Nro 8/2023 – 11,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2023-43 710640-2308 RII ST A 8/2 02 3 +30-LITRAISET REPUT JAHTIIN Aseet BROWNING MAXUS 2 Vertailu FRANCHI VS. WINCHESTER Riistaverstas NÄIN PAIKKAAT MAKUUALUSTAN Hirvikauden avaus Ensikertaa riekko jahdissa Tuulivoimalat valtaavat metsästysmaita ISÄLTÄ POJALLE & ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Jahdissa lasten kanssa
Z8i+ 0,75-6x20 1-8x24
FRANCHI. 8 2023 ”Lapin upeat riekkomaat lumoavat ensikertalaisen” S . s.56 BROWNING MAXUS 2 s.64 PAREMPAA KUIN TERÄS s.62 NO. 3 SISÄLLYS WINCHESTER VS
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 36 Näin korjaat ilmapatjan 40 Varusteet Testissä metsästäjän päiväreput 46 Parivertailu: Winchester vs. alv. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media/Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. SISÄLLYS KUULAITA SYYSAAMUJA 8 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta 8 Kalastus auttaa sorsia Metsästysuutisia ulkomailta 10 12 Metsällä Hirvijahtia vaaramaisemissa 16 Tuulivoima puhuttaa metsästäjiä Riekkoja tiettömän taipaleen takaa 24 30 Miten opettaa lapselle metsästystä. alv. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2023 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. Franchi 56 Metsästäjä patruunaviidakossa 69 Kylkirulla hirvestä Viimeinen sana 70 72. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p
Kyllä se harmittaisi, jos taustalla jumputtaisi lapojen humina. Esimerkiksi minulle se on myös hiljaisia syysaamuja omien ajatusten kanssa tutuilla paikoilla. Olen ollut mukana muutamassakin voimayhtiöiden kuulemistilaisuudessa. Jo nyt kantautuu kokemusperäistä osviittaa, että esimerkiksi teeren syyssoitimet ovat loppuneet voimala-alueilta. Seurat eivät oikein voi sanoa mitään, kun ovat muutenkin maanomistajien hyvän tahdon varassa. Kyse ei ole vain maiseman muuttumisesta ja äänestä, vaan kymmenien, jopa satojen voimaloiden verkostot pirstaloivat metsäalueet teiden mosaiikiksi. Aihe on monella tapaa arka. Harva vastustaa itse tuulivoimaa. Kotimaista tutkimusta ei ole ja voimalat ovat suurelta osin pystyssä siinä vaiheessa, kun tutkimustuloksia voidaan saada. Hirvijahti hyötyy valtavasta tieverkostosta, kun taas pienriistanpyytäjä on ilmeinen häviäjä. S e on selvää, että tuulivoima-alueet muuttavat paikoin jahtimaita radikaalisti. Kunnat ja maanvuokraajat saavat voimaloista isoa rahaa, mutta monelle metsänkäyttäjälle jää käteen pelkät haitat. Se tiedetään kansainvälisistä tutkimuksista, että voimalat köyhdyttävät alueen eläimistöä. Kaikkoavatko metsot, teeret ja sorsat. Tunnelma olisi pilalla koko minun elinajakseni. Lähes aina puhe on vain hirvijahdista, ajokoira ei puheissa vilahda. Vaikka alueiden eläimistökartoituksia tehdään, eivät ne käytännössä estä alueiden rakentumista. Siellä korostetaan, että myllyt eivät ole este metsästykselle. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Moni sen sijaan ihmettelee, miksi ne pitää rakentaa erämaihin, eikä jo valmiiksi teolliseen ympäristöön. Moni metsästäjä onkin huolissaan tutuista riistamaista. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Tuulivoima mullistaa jahtimaat P e k k a M o M M o Lähes aina puhe on vain hirvijahdista, ajokoira ei puheissa vilahda. Voimaloiden rakennusvauhti on huimaa. Monille se paljastuukin vasta, kun valtavat myllyt ovat pystyssä ja jauhavat vihreää sähköä teollisuudelle. Tässä lehdessä on Pekka Juntin artikkeli tuulivoimasta ja siitä, miten se vaikuttaa jahtimaihin. Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Myllerryksessä on voittajia ja häviäjiä. Sitä ei sen sijaan ymmärretä, että metsästys on paljon enemmän kuin mahdollisuus päästä jahtiin tai saalis. Alueiden mittakaava on myös ällistyttävän iso
8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut K a r i L i n d h o l m & P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Ruotsin malli susikysymyksessä RUOTSIN maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen. Eräpoliisit takaisin. Ruotsin ministerin mukaan maassa ei saisi olla enempää susia kuin on tarpeen ja susikannan pitäisi vähentyä. Liitto esittää ensisijaisesti, että laillisuusvalvontaa suorittaa vastaisuudessa poliisi, johon palautetaan eräpoliisien virka. Liitto ihmettelee, miksi ikään kuin metsästäjiin liittyisi lähtökohtaisesti jotakin rikollista. METSÄSTÄJÄLIITTO vastustaa sitä, että metsästäjiin kohdistuisi muuta yhteiskunnan laillisuuden valvontaa voimakkaampia keinoja, kuten ilman perusteltua epäilystä tarkastaa henkilön kulkuneuvoa ja tavaroita. Tietojen perusteella komissio harkitsee tekevänsä ehdotuksen suden suojeluaseman muuttamisesta. Metsästys voidaan jälleen aloittaa tunti ennen auringon nousua. Sorsien hämärä metsästys kiellettiin VESILINTUJEN metsästykseen asetettiin uusi hämärämetsästyksen rajoitus, jonka mukaan metsästys on keskeytettävä viimeistään tunti auringonlaskun jälkeen. Eräetiketti on jatkumoa Retkietiketille, joka julkaistiin aiemmin.. Norjan 40 suden kanssa se tarkoittaa, että Ruotsissa ja Norjassa olisi yhteensä 210 sutta. Sen jälkeen on sallittua etsiä mahdolliset haavakot ja lopettaa ne. Myös EU-komissio on huolissaan susien aiheuttamista vahingoista eri puolilla unionia ja aloittaa kyselyn susikannasta ja sen vaikutuksista. ”Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan”, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Ongelmia on komission mukaan ilmennyt alueilla, joille sudet on palautettu pitkän poissalon jälkeen. Valtion maille eräetiketti METSÄHALLITUS on julkaissut metsästäjille suunnatun Eräetiketin, jossa listataan toivottuja tapoja ja käytäntöjä, joita ei ole mainittu erikseen lupaehdoissa. Näin siksi, että on toisaalta kyse maaseudun selviytymisestä
Iida Ketola haluaa metsälle ”OLEN vähän fiilistellyt sitä, että pitäisiköhän minun alkaa metsästämään. ”Se, että siinä sitten poseerataan, niin näinhän on tehty niin pitkään kuin valokuvia on otettu. Hän on ajatellut asiaa peurakannan kannalta. Mikäli metsästäjä huomaa koiransa kadonneen valtakunnanrajan läheisyydessä, asiasta tulee ilmoittaa Lapin rajavartioston johtokeskukseen numeroon 029 541 2510. Metsästys herättää nykyisin kaikenlaisia reaktioita ja kun se kuva laitetaan someen, niin siinä voi vähän läikkyä”, Peltola toteaa Iltalehden haastattelussa. ”Riistaeläinten kantojen kasvamisella on yhteyksiä esimerkiksi liikenneonnettomuuksiin, joten metsästyksestä on hyötyä sen suhteen.” Metsähallituksen tulos ylitti tavoitteen METSÄHALLITUKSEN liiketoimintakokonaisuuden tulos vuodelta 2022 oli 151,0 miljoonaa euroa, ja liikelaitoksen oman liiketoiminnan tulos 144,6 miljoonaa euroa. Minusta olisi aika romanttista, kun puolisoni syö lihaa, että voisin ampua hänen lihansa”, mediapersoona Iida Ketola kertoo Iltalehden lööpissä. Koirat kiinni rajan läheisyydessä RAJAVARTIOSTO kehottaa pitämään metsästyskoirat kytkettyinä Suomen itärajan läheisyydessä, etteivät ne päätyisi riistaeläintä seuratessaan Venäjälle. Samoin on toimittava, jos haavoittunut riistaeläin menee tai jää rajavyöhykkeelle.. Liiketoiminnan tuloksesta tuloutetaan valtiolle 120 miljoonaa euroa. H y l j e k i i n t i ö p y s y y e n n a l l a a n H a l l i n k o k o n a i s k i i n t i ö o n 1 050 y k s i l ö ä , j o i s t a 3 5 v o i d a a n m e t s ä s t ä ä P e r ä m e r e n — M e r e n k u r k u n , 4 L o u n a i s S u o m e n j a 3 S u o m e n l a h d e n a l u e e l l a . Ketola on pohtinut harrastuksen aloittamista eettisestä näkökulmasta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulos oli 17,1 miljoonaa euroa ja liikevaihto 349 miljoonaa euroa. Uudessa ohjeessa määritellään myös, että loukkaantunutta suurpetoa on kohtuullista etsiä korkeintaan kolme viikkoa. RIISTAMAILTA 9 RIISTA R II ST A L U K U Rautakarhut ohjasivat poliisia PALJON julkisuutta herättäneet ”rautakarhutapaukset” ovat johtaneet poliisin toimintaohjeiden muutokseen. Kuvassa poseerasi karhun ja eräkerhon lisäksi joukko paikallisia metsästäjiä. Olisi talviviikonloppuisin tekemistä. Peltsi kommentoi someraivoa TOIMITTAJA Mikko ”Peltsi” Peltola kommentoi Iltalehdessä eduskunnan eräkerhon karhunkaatokuvasta noussutta someraivoa, joka sai alkunsa nuoren erauspennun kaadon jälkeen. Poliisihallitus on julkaissut poliisilaitoksia sitovan suurpeto-ohjeen, joka korostaa aiempaa enemmän loukkaantuneen eläimen oikeutta elämään, kun aiemmin ainut vaihtoehto on ollut eläimen lopettaminen
Samaan aikaan ravinteita pääsee Ahkera hoitokalastus on tuonut sorsat takaisin. V aikka Riista ei ole missään muodossa kalastuslehti, on hoitokalastuksella vahva yhteys metsästykseen. Karkeasti sanottuna ongelma on saanut alkunsa siitä, että humuspitoista vettä on laskettu järviin ja tämän myötä tummentunut vesi on luonut edellytykset sille, että pohjaa tonkivat särkikalat voivat mainiosti. Nyt järven laatua on saatu parannettua hoitokalastuksella. Särkikalat ja sorsat kilpailevat samasta ravinnosta.. Hoitokalastus kun vaikuttaa suoraan vesilintujen ruokaan ja sitä kautta parantaa poikasten selviytymistä ja saa aikaan sen, että poikaset kehittyvät nopeammin ja ovat syksyn muuton aikaan vahvemmassa kunnossa. Toisaalta tumma vesi läpäisee auringonvaloa heikosti ja kiinteä vesikasvillisuus vähenee. Ja se näkyy ilahduttavasti sorsakannassa. 10 RIISTA ESSEE Teksti ja kuva A r t o M ä ä t t ä Hoitokalastuksella sorsavedet kuntoon Kotijärveni pilattiin metsäojitusten myötä 1980-luvulla, samalla sorsakanta alkoi hiipua. Tämä tapahtui nopeasti. Niin sanottu roskakala on rehevien sisävesien ongelma
Ja jos sen vähempiarvoisen kalan loppusijoitusta mietitään, niin sille on kyllä ottajansa. Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät, eli pikkukala kilpailee suoraan samasta ravinnosta vesilintujen kanssa. Ravintokilpailun poistaminen tai merkittävä vähentäminen on siis sorsien kannalta tärkein tekijä. Tällöin on tärkeää, että kalat saadaan pidettyä poissa näistä vesistä, jotta vesiin iskeytyvät hyönteiset eivät päätyisi kalojen suihin. Kyseessä on työ, josta hyötyvät kaikki järviä hyödyntävät tahot. Se on mainiota apetta haaskoille ja kelpaa myös elintarviketeollisuudelle. ESSEE 11 RIISTA käyttämään ajelehtiva kasviplanktoni eli keijusto, joka kilpailisi muutoin kiinteän vesikasvillisuuden kanssa samasta ravinnosta. Hoitokalastus on kuin onkin riistanhoitotyötä, vaikka se markkinoidaan usein aivan muulla tavalla järvien asukkaille ja kalastajille.. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoi puhelimitse, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vesilintujen muuttoalueilla on tavanomaista, että viljelyksille nostetaan vettä nimenomaan sorsien levähdyspaikoiksi. Vesi on sameaa, kiinteä kasvillisuus vähenee ja kalat pienenevät, mutta kalojen määrä massana on valtava. Totta on, että roskakalan poistolla saadaan aikaan veden parantumista ja ruokakalojen kasvua ja sekä arvokkaamman kalaston määrällistä ja laadullista paranemista. Hoitokalastus on kuin onkin riistanhoitotyötä, vaikka se markkinoidaan usein aivan muulla tavalla järvien asukkaille ja kalastajille. Hoitokalastuksella ei luonnollisestikaan päästä koskaan siihen, että kalat saataisiin pois vesistä kokonaan, mutta tilanne saadaan ennallistettua siinä määrin, että kalaston rakenne muuttuu ja ekosysteemi alkaa korjata itseään. Säännöstellyissä sorsavesissä on tavallista, että kalat pidetään pois jopa sähköaidoilla, joten sääntö numero yksi onkin se, että hyvissä sorsavesissä ei ole kalaa lainkaan. Näiden lisäksi suuri hyötyjä vesien parantumisesta ovat kuitenkin vesilinnut. Kalaston roolia tarkastellaan usein vain kalabiologian kautta, mutta vesiekologia on aihealue, jota sivutaan vain vähän. Toisin sanoen petokalat pääsevät kasvamaan suuremmiksi, jolloin ne syövät pikkukalaa ja tämä on taas pois eläinplanktonin kulutuksesta. Ongelma on itseään ruokkiva ja käytännössä nämä aikanaan pilatut järvet ovat usein tilassa, jota voidaan luonnehtia moniongelmaiseksi. Hoitokalastuksen merkitys ja nimenomaan vähempiarvoisten kalojen poisto on Svensbergin mielestä tehokasta jo vähäisessä määrin ja systemaattisella ja pitkään jatkuvalla tehokkaalla hoitokalastuksella saadaan parhaimmillaan moninkymmenkertaistettua vesilintujen ravinnon määrä vesistössä. Tämä taas on sitä, jonka pitäisi syödä kasviplanktonia, mutta jota ei pääse tapahtumaan, sillä ötökät päätyvät pikkukalojen suihin. Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät
Ruokamaita paloaukoista LANTBRUKUNISVERSITET on Ruotsissa havainnut tutkimuksissaan myös sen, että hirvet käyttävät metsäpaloalueita mielellään ruokamaina. Sikarutto aiheuttaa levitessään isoja taloudellisia vahinkoja. Suureksi yllätykseksi paljastui se, että hirvet popsivat omia jätöksiään. Sikaruttoa Ruotsissa KAKSI kuollutta villisikaa ja yksi henkitoreissaan ollut possu on löydettiin Fagestatin alueelta Västmannin läänistä Ruotsista. Se kuitenkin vaanii jo Venäjällä ja Virossa. Etelä-Ruotsin villisioissa esiintyy myös salmonellaa, joka voi sekin johtaa eläimen kuolemaan. Hirvikoira rikoksen jäljillä RUOTSIN Jämtlannissa, Bergsin kunnassa hirvikoira palasi alkusyksystä hakulenkiltä karhun karvaa suussaan ohjaajansa luokse. Luontaisesti syttyneet ja palaneet paloaukeat ilmeisesti tarjoavat hirvien himoitsemaa kasvillisuutta enemmän. Asiaan suhtauduttiin hyvin vakavasti ja tutkimuksissa paljastuikin Ruotsin ensimmäiset sikaruttotapaukset. Poliisi ei tässä vaiheessa anna enempää tietoa asiassa, josta on tekninen tutkinta meneillään.. Nyt asia on poliisitutkinnassa. Varta vasten kulotetut alueet eivät kelvanneet yhtä hyvin. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Hirvet popsivat papanoitaan RUOTSIN Lantbrukuniversitet on tehnyt tutkimuksen hirvien ruokailutavoista. Kuinka yleistä tämä on, selvinnee jatkotutkimuksista. Käytännössä tutkimus toteutettiin kahdella alueella Norjassa. Koiranohjaaja jäljitti koiransa jälkeä taaksepäin ja löysi karhun jäänteet. Meillä Suomessa ollaan toistaiseksi vältytty sikarutolta. Tutkimukseen osallistuivat myös norjalaistutkijat. Selvitys toteutettiin hirven kaulaan asennettujen kameroiden avulla ja tarkoitus oli selvittää eläinten ruokailutottumuksia. Tutkimuksissa hirvien on havaittu hakeutuvan mielellään nimenomaan luonnollisten paloaukeiden tarjoamille ruokamaille
Hänen tiedetään osallistuvan etenkin hirvijahtiin aktiivisesti. Eiköhän, toteaa Riista-lehti. Kuningas on vastikään antamassaan haastattelussa arvioinut Ruotsin hirvikannan heikkoa tilaa. 30–50 prosenttia Ruotsin ahmoista arvellaan asustelevan juuri Jämtlannissa.. Jahti alkaa lokakuun alussa ja päättyy joulukuun lopussa. Naturvårdverket on myöntänyt luvat yhteensä viidentoista ahman kaatoon. 13 RIISTA ULKOMAILTA U L K O M A IL TA Kuninkaan hirviarvio RUOTSIN kuningas Carl XVI Gustaf on innokas metsästäjä. Kuluvan jahtikauden syyskuun alkuun mennessä kuninkaan passiin ei vielä hirviä ollut tullut. ”Hirvillä on sairauksia ja metsätalous on muuttunut”. Eiköhän jossain ajossa hirviä tule passiinkin”, lausuu kuningas. Tämä on nyt kolmas kerta, kun ahmajahtia toteutetaan Jämtlannissa. ”Aloitamme Etelä-Ruotsissa tavallisesti jahdin hieman myöhemmin. Aiemmin vahvaa ahmakantaa on metsästetty vuosina 2019 ja 2022. Ahmajahti alkaa Jämtlannissa RUOTSIN Jämtlannissa päästään ahmajahtiin taas tulevana syksynä
14 RIISTA RIISTALAJI
15 RIISTA L A S T E N K A N S S A J A H D I S S A Metsästys s.36 “Voimala-alue ei monelle metsästäjälle vastaa sitä luontoympäristöä, jossa hän haluaa samoilla.” S . 2 4 V A A R O J E N S A R V I P Ä Ä s.16 TU N T U R I N R I E K O T
Jämtlanninpystykorva Ukko ja komea hirvisonni ylittävät tien vauhdilla. Tilanteita tulee liukuhihnalta, mutta jääkö vaarojen kuningas koiran haukkuun. 17 RIISTA HIRVIJAHTI H IR V I J A H T I Hirvenmetsästyksen aloitusviikonloppu Suomussalmen Ahvelassa on kiihkeä. Tommi Huttu seuraa tilannetta kännykän läpi.. Teksti ja kuvat H a n n u H u t t u 17 RIISTA HIRVIJAHTI Aamun ensimmäinen tilanne tulee nopeasti
Haukku liikkuu kävelyvauhtia. Puheen sorina täyttää majan, kunnes aletaan käymään hirvenmetsästykseen liittyviä asioita metsästyksenjohtaja Tomi Väisäsen johdolla. Tommi pääsee kuitenkin haukun tuntumaan ja näkee emän ja vasan. Tommi lähtee pyydystämään koiraansa naapurikunnan puolelta. Ampumistilannetta ei kuitenkaan synny. 18 RIISTA HIRVIJAHTI L okakuun ensimmäisenä viikonloppuna suomussalmelaisen metsästysseurueen metsästysmajan, Vattulan pirtistä kajastaa valoa. Hirvenmetsästys alkaa Vattulan pirtistä.. Metsän kuningas Katson tutkasta Tommi Hutun isän, Teuvo Hutun koiraa, Iisakkia. Päivä on jo valjennut, kun kaikki olennainen on käyty läpi ja porukka siirtyy ulkosalle. Vajaan kilometrin päässä Iso Raatevaaran kupeessa tutka alkaa näyttää punaista. Ilma on melko tyyni. ”Mahdollisesti sarvipää, kun on koko ajan pieVajaan kilometrin päässä Iso Raatevaaran kupeessa tutka alkaa näyttää punaista. Haukku etenee länttä kohden. Seitsemän aikaan pirtti on täyttynyt oranssipukuisista. Haukku jää joksikin aikaa löytöpaikalle, mutta siirtyy sitten hiljakseen puolisen kilometriä vaaran toiselle puolelle, johon se asettuu. Vattulan piipusta nousevasta savusta huomaa kuitenkin pienen ilmavirtauksen lännen suunnalta. Tyyni ilma ei ole haukulle hiipimiseen paras keli. Seuraan koiraa tutkasta. Iisakilla näkyy olevan haukku päällä. Koira etenee määrätietoisesti vastatuuleen. Aamuhämärissä pihaan soljuu auto toisensa perään. Hirvi saa vainun ja ottaa karkon. Reilun kolmen kilometrin päässä tulee Puolangan raja vastaan, se oli sitten siinä. Iso Raatevaaran hirvet Tommi Huttu löysää jämtlanninpystykorva Ukon suoraan majalta. Alkuun kerrataan hirvenmetsästyksen sääntöjä ja hirviporukasta muodostetaan pienemmät koiraryhmät, sekä koiratutkaohjelmien toimivuus tarkistetaan. Tommi lähtee etenemään haukulle. Koiraryhmät sopivat keskenään alueet, jonne koiransa löysäävät. Menen autolle ja ajelen seutuville
Iso-Raatevaaran kupeessa on Ukolla heti aamusta vasaporukka haukussa.. Teuvo Huttu laskee jämtlanninpystykorva Iisakin maastoon. 19 RIISTA HIRVIJAHTI Säännöt käydään läpi metsästyksenjohtaja Tomi Väisäsen johdolla. Päivä on jo valjennut, kun porukka siirtyy Vattulan pirtistä ulkosalle
20 RIISTA HIRVIJAHTI Maahantuoja: C.P.E. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 haix.com Iisakilla on tapana haukkua hirveä etäältä. Päivä on jo pitkällä. Teuvo Huttu seuraa tutkasta Iisakin liikkeitä.