnista, jossa on jousisoittimien huiluääniä sekä waterphoneja ja crotalekseja jousella soitettuna. Kahden päivän aikana tapahtuva tarina muuntautui luontevasti kaksinäytöksiseksi oopperaksi
Muissa päärooleissa ovat Niklas Björling Rygert, Mari Palo ja Jenny Carlstedt sekä Helena Juntunen ja Tommi Hakala kuten Syyssonaatissakin. Oli tärkeää luoda kullekin hahmolle selkeä motiivi ja tunnelma, joka mahdollistaisi kehittelyn.” ”Tarinan draaman kaarta kannattelee lisäksi kaksi yleistä johtoaihetta. | Fagerlund luonnostelee teoksiaan pitkään ja etsii uuden sävellyksen ydintä. Kutakin henkilöä seurataan vähän aikaa kerrallaan. Nyt jälkikäteen tuntuu kuin en kunnolla edes muistaisi sen säveltämistä, olin kuin jossakin transsissa”, Fagerlund kertoo. ”Se peilaa hienosti meidän maailmaa, jossa ollaan kiinni omissa kuplissa eikä nähdä omaa napaa pidemmälle”, säveltäjä painottaa. Fagerlundille on oleellista, että ooppera on relevanttia meidän ajassamme. Yhtäkkiä tästä henkilöstä, joka on käyttäytynyt kaiken aikaa järkyttävästi, paljastuu hetkeksi erilainen ja herkkä puoli. Tiesin, keille sävelsin, ja se vaikutti myös laululinjoihin ja tunnelmiin.” Gunilla Hemmingin libretto on elokuvamainen, episodimainen. ”Miten toteuttaa episodimaisuus niin, että kokonaisuus pysyy eheänä ja että kun hahmoon palataan, hän on edelleen tunnistettava mutta samalla myös jollain tavalla muuttunut. Tätä heijastaa myös Fagerlundin oma lempikohta. Henkilöhahmot kyntävät kukin omissa ongelmissaan oivaltamatta, mitä ympärillä on meneillään. Toinen motiivi edustaa epävarmuutta, ja tilanteiden muuttuessa yhä kaoottisemmiksi epävarmuus saa enemmän tilaa.” Näkökulmat vaihtuvat koko ajan, ja päähenkilöistä avautuu oopperan edetessä uusia puolia. Aiheuttavatko ihmiset tilanteen, vai vaikuttaako kaikkeen jokin yliluonnollinen voima. Fagerlund korostaa, ettei kyseessä ole katastrofikertomus maailmanlopusta, vaan tarina muutoksesta. Kohtaus teki minuun valtavan vaikutuksen, kun luin libreton. ”Jostein, hahmoista kaikkein ilkein, on tajuttomana ja näkee unta, että hän etsii poikaansa, jonka luulee menettäneensä. Fagerlund on innoissaan hienosta pohjoismaisesta castista, joka oli tiedossa hyvissä ajoin. ”Kaikkein hienoin hetki säveltämisessä on, kun ei ole ihan varma, johdatteletko sinä musiikkia vai musiikki sinua.”. Se oli Fagerlundin mielestä kiehtova musiikillinen haaste. Ensimmäisen voisi sanoa kuvaavan yhteiskuntaa ja olemassaoloa, ja kuoro esittelee sen heti oopperan alussa. Vaikka Aamutähti on täynnä ikiaikaista valon ja pimeyden symboliikkaa sekä myyttis-uskonnollisia viittauksia (enteileekö aamutähti Kristuksen vai Luciferin tulemista?), se on täysin kiinni nykypäivässä. Mikä on todellista ja mikä houretta?” Kohtaloiden kaleidoskooppi Oopperaan on romaanin mittavasta hahmogalleriasta valikoitu kuusi päähenkilöä sekä lisäksi sivuhahmoja. ”Esimerkiksi Josteinia, tarinan eräänlaista pahista, laulaa bassobaritoni Johan Reuter. ”Kysymysmerkki on jatkuvasti ilmassa. 15 R ONDO 1|2026 Vähittäisellä havahtumisella on myös temaattinen yhteys tarinaan
”En ollut kyennyt jättämään Helenan herkän ja kauniin aarian tunnelmaa, tunsin että se piti vielä viedä päätökseen orkestraalisesti”, Fagerlund sanoo. Melodisuuden kautta Fagerlundin musiikissa piillyt tonaalisuus on murtautunut selvemmin esiin. Kun luonnostelee, se alkaa selkiytyä ja kirkastua. Konsertti oli Jorma Panulan suunnittelema, ja hän pyysi Maximiliania johtamaan Beneathin. Mahdollisesti teos liikkuu Aamutähden maailmassa, säveltäjä paljastaa. Psykologisen draaman mittakaava on vain laajentunut ydinperheestä kokonaisen kaupungin asukkaisiin. Veikkaan, että Aamutähden kohdalla tulee käymään samoin.” Solistit antavat sytykkeitä Fagerlundin oopperat eivät ainoastaan ole synnyttäneet ohessaan muita teoksia, vaan ne ovat säteilleet kauaskantoisella tavalla koko ilmaisuun. ”Halusin tutkia mihin erään henkilöhahmon musiikillinen maailma voisi viedä, ja samalla syntyi tämä teos.” Fagerlund kertoo, että luonnosteluvaihe – lyijykynällä ja nuottipaperilla – on hänelle kaikkein tärkein. Motiivit alkavat ikään kuin elää omaa elämäänsä keskenään. Joulukuussa jousiorkesteriteos Beneath (2022) soi Helsingin kaupunginorkesterin Suomalaisen musiikin päivän konsertissa. Vastikään Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa sai kantaesityksensä klarinettikonsertto nro 2 solistinaan Fagerlundin läheisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluva Christoffer Sundqvist. Yhteistä Fagerlundin oopperoille on myös se, että ne ovat olleet hänen urallaan käännekohtia, jotka ovat synnyttäneet vanavedessään muita teoksia. Seuraava uusi teos on latvialaiselle urkuvirtuoosi Iveta Apkalnalle syntyvä urkukonsertto, joka on neljän orkesterin kansainvälinen yhteistilaus. Tällainen on yleisesti ottaen tyypillistä suurissa sävellyshankkeissa, mutta Fagerlund on viettänyt oopperoidensa materiaalissa poikkeuksellisen kauan aikaa. Hän käyttää paljon aikaa päästäkseen perille kunkin teoksen musiikillisten aiheiden luonteesta. Fagerlund koki marraskuussa New Yorkin -debyyttinsä, kun Dima Slobodeniouk ja New Yorkin filharmonikot esittivät orkesteriteoksen Stonework (2015). Esitys oli harvinaislaatuinen, sillä kapellimestarina toimi säveltäjän 18-vuotias poika Maximilian Fagerlund. Tämän jälkeen varsinainen säveltäminen voi olla hyvinkin vauhdikasta. Aamutähdessä toden ja houreen raja on jatkuvasti hämärä.. Tällä hetkellä Fagerlund säveltää Come Eco -kitarakvintetostaan (2024) laajennettua orkesteriversiota Tampere Filharmonialle, jonka teemasäveltäjä hän kuluvalla kaudella on. Oopperassa halvaantunut Helena ei pysty kunnolla kommunikoimaan kielellisesti. Sen maailma on viimeiset kaksi vuotta kyllästänyt kaiken tekemiseni. ”Alussa tuntuu kuin katsoisin jotakin utuista hahmoa, jonka sisällä teoksen ydin piilee. Ymmärrettävästi vaikutus on näkynyt melodian käsittelyssä ja laulavuuden lisääntymisessä. ”Olin tästä todella liikuttunut ja iloinen. Mitä enemmän olen etukäteen kiinnittänyt huomiota materiaalien yksityiskohtiin, sitä itseohjautuvammin musiikki tuntuu liikkuvan. ”Olen edelleen täysin kiinni Aamutähden affektissa. ”Aamutähdessä on hyvin vahva tonaalinen pohjavire. Esimerkiksi vielä kaksi vuotta sitten hän palasi Syyssonaatin materiaaliin viululle ja orkesterille sävelletyssä Helena’s Song -teoksessa. Eräänlainen romantiikko minussa on aina ollut läsnä, mutta olen ehkä aiemmin vain peitellyt sitä tehokkaammin”, hän nauraa. Syyssonaattia ennen oli syntynyt 1700ja 1800-luvun tapahtumista ammentava ooppera Döbeln (2009), jossa haavoittunut kenraali näkee oopiumhoureissa välähdyksiä sekä menneestä että tulevasta. Döbelnissä houraillaan ja nähdään enneunia, ja Syyssonaatissakin liikutaan valveillaolon ja unen välimaastossa.” Vaikka Aamutähti on hyvin erilainen ooppera kuin kamarinäytelmämäinen Syyssonaatti, jatkumo on selvä. ”On vaikeaa säveltää itseään ulos oopperoista, ne ovat niin monumentaalisia projekteja. Nykyperspektiivistä Fagerlund näkee oopperoidensa välillä selviä yhtymäkohtia. ”Tiedostamattomassa tapahtuvat asiat ovat jo pitkään olleet tärkeitä. 16 R ONDO 1|2026 Unenomaisia oopperamaailmoita Aamutähti on Fagerlundin kolmas ooppera. ”Nyt se alkaa kuulua ympäröivissä teoksissakin.” Konsertot sekä yhteistyö solistien kanssa ovat aina olleet tärkeä osa Fagerlundin työskentelyä. Kaikkein hienoin hetki säveltämisessä on, kun ei ole ihan varma, johdatteletko sinä musiikkia vai musiikki sinua.” ■ Fagerlundin oopperoita yhdistävät tiedostamattoman ja unenomaisuuden aiheet. Vasta lopussa hänen sisäinen maailmansa ilmenee unenomaisessa kohtauksessa. Tuntuu kuin oopperan tarinalla olisi ollut kaiken aikaa valtava resonanssi oikean maailman kanssa.” Musiikki elää omaa elämäänsä Säveltäjä sai loppuvuodesta vaihtelua oopperakantaesityksen odotukseen muutamasta hyvin erityisestä hetkestä. Maximilian on käynyt aktiivisesti Panulalla tunneilla, ja olen suunnattoman ylpeä, että hän on löytänyt oman polkunsa pianistina ja kapellimestarina.” Beneath on itse asiassa ensimmäinen Aamutähden sävellysprosessiin kytkeytyvä teos. Urut ovatkin hyvä soitin unenomaisen, myyttisen tunnelman ilmaisemiseen
Clarke | T. Haydn: L’anima del filosofo -alkusoitto W. PAVILJONKI klo 18 Mikko kuustonen, laulu Jukka Perko, saksofoni & liidaus TULKINNAN TAIKURI TO 19.2. PAVILJONKI klo 18 féLix Benati, kapellimestari JoHan krogius, tenori Jussi JärvenPää, käyrätorvi L. A. Poulenc: Concert champêtre cembalolle ja orkesterille I. Šostakovitš: Hamlet, osia S. Prokofjev: Sinfonietta A. Satie: Trois petites pièces montées M. Farrenc: Sinfonia nro 3 ILMARI HANNIKAINEN -PIANOKAMARIMUSIIKKIKILPAILUN FINAALIT KE–TO 4.–5.3. Pépin) B. Marttinen | T. PAVILJONKI klo 18 JyväskyLä sinfonia & iLMavoiMien Big Band teeMu takanen, kapellimestari iiro rantaLa, piano HAYDNIN LUOKKAKOKOUS TO 9.4. Schubert ELÄVIEN KIRJOISSA – ILTA MIKKO KUUSTOSEN SEURASSA LA 14.2. Schumann: Viulukonsertto N. C. MarJukka Manner G. PAVILJONKI klo 18 Lorenzo Passerini, kapellimestari ettore Pagano, sello D. F I / K U LT T U U R I jklteatteri.fi@jklteatteri jyvaskylasinfonia.fi @jyvaskylasinfonia alunperin new yorkin näyttämölle tuottaneet arielle tepper ja marty bell | alkuperäistuotanto northlight theatre chicago, il | esitetään yhteistyössä music theatre internationalin kanssa ”Musikaali teki minuun vaikutuksen erinomaisen taitavien esiintyjien ja orkesterin takia. PAVILJONKI klo 18 okko kaMu, kapellimestari otto antikainen, viulu J. VALTIONTALON KULTTUURISUOJA klo 18 JyväskyLä sinfonian seLLokvartetti Fitzenhagen| Tšaikovski | Werner | Wagner | Tansman | Piazzolla | Popper MYRSKYLUODOLTA NAPAPIIRILLE KE 6.5. Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousille L. F. PAVILJONKI klo 18 Lorenzo Passerini, kapellimestari Matias Häkkinen, cembalo ena Pongrac, mezzosopraano tuoMas MiettoLa, tenori WaLtteri torikka, baritoni J. Sibelius: Sinfonia nro 3 RANSKALAINEN ILTA TO 19.3. PAVILJONKI klo 18 Jaan ots, kapellimestari kansainväLisen sarJan finaListit OKKO & OTTO TO 12.3. ” KATSOJAKOMMENTTI AAAAA suomennos jyri numminen ohjaus anssi valtonen kapellimestari lasse hirvi Liput 40 | 38 | 27 € VALOKUVA Jiri Halttunen. Sibelius: Rakastava J. PAVILJONKI klo 18 ako kiiski, kapellimestari oona airoLa, laulu MikaeL saari, laulu ATTE & ELINA KE 13.5. Hatšaturjan: Konserttirapsodia sellolle ja orkesterille K AMARIMUSIIKIN KIMALLUSTA TO 5.2. van Beethoven: Sinfonia nro 3 MESSIAS TO 16.4. Ibert: Hommage à Mozart F. PAVILJONKI klo 18 atte kiLPeLäinen, liidaus eLina väHäLä, viulu R. TAULUMÄEN KIRKKO klo 18 JyväskyLä sinfonia & enseMBLe nyLandia Matias Häkkinen, kaPeLLiMestari eMMa kaJander, soPraano katariina HeikkiLä, aLtto aaron godfrey-Mayes, tenori Luke terence scott, Basso Musica-kuoro, vaLM. Mozart: Sinfonia nro 38 Kevät 2026 J Y VA S K Y L A . Mozart: Pianokonsertto nro 24 L. Boulanger: D’un matin de printemps (sov. Muhly: Eager Music W. PAVILJONKI klo 18 TO 23.4. Händel: Messias RAJATON SINGS BEE GEES KE 22.4. PAVILJONKI klo 18 eero LeHtiMäki, kapellimestari LauLuyHtye raJaton KamariKonsertti HETKIÄ JA HELMIÄ KE 29.4. Stravinsky: Pulcinella, balettimusiikki SLAAVILAISTA KIPINÄÄ TO 22.1. Ravel: Le Tombeau de Couperin L’Éventail de Jeanne, balettimusiikki (10 säveltäjää) ALL THAT JAZZ TO 26.3. PASTISSIEN PAULOISSA TO 15.1. Uskomattoman taitavaa ja vangitsevaa tulkintaa. A. HANNIKAISSALI klo 18 JyväskyLä sinfonian Ja suoMaLaisen MusiikkikaMPuksen Muusikoita R. TAULUMÄEN KIRKKO klo 18 Lorenzo Passerini, kapellimestari E. Turriago | F. PAVILJONKI klo 18 giusePPe MengoLi, kapellimestari anton MeJias, piano J. Sibelius: Kuusi humoreskia viululle ja orkesterille J