.204 RUGER – PIENPETOJAHTIIN VIRITETTY 8,80 €. 15. Tarjous uusille tilaajille sivulla. 4 / 2013 VERTAILUSSA 11 VHF-RADIOTA VILLIVUOHIJAHTI IRLANNISSA METSÄSTYSKOIRIEN JALOSTUKSEN EPÄKOHDAT ASENNEMUUTOKSELLA SORKKARIISTAKANNAT NOUSUUN HOWA 1500 KAL. ONKO METSÄSTYSRADIOIDEN TEKNIIKKA AJAN TASALLA
The Hunter GTX® Extreme Trekker nro 5/2013 vaelluskenkätesti Tibet GTX® Ranger GTX® Camino GTX® Renegade GTX® Mid Focus GTX® Mauria GTX® Ws .. Kaikilla kengillämme on kahden vuoden takuu. ge on w.b ww. 90 YEARS 1923 - 2013 LOWA:n laadukkaat käsintehdyt jalkineet ulkoiluun ja metsästykseen
02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 3 25.9.2013 12:29:12. Sa ks ass ak äsi nt eh ty LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. Metsästys ja Kalastus -lehden #8 kokeessa sanottua: The Hunter GTX® Extreme I Hunting ”Huikea LO LOWA” perusteella LOWA kävelee ”Tämän kokeen ko kilpailijoist kilpailijoistaan edellä oikeastaan kaikilla osa-alueilla.” osa-alueill ”Kenkien vvettymä oli uskomattoman pieni.” ”Vaikka tä tässä kokeessa ei anneta pisteitä tai koeteta rankata kenkiä järjestykseen, voittaja voi voidaan nostaa esiin. The Hunter GTX® Extreme Istuvuus, laadukkuus, monikäyttöisyys ja teknisyys olivat termejä, jotka ohjaavat tämän kengän ken valmistusta. 90 YEARS 1923 - 2013 MAD Quali E IN ty si nce 1923 GER MAN Y Klassinen metsästyskenkä pohjoisiin oloihin. Niiden nimi on LOWA Hunt Hunter GTX® Extreme.” The Hunter GTX® Extreme Löytääksesi lisätietoja LOWAN vaelluskengistä, käy osoitteessa www.bonge.
Sisältö 4/2013 Aseet ja metsästysvarusteet 6 Metsästysradiovertailu, osa 1 – tekninen taso ja sen vaikutus kuuluvuuteen 22 MTs 109 – venäläinen huippuhaulikko 42 Howa 1500 .204 Ruger – pienpetojahdin erikoisase 52 Sako Quad Range – Ratapiekkarin uusi tuleminen Jahti 16 Villivuohijahtia Irlannissa 32 Loppukauden sorsastus Vakiopalstat ja sekalaiset 26 Haulikkonurkka: Esittelyssä haulimateriaalit 28 Sporting – parasta metsästäjälle 36 Metsästyskoirien jalostus – suuri häly, suuri hiljaisuus 46 Metsästäjän latauskoulu osa 3 – ruuditus 48 Yleiskiikarin happotesti – vuosi yhdellä tähtäimellä 50 Henkilökuva: Tuukka Aronen – linnunlumoaja 56 Kuvaa luonnossa osa 2 – kuvia spontaanisti 60 Kritiikkipalaveri: Miksi Suomi on riistaköyhiö. 64 Riista-resepti 66 Viimeinen sana 02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 4 Kuva: Veikka Gustafsson 62 Uutiset 25.9.2013 12:29:13
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Jokaisen metsästäjän – ja erityisesti maanomistajametsästäjän – kannattaa lukea artikkeli ajatuksella. Saako suomalainen maanomistaja ylipäätään hyötyä metsästyksestä taloudellisesti. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Uutisen tunnelmissa ryhdyin pohtimaan, voisiko ripauksen samaa päättäväisyyttä ja pitkän aikavälin sijoitusajattelua tuoda suomalaiseen riistanhoitoon. Ulkomaisissa jahdeissa käydään, koska siellä on riistaa, mutta jostain syystä kotimaan riistaköyhyyttä pidetään pohjoisesta sijainnistamme johtuvana luonnollisena olotilana. Onko taimikoiden suojeleminen hirvikantojen kustannuksella taloudellisesti typerää. 10 %) pääkirjoitus MIKSI EI MEILLÄ. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Sitä se ei kuitenkaan välttämättä ole. (03) 42 465 340 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Artikkelissa kerrotaan ammattiriistanhoitajien näkemyksiä Suomen nykyisistä ja potentiaalisista riistamääristä. Jos ajatuskulkuni ihmetyttää, kannattaa tutustua tämän numeron Kritiikkipalaveriin (s. Joten JOS haluamme enemmän metsästettävää, pitäisi metsästäjäkunnan keskustella asiasta ensin. K irjoitan tätä sen päivän aamuna kun Nokia yllätti suomalaiset myymällä puhelinliiketoimintansa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. On suorastaan erikoista, ettei ilmiötä tunnisteta laajemmin. Mitä sinä ajattelet asiasta. Keskustelu olisi hyödyllinen siksikin, että moninaiset vaietut kysymykset saattaisivat nousta esiin. Kritiikkipalaverissa esitetyt tunnus- ja vertailuluvut ovat suorastaan typerryttäviä ja ainakin niiden perusteella asiaan tulisi kiinnittää huomiota. Millä tahoilla on oikeasti valmiutta edistää metsästystä. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Liike-elämässä kovat päätökset ovat normaalia menoa, kun pedataan tulevaisuuden tuottoja. RIISTA 02-05_Ilmot-Sisus-Paakkari.indd 5 5 25.9.2013 12:29:15. ??). Tero Kuitunen, päätoimittaja Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. PÄÄTOIMITTAJA: Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi TEKIJÄT: Markus Forsström Veikka Gustafsson Jussi Grönstrand Esa Höysniemi Nina Juslin Tuomo Karsikas Juha Kylmä Adam Mykkänen Arto Määttä Ville Pohjola Jukka Saarinen REPRO: Tenhelp Oy VALOKUVAAJAT: Tero Kuitunen Arto Määttä Tuomo Karsikas KANNEN KUVA: Joel Ahola JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. On varmaa että nykytilaa puolustettaisiin kiivaasti. alv. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI: Veikka Gustafsson p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Metsästysmahdollisuuksien lisääminen suurriistakantoja kasvattamalla olisi kova päätös, jota edeltäisi tiukka yhteiskunnallinen keskustelu. TILA AJAPALVELU p. RIISTA ILMESTY Y 8 KERTA A V UONNA 2013 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. alv. Pelättäisiin taimikkotuhoja, hirvikolareita ja monia muita vaikutuksia. Jatkammeko turvallisesti tyhjien maiden kiertämistä. Pitäisikö hirvieläinkantoja kasvattaa jo pelkästään suurpetopaineen vuoksi. RIISTA Pihlajatie 28 00270 Helsinki email: toimitus@riistalehti.fi ISSN ????-???
RIISTA 06-15_Testi.indd 6 24.9.2013 12:44:44. 6 M ittausdataa kertyi valtavasti ja suurin ongelma oli muokata tulokset tähän rajalliseen tilaan sopiviksi ja helposti ymmärrettävään muotoon. Pyrimme nostamaan esille metsästäjää kiinnostavia seikkoja esimerkkien ja käytännön tilanteiden kautta. Otimme niistä selvää pohjamutia myöten. Ensimmäisessä osassa pistämme laitteet tekniseen paremmuusjärjestykseen ja samalla kerromme kuuluvuuteen vaikuttavista ominaisuuksista. Esitys on siis rajusti yksinkertaistettu. – TEKNINEN TASO JA SEN VAIKUTUS TEKSTI JA KUVAT: MIKA NIEMELÄ Pyysimme vertailuun metsästysradioita ja saimme mukaan 11 laitetta. Edes likimain kattava selostus vaatisi kaikki tämän lehden sivut ja enemmänkin. ILU VERTA Metsästysradiot vertailussa, osa 1 KUULUUKO VAI EIKÖ KUULU
välillä radiohorisontti onkin jo 82,4 km päässä. Merkittävämpiä ovat radion herkkyys, lähetysteho yhdessä antennin kanssa tai maaston muodot. metrin korkuisen kukkulan Testin tekijästä Mika Niemelälle testirupeama oli paluu juurille. Kantamaa rajoittaa niin sanottu radiohorisontti, joka on noin ??,. ??. Lähetystehon maksimin ovat taajuushallintoviranomaisemme rajoittaneet tiettyyn arvoon ja syytä onkin, koska liian suuri teho voi häiritä radioliikennettä naapurimaassa asti sopivissa olosuhteissa. Faktaa kuitenkin on, ettei pelkkä teho määrittele metsästysradion maksimikantamaa. MIKÄ ON METSÄST YSRADIO. Lähetysteho vaatii virtaa, joten virrankulutus mitattiin vastaanottimen toiRIISTA 06-15_Testi.indd 7 7 24.9.2013 12:44:45. Hän on puuhannut radioiden kanssa vuosikymmenniä sekä harrastuksena että ammatiksi. Puhumattakaan käsiradioiden akun kapasiteetista, joka osaltaan rajoittaa käsiradioiden tehoa. Lähettimessä taasen lähetysteho ja deviaatio. Hänen nykyinen toimenkuvansa muodostuu radiojärjestelmien erityisasiantuntijatehtävistä. Punaisella värillä on sama signaali vastaanotettuna 10dB signaali/ kohina/särö (Sinad) -suhteella ja keltaisella sama asia 12dB Sinad-suhteella. Vastaanottimessa keskeisiä parametrejä ovat herkkyys, selektiivisyys ja kohinaluku. Metsästysradion voi ajatella koostuvan kahdesta osasta, vastaaottimesta ja lähettimestä. On varsin luonnollista ajatella, että tehokkain käsiradio kantaa pisimmälle. TEHON MERKIT YS Kun loppukäyttäjät vertaavat metsästysradioita, usein painotetaan lähetystehoa. kilometriä. km etäisyydellä, kun lähetin ja vastaanotin ovat . Metsästys ja muu harrastustoiminta sijoittuu taajuusalueelle 68,05–72,325 MHz. Kahden ??. Mainittakoon, että radiohorisontti on noin 15 prosenttia pidemmällä kuin näkyvä horisontti. Tämä hurja kantomatka toteutuisi käytännössäkin, ellei maapallomme olisi pyöreä. Kuvasta näkyy Lafayetten vaihekohina lähetteessä verrattuna normaaliin lähetteeseen (Wouxun). Molemmissa merkityksellistä on myös taajuustarkkuus. Toisin sanoen se, että suomalaisessa metsämaastossa kuulet metsästyksenjohtajan käskyt radiosi kautta, on monen sattuman summa, joiden etukäteisennustaminen on pelkkää todennäköisyyksillä laskemista. Korkealta kukkulalta kantaa huonokin radio kauemmaksi kuin paraskaan radio kurun pohjalta. Maapallo siis kaareutuu radioaallon alta paljon ennen matkavaimennuksen vaikutusta asiaan. Testin huonoinkin radio kantaa vapaassa tilassa 1 watin vaatimattomalla teholla yli kymmenentuhatta kilometriä! Kyllä luit aivan oikein, yli ?. Särö ja kohina vääristävät alkuperäistä signaalia kuvassa esitetyllä tavalla. Ammattikielessä metsästysradioiden taajuusaluetta (30–87,5 MHz) kutsutaan ala-VHF:ksi. Vihreä käyrä on alkuperäinen signaali. metriä merenpinnan yläpuolella. Sinisellä Lafayetten TX-spektri ja pinkillä Wouxunin. Metsästysradiot toimivat 25 kHz kanavaväleillä taajuusalueellaan. Niiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn ei riittäisi edes Riistan kymmenen vuoden sivut. Tämä toki edellyttää niin sanottua näköyhteyttä, yhteysvälillä olevat esteet aiheuttavat vaimmennusta, sirontaa, heijastumista ja monia muitakin ilmiöitä, joihin emme paneudu sen tarkemmin
-100 -101 -102 -103 -104 -105 -106 -107 -108 -109 -110 -111 -112 -113 -114 -115 -116 -117 -118 -119 -120 -121 -122 -123 -124 -125 Kanava 9 Kanava 21 Kanava 19 Wouxun KG-869 Wouxun KG-819 Wouxun KG-703 Lafaette DC-70m5 Zodiak Easy hunt Zodiak Team Pro II Zodiak Bt Gentzo 66Bt Hunter F1 Yaesu VX-5R Vastaanottimien mitattu herkkyys läpi metsästysradion taajuusalueen kanavilla 1, 9, 21 ja 19 (taajuusjärjestys). Ei lähimainkaan, vaan parantamisen varaa on ja paljon. Ilmiö voimistui sitä enemmän, mitä “halvempi” radio oli. Herkkyydelläkin on rajansa, jota kutsutaan termiseksi kohinaksi (aineen lämpötilan antama kohinakomponentti, joten siinäkin on rajapyykki vastassa jossakin kohdin. Tässä osa-alueessa mielestäni liian monet radiot suoriutuivat heikosti. Se heikentää käytännön kantomatkaa ja pahimmillaan häiritsee muita melkoisesti. Se vaatisi laadukkaampia komponentteja ja maksaisi hieman enemmän. le kuin pitäisi. Nimenomaan vastaanottimen herkkyyserojen vuoksi tietyillä kanavilla radio “kantaa” pidemmälle. Kanava 1 TEHOA HARAKOILLE Mittaamalla lähetysteho ja myös lähetteen spektri selvitettiin, täyttyvätkö radiotekniset vaatimukset ja vastaako todellisuus valmistajan ilmoittamaa. Testin aikana paljastui yllättäviäkin seikkoja radioista, joten käsittelen niitä tässä yleisessä osiossa. Vähiten käytännön merkitystä on suurella lähetysteholla, ellei se ole todella suuri (100 W). Verrokkina Yaezu-radioamatöörikapulan tulos. Näin saatiin käsitys siitä, miten kauan akulla on edes teoriassa mahdollisuus kestää. Lisäksi vaihekohina lähetteessä oli muutamassa radiossa liian suurta. Lähetystehon osalta eroa oli myös samalla tavalla, mutta watin osien merkitys on käytännön kantamaan olematon. Varsinkin mitatuissa ja luvatuissa lähetystehoissa oli luvattoman suuria eroja. Selektiivisyyttä testattiin karkeasti muuttamalla radiomittapaikan lähetystaajuutta 0,5 kHz askelin keskitaajuudelta poispäin tasolla -90 dBm. Puilla on oma merkityksensä, mutta varsinaiset maaston muodot määrittävät sen, minne “Qso” voi päätyä. miessa, lepotilassa ja tietysti myös lähetyksen aikana. Vastaanottimen hyvyyttä määrittää herkkyyden lisäksi selektiivisyys, eli se, kuinka tarkasti radio kuuntelee vain valittua kanavaa, eikä kuule “naapurikanavan” lähetteitä. Tässä testiosassa kaikki radiot pärjäsivät siedettävästi, eikä aivan mahdottomia tuloksia löytynyt. Tämä kertoo tylyä kieltään radion suunnitelusta ja toteutuksesta. Tämä kielii siitä, että vastaanottimen etuasteen suunnittelussa on säästetty, mielestäni väärässä kohdin. Peilitaajuusvaimennustesti tehtiin lähettämällä kanavalla 1 (68,05 MHz) analysaattorista -20 dBm tasolla signaalia ja etsittiin kanavat, joilla lähete myös kuuluu. Eniten auttaa hyvä vastaanottimen herkkyys sekä selektiivisyys ja toimiva antenni. Yksikään testin radio ei tuota rajapyykkiä koputtele. Näin määriteltiin alin lähetysteho jolla ilmiö tapahtuu. Maaston vaikutus Maasto lopulta määrittää minne radioaalto voi edes teoriassa kulkea. Olematta kuitenkaan liian kapeakaistainen. Peilitaajuus / harhalähete-vaimennus paljastuikin yllättäen monien radioiden akilleen kantapääksi. Ilman suoraa yhteyttä radioaaltojen päätyminen vastaanottimeen vaatii siis siroamista tai heijastumista, joka on sattumanvaraista. Jos lähetteen spektraalinen vaste on heikko, lähetystehosta osa menee aivan muual8 Herkkyys (dBm) HERKÄLLÄ KORVALLA Koska lähetysteho on rajoittunut tiettyyn arvoon maksimissaankin, pitää radiovastaanottimen herkkyyttä kasvattaa, jotta radio kuulisi. Mahdollisimman suuri käytännön kantama edellyttää laadukasta vastaanotinta, hyvää antennia ja lähetystehoa. Mitä vähemmän käyrä nousee taajuuden funktiona, sitä parempi herkkyys radiolla on läpi taajuusalueen. Niinpä jo 1/4 aallonmitan siirtyminen johonkin suuntaan saattaa muuttaa tilannetta dramaattisesti! Eli jos radio ei kuulu, ota askel johonkin suuntaan ja kokeile uudestaan. Mutta silti joillakin valmistajilla on parannettavaa. Tässä testin osassa parhaat pisteet sai sillä, että radio lopetti vastaanottamisen mahdollisimman vähäisillä askelilla. On riippuvainen kaistanleveydestä). Tietysti ymmärrän yläpuolisella taajuusalueella majailevan yleisradio-taajuusalueen (ULA) merkityksen asiaan, mutta silti ongelma olisi ratkaistavissa ilman merkittävää herkkyyseroa. MHz, kanava ?) jokainen mitattu radio oli selkeästi herkempi kuin taajuusalueen yläreunassa RIISTA 06-15_Testi.indd 8 24.9.2013 12:44:45. Herkkyys muuttui jokaisella radiolla taajuuden funktiona, eli matalammilla taajuuksilla (??,?. KANAVIEN VÄLISET EROT Poikkeuksetta jokaisessa mitatussa radiossa vastaanottimen herkkyys laski, kun taajuus nousi. Suurin negatiivinen lukema on paras tulos
Mittaus suoritettiin jokaisella radiolla neljällä pistetaajuudella 68,05–72,325 MHz taajuusvälillä. Yksi desibeli ei ole paljoakaan, mutta jo 3 desibeliä tarkoittaa puolittumista tai kaksinkertaistumista. Vastaanottimen etuasteen kaistanpäästösuodattimet on mahdollista toteuttaa toisellakin tavalla, mutta se edellyttää taas sitä, että vas- taanottimen peilitaajuusvaimennukseen on kiinnitetty huomiota. MUU TAMA SANA MITTAUKSISTA Radioista mitattiin herkkyys 12 dB signaali / kohina / särö -suhteella (Sinad). Yleisradio-taajuusalue alkaa 87,5 MHz taajuudelta ja siellä käytettävät lähettimien säteily-tehot ovat jopa yli 100 kW (80 dBm). Syykin tähän omituisuuteen on tavallaan itsestään selvä. Ja pirusti piuhaa, tehonjakoa ja kaapelia. Metsästysradioiden valmistajat haluavat suodattaa mahdollisimman tehokkaasti nämä lähetteet pois häiritsemästä vastaanotinta. Vastaavasti 10 dB tarkoittaa kymmenkertaistumista ja 20 dB satakertaistumista tai sadasosaa. Herkkyyden yksikkönä käytetty dBm tarkoittaa desibelejä verrattuna 1 milliwatin tehoon. Toisin sanoen hyötysignaalin pitää olla tehossa 16 kertaa kohinaa/säröä suurempi. Joka kerran kun lukema muuttuu kymmenellä desibelillä, kerrotaan tai jaetaan edellinen lukema kymmenellä. Se herätti kummastusta ensimmäisen radion mittausten kohdalla, mutta jo toinen radio paljasti, että kyseessä ei ole vika, vaan omituisuus. Tämä on se rajapyykki, jossa ihminen käytännössäkin saa selvää puheesta. MHz, kanava ??). Positiiviset lukemat ovat suurempia kuin milliwatti ja negatiiviset vähemmän kuin milliwatti. (??,??. Varsinkin mitatuissa ja luvatuissa lähetystehoissa oli luvattoman suuria eroja. Tekstissä vilahtelee jatkuvasti desibeli (dB), joka on dimensioton suure, eli suhde-luku kahden asian välillä logaritmisella asteikolla. RIISTA 06-15_Testi.indd 9 9 24.9.2013 12:44:45. Lisäksi epästandardinomaisesti selvitettiin myös herkkyys 10 ja 15 dB:n pisteistä, jotta saatiin käsitys vastaanottimen kohinaluvusta. Tässä on tehty kompromissi kustannusten ja laadun välillä. Vasemmalla alhaalla radiomittapaikka, sen yläpuolella digitaalinen oskilloskooppi, sen vieressä toinen mittaamassa radiovirrankulutusta ja viimeisenä Rohde & Swartz FSH4.24. Kohinaluku on vas- Mikä ihmeen desibeli. Mittavälineistöstä
Lopulta ei siis valittu parasta radiota, vaan teknisesti heikoista vähiten heikko. taanottimen laadun mitta, joka kertoo kuinka paljon vastaanottimen ensimmäinen vahvistin kohisee. Herkkyydessäkin on luvattoman suurta vaihtelua kanavasta riippuen. Teknisesti yksiselitteistä voittajaa ei siis saatu. Akun fyysinen koko korreloi suoraan sen kapasiteetin kanssa, jos akkujen teknologia on sama. Ne joko ylittävät tai yleensä alittavat ilmoitetun. Jos akun haluaa kestävän koko päivän, on syytä valita pienin riittävä lähetysteho. TULOKSISTA Lopulta se, mikä näistä radioista on teknisesti paras osoittautui äärimmäisen vaikeaksi arvottaa. Huomattavasti helpompaa olisi ollut selvittää, mikä kivääri on absoluuttisesti tarkin jollakin patruunalla. Nikkeli-metalliakut kestävät paremmin pakkasta, mutta tässä on elettävä määräysten mukaan. Pieniä valmistajakohtaisia kapasiteettieroja tietysti on, mutta ne eivät ole maata mullistavia. Eikä kaikkien radioiden selektiivisyyskään antanut hurraamisen aihetta. Teho mitattiin akun lisäksi virtalähteellä, jonka jännite tai virranantokyky ei notkahda ennenkuin valtakunnan verkosta alkaa teho loppumaan. Luvuin 6-0. Yhteistä testin metsästysradioille on se, etteivät ilmoitetut tehot pidä paikkaansa. Absoluuttisesti tarkastellen mittauksissa voi olla vieläkin virheitä, mutta kaikki mittaukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja tulokset radioiden välillä vesitiiviitä. Cadmiumin käyttäminen kuluttajatuotteissa on ollut kiellettyä syyskuusta 2009. Testin radioiden akut ovat litium-pohjaista teknologiaa, joka eroaa merkittävästi vanhoista nikkeli-metalli (NiMh / NiCd) -akuista. ”Parhaimmillaan” radio mitattiin yhdeksän kertaa, jotta tulokset olisivat vedenpitäviä. Yleisesti, mitä suurempi luvattu teho, sitä enemmän siitä jäätiin. Päädyinkin laittamaan peliin tietoni radioiden toiminnasta ja arvostelemaan metsästysradiot painottaen niitä ominaisuuksia, joiden tiedän olevan merkityksellisiä kuuluvuuden kannalta. Valitettavasti testin epävarmuustekijöihin kuuluu se, että jokaista radiomallia testattiin vain yksi yksilö. Litium-akkujen kapasiteetti on suurempi, erityisesti akun painoon suhteutettuna. Se yllätti, koska kehityksen olisi pitänyt kehittyä, eikä taantua! Yllätystä seurasi epäilys ja toistimme kaikki mittaukset jokaiselle radiolle, jottei tuloksiin jäisi mittaajan virhettä. Paras saattoi olla huonoin ja huonoinkin paras, riippuen mitattavasta asiasta. Ainoa asia, jossa kaikki radiot pärjäsivät vähintään tyydyttävästi on taajuustarkkuus. Poikkeuksen muodostivat pari edullisinta radiota, jotka tuottivat täydellä akulla ja virtalähteellä luvattua 5 watin tehoa suuremman tehon (5,3 W). Siinä lienee syy siihen, miksi akku romahti melkoisen nopeasti täydellä teholla. Arvostelemme myös laitteiden ja oheistarvikkeiden käytettävyyden ja teemme kokonaisarvostelun. Oli suuri yllätys, kun vastaanottimen herkkyydessä jokainen testiradioista otti ”selkäänsä” 14 vuotta vanhalta Yaesu VX-5R -radioamatöörikapulalta. 10 Vaikka akkujen kapasiteetti on kasvanut, on metsästysradiossa mukana kuljetettavan sähkön määrä yhä rajoittava tekijä. Antennin vaikutus on niin suuri, että paremmuusjärjestys saattaa mennä kokonaan uusiksi. RIISTA 06-15_Testi.indd 10 24.9.2013 12:44:46. JATKOA SEURAA Ensi kerralla mukaan tuodaan antenni ja tutkitaan kokonaisuuksien toimivuus
Tämä tiputtaa herkkyyttä, joten tuloksessa ei ole erityistä juhlimista. Lähetin on tasapaksu, deviaatiota on vain hitusen reilusti. Ylimmän ja alimman taajuuden välillä herkkyyseroa on 10dB eli kanavalla 1 kuulee loistavasti lähetteen, josta kanavalla 19 voi vain unelmoida. Mekaanisesti radio on kaikilta osiltaan tukeva, joten siltä voi odottaa pitkää ikää. Lähete on luvattoman leveä, Lafayettessa on siis varsinainen kohinalähetin. Liian taajuusriippuvainen vastaanottimen herkkyys tiputti pisteitä rajusti, tasaisemmalla herkkyydellä sijoittuisi kärkeen. Yrittää olla premium-radio, vaikka oikeaan premium-tasoon on teknistä matkaa. Sinad-mittauksessa herkkyystulos on hitusen heikompi audion särön vuoksi kuin pelkässä signaali/kohinamittauksessa. RX kaistanleveys: 18kHz Akku: 7,4V Li-ion, 3Ah Pisteitä 3/5 Lafayette DC-70 M5 (5W ja 6W lähettimet) Vastaanotin kokonaisselektiivisyyden osalta testin paras, naapurikanavan lähetteet eivät roiski lävitse kuten liki kaikissa muissa. Semi-toimiva singaalimittari antaa plussaa. Gentzo Ei yritä olla mitään muuta kuin jykevä perusradio. Tämä ei yllättänyt. Mikä on vain hyväksi. Radiotekniset ominaisuudet eivät asetu mekaanisen tukevuuden tasolle. TNCliitin antenniliittimenä on positiivinen poikkeus. Kokonaisarvostelussa ykköseksi niukasti, koska vastaanotin ei ole riittävän herkkä yläkanavilla. Päästökaista kuitenkin testin levein. Eräs parhaista lähettimen hyötysuhteista. Lähetin 5W: Mitattut tehot 4,3W / 2,56W / 1,14W Deviaatio: 2,8kHz (3mV) Virrankulutus: TX 1,38A (täysteho) RX: 40mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 128mA RX kaistanleveys: 21,5kHz Akku 7,4V Li-ion (kapasiteettia ei ilmoiteta). Teho ei ole luvattu 5 tai 6W vaan 4,2 tai 5,2W. Vastaanotin sai käytännössä samat herkkyysarvot molemmissa malleissa. Pisteitä 3/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 11 11 24.9.2013 12:44:47. Selektiivisyydessä testin kärkipäätä. Lähetin: Mitattu teho 4,5 / 2,8 / 1,34W Virrankulutus: TX 1,32 / 1,01 / 0,70A Deviaatio: 4,62kHz (3mV) RX: 43,2mA , Audio täysillä: 205mA. Testin suuri-kapasiteettisin akku ja siksi pitkä toiminta-aika, mutta sähkösäästötilan puute verottaa kestoa. Lähetin 6W: Mitattut tehot 5,2W / 2,64W / 1,27W Virrankulutus: TX 1,49A (täysteho) Deviaatio: 4,35kHz (3mV) RX: 40mA : Sähkönsäästötilassa 9mA, Audio täysillä: 138mA RX kaistanleveys: 20,5kHz Akku 7,4V Li-ion (kapasiteettia ei ilmoiteta). Vastaanottimen herkkyys tippuu taajuuden funktiona: kanavalla 1 Genzo on 7dB (1:6,3) herkempi kuin kanavalla 19
Toimii radiona häiriöttömissä paikoissa mutta ei siedä suuria signaalitasoja läheisillä taajuuksilla. Tasapaksu tulos. RX kaistanleveys: 16,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 1,3Ah Pisteitä 2/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 12 24.9.2013 12:44:47. Se ei kuitenkaan hyödytä jos naapurikanavan lähete puskee läpi. Ei loista miltään osin, eikä ?oppaa tolkuttomasti. kanavan 1 lähete tulee läpi kanavilla 12 ja13. Vastaanotin testin toiseksi herkin. Tämä aiheuttaa vastaanottoon säröä, jos vastapään radio on kovin tiukoilla ?lttereillä. Lähettimen puolella ei mahdottomia yllätyksiä. Herkkyys laskee Lafayetten tavoin ylimmälle kanavalle mentäessä 7dB (1:5). Akun kapasiteetti on pieni. Huonoimman ja parhaimman kanavan ero on 5dB (1 : 3,16). Herkkyys kärkipäätä alakanavilla. Lähetin on peruskauraa. Yllätyksetön lähettimen spektri, mutta deviaatiota on ehkä hitusen liiallisesti. Wouxun KG-869:n tapaan signaalimittari hyödytön ON/OFF-ilmaisin. Peruskauraa kaikilta muita osiltaan mekaanisesti ja sähköisesti. Akun kapasiteetti on pieni. Tosin vain alimmalla kanavalla. Selektiivisyydessä jää jälkeen Lafayettesta ja paljon. Tässä on kaikissa Wouxuneissa parantamista. Hunter F1 Wouxun KG-869 Wouxun KG-703 Vastaanotin on 7dB (1:5) epäherkempi ylimmällä kanavalla verrattuna alimpaan. Näytön taustavalo lisää kulutusta 30mA. Esim. Audion säröominaisuudet ovat välttäviä. Heikon estokaistan vaimennuksen vuoksi vastaanottimen kuulema kaista on leveä kuin lentokonehangaarin ovi. Samat oireet Wouxun KG-869:n kanssa estokaistan vaimennuksen osalta, eli kuulee lähimpiä kanavia läpi, jos niillä on riittävän voimakas lähete. Lähimmät kanavat roiskivat lävitse, jos sieltä tulee lähete -30dBm tasolla. Laitteen signaalimittari on hyödytön ON/OFF-ilmaisin. Toisaalta varsinainen päästökaista on yksi kapeimmista, mikä parantaa herkkyyttä ja vähentää termisen kohinan osuutta vastaanotossa. RX kaistanleveys: 15,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, (kapasiteettia ei ilmoitettu) Pisteitä 2,5/5 Lähetin: Mitattu teho 4,3W (3mV) Virrankulutus: TX 1,37A (täysteho) Deviaatio: 4kHz RX: 70mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 190mA RX kaistanleveys: 16,5kHz Akku: 7,4V Li-ion 1,3Ah Pisteitä 2/5 12 Lähetin: Mitattu teho 4,2W Virrankulutus: TX 1,44A (täysteho) Deviaatio: 4,9kHz (3mV) RX: 70mA : Sähkönsäästötilassa 20mA, Audio täysillä: 112mA. Lähetin: Mitattu teho 4,2 / 1,45W Virrankulutus: TX 1,41 / 0,88A Deviaatio: 4,18kHz (3mV) RX: 57mA : Sähkönsäästötilassa 21mA, Audio täysillä: 150mA. Testin toiseksi herkin ja yllättävän tasainen herkkyys läpi kanavien. Selektiivisyydessä kärkipäätä
Vastaanottimen kaistanleveys on mukava, joten herkkyyttä voisi parantaa sen ehdoilla teknisesti. Pienikin staattinen räpsy kuurouttaa vastaanottimen useiksi sekunneiksi. Sähkönsäästötilassa ei virrankulutuksen vähyydellä pääse juhlimaan, joten iso akku tulee tarpeeseen. RX kaistanleveys: 18,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 2,2Ah Niin perusradio kuin olla voi. Zodiak Team Pro II:n vastaanotin on, rumasti sanottuna, kuuro ja horo. normaali-settiä, eikä loista tai ?oppaa miltään osin. Lähetin: Mitattu teho 4,7-4,2W (Ch1&19) Virrankulutus: TX 1,32A (täysteho ch1) Deviaatio: 3,3kHz (3mV) RX: 60mA : Sähkönsäästötilassa 31mA, Audio täysillä: 310mA. Huonoin suoritus on 14 dB (1:25). Käyttöohjetta paketissa ei ollut, joten kanavia voi olla piilotettu lisää jonnekin. Ja yllättävää kyllä, Easy hunt II:n signaalimittari toimii järkevästi. Lähetin saa risuja harhalähetteiden osalta deviaation ollessa sentään maltillinen. RX kaistanleveys: 15,5kHz Akku: 7,4V Li-ion, 1,7Ah Lähetin: Mitattu teho 5 / 2,4 / 1,28W Virrankulutus: TX 1,49 / 0,85 / 0,63A Deviaatio: 3,9kHz (3mV) RX: 60mA : Sähkönsäästötilassa 38mA, Audio täysillä: 250mA. Lähtöteho on luvatulla tasolla. Vastaanotin aiheuttaa sijoituksen puurokorvaisuudellaan. Eroa on vain 3 dB (1:2). Lähetin on ns. Zodiak Easy hunt II Wouxun KG-819 Zodiak Team Pro II Perusradio perusominaisuuksin. Team Pro II kuuntelee iloisesti naapurikanavan riittävän voimakasta signaalia, joten estokaistan vaimennus ei yksinkertaisesti riitä. Lähetin on säröinen, joten tehoa menee harakoille ja se laskee tehollista kantomatkaa. Lisäksi kanavat rajoittuvat 15 kanavaan. Lisäksi peilitaajuusvaimennus on puutteellinen, koska voimakas kanavan 1 lähete kuuluu läpi kanavalla 12. Eli taajuudessa ylöspäin mentäessä kuuroutuu 9 dB:n verran (1:7,94). RX kaistanleveys: 15kHz Akku: 7,4V Li-ion, (kapasiteettia ei ilmoitettu) Pisteitä 1,5/5 Pisteitä 1,5/5 Pisteitä 2/5 RIISTA 06-15_Testi.indd 13 13 24.9.2013 12:44:49. Herkkyydessä häntäpäässä, vaikka herkkyyden tasaisuus onkin testiryhmän kärkeä, Sen herkkyys jää jälkeen 10 dB (1:10) parhaista vastaanottimista parhaimmillaankin. Teho sentään on liki luvattu 5W ja virrankulutus tehoon nähden hyvä, mikä nostaa pisteitä. Lähetystehon lasku taajuuden funktiona kertoo karua kieltään suunnittelusta ja toteutuksesta. Lähettimen hyötysuhde on sentään kohdallaan, mikä parantaa pisteitä loppuarvostelussa. Testin toiseksi paras tulos herkkyyden ja taajuuden suhteessa (jaettu sija Gentzon kanssa). Ei kuuro, muttei loistavakaan. Vastaanottimen hidas vahvistuksen säätö (AGC) kuitenkin pilaa kaiken. Team Pro II tarvitsisi kuulolaitteen. Kohtuullisen herkkä mutta jo tutuilla vaivoilla varustettu. Lähetin: Mitattu teho: 4,7W Virrankulutus: TX 1,34A Deviaatio: 4,4kHz (3mV) RX: 90mA : Sähkönsäästötilassa 24mA, Audio täysillä: 220mA. Näytön taustavalo lisää kulutusta 40mA
Koska mittauksia ei voitu suorittaa luotettavasti, ei V-com:lle anneta loppuarvosanaa. Vastaanotin kuuroutuu eniten taajuuksia ylöspäin mentäessä. Signaalin vaiheen muutos näkyy spektrissä hetkellisenä taajuuden muutoksena TX Lähetys yleisesti RX Vastaanotto yleisesti Peilitaajuusvaimennus Peilitaajuus on oskillaattoritaajuudesta välitaajuuden päässä jompaan kumpaan (ylös tai alas) suuntaan oleva taajuus, joka halutaan vaimentaa mahdollisimman pieneksi AGC Automaattinen vahvistuksen säätö 14 RIISTA 06-15_Testi.indd 14 24.9.2013 12:44:49. Virtakin kelpaa. RX kaistanleveys: 18kHz . RX kaistanleveys: 18kHz Akku: 7,4V Li-polymeeri, 2,1Ah Pisteitä 0/5 Lähetin: Mitattu teho 5,3W (epävarma tulos) Virrankulutus: TX 1,92A Deviaatio: 5kHz (3mV) RX: 80mA : Sähkönsäästötilassa 6mA, Audio täysillä: 102mA. Akku: 7,4V Li-polymeeri, 2,1Ah Ei kokonaisarvostelua Sanasto Sinad Suhdeluku vastaanotetun kokonaistehon ( = vastaanotettu signaali + kohina + särö ) ja vastaanotetun kohina + särötehon välillä. Zodiak BT ja V-com ovat selvästi saman valmistajan tekeleitä, myös suunnittelultaan. Lähetin suoritti testin toiseksi kovimman ajoittaisen lähtötehon. Tervetuloa uuteen testiin, kunhan olet saanut säällisen antenniliittimen. Lähetin: Mitattu teho 5,5W /1,28W Virrankulutus: TX 1,84A / 0,78A Deviaatio: 5kHz (3mV) RX: 80mA : Sähkönsäästötilassa 60mA, Audio täysillä: 112mA. Pisteet tippuvat ansaitusti. MX-antenniliittimen vuoksi kunnollisen kontaktin saaminen aiheutti epätoivoa. Vielä seitsemännen kerran jälkeen se vaikutti lähinnä SERjätteeltä. Päästökaista Kanavan leveys, jolla radio vastaanottaa signaalin. Estokaista Kaikki muut taajuudet kanavan ulkopuolella Herkkyys Kyky vastaanottaa mahdollisimman heikkoa signaalia Selektiivisyys Valintatarkkuus, kyky erotella haluttu signaali muista läheisistä signaaleista Deviaatio Taajuusmoduloidun (FM) signaalin hetkellinen taajuuspoikkeama Vaihekohina Todellisen oskillaattorin tuottaman signaalin ominaisuus, jolla se poikkeaa ideaalisesta puhtaasta yksitaajuisesta signaalista. Vaikka tehoa tulee eniten, lisäkantamaa saadaan maastossa vain jokunen sata metriä. Riippuu kanavan leveydestä. Koska tulokset eivät olleet toistettavia, se mitattiin yhä uudestaan. Lähettimen deviaatio on leveimmässä luokassa, mikä ei ole hyväksi kantamalle. Aluksi V-com suoriutui herkkyystestissä selvästi heikoimmin. Zodiak Bt V-com Bluetooth-ominaisuuksilla varustetun Zodiak BT:n käytettävyyttä tuhoaa vastaanotin, joka kärsii huonosta estokaistan vaimennuksesta ja päästökaistakin on aivan liian leveä. Zodiak BT:ssä muinaismuistoliitin ei edes kiristynyt kunnolla, vaan kierreosa pyöri radiossa. Yhdeksännen mittauskerran jälkeen MX-antenniliitinadapteri oli saatu hiottua niin hyvin, että tulokset olivat likimain toistettavia
RIISTA 06-15_Testi.indd 15 15 24.9.2013 12:44:51. ERIKOISTARJOUS UUSILLE TILAAJILLE! TÄMÄ Kestotilaus 6 numeroa 50 euroa ( sis.alv. (03) 42 465 340 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. EI PILAANNU + 4:n vanhan h numeron lukupaketti TILAAJAPALVELU p. alv. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. 10 %) www.riistalehti.fi tai tilaus@riistalehti.fi tilaus s i a k i a ä r Mää a 84 € o r e m u n 10 %) 10 (sis
Olimme saaneet kutsun Irlantiin villivuohijahtiin. Vihreän saaren kippurasarvet Villivuohijahtia Irlannissa Arlandan lentokentän terminaalialueella tapasin ruotsalaisen jahtikaverini Kjellin. TEKSTI JA KUVAT: MIKA KIRMA 16 RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 16 24.9.2013 12:48:01
Kutsun saatuamme olivat lentoliput varattuna nopeasti. Uuden ja lähes tuntemattoman jahdin mahdollisuus olikin vastustamattoman houkutteleva. Irlannin luonnossa onkin elänyt jo vuosisatoja villivuohikanta. Syynä tähän hie- man riskialttiiseenkin päätökseen oli vaikeat ja aikaa vievät lentokenttäselvitykset aseita mukana kuljetettaessa. VANHA LAJI Suurin syy Irlannin villivuohikantaan ovat olleet ????- ja ????-lukujen suu- ret nälänhädät sekä brittien harrastamat maiden haltuunotot Irlannissa. J ahtitarjous tuli irlantilaiselta Jimiltä, joka on muutaman ystävänsä kanssa jalostanut saksanhirvien ja kuusipeurojen populaatiota isoilla aidattomilla riistamaillaan jo lähes ?. Mehän olimme tietysti valmiit harventamaan ongelmalajia. Pääsyynä ”lainsuojattomuuteen” on vuohien tapa riipiä puiden kaarnaa, jolla ne tappavat jo muutenkin onnettomat Irlannin metsäalueet. Majapaikkaan asettumisen jälkeen lähdimme läheiselle laidunmaalle tutustumaan ja testaamaan Jimin meille vuohijahtiin valitsemaa kivääriä. Ase oli Heym Concord kaliiperissa .??. RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 17 17 24.9.2013 12:48:02. Illansuussa saavuimme pellit yhä ehjinä kapeiden tierännien läpi Jimin luokse. Tarkoituksena oli käyttää isäntämme tarjoamia aseita. Näillä suurisarvisilla eläimillä ei ole Irlannissa erikseen määrättyä metsästysaikaa, vaan ne luokitellaan tuhoeläimiksi. VÄÄRÄÄ KAISTAA JA KIRJAVAA SAKKIA Dublinista vuokrasimme auton jolla pyyhkäisimme Länsi-Irlantiin ”väärään” kaistaan totutellen ja Suomen sekä länsinaapurin petopolitiikkaa manaillen. varus- Minä ja Jim ensimmäisen päivän villivuohisaaliin kanssa. vuoden ajan. Varsinkin kun metsästys tapahtuisi huhtikuussa, jolloin Suomen metsästysmahdollisuudet ovat melko suppeat. Ihmisiä kuoli ja muutti pois maasta, ja vuohet päästettiin vapaaksi luontoon
Aamulla herätys oli maltilliseen aikaan, koska isäntämme mukaan vuohijahtiin ei ole suurempaa kiirettä eläinten liikkuessa koko valoisan ajan. Tähtäin oli valopisteellinen ?,?-??x?. Rinteet näyttivät kuitenkin tyhjiltä, eikä alempana Kjell yrittää päästä parempaan ampumapaikkaan. Maasto oli melko puuduttavaa kuljettavaa, koska turvetupsujen välissä voi olla syviä reikiä, joihin huonosti astuessaan voi rikkoa jalkansa. Schmidt & Bender. 18 RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 18 24.9.2013 12:48:03. Matkamme kulki tiheän metsikön läpi pusikoita välillä kiikaroiden ja kuunnellen. Koska käytimme vain yhtä asetta, niin tilanteen salliessa vaihtaisimme nopeasti ampujaa, jos toiselle laukaukselle olisi tilaisuus ensimmäisen kaadon jälkeen. Lähdimmekin ajelemaan kohti valittuja jahtimaita auringon jo noustua. Vajaan tunnin ajelun jälkeen saavuimme ensimmäiselle jahtialueellemme, jossa tuoreiden tietojen mukaan asusteli parikin noin ?. Alapuolellamme oli suuri järvi ja ylöspäin katsoessa näkyi metsikön peittämää jyrkkää rinnettä. Aika kului pääosin kiikaroidessa ja jylhiä maisemia ihaillen. Reflex -vaimentimella. Myös nuoret pässit haastavat usein toisiaan sarvia yhteen puskien, josta syntyvä pauke kuuluu melko kauas. Olimme sopineet että Kjell saa ensimmäisen vuoron ampua kun mahdollisuus tulee. Vuohet kulkevat aina laumoissa ja nämä laumat voivat olla ylämaan aukeilla, notkoissa tuulelta suojassa tai vuorten juurella kasvissa tiheissä metsissä. Jim kurvasi auton parkkiin jyrkän rinteen reunalla kiemurtelevan tien penkalle. Tähyilimme koko ajan ympäristöä ja haravoimme lähikukkuloita kiikareilla. metrin matkalle Hornadyn ??-grainisilla SST-patruunoilla. Matka jatkui puuston loputtua kanervikon peittämää turvemaata pitkin mäkeä aina vain ylöspäin kiiveten. Pienen hienosäädön jälkeen tähtäinkin oli kohdistettu molemmille ampujille miellyttäväksi noin ?. Jim kertoi vuohien olevan melko paikkauskollisia, mutta lauman löytämiseen voi mennä aikaa. Väritykseltään ne voivat olla lähes mitä tahansa valkoisesta ruskeaan ja mustaan, joten niiden pitäisi erottua pitkänkin matkan päästä kunhan oikeille alueille saavutaan. Suomessa vastaavaa tiheää ja kitukasvuista metsää tosin nimitetään lähinnä pusikoksi. Turvemaa on muutenkin melko pehmeää ja raskasta alustaa taaperrettavaksi. Jimin johdolla lähdimme hiljaa etenemään kohti mäen huippua. Myös jyrkkä nousu piti vauhdin melko maltillisena, mutta minnepä meillä olisi kiire ensimmäisenä jahtipäivänä ollutkaan. tettuna herkistinkoneistolla ja T. Kohdistusoperaation, iltapalan ja muutaman irlantilaisen oluen jälkeen olimmekin valmiit nukkumaan. Vuohilauma pitää liikkuessaan meteliä kun nuorimmat karitsat ääntelevät lammasmaisesti määkyen. vuohen laumaa
reunaa sai toimia meille näkösuojana. Emme nähneet kuin yhden sarviparin, mutta se riitti meille merkiksi ja lähdimme kyyryssä hiipimään aidan suojassa kumpareen toiselle puolelle. Lähdimme hiipimään osin kukkulan suojissa kohti vuohia. Näimme edessämme vajaan sadan metrin päässä ?. Metsiköissä saattoi nähdä vuohien tekemät tuhot, puiden kyljistä oli kaarnat riivitty pois. kiväärille ottaen. olevien metsiköiden reunoiltakaan erottunut ainoatakaan vuohta. Lopulta Jim huomasi, että laumasta oikealla laskevassa notkossa heiluivat valtavat vuohen sarvet. Riipimisjäljistä ja tuoreista jätöksistä saattoi kuitenkin päätellä ettei Jimin vakuuttelu alueella asustelevista vuohilaumoista ollut tuulesta temmattua. Jim alkoikin jo epäillä poikkeuksellisen lämpimän ja tuulettoman kevätpäivän auringon ajaneen vuohet suojaan johonkin uuteen paikkaan. Kjell hivuttautui varovasti kiväärin kanssa ylöspäin aidasta tukea Kuului vaimentimen vienontama tussahdus, vuohi otti lyhyen spurtin ja kaatui kuolleena maahan. Tuulen suunta oli sopiva ja vuohilauma näytti levolliselta, joten hötkyilyyn ei ollut tarvetta. Yksi valtavasarvinen vanha ja kaksi hieman pienempää pässiä söivät meistä täysin tietämättöminä. vuohta syömässä rauhallisesti. Kun olimme mielestämme oikeassa kohdassa, kurkistimme varovasti aidan yli, ja siinä ne olivat aivan edessämme. metriä. Kiikarointi seuraavankaan mäen huipulta ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Bongasimmekin viisi nuorta villivuohta syömässä metsikön reunalla. Ne olivat nuoria yksilöitä tai naaraita. Aioimme jatkaa jahtia illemmalla jos kelit vaikka muuttuisivat ja olihan kello jo reilusti yli puolenpäivän, joten nälkäkin painoi päälle. KIVIAITURIT Nautittuamme tukevan lounaan lähdimme jälleen kohti ylämaita. Etenimme hitaasti vähän väliä pysähdellen ja loppulaumaa maastosta etsien. Huolena tosin oli, että jos osa laumasta olisi piilossa tiheikön reunassa, ne huomaisivat meidät ensin ja varoittaisivat muita. Jatkoimme matkaa seuraavalle mäen harjanteelle ja tarkastimme hitaasti edeten myös mäkien välissä olevan metsikön, laihoin tuloksin. Matkalla tarkistimme erään niitty- ja metsikköalueen, jossa asusteli kuulemma vajaan ?. Isäntämme vakuuttelikin että jossain lähistöllä ne nytkin ovat, ne pitää vain löytää. kilon gasellimaisella voimistelijan kropalla oli melkoista taiteilua. RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 19 19 24.9.2013 12:48:03. Pässejä emme vielä erottaneet, mutta samassa laumassa niitä kuulemma oli. Aidalle saavuttuamme aloitimme kiihkeän pässien etsinnän. Niiden ylitys parimetrisellä ??. Päätimme lähteä paluumatkalle alarinteen metsiköt matkalla tarkistaen. Suurimpaan pässiin oli etäisyyttä vain ?. vuohen lauma. Jim antoi Kjellille ampumaluvan ja asetuin hänen viereensä valmiiksi mahdollista kiväärin vaihtoa varten. Kjell odotti hetken parempaa ampumakulmaa ja lo- Irlantilaista metsää mäkien välissä. Niistäkin suoriuduttiin lopulta kunnialla ja viimeinen aita ennen vuohia ja metsikön Normaali irlantilainen sää: Vettä ja auringonpaistetta.. Melko lohduttoman näköistä jälkeä vuohet olivat tosiaan saaneet aikaan. Omat haasteensa hiipimiseen asettivat myös Irlannin niittyjen vanhat kiviaidat, joita saarella on varmasti tuhansia kilometrejä
Niiden sijainti ei ainakaan helpottanut piilossa pysymistä. Valitsemani eläin oli huonossa kulmassa, joten nyt piti vain odotella. Välillä pysähdyimme kiikaroimaan ja havaitsimme nuorempia yksilöitä kauempana mutta laumaa ylempänä. Jimin kanssa valitsimmekin kohteekseni valkoisen, paksusarvisimman uroksen. pulta eläin tarjosi kylkeään. Myös tuuli oli yltynyt erittäin navakaksi ja oudolla kaliiperilla tuuliennakon ottaminen vaivasi mieltä. Vanhoja pässejä näytti olevan seitsemän, mutta kahdelta niistä näytti puuttuvan toinen sarvi. Se olikin melko mieleenpainuva, vaikkei se kuulemma keväällä ole edes pahimmillaan. Olin noina piinallisina sekunteina pitänyt kahta pienempää pässiä silmällä. Varovasti nousin kyyrystä nähdäkseni olisivatko vuohet jo mahdollisesti ohittaneet kukkulamme, mutta näinkin helpottavan näyn: lauma oli pysähtynyt vastakkaiselle rinteelle. Kanervikossa esteettömän ampumalinjan saaminen oli haasteellista, mutta lopulta sain viritettyä kiikareista suhteellisen vakaan ampuma-alustan. Hän oli varma että vuohet siellä jossain ovat ja ne me aioimme tänään löytää. Osuman vaikutuksesta pässi tipahti niille sijoilleen ja skandinaavit olivat kaataneet ensimmäiset villivuohensa! Tuuletusten ja onnitteluiden jälkeen menimme ihailemaan saalistamme. YLÄMAAN TUULISSA Toisena jahtipäivänä Jim suuntasi auton nokan kohti edellisen aamun jahtimaita. Edellytys onnistuneen ja mukavan jahtimatkan luomisessa on rehellisyys. Samalla tutkailimme laumasta komeasarvisimpia yksilöitä. Välissä olleiden kukkuloiden katveessa etenimme pikamarssia kohti ampumapaikaksi katsomaamme harjannetta. syke noussut turhan tiuhaksi ja puuskutuskin oli melkoinen. Mikäli tarjoukset ovat molempia tyydyttäviä ja henkilökemiat kohtaavat, niin mahdollisuus uusiin metsästyskokemuksiin maailmalla on valmis. Varsinkin manner-Euroopasta olisi tulijoita jonoksi asti suomalaisten metsästäjien silmissä melko arkisten riistaeläinten jahteihin (mainittakoon valkohäntäpeura, hirvi, metso tai teeri). cm tuulien- RIISTA 16-21_Villivuohet.indd 20 24.9.2013 12:48:04. Toinen osapuoli voi sitten tarjota sinulle jotain uutta ja mielenkiintoista jahtia. Mielessäni toivoin etten joutuisi ampumaan ainakaan ihan heti, koska turverinnettä harppoessa oli Lentolippujen hinnalla vuohijahtiin Riista-lehdessä on aiemminkin mainittu YesWeHunt-sivusto, jonka kautta myös tämä villivuohireissu tuli mahdolliseksi. Monen värisiä vuohia oli laumassa noin ??. Saimmekin hyvää aikaa tasata hengitystä ja katsella hyvää ampumapaikkaa. Ja ilmiselvästi se oli asettunut siihen pitemmäksi aikaa koska muutamat isommat pässit olivat päättäneet ottaa nokoset. Molempien herrojen seurassa tulen metsästämään varmasti monta kertaa tulevaisuudessakin. Toinen niistä jäi pienen juoksun jälkeen metsän reunaan ihmettelemään johtajansa kohtaloa lopun lauman kadotessa metsikköön. 20 Villivuohien väritys vaihtelee valkoisesta lähes mustaan. Viritin herkistimen, otin ?. Ensimmäisenä havaittiin tuoksu joka vuohista lähtee. Kiirettä ei ollut koska suurin osa vuohista näytti nuokkuvan. Lopulta yli puolen tunnin odottelun jälkeen vuohi kääntyi sopivaan asentoon. Vuohet takakontissa lähdimme kohti majapaikkaamme mutta matkalla piti tietysti poiketa pieneen pubiin ja paikalliseen tapaan ottaa single malt -viski vuohien kunniaksi. Ampumamatkaa oli kuitenkin ??. Harmillisesti lauma liikkui koko ajan meistä katsottuna oikealta vasemmalle ja meille tulikin kiire lähteä vastaan jottei se karkaisi rinteen reunaa pitkin tuulen alapuolelle. Se onkin loistava keino päästä ulkomaille jahtiin lähes lentolippujen hinnalla. Tällä kertaa lähdimme taivaltamaan alueelle hieman eri suunnasta ja nopeasti näimmekin vuohilauman syömässä avoimella rinteellä puolen kilometrin etäisyydellä. Sen tulee olla kunnossa niin saalislupauksissa kuin kaikessa muussakin. Välittömästi Kjellin pässin kaaduttua otin kiväärin ja tähtäsin seisomaan jäänyttä lapaan. Periaatteena on vaihtojahti: joko itse tarjoat jotain metsästysmuotoa tutuksi tulleelle metsästäjälle tai laitat siitä julkisen tarjouksen. Jim laski sarvien vuosirenkaista vuohien iät: Kjellin vanhalle suurisarviselle vuosia oli kertynyt seitsemän ja omalle feral goatilleni niitä oli ehtinyt tulla viisi. Itse olen tehnyt vaihtojahdit kahden eri YWH-foorumin metsästäjän kanssa. Lopulta kuitenkin pääsimme oikean kukkulan laelle. Kuului vaimentimen vienontama tussahdus, vuohi otti lyhyen spurtin ja kaatui kuolleena maahan. Hyvää ampumapaikkaa hakiessani kaipailin suuresti bipodia tai reppua, jotka olivat jääneet autoon. Vastikkeeksi voit saada ikimuistoisen matkan metsästämään esimerkiksi mu?onia, gemssiä, villisikaa, saksanhirveä ja niin edelleen. metriä, joten kevyehkö luoti varmasti reagoisi