www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland Nro 7/2023 – 11,50 € Nro 7/2023 – 11,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2023-39 710640-2307 RII ST A 7/2 02 3 ÄÄNEN VAIMENTIMET METSÄSTYKSEEN ASEET Ruger Ranch American Rifle OPTIIKKA Burris Veracity PH KOLUMNI Poliisivaltio pyytäjän repulla Tunturin hirvijahti Pohjoisen pyytömailla pystykorvan kanssa Suomalaisen jousimetsästäjän Big Five Uhkaako lintuinfluenssa metsästyskoiria?
7 2023 ”Yhtäkkiä näkökenttään osuu maassa makaava, tumma hahmo. 1 4 SISÄLLYS ETÄISYYS HALTUUN. EL RANGE URAAUURTAVAA TARKKUUTTA SEE THE UNSEEN H-04E-US_Riista_230x297_FI.indd 1 H-04E-US_Riista_230x297_FI.indd 1 20.03.23 12:21 20.03.23 12:21 s.22 NÄPPÄRÄ RUGER RANCH s.64 SYÖTTÖKONE SUPILLE s.38 NO. Siinä se vasikka on!” S
(03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2023 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media/Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv. alv. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. SISÄLLYS KAUSI KUNNOLLA KÄYNTIIN 7 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista Riistamailta 6 Metsästysrikosten tilastoharha Metsästysuutisia ulkomailta 8 10 Metsällä Tunturihirviä jenkkityylillä 14 Jousimetsästäjän Big Five, osa 2 Lintuinfluenssa – Ovatko koirat vaarassa. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 24 28 Kuvareportaasi pystykorvan paratiisista 32 Kolumni: Reppu erävalvojien tähtäimessä 40 Varusteet Vaimentimet vertailussa 44 Testissä Burris Veracity PH 60 Näkö, metäsästäjän tärkein ase 68 Jänispitsa Viimeinen sana 70 72
Vaikka kaikki tapahtuu samalla areenalla, on kyse aivan eri lajeista. Pääasia, että on ollut rodunomaista tekemistä”, hän totesi. Lekuri kysyi tutkimuksen lomassa, onko Frida päässyt nuorempana toteuttamaan viettejä. 4 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Rodunomaista tekemistä P e k k a M o M M o Toteutatko metsästäjänä viettejä, joihin tunnet suurta paloa. Sää, fiilis ja muu porukka vaikuttavat tekemiseen. Voi sitten joskus lääkärille vastata hymy huulilla, että viettejä on seurattu ja kivaa oli. Toteutatko metsästäjänä viettejä, joihin tunnet suurta paloa. Ehkä vähiten viihdyn hirvitornissa, jos päiväkausiin ei tapahdu mitään. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. www.sakosuomi.fi sako_suomi facebook.com/SakoFinland K äytin meidän vanhaa dreeveri-rouvaa eläinlääkärissä. Ja sitten on kymmenottelijat, jotka haluavat osata kaikki lajit kohtuullisesti. Korkeushyppääjä ei viihdy rataa kiertämässä samaan tapaa kuin kymppitonnin juoksija. Kunto oli heikentynyt, askel painoi, outo köhäkin vaivasi. On se, vaikka paremmin on sohva-championi, vastasin. Metsästys on kuin yleisurheilu. Mutta siinäkin kohtuus, jatkuvasti ei jaksa olla epämukavuusalueella. Itse kuulunen tähän porukkaan. Aika ajoin on mahtavaa päästä kokeilemaan kokonaan uutta lajia, missä todellakin on hukassa ilman muiden ohjeita. Nyt on hyvä aika kysyä itseltäsi samaa kuin eläinlääkäri. Pidän siitä, että voin vaihdella lajia kauden mittaan. Sekin menee pieninä annoksina. Kuljenko jahdeissa, mistä oikeasti nautin vai teenkö sitä velvollisuudesta vaikkapa porukkaa kohtaan, kun aina niin on tehty. Olipa hyvä kysymys, jäin pohtimaan sitä itsekin. Toteutanko minä metsästäjänä viettejäni. Oman koiran kanssa puuhaaminen on tietysti se ykkösjuttu. Itse aion tänä syksynä käyttäytyä rodunomaisesti, metsästän vähän kaikkea. ”Ei se mitään
Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat pienentyneet. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden sykliä”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Alueet perustuvat karttamerkkiin, jolla ilmaistaan kosteikko. 6 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut K a r i L i n d h o l m & P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Kanalintukaudesta tulossa hyvä KESÄN laskennat osoittavat, että kanalintukaudesta on tulossa monin paikoin oikein hyvä. Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla ne ovat taantuneet. Lyijykieltoalueet kartalla RIISTAKESKUSKSEN Oma Riista -sovelluksessa näkyy kaikki alueet missä lyijyn käyttö metsästyksessä on kielletty. Pirkanmaan suurlauma KUHMOSISSA tallentui riistakameraan erikoisen suuri susiperhe. Pekka Mommo Pekka Mommo Hirviluvat laskussa HIRVIKAUSI starttaa syyskuun alussa Lapista. ”Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat tyypillisiä metsäkanalinnuille. Lajija aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia; useimmissa niistä poikasosuus on paikallista keskiarvoa matalampi. Metsästäjien pahimmat pelot eivät toteutuneet, kiellettyjen paikkojen määrä on huomattavasti pienempi kuin alun perin arveltiin. Uudellamaalla teerija metsokannat ovat kasvaneet. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheysmuutosten kanssa. Kannanvaihteluja luonnollisesti on, mutta ne ovat paikallisia. Se on kolmanneksen vähemmän kuin viime kaudella, jolloin niitä oli 5 896 kappaletta. Lauma liikkuu pääasiassa Kuhmoisten ja Jämsän kuntien alueilla.. Nyt tiedossa oleva kymmenen suden lauma alkaa lähennellä lauman maksimikokoa. Lindénin mukaan marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen ravintotilanteeseen ja poikasten selviytyvyyteen loppukesän ja syksyn aikana. Jo viime vuonna oli nähtävissä kannan lasku, sillä kaatoprosentti oli vain 65. Kaatolupia Lappiin myönnettiin 4 121 kappaletta. Luken mukaan poikasuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Paikallinen keskitasoinen tai paikoin jopa heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla, eli kylmällä alkukesällä. Lapin linnustajille hyvä uutinen on se, että pyyn, teeren, riekon ja metson kannat ovat kasvaneet. Lapissa pysyvän hirvikannan tavoite on 13 000–18 000 hirveä
Nyt muun muassa hirven lihaa tuodaan meille Virosta. Tavoitteena on parantaa tilannetta kaikille ampumista harjoitteleville nostamalla ampumaratojen määrä tuhanteen rataan vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime vuonna riistanhoitomaksun suoritti noin 306 000 metsästäjää, joista 195 000 kävi metsällä. Hirvenraatoa ei oltu merkitty mitenkään. RIISTAMAILTA 7 RIISTA R II ST A L U K U Metsästäjät vähenevät METSÄSTÄJÄMÄÄRÄT ovat olleet viime vuosina loivassa laskussa, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Muutoksella halutaan helpottaa riistalihan päätymistä ruokapöytään. Asia on tullut poliisin tietoon, mutta yliajaja on jäänyt tuntemattomaksi.. ”Metsästäjämäärät ovat hiljalleen vähentyneet vuodesta 2011 lähtien, jolloin metsästäjämäärä oli tilastointijakson korkein, noin 234 000”, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta. K a n t a o n k a s v a n u t v i i m e v u o d e s t a s e i t s e m ä l l ä p r o s e n t i l l a . Kannan usean vuoden kasvun jälkeen nousu näyttää tänä vuonna jopa kiihtyneen. 62 L u k e n a r v i o n m u k a a n S u o m e s s a o n j o p a 6 2 s u s i l a u m a a . Yliajettu hirvi jätettiin tielle AUTOLLA yliajettu hirvi jätettiin ajokaistalle makaamaan Lapissa Utsjoella. Peuraa kauppoihin VALKOHÄNTÄPEURA pysynee otsikoissa tälläkin kaudella. Hyvä uutinen on se, että peuran lihaa saa toimittaa jatkossa kauppoihin viisinkertaisen määrän nykyiseen verrattuna. Lisää ampumaratoja HALLITUSOHJELMASSA on nostettu kriittisenä tekijänä esille ampumaratojen määrän lisääminen. Riekkokanta huipussaan SEISOJIEN omistajille on tulossa mahtava syksy, nimittäin Ylä-Lapin riekkokanta on huipussaan. S u s i a a r v e l l a a n o l l e e n m a a l i s k u u s s a 3 3 1 k a p p a l e t t a , m u t t a k e v ä ä n p e n n u t m u k a a n l a s k e t t u n a n o i n 5 . Nyt ratoja käyttävät tahot ovat laatineet hallitukselle toimenpide-esityksen, jotta lupia uusille radoille heltisi. Keski-Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta riekon alho näyttää kuitenkin jatkuvan, joten muualla maassa riekon rauhoitusta jatkettaisiin edelleen. Radat ovat olleet vastatulessa johtuen lyijystä. Pienriistajahdissa kävi 160 000 metsästäjää, joille aktiivisia metsästyspäiviä pienriistajahdissa kertyi lähes 2,5 miljoonaa
Suunniteltu teko on tehty yön pimeydessä, jolloin lankkuja ja lautoja on tästäkin rakennelmasta katkaistu yhteensä yhdeksän. puhutaan metsästysrauhasta ja viitataan metsästyslain 31 pykälään: Metsästyksen vastustajat kaatoivat Espoossa metsästystorneja heinäkuussa. 8 RIISTA ESSEE Teksti ja kuva J o e l A h o l a Uhri vai rikollinen Metsästysrikoksia tekevät myös muut kuin metsästäjät. Löysin sen verkosta, kun etsin tietoa metsästysrikoksista. E tukannen yläkulma on luottamusta herättävä. Kohdassa 4.7. Metsästyksen häirinnästä tehdyt rikosilmoitukset tilastoidaan metsästysrikoksiksi.. Opinnäytetyön 4. luvussa on esitelty erilaiset metsästysrikokset ja -rikkomukset. Siinä seisoo leijonapäinen miekka, jonka perään on kirjoitettu POLIISI. Heidän teot kohdistuvat metsästäjiin, mutta tilastoissa tämä näkyy metsästysrikosten määrän kasvuna. Opinnäytetyön otsikko lupaa apua juuri kaipaamaani asiaan: Poliisin tietoon tulleiden metsästysrikosten kehitys Suomessa vuosina 2011–2020. Katselen Jussi Laitisen opinnäytetyötä, joka on julkaistu kesällä 2022. Pienemmällä kirjasinkoolla on printattu teksti Poliisiammattikorkeakoulu
Metsästäjien perusoikeuksia pyritään parasta aikaa heikentämään. Moni rauhoitettu poikanen jää syntymättä tai kuolee pesärosvojen suihin hätyytetyn emon ollessa paossa. Siitä huolimatta asian hoitamiseen meni yksi yrittäjän työpäivä ja jouduin siirtämään loukkupyynnin pois varman ilkivallan vuoksi. Pelkästään tänä vuonna minkinloukkujani on lauottu useita kertoja – ei osmankäämi tai keppi itsestään mene rautoihin. Pahimmillaan täysin laillisesta loukkupyynnistäni on tehty ilmoitus poliisille. Rajavartijoille, poliisille ja erätarkastajille on ehdotettu lupaa metsästäjän repun tutkimiseen, vaikka metsästäjää ei syytettäisi mistään. En minäkään ole tehnyt ainuttakaan rikosilmoitusta metsästyksen häirinnästä, vaikka olen joutunut kymmeniä kertoja sitä kokemaan.. Palataanpa vielä takaisin Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön. Sanovat, että koira ei tee mitään, vaikka se todellisuudessa hätyyttää valtavasti lintuja pesiltään. Metsästyksen häiritsijöistä pitäisi aina tehdä rikosilmoitus, vaikka se tilastoitaisiin metsästysrikokseksi. Meidät oletetaan syylliseksi, koska metsästyksessä väitetään olevan paljon piilorikollisuutta. Minua syytettiin eläintä vahingoittavasta loukkupyynnistä. Työn tiivistelmässä on kerrottu metsästysrikosten kehitys: ”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että poliisin tietoon tulleet metsästysrikokset ovat vähentyneet sekä absoluuttisesti että suhteutettuna metsästäjämääriin.” Siihen se on nyt painettu. Herättäisiinpä ongelman laajuuteen. En minäkään ole tehnyt ainuttakaan rikosilmoitusta metsästyksen häirinnästä, vaikka olen joutunut kymmeniä kertoja sitä kokemaan. Kun laajennetaan kokemaani häirintää menneisiin vuosiin, mukaan tulee loukkujen siirtämisiä pois alkupäisiltä paikoiltaan ja hajottamisia sekä laukaisimen varastaminen. Espoossa en voi tehdä yhtään pitkää metsälenkkiä kohtaamatta vapaana ulkoilutettavaa koiraa – ulkoilijaa salametsästämässä. ESSEE 9 RIISTA ”Laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty.” Täten kaikki laillisen metsästyksen häirinnät ja loukkuihin kajoamiset tilastoidaan metsästysrikoksina. Minulle on opetettu, että metsästyslain mukaan metsästys on alkanut, kun koira on päästetty irti. Totta – paljon jää metsästysrikoksia kirjaamatta eli onhan tässä piilorikollisuutta. Eikö näin vapaana pidettyjen koirien ulkoiluttajat ole syyllistyneet salametsästykseen rauhoitusaikana ja ilman maanomistajan lupaa sekä vailla metsästystutkintoa. Parempaan suuntaan ollaan matkalla, vaikka korissa on aina joku mätä omena. Yhdestä supiloukusta on saalis päästetty pois ja loukkua on laitettu useita kertoja toimintakunnottamaksi. Lopputulemana todettiin minun noudattaneen lakia ja ilmoituksen tekijän sitä rikkoneen. Laittomasti vapaana ulkoilutettu koira löysi villikaniloukkuni, jossa saaliina ollut kani hyppi koiran aiheuttamassa paniikissa päin seiniä vahingoittaen silmäkulmaansa. Valitettavasti metsästysrikosten määrä kasvaa jatkossa huimasti, jos ja kun alamme pitää huolta oikeuksistamme. Loukkuihini on mennyt kolme kertaa laittomasti vapaana pidetty koira. En ole viitsinyt tapella tuulimyllyjä vastaan, vaan olen siirtänyt häirittyä pyyntiä muualle
Kaikkien aikojen pisimmät kannukset löytyvät 2017 Pohjois-Carolinassa kaadetulta uroskalkkunalta. Maailman isopartaisin villikalkkuna POHJOIS-AMERIKASSA elävä villikalkkuna on varsin mielenkiintoinen riistalintu ja kookas sellainen. 10 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Suurin villikalkkuna SUURIMMAT villikalkkunat tulevat Pohjois-Amerikan itäosista. Linnun kokoon ja kasvuun vaikuttavat merkittävästi mm. Sittemmin samainen metsästäjä on kaatanut 17 kiloa painaneen jätin. Lihan, parran ja pyrstön lisäksi metsästäjät katsovat tarkasti urospuolisen kalkkunasaaliinsa kannukset. Kannukset ovat terävät ja linnulla saattaa olla jopa viidet kannukset. Villikalkkunan parta on arvostettu trofee. Willard Dillsin ampumalla Tomilla oli lähes 6,5 senttimetrin taistelukannukset jaloissaan.. Kalkkunaa pyydetään keväisin houkuttelemalla. Kaikkien partojen yhteispituudeksi mitattiin kaksi metriä. Tyypillisesti aikuinen kalkkuna painaa hieman yli kymmenen kiloa. Uroskalkkunaa kutsutaan Tom-nimellä ja uroksen tunnistaa muun muassa parrasta. David Cody Guess kaatoi jo aiemmin 12,7 kiloisen jättikalkkunan Kentuckyssä kotitilansa mailla. Yksitoistavuotias Tyler Blake Pennsylvaniasta kaatoi taannoin villikalkkunan, jolla oli peräti 13 erillistä partaa. Pisin partatupsu oli 25 senttimetriä pitkä. Vaikka lintujen metsästyksessä yleensä puhutaan pudottamisesta, voi kalkkunajahdista kerrottaessa käyttää sanaa kaatoi, koska kalkkunat ammutaan yleensä maahan. Jotkut kalkkunayksilöt kasvattavat useita partoja, joita metsästäjät keräävät trofeiksi. lämpötila ja ravinto. Kannuksetkin kalkkunatrofeita VILLIKALKKUNASTA otetaan Pohjois-Amerikassa kaikki talteen
Islannissa tosiaankin metsästetään yhä naaleja. Simon oli 2019 Ruotsin Arjeplogissa karhujahdissa, kun kohdalle sattui kultanalle. Turkilla on arvonsa, mutta naalin tiedetään syövän muun muassa haahkan munia ja poikasia sekä häiritsevän maassa pesivien lintujen pesintää muutenkin. Nalle painoi komeat 352 kiloa ja pituutta oli 225 senttimetriä. Johan siinä olkavarsikin väsyy.. Viimeisen vuosikymmen aikana Islannissa on kaadettu yli 60 000 naalia. Siellä kun ei kiintiöitä tunneta lainkaan. 11 RIISTA ULKOMAILTA Naalijahti keskustelun kohteen Islannissa VOI vain kuvitella mitä haasteita metsästäjillä on puolustaessaan Islannin naalijahtia. Vuonna 2020 Islannissa kaadettiin yli 7 000 naalia, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaadettu yksilö on tiettävästi suurin koskaan Ruotsissa kaadettu. Komea kyyhkysaalis MONET ovat kuulleet Argentiinan kyyhkyjahdeista, joissa lintuja riittää. Ruotsin suurin nalle SIMON Blindillä kävi kerta kaikkiaan onnenpotku. Viimeaikaisista suurimmista pudotusmääristä kertonee jotakin tarkkasilmäisen ja -kätisen amerikkalaisampujan päiväsaalis 13 000 lintua. Metsästäjille maksetaan tapporahaa naalikaadoista Islannissa. Haahkan untuvien kerääminen pesistä on monelle Islannin maaseudulla asuvalle lisätulonlähde. Simon oli ollut jahdissa yksin koiriensa kanssa, kun miehen ensimmäinen karhu ilmestyi eteen metsästäjän omat koirat kintereillään. Riistalla ei koskaan pitäisi kehuskella määrillä, mutta ehkäpä tuo Pampan kyyhkyjahti on hieman eri asia
12 RIISTA RIISTALAJI
3 2 S U O M I B I G F I V E , O S A 2 s.24 LI N T U I N F L U E N S S A. 13 RIISTA M U O T K A N T U N T U R I H I R V E T Metsästys s.14 “Pystykor va on vilpittömin ja luotettavin ystävä, jonka voi saada.” S
Nostimme rinkat selkään ja lähdimme lähes kuukaudeksi tunturiin hirvijahtiin kuin Alaskassa konsanaan. Teksti ja kuvat S a a n a K a m u l a. 15 RIISTA HIRVIJAHTI H IR V I J A H T I 15 RIISTA HIRVIJAHTI AMERIKAN MALLIIN Vaellusmetsästys syksyisessä Muotkatunturin erämaassa tarjosi ennen kokemattomia haasteita ja turhautumista, mutta toisaalta myös voimakkaita onnistumisen ja täyttymyksen tunteita
Sää on erikoinen sekoitus aurinkoa, tummaa taivasta, poutaa ja sadetta. Puhelimesta katoaa kenttä, kun ajamme yhä pitemmälle metsästysaluetta rajaavaa hiekkatietä. Huomenna pääsemme maastoon hirviä etsimään. Kuljemme soilla, rinteillä, koivikkoisilla tasangoilla, jokilaaksoissa, sekä kiipeämme ylös tunturiin kiikaroimaan. Maastossa majoittumisen ja jalan kulkemisen asetimme heti alusta alkaen metsästystapamme raameiksi. Tärkeää meille oli myös, että jahti tapahtuisi kiikaroimalla ja hiippailemalla. Koiria emme siis avuksi etsineet. Ehdin juuri soittaa paliskunnan poroisännälle tarkistaakseni porotöiden tilanteen. Reissua on valmisteltu pitkään ja huolella: pitkiä pakkauslistoja, karttojen tutkimista, tiedonhakua ja fyysistä harjoittelua. Viimein olemme täällä. Saavumme ensimmäisen illan leiripaikalle vasta myöhään iltapäivästä. Alku aina vaikea. Pystytämme perusleirin autojen viereen ja vaihdamme kuulumisia iltanuotion loimussa. Näinkö ei siis hirvijahtia voi Suomessa toteuttaa. “Ei hirviä voi Suomessa noin metsästää.”. Löydämme jonkin verran vanhoja hirvien “ Valtteri (vasemmalla) ja Akseli tutkivat löytämiään karhun jälkiä. Vaativan metsästysmuodon takia haimme porukallemme lupia vain kaksi, vaikka paljon enemmän olisi ollut saatavilla. Leirin perustamme iltahämärässä korkean harjun päälle, josta on upeat näkymät alas jokilaaksoon. 16 RIISTA HIRVIJAHTI E i hirviä voi Suomessa noin metsästää”, kuului yllättävän moni kommentti, kun kerroin unelmoivani hirvijahdista tunturissa: rinkka selässä, telttamajoitus jokivarressa, metsästyskaverit jakamassa yhteistä tavoitetta ja tietön erämaa ympärillä. Rinkka painaa, mutta mieli ja askel ovat kevyet, kun seuraavana päivänä kuljemme polkua pitkin kohti suunnittelemaamme ensimmäistä erämaaleiriä. Seuraavien päivien aikana teemme rauhallisia kävelyitä lähimaastoon. Emme ole jahdissa koirien kanssa, mutta haluamme silti varmistua, ettemme häiritse poromiesten töitä, tai toisaalta myöskään vaikeuta omaa jahtiamme sillä, että samalla alueella on paljon tapahtumaa, jota hirvet saattaisivat paeta. Kiikarointia vaarojen päältä, pitkiä taipaleita jalan, hirven naakimista ja lähes rajattomasti aikaa. Leiripaikat valittiin purojen ja jokien läheisyydestä, jotta juomavettä oli aina saatavilla. Epäilevistä kommenteista sisuuntuneina ja tunturin kaipuu mielissämme, päätimme pienen hirviporukkamme kanssa toteuttaa haaveet, haastaa itseämme ja hakea hirviluvat Muotkatunturin erämaahan. Kuurot tulevat ja menevät, mutta maisema pysyy pilvisenä ja sumuisena. Näkyvyys on kuitenkin ajoittain todella huono, koska on jatkuvasti sateista. Pysähdymme säännöllisesti tutkimaan maisemaa aina, kun saavumme avoimelle alueelle
Tällöin kiikaroiminen vaarojen päältä tuottaisi paremmin tulosta. Valtaosa merkeistä näyttää vanhoilta. Poroisäntä pohtii, että valtaosa hirvistä ei ole vielä saapunut alueelle. Maastossa tarpeeksi käveltyämme löydämme lopulta kuitenkin myös tuoreita makuita ja reviirimerkkejä. Parempi ajankohta meidän metsästystavallemme olisi kuulemma myöhemmin kaudella, kun lehti on jo pudonnut puusta. Emme näe hirviä kovista yrityksistä huolimatta. Käytämme taas kaikki mahdolliset pelimerkit. Hiippailemme hiljaa, kiikaroimme, istumme paikoillamme, väijymme ja yritämme iltaisin kutsua sonneja. Otamme huomioon tuulen suunnan, omat hajumme, reviirimerkkien ja makuiden sijainnit, sekä liikumme mahdollisimman äänettömästi, mutta tuloksetta. Alue todellakin lunastaa lupauksensa, ja hirvien jälkiä on täällä todella paljon! Syötyjä koivuja ja jätöksiä on valtavasti. Perusleirimme ympäristöstä löytyy onneksi paljon lupaavan näköistä maastoa, joten vaihtoehtoja päiväretkille on paljon. Pitkät päivät, tyhjä maisema ja sateinen sää saavat ajoittain mielemme painumaan. Toteamme useaan kertaan, että tämä jahtimuoto todella haastaa metsästäjää sekä fyysisesti että psyykkisesti! Haasteista huolimatta motivaatio onneksi löytyy päivä päivältä aina uudestaan, ja perkaamme maastoa rauhallisesti mutta määrätietoisesti sekä kävellen että kiikaroiden. Rinkkoja purkaessamme luoksemme saapuu paikallinen poroisäntä kanssamme jutustelemaan. 17 RIISTA HIRVIJAHTI jälkiä, mutta mitään tuoreita merkkejä emme näe. Kuurot tulevat ja menevät, mutta maisema pysyy pilvisenä ja sumuisena.. Löydämme hienon paikan uudelle perusleirille suuren suon laidalta. Hän kyselee jahdistamme ja kertoilee samalla omia tarinoitaan. On nähtävä laajempaa maisemaa, koska pelkkä samoilu ei tunnu tuottavan tulosta. Mietimme moneen kertaan, onko tämä vain talvilaidunaluetta, vai voisiko hirviä olla täällä nytkin. Usean päivän kovan yrittämisen jälkeen päätämme palata perusleiriin kuivattelemaan varusteita ja palautumaan sekä henkisesti että fyysisesti. Pystytämme kaminateltan ja vietämme tunnelmallisen illan lämmöstä kiitollisina ja uusia juonia punoen. Pitkiä päiviä, tyhjää maisemaa Maasto, jota olemme tähän mennessä kulkeneet, on ollut metsäistä, joten nyt päätämme siirtyä toiselle puolelle metsästysaluetta päästäksemme kiipeämään avoimeen tunturimaastoon kiikaroimaan paremmin. Muotka tarjoili reissumme aikana jatkuvasti muuttuvaa, upeaa syksyn väriloistoa. Seuraavina päivinä emme lähdekään vaellustelttojen kanssa maastoon, vaan teemme pitkiä kävelyitä perusleiristä, koska luvassa on taas epävakaista säätä
Maisema on väriltään vaihtuva sekoitus ruskan oranssia, keltaista, punaista ja ruskeaa, sekä havupuiden tummaa vihreää. Pidämme tauon ylempänä rinteessä ja syömme mättäältä marjoja. Korkeammissa maastonkohdissa mustikat ja puolukat ovat säilyneet yllättävän pitkään hyvinä. Etsimme rannasta sopivat irto-oksat tukisauvoiksi, riisumme kengät ja lähdemme kahlaamaan vastarannalle. Leirin vieressä on hyvä paikka joen ylittämiseen. Tässä joki levenee hieman, jolloin virtaus muuttuu samalla vähemmän vuolaaksi. Matkaa niihin on kaksi kilometriä. Aurinko maalaa maastoon kullanhohtoisia laikkuja. Aurinko paistaa ja ympäriltä varvikosta kuuluu jatkuvaa, voimakasta surinaa.. Kova työ palkitaan Päätämme Esan ja Valtterin kanssa viedä leirin syvemmälle maastoon, kauemmas tiestä. Valtteri kiikaroi joenvarressa näkyviä hahmoja ja kysyy: “Voisko noi olla hirviä?” “Ääää, ne on varmasti vaan poroja”, vastaan pessimistisesti, mutta Valtteri kaivaa silti kaukoputken esille. Ampiaisia on ollut liikkeellä yllättävän paljon koko reissun ajan, ja nyt ne ovat aktivoituneet syksyn viimeisiin lämpimiin hetkiin. Joki kiemurtelee allamme levittäytyvässä laaksossa. Jäämme Valtterin kanssa odottamaan Esan saapumista ja jahdin toisen osan alkamista. Täältä näkee pitkälle ympäröiville soille, lammille ja metsiköihin. Emä ja vasikka”, Valtteri toteaa heti. Tutkimme kartasta sopivan näköisen paikan joen varresta, jonka lähistöltä löytyy myös tuntureita kiivettäväksi. Aurinko paistaa ja ympäriltä varvikosta kuuluu jatkuvaa, voimakasta surinaa. Siinä ne nyt ovat. Jätämme perusleirin taaksemme ja käytämme päivän rinkkojen kanssa siirtymiseen. En meinaa uskoa silmiäni, ja toisaalta samalla ymmärrän heti, että nyt on viimein tosi kyseessä. 18 RIISTA HIRVIJAHTI Metsästysreissumme ensimmäinen osa on lopussa, ja Akseli suuntaa kotiin ensimmäisenä. Kaksi hirveä keskellä kirkasta päivää, joen toisella puolella, suolla heinää syömässä. Suunnittelemamme leiripaikka on kaunis ja sopivasti suojassa metsikössä, mutta silti aivan virtaavan veden äärellä. Lopulta saavumme joelle. Saavumme tunturin laelle. Etenemme kohti tunturia tasaisen rauhallisesti kävellen. Tämä on Vaellusteltassa majoittuminen koko metsästysreissun ajan vaatii tarkkaa suunnittelua ja toimivia varusteita. “Hirviä. Seuraavana aamuna lähdemme leiristä kohti tunturia, jotta pääsemme kiikaroimaan avointa maisemaa. Vietämme vielä yhden päivän Samin kanssa tuttuja maastoja tutkien, jonka jälkeen myös Samin on lähdettävä. Sydämeni pomppaa kurkkuun ja kompastelen kiireellä kaukoputken luo katsoakseni itsekin siitä läpi
Valtteri mittaa minulle etäisyyden hirviin. Lopulta kadotamme näköyhteyden niihin. Tuuli on suhteellisen kova, ja se käy suoraan meidän suuntaamme peittäen äänemme, sekä pitäen hajumme poissa eläinten nenistä. Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen saavumme metsikön reunaan, johon jätämme rinkat. Kerään ajatukseni kasaan ja käännyn Esan ja Valtterin puoleen. Siinä ne ovat! Konttaamme saarekkeen reunalle niin lähelle kuin pystymme. Tämä on juuri sellainen metsästystilanne, josta olemme haaveilleet jo vuosia.. Saavutamme kuivan saarekkeen, jonka reunalle istumme hiljaa kiikaroimaan. Pysähdymme välillä rinteeseen tarkistamaan kiikareilla ovatko emä ja vasikka liikkuneet, mutta ne pysyvät paikallaan syömässä. Säädän korotornin kohdilleen, lataan kiväärin ja vedän hitaasti liipasimesta. Nyt on oltava rauhallinen, vaikka sydän hakkaa kovaa ja jännittää valtavasti. Nyt on vain toivottava, että hirvet pysyvät paikallaan, kun teemme kahden kilometrin lähestymisen alas joelle. 19 RIISTA HIRVIJAHTI juuri sellainen metsästystilanne, josta olemme haaveilleet jo vuosia. Tarkistamme kartasta hirvien tarkan paikan. Oksistojen ja heinikon takaa näkyy kaksi isoa hahmoa. Pakkaamme tavaramme, nostamme rinkat selkään ja lähdemme rivakasti alamäkeen. Tiedämme heti, missä suojaa on riittävästi, ja missä kohtaa meidän on edettävä hitaasti ja varovaisesti. Pohjoinen erämaa voi tarjoilla syksyllä todella vaihtelevaa säätä. Hirvet pitäisi nyt löytää helposti, jos ne ovat edelleen samassa paikassa. Rekyylin takia en saa seurattua hirven reaktiota kunnolla, joten päätän ampua toisen laukauksen vielä varmuuden vuoksi. Juuri tällaista tilannetta varten olen ahkerasti harjoitellut 500 metrin radalla, koska tiedän että tunturimaastossa hiippailumetsästäessä ampumamatkat voivat olla keskimääräistä pitempiä. Seuraamme kuinka emä ja vasikka juoksevat suon poikki joen suuntaisesti ja katoavat lopulta näkyvistä. Olosuhteet hirvien lähestymiselle eivät voisi olla paremmat. Epäonnistumisen epäilys Toisen laukauksen jälkeen emme näe vasikan kaatuvan, joten olemme epäiIstuimme tuntikaupalla paikallamme maisemaa kiikaroiden. Asetun mättäälle makuulle, laitan kiväärin pienelle kummulle ja haen vasikan ristikkoon. Nyt on edettävä suunnitelman mukaisesti ja toivottava parasta. Tästä etenemme hiipien, vain kiikarit ja kiväärit kannossa. Ylitämme vetisen suon kyyryssä kävellen. Sydän hakkaa kovaa ja jännitys on käsinkosketeltavaa. Lähestymissuunnitelma on helppo tehdä, koska näemme alla levittäytyvän maiseman selkeästi: joen muodot, suot ja metsät. 260 metriä. Edessämme levittäytyy kapea, märkä suokaistale ja joki, jonka toisella puolella hirvet ruokailevat rantaheinikossa
Rinkat ovat painavat, mutta kantamukset täysin siedettävät, kunhan etenemme rauhallisesti. Kävellessäni mietiskelen hirven kokoa. Lopulta kuljemme yli kaksi kilometriä joenvartta pitkin, ennen kuin pääsemme ensimmäiselle sopivalle ylityspaikalle: samaan kohtaan, mistä aamulla tulimme yli. Matkan aikana mieli poukkoilee edestakaisin innostuksen ja epävarmuuden välillä. Me todella saimme tämän toimimaan, vaikka meille muuta väitettiin. Tästä eteen päin aluetta on haravoitava kampamaisesti maastossa kävellen. Mikäli hirvi olisi ollut aikuinen, niin kantourakkaan olisi käytettävä pari peräkkäistä päivää. Perusleirissä leikkaamme ja jaottelemme lihat, jonka jälkeen ajamme ne kylmäsäilytykseen kylille ennalta sopimaamme paikkaan. Siinä se vasikka on! Helpotus näkyy kaikkien kasvoilta ja onnittelemme toisiamme hymyssä suin. Mieli on todella maassa ja luovuttaminen käy ajatuksissa. 20 RIISTA HIRVIJAHTI leväisiä osumasta. Leirissä pakkaamme lihat vedenpitäviin pusseihin ja laitamme ne jokeen viilentymään, koska ilma on liian lämmin, jotta lihoja voisi riiputtaa puiden oksilta. Huojentuneen iloitsemisen jälkeen leikkaamme lihat luista, siirrämme ne riistapusseihin ja pakkaamme rinkkoihin, jonka jälkeen taitamme jälleen kaksi kilometriä takaisin leiriin. Pistäydymme leirissä, jätämme osan varusteista teltoille ja taitamme samat kaksi kilometriä yläjuoksun suuntaan, tällä kertaa oikealla puolen jokea. Iltapalaksi syömme ansaitusti tikunnokassa käristettyä hirven ulkofilettä. On lähdettävä alajuoksulle ja etsittävä joesta matalampi kohta. Meillä on hieman eriävät mielipiteet siitä, mihin suuntaan hirvet lähtivät, kun ne katosivat näkyvistä, mutta lopulta onnistumme kuitenkin löytämään kohdan jossa eläimet astuivat kuivalle maalle. Tunnelma on matalalla, koska emme vieläkään tiedä, mikä lopputulos meitä odottaa. Täyttymyksen tunne ei voisi enää olla voimakkaampi. Valtteri, Esa ja allekirjoittanut tyytyväisinä onnistuneen, kahden kilometrin hiippailun jälkeen. Saavuttuamme ampumapaikalle, löydämme emän ja vasan jäljet mudasta nopeasti, mutta merkkejä osumasta emme löydä. Ei vieläkään merkkejä osumasta. Yhtäkkiä näkökenttään osuu maassa makaava tumma hahmo. Seuraavana päivänä kannamme kolmen hengen voimin kaikki varusteet ja lihat autoille perusleiriin. Mielialani laskee entisestään kun pääsemme joelle: se on tässä kohtaa syvä ja leveä, ja jatkuu samanlaisena molempiin suuntiin. Ruokaa tästä maastosta, suuren vaivannäön ja onnistuneen metsästyksen jälkeen. Täyttymyksen tunne ei voisi enää olla voimakkaampi.. Karttaa tutkiessamme toteamme, että olemme jokisuvannon kohdalla, ja ylittäminen on mahdotonta. Nenät lähes maata viistäen seuraamme sorkan painaumia suon poikki