Nro 10/2023 – 11,50 € R II ST A T E S T A A PAL-VKO 2024-04 710640-2310 RII ST A 10 /2 02 3 KIIKARI VALJAAT Varusteet PIKATESTATTUA PUKINKONTTIIN Aseet KÄYTETTYÄ OSTAMASSA Kaliiperit .17 HMR PIENRIISTALLE Latvalintu maaottelu Suomi – Ruotsi Varustus latvalintu jahtiin SUURPETOPYYNNIN EPÄVARMA TULEVAISUUS
Saksalainen J.P. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi www.hw-hunt.fi @hw.hunt @sauersuomi SPECTRATM 1-6x24i G4i Sh. S 100 CLASSIC XT Sh. 1 590€ Suunniteltu ja tehty naisille! s.60 .17 HMR PIENRIISTAN PYSÄYTTÄJÄ s.34 KÄYTETYN KAUPOILLA s.64 NO. 919€ SPECTRATM 2,5-20x50 Sh. 919€ SPECTRATM 3-18x56i BRWi Sh. 1 890€ S 100 CLASSIC Sh. 809€ SPECTRATM 3-15x56i G4i Sh. 729€ SPECTRATM 1,5-9x44i G4i Drop Sh. 1 990€ S 100 ARTEMIS Sh. 4 6 SISÄLLYS LOUKKUVAHDIT TESTISSÄ. 10 2023 ”Jotta katselukiikareita tulee käytettyä, on ensisijaisen tärkeää, että ne ovat aina helpommin saatavilla kuin kiväärin optiikka.” S . 1 019€ SPECTRATM 2-12x50i G4i Sh. 1 399€ SPECTRA TM Kun haluat aseesi päälle teknisiltä ominaisuuksilta huippuluokan ja hintalaatusuhteeltaan verrattoman kiikaritähtäimen, valintasi on Saksalainen GPO (German Precision Optics GmbH). SAUER & SOHN on yli 270 vuoden ajan valmistanut metsästäjille aseita, joiden laatu, viimeistely, tarkkuus ja luotettavuus ovat nousseet käsitteeksi. 1 390€ S 100 STAINLESS XTA Sh. 1 990€ S 100 FIELDSHOOT Sh. Maahantuoja SAUER aseita ja GPO optiikkaa myyvät jälleenmyyjämme kautta maan
(03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2023 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. SISÄLLYS PUREVA VIIMA 10 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista Riistamailta 6 Suomalaisen koirajahdin tulevaisuus Metsästysuutisia ulkomailta 8 10 Metsällä Latvalinnustuksen Suomi-Ruotsi–maaottelu 14 Talvisen jahdin vaatetus Suurpetojahdin kimurantti tilanne 20 22 Petomies Tapani Tapper 28 Pekka Juntin kolumni 42 Varusteet Vertailussa kiikarivaljaat 46 Varusteita pukinkonttiin 56 Haulikkokoulun vinkit 68 Pikkujoulun jänissalaatti Viimeinen sana 70 72. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. alv. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. alv. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola / Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Sami Välikangas ta i t t o Mäyrä Media / Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p
En tunnista niistä itseäni metsästäjänä. En suosittele kenenkään metsästäjän lukemaan juttujen kommenttikenttää. Saana Kamula kävi tapaamassa todellista metsästyksen superosaajaa Tapani Tapperia. Huomenna ilves. Ja kaikki tämä tapahtuu ilman palkkaa, silkasta velvollisuudentunnosta ja rakkaudesta lajiin. Se on vaatinut valtavan määrän pyyteetöntä työtä, unettomia öitä ja väsyneitä työaamuja. Metsästys ottaa mediassa pataan koko ajan. Ja myös siksi, että kolarieläintä ei haluta jättää kitumaan. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Itse he lähtevät töihin väsynein silmin. Juuri nämä harmittavat Tapani Tapperin kaltaisia työmyyriä, jotka keräävät yöllä raadot pois teiden varsilta töihin matkaavien virkeiltä katseilta. Tässä Riistassa on monta artikkelia koskien suurpetojen metsästystä ja metsästäjien tekemää ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi. Valtakunnan ykkösmedian Helsingin Sanomien otsikot viime viikoilta ovat paljon puhuvia: ”Poliittinen tahto” johtaa 300 ilveksen ampumiseen Riistakeskus keksii perusteluja petojen kaatoluville Metsästäjätaustainen hallintohimmeli päättää petojen tappamisesta Suomessa – Näin viranomaisvaltuudet ulkoistettiin Syyllistävää, vihjailevaa ja leimaavaa. 4 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Korvaamattomat P e k k a M o M M o Kun puhutaan metsästyksestä, kyse on aina isosta kokonaisuudesta, yhteiskuntaa ja yhteisöjä laajasti palvelevasta ekosysteemistä. Nyt avaimenreiästä näkyy karhu. Monella metsästäjällä onkin nyt motivaatio yhteiskuntatalkoisiin hakusessa. Ja sitä seuraavana... Nämä valittajat katsovat metsästystä avaimenreiästä ja kaikki sen ympärillä jää tai halutaan jättää näkemättä. Siitä tulee todella paha mieli. Ilmassa on suuttumusta, turhautumista, kapinaa ja epätoivoa. Kun puhutaan metsästyksestä, kyse on aina isosta kokonaisuudesta, yhteiskuntaa ja yhteisöjä laajasti palvelevasta ekosysteemistä, jota metsästäjät pyörittävät, talkoilla. Kukaan muu kuin osaava metsästäjä, jolla on hyvä koira ei löydä kolaroitua hirveä marraskuun pimeydessä. www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland V iime viikkoina on kohistu joka kanavassa nykymuotoisen suurpetometsästyksen loppumisesta. Tuntuu, että jokin rajapinta on savutettu metsästäjien keskuudessa. Hänen kaltaisensa ikiliikkujat pyörittävät käytännössä Suomessa kolarieläinten SRVA-toimintaa. Ja sama uudestaan seuraavana yönä. Nyt metsästyksen vastustajat ovat valmiita romuttamaan toimivan systeemin
Nyt Riistakeskus on alentamassa muun muassa hirvieläinten pyyntilupamaksua 140 eurosta 110 euroon. Moni metsästäjä toimiikin Turusen tapaan ennakkoon, ettei ikävään tilanteeseen syyttömänä edes joutuisi. ”En halua joutua tutkinnan kohteeksi talkootehtävien takia”, Turunen perustelee. Esimerkiksi televisiosta tuttu Ari Turunen ilmoitti Instagramissa sanoutuvansa irti SRVA-tehtävistä. Turusen mukaan on suuri vaara, että joutuu käyttämään asetta puolustaakseen omaa koiraa. Kausi oli todennäköisesti viimeinen nykymuotoisessa kannanhoidollisessa jahdissa. Kiikarissa villisika VILLISIKAKANTA halutaan puolittaa. Asia puhuttaa Pohjois-Karjalassa, jossa jo nyt susikanta on kasvussa. Syy aleen on valtion maksuperustelaki, jossa sanotaan, että maksun suuruus tulee olla sama kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Maaja metsätalousministeriö haluaisi vapauttaa pimeänäkölaitteiden käytön sikajahdissa. Turunen perustelee päätöstään muun muassa sillä, että ei ole viisasta ottaa uusia koiria, jos niillä ei pääse harjoittelemaan oikeilla eläimillä. Lupia oli 180 kaatoon. Viimeiset karhut SYKSYN karhusaalis oli 152 kappaletta. Nyt siihen on vaadittu erikoislupa. Sama asia nousi esille myös Metsästäjäliiton edunvalvontaseminaarissa. Kysymys kuuluukin, voisiko riistanhoitomaksu alentua samaan tapaan. Eikä siinä kaikki, myös muiden pyyntilupapäätösten hinta alenee 160 eurosta 140 euroon. Sikarutto tappaa aina sen saaneen eläimen ja eristää metsästykseltä erittäin laajoja alueita.. Suurpedoille pelaavien koirien koulutus on vuosien työ. 6 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Metsästäjän oikeusturva puhuttaa SUSIEN , karhujen ja myös ilvesten kannat kääntyvät nousuun, kun kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista. Koska petojen määrä lisääntyy, kasvaa myös häiriöeläinten määrä. Vauhtia päätökseen antanee Ruotsi, josta löydettiin äskettäin sikaruttoon kuolleita villisikoja. Toinen asia on oma oikeusturva. Hän korostaa, että kyse ei ole kiukuttelusta tai lakkoilusta, vaan omasta oikeusturvasta. Maa-ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö ja eräneuvos Vesa Ruusila kertoi, että vaikka vastaavissa tilanteissa ei metsästäjiä ole tuomittu, menettää hän tutkinnan ajaksi aseet ja myös saa ikävän leiman. Pekka Mommo Lupiin hinnanalennus SÄHKÖISTÄ asiointia perustellaan edullisuudella
Kaikkiaan marraskuun 9. Metsästäjillä on Suomessa ainutlaatuinen rooli havaintojen kerääjinä. Tästäkin on vuosien varrella taitettu peistä vaatevalmistajien ja viranomaisten kesken. päivään mennessä susia poronhoitoalueella on ammuttu 22 kappaletta. Jos innostus hiipuu, voi se näkyä tilastoissa todellista pienempinä ilves-, karhuja susikantoina. Lapissa kaadettiin susia LAPISSA susi on porojen vuoksi lainsuojaton. Savukoskella ammuttiin kahdessa päivässä peräti kymmenen sutta Korvatunturin ja Soklin maisemissa kertoo Lapin Kansa. Moni metsästäjä on turhautunut nykyiseen petopolitiikkaan ja on aikeissa lopettaa Tassu-järjestelmään tehtävien havaintojen kirjaamisen. Monen metsästäjän mielestä kipakka huomautus ja ankara moite olisi riittänyt.. Etelän lisääntynyt susikanta heijastuu myös Lappiin, jonne nuoret sudet vaeltavat. Ylävartalosta tulee olla punaisenoranssin peitossa kaksi kolmas osaa. Väärä oranssi, roimat sakot IISALMELAISELLE metsästäjälle lätkäistiin melkein 500 euron sakot vääränlaisesta oranssista hirviliivissä kertoo Maaseudun Tulevaisuus. k i r j a a n o n l i s ä t t y h i s t o r i a o s u u s j a k u l t a i n e n l u k u n a u h a . 60 M e t s ä s t ä j ä t u t k i n t o t ä y t t ä ä 6 v u o t t a . Laissa ei ole määrätty tarkasti minkä värinen oranssin tulee olla. Täyttyykö lainkirja, jos selässä on vihreä reppu. RIISTAMAILTA 7 RIISTA R I I S T A L UK U Tassu-kerääjiin vedotaan RIISTAKESKUS , Luonnonvarakeskus ja Metsästäjäliitto vetoavat metsästäjiin, että he jatkaisivat suurpetohavaintojen keräämistä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Lapissa on tavattu jopa kymmenen suden laumoja. S e n k u n n i a k s i o n j u l k a i s t u j u h l a p a i n o s . Ilomantsin tapaus on harvinainen ja se onkin tuomittu monissa kanavissa ylilyönniksi
Minulla oli toisesta syksystä lähtien myös oma ajokoira. Metsästäjät ovat lukeneet hämmentyneinä toinen toistaan vääremmiltä tuntuvia uutisia oikeudenkäynneistä ja tuomioista koskien suurpetoasioita. Riista kysyi asiasta Suomen kennelliiton puheenjohtajalta ja pitkän linjan metsästyskoiraharrastajalta Esa Kukkoselta. Arvio perustuu rotujen rekisteröintimääriin, joissa muum muassa hirvikoirat ja ajavat koirat ovat varsin korkealla listoilla ja laskin niistä yleisimpien rotujen rekisteröintimääriä suhteessa kaikkiin muihin.”. Tällä hetkellä minulla on kolme harmaata norjanhirvikoiraa.” Kuinka paljon Suomessa on metsästyskoiria. Suuri osa roduista on kuitenkin sellaisia, että niitä käytetään paljon myös lemmikkeinä tai muissa harrastuksissa kuin metsästyksessä. Ajokoira säilyi siinä rinnalla omaa jänisjahtia varten pitkään tälle vuosituhannelle. Koiraharrastuksessa 90-luvulla painopiste siirtyi hirvikoiriin, joita kasvatin ja joilla kilpailinkin, voittaen muun muassa Keski-Pohjamaalla pidetyn kasvattajakilpailun joukkueellani kolme kertaa. Samassa taloudessa on ollut aiemmin myös noutaja ja mäyräkoira. ”Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti. ”Aktiivisen metsästyksen aloitin pienriistalla täytettyäni 15 vuotta. Kennelliiton arvio vuosittain metsästyksessä käytettävistä koirista on noin 100 000 koiraa. Moni miettii, onko suomalaisten tavalla metsästää itsenäisten koirien kanssa tulevaisuutta. ”Rotuja lajityypillisten ominaisuuksien perusteella arvioisin yli kolmasosan metsästyskoirista olevan sellaisia. Kennelliiton uuteen Esa Kukkonen on innokas hirvimies. Suomessa on yli sata metsästyskoirarotua, joista yleisimpiä rekisteröidään vuosittain yhteensä lähes 20 000 ja niiden kokonaismäärä lienee noin 200 000. koirarekisteriin on suunniteltu lisättäväksi tieto, jossa voidaan erikseen kirjata yksilöittäin mahdollinen käyttö metsästyksessä.” Moniko edellä mainituista koirista työskentelee kaukana ohjaajastaan. Hirvenmetsästyksen aloitin 18-vuotiaana, koska seurueemme edellytti silloin täysi-ikäisyyttä hirvijahtiin. Hän on huolissaan miten hirvikoiraharrastus pärjää, kun petojen määrä kasvaa. 8 RIISTA HENKILÖ Teksti P a n u H i i d e n m i e s Kuva T u u l i a K u k k o n e n Kuinka käy suomalaisten metsästyskoirien. Voitko kertoa itsestäsi metsästäjänä ja koiraharrastajana
Pidemmällä aikavälillä etenkin suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V voisi olla ratkaisu ja sillekin löytyy tällä hetkellä tukea myös muista Euroopan maista. Petojen läsnäolo aiheuttaa myös hirvien hakeutumista laumoihin, ja hirvituhot tulevat lisääntymään myös sen vuoksi näillä alueilla, ennen kuin pedot romahduttavat kannat.” Kuinka tähän tilanteeseen on mielestäsi jouduttu. Häiriökäyttäytyminen lisääntyy myös siksi, että metsästyksen lopettamisen myötä petojen ihmispelko vähenee. Se saattaa johtaa siihen, että lopulta pedot suojellaan kuoliaaksi ja monet ihmiset kokevat raskaita seuraamuksia laittomuuksiin ryhtymisen vuoksi. Osana luontoa ihminen on kautta aikojen puuttunut eläinten oikeuteen lajityypilliseen ja turvalliseen elämää. Luonto itse on julma ja täynnä kilpailua ravinnosta ja lisääntymismahdollisuuksista. Petojen vuoksi koiria ei uskalleta käyttää näillä tihentymäalueilla ja metsästys kohdentuu väärin ja loppuu ensin muilla alueilla kokonaan riistan vähentyessä. ” Näetkö mitään ulospääsyä tilanteesta ja onko metsästys koiraharrastuksella tulevaisuutta. Hirvikoiralle ainoa toimiva suoja erityisesti sutta vastaan on vaarallisten alueiden välttely. Petojen lisääntyvä läsnäolo asutusten välittömässä läheisyydessä ja kontaktit ihmisten kanssa johtavat väistämättä myös vakaviin, ihmishenkiä vaarantaviin yhteydenottoihin. Minkälaisia vaikutuksia tällä olisi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valitettavasti omat meppimme ovat tällä hetkellä pääosin voimakkaan suojelun kannalla ja mieluummin keskittyvät kantelemaan Suomessa tapahtuvista laillisistakin asioista ja kerjäämään sanktioita Suomelle.”. ”Tämä on ollut pienessä määrin todellisuutta jo pidemmän aikaa, enkä lainkaan epäile, etteikö näin käy entistä useammin tilanteen huonontuessa. Laboratorioissa kasvatettu ruoka ei vielä mahdollista sellaisen utopian syntymistä. Keski-Euroopasta kantautuu jo useammasta maasta tietoja siitä, että kansallisilla päätöksillä joudutaan puuttumaan hallitsemattomaan tilanteeseen.” Monet hirvikoiraharrastajat ovat ilmoittaneet, etteivät enää hanki uuttaa koiraa, kun vanhasta aika jättää. Täydellinen petojen suojelu ei ole siinä oikea tapa. Sallimalla suurpetokantojen kasvaminen hallitsemattomasti ottaa aikansa ennen kuin luonto löytää tasapainon. Suomen päättäjillä tulisi olla rohkeutta lyhyellä tähtäimellä puuttua tilanteeseen kansallisilla poliittisilla päätöksillä, joista joutuisimme kenties jälkikäteen vastuuseen EU:ssa. Tilanne olisi tälle kuitenkin otollinen, koska samanlaista liikehdintää on monessa muussakin maassa tällä hetkellä. Ihmisten määrän lisääntyminen, kehittynyt tekniikka ja aseet mahdollistavat kuitenkin niin tehokkaan eläinten tappamisen, että sääntely ja ohjaus on metsästyksessä joka tapauksessa tarpeen lainsäätäjän toimesta. ”Ihminen pyrkii lintukodoistaan puuttumaan luontoon ja yksittäisiin lajeihin suojelemalla petoja äärimmäisin keinoin unohtaen monilajisen kannanhoidon ja ihmisen aseman lajien joukossa. ”Suurpetokannat tulevat kasvamaan hallitsemattomasti. HENKILÖ 9 RIISTA Suurpetojen metsästysasiat ovat pahan kerran solmussa. Petoviha ja -pelko tulevat lisääntymään ja entistä useammin oikeus otetaan omiin käsiin. ”Uskon metsästyskoiraharrastuksen tulevaisuuteen niin kauan kuin metsästys on Suomessa ja muissa EU-maissa sallittua. Mihin tämä johtaa. Sitä ennen ajaudumme tilanteeseen, jossa joudumme rajoittamaan elämistä, asumista ja elinkeinoja pahimmilla alueilla. Näyttää siltä, että suurpetokannat lähtevät nyt kasvuun, koska niihin ei voida lupapolitiikan kautta enää vaikut taa. Monet hirvikoirien kasvattajatkin ovat jo vaihtaneet rotua ihan kokonaan. Ravinnon puute ajaa pedot entistä enemmän etsimään ruokaa asutusalueilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueet, joilla on paljon hirviä, houkuttelevat sinne myös petoja. Nykyisin on lisääntynyt näkemys siitä, että ihminen ei saisi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta tai kipua eläimille, saati tappaa eläintä. Voimakkaan suojelun vuoksi ihminen ei saisi estää kehitystä ja se olisi mahdollista vain, jos ihminen väistäisi eläimiä ja siirtyisi asumaan keskitetysti pienille alueille kivitaloihin ja muurien taakse
Kanadan Albertassa, Wood Buffalo -nimisessä luonnonpuistossa Albertassa, Wood Buffalo -nimisessä luonnonpuistossa on tiettävästi maailman suurin majavan patoamalla on tiettävästi maailman suurin majavan patoamalla aikaansaama lampi. Australian kengurupopulaatio tippui arviolta 30 miljoonaan yksilöön 2000–luvun alussa. jonka ansioista majavalammella on pituutta 850 metriä.. Saaliista hyödynnetään liha ja nahka. Hän ampui vuonna 1871 nuolen varsijousella 84 metrin päähän. Tarkoituksena patovallin, joka voi olla varsin kookas. Kengurujahtia tiedossa AUSTRALIAN kenguruista uutisoidaan vähän väliä. Maailman pisimmälle nuolensa on singonnut Harry Drake vuonna 1988. Potria potseja TEKSASISSA , Liberty Countyssa kaatui 2020 ”South Texas Tankiksi” kutsuttu sika. Kanadan puunrunkojen kuljettaminen helpottuu. Tällä herralla painoa oli 707 paunaa, eli 320 kiloa. Kuluvana kautena Australiassa on tarkoitus metsästää viitisen miljoonaa kengurua. Masset ovat padonneet vesistön, aikaansaama lampi. Masset ovat padonneet vesistön, jonka ansioista majavalammella on pituutta 850 metriä. Ainahan on kuitenkin pohdittu myös sitä, kuinka kauas nuoli voisi ylipäänsä lentää. Pisin kaari käsiviritteisellä jousella puolestaan lähti vuonna 1987 Don Brownilla, jonka keppi lensi 1 222 metriä. Nyt kannan arvioidaan lähtevän nousuun, jonka jälkeen Australiassa voisi olla jopa 60 miljoonaa kengurua. Kyseessä on hog, eli aivan kotoisen villisikamme puhdas serkku ei liene kyseessä. Tarkoituksena on nostaa vesi alueelle, jotta majavan ruoankeruu eli on nostaa vesi alueelle, jotta majavan ruoankeruu eli puunrunkojen kuljettaminen helpottuu. Majavat patoavat tehokkaasti puun patojen rakentaja. 10 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Pitkät jousihollit JOKAINEN vähänkään jousimetsästyksestä ymmärtävä tietää, että jousen kanssa pyritään lähelle ja tarkkaan osumaan riistaeläimen vitaaleille. North Carolinan vuorilla puolestaan kaatui vuonna 2016 ”North Carolina Mountain Monsteriksi” ristitty sikakomistus. Karju kaatui pimeänäkölaitteella suoritetussa jahdissa. Kookas majavan patoallas KANADANMAJAVA KANADANMAJAVA , jota Suomeenkin on aikoinaan , jota Suomeenkin on aikoinaan istutettu varsin tuloksekkaasti, on mitä mainioin istutettu varsin tuloksekkaasti, on mitä mainioin patojen rakentaja. Painoa potsilla oli 488 paunaa eli 221 kilogrammaa. Majavat patoavat tehokkaasti puun oksista ja rungoista sekä savesta ja pikkurisuista oksista ja rungoista sekä savesta ja pikkurisuista patovallin, joka voi olla varsin kookas
Suurin osa Megaceroksista kuoli Euroopan alueelta noin 10 000 vuotta sitten. Mistään kovin yleisestä rodusta ei ikävä kyllä ole kysymys. Vanhin lajin fossiililöytö on ajoitettu 400 000 vuotta vanhaksi. Rodun metsästysominaisuuksista on tarjolla hyvin vähän tietoja.. Suomessa ja Islannissa vanhaa tanskanseisojaa ei ole rekisteröity lainkaan. Mahtoikohan Arkansasissa 2008 tiettävästi maailman vanhimman heinäsorsan pudottanut metsästäjä maistaa sorsaa valmistaessaan lihassa mureutta. Vanhoja tanskanseisojia rekisteröidään rodun kotimaassakin vain hieman yli sata pentua vuodessa. Vanha tanskanseisoja TÄMÄ ei ole mikään vitsi, vaan toden totta ainoa pohjoismainen seisova koirarotu. Ruotsissa ja Norjassakin vain muutamia yksilöitä. Ikää sorsavanhukselle ehti kertyä 27 vuotta ja seitsemän kuukautta, ennen haulisuihkuun törmäämistä. Sarvet olivat suuremmat kuin millään tunnetulla peuraeläimellä. Urosheinuri oli rengastettu Lousianassa vuonna 1981. Megaloceros giganteus MEGALOCEROS giganteus eli jättiläispeura, jättiläishirvi, irlanninhirvi, jättisarvikauris tai jättisarvihirvi oli valtava koko Euraasian alueella elänyt hirvieläin. Uroksen säkäkorkeus oli yli kaksi metriä, paino noin 680 kilogrammaa ja sarvien leveys 3,6–4,0 metriä kärjestä kärkeen. 11 RIISTA ULKOMAILTA Sorsavanhus METSÄSTÄJÄT havittelevat usein nuorta riistaeläintä, milloin on kyse riistaruuan hankinnasta
12 RIISTA RIISTALAJI SEE THE UNSEEN Z8i+ 0,75-6x20 EL RANGE 32
2 P E T O P Y Y N T I P U H U T TA A s.22 .1 7 H M R SEE THE UNSEEN Z8i+ 0,75-6x20 EL RANGE 32. 13 RIISTA T U H A N S I A TA S S U M E R K I N T Ö J Ä Metsästys s.28 “Kun paikalla ollessa on kylmä, silloin liikkuessa on hyvä.” S
14 RIISTA LATVALINNUSTUS 14 RIISTA LATVALINNUSTUS Latvalintu maaottelu SUOMI – RUOTSI Totuuden hetki – musta lintu on tähtäimessä.
15 RIISTA LATVALINNUSTUS 15 RIISTA LATVALINNUSTUS Latvalinnustuksen suosio kasvaa, kun se on vihdoin sallittua maassamme. Riista laittoi pystyyn latvalinnustusmaaottelun Suomen ja Ruotsin välillä. Toimittaja Juha Jormanaisella on vuosikymmenten kokemus Ruotsin metsomailta. Ruotsissa mustien lintujen pyynti latvasta on ikiaikaista perua. Teksti ja kuvat J u h a J o r m a n a i n e n
Christian kiikaroimassa. Ensimmäinen mustan linnun saaminen eräksi oli sellainen elämys, että meikäläinen oli mennyttä miestä. Kun latvalinnustus vapautui Suomessa vuonna 2019, jahtipaikaksi valikoitui Salla ja Naruska-Tuntsan maisemat. F I N S W E – 1 F I N S W E – Linnustuskaudet Metson metsästys on sallittua Ruotsissa elokuun lopusta aina tammikuun viimeiseen päivään. Tästä on suurta etua, sillä joinakin vuosina marraskuun loppu ja joulukuu ovat olleet hyviä latvalinnustuskuukausia. Suomessa latvalinnustuskausi on välillä 10.1.– 31.1. Viime talvet olen hiihdellyt Tervon saloilla, joten kokemusta on sieltäkin. Oppaani Timo Tuuha osasi asiansa ja kummallakin reissulla pääsin pudottamaan metson. Jos maassa on vähän lunta, haukkuvan koiran käyttö on loppuvuodesta tehokasta. Metsot eivät vaihda havunneulasdieettiin kertarysäyksellä, vaan totuttelevat siihen pikkuhiljaa ja nousevat latvaan ruokailemaan. On aika ottaa vertailuun suomalainen ja ruotsalainen metson latvalinnustus pienen maaottelun muodossa. Sallassa Vilma-Savinan alueella on paikallisten mukaan tammikuun lopussa Sallan tihein latuverkosto. Monesti linnut löytyvät suurten aukeiden reunapuista aamusella.. Piste latvalinnustuskauden pituudesta Ruotsille. Mielestäni latvalinnustuksessa ei hiihdetä muiden aukaisemia latuja, vaan sukset piirtävät latunsa koskemattomaan lumeen. niillä alueilla, missä se on sallittua. Silloin parhailla paikoilla riittää porukkaa pieneen tungokseen saakka. Varsinkin silloin, jos lumi sataa maahan hyvin aikaisin ja sitä on runsaasti. Hiihtelin muutaman päivän Hassen kanssa Dorotean saloilla ja loppujen lopuksi repussani köllötti komea ukkometso. Marjat ovat lumen alla, joten havuneulaset ovat lintujen ruokalistalla. Keskityin alusta alkaen metson pyyntiin ja teeret pysyivät sivusaaliina. Ruotsissa tuli käytyä lähes joka talvi, ja yleensä kotiin tuomisina oli metso tai useampi. 16 RIISTA LATVALINNUSTUS S e oli silloin kauan sitten, viime vuosituhannen loppupuolella
Ruotsin etuna ovat yksityiset lintumaat, jonne pääsee vain oppaiden kanssa. Valtion maiden etuna on se, ettei metsäautoteitä aurata. Metsähallituksen maille mahtuu, mutta luvat tunnetuille lintualueille ovat tiukassa. Joskus ehkä liiankin innokkaasti. Mikä parasta, jahti tapahtui koskemattomassa erämaassa. Jahti pitää varata kuukausia etukäteen, mikä on arpapeliä. Metsästyspaine on maltillinen, eikä lintukantoja ei veroteta liikaa. Silloin reissun voisi lähteä lyhyellä varoitusajalla. Kun päivähintakin oli kohtuullinen, piste menee tästä osiosta Suomeen. Sallan jahdeissa oppaanani oli Timo Tuuha. Mielestäni oppailla pitäisi olla omat lintukiintiöt asiakkailleen. Lisäksi mies tiesi uskomattoman paljoin metsojen elintavoista. Luvat kylien pinnassa oleville lintumaille myydään netissä yhdessä hujauksessa. Doroteassa oppaanani toimi Christian Ek ja hyvin toimikin. Ruotsistakin löytyy valtion maita ja tilaa. Päivämatkat sovitettiin asiakkaan kunnon mukaan ja tauoilla palvelu pelasi. Oppaat Jos et ole paikalinen ja liikkunut maastossa vuosikausia, tarvitset oppaan. Piste tästäkin Ruotsille. Ilman sitä mahdollisuudet ovat olemattoman pienet. Kuljetukset kairaan järjestyivät mallikkaasti. Timo Tuuha ja Sallan salojen saalista. Mies tiesi alueet, tunsi metsojen tavat ja löysi lintuja. Toisaalta turistejakin riittää yllin kyllin. 17 RIISTA LATVALINNUSTUS F I N S W E – 2 F I N S W E 1 – 2 Linnustusalueet Niitä riittää kummassakin maassa. Lisäksi opastus oli kallista, pahimmillaan noin kolmesataa euroa päivä. Mutta yli miljoonan hehtaarin alueelle porukkaa mahtuu. Doroteasta niitä löytyy yhdestä tuliasemasta joskus kaksin kappalein. Ukkometso on aina sykähdyttävä saalis. Vaikka väsymys painoi jaloissa Christian halusi löytää vielä yhden metson. Syrjäisimmillä alueilla linnut saavat olla rauhassa. Christian tunsi alueensa ja kaivoi lintuja esille silloinkin, kun olosuhteet olivat haastavia. Äkkilähtöihin ei ole suuria mahdollisuuksia. Kun opas tuntee lintumaansa, saalistakin kertyy.
Sallan ilmastossa on merellisiä ja mantereisia piirteitä. Silloin kauan sitten, Dorotean saloilla. Hyvän koiran kanssa kahden metson kiintiön saa täyteen syksyllä (saa ampua sekä mustia lintuja että koppeloita) varsin helposti. Se tietää korppuhankea ja silloin lintujen lähestyminen on todella vaikeaa. F I N S W E 2 – 3 F I N S W E 2 – 4 Joskus on satumainen onni metsästyksessä. Kovalla pakkasella linnut taas kyyhöttävät kiepeissä, eivätkä nouse latvaan. Tästä on kokemusta useammalta vuodelta. Lintukantojen tilasta pidetään huolta. Ruotsissa viime vuosituhannella suositus oli korkeintaan kolme metsoa päivässä. Metsotkin kuulevat ja suksien rahina korppujään päällä saa ne siivilleen. 18 RIISTA LATVALINNUSTUS Olosuhteet Nykyään sään ennustaminen on äärimmäisen haastavaa. On tuurissaan, millä alueilla metsoa pääsee latvalinnustamaan. Metsähallituksen mailla kiintiö on yksi metso tammikuun jahdissa. Jos jollakin alueella valtion mailla on pudotettu liian monta mustaa metsoa, jahti keskeytetään. Piste selkeästi Ruotsille. Latvalinnustuspäivä ilman kunnon taukoa on lähes pyhäinhäväistys.. Nykyään monilla yksityismailla kiintiö on yksi metso päivässä. Olosuhteet ovat arvaamattomia, joten kumpikin maa saa pisteen. Milloin pakkanen paukkuu nurkissa, milloin tammikuun puolessavälissä sataa vettä. Pohjoisten tuntureiden kuiva pakkasilma on minun mieleeni. Se ei oikein houkuttele matkustamaan pitkää matkaa ja palkkaamaan opasta itselleen. Kaksi kertaa sain urani aikana kiintiön, vaikka se olikin vain suositus, täyteen. Dorotea on suunnilleen Kokkolan korkeudella ja Norjanmereltä tulevat matalapaineet saattavat aiheuttaa vesisateita keskitalvellakin. Miksi syksyn kahden metson lupaa ei voi siirtää tammikuulle. Suomessa kantojen tila vaihtelee paikkakunnittain paljonkin. Piritta Peuranen ja elämänsä ensimmäisen riistalaukauksen tulos – metso 5,2 kiloa. Lintukannat ja kiintiöt Latvalinnustuksen edellytyksenä ovat hyvät tai erinomaiset lintukannat
Minä ainakin pulitan Ruotsissa mukisematta hieman suuremman summan, kun tiedän pääseväni jahtiin yksityismaille. Kun tutkin saalispäiväkirjojani, huomasin, että Doroteassa saalislinnut olivat pääsääntöisesti poikalintuja. Mutta kairassa on mukavampi hiihdellä, kun tietää, että ehkä sitä voisi pudottaa vielä yhden poikalinnun. F I N S W E 3 – 4 Oppaani Hasse aukaisemassa latua Dorotean takamailla. Nykyisyydessä latvalinnustuksessa jaetaan niukkuutta. Mutta matkan ajaa yhden päivänkin aikana helposti. Eikä matkalainen eksy ravintolaan liian pitkäksi aikaa välietapin aikana. Paikalliset eivät ole kovin kiinnostuneita latvalinnustuksesta, joten lintuja riittää. 19 RIISTA LATVALINNUSTUS Kulut ja matkustaminen Kotimaan matkailu on aina hauskaa, eikä Pohjois-Savosta ole liian pitkä matka Sallaan. Tai pitkää ajoa Tornion ja Haaparannan kautta. Se on hyvä, sillä lintuja pitää jäädä tulevillekin sukupolville jahdattavaksi. Ei Suomessa eikä Ruotsissa. Lisäksi Ruotsin puolella edessä on melkoinen ajomatka heikkokuntoisia teitä pitkin. Yhteenveto Kisa oli tiukka, mutta Ruotsi vei voiton, kuten yleensä. Ruotsiin matkustaminen edellyttää autolauttaa joko Helsingistä, Naantalista tai Vaasasta. Samoin Sallassa eli haittaa metsokannoille ei syntynyt. Mutta se tunne, kun näet mustan linnun latvassa, on jotakin, mihin ei koskaan kyllästy. Pääkaupunkiseudun metsästäjä joutuu yöpymään matkan varrella. Piste tästä Suomelle. Lintuja on paremmin, kiintiöt ovat kohtuullisia ja jahtikausi on pitkä. Tosin yksikin on riittänyt jo pitkään. Siellä muut metsästäjät eivät häiritse. Ja kolmen päivän jahdin aikana on mahdollisuus pudottaa kolme metsoa. Haittana ovat korkeammat matkustuskustannukset ja yksityismailla opastuksen hinta. Metsästitpä kotimaassa tai Ruotsissa, muista, että latvalinnustus saattaa olla äärimmäisen haastavaa jahtia. Siirtymät autolta linnustusalueelle ovat usein pitkiä, sillä Ruotsissa metsäautoteitä ei aurata.. En suosittele lähtemään matkaan yksin. Kajaani on hyvä välietappi. Se koettelee niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tosin kummassakaan maassa paikallisilla ei ole kiintiöitä. Lauttaliput eivät ole kovin halpoja, ja laivalla kustannuksia kertyy. Mutta harrastukset maksavat, myös latvalinnustus. Suomen maaperällä matkakulut pysyvät kohtuullisina, jos kaasujalka ei ole liian raskas. Pahimmillaan puhutaan satojen lintujen saaliista kauden aikana
Repussa on aina taukotakki ja kuivat varasukat sekä hanskat. Hanskoja käytän harvakseltaan, mutta kylmissä olosuhteissa käytän hanskoja, joissa on ”alushanska” ja päällysosa, jotta tarvittaessa saa käännettyä sen pois, jotta käsi ei hikoa. Verkkoalusasua. Buffihuivia tulee pidettyä, etenkin viimassa ja pipo tietysti. Lisäksi lumilukot lahkeisiin. Liika vaatetus. Liian tiukka jalkine tai huono sukka varmistavat varpaiden kylmettymisen. Paljoko päivän aikana ehtii suksia. Mikä on isoin virhe pukeutumisessa. Teksti P e k k a M o m m o Kuva S a m i V ä l i k a n g a s Montako päivää vuodessa hiihdät mustan metson perässä. Ohut merinovillainen alushanska on usein täysin riittävä, kun ollaan liikkeessä. Viime tammikuussa olin kaksi viikkoa lomalla ja joka päivä suksella. Mitä vaatetta et vaihtaisi pois. Entinen urheilija jaksaa painaa pitkää päivää ja korostaa oikean vaatetuksen merkitystä, kun tähtäimessä on talvinen musta metso. Normaalisti siirryn latvalinnustukseen marraskuun puolivälin aikoihin. Jalassa minulla on aina pitkävartiset merinovillasekotteiset villasukat. Aseiden tai varusteiden valkoiseksi teippaaminen ovat kyllä enemmän metsästäjän korvienväliin vaikuttavia asioita, kuin onnistuneeseen riistatilanteeseen. Haluaisin myös ihmisten ymmärtävän, että kalvovaate, eli kansankielellä ”gore-tex” ei ole tarkoitettu hikiliikkumiseen. Aina kun vaatteessa on kalvo, joka on tehty pitämään vettä, vaatteen hengittävyys kärsii oleellisesti. Verkkoalusasu ja siihen päälle Sitkan Stratus-puku. Ehkä se heijastuu myös siihen, että tiedostan paremmin omat fyysiset rajat ja kapasiteetin, sekä osaan suhteuttaa kelin raskauden reitin suunnitteluun. Käytän erähiihtomonoja, varpaiden palelu ei ole ollut ongelma. 20 RIISTA LOUKKUVAHTI Hengittävää päälle ja tunnista rajasi Miika Taskinen on intohimoinen latvalinnustaja, suoranainen friikki. Oma nyrkkisääntö on, että paikallaan ollessa pitää olla kylmä, silloin on liikkuessa hyvä. Jos saisin itse suunnitella metsästysasun liikkuvaan pakkasjahtiin, poistaisin takista hupun, lisäisin kauluksen mittaa, sekä leikkaisin takin helman niin, että se olisi takaa pidempi. Vael20 RIISTA LATVALINNUSTUS. Joten koiralla pyyntihommat menivät mahdottomaksi. Monossa pitää olla hiukan ylimääräistä tilaa. Listaa iholta uloimpaan, mitä puet päälle. Päivässä ehtii kelistä riippuen 14–22 kilometriä. Sinulla on kilpahiihtotausta. Oletko sieltä saanut oppia talvijahtiin. Mitä uutta toisit liikkuvan metsästäjän talvivaatetukseen. Kuinka tärkeä rooli vaatteilla on latvalinnustuksessa. Tänä vuonna pohjoiseen tuli lunta 40 senttiä jo lokakuun puolivälissä, sekä teki siihen vielä korppukuoren. Jos lataat päälle monta kerrosta vaatetta ja materiaaleja, jotka eivät hengitä tai siirrä kosteutta ja liikut itsesi hikeen, niin tulee kylmä, energiatasojen lasku ja väsymys. Usein parhaat pelipaikat vaativat 1–2 tunnin hiihdon molempiin päihin pimeässä, koska teitä ei aurata. Pimeästä pimeään tulee hiihdettyä. Itse en käytä ”rehellistä” lumipukua lainkaan. Kuinka pidät kädet ja varpaat lämpiminä. Pitkävartiset polveen ulottuvat merinovillasukat. Pyydän vähintään kolmesti viikossa ja lomalla joka päivä. Hyvillä ja laadukkailla vaatteilla on aina iso merkitys. Voi yllättää, mutta en koe, että lumipuku tai vitivalkoinen vaatetus olisi millään tavalla ratkaisevassa roolissa. Monikäyttöisempää ja paremmin useassa lämpötilassa ja käyttötarkoituksessa toimivaa vaatetta saa hakea. Jos kylmempi kuin -20, lisään verkkokalsareiden päälle merinovillaiset shortsit ja yläosaan merinovillaisen polopaidan. Ampumatilanteiden jälkeen puen hetkeksi aina paksummat hanskat käteen, jotta sormien ”peruslämpö” palautuu. Opista en tiedä, mutta ainakin peruskestävyyskunto on edelleen tasolla, ettei tuollainen rauhallinen lipsuttelu tuota ongelmia. Joka on vain hyvä asia