Lähetä kuva, miten käytät kiikareita jahdissa. Kaikkien kuvan lähettäneiden kesken arvomme Zeiss Conquest HD -katselukiikarit. Lähetä kuva osoitteeseen toimitus@riistalehti.fi Julkaisemme kuvia syksyn Riista-lehdissä Kilpailu Riistan lukijoille sä Voita Zeiss Conquest HD -katselukiikari
KU VA T Ze is s
5 Pääkirjoitus 6 Dreeveristä tulossa kaurisajuri 6 Susien määrä rajussa kasvussa 7 Linnustuspaine tasaantui 8 Riista tukemaan nuoria metsästäjiä 9 Villisikakolarit yleistyvät Ruotsissa 12 Metsästysseurat eivät uskalla muuttua 14 Arttu Kotisara, eränkäynnin kuvaaja 20 Lapissa hiihdetään oikeasti hirveä 26 Kaamosrusakkoja seisovilla koirilla 32 Näätäjahdissa vaarojen kupeessa 38 Koitelainen, legendaarinen jahtimaa 44 Testissä haalarihousut pakkasille 54 Pinewood taitaa yksityiskohdat 56 Beretta teki takin ampujalle 62 Suuri kaurisluotien katsaus 67 Vihtavuoren uutuusruuti kokeilussa 70 Steiner hallitsee kiikareiden etäisyysmittarit 74 Meopta MeoRange, kiikari ja etäisyysmittari 78 Riistaruokana sorsanrintaa 82 Viimeinen sana 20 74 Tässä numerossa • 10/2018 KU VA K ar i Li nd ho lm Hirveä hiidetään Lapin selkosilla 44 Meopta mukaan kiikaritaistoon KU VA T A rt o M ää tt ä KU VA A rt o M ää tt ä Testissä haalarihousut
Hämmennys on ollut joka kerta yhtä suurta, miksi. www.riistalehti.. Tässä ajossa kaikki ovat voittajia. Vaalivuosi ja susikysymys ovat tehneet metsästäjistä kyynisiä, eikä syyttä. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Suomen Dreeverijärjestö on ajanut muutosta 40 vuotta. Kun postasin uutisen tuoreeltaan someen, levisi se kulovalkean tavoin kaikkialle. OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Tilaajapalvelu p. Eikä ymmärrystä ole helpottanut sekään, että Ahvenanmaalla se on ollut sallittua, mutta mantereella ei. alv. Se kertoo siitä, että asia on tärkeä meille metsästäjille. On pelkästään positiivista, että koirakirjo laajenee peuraja kaurisjahdissa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. dreeverin ajoa, mutta suomalainen ei. Muutaman kerran se on kaatunut kalkkiviivoilla. Käytännössä ajuri on mäyräkoira. Pekka Mommo pekka.mommo@riistalehti.fi menossa samaan suuntaan. Ministeri Jari Leppä lupasi dreevereiden SM-kisoissa Mikkelissä, että ensi syksynä kaurista ja peuraa voi ajattaa myös isommilla koirilla kuin mäykyillä. alv. Tosin, sitä ei uskoisi enää yksikään metsästäjä. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Koirahan on jalostettu ajamaan hitaasti pikkusorkkaa. Malinen Arto Määttä Katja Piiroinen Jyrki Puupponen Pasi Uusitalo KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KANNEN KUVA Toni Mikkola/Vastavalo TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna ISSN 1796-8267 ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Nyt meillä ollaan vihdoinkin On pelkästään positiivista, että koirakirjo laajenee peuraja kaurisjahdissä. Tuota kiveen hakattua senttimäärää on pidetty omituisena, moni on puhunut virkamiesten tahallisesta jarruttelusta. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.. . Siihen laatikkoon mahtuvat mäyräkoira, dreeveri, basset ja beagle. Miten ruotsalainen kauris kestää KU VA S of ia M om m o. Jos tämäkin muutos kaatuu kalkkiviivoilla, ministeri Jari Lepällä on selityksen paikka. Ruotsissa tätä rajaa ei ole. VUONNA 2018 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA 1 JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. www.facebook.com/riistalehti Dreeveri pääsee pannasta P arisen viikkoa sitten se kuultiin. TOIMITUS Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Mommo p. Suomessa voi ajattaa peuraa ja kaurista vain koiralla, jonka säkäkorkeus on alle 28 senttiä. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Tosin moni ei sitä usko, ennen kuin laki on nuijittu pöytään. Vastaavia metsästysuutisen tupuralähtöjä näkee ani harvoin. TEKIJÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. Miksi. Siellä kaurista saa ajaa koira, jonka ajotapa on hidas. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Nyt onneksi muutos on lähempänä kuin koskaan. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p
Läntiseen Suomeen syntyy jatkuvasti uusia susireviirejä.. Lepän mukaan metsästyslakia ollaan muuttamassa siten, että kaurista ja peuraa voisi ajattaa nykyistä isommilla koirilla. Nyt laki sallii ainoastaan 28 senttimetriä ja sitä matalammat koirat. Suomen nykyistä metsästyslakia on pidetty kummallisena ja jopa epäoikeudenmukaisena. Samalla susiraja on siirtynyt läntiseen Suomeen, jonne on muodostunut uusia reviirejä jo olemassa olevien liepeille. Susien määrä selvässä kasvussa Suomessa voi olla jopa yli 300 sutta. Sitkeä ja jälkitarkka ajokoira. MINISTERI Jari Leppä kertoi dreevereiden SM-kisoissa Mikkelissä kauan kaivatun uutisen. 200 yksilöä. Vahvimmillaan se on juuri metsästyskaudella eli syksyllä. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemästä viimeisimmästä kanta-arviosta. TEKSTI Pekka Mommo KUVA Katja Piiroinen Dreeveri Ruotsalainen rotu, alkujaan jalostettu kaurisajuriksi. Liikkuu myös syvässä lumessa. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi dreeverillä, bassetilla ja beaglella voisi ajattaa kaurista ja peuraa. ”Luken tuottamaa tietoa on perusteltua hyödyntää myös riistahallinnon päätöksissä,” Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg korostaa. Lakimuutosta on vauhdittanut myös peurakantojen raju kasvu. Susien määrä on rajussa kasvussa. Kummallisuutta lisää sekin, että Ahvenanmaalla kaurista saa ajattaa dreeverillä. 6 • RIISTAMAILTA RIISTAMAILTA Dreeveristä tulossa kaurisja peura-ajuri Pieniä sorkkaeläimiä voisi jatkossa ajattaa muun muassa dreeverillä. Se tullee olemaan hieman alle 40 senttiä. LUKEN mukaan 90 prosentin varmuudella susikanta asettuu 228-311 välille. On ihmetelty, miten Ruotsin kauris kestää ajamista dreeverillä, mutta Suomen ei. Lakimuutosta on ajettu Suomen Dreeverijärjestössä vuosikymmeniä, mutta se on aina kaatunut kalkkiviivoilla. Ensi syksystä myös pienet sorkkaeläimet pääsevät ajolistalle. Arvio perustuu tassuhavaintoihin, pantasusien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin. Nyt saatu data tukee metsästäjien havaintoja uusista susireviireistä varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Suomessa rekisteröidään vuosittain n. Määrää nostaa onnistuneen pentueet. Nyt toivotaankin, että jalkavammat dreeverit jatkaisivat koirien peurakautta myös lumentulon jälkeen. Susiraja siirtynyt läntiseen Suomeen. Kanta on 50 prosenttia isompi kuin viime keväänä. Lopullista koiran säkärajaa ei vielä ole lyöty lukkoon. Ministeri Lepän mukaan nyt tulevalla muutoksella ollaan lähempänä Ruotsia ja samalla monipuolistetaan Suomen metsästyskulttuuria. Käytännössä se tarkoittaa mäyräkoiria. Sopii pienemmille maille, koska haku ei niin laajaa kuin suomenajokoiralla. Myös ajotavan tulee olla hidas, ajettavaa eläintä ei saa panostaa. Luke korostaa, että kanta vaihtelee paljon vuodenajan mukaan. Dreeveri on ollut meillä jänisajuri. Lakimuutos toteutunee jo ensi syksyn jahteihin
Valtaosa kaadetuista sioista on karjuja 413 kappaletta. SUOMEN villisikakanta kasvaa rajuista kannanrajoitustoimista huolimatta. 23.11.2018 päivitetyn saalitilaston mukaan Suomessa oli kaadettu kuluvana vuonna yhteensä 734 sikaa. Naaraita on kaadettu yhteensä 318. Huomionarvoista on se, että kaikilla alueilla, Lappia lukuun ottamatta, on kaadettu villisikoja. Alueellisesti tilastoa johtaa ylivoimaisesti riistakeskus Kaakkois– Suomi. Seuraavana kaatotilastossa tulee Uusimaa, jossa kaatoja on kertynyt 182. Suomen Metsästäjäliitto, MMM ja Suomen sikayrittäjät ovat kampanjoineet kiivaasti sikojen hävittämisen puolesta näyttävillä yhteistempauksilla. TEKSTI Panu Hiidenmies Villisika on tullut Suomeen jäädäkseen, kun katsoo sen leviämistä.. Luke on puolestaan arvioinut Suomen sikakannan kooksi tammikuussa 2018 yhteensä 3155 (2077 – 5473) yksilöä. Tärkeitä valmistajia, kansainvälisiä liikekumppaneita ja hyödyllisiä keskusteluja teollisuuden asiantuntijoiden kanssa – varmista, että olet mukana oikeassa paikassa oikeaan aikaan: IWA.INFO/READY KONTAKTEJA LUODA HYVIÄ IHANNEPAIKKA … 8.–11.3.2019 NÜRNBERG, SAKSA Villisika leviää edelleen Yrityksistä huolimatta villisikakantaa ei saada laskuun. Kaakonkulmalla possuja on kaadettu jo 438 yksilöä. Ammattilaisuus todistettava lippua ostettaessa. Havaintojen perusteella kanta jatkaa kasvua. Metsästäjiltä on tullut kuitenkin havaintoja kannan kasvamisesta. KOONNUT Pekka Mommo Sisäänpääsy vain ammattilaisille. Luke on arvioinut, että Suomessa tulisi tällä hetkellä metsästä 1630 villisikaa kuluvana vuonna kannan ennallaan pitämiseksi. On mahdollista, että asetettuun kaatotavoitteeseen päästään
Taigapunkeista 24 prosenttia kantaa taudinaiheuttajia. Tavallisesti tapauksia paljastuu alueella kolme vuodessa. Sirpalealueet pois hirvialueista ENSI metsästysvuodesta lähtien hirvilupa-alueesta on rajattava pois alueet, jotka eivät täytä metsästyslain 27§:n vaatimuksia eli käytännössä alle 1 000 hehtaarin sirpalealueet. Eniten karhuja kaatui Pohjois-Karjalassa. Syytettyjä epäillään yhteensä noin 50 eläimen – metsäkauriiden, valkohäntäpeurojen ja jänisten – ampumisesta pienoiskiväärillä auton ikkunasta valonheitintä apuna käyttäen. Riista lahjoitta merkittävän summan nuorisotyöhön. Salakaatoja ilmi Pohjanmaalla POHJANMAALLA poliisin tietoon on tullut kuusi hirven salakaatoa tänä syksynä. Metsästys on minulle rakas harrastus. Tietojen avulla metsästystä voidaan suunnata tavoitteiden mukaisesti. Nuoret salakytät käräjille KUUSI nuorta joutuu leivättömän pöydän ääreen vastaamaan suunnitelmallisesta salametsästyksestä, joka paljastui toukokuussa 2017 Pietarsaaressa. Hakemuksen liitteeksi vaaitaan tuohon mennessä myös alustava luettelo ampujista. Borrelioosia aiheuttavaa bakteeria löytyi 17 prosentista puutiaisista. Hirvijahdista tietoa Oma riistassa RIISTAKESKUS ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet hirvikannan verotusennusteen, jossa jahdin edistymistä voi seurata Oma riista-palvelussa lähes reaaliaikaisesti. TEKSTI Pekka Mommo. Osa ammutuista eläimistä jätettiin luontoon haavoittuneina. Ennuste päivittyy kerran vuorokaudessa. RIISTALUKU 8 • Riista-lehti tukemaan nuoria metsästäjiä Riista ja Metsästäjäliitto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Haluan, että se on sitä mahdollisimman monille myös jatkossa”, Gustafsson sanoo. Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan olevan noin 1 800 yksilöä. Punkeissa taudinaiheuttajia TURUN yliopiston Punkkipankin mukaan kolmasosa puutiaisista kantaa yhtä taudinaiheuttajaa ja kaksi prosenttia näistä kantaa useampaa kuin yhtä taudinaiheuttajaa. RIISTAMAILTA RIISTAMAILTA 335 Karhua kaadettiin menneenä syksynä. Siksi haluamme kantaa kortemme kekoon tässä tärkeässä asiassa,” sanoo Riistaa julkaisevan Outdoor Median toimitusjohtaja Veikka Gustafsson. Riista-lehden kustantaja Veikka Gustafsson ja Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sekä toiminnanjohtaja Heli Siitari iloitsevat yhteistyöstä. Aluelupahakemukset sisään tammikuussa VALTIONMAIDEN hirvialuelupahakemukset ensi syksyksi haetaan Metsähallitukselta tammikuun 2019 loppuun mennessä. ”Tietysti me Riistassa haluamme vaalia sitä, että laadukasta metsästysjournalismia on tulevaisuudessakin”. ”OLEMME huolissamme metsästyksen tulevaisuudesta. Riista ja Metsästäjäliitto allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jossa liiton kautta tulleista uusista tilauksista menee peräti 25 euroa lyhentämättömänä Metsästäjäliiton nuorisotyöhön. Poliisin mukaan Maalahdesta, Kruunupyystä, Ilmajoelta, Närpiöstä ja Kurikasta ilmi tulleet tapaukset eivät liity lailliseen metsästykseen. Kasvua saaliissa on 103 yksilöä eli yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Innokas metsästäjä ei ole huolissaan vain metsästäjien määrästä, myös positiivinen julkisuuskuva on tärkeätä. Pekka Mommo ”Haluamme näyttää esimerkkiä ja toivomme, että muut seuraavat perässä. Nykyisen hoitosuunnitelman mukaan alle 100 metrin päässä asutusta talosta tai eläintuotantolaitoksesta Tassu-järjestelmään kirjattuja susihavaintoja voidaan käyttää suden uhka-arvion perusteena, kun sutta tarkastellaan uhka-arvion näkökulmasta. Sudelle uusi uhka-arvio SUSIKANNAN hoitosuunnitelmaa valmistelevassa ryhmässä nousi esiin tarve määritellä uhkaa aiheuttava susi entistä tarkemmin, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein
Lintulajeja voidaan rauhoittaa, mikäli kanta todetaan heikoksi riistakolmiolaskennoissa. Merkittävä kanalintujen verotuksen säätelijä on myös metsästysseurojen tekemät metsästysrajoitukset maillaan.. Kanalintujen metsästyspaine vähentynyt METSÄKANALINTUJEN metsästyspaineen arvioidaan vähentyneen etenkin Itäja Pohjois-Suomessa väestörakenteen muutoksen seurauksena. päivänä ja lyhennykset metsästysaikoihin tehdään kauden loppupäästä. Metsästys aloitetaan syyskuun 10. Tällä pyritään säästämään jälkeläisiä tuottavia lintuja metsästykseltä. Kanalinnuille kolme metsästysaikaa METSÄKANALINTUJEN metsästyksessä sovelletaan kolmea metsästyskauden mittaa lintukannoista riippuen; yksi, kaksi tai kolme kuukautta. Urosmetson ja urosteeren talvimetsästys tammikuussa sallitaan, mikäli kannat ovat erittäin hyviä. Metsästyspainetta on vähentänyt myös metsästäjien siirtyminen hirvieläinten metsästykseen sekä metsien nuortuminen, jolloin ne ovat entistä tiheämpiä
Nousua vuodesta 2016 on melkein 3000 kolaria. Aussien sika-asiat KYLLÄ se totta on. Ruotsin kansallinen riistaonnettomuusneuvosto julkaisee vuosittain tilastoa, joka osoittaa varsin ikävää kehitystä. Sekä villisian että metsäkauriin kannat ovat vahvassa nousussa. Metsästäjäjärjestöt ovat viimeaikoina ottaneet ärhäkästi kantaa petokysymyksissä Euroopan unionin suuntaan. Maailmalla järjestetään metsästyskilpailuja ja voittaja on se, joka saa eniten saalista. Nykyisin Australiassa arvioidaan olevan yli 24 miljoonaa villisikaa, joten pienet possuskabat eivät ihan heti mene kestävän metsästyksen rajoille. Svenska Jägareförbundet vaatii Ruotsin hallitusta seisomaan jämerästi eduskunnan kannan takana ja kunnioittamaan korkeimman hallinto – oikeuden 2016 antama ratkaisua, jossa ruotsalaisten suurpetometsästyskäytännöt viimekerran vahvistettiin kansallisen lainsäädännön mukaisiksi. Kolmipäiväinen kisa järjestettiin edellisen kerran Rockhmptonin eteläpuolella Queenslandissa. Villisikakolarien määrä on jo jokin aika sitten ohittanut hirvikolarien vastaavan. Ne aiheuttavat valtavia tuhoja maanviljelykselle ja tärvelevät juottopaikkoja. Myös karjaan leviävät taudit ovat jatkuvasti esillä. Etenkin villisika ja metsäkauris kolaroivat nousujohteisesti. Kun asioita aletaan voimalla edistämään, heräävät myös suojelutahot. Itse luontodirektiiviin ei ole koskettu, mutta siitä annettavaan tulkintaohjeeseen kaavaillaan merkittäviä tiukennuksia. Ahma eksyi auton eteen vain kahdesti. Vieraspetojen osaltahan Suomessakin järjestetään kilpailuja, mutta Australiassa kisariistaksi kelpaa myös villisika. Ruotsinkin petopolitiikka EU komission syyniin. Suden osalta tiukennukset ovat jo käytännössä olleetkin voimassa. Myös hirvikolareissa on hienoista kasvua. Ennätysmäärä riistaonnettomuuksia Ruotsissa VIIMEVUOSI oli Ruotsin historian synkin riistaonnettomuuksien määrissä mitattuna. ULKOMAILTA KOONNUT Panu Hiidenmies Alun perin kesyt siat tuotiin Australiaan 1788. Painavimman sian miespuolisten sarjassa nappasi Josh Allan 138,9 kiloa painaneella karjullaan. Hirvet kolaroivat viimevuonna 5934 kertaa. Komission tuoreen linjauksen mukaan etenkin ilveksen ja karhun metsästys voi jatkossa olla haastavampaa. Kyseessä on kuitenkin feral hog, joka on tuontilaji. Pääosa kisaajista pyytää villisikoja säännöllisesti koirilla. Tämä tarkoittaa vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2017 riista ja ajoneuvot törmäsivät kaiken kaikkiaan yhteensä 61 261 kertaa. 10 • RUOTSIN metsästäjäliitto on ottanut topakan kannan EU komission vastikään ilmoittamille tulkintatiukennuksille. Jahtikisa keräsi 6000 taalaa paikallisille kouluille. Nousua näiden kahden riistalajin osalta on 27 % . Harvinaisempina kolariosapuolina nähtiin saukko 73 kertaa, ilves 17 kertaa, karhu 7 kertaa ja susi 5 kertaa. Naisten sarjassa puolestaan Reanna Mason saalisti 110,7 kilon potsin. Aktiiviset metsästäjäjärjestöt olisivat halunneet lievennyksiä petopolitiikkaan, mutta nyt näyttääkin käyvän aivan päinvastoin. Näyttäkin siltä, että komissiosta tulee nyt näpäytys liian innokkaille petojen metsästäjille. Ruotsissa tapahtuu kauriskolari joka viides tunti. Tyypillisesti pienessä koiralaumassa on yksi hyvä löytäjä ja loput ovat raavaampia pysäyttäjiä. Metsästäjät pyydystivät kolmen päivän aikana 500 sikaa alueen maatiloilta. 2017 kauriit kolaroivat ajonevojen kanssa yhteensä 45 851 kertaa. Petoasiat ovat haastavia ja vaativat paljon osaamista toimijoilta. Hyvin pian osa sioista karkasi ja ne villiintyivät. Villiintyneet siat ovat alueen ongelma numero yksi
Vesikko yltää vain reiluun puoleen minkin mitoista. 11 • RIISTAELÄIN K okkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä sijaitsee Veikko Salkion keräämien täytettyjen nisäkkäiden ja lintujen näyttely. Aiemmin suureen osaan Eurooppaa levinnyttä lajia tavataan vapaana vain Venäjän länsiosissa, Romaniassa, Ukrainassa sekä kahden puolen Pyreneiden vuoristoa. Viron Hiidenmaan vesikkokanta on peräisin palautusistutuksista, joita on suunnitteilla myös Saarenmaalle. Nykyään sen voi nähdä meillä ainoastaan Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhoissa. Vesikon lajinimi lutreola viittaa toiseen uimamestariin, sen suurikokoiseen sukulaiseen saukkoon (Lutra lutra). Siinä riittääkin sarkaa. Myös tuhkuriksi kutsuttu laji on sopeutunut täysin vesielämään. Laji on hämäräaktiivinen eli se lähtee saalistusretkilleen pimeän laskeuduttua. Vesikkoa (Mustela lutreola) on kohdannut maassamme sukupuutto. Lajien erottaminen on vaikeaa: Vesikolla on valkoista alaleuan lisäksi myös huulissa, joskus valkeita läikkiä muuallakin. Kadon syitä lienevät myös arvokkaan turkiksen vuoksi tapahtunut metsästys, luonnontilaisten vesistöjen katoaminen ja rehevöityminen sekä 125 vuotta sitten maahamme levinnyt rapurutto, joka tuhosi yhden vesikkojen tärkeimmistä ravintolähteistä. Vesikon palauttamiseen siirtoistutuksin ei kannata ryhtyä ennen kuin villiintyneet minkit saadaan kitkettyä vesistöistämme. Turkistarhoilta karanneiden minkkien tiedetään syrjättävän vesikon, mutta Suomessa vesikkokantojen alamäki alkoi jo ennen kuin minkkien tarhaus kasvoi merkittävän suureksi. Sen sijaan vesikko voi lisääntyä hillerin kanssa. Lajit eivät silti ole lähisukua. Kulkuaukko on yleensä vedenpinnan alapuolella. Reviiri on noin 30 hehtaarin laajuinen. Talveksi vaihtuvan turkin tuuhea aluskarva on lähes vedenpitävä. Lajin häviämisen pääsyyt eivät ole täysin selvillä. Se elää monenlaiTEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Viimeiset vesikot sissa makean veden vesistöissä, ja sen tapaa vain harvoin yli sadan metrin päässä vesistöstä. Tarkan lajimäärityksen voi tehdä hampaista ja kallosta. Vesikko rakentaa pesänsä järven, joen tai puron partaalle, rantakasvillisuuden suojaan, tai käyttää muiden eläinten tekemiä luolia. Sen yhdessä lasivitriinissä tuijottaa tummanruskea, miltei musta näätäeläin, jollaisia maassamme on nähty vain yksi yksilö sitten 1950-luvun. ?. Ravinnoksi kelpaavat pikkunisäkkäät, linnut ja vesieläimet sammakoista nilviäisiin ja vesihyönteisiin
Karsi toiminnasta kaikki jäsenistöä rasittava ja yhteishenkeä rapauttava pakkopulla. Riistanhoito kaatuu harvojen aktiivisten niskaan. Suunnitelkaa talkoot hyvissä ajoin etukäteen ja nimetkää vetäjä. Rönsyt pois, keskitytään olennaiseen Arto Määttä ARTOLLA ON ASIAA Seuran jäsenillä on oltava sama suunta. Tee riittävät taloudelliset panostukset ydintoimintojen sujuvaan ja nykyaikaiseen hoitamiseen. Metsästysseuratoiminta ei ole peli, jota pelataan muutamien aktiivien harrastusmahdollisuuksien maksattamiseksi seuran muulla jäsenistöllä. Mitoittakaa seuran kiinteä omaisuus siten, että se palvelee jäsenistöä. Ne ovat olleet monen pienen kylän harvoja virkistysmahdollisuuksien tuottajia. Metsästäjä on kuluttaja Nykyaikaista metsästäjää voi kuvailla paremmin kuluttajana kuin metsästysseuratoimintaan osallistuvana jäsenenä. Nykyihmiset ovat muuttuneet, kylät ovat tyhjentyneet ja seurojen jäsenistö asuu kauempana kotiseuroistaan. Kyseessä on oma harrastuksensa, johon osallistuvat eivät esimerkiksi näe talkoita epäkiitollisena puurtamisena. Majat rapistuvat, käyttö on vähäistä ja ylläpito raskasta. TEKSTI JA KUVA Arto Määttä Metsästysseurat mahdollistavat pienten maiden liittämisen yhdeksi ja yhtenäiseksi, pyyntikelpoiseksi alueeksi. Asiaa voi verrata vaikkapa kuntosalin jäsenmaksuun Rahalla harrastusten maksaminen on helppoa. Silloin raskaskin taakka tuntuu kevyeltä. Metsästysseura on jäsenistölleen enää puite harrastaa metsästystä. Saavutaan paikalle, maksetaan tuotteesta, saadaan vastinetta rahalle ja seuraavaksi lähdetään äitienpäiville. Tämän päivän seuratoiminta vaatii ryhtymistä ja sitoutumista. Älä rankaise siitä, että metsästys seuran jäsenillä on muuta elämää ja harrastuksia. Tämäkin osa harrastusta voidaan nähdä mielekkäänä ja tällä mahdollistetaan metsästysseuran toiminta. Metsästysseuroilla toiminta on pahimmillaan sitä, että seurojen aktiivit kokevat olevansa palveluntarjoajia jäsenistölle. Siirrä seuran toimintojen painopistettä niihin asioihin, jotka ovat seuran jäsenistölle mielekkäitä ja luonnollisia. KU VA P ek ka M om m o. Varaa riittävät ja kykenevät henkilöresurssit ydintoimintojen hoitamiseen. Nyt moni seura tuskailee talkoomiesten vähyyttä. Purnataan jos palvelu on heikentynyt edellisestä kerrasta, eikä tulla seuraavalla kertaa, jos homma ei toimi. Tarkastele rehellisesti toimien vaikutusta seuran ydintoimintoihin. Vinkkejä seura toiminnan kehittämiseksi Määritä seuran ensisijaiset tehtävät. Harrastukset maksetaan rahalla, moni metsästysseurojen jäsen kokee metsästysmahdollisuuksien olevan vastine maksetusta jäsenmaksusta. Seurat ovat kuitenkin pahoissa vaikeuksissa. 12 • M etsästysseurat ovat edustaneet muutakin kuin metsästysmahdollisuuksien tarjoamista jäsenilleen
Tämä pitää paikkansa erityisesti, jos näillä toiminnoilla ovat pitkät perinteet. Jäljelle jäivät vain hirviammuntaharjoitukset ja pilkkikisat. Tärkeää, mutta toisarvoista. Seuratoiminnan ydintä on oikeastaan vain maanvuokrasopimusten ylläpitäminen ja kokousten järjestäminen. Kilpailuita ja tapahtumia oli paljon, jaostoille oli vaikea saada vetäjiä. Se, että minun aikani seuratoiminnassa on nyt, ei tarkoita sitä, että minun sukupolven perintö pitäisi säilyttää sellaisenaan tulevaisuudessa. Seurat eivät ole varsinaisesti ukkoutuneet, vaan seuratoiminta on ukkoutunutta. Talkoot ovat muuttuneet. 785-3G 785-3G+ Cloud PUKINKONTTIIN TUORE TESTIVOITTAJA X2! UOVISION 785! Paras riistakamera Suomessa ja Ruotsissa! Lue testit itse! 379 € 389 € Bäst i test! 2018 785-3G+ Cloud Kuvat ja videot ilmaiseen LINCKEAZI pilveen Pilvenkäyttö tietokoneella tai älypuhelimella Täydellinen etäohjaus ilmaiseksi pilven kautta TILAUKSET 24/7 PUHELIN 020 33 1490 MYYMÄLÄ:Kankaistentie 4 Kangasniemi AVOINNA Ark 9-15.30 ILMAINEN KULJETUS 150 € TILAUKSIIN! Pilvi = VALV ONN AN UUSI KOM ENTO KESK US 379 389. Tietotekniikan käyttö on välttämätöntä, satsaukset seuran hallinnon työkaluihin ovat elintärkeitä. Muutaman vuoden aikana johtokunnassa ymmärrettiin seuratoiminnan todellinen tilanne. Näiden lisäksi kaikki muu on enemmän tai vähemmän toisarvoista. Ne on suunniteltava hyvissä ajoin ja niistä on ilmoitettava aiemmin kuin ennen. Toiminta oli keinotekoista ja siitä puuttui innokkuus. Tämä vaatii nykyaikaista taloushallintoa, seuran vuokrasopimusten ajantasaista ylläpitoa ja seuran alueen maanomistuksien reaaliaikaista seuraamista. Talkoisiin sitouttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja käytännössä talkoiden järjestämisen vastuuhenkilöt on nimettävä hyvissä ajoin. Nykyään ampumaharjoituksiakin on vähennetty, sillä ampumakokeen muutos aloitti nopean ja varman ampumaharjoittelun hiipumisen. Nykyaikaiseen seuratoimintaan liittyy kaikkien hallinnollisten toimintojen tehokkuus. Esimerkiksi sporting-ammunnan järjestelyt on suunniteltu siten, että radan perustaminen onnistuu yksin ja se vie aikaa puolisen tuntia. Seuratoiminta on jäsenistön toimintaa, jossa jokaisen sukupolven tulisi tehdä toiminnasta itsensä näköistä. Hirvenhiihdot, hirvenjuoksut ja luodikkolajien kisat koostuivat 1990-luvulla enää kourallisesta ampujia, mutta kisojen järjestelyt palkintoineen vaativat samanlaiset panostukset kuin aikoina, jolloin osanottajia oli ollut useita kymmeniä. Jäsenistön ukkoutuminen. Irti päästäminen on vaikeaa. Nuorempia jäseniä on vaikea saada mukaan suorittamaan rituaaleja, joista puuttuu yhteys omaan metsästysharrastukseen. 13 • Haasteeseen vastaaminen Useiden seurojen toiminnan ongelma ovat perinteet, joiden ylläpitäminen on raskasta ja kuluttavaa. Seuran käytettävissä olevien henkilöresurssien rehellinen kartoitus on paikallaan toimintoja suunniteltaessa. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta järjestää kaikki muu toiminta resurssien mukaan. Seurassamme oli vahva ja vireä ampumaja kilpailutoiminta. Lopulta kisat jätettiin pois yksi kerrallaan. Tämä vapauttaa resursseja oleelliseen. Toimintojen järjestäminen riittävän kevyiksi koskee talkoiden lisäksi myös seuran muita perustoimintoja. Toiminta kannattaa karsia, jos se muuttuu pakkopullaksi tai sillä ei ole selvää yhteyttä seuran ydintoimintoihin. Seuroille on kivuliasta myöntää joidenkin tapahtumien tai toimintojen tarpeettomuus. Oma historia Aloittaessani metsästysseuratoiminnan 15-vuotiaana, oli seuramme vielä paperilla aktiivinen. Pääsy johtokuntaan paljasti jo tuolloin orastavan resurssipulan. Seuratoimintataipaleeni alussa huomasin, että kilpailut, tapahtumat ja talkoot järjestettiin enemmän tai vähemmän perinteisiin vedoten, eikä niille ollut luonnollista kysyntää. Myös sen tunnustaminen on kivuliasta, että nuorempi jäsenistö ei näe samoja asioita tärkeinä kuin itse. Aloin nähdä asiat toisin. . Toimintakertomus oli komeaa luettavaa
Mitä elämä olisi ilman kipinöiviä öitä ja tähtiä suon yllä, ilman kuura-aamuja ja pihkan tuoksua. Suomalaiseen eräkansaan uppoava eräelokuvaformaatti oli kehitetty. Siksi Arttu Kotisaran eräelokuvat puhuttelevat meitä vuosikymmenestä toiseen. Olisiko se elämää ollenkaan. Parinkymmenen vuoden aikana on ilmestynyt 40 metsästyselokuvaa, puolenkymmentä opetusvideota sekä muutama kalastusja luontoelokuva. Eipä siinä muu auttanut, kuin ruveta itse tekemään. Pääosassa mies ja koira, näyttämönä suuret eräsalot ja mausteena asennolla vietetyt yöt. Kaveri kertoi, että elokuva kolahti niin paljon, että on nyt tatuoituna käteen lopun ikää.” Tuohon yksittäiseen tapahtumaan kiteytyy Arttu Kotisaran eli Videosaran suosio. Minulla oli vahva valokuvaajan ja kirjoittajan tausta, joten kuvauksen ja käsikirjoittamisen osalta en hypännyt tuntemattomaan maailmaan”, Arttu muistelee. Moni. ”Katkelma oli elokuvastani Linnustajan eräsyksy. HENKILÖKUVA 14 • ”R iihimäen erämessuilla osastolleni tuli nuori kaveri, nosti paitansa hihaa sen verran, että kyynärvarsi paljastui”, Arttu Kotisara kertoo ja jatkaa ”Ihosta paljastui tatuoitu teksti, jonka nuori mies tarjosi luettavakseni kysyen, onko tuttu pätkä. Kautta aikain ensimmäisen suomalaisen eräelokuvan Tervastulilta teerihaukuille, Videosara julkaisi ennen vuosituhannen vaihdetta. Artun elokuvat puhuttelevat eräkansaa ja niissä kiteytyvät monien syvimmät tunnot metsästystä elämäntapaa kohtaan. ”Eräelokuvia olisi tehnyt mieli katsella, mutta niitä ei yksinkertaisesti ollut. TEKSTI JA KUVAT Jyrki Puupponen Eräkulttuurin dokumentaristi Suomalainen eränkävijä on romantikko, joka haaveilee ikimetsien homenokasta. Arttu oli jäänyt pois opettajan ammatista ja päättänyt taltioida suomalaista metsästysja eräkulttuuria elokuvamuotoon. Parikymmentä vuotta erätaltiointia Kotisaran elokuvatuotanto alkoi vuonna 1999, jolloin päivänvalon näki Videosaraniminen eräelokuvayritys. Sittemmin Videosara on taltioinut suomalaista eräkulttuuria sellaisena kuin se 2000-luvulla on ollut. Elokuva kertoo lintujahdista suomenpystykorvalla. Rohkea veto, mutta jälkikäteen arvioiden erittäin onnistunut
15 • Arttu on kulkenut haamuna kymmenien metsästäjien matkassa ja taltioinut heidän eränkäyntiään.
Poikavuosina asuinympäristö oli metsien keskellä, joten siltäkin osin pyyntitouhuihin oli hyvät edellytykset”. Koirametsästys on ollut tärkeä elementti melkein jahdissa kuin jahdissa.” Mies kameran takana Merkittävä myyntikanava eräelokuville ovat olleet erämessut ja juuri messuilla moni on Artun tavannut. Vuonna 1999 perustettu yhden miehen eräelokuviin javideoihin erikoistunut tuotantoyhtiö . ”Metsästys ei oikeastaan tullut elämääni, vaan synnyin metsästäjäksi. ”Suosituimpia elokuvia ovat ehdottomasti kanalintujahdeista sekä hirven ja karhun pyynnistä kertovat elokuvat. elokuvia toi tilata DVD:llä tekijältä www.videosara.fi tai ostaa katseluoikeus videopalveluun www.bearplay.fi Videosara Videosara on julkaissut 40 metsästyselokuvaa, jotka kattavat monipuolisesti lähes kaikki suomalaiset jahtimuodot. 16 • 2000-luvulla metsästyksen aloittanut metsästäjänalku on hakenut elokuvista niin oppia kuin pyynti-intoa. Eräelokuvan tekeminen on pitkäjänteistä työtä, koska yhtä elokuvaa varten tarvitaan kymmeniä tunteja videomateriaalia.. HENKILÖKUVA . koirajärjestöille ja Riistakeskukselle . En koskaan tuntenut ikään kuin herääväni metsästäjäksi, kyllä se geeni on tullut jo äidinmaidosta. Isäni oli metsästäjä, samoin vanhemmat veljeni. Videosara on julkaissut 40 metsästyselokuvaa, seitsemän luontoelokuvaa, neljä kalastuselokuvaa ja viisi opetusvideota sekä lukuisan määrän tilausvideoita mm. Eräelokuvien ystäviä löytyy koko Suomesta, mutta vankin kannattajakunta on Itäja Pohjois-Suomen syrjäseuduilla, joiden ihmisille elokuvissa kuvattu elämä on tuttua. Eräelokuvien tekeminen on suurimmilta osin yksinäistä puurtamista, joten katsojien tapaaminen ja aidon palautteen saaminen on tärkeää. Arttu on aina ollut innokas metsästäjä ja eränkävijä, kuten hän itse asian esittää. Ensimmäinen elokuva on Tervastulilta teerihaukuille (1999) ja viimeisin Riekkokoirat tunturissa (2017)
17 • Metsä vetää Arttua puoleensa ja yksin elokuvia tehdessä hän on yöpynyt lukemattomia kertoja tulilla, laavussa ja kodassa.
Eränkäynnistä on tullut aikamoinen tekniikkalaji. Toki teen silloin tällöin tilaustöitä, mutta niissäkin lähden mielelläni liikkeelle omasta näkemyksestäni”, Arttu jatkaa. Ensimmäinen oma eräkirja onkin juuri ilmestynyt”, Arttu kertoo ja esittelee juuri painosta tullutta kirjaa. Tekniikalla on toki puolensa, mutta teknistymisen mukana on jotakin myös kadonnut”, Arttu huokaa. ”Itsenäisyys on minulle elokuvantekijänä kaikki kaikessa. Monet Videosaran elokuvista kertovat metsästysretkistä Lapin laajoihin kairoihin metsäkanalintujahtiin, hirvijahtiin tai karhun pyyntiin. 2000-luvun alussa videokameroiden ominaisuudet eivät olleet vielä nykyisellä tasolla, minkä lisäksi televisioiden ja elokuvien kuvasuhde oli vanha 4:3. kyllä metsästetään kestävästi osana ravintoketjua, mutta elinympäristöjen toivotaan pysyvän suotuisina, jotta riistakannat pysyvät vahvoina. Usein metsästäjät ovat sisimmiltään innokkaimpia luonnonsuojelijoita. Kirjan novellit ovat mukaansa tempaavia tarinoita eräpoluilta ja kalavesiltä. Erämaassa voi kohdata itsensä sellaisena kuin on, joten erämaa opettaa ihmiselle kohtaamaan oman itsensä. Videosara yrityksenä on pyörinyt elokuvien myyntituloilla ilman merkittäviä ulkopuolisia rahoittajia. . Suomalaiset ovat olleet metsästäjäkansaa maailman sivu, eivätkä metsästäjän vietit ja vaistot ole meistä minnekään ehtineet kadota yhdessä tai kahdessa vuosisadassa. ”Suurin muutos on tapahtunut metsästyksen teknistymisessä. Onhan niin, että mitä ehjempi peili, sen selkeämpi kuva. Ihmisen runtelemassa metsässäkin voi toki metsästää, mutta peilipintana sellainen metsä ei toimi. ”Teerelle on ihan sama saalistaako sen kanahaukka vai ihminen. ”Kun suomalainen 2000-luvun alkupuolen eräkulttuuri on nyt pääosin tallennettu elämyksellisten elokuvien muotoon, minun on aika palata juurilleni kirjoittamisen pariin. Toki moni nettivideokanava julkaisee nykyään hyviä pätkiä ja televisiostakin on viime vuosina tullut laadukkaita metsästysaiheisia ohjelmia eli tarjonta on lisääntynyt huimasti 2000-luvun alusta. Varsinkin kanalinnuille ongelmia ovat aiheuttaneet laajamittaiset soiden ojittamiset, ylitiheä metsäautotieverkko ja liian järeät metsänkäsittelytoimet. 18 • HENKILÖKUVA Syvä luonnon ja suomalaisen eräperinteen kunnioitus näkyy Videosaran elokuvatuotannossa. Koen suomalaisen metsästyskulttuurin osaksi juuriamme, olemistamme ja siten hyvin arvokkaaksi”. Novelleissa on tuulahduksia vuosikymmenten takaa osan sijoittuessa tähän päivään. Nyt on navigaattoria, tutkapantaa, älypuhelinta ja vaikka minkälaista vempainta. Meidän, jotka olemme metsästäjän veret perineet, on päästävä erälle. ”Minulle erämaa toimii ikään kuin peilipintana omaan sieluun: mitä aidompi ja alkuperäisempi erämaa, sitä parempi. Kuusikymmenluvulla kompassi taisi olla eränkävijän teknisin väline aseen lisäksi. Elokuvissa on paljon filosofista pohdintaa suomalaisen eränkävijän sielunelämästä, luontosuhteesta ja rakkaudesta metsästystä ja eräkulttuuria kohtaan. Kyseessä lienee ainoa suomalainen elokuvatuotantoyhtiö, joka pyörii ilman tuotantotukia. Muuttuva metsästyskulttuuri Videosaran elokuviin on taltioitu lähes kaikki suomalaiset jahtimuodot merellisestä haahkajahdista aina karhunmetsästykseen Inarin syrjäisimmillä kairoilla. Elokuvat ovat kiinnostaneet riittävissä määrin eräkansaa, jotta niiden kaupallinen tuottaminen on ollut mahdollista kaikki nämä vuodet. Videosara julkaisi syksyllä 2018 Artun kirjoittamista tarinoista kasatun upean novellikokoelman Syysyössä elämäni kevät. Osa elokuvista pyöri muutaman vuoden myös espanjanja portugalinkielisillä satelliittikanavilla. ”Olen metsästänyt jäniksiä, hirviä ja pienpetoja. Kanalinnut ovat suosikkiriistaani, mutta myös vesilinnustus sopii,” Arttu kertoo ja jatkaa: ”Parasta eränkävijän elämässä on se, että voi toteuttaa omaa itseään, sitä, mitä geeneihin on kirjoitettu. Videosaralta on juuri ilmestynyt Artun kirjoittama eränovellikirja Syysyössä elämän kevät. Elokuvien pääosissa ovat metsästäjien lisäksi metsästyskoirat. Eräelokuvia VHSja DVD-formaateissa Videosara on myynyt kymmeniä tuhansia kappaleita, minkä lisäksi elokuvia on katseltavina maksullisilla nettikanavilla, kuten bearplay.fi:ssä. Useimmilla tarinoilla on jonkinlainen totuuspohja. Nykyään youtuben kaltaiset videopalvelut ovat täynnä ”eräpornoa” eli videoita, joissa näytetään vain eläimen tappaminen, mutta kaikki muu harrastukseen kuuluva puuttuu. Muuten emme voi hyvin”. Arttu Kotisara on voittanut useita eräaiheisia kirjoituskilpailuja, kuten Eränkävijän kilpailun vuosina 1993 ja 1994 sekä Jahti-lehden koira-aiheisen kirjoituskilpailun. Mukana on tarinatulilla kuultuja juttuja kuin myös itse koettuja. Useimmat metsästyskoirarodut ovat päässeet elokuvien myötä esille. Tästä huolimatta ensimmäiset elokuvat puhuttelevat edelleen. ”Minulle on käynyt niin, että iän karttuessa tarvitsen yhä enemmän tilaa eli mitä laajempi kaira, sen parempi. ”Minulle metsästyskulttuuri on aika laaja kokonaisuus käsittäen esimerkiksi koiraharrastuksen, itse pyyntikulttuurin, tarinaperinteen, metsästyskirjallisuuden kuin myös eräelokuvat. Ei ole minun juttuni tehdä elokuvia rahoittajan ehdoilla tai tv-yhtiöiden muottien mukaan. Kun kännykkä ei toimi ja kaikki häiriöteSuomalaiset ovat olleet metsästäjäkansaa maailman sivu.. Osa tarinoista on aiemmin julkaistu lehdissä ja Eränkävijät-kirjasarjassa, mutta osa julkaistaan kirjassa ensimmäistä kertaa. DVD on formaattina jäämässä historiaan, joten kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta kaupallisten eräelokuvien myynti on hiipumaan päin. Sen ekologinen lokero on olla saalistettava eläin”. Eläimiä kijät ovat poissa, ei voi paeta itseään mihinkään”, Arttu kertoo luontosuhteestaan. Oma taiteellinen vapaus on kaiken lähtökohta. Ennen kaikkea olen kuitenkin linnustaja. Vanhimmilla tuotoksilla on jo historiallista arvoa ja niitä katsellessa huomaa, miten metsästyskulttuuri on 2000-luvulla muuttunut. Artun elokuvakerronta lähentelee runoutta, mistä on hyvänä esimerkkinä käsivarteen tatuoitu teksti. Saaliin saamisen merkitys on hiukan väistynyt, sen on korvannut tunne olla osana luontoa”, Arttu kertoo
Sodankylässä päivä kajastaa jouLokka sijaitsee Itä-Lapissa Sodankylässä. Tunturikoivut kääntävät selkänsä viimalle. Lapissa ”kohta” tarkoittaa kolmea päivää. Pihtijoki löytyy reilu 40 kilometriä Lokan pohjoispuolelta.. Menneen kesän öinen aurinko on enää muisto, kun kaksi pimeää kohtaavat toisensa. HIRVIJAHTI 20 • E letään joulukuun alkupäiviä Lokan Pihtijoen kairassa, Sodankylän ja Savukosken rajamailla, kaukana kaikesta. kään”, puhelee sodankyläläinen hirvenhiihtäjä Esko Pulju, 60. Vyöllä keikkuu iso leuku, selässä painava reppu. Välissä saa huilata, välissä joutuu kirvaamaan vitelikoissa, mutta hiihtämällä maisema vaihtuu toisella tavalla kuin kävelemällä.” Lapissa kaamoksessa valoisa aika lyhenee päivittäin. Perinteistä eränkäyntiä Hiihtäjä niistää nokkansa ja korjaa piponsa asennon. Alhaalla pilkottaa Lokan tekojärvi, sen takana Koitelaisen kivinen laki. Toki rinteissä rehkiminen kysyy fyysistä kuntoa. Eilinen räntäsade ruokki pakkasta, joka on kiristymään päin. Se napauttelee kilpikaarnaisia aihkeja, kilpaa hyönteisiä etsivän palokärjen kanssa. Idässä uinuvat Sorvortanselkä ja Kemihaara, niiden takana Tulppio ja Ainijärvi. Mies on hiihtänyt hirveä ennenkin ja menestynyt myös Metsästäjäliiton hirvenhiihtokisoissa, josta kokemusta on karttunut kymmeniltä vuosilta. Kaakossa solisevat Kairijoen nivat. Paikallisia pyytäjiä 30 kilometrin päästä Lokasta, tai sitten Sodankylän kirkolta, josta kertyy rapiat 130 kilometriä suuntaansa eli jokunen poronkusema, mutta eihän se ole näissä kairoissa matka eikä miTEKSTI JA KUVAT Kari Lindholm Hirvenhiihtäjä Kun hirveä pyydetään suksien päältä, siinä metsästäjä ja saalis ovat samalla viivalla. Olalla painaa .30–06 kaliiperin Tikka 65. Sen piippu on suojattu lumelta taulunpaikkatarralla, joita Puljulla riittää. Pohjoisessa siintävät Urho Kekkosen kansallispuiston tunturit. Kyllä täällä metsästäjiä vierailee aina toisinaan. Punainen päähine molemmilla, sovussa siinä toisiansa tapittavat. ”Pihtijoki on hirvien talvilaidunaluetta. Vilttorinnettä kulkee outo hiihtäjä. Suojaaminen on tärkeää, sillä lumi ei saa päästä piippuun. Porot palkivat, kotka kaartaa lännestä, jossakin viheltelee jätkän lintu, sitten erämaa on vaiti. Kun omalla metsästysseuralla riittää kaatolupia, on hiihtäjillekin annettu mahdollisuus harjoittaa tätä pyyntimuotoa, eikä kaikkia hirviä ole kaadettu koiran haukkuun. ”Suksien päältä tapahtuva hirvenmetsästys on myös pohjakunnon hakemista kevään kilpailukaudelle.” Hirvien hiihtopyynti käynnistyy samoihin aikoihin, kun isännät katselevat joulukuusia. Jos luvat ovat loppuneet, Pulju on hiihdellyt hirviä kavereilleen, joilla lupia on vielä käyttämättä. Esko Pulju tietää, että hirvenhiihdossa paita kastuu pakkasella. Kaamos synkkenee. Kummallakaan ei kiirettä, ja miksi olisikaan. Homma on perinteistä suomalaista eränkäyntiä, ja se on kiehtonut Puljua aina. ”Mukavaa ja leppoista puuhaa tämä on. Ylängöltä näkee pitkälle, korkeutta on 350 metriä merenpinnasta, paikoin enemmänkin. Miehen nähtyään musta lintu lopettaa tikkaamisen ja jähmettyy rungolle