Tiedät, millaisessa paikassa koira haukkuu ja mitä maastossa on milloinkin edessä.
Piirto-ohjelmalla kartalle mm. Tällä taataan pannan toimintavarmuus ääriolosuhteissakin.
minais t-mallit ja -o ki Ultrapoin Kaik t.fi
uudet
www.ultrap
oin. - seuran rajat - valtionmaiden rajat - hirvitornit numeroineen - metsästysmajat - leiripaikat - tulipaikat - tiheiköt - aukeat - uudet ajourat - kettujen pesät - kaikki muut tarpeelliset maastomuutokset Lue lisää www.ultrapoint.fi
Muurolan Erämiesten pyyntialue ennen ja jälkeen kartantäydennyksen. Lisää turvallisuutta täydennetyllä kartalla
Täydennä seuran metsästyskarttaa Ultrapoint Koira-GPS:n uudella kartanpiirto-ohjelmalla. Mittakaava 1: 50 000.
koira-GPS Kotimainen iin olosuhteisiin is pohjoisma yyjät ut jälleenm
Ultrapoint :n Koira-GPS valtuutet
Ultrapoint Koira-GPS:ään kuuluu useimpiin puhelinmalleihin soveltuva ohjelmisto sekä muovinen, pestävä panta akkuineen ja latureineen. Antennit on sijoitettu optimaaliselle paikalle koiran niskaan
Sisältö 2/2011
6 Drillinkivertailu Blaser, Krieghoff ja Antonio Zoli vertailussa 16 Classic Safari Mosambikissa Puhvelijahtia avarilla jahtimailla, osa 1 22 Tasankoriistajahtia Namibiassa Sateenkaaria ja sarvipäitä 28 Variksen pyynti, osa 3 Jahtiin! 34 Howa / Hogue 1500, 6,5 x 55 SE Sopivasti uudistunut metsästyskivääri 38 Ultracom huolto Päivityksiä ja kolhujen korjauksia 42 Verney-Carron Vintage Safari Luxe .416 Rigby Magnum Mauser suurriistajahtiin 46 Ajojahtia Preussin malliin Tyhjennysjahtia Puolassa 52 Metsästäjän knoppitieto Tarkan metsästyspatruunan lataaminen 56 Metsästäjän patruunanurkka 6,5 x 55 SE 60 Predator Ursus Liikkuvan metsästäjän yleispuku 62 Sako 90 vuotta 66 Kritiikkipalaveri Metsästyksen motiivit 68 Uutiset 70 Esimakua kiikaritähtäinvertailusta Ristikon osuus 72 Riistakamerakuvakilpailu 73 Eläinlääkäri vastaa 74 Viimeinen sana, Reiska Naapurivaara
16
Classic Safari Mosambikissa
Haulikaliipereja valmistetaan käytännössä vain kahta, ja , joillakin valmistajilla vain toista mainituista, mutta riihikuivalla muutkin ovat mahdollisia. Tapauksissa, joissa ehditään ampua vain
6 RIISTA
kerran, hylsyn poistamiseen käytetyllä ajalla ei ole mitään käytännön merkitystä.
MONIKÄY TTÖINEN DRILLINKI
Drillinkejä valmistetaan myös erikoisempaan käyttöön, esimerkiksi Sveitsissä yleisen Bergstutzenin (=kaksipiippuinen kivääri isolla ja pienellä kaliiperilla) korvaajaksi, jolloin kahden eri luotikaliiperin lisäksi aseessa on lisänä myös haulipiippu. Kun valikoimaan lisätään vielä sisäpiiput ja tarpeen vaatiessa vaihtopiiput, ei muita aseita tarvitakaan.
VERTAILUASEIDEN LUOTIKALIIPERIT
Vertailuun saatujen drillinkien luotipiippujen kaliiperit noudattelivat samaa linjausta eli jokaista voi käyttää myös hirvijahtiin. Meillä yleisimmässä drillinkityypissä on kaksi haulipiippua ja yksi luotipiippu. Krieghoff Optima TS
Antonio Zoli MG-92
Blaser D 99
DRILLINGIT VERTAILUSSA
Drillinkejä valmistetaan moniin eri tarkoituksiin, piiput voivat olla kaikki samaa tai kaikki eri kaliiperia. aina ,xR:ään asti, on valinnan varaa ehkä liiankin kanssa.. Kun vielä huomioidaan, että sisäpiippuja valmistetaan kaliiperista . Tällöin laippakantaisen hylsyn edut konkretisoituvat ja tämä käytännön asia kannattaakin pitää ykköskriteerinä kaliiperia valittaessa. Drillinkiä hankittaessa kannattaakin istahtaa hetkeksi ja kartoittaa oma käyttötarve sekä selvittää eri valmistajien vaihtoehdot. Laippakantainen patruuna on useimmissa tapauksissa helpompi/nopeampi poistaa pesästä tilanteissa, joissa tarvitaan nopea toinen tai jopa kolmas laukaus. Näiden tietojen perusteella voidaan sitten suunnitella sopivinta piippuyhdistelmää ja käypäisimmät kaliiperit. Kaliiperit olivat xR (Krieghoff ), xR (Zoli) ja ,x (Blaser). Joissakin olosuhteissa käytetään kolmea hauli- tai kolmea luotipiippua
ja löytyy jopa safaridrillinki (Krieghoff ), jossa on kaksi norsukaliiperin piippua sekä haulipiippu keittiön tarpeita tyydyttämään tai myrkyllisen käärmeen eliminointiin. Samaan tilanteeseen päästään asentamalla toiseen haulipiippuun sisäpiippu. Perinteisesti täällä on käytetty drillingin luotipiippua lähes yksinomaan pienriistan metsästykseen ja siksi useimmissa vanhemmissa malleissa luotipiippu onkin tavallisesti pienikaliiperinen. Vertailuun saatiin maahantuojilta kolme periaatteessa samanlaista asetta joskin ne olivat teknisiltä ratkaisuiltaan hyvin erilaisia.
M
eillä drillinki on aina ollut monen metsästäjän unelma, mutta harvan käyttöase. Valmistajasta riippumatta luotipiipun kaliiperivalikoima on erittäin kattava, joten jokaiselle löytynee sopiva vaihtoehto. Viime vuosina pienten hirvieläinten jahdit ovat lisääntyneet ja kun myös täyteisten käyttäminen on mahdollista, drillingin monipuolisuus pääsee oikeuksiinsa
Kun aseen tähtäimet (kiikari tai avotähtäimet) ovat kohdallaan, kannattaa kokeilla lisäksi miten osumapiste muuttuu milläkin latauksella nopeasti ammuttuna. Normaalisti drillinkien laukaisukoneisto on kaksiliipaisiminen piipunvalitsimella. Piippujen keskinäistä osumapistettä ei siis voida muuttaa (poikkeuksena säädettävät piiput) muuten kuin eri latauksia kokeilemalla. Erillisellä virittimellä varustettu ase on tässä mielessä turvallisempi, sillä iskuvasarat eivät ole vireessä jos viritinvipu on poistettu päältä. Krieghoffiin on saatavana myös koneisto, jossa ensimmäisellä liipaisimella voidaan laukaista molemmat yläpiiput ja alapiippu toimii normaalisti takimmaisella liipaisimella, tällöin piipunvalitsinta ei tarvita. Turvallisinta on tällöin poistaa myös patruunat eikä luottaa varmistimeen. Tässä tulee kuitenkin huomioida rajoitteet, joita seuraa duralin käytöstä. Hyvällä tuurilla voidaan löytää useampi samaan käyvä lataus tai vastaavasti hyödyntää osumapiste-eroa eri matkoille ammuttaessa.
RIISTA 7. Herkistimen poistaminen, jos laukaus jää ampumatta, hoituu tavallisesti vain liipaisinta painamalla, kun ase on joko varmistettu tai viritysvipu pois kytkettynä. Tällainen koneisto sopii erityisen hyvin drillinkiin, jossa on kaksi luotipiippua. Kiinteäpiippuisilla on erittäin tärkeää, että aseen annetaan jäähtyä riittävästi jokaisen laukauksen välissä, muuten tähtäinten säätäminen on hakuammuntaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Blaserin lukkorakennetta pidetään niin vahvana, että kevytmetallirunkokaan ei aseta rajoituksia kaliiperien suhteen jne. Erilaisia patruunoita käytettäessä kannattaa siis tutkia myös osumapisteerot. Ilman herkistintä oleva haulikkomainen laukaisu on huono latvalintua ammuttaessa ja jos laukaisu tehdään tähän työhön riittävän herkäksi, ei se enää välttämättä sovellu kovinkaan hyvin haulikkotyöskentelyyn. Osumapisteellä eli käytetyllä patruunalla ei ole suurta merkitystä muuten kuin silloin, jos luotipiippuja on kaksi tai jos täyteisen ja luotipiipun osumat halutaan samaan. Yleisesti ottaen alapuolella oleva luotipiippu nostaa osumia ja yläpuolella oleva laskee. Tässä on sikäli perää, että kun samalla liipaisimella laukaistaan sekä luoti- että haulipiippu, jostain on tingittävä jos laukaisu on molemmissa sama. Silloin kun molempien piippujen osumapisteet sattuvat käymään samaan, on aseen monipuolisuus vaikkapa valkohäntäpeuralle astetta parempi. että kallis hankinta ei olekaan toiveiden mukainen vain siksi, että kotiläksyt jäivät väliin.
KEVY TMETALLI VAI TERÄSRUNKO?
Teräsrunko on kalliimpi työstää, mutta hyvillä raaka-ainevalinnoilla se ei ole ongelma enää painon suhteen, mikä havaitaan esimerkiksi Zolissa.
KOEAMMUNTA
Vertailussa luotipiipun käyntiä kokeiltiin metriin ampumalla viiden laukauksen osumakuviot ja parin täyteisen käyntiä oikealla haulipiipulla ampumalla osumakuviot metriin. Täyteisen käynti kannattaa kokeilla myös toisessa piipussa. Oikeaa piippua kokeiltiin siksi, että jotkut drillingin valmistajat väittävät kohdistavansa sen ja luotipiipun käymään samaan metristä, toki on huomioitava että yleensä tällöin on kysymyksessä huopatulppainen Brenneke Original ja onkin todennäköistä että joku muu täyteinen käy eri paikkaan. Varaa siis riittävästi aikaa radalle. Aseen virittämiseksi käytössä on kaksi pääasiallista ratkaisua, joko erillisellä virittimellä tai sitten asetta taittamalla. Herkistimen käytössä on huomioitava, että mikäli se aktivoidaan ja päätetäänkin ampua toinen piippu, lähtee silloin useimmissa tapauksissa myös herkistetty piippu. Esimerkiksi suuremmat sisäpiipun kaliiperit ovat poissuljettuja, samoin osa vaihtopiipuista. Erillistä viritintä käytettäessä toimintovaihtoehtoja on useampia, joten myös aseen hallintalaitteiden toiminta on syytä selvittää ennen hankintoihin ryhtymistä. Eri latauksilla osumapisteet kuitenkin muuttuvat kaikilla piipuilla, joten patruunan muuttuessa joudutaan lähes aina tekemään uusia tähtäinsäätöjä. Vaaratilanne saattaa syntyä myös silloin, kun snellari on jäänyt poistamatta ja ase otetaan uudelleen käyttöön. Lukkorungon materiaali saattaa siis vaikuttaa oleellisesti kaliiperivalintaan.
Käytännössä luotipiiput on tehtaalla koeammuttu tietylle patruunalle tietyltä matkalta. Haulipatruunoilla kokeiltiin lisäksi molempien piippujen osumakuviot metriin kolmella eri latauksella.
TÄHTÄINTEN SÄÄTÖ
Krieghoffin kevytmetallirunko on grammaa teräsrunkoa kevyempi. LAUKAISULAITE JA VIRITTÄMINEN
Useimpien mielestä herkistin on pakollinen drillingissä. Vapaasti laajenemaan pääsevällä piipulla voidaan ampua useampi laukaus välillä jäähdyttelemättä ja näin tähtäinten säätäminen käy nopeammin. Mikäpä harmittaisi enemmän, kuin se
Paksumpi piippu on tarpeen siksi, että se on vapaasti värähtelevä ja tällöin tarvitaan myös jäykkyyttä, ohueen kiinteään piippuun verrattuna painoa tulee lisää noin g (teräsrunkoinen Optima painaa g dural-runkoa enemmän). Piipun valitsin sijaitsee avausvivun sivulla ja vivun ääriasentoihin on selkeästi merkitty kumpi piipuista tulee käyttöön. Vertailun aseessa on pieni eläinkaiverrus, johon kuuluu myös ykkösluokan puut ja se lisää perusmallin hintaa euroa. Baschieri & Pellagrin mm Big Gamelataus (Gualandi slug) ei käynyt aivan yhtä
Avotähtäimet on suunniteltu suuremmalle riistalle. Piippuyhdistelmä on pituudeltaan cm ja aseen koko pituus on , cm. Haulipiippujen supistukset ovat kiinteät.
Sormille on hyvin tilaa kivääripiipun hylsyn poistoon.
8
RIISTA. Oikea piippu on tavallisesti vasempaa väljempi supistukseltaan ja koska supistusta ei ollut merkitty piippuihin, oletuksena oli täys- ja puolisuppea. Optima onkin tältä osin vertailun pienin, korkeus lukkorungon kohdalta piippuineen on mm ja leveys mm. Takahahlo on käännettävä ja sitä voidaan liikutella sivusuunnassa. Korkeussäätö tapahtuu jyvää vaihtamalla. Lukkorungon materiaali on Duralia ja sen iskupohjaan on upotettu V-muotoinen teräsvahvike. Piipun etuosa pääsee liikkumaan vapaasti, vain säätöruuvien kärjet tukevat piippua sen keskivaiheilta. Krieghoff Optima 20 TS
20/76 ja 7x65R
Krieghoff Optima poikkeaa tämän vertailun aseista siinä, että sen luotipiipun osumapistettä on mahdollista säätää. Tukin kaulalla, tavanomaisen varmistimen paikalla on erillinen viritin, joka eteen työnnettäessä virittää iskuvasarat. Suurikokoinen jyvä voidaan tarvittaessa vaihtaa erikorkuiseen.
Luotipiippu on suupuolelta vapaasti värähtelevä, joten useamman peräkkäisen laukauksen ampuminen ei juurikaan vaikuta osumapisteeseen. Koska haulipiiput ovat kaliiperia , on ase drillingiksi varsin siro. Lukkorungon sivut on kriittisimmässä kohdassa jätetty paksummiksi. Nykyisillä materiaaleilla myös paino saadaan pidettyä kohtuullisena, vaikka aseessa onkin tavanomaista paksumpi luotipiippu, Optima painaa , kg. Takahahlo on käännettävä ja säädettävissä sivusuunnassa.
TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA
Ensimmäinen liipaisin laukaisee joko oikean haulipiipun tai luotipiipun, lisäksi siinä on herkistin. Laukaisuvastus on tehtaan ilmoituksen mukaan säädetty välille - g. Viritin on nimeltään combi-cocking device tai duplex cocking lever, mikä tarkoittaa, että ase virittyy myös piippuja taitettaessa silloin kun viritin on päällä. Viretila voidaan poistaa työntämällä sitä lisää eteen, jolloin se palautuu alkuasentoon poistaen viretilan. Koepatruunoilla supistusaste näyttäisi kuitenkin olevan molemmissa piipuissa samaa luokkaa, lähempänä parannettua sylinteriä kuin puolisuppeaa. Avotähtäimet on suunniteltu suurta riistaa silmällä pitäen (kaliiperi x R), edessä on leveähkö suorakulmainen tolppajyvä, joka on pinnoitettu paremmin erottuvaksi. Luotipiipun säätöruuvit ovat piipun keskivaiheilla ja piippua voidaan liikuttaa kolmen lukittavan kuusiokoloruuvin avulla molemmille sivuille sekä korkeussuuntaan. Optiman nimessä esiintyvä TS tarkoittaa Thermo Stable eli piipun lämpenemisestä huolimatta osumat eivät vaella.
KOEAMMUNTA
Molempien haulipiippujen porausläpimitaksi oli merkitty , mm ja ylimeno oli jyrkänpuoleinen. Tätä tuki myös piipunsuulta tehty mittaus. Tämä helpottaa tilan-
teissa, joissa joudutaan ampumaan nopeasti uudelleen
Asetta tehdään myös perinteisellä, kiinteäpiippuisella ratkaisulla, mikäli niin halutaan.
Krieghoff Optima 20 TS
Valmistaja: H. Oikealla haulipiipulla kokeillut slugit kävivät hieman luotipiippua alemmas 50 metristä. Keskellä on säätö, jonka avulla piipun osumapistettä voidaan muuttaa tarvittaessa latauksen mukaan tai siirtää esimerkiksi täyteisen ja luotipiipun käymään samaan tietyltä etäisyydeltä. Brenneken osumat erottuvat Gualandista ilmarihlojen jäljistä.
Sellier&Bellotin 9 gramman kokovaipalla saatiin 26 millin kasa viidellä laukauksella.
Norma Oryx kävi erittäin hyvin, kasa 18 mm.
hyvin kuin Rottweil Magnum. Kuvan asennossa piipunvalitsin laukaisee etumaisesta liipaisimesta luotipiipun, merkinnät ovat selkeät.
Luotipiippu on asennettu kiinteästi vain takaosastaan. Ase virittyy vasta kun varmistimen paikalla oleva viritin työnnetään eteen. Hallintalaitteet ovat selkeät ja varsin helppokäyttöiset. Luotipiipulla voidaan ampua erilaisia latauksia ja säätää se käymään samaan kuin parhaiten haulipiippuun sopiva täyteinen halutulta etäisyydeltä. Norman ja Sellier&Bellotin tehdaslataukset kävivät luotipiipulla erittäin hyvin eikä piippua tarvinnut jäähdytellä laukausten välissä.
MONIKÄY TTÖISIN
loin, kun pienten hirvieläinten metsästys on päällimmäisenä listalla. Krieghoff GmbH, Ulm, Saksa Asetyyppi: Drillinki Kaliiperit: 2x20/76 + 7x64R Piippujen pituus: 55 cm Pituus: 98,5 cm Paino: 3,4 kg Luotipiippu: Säädettävä Hinta: 6077 euroa Maahantuoja: Finn Enterprise, (09) 135 4455, 135 1358
Säädettävä luotipiippu tekee Krieghoff Optimasta vertailun monikäyttöisimmän. Haulipiiput ovat teräshaulikelpoisia, mikä osaltaan laajentaa käyttöaluetta. Etumainen hihnalenkki on osa säätökappaleen runkoa.
RIISTA
9. Rottweilin lataus kärsi ilmeisesti pakkasesta (- ), sillä sen nopeudet olivat merkittävän alhaisia. Lukittavia säätöruuveja on kolme, alapuolella ja molemmilla sivuilla. Tämä on mainio ominaisuus sil-
Optiman viritin ja piipunvalitsin
-kaliiperisista poiketen Baschieri & Pellagrin mm Big Game -lataus (Gualandi slug) kävi selvästi Rottweil Magnumia paremmin. Tällä ominaisuudella ei ole merkitystä, mikäli pääasiassa kerralla ammutaan vain yksi laukaus. Luotipiipun ollessa kyseessä, on näkyvillä teksti "rifle". Lukkorungon korkeus on mm ja leveys mm, joten MG- on vertailun suurikokoisin, joskin ero on yllättävän pieni huomioiden muita järeämmät haulipiiput. Piipunvalitsin sijaitsee automaattisesti toimivassa varmistimessa, jonka keskellä olevaa osaa siirretään joko oikealle tai vasemmalle. Kiinteät supistukset oli merkitty puolija täyssuppeiksi. Zolin avotähtäimet ovat sopivat suurriistalle ( x R). PRVI Partizan ja Winchester kävivät varsin hyvin, kun piipun annettiin kunnolla jäähtyä laukausten välillä. Laukaisuvastus on ilman herkistintä arviolta parin kilon luokkaa ja laukaisutuntuma haulikkomainen. Koepatruunoilla molempien supistusten toiminta jäi tämän vertailun -kaliiperisten tavoin nimellismitan alarajoille, kuviot olivat huomattavasti harvemmat verrattuna toiseen
koeampumaani Zolin drillinkiin, jossa vastaavasti merkityt supistukset olivat nimellisarvoa tiukemmat. Poikkeama tulee huomioida kiikaria kohdistettaessa ja tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti toista laukausta. Suurikokoinen, valkoisella pallolla varustettu jyvä voidaan tarvittaessa vaihtaa erikorkuiseen.
Luotipiippu on juotettu kiinni haulipiippuihin, joten piipun lämpeneminen muuttaa osumapistettä. Tästä huolimatta paino on hyvin hallinnassa, sen ollessa , kg. Korkeussäätö tehdään jyvää vaihtamalla.
TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA
Etummaisesta liipaisimesta laukaistaan joko oikea haulipiippu tai alin luotipiippu ja tässä liipaisimessa on myös herkistin. Ammuttaessa nopeasti peräkkäin metristä, osumat kipusivat ylöspäin liki cm/laukaus Partizan-latauksella.
PERINNEDRILLINKI
Kiinteäpiippuinen MG- on perinteisesti valmistettu, mutta nykyisten laadukkaampi-
Avotähtäimet sopivat suuremmalle riistalle. Ase virittyy taitettaessa ja varmistin toimii automaattisesti. Antonio Zoli MG-92
12/76 ja 7x57R
Antonio Zoli MG- on ainoa Italiassa valmistettu drillinki ja muihin vertailun aseisiin verrattuna "vanhaa perinteistä kaavaa" noudattava. Jyvässä on valkoinen pallo, takahahlo on käännettävä ja sivusuunnassa säädettävä. Perinteistä aseessa on myös kokoteräksinen rakenne. Haulipiippujen supistukset ovat kiinteät.
MG-92:n hallintalaitteet ovat meille ehkä muita tutummat. Käynti olisi ollut vielä parempi jos jäähdytysaikaa olisi pidennetty ja annettu piipun jäähtyä täysin. Rottweilin magnumpatruunalla molemmat haulipiiput laukesivat samalla kertaa, miedompirekyylisillä patruunoilla ilmiötä ei esiintynyt. Suomalaisille Zolin mekanismin toiminta on tuttu haulikoista, joten ainoa poikkeus on luotipiipun valinta, joskin valitsin sijaitsee sekin haulikoista tutulla paikalla.
KOEAMMUNTA
MG-:n haulipiiput olivat kaliiperia , poraukset molemmissa piipuissa ovat , mm ja ylimeno loivahko, pituudeltaan mm. Neljännellä laukauksella Rottweilin kasa kasvoi entisestään, kun B&P:n osumat olivat käytännössä yhdessä reiässä. Piippuyhdistelmän pituus on cm ja aseen kokopituus cm. Piiput on juotettu kiinteästi toisiinsa, mikä käytännössä tarkoittaa kivääripiipun osumien siirtymistä nopeasti ammuttaessa lämmön vaikutuksesta ylöspäin. "Rifle"-asennossa piipunvalitsin laukaisee etumaisesta liipaisimesta luotipiipun.
10
RIISTA. Takahahlo on käännettävä ja sitä voidaan liikutella sivusuunnassa
Antonio Zolin viiden laukauksen kasat, ylempänä Winchester 9,7 g Nosler Partition 28 mm ja alempana PRVI Partizan 11,2 g SP 36 mm. Italiassa valmistettu drillinki ilman erikoisuuksia on myös hinnaltaan selkeästi vertailun muita aseita edullisempi.
Antonio Zoli MG-92
Valmistaja: Antonio Zoli S.r.l, Gardone VT, Italia Kaliiperit: 2x12/76 + 7x57R Piippujen pituus: 60 cm Pituus: 103 cm Paino: 3,6 kg Luotipiippu: Kiinteä Hinta: 3995 euroa Maahantuoja: Gyttorp Oy, (06) 347 1800
MG-92:n herkistin sijaitsee etumaisessa liipaisimessa, herkistin aktivoituu kun liipaisinta painetaan eteenpäin.
Zolin piippujen saranatapit sijaitsevat poikkeuksellisesti monoblockissa eikä lukkorungossa. Tässä mielessä MG- on käytettävyydeltään vaativampi kuin tämän vertailun kilpailijat. Kuvassa näkyy myös kiinteän luotipiipun taipumus nostaa osumia, kolmen nopeasti peräkkäin ammutun laukauksen (PRVI) osumapisteet (ensimmäinen alinna) kipusivat 50 metrin matkalla viitisen senttiä kerrallaan ylöspäin.
Haulipiippujen ulosvetimet nousevat eri tasoon. Myös täyteisen ja luotipiipun yhteen sovittaminen vaatii runsaasti kokeiluja, eikä silloinkaan välttämättä löydetä sopivaa yhdistelmää, ellei patruunoitaan lataa itse.
Pienriistan metsästäjälle tämä ei kuitenkaan ole ongelma. Brenneken magnum ei ollut yhtä hyvä ja hajonta varmistettiin ampumalla tauluun vielä neljäskin laukaus, joka osui samaan kuin Gualandit. Tässä Baschieri&Pellagrin Gualandi kävi erinomaisen hyvin, kasa vain 38 mm. Näin kivääripiipun hylsy on helpompi poistaa.
en metallien ansiosta yhdistelmä on puristettu yllättävän lähelle esimerkiksi Blaserin mitoitusta niin ulottuvuuksien kuin painonkin suhteen. Ruuvilla lukittu saranaosa voidaan tarvittaessa vaihtaa.
RIISTA
11. Kiinteän luotipiipun taipumus nostaa osumia ei ole aseen ongelma vaan käyttäjän, jonka tulee tietää aseensa ominai-
suudet. Asetta pyrittiin jäähdyttämään jossain määrin jokaisen laukauksen jälkeen, mutta luonnollisesti pientä hajontaa on syntynyt myös lämpenemisen seurauksena.
Kokeillut täyteiset kävivät 50 metriltä luotipiippua selvästi alemmas
Blaserin luotipiippu on käytännössä vapaasti värähtelevä kuten Krieghoffissa, mutta siitä poiketen piippu pysyy paikoillaan suupuolessa olevan helan avulla eikä sitä voi omatoimisesti säätää.
KOEAMMUNTA
Etumaisesta liipaisimesta laukeaa joko ylinnä sijaitseva luotipiippu tai alempi oikea haulipiippu. Jäger-sulun haittapuolena on joskus hylsyjen hankalahko poistaminen piippujen peräosan ulokkeen takia. Blaserin eduksi on kuitenkin sanottava, että siinä on toistaiseksi paras urakantahylsyn ulosvedin, joka on tullut eteeni. Piipunvalitsin on avausvivun oikealla puolella oleva pystysuunnassa liikkuva tanko, joka menee lukkorungon läpi liipaisinkaaren etureunan oikealle sivulle. Viritin on kohtalaisen jäykkä painaa päälle. Avotähtäimet ovat myös Blaserissa karkeat, luokkaa suurriista (,x). Aseen korkeus lukkorungon kohdalta on mm ja leveys mm eli likimain sama mitoitus kuin Zolissa, haulipiiput ovat kuitenkin kaliiperia . Viritin palautuu myös asetta avattaessa, joten lataamisen jälkeen ase on aina viritettävä uudelleen. Piippuyhdistelmän pituus on , cm ja aseen kokopituus on cm. Takahahlossa on pieni liikevara sivusäädölle, joka perustuu molemminpuolisiin ruuveihin periaatteella toista löysätään ja toista kiristetään. Toinen hahlolevy on perinteinen ja toinen vähemmän peittävä eli hahlolevyn sivut laskevat alaspäin ja korkein kohta on keskellä, jossa on lovi jyvälle.
TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA
Tukin kaulalla varmistimen paikalla on erillinen viritin, joka eteen työnnettäessä virittää iskuvasarat. Tavallisuudesta poiketen urakantaan osuvan, jousikuormitteisen kynnen vastus oli käytännössä olematon, joskin kuitenkin sen verran että hylsy ei putoa aseesta pelkän painovoiman avulla kuten laippakantaiset. Herkistintä ei ole, mutta laukaisu on sellaisenaan erittäin hyvä, ehkä liiankin herkkä kun haulipiippu on käytössä.
Haulipiippujen poraukset olivat vasen mm ja oikea , mm, piipunsuulta kumpikin , mm. Viretila voidaan poistaa painamalla virittimen takaosaa suoraan alaspäin, jolloin se palaa alkuasentoon. Takahahlo voidaan kääntää 90 astetta, jolloin käytössä on toisenlainen, vähemmän peittävä hahlolevy. Edessä on punainen valokuitujyvä, jonka korkeutta voidaan säätää jyvässä olevan kuusiokoloruuvin avulla. Piippujen kympin sisäläpimittaero tarkoittaa, että vasen piippu supistuu juuri tuon verran enemmän, eli sen pitäisi olla karvan verran oikeaa suppeampi. Luotipiippu on päällimmäisenä ja aseessa on Jäger-sulku eli erillinen iskupohjaosa, joka voidaan helposti irrottaa esimerkiksi huoltoa varten. Takatähtäintä voidaan säätää sivusuunnassa ja etutähtäintä korkeussuunnassa.
Luotipiippu on kiinni vain takaa ja edessä on sovitusrengas, jossa piippu pääsee liukumaan, joten piipun lämpeneminen ei juurikaan vaikuta osumapisteeseen. Haulipiippujen supistukset ovat kiinteät.
12
RIISTA. Alas painettuna käytössä ovat haulipiiput ja tangon ollessa yläasennossa (punainen merkkitäplä näkyvillä), toimii luotipiippu. Rakennetta pidetään erityisen lujana, joten lukkorungon valmistus kevytmetallista onnistuu ongelmitta. Blaser D 99
20/76 ja 6,5x55
Blaser D eroaa muista monin tavoin. Osumakuviot jokaisella koepatruunalla kuitenkin kertoivat, että käynti oli
Avotähtäimet sopivat suuremmalle riistalle. Hahlo on kaksiosainen siten, että kun sitä käännetään astetta, tulee näkyviin toisentyyppinen tähtäinkuva. Molemmat piiput oli merkitty kolmella tähdellä eli puolisuppeiksi ja ylimenot olivat jyrkänpuoleiset. Blaser oli myös ainoa, jossa luotipiipun kaliiperina oli urakantapatruuna
Ase virittyy vasta kun varmistimen paikalla oleva viritin työnnetään eteen. Toisaalta ensimmäisen liipaisimen herkkyys haulipiipulla on jo vähän liikaakin, etenkin jos sattuu ampumaan hanskat kädessä.
Blaserin erillinen iskupohja on terästä.
Blaser D 99
Valmistaja: Blaser Jagdwaffen GmbH, Isny, Saksa Kaliiperit: 2x20/76 + 6,5x55 Piippujen pituus: 57,4 cm Pituus: 101 cm Paino: 3,6 kg Luotipiippu: Vapaasti värähtelevä Hinta: 4200 euroa Maahantuoja: All-Optics Oy, (020) 755 9480
D 99:n hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset. Täyteisistä Baschieri & Pellagrin mm Big Game -lataus (Gualandi slug) ja Rottweil Brenneke Original kävivät likimain samaan, Rottweilin Original hieman paremmin. Luotipiipun rakenne on onnistunut eikä käynnissäkään ole moittimista, joten ase sopii yhtä hyvin vaativalle linnustajalle kuin isomman riistan pyytäjälle. Kuvan asennossa, vipu ylhäällä ja punainen piste näkyvissä, piipunvalitsin laukaisee etumaisesta liipaisimesta luotipiipun, alas työnnettynä laukeaa oikea haulipiippu.
Hylsyn poistoon on vähän tilaa, sulkumekanismin vaatima uloke piippuyhdistelmän peräosassa pakottaa irrottamaan hylsyn kynnen avulla. Muuten urakantaisen hylsyn poisto Blaserissa on helppoa, sillä tavanomaisesta poiketen ulosvetimen lisäkynnen jousi ei juurikaan vastusta toimenpidettä.
RIISTA
13. Norman ja Impalan tehdaslataukset kävivät luotipiipulla erittäin hyvin eikä piippua tarvinnut jäähdytellä laukausten välissä.
HAULIKKOMAISIN
Sekä B&P Big Game (kasa 78 mm) että Brenneke Original (kasa 38 mm) kävivät likimain samaan ja varsin lähelle luotipiipun osumia, Norma Oryxin osumapiste taulun kympissä, Impala olisi viitisen senttiä ylempänä.
Haulipiippujen sijainti luotipiipun alla tekee D :stä varsin haulikkomaisen käsiteltävyydeltään, sitä voi verrata lähes suoraan rinnakkaispiippuiseen, koska etutukki on erittäin matala verrattuna tämän vertailun kilpailijoihin. Vasen piippu toimi kuten parannettu sylinteri ja oikealla päästiin puolisuppean alarajoille. Norma 10,1 g Oryxin viiden kasa oli 19 mm. Impala 5,8 g kävi yhteen reikään poisluettuna ensimmäinen laukaus, viiden kasa 21 mm.
päinvastainen, vasen piippu hajotti oikeaa enemmän ja näin haulipiippujen toiminta oli perinteisestä järjestyksestä poikkeava. Koska laukaisutuntuma oli erinomainen, en kokenut herkistimen puutetta luotipiipulla lainkaan ongelmaksi
Monissa suuremman riistan tilanteissa avotähtäimet voivat olla paras ratkaisu, mikäli näkö ei tuota ongelmia. Drillingeissä tuleekin käyttää pikajalustoja, jolloin esimerkiksi samoilumetsästyksessä kuljetaan ilman kiikaritähtäintä ja pidetään kiikari joko vyöllä olevassa kotelossa tai repussa, josta se kaivetaan esiin vasta tarvittaessa.
HAULIPIIPPUJEN KÄYNTI
Tämän hintaluokan aseissa olettaisi haulipiippujen supistusten toimivan vähintäänkin ilmoitetusti, pystykorvamiehen mielestä mieluummin ilmoitettua tiukemmin! Yksi ratkaisu olisi vaihtosupistajien lisääminen ja joihinkin drillinkeihin näitä onkin jo saatavana.
MIETI KÄY TTÖTARKOITUS
Kaikissa aseissa on sianselkäperä. Molemmissa saksalaisissa kaksikymppisten piippujen sisämitat olivat vanhoilliset jyrkkää ylimenoa myöten, Zolissa oli sentään jo loivennettu ( mm) ylimeno.
Jos ase hankitaan pelkästään pienten hirvieläinten jahtiin, voi silloin paras yhdistelmä olla kaksi luotipiippua ja yksi haulipiippu, jossa voidaan käyttää täyteisiä tai metsäkauriille yhdistelmä yhdellä luotipiipulla ja toiseen haulipiippuun haulipanos ja toiseen täyteinen tai molempiin haulipanos jne. Krieghoffissa oli Schmidt&Bender Zenith Flashdot ,-x, Zolissa Nikon Monarch UCC ,-x ja Blaserissa Zeiss Duralyt -x. Kaikissa aseissa on pikajalusta. Krieghoffissa kiikari on kiinnitetty kääntöjalalla, Zolissa (keskellä) on ruuvikiinnitteinen 11 mm kisko ja Blaserilla oma pikajalka.
KIIKARITÄHTÄIMET
Vertailuaseisiin kiinnitetty optiikka on enemmän tai vähemmän yleiskäyttöön sopiva. Kiikaritähtäin aseen päällä häiritsee useimpia metsästäjiä silloin, kun ammutaan haulipiipuilla, varsinkin kun kyseessä on lentävä/liikkuva kohde. Blaserin vastaavat mitat ovat 30 ja 70 sekä Zolin 40 ja 60.
Haulipiippujen käynti oli kaikissa aseissa jonkinasteinen pettymys. Linnustaja ja pienriistan pyytäjä pärjää mainiosti perinteisellä rakenneratkaisulla, yhteen juotetuilla piipuilla, kunhan opettelee tuntemaan aseensa käyttäytymisen perinpohjaisesti. Blaserin kaikki piiput ovat irti toisistaan, mutta luotipiippua ei voida kuitenkaan säätää omatoimisesti.
Koeammunnoissa käytettyjä patruunoita.
14
RIISTA. Tästä huolimatta saattaa haulipiippujen keskinäinen osumapiste olla jonkin verran erillään eri täyteisillä. Krieghoffin perän pudotus on edestä 30 mm ja takaa 60 mm. Täyteisiä käytettäessä tulee aina mukaan kuvio luoti- ja haulipiipun yhteen sovittamisesta, jolloin paras ratkaisu olisi säädettävällä luotipiipulla varustettu ase. Kuviot olivat selvästi supistuksen nimellisasteen alapuolella huolimatta useista koepatruunoista, jotka rakenteensa ansiosta käyvät keskimääräistä tiukemmin. Kiikaritähtäimen valinnassa kannattaa huomioida tarkoin oma käyttötarve, pärjätäänkö yleiskiikarilla vai tarvitaanko juuri tiettyyn jahtiin optimoitu versio. Piipunvalinnan lisäksi tulee vielä omaan käyttötarkoitukseen parhaiten sopivan kiikaritähtäimen valinta, joten mietittävää riittää ennen kauppojen tekoa.
Vasemmalla olevan Zolin etutukin pää on saanut schnabel-muodon, kahta muuta voidaan kutsua nimellä tropfnase.
Krieghoffin luotipiippu on vapaasti värähtelevä ja sen osumapiste on säädettävä. Keskellä olevan Zolin kaikki piiput on juotettu toisiinsa kiinni koko pituudeltaan. Krieghoffin ja Blaserin tukeissa on bavarialainen poskipakka, Zolissa taas noudatetaan vanhaa saksalaista perustyyliä
4 70 76 76 70 76 76 3,6 3,3 3,3 3,1 2,8 3,3 32 36 36 32 36 36 135 161 182 219 285 182 71 144 93 58 135 80 53 51 51 43 47 44 1,5 1,6 1 2 1,1 0,75 M, o M, o M, o M, v M, v M, v
Seuraava + ja listaus koskee vain esittelyaseita. 2 Winchester Supreme DXM no. 4 70 76 76 70 76 76 3,6 3,3 3,3 3,1 3,3 3,3 32 36 36 32 36 36 135 161 182 219 182 161 69 73 72 102 94 80 51 45 40 47 52 50 1,4 1 1 1,3 0,9 1 F F F M M M Ø mm g kpl osumia % tiheys supistus
Antonio Zoli MG-92 12/76 Rottweil Magnum no. sisäpiippujen ja vaihtosupistajien saatavuuteen.
DRILLINGIT, LUOTIPIIPPU/TÄY TEINEN 75 JA 50 M
Antonio Zoli MG-92 7x57R ja puolisuppea Lähtönopeus Keskiarvo Patruuna Rottweil Brenneke Magnum 12/76 Baschieri&Pellagri Big Game (Gualandi) 12/70 m/s 410 466 hitain m/s 407 461 nopein m/s 416 470 hajonta m/s 9 9 Osumakuviot Kasa 50 m 3 ls/ mm 110 38 Kasa 75 m 5 ls/ mm -
KRIEGHOFF OP TIMA 20 TS
+ säädettävä, vapaasti värähtelevä luotipiippu + combi-viritintoiminto + herkistin + myös kaliiperissa 12 + liljamerkitty (teräshaulikoestus) + viritin
7x57R Prvi Partizan SP 11,2 g 7x57R Winchester GEM Nosler Partition 9,7 g
703 750
699 738
706 761
7 23
-
36 28
Krieghoff Optima 7x65R ja puolisuppea Lähtönopeus Keskiarvo Patruuna Rottweil Brenneke Magnum 20/76 Baschieri&Pellagri Big Game (Gualandi) 20/70 m/s 398 427 hitain m/s 388 426 nopein m/s 407 429 hajonta m/s 19 3 Osumakuviot Kasa 50 m 3 ls/ mm 90 115 Kasa 75 m 5 ls/ mm -
BLASER D 99
+ vapaasti värähtelevä luotipiippu + matala tähtäinlinja luotipiipulla + liljamerkitty (teräshaulikoestus) + viritin vain 20 kaliiperin haulipiiput ei herkistintä
7x65R Norma Oryx 10,1 g 7x65R Sellier&Bellot FMJ 9,0 g
782 821
775 808
788 827
13 19
-
18 26
Blaser D 99 6,5x55 ja puolisuppea Lähtönopeus Keskiarvo Baschieri&Pellagri Big Game (Gualandi) 20/70 Rottweil Brenneke Original 20/70 439 423 hitain 435 420 nopein 443 427 hajonta 8 7 Osumakuviot Kasa 50 m 78 38 Kasa 75 m -
ANTONIO ZOLI MG92
+ helppokäyttöinen + herkistin luotipiipun osumat vaeltavat piipun lämmetessä vain 12 kaliiperin haulipiiput
6,5x55 Norma Oryx 10,1 g 6,5x55 Impala 5,8 g
755 1015
749 1010
759 1023
10 13
-
19 21
RIISTA
15. 4 Federal Premium Magnum Upland no. 2 Winchester Supreme DXM no. Jollain toisella varustetasolla saman aseen tilanne voi muuttua. KOEAMMUNTA 35 M, HAULIPATRUUNAT
Patruuna Krieghoff Optima 20/76 Winchester Super Speed Gen 2 no. 4 Federal Premium Magnum Upland no. 4 Remington Nitro Pheasant no. 5 Selliwer&Bellot Parcours no. 6 Federal Premium Magnum Upland no. 2 Winchester Supreme DXM no. Viritinmekanismi on merkitty sekä plussalla että miinuksella, asia on kuitenkin enemmän tottumiskysymys ja miinus tulee siitä, että mekanismi on meillä vielä varsin tuntematon. 6 Federal Premium Magnum Upland no. 7 76 70 70 76 70 70 3,2 3 2,5 3,2 3 2,5 52 40 32 52 40 32 280 248 334 280 248 334 142 174 223 116 137 219 51 70 67 41 55 66 1,6 1,9 1,4 1,2 1,8 1,7 F F F M M M
Blaser D 99 20/76 Winchester Super Speed Gen 2 no. 4 Remington Nitro Pheasant no. 5 Sellier&Bellot Parcours no. 4 Winchester Super Speed Gen 2 no. 7 Rottweil Magnum no. 4 Winchester Supreme DXM no. 4 Winchester Super Speed Gen 2 no. Ostoaikeissa olevan kannattaa tutustua mm
Tavaramme olivat jo lentokoneessa, paperit olivat kunnossa ja ainoa asia jonka virkailijat haluaisivat nähdä, oli Markon kiväärin sarjanumero - tai niinhän me luulimme. Huvittavinta oli että tullivirkailija antoi patruunat takaisin koneeseen noustessamme. Puhvelit ja tasankoriistaeläimet saisivat kokea A-Framen ja Wood-
16 16
RI ST RIISTA RIISTA RIISTA II TA. Markon kivääri tikkasi reiät taulun keskiöön niin solideilla kuin puolivaippaluodeillakin. Rullasimme kohti Vonderboomin lentokentän kiitorataa Etelä-Afrikassa. Savimaista maaperää halkovat lukuisat joet. Kaikki sujui kuin rasvattu. Hyvin näytti menneen... Lentoreittimme kulki vielä Beiraan, ja sieltä päämääräämme Bahati Campiin. Tunnelma kuusipaikkaisessa Aero-Starissa oli odottava. Pienen puhuttelun jälkeen asia kuitenkin selvisi, ja marssimme kohti konetta. MOSAMBIK
CLASSIC SAFARI
OSA 1
Mosambikin "suot" ovat peltomaista tasankoa. Las-
keutuminen puiden keskellä siintävälle nurmikaistaleelle oli yhtä nautinnollista kuin aina. Ensin lentäisimme kuitenkin Krugerin kansainväliselle kentälle, jossa saisimme leimat passeihin, ja ottaisimme ammattimetsästäjä Coeran kyytiin. Alfa-uroksemme Coera oli unohtanut neljä kiväärinpatruunaa käsimatkatavaroihinsa, ja tietenkin vielä kaliiperissa johon ei häneltä löytynyt ainuttakaan kantolupaa. Hän oli saanut pari yötä armonaikaa bonneleiden pöyhimiseen tuoreen tyttöystävän kanssa. Ei ollut kaupunkeja, teitä, busseja, eikä paljon ihmisiäkään. Johan herätteli lennonjohtoa, ja pyysi lupaa siirtyä lähtöasemiin. Krugerin kenttä hahmottui äkkiä näköpiiriin. Coera oli odottamassa lentokenttärakennuksen sisäpuolella. Ristinmerkki rintaan ja niin edelleen... Hyvä niin, sillä molempia tarvittaisiin. Sadekauden aikana joet tulvivat laajalti ja alue muuttuu suomaiseksi. Seuraavana päivänä Johankin lentäisi pois ja jäisimme kauaksi sivistyksestä. Jokien varsilla rehottavat korkeat papurys- ja teräväreunaiset razorgrass-kaislat. Lennonjohto antoi nousuluvan, moottorit parkaisivat kirkkaimmat sävelensä, ja hetken kuluttua olimme jo ilmassa. Ainoastaan neliökilometrin metsästysalue, jota asuttivat villieläimet ja muutamat alkuperäisväestön edustajat. Kääntäisimme pian keulan kohti Mosambikia, jossa viettäisimme seuraavat pari viikkoa. No ei, mutta alue vetää puhveleita puoleensa magneetin lailla, ja se on helvetin hyvä syy rämpiä sinne itsekin.
TEKSTI JA KUVAT: HENRI VIITANEN
"Z
ulu sera, papa delta november- good morning"- kajahti kuulokkeiden kautta korvakäytäviin. Kyseessä oli metsästyspäivän Classic Safari vanhanajan malliin, johon kohde sopi täydellisesti. Iltapäivän epistolana oli majoittua leiriin, kohdistaa aseet ja tehdä ensimmäisten päivien suunnitelma. Mies oli palaamassa lyhyeltä
lomalta takaisin ruotuun. Aikaa meillä olisi. Tullimies läpsäytti nopeasti leimat passeihin, ja kävelimme muodollisen turvatarkastuksen läpi. "Melko ihanteellinen metsästysmaasto?". Ensimmäinen pyrähdys oli nopea
Täyteen lastattu argo teki työnsä sitkeästi, ja kuljetti viiden miehen porukan kauaksi soille. Saavuimme suon laitaan. Jep, kunhan vaan sappikivet antaisivat olla rauhassa.
Markon vastaus muistutti ikävästä asiasta joka varjosti reissuamme. yskäisi pehmeästi ja tauluun ilmestyi helposti tulkattavat reiät. Paluumatkalla lastin jatkona oli vielä kaksi puhvelin päätä nahkoineen. Markolla oli haaveena kaataa puhveli, krokotiili, virtahepo ja mustahevosantilooppi. Aamupalan jälkeen hyppäsimme täyteen pakattuun Argoon. Uskomaton suorituskyky!
leighin karkean puraisun, ja Trophy Bondedin messinkipora pitäisi huolen hipoista. N.E. Sopivan tilanteen tullen voisimme sen käyttää, lupia oli lähes jokaiselle eläinlajille. Matkalla kaataisimme mustahevosantiloopin jos tilaisuus tulisi. Ensin näkyi ruokoantilooppeja,
RIIST RIISTA RIISTA RIISTA I TA
17 17. Sinistykset siitä olivat kadonneet maailman tuuliin ja tukkiinkin näytti tikka pesineen, mutta avotähtäimillä varustettuna ja hyvin haulikkomaisena aseena sillä olisi hyvä oikoa päälle ryntäävän puhvelin silmäripset. Onko PuhveliLehtonen valmiina taistoon, kysyin. No, pillerireppu oli sen verran tuhti että sen voimalla pitäisi selvitä. Päämäärämme oli suhteellinen käsite, ja olimme jo keskellä metsästysaluetta. Suunnitelma oli siis selvä. Nautimme maisemista, eläimistä ja villin Afrikan savuisesta tuoksusta. Reittimme kulki läpi metsien ja niittyjen, mutta pikku hiljaa maasto alkoi muuttua avoimeksi, ja horisonttiin ilmestyivät ensimmäiset korkeat palmupuut. Itse valitsin back up -aseeksi Johanin elämää nähneen tuplaluodikon. Ryhtimme parantui ja haravoimme kiikareilla aluetta laidasta laitaan. Se oli komea, mutta paljon työtä ja hikeä vaativa lista. Nautimme illallisen, lämpimän suihkun ja painuimme bungaloweihin hyttysverkkojen sisään nauttimaan makoisat unet.
TOIMINTA ALKAA
Heräsin aamulla kummaan metallin kilinään. Matka puhvelimestoille tulisi kestämään koko päivän, sillä runsaista sateista johtuen pystyimme käyttämään kulkemiseen
ainoastaan argoja ja jalkojamme. Naapurimökissä otti aseen lukko kierroksia. Illan palaverissa päätimme aloittaa puhveleista ja suunnata niiden perässä kauaksi soille. Olimme siis valmiit aseiden osalta. Ajalla ja matkalla ei sinänsä ollut merkitystä. Pitkä ja hidas matka alkoi. Argoon pakattiin runsaasti vettä, peruseineksiä, makuupussit ja niin edelleen. Marko oli äänestä päätellen hereillä ja vuorossa oli ilmeisesti pienimuotoinen kuivaharjoittelu
Illallisen jälkeen telttojen vetoketjut narahtivat kerta toisensa perään ja vaivuimme ruudinkatkuiseen safarimiehen uneen.
KOHTAAMISEN AIKA
Ennen auringon nousua olin jo piehtaroinut pidemmän tovin. Välietappina oli suoalueen laitaan pystytetty telttaleiri, joka toimi varastona sekä huolto- ja nylkypaikkana. Lauma oli vielä noin metrin päässä, ja päätimme mennä lähemmäksi varmistamaan, ettei iso musta piileskele jossain laitamilla. Meillä oli vielä kolmen tunnin ajomatka "waterbuck islandille". Laumassa oli ainoastaan naaraita ja nuoria uroksia. Pitkä päivä ja aurinko veivät voimamme. Edessä siinsi vihreä valtamerimäinen maisema, tuo loputon suo. Oli hiljaista... Ainoastaan suuret norsunluukasat puuttuivat. Miehen katse ei jäänyt epäselväksi ja päätimme tarkastaa tilanteen. mitä ihmettä?" Puhveleita on alueella paljon, mutta ensimmäistä kertaa näin ne niin lähellä puurajaa. Näinkö helposti se löytyi. Pian se hävisi kokonaan, ja päivä taittui ehtoopuolelle. Lauman kingi oli sitä kaliiperia jonka olisi voinut niitata, jos kyseessä olisi ollut Safarin viimeinen
18 RIISTA
Edessä olisi totuuden hetki. Paikka on niitä harvoja maailmassa, missä voi vielä nähdä suurten eläinlaumojen kirmaavan horisonttiin villinä ja vapaina ympäristössä, mihin ne alkujaan luotiin. Vilkaisimme Coeran kanssa toisiamme, ja sitten Markoa. Vesiantiloopit laidunsivat saarekkeen ympärillä ja kuu katseli taivaalta. Mustat apurimme hakkasivat puita ja virittelivät hiljaa palavat nuotiot illallista varten. Kyseinen saareke sijaitsee lähellä puhvelien suosimaa aluetta, ja siellä olisivat teltat ja ensimmäinen yöpymispaikkamme. Edessä olisivat vielä todelliset seikkailut. Heinien keskelle tampatusta alueesta ja vanhasta
nuotion pohjasta pystyi päättelemään että viiden tähden Hilton a´la Mosambik säteili edessämme. Otimme vasta ensimmäisiä lapsenaskeleita reissullamme. Mutta ei... Argo pörisi tasaisesti allamme, ja suoraviivainen reitti kulki kauemmaksi puurajasta. Olimme keskellä puhvelien asuinaluetta, ja olisi vain ajan kysymys milloin ne löytyisivät.
päivä, mutta ei nyt. Se oli kuin taikaisku joka laittoi Argoon vipinää. Hiivimme metrin päähän laumasta ja etsimme suurta sonnia. Suoalueen reunoilla esiintyy riistaa runsaasti, ja harvemman kasvillisuuden vuoksi eläimet on helpompi havaita. Kätevät pop-up-teltat olivat valmiina kiinnitettyinä ja niiden pystytys kävi muutamassa sekunnissa. Siellä jaoimme einekset ryhmien kesken, ja pakkasimme Argot valmiiksi.
sitten sikoja, kohta ilmestyi kirjoantilooppi ja viimein silmiin tarttui lauma mustahevosantilooppeja. Pian saareke alkoi muistuttaa vanhojen valokuvien safarileiriä. Viimein allamme tärisevä rakkine sammui ja pysähdyimme pienen saarekkeen laidalle. Tässäkö se oli. Pääsimme muutamia satoja metrejä eteenpäin kun näimme jotain tavallisuudesta poikkeavaa: pieni puhvelilauma seistä pojotti korkeassa heinikossa suoraan edessämme. Kroppa kaipasi ruokaa ja paikkaa mihin päänsä kallistaa. "Puhveleita, täällä... Olo oli totuutta muunnel-. Tällä kertaa vain katselimme
Olimme keskellä puhvelien asuinaluetta, ja olisi vain ajan kysymys milloin ne löytyisivät. Renkaat purivat maata ja etenimme tasaisen tappavaa vauhtia. Maahan painautuneet jäljet kertoivat puhvelien läsnäolosta, mutta horisontista ei erottunut valkoisten lintujen joukkoa, jotka useimmiten paljastivat puhvelien olinpaikan. Noina hetkinä emme piitanneet nykyajan "hömpötyksien" tuomasta avusta. Edessä olisi totuuden hetki. Jäljittäjien ilme muuttui sitä totisemmaksi, mitä enemmän tunteja vietimme puhveleita etsien. Maaperä muuttui välin veteläksi mössöksi, ja välillä ylitimme joenuomien avovetisiä lampareita. Vastaus kajahti naapuriteltasta sen verran mahtipontisena, että luultavasti Marko oli ollut hereillä jo jonkin aikaa. Pieni sananvaihtomme avasi myös mustien jäljittäjien sanavaraston, ja savun haju kertoi heidän valmistelleen kaikki aamupalaa varten. Nousimme argoon ja moottorin pärähdys rikkoi menneiden aikojen fiiliksen. Linnuista päätellen eläimiä oli - yksilöä. Liekit nuolivat kahvipannun kylkeä, ja kohta aamupala oli nautittu. Kun sitä ei kuulunut, kyllästyin miljoonan hyttysperheen ininään ja päätin toimia aloitteentekijänä. Hän oli havainnut jotakin. Tunnelma oli kuin Hemingwayn kirjassa. Aurinko nousi yhä korkeammalle ja lämpötila kipusi ylös samaan tahtiin. Haravoimme maisemaa astetta kerta toisensa perään, tuloksetta. Coeran haukottelun sekaisesta muminasta ei olisi ottanut vanha englanninkielenopettajakaan selvää. Kylmä vesi teki terää, ja virkisti sielua ja silmiä. Aselaukut nojasivat uhmakkaasti päiväreppuja vasten ja vyöllä poseerasivat nahkaiset patruunataskut. len levännyt, ja odottelin ensimmäistä vetoketjun narahdusta. Ongelmanamme oli sijainti suhteessa tuulen suuntaan ja vesi- ja lehmäantilooppeihin, jotka olivat välissämme. Kaukana horisontissa liikahteli jotain ja kiikarien läpi katsottuna asia selkiytyi, edessämme vaelsi valtava puhvelilauma. Odotimme pitkää minuuttia ennen kuin lauma oli vaeltanut riittävän etäälle antiloopeista, ja pystyimme aloittamaan
Syvimpiä kohtia ylittäessä saimme jäljittäjiltä vetoapua.
RIISTA
19. Alfauroksemme oli kuitenkin palaamassa todellisuuteen. Tuntiessani jäljittäjän koputuksen olkapäällä komensin Coeraa pysäyttämään argon. Tosiasiassa Argo oli edellytyksenä päästä tarpeeksi kauas sivistyksestä, ja löytää nuo harvinaisen suuret puhvelilaumat. Pystytimme päivänvarjon ja vedimme happea. Pidimme pienen breikin. Teltoista ilmestyi safaritamineisiin pukeutuneita miehiä
Tuulesta ei ollut juuri merkkejä ja nekin hetket jolloin puhalsi, ilmavirta puski heinänkorsia samaan suuntaan. Etenimme kuitenkin verkkaisesti, ja välillä kahlasimme munia myöten joenuomissa. Lauma ei saanut meistä vainua vaan puhvelit juoksivat hetken ympyrää kuin oikeaa varauloskäyntiä etsien ja viimein ne suuntasivat meistä katsottuna vasemmalle. Olimme vahvoilla. Ampumamatka noin 80 metriä.
Kaatunutta puhvelia lähestytään tarvittavaa varovaisuutta noudattaen, ja ampumavalmiina.
20
RIISTA. Syrjäsilmällä havaitsin Markon napsivan särkylääkkeitä kuin undulaatti jyviä ruoka-automaatista. Sonnit täyttivät Markon kriteerit, ja pitkä odotus alkoi. Erotimme laumasta kaksi komeaa sonnia, joiden sarvet olivat kypsyneet riittävästi. Välillä joku eläimistä tuli eteen ja välillä tuntui kuin maa olisi nielaissut etsimämme yksilöt. Odotuksemme kuitenkin venyi, koska halusimme asiallisen trofeen, ja puhvelin kohdalla sen varmista-
minen tarkoittaa, että sarvet täytyy nähdä myös edestä. Vielä viimeinen varmistus että ristikko kellui oikean yksilön lavassa, ja samassa graininen luoti oli jo matkalla kohti puhvelin sitkeää nahkaa. Alkutaipaleemme sujui vaikeuksitta, ja pitkä heinä tarjosi kattavan näkösuojan. Viimein pysähdyimme mukavasti pitkään ruohikkoon, kengät tukevasti parikymmentä senttiä vedenpinnan alapuolella. Aloitimme "haravoimisen" ja Swarovskin laatuoptiikka pääsi oikeuksiinsa sarvien arvioimisessa. Näimme lauman kokonaisuudessaan, ja tajusimme kuinka valtavan
Normaali ampumatilanne, onnistuneen hiipimisen jälkeen. Sarvissa oli leveyttä, ja mikä tärkeintä, luinen kypärä
(bossit / sarvien yhtymäkohta) olivat kasvaneet yhteen. Päätimme että ensimmäinen kriteerit täyttävä tai sen lähelle yltävä sonni aloittaisi matkansa kohti taivasten valtakuntaa heti kun siihen tulisi tilaisuus. Samassa ympärillämme oleva ruohikko muuttui mustaksi seinäksi. Kuraveden kastelemat "kassit" eivät häirinneet menoamme. Elimme päivän kuuminta hetkeä. lähestymisen. Näimme siitä vain osan. Puhveleita oli joka puolella. Etenimme kyyryssä, kontillaan ja välillä lähes juosten. Jätkää siis selvästi sapetti, kirjaimellisesti. Argo jätettiin parkkiin ja kilometrin jaloittelu alkoi. Sekunnit venyivät, mutta suoraviivainen taival toi yksilön jälleen nähtäville. Linnuista päätellen puhvelilauma oli makuulla. Edessä oli jotain jonka vuoksi olimme matkustaneet toiselle puolen maapalloa. Puhvelit eivät tiedä läsnäolostamme, ja laukauksen voi suorittaa rauhassa ampumakeppien päältä. Kyseinen yksilö oli valittu koristamaan forssalaisen omakotitalon seinää. Paahtavassa auringossa valkoisena loistava pärstävärkki on varma todiste siitä että mieheen sattui.. Viimeiset metriä laittoivat puuskuttaman. Pois päin kulkeva, ja suurelta näyttävä puhveli usein muuttuu nuoreksi ja pehmeäbossiseksi yksilöksi lähemmässä tarkastelussa. Tätä riskiä emme olleet valmiita ottamaan. Ei ollut siis mitään kiirettä. Sappikivet uhmasivat jahtiamme. Tarkistimme trofeen laadun vielä kiikareilla, ja teimme päätöksen. Molemmat sonnit makasivat lehmien ja juniorien keskellä. Lähimmät puhvelit olivat noin metrin päässä eikä kukaan tiennyt mihin asti lauma jatkui. Luodin iskiessä puhvelin kylkeen kuului selkeä mäjähdys. Lauma alkoi liikkua levottomasti tietämättä mitä oli tapahtunut. Kivääri oli valmiina ampumakeppien päällä, ja perä nousi tukevasti olkapäätä vasten. Viimein asiallinen sonni nousi makuulta ja aloitti kulkunsa oikealle, ruohotuppaan takaa kohti kohtaloaan