CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 19 T A M M IK U U C LA SS IC 1 2019 9,90 € Rock aikuistui klassiseksi Muusikoiden tärkeät harrastukset Olli Mustonen syöksyy Bartókin ääripäihin Kyeong Ham Han Kim soittavat nyt sooloja RSO:ssa &
RICHARD STRAUSS: TO 16.5. | 19.00 Konserttitalo CHRISTIAN KLUXEN, kapellimestari GEORGY TCHAIDZE, piano Adès – Rahmaninov – Nielsen 25,50 | 20,50 | 9,50 € MUUSA JA RUNOILIJA To 28.2. | 19.00 TURUN KONSERTTITALO KONSERTTIVERSIO Maestro Leif Segerstamin menestyksekkään ylikapellimestarikauden vaikuttava päätösnumero! LEIF SEGERSTAM, kapellimestari ANU KOMSI, Salome CHRISTIAN JUSLIN, Herodes TUIJA KNIHTILÄ, Herodias TOMMI HAKALA, Jokanaan SAM FURNESS, vartiopäällikkö Narraboth NIINA KEITEL, Herodiaan palvelija KATEGORIA I: 65,50 | 58,50 | 34 € KATEGORIA II: 34 | 29 | 18,50 € TURUN KULTTUURIKAUPPA ARS MUSICA Aninkaistenkatu 9 (ma–pe klo 12–17 sekä tapahtumien yhteydessä) Hinnat sisältävät Lippupisteen palvelumaksut. & | 19.00 | Sigyn-sali DAVID CLAUDIO, kapellimestari 25,50 | 20,50 | 9,50 € 17.1. | 19.00 | Konserttitalo TAAVI ORAMO, kapellimestari REBECCA ROOZEMAN, viulu JONATHAN ROOZEMAN, sello Haydn – Saint-Saëns – Lindberg – Haydn 25,50 | 20,50 | 9,50 € TAMMIKUU NELJÄ VIIMEISTÄ LAULUA to 17.1. | 18.00 | Tuomiokirkko EDWARD ANANIAN-COOPER, kapellimestari SOLISTIT: TFO.FI Haydn 34 | 29 | 18,50 € VENI, VENI, EMMANUEL To 25.4. & pe 15.2. & pe 25.1. | 19.00 Konserttitalo JULIAN RACHLIN, kapellimestari ja viulu Mendelssohn – Mozart – Beethoven 25,50 | 20,50 | 9,50 € MESTAREIDEN MATKASSA Su 27.1. 15.3.. | 18.00 | Konserttitalo 17.00 Lasten kulttuuritempaus Lastenkonsertti ESA HEIKKILÄ, kapellimestari MARI KÄTKÄ, laulu ULLA PIISPANEN, laulu HELMIKUU KATEDRAALI SOI To 7.2. | 14.00 | Sibelius-museo Kamarimusiikkikonsertti TAPIO LIUKKONEN, bassoklarinetti HANNES KAUKORANTA, käyrätorvi MERVI HUTTUNEN, (ohjelmiston suunnittelija), käyrätorvi MARJAANA HOLVA & JUHA VILJANEN, viulu MATTHIAS FUNKE, alttoviulu LARIMATTI PUNELPURO, sello Bowen – Bartók – Beethoven 25,50 | 20,50 | 9,50 € FAGOTIN VIEMÄÄ pe 8.3. & pe 15.3. & | 15.00 | Konserttitalo MARKKU JOHANSSON, kapellimestari PAULA KOIVUNIEMI, laulu 25,50 | 20,50 | 9,50 € RANSKALAINEN ILTAPÄIVÄ Su 5.5. Toimitusmaksut alk. & | 19.00 | Konserttitalo RYAN BANCROFT kapellimestari SIMONE RUBINO, lyömäsoittimet Ljadov – MacMillan – Rahmaninov 25,50 | 20,50 | 9,50 € TOUKOKUU VAPPU PAULAN KANSSA Ke 1.5. | 19.00 Konserttitalo LEIF SEGERSTAM, kapellimestari JOHANNA RUSANEN, sopraano Strauss 25,50 | 20,50 | 9,50 € EROICA to 24.1. & pe 29.3. | 15.00 | Turun linna Kamarimusiikkikonsertti MATTI KOPONEN, (ohjelmiston suunnittelija), viulu SUSANNA SUORTTANEN, viulu JOUNI RISSANEN, alttoviulu ROI RUOTTINEN, sello Brahms – Mendelssohn 25,50 | 20,50 | 9,50 € EGOTRIPPI & TFO ”Aina matkalla jonnekin” Ke 30.1. | 19.00 | Konserttitalo JULIAN RACHLIN, kapellimestari BORIS BROVTSYN, viulu Beethoven Saint-Saëns – Brahms 25,50 | 20,50 | 9,50 € MUSIIKKISATU HILLA JA LIISI To 21.3. | 19.00 | Konserttitalo ALEXANDRE BLOCH, kapellimestari ETIENNE BOUDREAULT, fagotti Schumann – von Weber – Schönberg 25,50 | 20,50 | 9,50 € ROMANTIIKKAA To 14.3. | 19.00 | Konserttitalo LEIF SEGERSTAM kapellimestari JANNE MERTANEN, piano Chopin – Sibelius 25,50 | 20,50 | 9,50 € AIKOJEN LOPPU su 7.4. | 19.00 Konserttitalo OKKO KAMU, kapellimestari ELINA VÄHÄLÄ, viulu ARTO NORAS, sello Brahms – Beethoven 25,50 | 20,50 | 9,50 € HUHTIKUU PIANISMIA To 4.4. & pe 18.1. | 19.00 | Logomo-sali ANTTI RISSANEN, kapellimestari EGOTRIPPI: MIKKI KAUSTE, laulu, koskettimet KNIPI, laulu, kitara SKELE, kitara ANSSI MAASALO, basso, laulu RISTO NIINIKOSKI, rummut, laulu 34 | 29 | 18,50 € PÄÄSIÄISKONSERTTI: LUOMINEN Pe 19.4. & PE 17.5. & pe 5.4. 1 €, www.lippu.fi. TUOMAS KESÄLÄ, piano PUOLALAN MUSIIKKILUOKKIEN PICCOLO-KUORO 18,50 | 9,50 € NAANTALIN MUSIIKKIJUHLAT 40 VUOTTA To 28.3. | 18.00 | Betel-kirkko Kamarimusiikkikonsertti JASMINE BEAMS & QI LI viulu HELINÄ NISSI, alttoviulu ANDREAS HELLING & EIJA HUHTALA-KRAPU, sello AAPO KYYHKYNEN, kontrabasso TAKUYA TAKASHIMA, oboe TANJA NISONEN, käyrätorvi JOUKO LAIVUORI, cembalo Couperin – Adès – Rossini – Schubert 25,50 | 20,50 | 9,50 € VIRTUOOSI Pe 12.4. | 14.00 & 16.00 Konserttitalo Lastenkonsertti SATU SIMOLA, kapellimestari ja kertoja TFO:N HIIRIORKESTERI 18,50 | 9,50 € TEMPERAMENTTIA! To 14.2. | 15.00 | Turun linna Kamarimusiikkikonsertti JUHA-PEKKA VIKMAN & SUSANNA SUORTTANEN, viulu SAULI KULMALA, alttoviulu KATJA KOLEHMAINEN, sello MEGUMI NAKAZAWA, trumpetti ANNA-MAIJA LAIHOIHEKWEAZU, pasuuna ANNA KULMALA, piano Fauré – Castérède – Debussy 25,50 | 20,50 | 9,50 € NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Ke 8.5. | 19.00 | Konserttitalo HÅKAN HARDENBERGER kapellimestari ja trumpetti Haydn – Prokofjev – Ravel – Planel – Mitchell – Lundgren – Legrand – Piazzolla 25,50 | 20,50 | 9,50 € MAALISKUU FANTASIA Su 3.3. | 19.00 | Tuomiokirkko JUHA-PEKKA VIKMAN & MAIJA KONTUNEN, viulu VESA-PEKKA KOPAKKALA & MEGUMI NAKAZAWA, trumpetti ANU HONKANEN, piccolohuilu Pachelbel – Vivaldi – Bach 25,50 | 20,50 | 9,50 € LASTEN MUSIIKKISALONKI: ORKESTERISATU HIIRI Su 10.2
48–50 Kuukauden klassikko • Béla Bartókin jousikvartetot ovat symmetriaa ilman paluuta entiseen. 52–56 Ulkomailta • Wagnerin Ring on Mariinski-teatterin klassikko • Barokkiooppera kukoisti Berliinin uudella festivaalilla 57 Lauri Toivion sarjakuva • Muusikko ja graafikko Lauri Toivion musiikkisarjakuva. Joka tapauksessa ne antavat musiikinteolle erilaista perspektiiviä. 36–40 Ei pelkkää musiikkia • Muusikoiden toiset tekemiset voivat liittyä kiertoteitse musiikkiin, tai sitten eivät. Bisnes ja taide hyrräävät vanhojen ja kuolleiden varassa. 4 R ONDO C LASSIC 1|2019 CL SSIC V t ammikuun Sisältö 46–47 Jazzin oman tien kulkija • Sid Hille haluaa, että sävelletty musiikki kuulostaisi improvisaatiolta ja improvisoitu sävelletyltä. 59–65 Rondo arvioi 59 Tuhkimo Kansallisbaletissa 60–65 CD ja DVD -sivut 66–69 Suomessa soi 66 Tampereen musiikkikevään satoa 68 We jazz toi alan trendejä esiin 67–69 Tammikuun orkesterikalenteri 69 Tammikuun kantaesitykset 70–73 Encore 70–71 Myöhäisiän musiikkikasvatusta 72 Kosketinsoitinten koko skaala opetuksessa 73 Jouni Auramon kolumni 73 Lassi Rajamaan runo 74–77 Radio ja TV 74–76 YLE Radio 1:n ohjelmatiedot 77 Yle Teeman ja Arenan musiikkiohjelmia 78 Palvelukortti 79 Kai Amberlan kolumni www.rondolehti.fi. 8–19 Alkusoitto • Jaakko Kuusiston Jää Kansallisoopperassa • Järnefeltin elokuvamusiikki alkuperäisenä • Lappeenrannan laulukilpailut • Salosen ja Vänskän uudet kuviot • Pelimannimuotokuvia: Maija Pokela 21 Lassi Rajamaan piirros 22 Mediasakset • Musiikkisitaatteja Suomen lehdistöstä tänään 23 Olli Virtaperkon kolumni 24–27 Tabea Zimmermann kriittisenä • Alttoviulistitähti kritisoi niin vanhojen jousisoittimien kauppaa kuin kapellimestarien valtaa. 42–45 Rock kasvoi klassiseksi • Klassinen rock on 2000-luvun musiikillista arvoperintöä. 30–35 Musiikki ei tunne rajoja • Ulkomaisten muusikoiden tulo Suomen orkestereihin nostaa rimaa ja tuo väriä soittoon. 28–29 Olli Mustonen ja Bartók • Säveltäjän pianokonsertot ovat matka pianismin äärirajoille. 7 Pääkirjoitus • Musiikkielämä kansainvälistyy, ollaanko siihen valmiita
Teos maalaa kuvan ihmiskohtaloista keskellä ulkosaariston ankaria olosuhteita. Teksti: KIMMO KORHONEN Marjukka Tepponen laulaa Mona Kummelin roolia Jää-oopperassa. Saaristolaiselämää Lundbergin Jää-romaanin vahva tunnelataus ja kerronnan elävyys kumpuavat kirjailijan omasta taustasta. Petter pitää ensimmäisen saarnansa, pääsee saarelaisten suosioon ja alkaa sulautua osaksi pientä yhteisöä, jossa on omat ilonsa ja surunsa ja myös omat pinnanalaiset ja joskus pinnallekin nousevat jännitteensä. Ohjaajana on Anna Kelo. ULLA-LENA LUNDBERGIN rakastettu romaani Jää saa uuden muodon JAAKKO KUUSISTON oopperana. Vielä intensiivisemmän merikokemuksen hän sai viettämällä elokuusta 2014 kesäkuuhun 2015 koko talvikauden Suomen saariston eteläisimmässä asutussa nurkkauksessa Utön saarella. Myös Jaakko Kuusistolle meri-aiheinen lähtökohta on ollut läheinen. On itsestään selvää, että naapuria autetaan, ja sitä elämää on nykyisessä kaupunkikulttuurissa melkein mahdotonta kuvitella.” Aika Utössä muodosti hienon pohjustuksen Kuusiston Jää-oopperalle, vaikka teoksen säveltämisestä ei vielä silloin ollut tietoakaan. Alun perin oli mielessä aivan toinen aihe, mutta se jäi käytännön syistä toteutumatta. e ”Olin kolme vuotta sitten tekemässä Eicca Toppisen ja Perttu Kivilaakson Indigoa Kansallisoopperassa, kun Lilli Paasikivi totesi, että minunkin pitäisi tehdä heille oma ooppera. 8 R ONDO C LASSIC 1|2019 Alkusoitto KANSALLISOOPPERAN SUOMALAISSATSAUS | JÄRNEFELTIN ELOKUVAMUSIIKKI ALKUPERÄISENÄ | MAESTROT LIIKKEESSÄ LETÄÄN 1940-LUKUA, ensimmäisiä sodanjälkeisiä vuosia. 1974) ooppera Jää (2017–18) saa 25. ”Kaikkein mielenkiintoisinta oli sään ääri-ilmiöiden ohella se pienen saaristoyhteisön elämä; siinä puhutaan talvikaudella muutamasta kymmenestä ihmisestä. Ahvenanmaan ulkosaaristossa on itäisestä ja läntisestä osasta muodostuva Luoto, jonne nuori pappi Petter Kummel ja hänen Mona-vaimonsa saapuvat pienen tyttärensä kanssa. Kenties juuri kokemukset pienessä yhteisössä keskellä meren pauhuja ohjasivatkin hänet Lundbergin romaanin ääreen. Tämä on lähtökohtana Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkitussa romaanissa Is (Jää) (2012), joka on poikkeuksellisella tavalla löytänyt lukijoiden sydämet ja saavuttanut suomalaisittain muhkean lähes 150 000 kappaleen myynnin. Ympärillä velloo meri mahtavana luonnonvoimana, jonka armoilla ihmiset ovat. Meri antaa heille elämän mutta joskus myös ottaa sen. meren ehdoilla elämää. Miten esimerkiksi toimitaan, kun jotain tarvitaan tai jokin elintarvike loppuu. Hän kertoo tapahtumia, joka ovat saaneet innoituksensa hänen aikanaan Kökarin saarelle muuttaneiden vanhempiensa tarinasta. ”En ollut lukenut sitä vielä silloin, mutta moni oli suositellut sitä minulle. tammikuuta ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperan isolla näyttämöllä. Se on melkeinpä parasta, mitä säveltäjälle voi Suomessa tapahtua. Lisäksi tiesin aiheen, ja minulla itsellänikin on saaristotaustaa.” Kuusisto on viettänyt lapsuutensa Sipoossa meren rannalla, joten saaristo ja siihen liittyvät luonnonvoimat ovat hänelle tuttuja. Seuraavaksi ajatus kääntyi Lundbergin romaaniin. Iso ooppera on se kuningaslaji”, Kuusisto kertoo. Nyt Luodon asukkaat nousevat näyttämölle, kun Jaakko Kuusiston (s
Sarjaliput myynnissä 20.1. 2019 saakka! lippupalvelu Juhani Heinonen -viulukilpailu 2019 Ikäsarjat 10–12-vuotiaat 13–15-vuotiaat 16–24-vuotiaat Ilmoittautuminen sekä ajantasaiset tiedot kilpailutapahtumista ja nettilähetyksistä www.kesmes.fi Jyväskylässä 1.–6.3. klo 18 Hannikaissali, Pitkäkatu 18-22 16–24-vuotiaiden finaali Jyväskylä Sinfonia, kapellimestarina Erkki Lasonpalo ke 6.3. klo 19 Jyväskylän teatteritalo, Vapaudenkatu 36 Kilpailijoiden ilmoittautuminen 5.2.2019 mennessä Tulossa Keski-Suomen musiikin edistämissäätiön yhteistyökuviona Ilmari Hannikainen -pianokamarimusiikkikilpailu 2020 Alkuerät Suomalaisella musiikkikampuksella. 13–15-vuotiaiden finaali Campus Sinfonietta, kapellimestarina Kimmo Tullila su 3.3
Naisten sarjan kärjessä olivat Virpi Augustin ja Irja Aurora. Vuoden 1972 kilpailijoista komeimman kansainvälisen uran Wagner-tenorina loi miesten sarjan kolmanneksi tullut Heikki Siukola. Tiina Penttinen ja Ville Rusanen (voitot 2004) ovat nuorehkon laulajapolven aktiivista kärkeä, ja Penttinen on ollut kiinnityksillä Saksassa – samoin kuin vuoden 2008 miesten toisen palkinnon saanut (ensimmäistä ei jaettu) Timo Riihonen. . Jorma Silvasti, Juha Uusitalo, Tommi Hakala, Topi Lehtipuu ja Tuomas Katajala. Sibelius-Akatemiaan pyrkivien laulajien määrä ja taso vaihtelee vuosittain, mutta Salomaa ei näe siinä mitään dramaattista muutosta. Onko laulavien miesten määrässä tapahtunut taas notkahdus. Marjukka Tepponen ja Waltteri Torikka ovat vuoden 2010 voittojen jälkeen olleen hyvin esillä, Torikka myös viihdepuolella, mutta suurina maailman valloittajina heitä ei voi pitää. ”Tällä kertaa on vain käynyt niin, että aika moni nuori mieslaulaja on päässyt jo töihin oopperataloon, joten heillä ei ole aikaa osallistua tai muuten kilpailulle ei ole tässä vaiheessa uraa tarvetta. Bayreuthissa ja oli kiinnitettynä Saksan taloihin. Silloin sarjan voitti Jorma Hynninen, ja kakkonen oli Matti Salminen. Miesten paras (kakkostilalla) oli Tuomas Pursio, jonka kotitaloksi vakiintui Leipzig,. Timo Mustakallio -kilpailussa, ja tehneet sittemmin suurta uraa. Aarne Pelkosen ja Eeva Hartemaan riemua vuonna 2013 Lappeenranann laulukilpailun voiton jälkeen.. Naisten sarjan voitti tällöin Stina Zilliacus ja miesten Tapani Valtasaari, joka tuli tunnetuksi Kansallisoopperan solistina. Mieslaulajat ovat ennenkin jättäneet Lappeenrannan väliin mutta nousseet esiin muualla, mm. Sellaisia ovat mm. Satu Sippola-Nurminen voitti naisten sarjan vuonna 1984 mutta valitsi sittemmin opetusuran. APPEENRANNAN LAULUKILPAILUN ilmoittautuneista 20 on naisia ja yhdeksän miehiä. Myös vuoden 2002 naisten sarjan voittaja Helena Juntunen tekee hienoa kansainvälistä uraa, ja miesten sarjan tuolloinen ykkönen Arttu Kataja kuluu Staatsoper Berlinin ensembleen. Hänellä on ollut arvostettu asema dramaattisena sopraanona niin Suomessa kuin Euroopassa, mutta aivan ykköslavoille hän ei ole yltänyt. Miten 50-vuotisen historiansa aikana kilpailun tulokset ovat ennakoineet laulajien uraa. Pääosin Kansallisoopperassa uransa luoneita voittajia ovat sittemmin olleet mm. Sibelius-Akatemian lauluprofessori ja itsekin kilpailun miesten sarjan vuonna 1981 voittanut Petteri Salomaa sanoo, ettei huoleen ole aihetta. Miesten sarjan voittaja Tero Hannula taas oli niitä monia Saksan oopperatalojen nielemiä. Kirsi Tiihonen oli aikansa kilpailujyrä, sillä hän voitti sekä Lappeenrannassa 1989 että Mirjam Helin -laulukilpailussa viisi vuotta myöhemmin. yhteensä 29 laulajaa. Salomaan mielestä niillä on suuri merkitys nuorten laulajien esiin tuojana, mutta yksi yhteen menestys ei uraa ennakoi. Tällöin toiseksi tullut Ulla Sippola lauloi mezzorooleja Bayreuthia myöten kunnes palasi Suomeen opetustöihin. Maailmalla viihtyi myös vuoden 1975 naisten sarjan voittaja Margareta Haverinen, jonka asemapaikkoina olivat mm. ”Jotkut laulajat ovat nousseet huippu-uralle ilman kilpailuun osallistumista, ja jotkut voittajat taas ovat valinneet lopulta pedagogin uran tai muuten eivät ole päässeet suurille näyttämöille. Tietenkin mukana voi olla myös silkkaa haluttomuutta kilpailla”, Salomaa selittää. Vuoden 2013 miesten ykkönen Aarne Pelkonen on profiloitunut myös liedin taitajana. Jälkimmäinen lauloi mm. 11 R ONDO C LASSIC 1|201 9 Teksti: HARRI KUUSISAARI L laulukilpailu ei ole oikotie onneen Lappeenrannan valtakunnallisiin laulukilpailuihin osallistuu 1.–6.1. On muistettava, että kilpailijat ovat iältään nuoria, ja äänessä saattaa tapahtua mitä vain.” Ehkä kaikkein paras saldo miesten osalta oli vuonna 1969. Pariisi ja Rooma. Karita Mattilalle vuoden 1981 kilpailun voitto merkitsi ponnahdusta suurelle kansainväliselle uralle, samoin kuin aiemmin kanttorina työskennelleelle Sole Isokoskelle vuona 1987. Seuraava todellinen tähti oli Camilla Nylund, joka jakoi naisten sarjan voiton 1996 Johanna Rusasen kanssa ja on esiintymisten statuksen ja määrän osalta menestyksekkäin suomalainen laulaja tällä hetkellä. Merja Wirkkala, Kalevi Olli, Raimo Laukka, Jaakko Kortekangas, Hannu Forsberg ja Tove Åman – joista jotkut ovat olleet välillä kiinnityksillä myös Saksassa. ”Sopraanojen valta kilpailuissa on yleismaailmallinen ilmiö.” Miten laulukilpailut sitten indikoivat tulevaa uraa
Hän kirjoitti tietokoneelle partituurin säilyneestä käsikirjoituksesta ja stemmoista. Lisäksi nuottimateriaalin kanssa oli omat ongelmansa. ”Elokuvan ja musiikin yhdistävä tallenneversio on itse asiassa työn alla. Oletan, että se tullaan näkemään vuoden 2019 aikana, mutta missä formaatissa, se on vielä auki”, Kuusisto kertoo. 12 R ONDO C LASSIC 1|2019 RMAS JÄRNEFELTIN (1869–1958) musiikki Mauritz Stillerin melodraamaan Sången om den eldröda blomman (Laulu tulipunaisesta kukasta) (1919) on pohjoismaisen elokuvamusiikin pioneeriteoksia: kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen pitkä elokuva, johon sävellettiin alkuperäismusiikki. Siinä on käytetty yllättävän aidosti elokuvamusiikillisia keinoja, esimerkiksi kaupunkikohtauksen alkupuolella, jossa Järnefelt irtaantuu täysin konserttimusiikin formaatista ja kirjoittaa modernia elokuvamusiikkia.” Olisiko mahdollista saada elokuvasta yhdessä musiikin kanssa tehtyä tallennetta. Yhtään en ole kuitenkaan säveltänyt uutta musiikkia, ja siellä, mihin on tarvittu lisää musiikkia, on tehty kertauksia.” ”Myös instrumentaatio on säilytetty alkuperäisenä, vaikka sen vaskipuhaltimisto on vajaa, ja mukana on harmoni. Siinäkään kaikkea ei ollut kuitenkaan kirjoitettu ulos, ja merkinnät yhteyksistä elokuvaan olivat äärimmäisen niukkoja. Te ks ti: KI M M O KO RH O N EN. Kun elokuva nyt nähdään loppiaispäivänä Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa, sitä myötäilee nimenomaan heidän restauroimansa alkuperäismusiikki. Helsingin jälkeen elokuva ja musiikki koetaan seuraavaksi huhtikuussa Kuopiossa. Myöhemmin elokuvamusiikkia on tarkoitus esittää Gävlen orkesterin kanssa Ruotsissa, silloin toivon mukaan myös Tukholmassa. Esitys merkitsee samalla avausta Järnefeltin syntymän 150-vuotisjuhlavuodelle. Järnefelt johti musiikin elokuvan ensi-illassa Tukholmassa 14. Jouduin miettimään, miten toimitaan, kun jostain piti poistaa musiikkia tai saada johonkin lisää. Helppoa musiikin restaurointityö ei ole ollut. Lisäksi saatoimme käyttää apuna olemassa olleita stemmoja”, kertoo Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertin johtava Jaakko Kuusisto. MAURITZ STILLERIN mykkäelokuvaklassikko Laulu tulipunaisesta kukasta kuullaan Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertissa ARMAS JÄRNEFELTIN alkuperäisen elokuvamusiikin kanssa. ”Jani Kyllönen teki tässä todella suuren työn. Helsingin kaupunginorkesterin loppiaiskonsertti merkitsee lähtölaukausta Armas Järnefeltin syntymän 150-vuotisjuhlavuodelle, jonka aikana hänen musiikkiaan kuullaan monissa yhteyksissä. Myöhemmin Järnefeltin musiikki oli pitkään unohduksissa, joskin hän levytti siitä muutaman katkelman vuonna 1931. Musiikki taltioitiin viime kesänä Gävlen orkesterin kanssa levyä varten, ja se ilmestyy loppiaiskonsertin yhteydessä. Miten Järnefelt on sitten onnistunut pioneerityössään. a ”Meillä oli käytössämme käsikirjoitettu partituuri. Harmoni päätettiin kuitenkin säilyttää, ja se tuo oman erikoisen tunnelmansa musiikkiin.” Ensimmäisen kerran Kyllösen ja Kuusiston restauroima alkuperäisversio kuultiin elokuvan kanssa Oulun Musiikkijuhlilla maaliskuussa 2017. . ”Hienosti on onnistunut, varsinkin kun ottaa huomioon, että hänellä ei ole juuri ollut esikuvia”, toteaa Jaakko Kuusisto. Vuodesta 1988 lähtien elokuvaa on voitu esittää jälleen Järnefeltin musiikin kanssa, valitettavasti kuitenkin suurelle orkesterille tehtynä epäautenttisena ja tyylinmukaisuudeltaan kyseenalaisena versiona. ”Mukana on toki kansansävelmälainoja, mutta suurin osa on Järnefeltin omaa, hienoa musiikkia, on hienosti orkesteroitua, tunteisiin vetoavaa ja myös väkevää. Partituuri löytyi lopulta hänen sukulaistensa hallusta 1980-luvulla erään ruotsalaisen väitöskirjaprojektin yhteydessä, ja stemmat olivat säilyneet Suomen Yleisradiossa. Elokuva ei ole säilynyt täydessä mitassaan, joten musiikkia on ollut jo lähtökohtaisesti liikaa. huhtikuuta 1919, ja samana iltana musiikki kuultiin myös Göteborgissa ja Malmössä. Minä ryhdyin sitten liittämään musiikkia ja elokuvaa yhteen. Sen jälkeen Kuusisto on johtanut sen myös Joensuussa ja Kajaanissa. Arm as Järn efelt Järnefeltin elokuvamusiikki kuullaan alkuperäisasussa Mauritz Stillerin alkuperäinen elokuva Laulu tulipunaisesta kukasta on vuodelta 1919. Onneksi elokuvamusiikista on äskettäin tehty uusi, mahdollisimman tarkkaan Järnefeltin alkuperäiseen käsikirjoitukseen ja orkestraatioon palautettu versio, jonka tekijöinä ovat olleet Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusisto
Jazz-ehdokkuuden saaneet albumit ovat Emma Salokosken & Ilmiliekki Quartetin Ligger du fortfarande i sängen, Hot Herosin Folkjazz from Finland, Jori Huhtala Trion Jori Huhtala 3, Mopon Mopocalypse sekä Timo Lassyn Moves. Oopperan sävellystyötä tarjottiin ensi Mendelssohnille, mutta hän ehti kuolla ennen kuin aloitti sävellystyön. Myös Alfredo Catalani on tehnyt samanaiheisen oopperan 1890. Esityspaikka on sama kuin teoksen kantaesityksellä vuonna 1887. Klassisen musiikin listalle on päässyt kaksikin Hannu Linnun johdolla tehtyä Radion sinfoniaorkesterin albumia: toisella on Sebastian Fagerlundin teoksia, toisella Witold Lutos?awskin 1. Rooleissa ovat Saara Kiiveri, Tero Harjuniemi, Kaisa Näreranta, Tero Halionen, Kristjan Moisnik ja Henri Uusitalo. Etno-Emmasta kisaavat Teho.-viuluduo sekä seuraavat albumit: saamelaisyhtye Soljun Odda Áigodat, edellisen tavoin äiti–tytär-duo Sansin Kulku, viulisti-laulaja Päivi Hirvosen Alku sekä Enkel-yhtyeen We are Enkel. Solisteina ovat aikamme kysytyimpiin kontratenoreihin kuuluva Franco Fagioli, bassobaritoni Luca Pisaroni, kontratenori Jakub Józef Orlinski, sopraano Kathryn Lewek, kontratenori Xavier Sabata, basso Andrea Mastroni ja baritoni Biagio Pizzuti. p aciuksen vedenneito -ooppera palaa. sinfonia. Lavastus on Tinde Lappalaisen ja puvut Hanna Hakkaraisen suunnittelemia. tammikuuta lähtien. . Alkuperäinen kansantarina kertoo Loreley-nimisestä merenneidosta, joka istuu kalliolla ja yrittää lumota laulullaan joella ohi matkustavia ihmisiä, houkutella nämä kuolemaan. Kolmatta kertaa festivaalilla vieraileva venetsialainen Il Pomo d’Oro -barokkiensemble ja solistit esittävät Agrippinan konserttiversion Turun konserttitalolla osana kiertuetta, joka vie yhtyeen Luxembourgiin, Madridiin, Barcelonaaan Pariisiin ja Lontooseen. B arokkioopperan huippua Turussa TURUN MUSIIKKIJUHLAT tuo varaslähtönään 2. . Oopperaversiossa hän on majataloin pitäjän tytär, joka tultuaan rakastettunsa pettämäksi tekee sopimuksen Reinin henkien kanssa, että he yrittävät auttaa häntä kostossa, ja samalla hänestä tulee osa heidän joukkoaan. kesäkuuta kansainvälisellä tuotannon Händelin oopperasta Agrippina. ja 4. Palkintoehdokkaina ovat myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin Pehr Henrik Nordgren -levytys A Finnish Elegy, kitaristi Otto Tolosen italialais-argentiinalaisten säveltäjien teoksista koostuva Retratos sekä pianisti Risto-Matti Marinin suomalaisten nykysäveltäjien soolopianoteoksia esitteleve Sixth Sense. Agrippinan roolissa on 26-vuotias amerikkalaismezzo Samantha Hankey. Kriitikoiden valinta -listan ehdokkaina ovat feministinen rap-artisti Adikia, Lac Belot’n debyyttialbumi Abracadabra!, Ruusut-yhtyeen albumi Ruusut, The Holyn albumi Daughter sekä muitakin palkintoehdokkuuksia kahminut Vestan esikoisalbumi Lohtulauseita. FREDRIK PACIUKSEN OOPPERA Die Loreley pääsee esiin viiden esityksen verran Aleksanterin teatterissa 11. . Tuotanto on Helsingin oopperayhdistyksen. Spohrin oppilaana ollut Pacius tarttui aiheeseen, ja musiikissa on kuultavissa niin Mendelssohnin, Weberin kuin Wagnerin Lentävän hollantilaisen vaikutusta. R so:lle kaksi emma-ehdokkuutta MUSIIKKITUOTTAJAT RY:N vuosittain järjestämän Emma-gaalan ehdokkaat on julkistettu. Kapellimestarina on Mikk Murdvee ja ohjaajana Ville Saukkonen
jättifanfaari uudelle alulle Arvio: Musiikkitalo 12.12.: Radion sinfoniaorkesteri, joht. Samoja kamppailun ääniä, jytisyttäviä toistoja ja maanisia asteikoita löytyy pianokonsertostakin. Kauan odotettu teos on omaperäisen säveltäjän painokas näkemys sinfonian lajista ja näyttävä suurteos, jota ei voi olla kuuntelematta myös poikkeuksellisen syntyprosessinsa itsereflektiivisenä kuvana: musiikki taistelee tiensä läpi erilaisten odotusten kohti uudenlaista vapautuneisuutta. Alun ja lopun jättinuija, profetoivat trumpettija pasuunasoolot sekä dekadentin koristeelliset repliikit esittävät kysymyksiään Mahlerin suuntaan, massiivisesti jankkaavat sointulohkareet taas nuoruuden idolin Brucknerin. Matkan varrella se käy jatkuvaa keskustelua sinfoniakirjallisuuden kanssa. AULI SÄRKIÖ-PITKÄNEN. Omakohtainen hidas osa – johon kantaesityksessä leimansa toi yleisössä tapahtunut sairaskohtaus – avautuu terälehti terälehdeltä yhä sulokkaampiin, kainoihin mutta sydämellisiin melodiakaarroksiin ja sadunomaiseen enkelimusiikkiin. Mutta sitten 45-minuuttinen sinfonia tarjoaa jotain muuta: suurteoksen laajakaarista, eeppistä hengitystä, sinnikästä monumentaalisuutta, luonnonvoimia ja laveaa värikylläisyyttä. Ristiriitaa vuosikausia työstetyn musiikin ja sinfoniaorkesterin tiukan harjoitusaikataulun välillä ei silti voinut olla ajattelematta, etenkin erityistä vetreyttä ja säkenöivyyttä vaativissa kuvioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ironista viittailevuutta, vaan sinfoniassa liekehtii koko ajan Hakolalle tuttu intensiivinen paahtavuus. . Hannu Lintu, Seong-Jin Cho, piano SINFONIKKOUS EI OLE kuollut Suomesta, ja tehokkuusmaksimoinnin aikanakin taide voi yhä olla elämää suurempaa. Humoristisenakin lopun voi kokea, mutta ei missään nimessä vitsinä. Pianokonserton jälkeen konsertoista on tullut 60-vuotiaalle Hakolalle keskeinen ilmaisumuoto, ja sinfonia-avauksen jälkeen myös ”kuninkuuslajissa” on jatkoa odotettavissa. Kimmo Hakola antoi ensimmäiselle sinfonialleen kaiken sen ajan jonka se tarvitsi, useamman vuosikymmenen, ennen kuin Radion sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu viimein pääsivät kantaesittämään sen joulukuisessa konsertissaan. Pikemminkin suhde traditioon on kiihkeän etsivä. Hannu Lintu ja RSO toivat kantaesitykseen oikeanlaisen latauksen ja toteuttivat musiikin hurjalla voimaperäisyydellä. – pitkittynyttä päättymistä, ja teoksen lopetus venyttää erilaisia sinfoniaperinteestä ammentavia lopetuseleitä iäisyydeltä tuntuviin mittoihin, kunnes musiikki vain vaivoin suostuu hyväksymään, että teos on päättynyt. Ensimmäinen ja viimeinen osa peilaavat toisiaan aina siinä määrin, että aloitus on kuin jonkin asian – sinfonikkoutta edeltävän ajan. Neliosainen rakenne on ääriviivoiltaan perinteinen tukevine avausosineen ja finaaleineen, hitaine osineen ja scherzoineen, kuin pohtien mitä näissä raameissa voi tehdä. Hieman kuten vuonna 1996 lopulta kantaesitetty pianokonsertto se on kamppailun tulos ja uusi alku. Sinfonia hehkuu vahvoja tunteita. Toistot, ylösalas kertautuvat asteikot ja iskut luovat sinfoniaan voimaperäisen jännitteen, jossa ei niinkään vieritetä materiaalia eteenpäin vaan painitaan periksiantamattomasti paikoillaan, ravistaudutaan kohti avautumista. Scherzon paikalla ovat scherzot monikossa: huumaava kavalkadi scherzomaisia tekstuureita, jotka rynnistävät elämänvimmalla läpi kahakoiden, tanssien ja popahtavien melodioiden aina pulsatiivisesti ryskivään ilakointiin saakka. Finaalissa rytminen ekstaasi muuttuu fanfaarisuudeksi: alkusoitto uuteen vaiheeseen
Soittimien ja mikrofonien laadun kehitys sekä eri soittajien omat, persoonalliset otteet ovat muuttaneet kuvaa monipuolisemmaksi.” Pokela itse kokee nuoruuden esikuvikseen muun muassa Vilma Timosen ja Senni Eskelisen, joiden yhtyeissä kantele on kitaran, basson ja rumpujen rinnalla, sekä Pauliina Syrjälän ja klassiset kanteleensoittajat Eva Alkulan ja Eija Kankaanrannan. Nimike saa pontta alleen myös We are ENKEL -levyn huomiota herättäneestä supersankarikuvituksesta. On niin kummallista, että nykyisin yleisö kuuntelee verevää, nopeatahtista polkkaa hartaana. Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa En vintrig stadsfestival för hela familjen i Karleby och Jakobstad WWW.TALVIHARMONIKKA.COM Talviharmonikka XXI Kokkolan XXI Karleby Vinteraccordeon 10.–17.2.2019 Katso koko ohjelma osoitteessa www.talviharmonikka.com Ke/Ons 13.2. ” Aili Järvelän New Better Spring Band oli popimpaa, mutta viihdyn hyvin kansanmusiikin parissa. Giorgio Dellarole (IT) & Kreeta-Maria Kentala To 14.2. ”Kun olin lapsi, kanteleensoittajat musisoivat lähinnä keskenään, ja olen kuullut vanhemmilta kollegoilta, ettei muita soittajia juurikaan kiinnostanut aikanaan soittaa kantelistien kanssa. Soolouralle hänellä ei ole juuri nyt aikaa – mutta hän ei sitä harmittele. Vuonna 2014 perustettua kvartettia voisi kutsua Y-sukupolven kansanmusiikin superkokoonpanoksi – sen verran aktiivisia hahmoja ovat myös Iida Savolainen, Leija Lautamaja ja Miia Palomäki omilla tonteillaan. ”Siinä jäävät eri kielet soimaan, ja hajotukset ovat erilaisia kuin pitkältä puolelta soitettaessa. BayanTonic (SWE/NO) Lars Karlsson Øivind Farmen Su/Sö 10.2. ENKEL toimii myös vastapainona kanteleen rauhalliseksi ja kauniiksi mielletylle luonteelle. Yksittäiset soolokeikat silloin tällöin ovat kyllä olleet ihanaa vastapainoa, kun lavalla saa tehdä mitä lystää ja improvisoida niin paljon kuin huvittaa.” Persoonallisella otteella perinteen äärellä 28-vuotias Pokela kokee kanteleen roolin muuttuneen merkittävästi hänen lapsuudestaan. ”Kandidaattikonserttini osana soitin soolona perinteiset kanteletanssit, joissa ihmiset tulivat spontaanisti tanssimaan lavalle. ”Meillä oli jo perustamishetkellä tämä supersankariajatus, ja aika oli toisen levyn kohdalla kypsä. JP Leppäluoto & Netta Skog Heleyden rinnalle revittelyä Kotimaan kentällä näkyvin Pokelan yhtye on viime vuosina kuitenkin ollut ENKEL. ”Se on kanava revitellä. ”Koen olevani enemmän bändisielu. Kaikille soittajille syntyy muutenkin omanlaisensa sävelkieli, kun säveltää ja improvisoi.” Perinnettä Pokela haluaa pitää esillä tietoisesti. Voi olla oma itsensä ja näyttää kaikki tunteet.” Uusimpana yhtyeenä Pokelalla on ruotsalais-suomalainen Folk’Avant-trio. Huumori saa olla luontevasti osana meidän koko konseptia. Pokelan oma tyyli syntyy siitä, että hän soittaa kanteletta keskipohjalaisen perinteen mukaisesti lyhyeltä sivulta, mikä on ammattilaistasolla epätyypillistä. Tämä on niin sosiaalinen genre, jossa jaetaan paljon soittajien, tanssijoiden ja yleisön kesken. Se on rytmimusiikkia, jota saa elää! Ehkä juuri rytminen soitto ja tanssittavuus on osa omaa tyyliäni.” Helsingistä Pohjanmaalle muuttanut Pokela on välittämässä perinnettä myös opettamalla kansanmusiikkiyhtyeitä Kokkolan konservatoriolla ja Centria-ammattikorkeakoulussa. Esse Quintet (RUS) La/Lö 16.2. ?. Sitä on kanteleella tehty ennen viuluja ja haitareita. ”Olen nauttinut siitä, että yhtyeopetuksessa saa olla niin paljon tekemisissä muidenkin soittimien kuin niin rakkaan mutta tutun kanteleen kanssa.” Laajennuksia kansamusiikin ulkopuolelle Pokela ei ole hirveästi miettinyt. Ei meillä ollut sen kummempaa agendaa: haluttiin tehdä juttu sopivan överisti, ja se vain toimi”, Pokela hymyilee. Lisäksi kun kanteleita on useampaa kokoa, ja myös laulaa, niin ei ehdi tulla tylsää”, Pokela nauraa. Guardia Nueva Mika Pohjonen & Jennie Storbacka To 14.2
(03) 225 1948 2. Mikset jatkaisi juhlakautta tilaamalla itsellesi nyt Rondo-lehden?. Rondosta saat paljon iloa ja voimakkaita elämyksiä vielä silloinkin, kun talven juhlaviikoille on aika jättää hyvästi. Vuoden alkajaisiksi voit myös hemmotella itseäsi tilaamalla Rondon, maamme ainoan klassisen musiikin aikakauslehden. SSIC V L Uusi vuosi on hyväonnista aikaa Uudenvuoden tarjous: 6 kk vain 47 € (sis. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Musiikin juhlaa ympäri vuoden. CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 20 18 M A R R A S K U U C LA SS IC 11 2018 9,90 € heikki laitinen ja ihmisen ääni seong-jin cho Pianon runoilija RSO:n solistiksi Feministinen katse kansanmusiikkiin Digitaaliset nuotit pilvipalvelussa loi huippu-uran Saksassa Kristiina poska Virolainen CL SSIC V M U S II K K IL E H T I 201 8 S Y Y S K U U C LA SS IC 9 2018 9,90 € m aria y lipää palaa musikaaliin uusin voimin Uusi vapaus koitti musiikkiop istoille hann u linnu n Mahlerissa soi ihmiseläm än koko kirjo Kiihkeän 60-luvun protestilau lut KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: lehti: www.rondolehti.fi/ tilaa-rondo kirjat: www.rondolehti.fi/shop 1. myös lukuoikeidet verkkosisältöön) Keskitalven juhlakausi huipentuu uuteen vuoteen ja loppiaiskonsertteihin, mutta mikäpä estää jatkamasta sitä vielä sen jälkeenkin omalla persoonallisella tavallasi. Miksei vielä loppiaisen jälkeenkin voisi herkutella piparkakuilla ja konvehdeilla, nauttia hyvistä konserteista lämpimissä sisätiloissa, kun ulkona puhaltavat talven tuulet. soittamalla asiakaspalveluumme, puh