Kannattaa tutustua Katso tarjoukset sivulla 15 ja tilaa Riista. Metsästäjän harjoittelu – Sako Shooting Center 1 / 2016 9,20 € Tähtäimet vaativiin valaistusolosuhteisiin Metsästyskohde: Kolarin jänisparatiisi Kotimainen valmistaja: Pirkan Ase ja Lynx Tee-se-itse: tukin kunnostaminen Supikoira-speciaali •Katsaus: 8 supiloukkua •hajusteet •juudaseläimet •Pikatesti: loukkuvahti
alv. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 12 K U V A Te ro K ui tu ne n www.facebook.com/riistalehti K U V A Ju ha Jo rm an ai ne n TAITTO Tenhelp Oy/ Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna 22 20 K U V A Es a H öy sn ie m i Riista_02-03-Sislu_TK.indd 2 25.1.2016 8.49.28. ISSN 1796-8267 www.riistalehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. RIISTA ILMESTYY 8 KERTAA VUONNA 2015 Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. 1/2016 TEKIJÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Esa Höysniemi Juha Jormanainen Jouni Kantonen Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm Arto Määttä Pekka Mommo Ville Pohjola Jukka Saarinen Pasi Uusivirta VALOKUVAAJAT Tuomo Karsikas Tero Kuitunen Arto Määttä Ville Pohjola KANNEN KUVA Adobe Stock TILAAJAPALVELU p. 041-451 4015 tero.kuitunen@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. alv. PÄÄTOIMITTAJA Tero Kuitunen p. ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun
54 TESTI: Tähtäimet kyttäyspyyntiin 68 KATSAUS: Nylkyveitset ja niiden materiaalit 74 Asut: “Kriittisten ruumiinosien” suojaaminen pakkaselta ja tuulelta 76 Pikatesti: Uovision -loukkuvahti 100 % metsästystä K U V A J o e l A h o la 36 K U V A T e ro K u it u n e n 46 K U V A J o e l A h o la 74 K U V A K a ri L in d h o lm 32 Riista_02-03-Sislu_TK.indd 3 Riista_02-03-Sislu_TK.indd 3 26.1.2016 10.20.02 26.1.2016 10.20.02. Ajankohtaiset 4 Pääkirjoitus 6 Suomi riistamaana 2025: Osa 4, vahvuudet ja mahdollisuudet 78 Uutiset & Uutuudet 82 Viimeinen sana Jahdissa 16 Tarina: Viitasen Sordino 32 Lappi: Juudas-supi 50 Näädän rautapyynti: Jatkoa kaudelle 64 KOHDE: Kolari Tieto ja Taito 12 Metsästäjän harjoittelu: Sako Shooting Center 20 Haulikkonurkka: Tunnista täyteispatruunoiden ongelmat 22 Vanhan tukin kunnostaminen: Arvoa pikkuvaivalla 26 Metsästäjän latauskoulu: 7x64 Brenneke 30 Riistaresepti: Tähteet 73 Riistaeläin: Riekko Aseet ja varusteet 36 KATSAUS: Tehokkaat supiloukut 46 Kotimainen valmistaja: Pirkan Ase Oy ja suoravetoinen Lynx
Olemme seuranneet tutkimuksen väliaikatietoja alusta saakka. Vastauksissa alkoi näkyä jo aikaisessa vaiheessa tiettyjä trendejä, ja kun ne vastausten lisääntyessä vain vahvistuivat, päätimme huomioida niitä hieman jo tämän numeron sisällössä. Kaiken kaikkiaan haluamme tietää miten voimme palvella lukijoitamme paremmin. Aikaa osallistumiseen on helmikuun loppuun asti. Edellisestä lukijatutkimuksesta on kulunut jokunen vuosi ja oli korkea aika jälleen kartoittaa laajemmin miten hyvin olemme onnistuneet. Olitpa siis tilaaja tai irtonumeroiden lukija, mene osoitteeseen www.riistalehti.fi ja naksauta sivun oikeassa reunassa olevaa vihreää nappia. Millaisia juttutyyppejä meidän tulisi tehdä enemmän ja mitä vähemmän. Kun tutkimusaika loppuu ja kaikki ovat sanoneet sanansa, teemme lopulliset johtopäätökset. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä! www.riistalehti.fi ja Kiitokset etukäteen kaikille osallistujille! Tero Kuitunen tero.kuitunen@riistalehti.fi Lukijatutkimukseen on ollut mahdollista vastata joulusta alkaen. Riista_04-05-Paakkari_TK.indd 4 Riista_04-05-Paakkari_TK.indd 4 25.1.2016 10.13.16 25.1.2016 10.13.16. Se johtaa sinut tutkimukseen, jonka täyttäminen vie muutaman minuutin. Otamme asiaksemme tehdä RIISTAsta vieläkin paremman. 4 • PÄÄKIRJOITUS Kerro mielipiteesi RIISTAsta R IISTAn lukijatutkimus on parhaillaan käynnissä. Lukijatutkimuksella saamme myös selville, onko joku aihepiiri jäänyt liian vähäiselle huomiolle tai onko jotain aihepiiriä käsitelty jopa liikaa. Vastauksia on kertynyt jo mukavasti (kiitokset kaikille jo vastanneille!) mutta lisää tarvitaan. Kovin vahvoja linjauksia emme vielä tehneet, koska lukijatutkimus on yhä kesken. Koska olemme hyvin kiinnostuneita lukijoidemme mielipiteistä ja toiveista, emme ole malttaneet mieltämme. ja naksauta sivun oikeassa reunassa olevaa vihreää nappia. Ja erityisesti, mitä voisimme jatkossa tehdä paremmin. Olitpa siis tilaaja tai irtonumeroiden lukija, mene osoitteeseen www.riistalehti.
2.5-10x50 Polar T96 2.5-10 x 50 Polar T 96* Schmidt & Bender aloittaa „Polar T96“-linjallaan uuden korkean valonläpäisyn aikakauden. Koskaan aiemmin 4x zoomilla varustetussa kiikaritähtäimessä ei ole onnistuttu saavuttamaan yli 96 % valonläpäisyä ja vasta nyt on mahdollista hyödyntää myös viimeistä hetkeä ennen täydellistä pimeyttä. Pitkille ampumaetäisyyksille 34 mm runkoputkella varustettu „Polar T96“ tarjoaa uskomattoman paljon säätövaraa. 2.5-10x50 Polar T96 on ihanteellinen kyttäyskiikari. • ERITTÄIN KORKEA YLI 96 % VALONLÄPÄISY • 34 MM RUNKOPUTKI • VALTAVA SÄÄTÖALUE: 380 CM / 100 M • HUIPPULAATUA, AJATON JA TYYLIKÄS MUOTOILU Schmidt & Bender GmbH & Co. Pikasäädettävän etäisyystornin suojakansiin voidaan tehdä asiakkaan haluamat kaiverrukset eri patruunaerille ja ampumaetäisyyksille. UUTUUS MAAILMAN KIRKKAIN KIIKARITÄHTÄIN: ENSIMMÄINEN KIIKARITÄHTÄIN YLI 96% VALONLÄPÄISYLLÄ. KG | Am Großacker 42 | D – 35444 Biebertal, Saksa | puh.: +49 (0) 6409 8115 | info@schmidt-bender.de | www.schmidt-bender.com Lisätietoja tuotteesta ja jälleenmyyjän tiedot löydät osoitteessa: www.schmidt-bender.com * Kuvassa näytetään malli BDC HS (saatavana erityisvarustuksena) Riista_04-05-Paakkari_TK.indd 5 Riista_04-05-Paakkari_TK.indd 5 25.1.2016 10.13.17 25.1.2016 10.13.17
Se on helppo todeta katsomalla seuratoiminnan lukuja. Kolmas vinouma liittyy metsästysoikeuteen ja maanomistajien omaisuuteen. Toinen illuusio on metsästyksen demokratia. Se on yhä useamman ostettava valtion mailta. Vain puolet metsästyskortin lunastavista kuuluu Metsästäjäliittoon. Miksi valinnan mahdollisuutta ei laajennettaisi. Metsästysjärjestelmäämme vaivaa illuusioiden rypäs. Siksi keskitymme metsästyksen tulevaisuudenstrategiassamme nyt positiivisiin asioihin. Niihin on hyvä päättää. Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 6 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 6 26.1.2016 10.20.49 26.1.2016 10.20.49. Koska vuokrasopimus on pääosin vastikkeeton, ainoa hyöty jota maanomistajille tarjotaan on omaisuuden suojaaminen riistatuhoilta. Samaan aikaan moni maanomistaja kokee jopa varkauteen rinnastettavana Nykyään metsästykseen liittyy vahvasti elämyksellisyys. Metsästysseuroihin jäseneksi pääsemisen mahdollisuudet eivät vieläkään jakaudu tasaisesti. Näiden harhakäsitysten yhteisvaikutuksesta Suomi on olosuhteet huomioon ottaen riistatyhjiö. 6 • SUOMI METSÄSTYSMAANA 2025 Osa 4 Vahvuuksien kautta voittoon T ietenkin aluksi on syytä muistuttaa mistä lähdetään liikkeelle. Jossain se maksaa muutaman kympin, toisessa paikassa tarvitaan Uusi vuosi on hyvä aloittaa positiivisin ja avoimin mielin. Moni suosiikin kotimetsiensä sijasta pohjoisia valtion maita. Siksi sitä halutaan harrastaa omilla ehdoilla, juuri siellä missä maisemat ovat mahtavat ja jahtiseura haluttua. Tasan ei siis käy metsästysoikeus. Valtiollisen organisaation puolelta rahaa toki valuu moniakin kanavia pitkin takaisin metsästäjien hyväksi. TEKSTI JA KUVAT Ville Pohjola maata tai raha. Metsästäjien rahavirrat valuvat hukkaan, eikä niistä riitä rahaa riistakantojen kehittämiseen
Varsinkin talviruokinta ja riistan elinolojen parantaminen on vahvasti jokaisen metsästäjän omantunnon varassa. Kannat kolmiossa Kolmas vahvuutemme, ainakin periaatteen tasolla, on riistakolmiolaskentoihin perustuva riistakantojen verottamisen suunnittelu. Metsästysoikeudet ovat muistakin syistä turbulenssin alla. Se on iso voimavara ja vain sen ansiosta riistaa tietyillä alueilla riittää. Myös SRVA-toiminta pohjautuu vain ja ainoastaan pyyteettömään vapaaehtoisuuteen. Lopulta kaikesa on kyse rahasta. Sama on nähtävissä esimerkiksi kartanoiden mailla. asiana sen että heidän mailtaan käydään vuosittain hakemassa hirvi tai pari ja vastine on pari kiloa jauhelihaa. Käännetäänpä nyt katseemme siihen hyvään. Koska maasta ei makseta, tilanne on muodostunut paradoksaaliseksi: seurat tarvitsevat koko ajan lisää jäseniä kattamaan kiinteät kustannukset, mutta seurojen pitää välttää vaurastumista. Se fakta on meidän myönnettävä. Järjestelmän ajatus on hyvä, ja sen teho on viimeisen parin vuoden aikana 7 • Metsissämme piilee kallisarvoinen aarre. Lain kirjaimen täyttävä eettinen toiminta mahdollistuu, koska löytyy metsästysseuroja ja niiden jäseniä jotka haluavat kantaa vastuunsa. Yksi nykyisen järjestelmämme ehdottomasti tärkeimmistä kulmakivistä on metsästäjien vapaaehtoistyö. Metsäkanalintumme ovat Skandinavian ja Venäjän taigametsien erikoisuus, joka ovat nyt kuitenkin tehometsänhoidon ja ilmastonmuutoksen puristuksessa. Kanalintujen elinolosuhteiden vaalimisella lintukannat vankistuisivat ja niitä voitaisiin hyödyntää monin paikoin kaikkien asianosaisten hyödyksi. Kun riistanhoito on järjestelmällistä ja jatkuvaa, ovat riistakannatkin hyvät. Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 7 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 7 26.1.2016 10.20.51 26.1.2016 10.20.51. Metsästysoikeudelle ja sen vastikkeelle täytyy siis tehdä jotain. Paljonkohan noista kuivista kuusista saisi. Jos metsästyksen ja varsinkin riistan arvoa ei saada muutettua jollakin tavalla rahaksi, metsästäminen voi mutkistua paljonkin. Pelkona kun on, että maanomistajat alkavat vaatimaan vuokransa rahana. Riistan aiheuttamien tuhojen määrä on yksi illuusioistata, joten metsästyksen mahdollistava metsästysoikeuden sokkeli järkkyy. Tässäkin kuvassa nimittäin istuu jopa parin tuhannen euron arvoinen lintu. Riistakantojen hoitaminen on olennaisilta osin seurojen ja metsästäjien oman vapaaehtoistyön varassa. Hirvieläintenkin metsästys hankaloituu maiden pirstoutuessa ja perikuntien jättäessä metsät omaan käyttöönsä. Korkeaa moraalia löytyy onneksi pyörittämään tätä haastavaa toimintaa. Metsästysseuroissa jyvitetään joka vuosi isojakin summia rahaa riistaruokintaan. Entäpä se hyvä. Pienriistan metsästys hankaloituu, koska vuokrasopimuksia tehdään paljon vain hirvieläimille
Nykyajassa tätä samaa oikeutta vastaa parhaiten pohjoisen Suomen paikallisten vapaa metsästysoikeus valtion maille. MisKestävä ja eettinen toiminta on nykypäivää. Aikanaan kuka tahansa on voinut kävellä metsään ja hankkia itselleen metsän viljasta täytettä pataan. Tietoa vuotuisesta riistakannasta alueellisesti kannattaa koko ajan kasvattaa, sillä vain siten verotus pystytään sovittamaan oikein. Kestävä ja eettinen toiminta on nykypäivää ja metsästäjienkin kannattaisi käyttää historiaamme uskottavuuden lisääjänä ja kääntää se esimerkiksi muuttotappioalueiden hyödyksi. Miksei koko Suomi voisi hyötyä siitä. SUOMI METSÄSTYSMAANA 2025 Osa 4 Metsästyskulttuuriimme on aina kuulunut myös jonkin tasoinen tasa-arvo. Jos kolmiolaskentojen tarkkuutta saataisiin parannettua ja metsästäjiä motivoitua laskentoihin jollakin sopivalla porkkanalla, pohja reaaliaikaiseen kannansäätelyyn olisi olemassa. Asia ei jäisi enää sen toimimattoman demokratian varaan. Riistakolmiot ovat monelle pakollinen paha, josta ei todellinen riistakanta edelleenkään selviä. Tai sitten pelätään että pienriistan metsästäjät ajavat hirvet pois alueelta eikä pienriistaa monelta kolmiolta yllättäen löydykään. Metstysturismi tulee vain lisääntymään, joten miksi taistella vastaan. Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 8 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 8 26.1.2016 10.20.53 26.1.2016 10.20.53. Nyt pelätään että rajoitukset vievät mahdollisuuden harrastaa ja siksi kortteihin ilmestyy haamuja. Olemme edelleen melko hyvin kiinni vanhassa perinteisessä eränkäynnin kulttuurissa. 8 • osoitettu kun metsäkanalintujen metsästysrajoituksia on säädetty reaaliaikaisen tiedon pohjalta. Olisihan se komeaa jos vieläkin voisi käydä kruunun mailla vapaammin kulkemassa. Nykyisellään yhden ahneen metsästäjän on aivan liian helppoa tuhota toisten tekemä riistanhoitotyö. Vasta sotien jälkeinen aika on tuonut vahvemmin mukaan metsästysalueet, -oikeudet ja seura-mallin. Mutta jos ajatellaan eränkäyntimme ydintä, luonnon ja riistan kunnioitusta sekä ravinnon hankintaa, meillä on käsissämme jopa vientiin kelpaava tuote. Ennen joka kylällä oli se nimetty takametsä jossa sai käydä ravintoa hankkimassa. Monelle tämä tuo jopa hieman negatiivisesti sävyttyneen, pölyttyneen tuulahduksen nenään. Ajatuksellisesti koko metsästyksen pitäisi mennä juuri tähän suuntaan. Osa kulttuurimme vahvuuksia on myös se, että vaikka seuroihin pääseminen on toisinaan rahan takana, ei sisään pääsemisen jälkeen rajoja ole niin laskettu. Modernin metsästyksen kylkiäisenä on matkailu. Nyt valvotaan metsästysalueiden rajoja, ja niitä metsästysoikeuksia. Systeemiin täytyisi kenties lisätä pieni motivaattori laskentojen laadun parantamiseksi. Kulttuuritekoja Neljäs asia, joka ehdottomasti on luettava isoksi vahvuudeksi, on metsästyskulttuurimme. Reissuun lähteminen ja uusiin maisemiin pääseminen itsessään on jo monelle tärkeämpää kuin itse saalis. Siitä, onko järjestelmän tarjoama tieto vielä riittävän tarkkaa, voidaan olla toki montaa mieltä
Metsiemme helmet, taigan linnut, ovat jotakin jonka arvo olisi helppo moninkertaistaa. Kolmantena on listattu saalismäärä johon visiossamme voitaisiin pyrkiä nostetuilla riistakannoilla. Metsänomistajan valikoimalistaan on nostettu tehometsätalouden rinnalle metsän monimuotoisuutta paremmin vaaliva hoitomalli. Ensiksi pitäisi kuitenkin ratkaista se, miten suurempi joukko suomalaisia metsästäjiä pääsisi osaksi hirven metsästyksestä. Sitä kaikki keskieurooppalaisetkin hamuavat. Oheiseen taulukkoon on listattu vuosittain poistettu kanta minimija maksimimäärin. Hirvi on oma lukunsa. Jo pelkästään se, että peurasta on lyhyessä ajassa saatu pysyvä asukki luontoomme kertoo peuran potentiaalista. Joidenkin riistaeläinten kohdalla lupamaksu voisi olla hyvin paljon korkeampikin, esimerkiksi metson kohdalla. Tällä matematiikalla riistasaaliimme arvo olisi helppo kymmenkertaistaa, visiomme mukaan kerroin on jo liki 15. 515 000 790 000 1 310 000 1 740 000 6 800 000 11 750 000 HIRVI 35 000 40 000 60 000 85 1 000 2 975 000 40 000 000 60 000 000 PEURA 25 000 50 000 80 000 10 500 250 000 25 000 000 40 000 000 HIRVIELÄIMET YHT. Tästä potista luulisi riittävän jo vähän kaikille, maanomistajillekin. Sen jälkeen on jokaiselle riistaeläimelle määritelty tietty hinta jonka sen kaatoluvasta voisi metsästäjä realistisesti vielä maksaa. Potentiaaliselle tuotolle on laskettu vaihteluväli siten että minimisaalis on kerrottu minimihinnalla, ja maksimisaalis maksimihinnalla. 9 • Saalismäärä vuosittain Visio, kpl Kappalehinta Potentiaalinen tuotto, € Visio, € Nykyinen,€ Min Max Min Max Min Max Metso 20 000 75 000 100 000 50 100 1 000 000 7 500 000 10 000 000 Riekko 5 000 105 000 200 000 20 50 100 000 5 250 000 10 000 000 Teeri 100 000 240 000 350 000 10 30 1 000 000 7 200 000 10 500 000 Pyy 60 000 120 000 200 000 5 20 300 000 2 400 000 4 000 000 KANALINNUT YHT: 185 000 540 000 850 000 2 400 000 22 350 000 34 500 000 Sepelkyyhky 145 000 240 000 400 000 2 5 290 000 1 200 000 2 000 000 Heinäsorsa 210 000 300 000 500 000 5 10 1 050 000 3 000 000 5 000 000 Telkkä 40 000 75 000 150 000 2 5 80 000 375 000 750 000 Tavi 110 000 145 000 200 000 2 5 220 000 725 000 1 000 000 Hanhet 10 000 30 000 60 000 10 50 100 000 1 500 000 3 000 000 VESILINNUT YHT. Monia mahdollisuuksia Nyt siirrytään miettimään tulevaisuuden kannalta tärkeintä, eli metsästyksemme mahdollisuuksia. Aivan ensimmäisenä on nostettava esiin riista. Metsissämme vaeltaa monta sellaista metsästettävää eläinlajia jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä mutta muille todella eksoottisia. Kauriita löytyy muualtakin, villisikoja sitäkin enemmän, mutta monen suomalaisen metsästäjänkin arvostama valkohäntäpeura on todellinen erikoisuus Euroopassa. Sen jälkeen on vielä visiomme nostettu saalismäärä kerrottu maksimihinnalla. Hankkeen ydin on muokata metsänhoidon suosituksia ja löytää hyvä kompromissi metsänomistajan ja riistaeläinten etujen välillä. Sen kannan kasvattaminen ja rahavirtojen mahdollistaminen voisi olla monelle seuralle ja alueelle hyväksi. 60 000 90 000 140 000 3 225 000 65 000 000 100 000 000 10 340 000 KOKO KANNAN ARVO 7 365 000 94 150 000 146 250 000 10 340 000 Riistavisio sä muualla on ainakin periaatteessa mahdollista se että eri taustoilta tulevat ihmiset kokoontuvat saman nuotion äärelle niin sopuisasti ja vailla luokkajakoa kuin meillä. Vaikka vieraslaji onkin, kiinnostus peuraa kohtaan on suurempi kuin moni meistä arvaakaan. Nyt valtion maille suuntaa jo moni sellainen kaveriporukka, joka ei ole omien kotiseutujensa hirviseurueisiin päässyt tai ovat niistä lähteneet. . Ajatellaanpa metsäkanalintujamme miltä kantilta tahansa, niiden elinympäristöjen paremmassa hoidossa piilee suuri mahdollisuus. Toki sama toteutuu monissa muissakin eurooppalaisissa metsästysmaissa, sitten kun on saanut ostettua itselleen paikan siitä nuotion ympäriltä. Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 9 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 9 26.1.2016 10.20.55 26.1.2016 10.20.55. Näin saadaan haarukka mahdolliselle riistakantamme arvolle. Vuoden 2015 aikana ponnahti esiin suuri mahdollisuus, kun Riistakeskus lähti voimakkaasti edistämään Riistametsä-hanketta, jolla pyritään parantamaan riistan elinmahdollisuuksia. Jos kotimaan suosituimpien riistaeläinten hinnoilla hieman leikkii, pohjaksi kannattaa ottaa tilastoista vuotuiset saalismäärät. Jos jahtiin pääseminen olisi helpompaa, uskoisin että hieman korkeammallekin hirvikannalle löytyisi verottajia
Järjestelmä voisi todellakin olla tällainen. Että ”eihän kukaan peurasta mitään suostu maksamaan, uunissa ruhot on poltettava”. Ajatellaan kuitenkin hetki sitä kaikkea positiivista, jota paremmat metsästysmahdollisuudet meille toisivat ja spekuloidaan mitä voisimme saada aikaan. Fokus vain pitäisi kääntää nyt haitan poistamisesta hyödyn tuottamiseen. Tulevaisuuden riistaorganisaatio voisi pohjautua erääseen vahvuuksistamme, eli riistanhoitoyhdistyksiin, joissa tapahtuu jo nyt paljon hyvää riistakantoja ajatellen. Nyt vain se rahoitettaisiin julkisen organisaation kautta. Lähdetään liikkeelle ohjaamalla metsästäjien omat rahavirrat tehokkaammin riistan hyväksi. Tätä mallia pitäisi kuitenkin hyödyntää nimenomaan siinä, että saamme huomioitua maanomistajat, jotka mahdollistavat metsästyksen. tamalla heidän etunsa voimme jatkaa lajiamme. Jokaisella pelurilla olisi uusi rooli. Kyllä, tämäkin on kuultu. Yhdistys voisi sitten edelleen jakaa osan tägeistä seuroille, jotka vastaisivat käytännössä niiden myynnistä. Tägit ovat kaikkien ostetavissa, ja jos luvanhakijoita on enemmän kuin tägejä, suoritetaan arvonta. a soiäsriissaaksisoissa kantooiseen n, pohnyt osa ion kasn näyttää miljoonia se ei vielä hyödyntää mme huomiahdollistavat ttua, varmisKaikki voittai Järjestelmä voisi todellakin olla täll Maanomi gejä edelleen, tai metsästää n Eräs tapa määrittää metsästysoikeus on niin sanottu tag-järjestelmä, joka on käytössä useissa Yhdysvaltojen osavaltiossa. Nykyisessä mallissamme riista on menettänyt arvoaan sitä mukaa kun se on ”sosialisoitu”. Nyt riista on siis jopa haitta. Se on aitoa virkistäytymistä ja tuo hyvinvointia myös maamme kituuttaville alueille. Yksi ”tägi” oikeuttaa yhden eläimen kaatamiseen. Toiminta on osaltaan toiseen vahvuuteemme, vapaaehtoisuuteen, pohjautuvaa, mutta yhdistykset ovat jo nyt osa Riistakeskus-kokonaisuutta. Voisihan sitä jopa ajatella että Riistakeskus tekisi jatkossa maanvuokrasopimukset ja vastineeksi metsästysoikeudesta antaa maanomistajalle tietyn määrän tägejä esimerkiksi maanomistajan maiden riistatiheyteen pohjautuen. Kyse taitaa isolta osaltaan kuitenkin olla vain siitä ettemme halua menettää halpaa lihaa. Miten päästä eroon niistä kommenteista joita kuulee edelleen jahtinuotiolla. Jos saisimme metsästykseen elämyksellisyyttä ja vaihtelevuutta positiivisessa mielessä niin olisiko se keneltäkään pois. Riistasta pitäisi tehdä maanomistajille todellinen hyöty, esimerkiksi Ruotsin mallilla, jossa riistarikkaus nostaa metsän arvoa. Lähtökohtaisesti metsästettävää pitää saada enemmän, ja sitä saadaan vain jos riistan taloudellinen arvo kasvaa. Rahaa pitäisi toki kerätä lisää. Sillä saisimme paremmat metsästysmahdollisuudet: Jos voisit suhteellisen helposti lähteä esimerkiksi Suomussalmelle hirvijahtiin, ja seuraavana vuonna ehkä Sodankylään, niin miltä se kuulostaisi. Tägin hinnasta osa jyvitettäisiin seuralle, osa valtion kassaan. He voivat joka vuosi valita kohteensa vapaasti ja liittää metsästyksen ja matkailun vahvemmin toisiinsa. Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 10 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 10 26.1.2016 10.20.56 26.1.2016 10.20.56. Maanomistaja voisi sitten joko myydä tägejä edelleen, tai metsästää niillä itse. Se siis toimii myös merkkinä luvallisesta jahdista. Mitä enemmän riistaa, sitä enemmän tägejä. Tässä viittaan malliin jota Metsähallituksen luvilla metsästävät jo toteuttavat. Riistalaskentojen pohjalta korvamerkittäisiin jokaiselle riistanhoitoyhdistykselle vuodessa tietty määrä eri riistalajien tägejä. Kaikki voittaisivat. 10 • SUOMI METSÄSTYSMAANA 2025 Osa 4 J o muutamalla rakenteellisella muutoksella voisimme saada paljon. Metsästysseurat liittyisivät vahvemmin osaksi julkista riistaorganisaatiota, jolloin käytännön riistakantojen vaaliminen paikallisella tasolla tapahtuisi edelleen metsästäjien toimesta. Seura voisi saaduilla tuotoilla maksaa myös vuokraa maanomistajille. Kun eläin sitten on nurin, ”tägi” kiinnitetään välittömästi saaliiseen. Kun riistasta tehtiin maanomistajille arvokas osa omaisuutta, alkoivat myös uhanalaisten lajien kannat kasvaa. Tägien ostajina olisivat kaikki periaatteessa samalla viivalla, paikallisille ja ulkopaikkakuntalaisille voisi olla Amerikan malliin kuitenkin eri hinnat. Näkökulma on pöyristyttävä huomioiden se, että peuran lihaa saisi menemään yksityisille ostajille 4–5 euron kilohinnalla helposti. Niin se vain menee, kun on rahasta kyse, kiinnostus herää. Ajatus on sama kuin Afrikassa, jossa moni laji oli lähes sukupuutossa. Miten tämä kehitys voitaisiin kääntää. Ja kuten todettua, varmisSuuri Riistavisio – Uusi malli metsästykseen. Valtion kassan kautta asioiden pyörittäminen näyttää tällä hetkellä poikivan kymmeniä miljoonia riistaan ja metsästykseen, mutta se ei vielä näy kasvavina kantoina. Uudessa mallissa voitaisiin metsästysoikeus vapauttaa seuran jäsenyydestä. Sekin olisi toteutettavissa esimerkiksi USA:sta lainattavalla ”tägi”-mallilla
Hinnat dollareina. hirvenmetsästäjän kurssin käymisestä riittäisi perusteeksi luvan ostolle. 74 333 ALASKA Paikallinen Ei-paikallinen Ei-kansalainen Kausilupa (Metsästys) 25 85 85 Kausilupa (Metsästys, kalastus) 48 230 230 Kausilupa (Metsästys, kalastus, loukku) 62 Pienituloisen kausilupa 5 Kausilupa (Pelkkä pienriista) Vapaa metsästys 20 20 Loukkulupa 15 Ei myydä erikseen Ei myydä erikseen Kansallinen vesilintuleima 25 25 25 Alaskan vesilintuleima 5 5 5 Peura 150 200 Karibu 325 425 Elk 300 400 Hirvi (Moose) 400 500 Myskihärkä – Uros 500 1100 1500 Myskihärkä – naaras 25 Ei sallittu Ei sallittu Ruskeakarhu 25 500 650 Mustakarhu 225 300 Susi 30 50 Hirven ampuminen yhteenä 25 485 585 Esimerkkejä amerikkalaisista metsästysmaksuista. Tämä kaikki on mahdollistettu usealla asialla. Esimerkiksi asekauppaan on perustettu Wildlife Restoration Act jonka perusteella kaikista ostetuista aseista ja patruunoista kerätään erityisen veron muodossa rahaa suoraan riistakantojen hoitoon. Ja sen luvanhan voisi sitten ostaa kaveriporukallakin. Tästä päästään myös Suomen Metsästäjäliiton mahdolliseen uuteen rooliin. Jos eri riistalajien metsästykseen pitäisi ”sertifioitua”, riittäisi liitolla työtä. Ei tarvittaisi raskaita organisaatioita, vain osoitus siitä että on lisensoitu hirvenmetsästäjä. SML kouluttaa metsästäjiä jo nyt. Tägin ostaja saa metsästää kyseistä riistaeläintä periaatteessa missä vain valtion mailla. Se olisi Forbesin 500 parhaan yrityksen listalla sijalla 73, metsästys on luonut 680.000 työpaikkaa USA:han. Ja rahasta. (Lähde: An economic force for conservation, NSSF:n julkaisu vuodelta 2011) 11 • Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 11 Riista_06-11-Suomiriistamaa-osa4_TK.indd 11 26.1.2016 10.21.00 26.1.2016 10.21.00. Hirvenmetsästäjän kurssi kun maksaisi 50 euroa, ja sillä saisi kolmeksi vuodeksi hirvenmetsästäjän sertitifikaatin ampumatodistus mukaan lukien, voisi liitto keskittyä näiden lisenssien koulutukseen ja myyntiin. Metsästäjät tuottavat suoraan riistanhoitoon yli 7 miljardia. Maksuluokkia on erilaisia, ja lupa-alueet muodostuvat yleensä liittovaltion, osavaltion ja yksityisten maista. Hirvijahtiinkin pääsisi helpommin, silloin kun se omaan elämään parhaiten sopii. Metsästyksen aikaansaaman liikevaihdon, 38,3 miljardia mukaan laskettuna ”Metsästys Oy” olisi arvokkaampi kuin Google tai Goldman Sachs. Vuonna 2011 USA:n metsästyksen taloudellinen vaikutus oli yli 86 miljardia dollaria. Siihenhän meillä on jo malli, hirvikortin ampuminen ja todistus UTAH Paikallinen Ei-paikallinen Maanomistaja 1 vuoden kausilupa 34 65 5 vuoden kausilupa 37 / vuosi 84 / vuosi Pienriista 32 / 3 vrk Turkiseläinlupa 29 154 Loukkupyynnin rekisteröintimaksu 10 10 Muuttolintulupa/suojelumaksu 15 15 Kalkkuna 35 100 Peura – yleinen 40 268 30 Peurapukki 80 468 Elk – yleinen tai tappisarvi 50 393 50 Elk – sonni 285 800 Hirvisonni 413 1518 Peuran ampuminen yht. Osavaltion riistaorganisaatio hallinnoi koko prosessia. Toinen tapa hoitaa riistakantoja ovat kaatomaksut. Kaikki on siis kiinni tahdosta. Metsästäjä voisi vapaammin valita mitä metsästää ja missä
12 • METSÄSTÄJÄN HARJOITTELU Kiivas haukku lähestyy vasemmalta. Osuma on juuri siellä missä pitääkin! Sako Shooting Center Suomen hauskin ampumarata TEKSTI JA KUVAT Tero Kuitunen Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 12 Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 12 26.1.2016 10.24.35 26.1.2016 10.24.35. Tuijotan tiukasti kapeaa tielinjaa, jolle tilanne on muodostumassa. Vauhtia on paljon, joten otan reilusti ennakkoa ja puristan laukauksen liikkeelle. Villisika ryntää tien yli
Mukana on videoita, joissa joutuu pohtimaan tilannetta ja valitsemaan oikean hetken: on useita riistaeläimiä kuten hirvilehmä ja vasa, tai eläin etenee vauhdilla pysähtyen vain hetkeksi. nen maisema. Omien rajojen kokeilemiselle ei ole moraalisia esteitä. Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 13 Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 13 26.1.2016 10.24.36 26.1.2016 10.24.36. Osassa videoista hommaa sotkee metsästyskoira tai sitten pusikkoinen maisema. Sako Shooting Center ei ole rajoittunut pelkästään metsästyskivääreihin ja metsästyksellisiin videoihin. Edellä kertomani tilanne oli jo viides uusinta, kahdella ensimmäisellä kerralla olin pahasti jäljessä, sitten puoli metriä edessä ja kerran ammuin puhtaasti alapuolelta ohi. 13 • S ako Shooting Center on Suomen ensimmäinen sisäampumarata, jossa ammutaan eläinvideoihin oikeilla metsästyskivääreillä ja patruunoilla. Promilleraja on yksiselitteinen 0,0. Esimerkiksi virtuaalisia pulloja voi poksautella alas aidalta vaikkapa 9x19 mm Beretta Storm –karbiinilla. Tässä kiteytyy Sako Shooting Centerin hienous: metsästäjä voi halutessaan ampua saman tilanteen useampaan kertaan ja parantaa näin ampumatekniikkaansa. Turvallisuussyistä KAIKKI ampujat puhallutetaan. Eikä se ole ”cineman” ainoa etu. Kyseinen video oli vaikein kokeilemistamme ja sen yhteydessä oli puhetta jo siitäkin, että osa seurueestamme olisi oikeassa jahdissa jättänyt kokonaan ampumatta
14 • Kaikki videot eivät kuitenkaan ole hankalia, vaan kynnys onnistumisiin on riittävän matala. Myös kiväärin käsittelytaito hioutuu nopeasti aivan uudelle tasolle, koska mukana on videoita, joissa aseen nopea lataaminen on pakollista. Monipuoliset mahdollisuudet Metsästyksellisiä videoita on laidasta laitaan: on hitaita ja nopeita, suuria ja pieniä riistaeläimiä. Seurueemme aloittelijakin pääsi nopeasti rytmiin mukaan. Heille, joiden mielestä liikkuva hirvitaulu on mukavin harjoittelumuoto, on Sako Shooting Center ylivoimaisesti hienointa mitä tässä maassa on koskaan on ollut tarjolla. VIDEOT heijastetaan paperista valmistetulle valkokankaalle. Osa videoista on ohjelmoitu keräämään osumatiedot esimerkiksi kolmesta tai viidestä laukauksesta. Kolmen tai jopa viiden nopean mutta tähdätyn laukauksen ampuminen alkoi aloittelijaltammekin sujumaan hätkähdyttävän hienosti. Luotina on perinteinen 8 gramman kokovaippa, sisäratakäytössä kaivattavat ominaisuudet tulevat ruutilaadusta. Kun paperiin ilmestyy laukauksen seurauksena uusi reikä, paperin takana olevat ilmaisimet huomaavat muutoksen. Järjestelmä näyttää ampujan kaikki osumat vasta lopuksi. Kaliiperirajoituksia ei ole. Kaikista suurin anti metsästäjälle on yleinen itsevarmuuden parannus. Tällöin video pysähtyy ja osuman kohta korostetaan punaisella täpällä. Lisäksi löytyy erilaisia maalitauluja, joita useampi voi ampua yhtä aikaa vaikka leikkimielisen kilpailun muodossa. Mikään ei myöskään estä ampumasta metsästysvideoita vaikka 9 mm pistoolilla.. ”Riistalaukauksia” tulee tunnissa enemmän kuin moni ampuu koko metsästäjäuransa aikana. Näin ampuja saa välittömän palautteen suorituksestaan. Sako Shooting Center ei ole rajoittunut vain kivääreihin, myös lyhyillä aseilla ampuminen on sallittua ja niille on myös omaa videotarjontaansa. . Radalla on tarjolla Sakon lataamia sisäratapatruunoita kaliiperissa .308 Win. Alati vaihtuvien liikkuvien kohteiden ampuminen kun on todella hauskaa! Tätä niin sanottua ”viihdeaspektia” ei voine ylikorostaa. Toisaalta videoiden skaala on niin laaja, että hyväkin ampuja on haasteen edessä. Radalla voi luonnollisesti ampua myös omalla aseella ja patruunoilla. Aseet ja patruunat Ei liene yllätys, että Sako Shooting Centerin vuokra-aseet ovat Sakon tuotteita ja niitä ruokitaan Sakon valmistamilla sisäratapatruunoilla. Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 14 Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 14 26.1.2016 10.24.38 26.1.2016 10.24.38. Sako Shooting Center Tuomikatu 23, 53850 Lappeenranta Hinnasto ja varausjärjestelmä: www.shootingcenter.fi METSÄSTÄJÄN HARJOITTELU Miten se toimii. Hauskaa hommaa Ryhmämme poltti parin tunnin vierailun aikana yli 200 patruunaa per ampuja, mutta olisimme viihtyneet radalla huomattavasti pidempäänkin
Petzlin Tactikka+ Camo –otsalampussa on myös punainen valo. (Arvo 57.95 €). (03) 42 465 335 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) tilaajapalvelu@riistalehti.. Tilaa osoitteessa www.riistalehti.. 69.90 € Tilaus jatkuu kestotilauksena. Määräaikais tilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) TILAAJAPALVELU p. Samasta syystä se on myös erinomainen keittiöveitsi. 6 Mundialit ovat ammattiveitsiä: hygieenisiä, ergonomisia ja helppoja teroittaa. 4 numeroa ja huippulaadukas Mundial-veitsi yhteishintaan 44,90 euroa (sis.alv. Toimii kolmella AAA-paristolla. Paloitteluveitsi (arvo 26 euroa) on tarkoitettu suurten ruhonosien paloitteluun, joten jokainen yksityiskohta on suunniteltu niin, että käyttäjä selviytyy työstä mahdollisimman helposti. 10 %) Tilaus jatkuu kestotilauksena. alv. Lisää mahtavia tarjouksia löydät osoitteesta www.riistalehti.fi Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 15 Riista_12-15-Shooting Center_TK.indd 15 26.1.2016 10.24.39 26.1.2016 10.24.39. Maastokuvioitu. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Valoteho jopa 160 lm. KÄYTÄ HYVÄKSESI RIISTAN HUIPPUTARJOUKSET WWW.FACEBOOK.COM/RIISTALEHTI TILAA Tee tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen: tilaajapalvelu@riistalehti.fi 6 numeroa + Petzlin Tactikka+ Camo -otsalamppu yht
Tällainen oli Viitasen sordiino ja sen taitava käyttäjä. 16 • JAHTITARINA Viitasen Sordiino TEKSTI JA KUVAT Jouni Kantonen Joskus hämärtyvän metsän siimeksestä saattaa kuulua ääniä, joiden sävy jää mieleen niin hyvin, että sen muistaa vielä yli 40 vuoden jälkeen. Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 16 Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 16 24.1.2016 12.35.15 24.1.2016 12.35.15. Ihan tunnesyistä nimiä tarinassa on hieman vaihdettu
Isäni sukupolven miehille oli aika tyypillistä aivan omantyyppisensä kovuus ja eleettömyys, jonka luulen olevan perua sodan tuomista kokemuksista. Olin asettanut sen ehdoksi, kun minulta oli kiskottu heiluvia maitohampaita pois karhulangalla rautahampaiden edestä ja jokakeväisessä kesätukan leikkuurituaalissa, jota inhosin syvästi. Suuri ja Mahtava möllötti itärajan takana ja presidentti oli tietysti Kekkonen. Paikallisella kielellä aukea on taas iso tasainen peltoalue jossa oli asutusta. Televisiossa ja radiossa ei ollut turhia kanavia, mutta kuussa sentään oli käyty. Koulusyksynä minusta tuli isän metsäkaveri kovan kinuamisen jälkeen. Siinä voi ihan hyvin polttaa aikaa tammukan taltuttamiseen olihan se Ukon mielestä sentään jotakin! Isäni suvussa puolet miehistä oli metsästäjiä ja se toinen puoli kolusi jokivarsia. Hänen samaa ikäpolvea edustaneet kaverinsa olivat kovin samanlaisia; vähän jöröjä, sisäänpäin kääntyneitä ja sarkastisia miehiä, joilla oli omintakeinen huumori ja omat norminsa. Isäni oli innokas kalamies, mutta toki meillä metsälläkin käytiin. Mainio paikka peltopyyntiin, vaikka se silloin olikin kielletty. Ukon pyyntiä voisi kuvata termillä talousmetsästys. Ei enempää, kunhan se tuli tehokkaasti ja nopeasti. Muistan vieläkin miltä tuntui käsitellä Orava-piekkaria ja ne ohjeet joita sain vastasuuden varalle –”kun luoti on lähtenyt piipusta, et saa sitä koskaan takaisin.” Perjantai-iltana kävelimme pitkin polkuja kohti pikku kyröä jota isä piti mainiona paikkana maalintujen kyttäämiseen. Kävelimme pitkin suon reunaa ja ylitimme sen lehmipolkua pitkin. Panokset lippaassa. Ja ainakin kotikulmilla ihmiselle annettiin tilaa olla ja elää tapansa mukaan, kunhan ei nyt suoraan kenenkään kurkkuun hypännyt. Sitä isäni ja hänen heimonsa vierastivat. Niin oli silloin ja taitaa se vähän olla vieläkin. 17 • V uonna 1970 lampsin elokuussa kouluun ja minusta tuli peruskoulun kasvatti. Kouluun hiihdettiin talvet ja kesäkelillä paineltiin polkupyörällä. Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 17 Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 17 24.1.2016 12.35.16 24.1.2016 12.35.16. Pääsin vihdoin mukaan! Olinhan minä kinunnut sitä jo aikaisemminkin, huonolla menestyksellä tosin. Siinä ne wintouhkat roikkuivat eteisessä naulassa tai hirvensarvissa ja ukko-Mauseri piirongin laatikossa. En minä omasta mielestäni ihan noviisikaan ollut, olihan saanut sentään ampua setämiehen piekkarilla. Kotimurteessa kyrö tarkoittaa pientä peltoaluetta, joka on metsän ympäröimä ja vähän erillään asutuksesta. Kalastuksessa oli sitten ihan toinen järjestys. Turhiin krumeluureihin ei sorruttu. Siellä kun tekeminen oli kaikkien nähtävissä. Kova elämä oli hionut heistä oman rotunsa. Ruoka tehtiin alusta saakka koulussa eikä pizzasta tai eineshampurilaisesta ollut kenelläkään mitään käsitystä. Elämä oli kovin toisenlaista kuin se on nyt. Typerinä pidettyjä lakipykäliä rikottiin surutta, kuten niitä rikkoivat muutkin äijät samoilla kulmilla. Tärkeintä oli saada lintu pataan tai jänis roikkumaan ilman sen suurempia kommervenkkejä. Koulukyydeistä ei oltu kuultukaan. Minä helvetin takia kaikki nuijat (=nuori pojankoltiainen) piti leikata laskuvarjojääkäreiksi. Elettiin toisenlaista aikaa. Niin oli silloin ja taitaa se vähän olla vieläkin. Metsästä otettiin se osa joka kohtuudella kuului Kantosen ruokapöytään. Metsästys oli joka toisen savun harrastus, muodossa tai toisessa ja aseiden säilytys jossakin lukitussa kaapissa olisi ollut suuren kummastelun aihe. Jotenkin tuntuu, että tuon ajan Suomi ei ollut ihan niin byrokraattinen ja säännelty kuin sen on tällä hetkellä. Naapurimme piti vielä lehmiä ja niiden kesälaituIsäni suvussa puolet miehistä oli metsästäjiä ja se toinen puoli kolusi jokivarsia. Vaikka isäni talousmetsästi pienriistaa, niin ylipyyntiin en hänen koskaan nähnyt sortuvan
Herännyt isäni kääntyi hiljaa ympäri, arvioi tilanteen ja otti valmiiksi asetellun kiväärin käteensä ja alkoi tähdätä avotähtäimillä teeriä. Häntä hymyilytti hieman. Hän oli kitkerä vanha äijä, jolla kuitenkin oli kylän parhaat omenapuut. Viitanen ei pitänyt lapsista ja me nulikat emme pitäneet Viitasesta. Ukkometso katsoi paremmaksi lähteä omille teilleen, mutta kummakseni toinen kolmesta teerestä jäi oksalle ihmettelemään kaverin tippumista. 18 • JAHTITARINA mena olevat pellot olivat muutaman kilometrin päässä. Minä ihmettelin äänen lähdettä ja sain vastaukseksi ”Viitasen soittavan sordinoa”. Minä tietysti aloin tivata syytä moiseen käyttäytymiseen. Se laskeutui meistä muutaman kymmenen metrin päässä olevaan käkkyrämäntyyn. Sitä ihmettelyä ei kestänyt kauan. Syksyinen metsä alkoi hämärtyä ja sen äänet hiljenivät entisestään. Ja niin me teimme. Jääkausi oli rouhinut valtavan palasen kiveä kalliosta ja samalla paikkaan oli muotoutunut kolmesta sivusta kiinni oleva monttu, jossa mies voi hyvin istua ja tarkkailla koko aluetta ilman huomatuksi tulemista. Minä sain tehtäväkseni kantaa linnut kotiin. Harjun takana oli pieni kallioryhmä ja sen takana häämötti isän kohteena oleva kyrö. Ukko kävi keräämässä hylsyt pois ja aloimme tehdä taivalta kohti kotia. Toinen laukaus lopetti ihmettelyn heti alkuunsa. Sitten ne tulivat. Sen jälkeen hän nukahti. Tiesin siellä olevan toisen samalaisen kyrön kuin se, jossa olimme olleet kytiksellä, olimme nimittäin hiihtäneet sen läpi talvella setämieheni talolle. Oli hiljaista. Minä olin ihmeissäni. Tämä Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 18 Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 18 24.1.2016 12.35.16 24.1.2016 12.35.16. Äijä yrittää ampua teeriä ja vieressä nököttää metso! Sitten 7x33:n kuula lähti matkaan ja alimmainen teeri tuli tantereeseen. Ei se homma mukavalta tuntunut; muistan vieläkin hajut ja suolien lämmön. Yllätyksekseni jäimme passiin kallion päälle, luonnon muovaamaan kyttäyskoppiin. Vastaus oli hyvin selventävä. Sordino soi Jossakin puolivälissä kotimatkaa kuulin äänen. Iso ukkometso herätti jo ryminällään ukonkin. Poikkesimme polulta kohti kallioista harjua ja kävelimme hiljaa eteenpäin. Ensimmäiset kuulemma tulisivat lähellä olevien mäntyjen latvaan tarkkailemaan kyröä ennen laskeutumista pellolle. Vanha metso ei maistu hyvälle ja hän kuulemma tiesi ainakin yhden teerikukon jäävän oksalle ihmettelemään. Emme siis rikkoneet lakia, mutta ehkä me olimme sillä kuuluisalla harmaalla alueella. Kuuntelin nukkuvan miehen tuhinaa ja silmä kovana tähystin mäntyjen latvoja. Siitä se kuitenkin lähti. Olen ollut hänelle aina kateellinen tästä taidosta. Tiesin kyllä Viitasen, vanhapoika joka eli pienessä mökissä noin kilometrin päässä meidän tönöstä. Ukko katseli äänen suuntaan, pysähtyi ja kaivoi piipun taskustaan, latasi sen ja samalla selvästi kuunteli metsän ääniä. Siinä samalla sain ohjeita siitä mitä sisäelimiä piti säästää ja mitä piti antaa koiralle, jos sellainen joskus olisi jahdissa mukana. Kolme mustaa teerikukkoa kurvasi juuri niihin mäntyihin jotka minulle oli osoitettu. Ääni tuli suon takaa. Kaivelin vyöllä roikkuvan Ilves-puukon käteeni ja aloin avata lintua tarkasti valvovan silmän alla. Ukko pystyi nukkumaan missä vain, vaikka pesäpallomatsin tauolla. Sain ohjeekseni herätellä kun linnut saapuvat. Se oli lähinnä pärähdys. Keräsimme linnut ja minut komennettiin avaushommiin. Ukko veti lippalakin silmille ja alkoi nukkua. Sitten se toistui vielä kerran
Ja ihan pelkällä rätisevällä äänellä. Toivomme, että sinäkin kerrot mielipiteesi osallistumalla lukijatutkimukseen. Poliisit eivät sanoneet mitään; mulkoilivat vain. Viitanen oli ollut aktiivinen suojeluskuntalainen ja luultavasti osallistui kätkentään. Paikalla oli Viitasen naapuri joka arvatenkin oli avannut oven. OSALLISTU RIISTAN LUKIJATUTKIMUKSEEN RIISTA-lehti haluaa olla entistä parempi metsästäjien ykköslehti ja siksi tutkimme nyt, mitä mieltä lukijamme lehdestä ovat. Niillä oli kuulemma räjäytelty kiviä ja kantoja, jos Viitasen naapuriin oli uskomista. Mökistä astui ulos poliisi, joka kantoi ulos konepistoolia. Siinä seisoskellessaan Viitasen naapuri pyysi jopa poliiseja jättämään muutaman paukun hänelle. Hänellä kun oli pari kiveä pihamaalla jotka pitäisi posauttaa taivaan tuuliin. Pojannulikoiden ei heitä tarvinnut pelätä. . Tuon vehkeen tunsin hyvin Tuntemattomasta Sotilaasta. Tutkimus löytyy osoitteesta: www.riistalehti.fi TENZING TP14 Turkey Pack SELVIYDY LUONNOSSA Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 19 Riista_16-19-Viitanen_TK.indd 19 24.1.2016 12.35.16 24.1.2016 12.35.16. Olen muutaman kerran miettinyt miltä tuntuisi kohdata nyt Viitanen konepistooli kainalossa pimenevän metsän keskellä. Sain kuulla, että Viitanenkin piti linnunlihasta. Hapan ja kärttyisä ukkohan hän oli, mutta ei hullu. Kurvailimme viritetyillä mopoilla pitkin kylänraittia, kun näimme poliisin Viitasen mökin pihalla. Sordinon arvoitus ratkeaa Vuosia myöhemmin olin jo moponuija kun Viitanen kuoli. Kuulin jälkeenpäin, että koko kylä toki tiesi Viitasen arsenaalin. Niine hyvineen tulimme kotiin ja saamamme kehut sekä valtavan suuret voileivät jättivät Viitasen ihmeellisen soittopelin varjoonsa. Siksi pysähdyimme katsomaan mitä kummaa oikein tapahtui. Vaikka Viitasella ei ollut metsästyskorttia, hän kuulemma noudatti metsästysaikoja. Siihen en kuitenkaan saanut mitään suoraa vastausta. Isäni arveli hänen saaneen ainakin kaksi lintua saaliiksi. Ja kun linnunnälkä yllätti, Viitanen löi polkupyörän tarakalle konepistoolin ja paineli passiin kyrölle. Siksi hän soittelee kyrön laidassa sodasta saamaansa sordiinoa. Siihen aikaan poliisit vielä tekivät ihan oikeitakin töitä, eivätkä mitanneet mopojen rekisterikilpien kulmia tai viritystasoja. nisalon varuskunnasta kuulemma ajettiin kotiseudulleni rekkalasteittain aseita, ammuksia ja räjähteitä. Siinä taitaisi tulla pupu pöksyyn. tietysti johti useisiin konflikteihin kylän nulikkalauman ja lähes erakkomaisen yksineläjän kanssa. Osallistumalla teet Suomen parhaasta metsästyslehdestä vieläkin paremman. Olivat kuulemma siihen hommaan oikein päteviä. Vehkeet olivat tulleet taloon luultavasti sodan tai asekätkennän aikana, sillä Niitoi ulos puulaatikkoa jossa kuulemma oli unkarilaisia käsikranaatteja. Oli kuulemma tosi taitava sen soitossa. Ja niin tiesi poliisikin. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan huippulaadukas TENZING TP14 Turkey Pack-metsästysreppu (arvo 299€), sekä 5 kpl SELVIYDY LUONNOSSA -uutuuskirjoja. Asiaan ei puututtu koska niin poliisi kuin kyläläisetkin tunsivat Viitasen. Tikkakoskelainenhan se siinä oli! Toinen kaveri kanKuulin jälkeenpäin, että koko kylä toki tiesi Viitasen arsenaalin. Minä yritin kovin saada selville millainen tuo mahtisoitin oli, jolla pystyy tappamaan linnun. Vastaaminen vie vain noin 5 minuuttia. Poliisit kävivät vielä pari kertaa sisällä ja toivat mukanaan pistoolin ja muutaman konepistoolin tankolippaan
Latausongelmat ovat siis sitä suuremmat, mitä pitempi hylsy on käytössä. Haulikon pesän pituudesta huolimatta onkin todettu että keskimäärin paras käynti saavutetaan noin 70-millisellä hylsyllä (monet tehtaat lataavat täyteiset 65 – 67 mm hylsyihin). Tällä kertaa vuorossa ovat itse patruunat ja niiden mahdolliset ongelmakohdat. Syitä käyntiongelmiin TEKSTI JA KUVAT Esa Höysniemi Kuvassa on joitakin hajonneita tehdaslatausten komponentteja, mutta suurin osa on peräisin itse ladatuista. Cervo-tyypin täyteisiin tai vastaavalla muovipyrstöllä varustettuihin ammuksiin, mikä helpottaa lataamista merkittävästi, säilyttää luodin ehjänä ja mikä tärkeintä vähentää komponenttien määrän minimiin. Myös patruunan sulkemisella on oma vaikutuksensa vaikkakaan ei niin ratkaiseva kun ammutaan korkeintaan 50 metriin. 20 • HAULIKKONURKKA Täyteispatruunan anatomia N yt keskitytään tehdaspatruunoissa esiintyviin ongelmakohtiin, mutta tiedoista on hyötyä myös kotilataajille, sillä samat lainalaisuudet pätevät itse ladatuissa patruunoissa. Tämän lisäksi pehmeä lyijyluoti on äärimmäisen vaikea saada ulos piipusta niin ettei sen symmetrisyys kärsisi erityisesti silloin, kun nopeutta pitäisi kertyä vähintään 400–450 m/s. Erilaisia rakenteita Euroopassa on siirrytty lähes täysin ns. Usein neuvotaan käyttämään pesän pituisia hylsyjä eli 70-millisessä 70 mm, 76-millisessä 76 mm ja 89-millisessä 89 mm. Valtaosassa nykyisin myytävistä patruunoista itse lyijyosa on ”viaton” ongelmiin, syy löytyy likimain aina sen takana tulevista komponenteista. Magnum-patruuna pyritään myös lataamaan standardia kovemmaksi, jolloin sekä luotiin että muihin komponentteihin kohdistuvat entistä suuremmat voimat ja käynti voidaan menettää myös tästä syystä. Tämän rinnalla nähdään erilaisia sabot-ratkaisuja kuten Sauvestre ja erilaiset haulikuppiin ladatut ammukset esimerkkinä vaikkapa Brenneken Rubin Sabot. Kotilataajille tarjolla olevat materiaalit ovat usein selvästi heikkolaatuisempia kuin tehtaiden itsensä käyttämät, joten vain harvoin päästään samoille nopeuslukemille käynnin kärsimättä. USA-täyteiset noudattavat osin vielä vanhaa traditiota useine välitulppineen, mutta sielläkin on siirrytty hiljalleen euro-tyylisiin ratkaisuihin, jolloin patruunan sisälle tulevien osien määrä vähenee. Lyhyt luoti, pitkä hylsy Metsästykseen hyvin soveltuvien täyteisten lataamisessa suurin haaste on löytää sopivat komponentit. Rihlattuihin piippuihin valmistetut sabot-amNumerossa 8/2015 käsiteltiin haulikoissa esiintyviä vikoja, jotka heikentävät täyteispatruunan käyntiä. Riista_20-21-Haulikkonurkka_TK.indd 20 Riista_20-21-Haulikkonurkka_TK.indd 20 25.1.2016 9.31.53 25.1.2016 9.31.53. Tästä onkin apua silloin, kun aseen patruunapesän ylimeno on jyrkkä, mutta jos se on loiva, lyhyt patruuna käy yleensä pitkää paremmin. Luotiosa on yleensä hyvin lyhyt suhteessa hylsyn pituuteen ja savuton ruutiannos on hyvin pieni tilavuudeltaan, joten sen ja luotiosan väliin jää runsaasti täytettävää tilaa