ELEGANTE LADY Suositushinta: 1390€ Skannaa QR-koodi puhelimesi kameralla ja lue lisää: http://franchi.sakosuomi.fi Nro 4/2024 – 11,50 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2024-26 710640-2404 RII ST A 4/2 02 4 RIISTAKAMERAT Kevätpukki LÄNSIRAJAN USKOMATON KAURISOPERAATIO Erikoiset sarvet kiinnostavat 5× kaurispukki jousella JÄTTIKATSAUS Oikea luoti kauriille ERÄKIRJALLISUUS TEKEE UUTTA TULEMISTA. Haulikko toimitetaan kovan haulikkolaukun sekä kolmen vaihtosupistajan kanssa. Haulikon kaunis pähkinäpuutukki sekä kaiverrukset tuovat haulikkoon ajattoman, klassisen ilmeen. Istuvuuden perusta on haulikon lyhyempi vetopituus, joka tekee ampumisesta miellyttävämpää yhdessä tukin korotetun harjakorkeuden kanssa. Franchi Elegante Lady on yhden maailman vanhimman asevalmistajan taidonnäyte naisille, jotka haluavat haulikoltaan täydellistä istuvuutta järkihintaan, klassisista yksityiskohdista tinkimättä. Lähemmäs liipaisinta tuotu pistoolikahva tuo kämmenen sekä sormet paremmin liipaisimen ulottuville
HABROK voitti iF ja reddot palkinnot muotoilustaan 2024 vuonna. 1 999€ Sh. 799€ LYNX PRO LE15S Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. Hikmicro LE15S on OLED-näytöllä uudistettu malli markkinoiden suosituimmasta lämpötähystimestä. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 2 699€ Sh. HABROKIN 4K UHD kuvan tarkkuus sekä 60mm linssi 4x -suurennoksella tarjoavat vertaansa vailla olevan yksityiskohtaisen tarkkuuden. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicrohunting.finland @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Pimeäkiikari, lämpökiikari ja laseretäisyysmittari kaikki yhdessä laitteessa SAATAVILLA KESÄLLÄ 2024 Sh. Se on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. HABROK 4K on vaikuttava ja nykyaikainen digitaalisen pimeäja lämpökiikarin yhdistelmä, joka on kehitetty erityisesti päiväja hämäräkäyttöön. 1 299€ Sh. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. Laitteen laseretäisyysmittari ja sisäänrakennettu infrapunavalo tekevät tästä All-In-One -laitteesta loistavan kumppanin sinulle, joka kuljet erilaisissa maastoissa niin päivällä kuin hämärässäkin. 1 649€ Sh. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Tule tutustumaan HABROK 4K kiikareihin sekä muihin Hikmicro laitteisiin Riihimäen Erämessuille! HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. 2 549€ Sh. 449€ Sh. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. K328i:n uraauurtava uuden sukupolven optinen muotoilu asettaa uudet suorituskykystandardit 40% leveämmällä näkökentällä*, poikkeuksellisen mukavalla eyeboxilla ja 8x zoomilla, joka tarjoaa täydellisen optisen suorituskyvyn koko säätöalueella. leveämmällä näkökentällä K328i UUSI THE GAMECHANGER STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TE19 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. kahles.at 4 % << << << << 3,5-28x50i *Perustuu vertailuun K525i:n kanssa 25-kertaisella suurennuksella. Markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä nyt uusi parannettu versio ennennäkemättömällä hinta-laatusuhteella! Laitteen (NETD <35mK) kenno luo tarkan kuvan lämpökohteesta
1 649€ Sh. Kuvantarkennusrenkaan uusi sijoittelu tekee tarkennuksesta todella helppoa ja sujuvaa. HABROK voitti iF ja reddot palkinnot muotoilustaan 2024 vuonna. 2 699€ Sh. Se on pienikokoinen, hinta-ominaisuus suhteeltaan erinomainen lämpötähystin mm. metsästykseen, lintujen havainnointiin, haavakoiden ja kolarieläinten etsintään. HABROK 4K on vaikuttava ja nykyaikainen digitaalisen pimeäja lämpökiikarin yhdistelmä, joka on kehitetty erityisesti päiväja hämäräkäyttöön. Maahantuoja www.hw-hunt.fi @hikmicrohunting.finland @hw.hunt CONDOR CH25L Lämpötähystin Pimeäkiikari, lämpökiikari ja laseretäisyysmittari kaikki yhdessä laitteessa SAATAVILLA KESÄLLÄ 2024 Sh. Laitteen LRF -laseretäisyysmittarilla saat tietoosi kohteen etäisyyden jopa 1000 m asti. 799€ LYNX PRO LE15S Lämpötähystin Lämpötähystin laseretäisyysmittarilla. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. CONDORIN laadukas ja erittäin herkkä lämpökenno (384x288, NETD <20mK) takaa todella tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan kohteestasi. Hikmicro LE15S on OLED-näytöllä uudistettu malli markkinoiden suosituimmasta lämpötähystimestä. 449€ Sh. Uusi parannettu versio markkinoiden suosituimmasta clip-on-laitteesta! Laitteen ällistyttävän herkkä (NETD <20mK) kenno luo erittäin tarkan kuvan lämpökohteesta. 1 299€ Sh. Uusittujen akkujen myötä laitteen käyttöaika on mukana tulevan lisäakun kanssa jopa 13 tuntia. Lämpökamera nyt älypuhelimeen (Android)! Peukalonpään kokoisena ja 25 g kevyenä se kulkee näppärästi mukanasi. 2 549€ Sh. Laitteen laseretäisyysmittari ja sisäänrakennettu infrapunavalo tekevät tästä All-In-One -laitteesta loistavan kumppanin sinulle, joka kuljet erilaisissa maastoissa niin päivällä kuin hämärässäkin. HIKMICRO lämpölaitteiden IP67 suojausluokitus takaa toiminnan rajuissakin sääolosuhteissa. STELLAR SH35 Lämpötähtäin THUNDER TH35PCR 2.0 Clip-On EXPLORER E20Plus Lämpötähystin THUNDER TE19 2.0 Lämpötähtäin Helppokäyttöinen ja laadukas lämpötähtäin 30 mm runkoputkella, joten tähtäin on helppo kiinnittää aseeseen tavanomaisen kiikaritähtäimen tapaan. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi. 1 999€ Sh. Tule tutustumaan HABROK 4K kiikareihin sekä muihin Hikmicro laitteisiin Riihimäen Erämessuille! HIKMICRO-tuotteet ovat myynnissä kaikissa hyvin varustelluissa liikkeissä kautta maan. Markkinoiden suosituimmasta lämpötähtäimestä nyt uusi parannettu versio ennennäkemättömällä hinta-laatusuhteella! Laitteen (NETD <35mK) kenno luo tarkan kuvan lämpökohteesta. Löydä ja tunnista kohteet vaativissakin maastoissa päivällä sekä yöllä. HABROKIN 4K UHD kuvan tarkkuus sekä 60mm linssi 4x -suurennoksella tarjoavat vertaansa vailla olevan yksityiskohtaisen tarkkuuden. Kaikissa HIKMICRO -laitteissa on suomenkielinen käyttöliittymä, suomenkieliset ohjeet, kuvan ja videon tallennus sekä 3 vuoden takuu
2 8 SISÄLLYS ERÄKIRJALLISUUDEN UUSI TULEMINEN. s.32 ERÄVALVOJIEN VALTA KASVAA s.8 KAIKKI KAURIIN KAATOON KIVÄÄRILLÄ s.60 NO. 4 2024 ”Kesään heräävä luonto on maaginen. Tuntuu kuin kaikki elävä kisailisi keskenään kasvussa ja värikkyydessä.” S
040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2024 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. 10 %) Vuoden määräaikaistilaus 84 € (sis. SISÄLLYS KEVÄTPUKIN JUHLAA 4 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta 8 Etelän hirvikannan tila Metsästysuutisia ulkomailta 10 12 Metsällä Metsäkauriin menestystarina takana 16 Vänkyräsarven kaato Kevätpukki jousella 22 28 Pekka Juntin kolumni 36 Varusteet Vertailussa lähettävät riistakamerat Kutistettu sissipuukko 42 56 Meoptan uusittu sarja shokeeraa hinnallaan 58 Asesopivuus vai asesoveltuvuus 68 Jänistä viinissä Viimeinen sana 70 72. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. alv. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola / Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Adobe Stock ta i t t o Mäyrä Media / Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. alv
Pantasusi kuoli LUONNONVARAKESKUS eli LUKE pannoitti tutkimuskäyttöön talvella kaksi sutta Pohjois-Pohjanmaalla Oulujärven pohjoispuolella. Valtioneuvosto on hyväksynyt maaja metsätalousministeriön esityksen erävalvonnan tehostamiseksi. Kulkuneuvojen tarkastaminen ei olisi edelleenkään mahdollista. Aluejaossa on huomioitu aiempien vuosien karhusaaliin jakautuminen. Syynä on sinne kohdistuva jahtipaine, koska muualla karhuluvat ovat jäissä. Tarkoituksena oli tutkia, miten tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa susien käyttäytymiseen. Pokaalin sai Kosken TL Eränkävijät. Repulle sen sijaan voisi mennä, jos epäillään säännösten ja määräysten rikkomista. 183 jäseninen seura sijaitsee keskellä parhaita peuramaita Varsinais-Suomessa.. Nyt pantasusi vaelsi poronhoitoalueelle ja se lopetettiin luvan kanssa. Toinen, nuori naaras, on edelleen tutkimuskohteena. Karhumaat pilkotaan ENSI syksynä poronhoitoalueen karhumetsästysalueet jaetaan neljään osaan. Metsähallituksen erävalvojien kelpoisuusvaatimuksena on muun muassa poliisin perustutkinto. Aikaisemmin Metsähallitus on myynyt poronhoitoalueelle vain yhtä lupaa, joka on kattanut koko alueen. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Erävalvojille lisää valtaa METSÄSTYSTÄ valvoville Metsähallituksen erätarkastajille ollaan antamassa lisää valtuuksia. Seuralla on oma ampuma-rata, ampumahalli, juhlatila ja jopa oma lihakauppa. Viime syksynä kohua herätti esitys, jossa Metsähallituksen erävalvojille haluttiin antaa valtuudet tutkia metsästäjien reput. Suurin osa poronhoitoalueen karhunkaadoista on ollut Ylä-Kainuussa ja Kuusamossa. Vaikka alueita tuleekin lisää, ei lupien määrä kasva. Perustuslaissa määrätty oikeus koskemattomuuteen on niin vahva, että jopa poliisilla pitää olla vakava rikosepäily, että saisi tutkia muun muassa repun. ”Valvontaviranomaisten toimivaltuuksiin ehdotettavat muutokset lisäisivät esimerkiksi salametsästykseen liittyvää kiinnijäämisriskiä”, maaja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo. Vuoden metsästysseura METSÄSTÄJÄLIITTO on valinnut vuoden metsästysseuran. Tämä pantiin merkille myös lausuntokierroksella, jossa automaattinen oikeus penkoa metsästäjän reppu poistettiin
Rusakko sen sijaan voi paksusti ja on syrjäyttämässä jänistä monin paikoin. Drone pannasta. Esitys on lausuntokierroksella eduskunnassa. Nyt sillä halutaan muun muassa tehostaa supikoiran pyyntiä saaristossa. DRONEN, eli miehittämättömän ilma-aluksen käyttö halutaan sallia metsästyksessä vieraslajipyynnissä. RIISTAMAILTA 9 RIISTA RI IS TA L U K U S u o m e n M e t s ä s t ä j ä l i i t t o o n k u u l u i v i i m e v u o n n a 2 610 s e u r a a . Ainoa maakunta missä valkoinen jänis porskuttaa on Lappi. Valkku vähenee METSÄJÄNIS voi huonosti monin pakoin. I t s e j ä s e n i ä o n 1 6 5 6 4 h e n k e ä . Dronen käyttö metsästyksessä on kielletty. Koe metsästyksen jännitys Metsästysmuseolla! Tehtaankatu 23 A Riihimäki. Luken lumijälkilaskennan mukaan jäniskanta on puolittunut vuoden 1989 tasosta
Eteläisessä Suomessa hirvijahti voi tapahtua hyvinkin lähellä taajamia.. Tuoreiden laskentatulosten perusteella tilanne ei näyttäisi kuitenkaan olevan lainkaan niin heikko kuin on uskottu. 10 RIISTA RIISTAMAILTA SUSILIFE Teksti ja kuva P a n u H i i d e n m i e s Onko Etelä–Suomen hirvikanta alavai ylämäessä. Luonnonvarakeskuksen johtava hirvitutkija Jyrki Pusenius, vieläkö mennään alamäkeen ja miksi. Metsästäjien käsityksen mukaan hirvikanta on ollut laskusuunnassa eteläisessä Suomessa, etenkin maan lounaisosissa
Vasatuotolla havaittiin selvä negatiivinen yhteys valkohäntäpeuran sekä suden ja karhun tiheyksien kanssa. Luken 2023 vuoden aikana tekemän tutkimuksen mukaan vasatuotto (vasoja/aikuinen naaras) on pienentynyt tällä vuosituhannella laajoilla alueilla Suomessa. Kanta laski vähintään 5% 8:ssa 59:stä hirvitalousalueesta. Valkohäntäpeuratiheydellä oli negatiivinen yhteys myös vasapainoihin. Uusien tänä keväänä asetettujen hirvitalousaluekohtaisten tiheystavoitehaarukoiden keskivälistä laskien Etelä-Suomen hirvikannan tavoitetiheys on 3,1 hirveä /1000 ha. Myös hirvilehmiin edellisellä metsästyskaudella kohdistuneella metsästyspaineella oli selvä negatiivinen yhteys vasatuottoon. Mikä on hirvikanan tavoitetiheys Etelä-Suomessa. Miltä hirvikannan tilannen näyttää uusien laskentojen valossa. Valkohäntäpeuratiheydellä oli negatiivinen yhteys myös vasapainoihin.. Tavoitetiheyshaarukoiden alarajoista laskien Etelä-Suomen tavoitetiheyden alaraja on 2,8 hirveä / 1000 ha, ja tiheystavoitteiden ylärajoista laskien yläraja on 3,5 hirveä / 1000 ha. Kannan pieneneminen tällä ajanjaksolla on todennäköisesti ollut pääosin suunniteltua, kun on pyritty kohti hirvitalousalueille asetettuja tavoitetiheyksiä. RIISTAMAILTA SUSILIFE 11 RIISTA Kuinka hirvikanta on kehittynyt Etelä-Suomessa viimevuosina ennen 2024 kanta-arviota. Susi vaikuttaa hirven vasojen säilyvyyteen erityisesti alueilla, joilla on susireviiri. Alueellahan on paljon valkohäntäpeuroja. Hirvikantaa on arvioitu taas talvella 2024, ja myös lentolaskentoja on järjestetty. Hirvitalousalueittain tarkasteltuna kanta kasvoi vähintään 5% 33:ssa 59:stä hirvitalousalueesta. Onko vasatuotto ja vasojen koko pienentynyt. Syksyn 2016 jahdin jälkeisen ’pikku kannanhuipun’ 4 hirveä / 1000 ha jälkeen Etelä-Suomen (Oulun läänin eteläpuoleinen alue) hirvitiheys laski syksyn 2022 jahdin jälkeiseen noin 3,3 hirveä / 1000 ha tiheyteen. Ruotsissa on tutkittu ennen kaikkea ilmaston vaikutuksia. Myös monilla säähän ja elinympäristöön liittyvillä tekijöillä havaittiin yhteys sekä vasatuottoon ja vasapainoihin. Esim. Tulokset ovat suurelta osalta samansuuntaisia kuin Luken tutkimuksessa. Etelä-Suomen hirvikanta on kääntynyt kasvuun. Alueilla, joilla vasapainot olivat selvästi pienentyneet, havaittiin vasoilla myös enemmän loistauteja ja tulehduksia verrattuna kontrollialueisiin. Onko näistä kokemuksista saatavissa selitystä Suomen tilanteeseen. Eniten pienentymistä on tapahtunut eteläisen ja lounaisen Suomen hirvitalousalueilla, joilla on havaittu myös vasojen pienenemistä. Ruotsissa on tutkittu syitä hirvikannan pienentymiseen ja heikkoon vasatuottoon. johtuuko tutkimuksessamme havaittu valkohäntäpeuran negatiivinen yhteys hirven vasatuottoon runsaana esiintyvän valkohännän mahdollisesti levittämistä taudeista ja loisista, hirven ja valkohännän välisestä resurssikilpailusta vai näennäiskilpailusta. Olisi todella tarpeen tutkia näiden kolmen lajin vuorovaikutuksen luonnetta. Mikä on suden vaikutus hirvikantaan Etelä-Suomessa. Onko Etelä-Suomen hirvikanta siis laskussa vai nousussa. Etelä-Suomessa sudet näyttävät keskittyneen alueille, joilla on suuret valkohäntäpeuratiheydet. Onko tälle löytynyt syytä. Syksyn 2023 jahdin jälkeinen Etelä-Suomen hirvitiheys 4,4 hirveä / 1000 ha oli 4,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Jälkimmäisessä tapauksessa runsaana esiintyvä valkohäntäpeura aiheuttaisi suden runsastumisen, mikä puolestaan johtaisi suden hirveen kohdistaman saalistuksen kasvuun. Koko Suomen hirvikanta kasvoi edellisvuodesta noin 6%
Nyt niitä on kaksi vähemmän, koska molemmat sudet kuolivat kolarissa. Ruotsi salli merimetsojen suojelumetsästyksen ennen Suomea.. Tästähän meillä on Suomessa kokemusta. Merimetsokanta huipussaan RUOTSIN merimetsokanta on jälleen huipussaan. Toinen susista oli uros ja toinen nuori naaras. Suurpetoyhdistyksen aktiivit olivat henkilökohtaisesti paikalle Brysselissä ja luovuttivat valituksen Ruotsia kohtaan. Suurpetoyhdistys on ilmoittanut valituksessaan ruotsin ilvesjahdin rikkovan EU-säännöksiä. Yhdistys halua pysäyttää ilvesjahdin ja on ilmoittanut tyytymättömyyttään siihen, että Ruotsin tuomioistuimet eivät sen mielestä noudata linjaa. Ruotsin merimetsokanta on tuplaantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tanskassa arvioidaan tätä nykyä elelevän 39–44 sutta kaiken kaikkiaan. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Ruotsin ilvesjahti EU:n hampaissa RUOTSISSA suurpetoyhdistys on tehnyt ilmoituksen ilvesjahdista EU-komissiolle. Kaksi sutta auton alle TANSKASSA on jäänyt kaksi sutta auton kolhimaksi. Runsaan merimetsokannan arvellaan olevan uhkana etenkin kalakannoille. Vuonna 2023 ruotsissa laskettiin olleen yhteensä 74 767 merimetson pesää ja 224 kolonnaa. Perusteetkaan eivät yllätä. Ja sotkuahan linnut tunnetusti aiheuttavat myös. Suomessakin paljon keskustelua herättävä laji on ollut myös länsinaapurissamme voimakkaasti lisääntyvä. Kuolleet sudet olivat hyväkuntoisia ja mahdollisesti pentue oli tulossa kaksikolle kevään mittaan
Hänellä oli korkeajalkaisia terrierejä, jotka olivat tulleet kuuluisiksi rintamailla erinomaisina saukonmetsästäjinä. Nyt farmaria uhkaa viiden vuoden vankeusrangaistus ja lähes miljoonan dollarin rahalliset seuraamukset. Luolatyöskentelystä ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1600-luvulta.Tällöin myös korostettiin, että hieman korkeajalkaisempi terrieri oli parempi kuin matalajalkainen, sillä se saattoi seurata paremmin ajokoiria ja ratsain eteneviä metsästäjiä. Borderin tarina alkaa yleisesti tunnetusta lammasvarkaasta ja säkkipillipiiparista Piper Allenista Holystonen Coquet-laaksossa. Borderi on Briteistä MONEN metsästäjänkin tuntema borderterrieri on alun perin Brittein saarilta. Täällä rotu lienee saanut alkunsa. Tuomio asiassa annetaan tämän vuoden heinäkuussa. 13 RIISTA ULKOMAILTA Outoa jättilammasjahtia YHDYSVALTOJEN Montanasta kantautuu kummia uutisia. Kuvio sai alkunsa 2013 kun farmari hankki Marco Polo argalin siemennestettä ja tarkoitus oli risteyttää geenejä muihin lammasrotuihin. Lopullisena tavoitteena oli jalostaa jättiläislampaita, joita olisi vapautettu Montanan vuoristoon. Innokaat trofemetsästäjät olisivat kuulemma olleet halukkaita saapumaan jättiläislammasjahtiin isolla maastureilla ja rahalla. 80-vuotias tilanpitäjä on vaarassa joutua leivättömän pöydän ääreen hankittuaan Kirgisiasta jättiläislampaan geenejä epämääräistä risteytystä varten. Vuosisatamme alkuun saakka nykyinen borderterrieri tunnettiin nimellä coquetdalenterrieri, erään North-Humberlandin laakson mukaan. Jo keskiajalla on Britanniassa ollut historiankirjojen mukaan terrierejä. Metsästykseen käytettävät borderit polveutuvat noista vanhoista käyttölinjoista.
Kilpailuun osallistuvia kuvia jaetaan Riistalehden digitaalisissa kanavissa ja parhaat kuvat julkaistaan kesäkuun numerossa. Osallistu mukaan: www.riistalehti.fi Nappaa tyylikäs kuva kevätpukkisaaliista ja osallistu kilpailuun! Sako Powerhead Blade sekä Riistalehti järjestävät yhteistyössä metsäkauriin kevätpukkijahdin ajan kestävän kuvakilpailun, joka kannustaa lukijoita ikuistamaan sekä jakamaan saalista kunnioittavia saaliskuviaan. Kolme parasta kuvaa palkitaan Riistalehden ja Sako Powerhead Bladen tuotepalkinnoilla! Yhteistyössä:
Kolme parasta kuvaa palkitaan Riistalehden ja Sako Powerhead Bladen tuotepalkinnoilla! Yhteistyössä:. 15 RIISTA M O N N I H I M A R I & E R Ä K I R J AT Metsästys s.32 “Norman kiikutti eläinlaatikoita Finnairin koneeseen, joka vei kauriit Helsinkiin.” S . Kilpailuun osallistuvia kuvia jaetaan Riistalehden digitaalisissa kanavissa ja parhaat kuvat julkaistaan kesäkuun numerossa. 1 6 E R I K O I N E N K I P P U R A S A R V I s.22 K E VÄ T P U K K I J O U S E L L A Osallistu mukaan: www.riistalehti.fi Nappaa tyylikäs kuva kevätpukkisaaliista ja osallistu kilpailuun! Sako Powerhead Blade sekä Riistalehti järjestävät yhteistyössä metsäkauriin kevätpukkijahdin ajan kestävän kuvakilpailun, joka kannustaa lukijoita ikuistamaan sekä jakamaan saalista kunnioittavia saaliskuviaan
Rääpysjärvi polki tikkujaloille latua paksuun hankeen, ja kauriit seurasivat. Suomen Riistakeskuksen edeltäjän Metsästäjäin keskusjärjestön projektissa vuosina 1985–1993 siirtoistutettiin länsirajan yli vaeltaneita kauriita suotuisimmille maille Etelä-Suomeen. ”Visio oli silloin, että jos kauriskantaa vähän buffataan, pääsisimme sitä jo elinaikanamme metsästämään. Metsäkauristyöryhmässä työskennellyt silloinen Uudenmaan riistanhoitopiirin riistapäällikkö Reijo Orava kertoo, että siirtoistutusten tavoite oli nopeuttaa metsäkauriin leviämistä sille tasolle, että sitä voidaan alkaa metsästää. Ajattelin mielessäni, että sitten kun olen eläkkeellä, eli noin vuoden 2020 tienoilla, kanta kestäisi metsästyksen”, Orava kertoo. Rääpysjärvi viisoo pellolle ja tuumaa, että maisema on muuttunut sitten 1980-luvun alun, koska pellon tilalla oli silloin metsää, mutta tuolla sitä hiihdettiin. Loppu on suomalaista riistanhoidon historiaa. Rääpysjärvi ilmoittautui vapaaehtoiseksi kauriinpyytäjäksi nelisenkymmentä vuotta sitten. Teksti ja kuvat P e k k a J u n t t i A arne Rääpysjärvi steppailee peltotiellä, laajan aukean takana kohoaa torniolainen kuusikko, tien päässä pilkistää Lääkkölän navetan pääty. Lopulta viiden kauriin tokka asusteli niin lähellä tietä ja taloa, että pyynti voitiin aloittaa.. 16 RIISTA METSÄKAURIS M E T S Ä K A U R IS Kauriintuojat 1980-luvulla Aarne Rääpysjärvi ja Arvo Norman ryhtyivät Metsästäjäin keskusjärjestön talkoolaisiksi metsäkaurisprojektiin, jonka tarkoituksena oli siirtää pohjoiseen vaeltaneita kauriita suotuisimmille maille. Tuolloin tiedettiin jo, että ilmasto muuttuu lämmetessään suotuisammaksi kauriille ja laji tulee runsastumaan seuraavina vuosikymmeninä. Loppu on suomalaista riistanhoidon historiaa. 1980-luvulla kauris oli jo Manner-Suomen lajistoa, mutta laji oli vähälukuinen. Hän kantoi poroeloa ruokinta-automaattiin, ja kun kauriit alkoivat käydä aterialla, Rääpysjärvi otti automaatin kantoon ja siirsi sitä lähemmäs maatilaa. Aarne Rääpysjärven ensimmäinen talkootehtävä oli houkutella kauriit metsästä lähemmäs Lääkkölän navettaa, johon oli tarkoitus virittää loukku
17 RIISTA METSÄKAURIS A d o b e S t o c k. 17 RIISTA METSÄKAURIS Loppu on suomalaista riistanhoidon historiaa
Tutkijat uskovat, että kauriit olivat istutuskantaa Ruotsista. Kauris tuli Suomeen omin jaloin, joten se ei ole vieraslaji vaan tulokaslaji. On jopa mahdollista, että se on paluumuuttaja. Sanastotutkimuskin antaa viitteitä tästä. Helsingin yliopiston tutkija Petri Nummin Suomeen istutetut riistaeläimet -vihkonen vuodelta 1988 kertoo, että kauriin muinaisesta esiintymisestä Etelä-Suomen sisämaassa ei ole arkeologisia, saati sub-fossiilisia todisteita, mutta kauriita on voinut esiintyä maassamme lämpiminä kausina. 18 RIISTA METSÄKAURIS ENSIMMÄISET Manner-Suomen kauriit vaelsivat kaakonkulmalle Venäjältä 1900-luvun alussa, mutta pysyvää kantaa ei muodostunut. Pian niitä esiintyi myös muiden pohjoisten jokien, kuten Ouluja Kemijoen rantametsissä. Vielä nykyäänkin kauriit viihtyvät siellä, kuten tämä Juha Tallgrenin ottama kuva osoittaa. 18 RIISTA. Vuonna 1552 puolestaan eräs Sven -niminen kuninkaallinen sai saaliikseen 136 Norman kiikutti eläinlaatikoita Finnairin koneeseen, joka vei kauriit Helsinkiin. 1980-luvulta alkaen kauriita on tullut myös Pohjois-Norjasta Suomen pohjoisimpiin kuntiin. Siksi niiden siirtoistuttaminen suomalaiseen luontoon on ekologisessa mielessä kokonaan eri asia kuin pohjoisamerikkalaisen valkohäntäpeuran luontoon vapauttaminen. Ahvenanmaalla tiedetään eläneen virkeä kauriskansa jo 1500-luvulla. Suomessa on monia Tarvas-alkuisia paikannimiä ja on arveltu, että sana ’tarvas’ on voinut tarkoittaa metsäkaurista. Siitä asti Tornion seudulla on ollut pysyvä kauriskanta. 1950-luvulla Pohjanlahden länsirantaa vaeltaneet kauriit ylittivät Tornionjoen ja asettuivat Suomeen. Vuonna 1537 Kustaa Vaasa ilmoitti metsäkauriin metsästyksen yhdeksi niistä syistä, miksi hän haluaa siirtää Ahvenanmaan hallinnon Tukholman alaisuuteen. Kauriita riitti tuolloin jo riideltäväksi asti. Lääkkölän maatila Arpelassa oli yksi metsäkauriin pyyntipaikoista
Norjasta kauris katosi kokonaan 1800-luvun alussa. Norman toimitti Raahen Rautaruukin herrain kesänviettopaikkaan seitsemän kaurista. Torniolainen kirvesmies Veikko Vähä rakensi loukut ja kuljetuslaatikot vanerista. 1950-luvulla Ahvenanmaalle istutettiin 42 yksilöä. Uudenmaan riistapäällikkö Pertti Orava muistelee, että lentoteitse tulleet eläimet sijoitettiin aluksi totutustarhoihin muun muassa Kirkkonummelle, Lohjalle, Rajamäelle ja Hollolaan. Jos oli pakkasta, hän kävi pyydöllä kahdesti. Siirroissa oli paljon puuhaa. Eläinlääkäri hoiti tapausta, mutta Rääpysjärvi ei pysty muistamaan selvisikö eläin siirtokuntoon. Aina siirto ei sujunut niin kuin suunniteltiin. Ainakin Vojakkalan erän, Alatornion metsästysseuran ja Tornionseudun metsästysseuran alueella toimi aktiivinen pyyntiporukka. Kerran loukussa oli samalla kertaa kaksi kaurista. Eläin ilmeisesti hävisi Ahvenanmaalta kylmenneen ilmaston ja kovan metsästyspaineen vuoksi. Kaurismaininnat loppuvat arkistoista 1600-luvulla. Geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen oli luultavasti yhtenä syynä sille, että kauriita tuotiin Lapin lisäksi myös Ahvenanmaalta ja eläintarhoista. Pohjanmaan riistanhoitopiirin riistapäällikkönä kaurisprojektin aikaan työskennellyt Jukka Bisi vastasi kuuden kauriin siirrosta Lapualle. Loukku oli noin kaksi, kolme metriä pitkä ”lautamökki” ja sen päässä oli aukko valoa tuomassa. Norman muistelee, että he saivat yhteensä kolmisenkymmentä eläintä. Kerran yhden kauriin virtsarakko jäätyi. Bisin mukaan yksi siirron tarkoitus oli tuoda pieneen suomalaiseen kantaan uutta verta. Mikäli kauris oli erehtynyt loukkuun, Rääpysjärvi sulki päätyikkunan ja pimensi loukun, että eläin rauhoittuu. He myös ruokkivat kauriita. EnsimAjokoiramiehiä tympäisi, että jahtimaille ilmestyi suomenajokoiralle mieluinen ajettava, joka pilasi hyvän jänisjahtipäivän.. Seminologina työskennellyt Aarne Rääpysjärvi tarkasti kaurisloukun noin kymmenen talven ajan joka aamu. 19 RIISTA METSÄKAURIS kaurista. Kannat hupenivat samoista syistä myös Etelä-Ruotsissa. Tornionjoen rantamaissa sijaitsevan Vojakkalan erän puheenjohtaja Arvo Norman loukutti kauriita veljensä Arttu Normanin kanssa Sadinmaan navetan liepeiltä Tornion Yliliakasta. METSÄKAURISPROJEKTI aiheutti suurta kiinnostusta Tornion riistaväessä. Kauriit olivat Normanin veljesten loukuttamia. Sitten hän soitti riistanhoitoyhdistykseen Martti Palsille, joka haki eläimen. Myöhemmin Venäjältäkin. Kauriit olivat kotiutuneet pihapiiriin niin, että talon perhepäivähoitajana työskennellyt emäntä seuraili niiden elämää hoitolasten kanssa. Ensin Norman vei kauriin kotiinsa aitaukseen. Siitä niitä lähti sitten erikokoisina partteina eteenpäin. Norman kiikutti eläinlaatikoita Finnairin koneeseen, joka vei kauriit Helsinkiin. Osa kauriista haettiin autolla, osan Norman vei itse. Vuosituhannen vaihteeseen mentäessä talvikanta oli Ahvenanmaalla jo 10 000–15 000 yksilöä
Pertti Orava uskoo, että metsäkauriin siirtoistutusprojekti olisi tänä päivänä kovemman takana. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Sami Aikion ja Jyrki Puseniuksen Metsä-lehdelle tekemä epävirallinen arvio kertoi, että kauriita oli vuonna 2023 jo lähes 100 000 kappaletta, siis enemmän jo kuin hirviä, joita lasketaan käyskentelevän Suomen kamaralla 80 000 yksilöä. Keskieurooppalainen kyttäysjahti tuli uutena jahtimuotona mukaan. Pertti Oravakin hankki mäyräkoiran Uudenmaan sorkkajahteihin jo 2000-luvun alussa. Orava kertoo pelänneensä, että vapautus johtaa hallitsemattomaan pyyntiin ja vaivalla hankittu riistalaji ammutaan yhdettömiin, mutta kävikin päinvastoin. Riistapäällikkö Pertti Oravan raportin mukaan 2000-luvulle tultaessa Uudenmaan kauriskanta kasvoi peräti 28 prosentin vuosivauhdilla. Metsästysseurat ja metsästäjät olivat varovaisia jahdeissaan. Yhteensä vuosien 1985–1993 aikana siirtoistutettiin 168 kaurista. Arvo Norman ja Aarne Rääpysjärvi kavereineen talkoilivat Suomeen paitsi uuden riistalajin, myös aivan uudenlaista, kiehtovaa metsästyskulttuu ria. Kauriskanta alkoi kasvaa. Yhteiskunnallinen keskustelu olisi kiivaampaa, ja ekologisia vaikutuksia mietittäisiin tarkemmin. Tahti oli niin raju, että se herätti jo huolta riistaväessä. Hän talkoili kaurisprojektissa kymmenen talven ajan, joka päivä. Kauris on sopeutuvainen laji, se viihtyy ihmisen muokkaamassa metsäympäristössä. Kauriin myötä uudet, pienet ajavat koirat yleistyivät. METSÄKAURIS. Sitä tavataan jokaisessa riistanhoitopiirissä jo nyt ja lämpenevä ilmasto antaa sille mahdollisuuden vakiintua yhä uusille alueille. Yhteensä vuosien 1985–1993 aikana siirtoistutettiin 168 kaurista. Pyyntiluvat poistuivat kokonaan vuonna 2005. Lopulta metsäkauriin kannankasvu taittui. Norman muistelee, etteivät kaikki metsästäjät olleet kauriin siirrosta innoissaan. 20 RIISTA METSÄKAURIS mäiset kolme ottivat kuitenkin heti jalat alleen ja suuntasivat rehun tuoksun vetämänä kolmen kilometrin päässä olevan navetan liepeille. Yhtenä suurimmista syistä on ilveksen runsastuminen. Kun vuonna 1988 Manner-Suomessa eli 300– 350 metsäkaurista, vuonna 1998 talvikannan koko oli noin 2 000. Norman hymähtää, että sekin riitti aiheuttamaan kateutta metsästysseurassa heissä, jotka eivät itse panneet kaurisasian eteen tikkua ristiin. Yhtäkkiä metsästäjät saavat nauttia kuulaista toukokuun öistä pukkijahdissa. SUOMALAISEN metsäkauriin tilanne on siis hyvä. Hanke osoittautui jättimenestykseksi. Etenkin lumisina talvina kissat harventavat kantaa paikallisesti rajullakin käpälällä. Aarne Rääpysjärvi palasi pyyntipaikoilleen Lääkkölän maatilalle. Susikonfliktista tohtoriksi väitellyt, Metsähallituksen erätalousjohtajana sittemmin työskennellyt Jukka Bisi sanoo, että sudellekin kauriista on tullut merkittävä saalisresurssi, valkohäntäpeuran ohella. Iso kysymys olisi sekin, mistä löytyisi Rääpysjärven ja Normanin kaltaisia talkoolaisia, jotka aikaa ja vaivaa säästämättä toteuttaisivat hankkeen. Ajokoiramiehiä tympäisi, että jahtimaille ilmestyi suomenajokoiralle mieluinen ajettava, joka pilasi hyvän jänisjahtipäivän. Kauriin metsästys päätettiin vapauttaa. NORMAN ja Rääpysjärvi eivät saaneet minkäänlaista palkkaa, mutta maaja metsätalousministeriö sentään maksoi kulut. Kauriin menestystarinan vuoksi, haave kävi toteen 20 vuotta aiemmin. Pertti Orava haaveili 1980-luvulla, että voisi istutusten vuoksi päästä eläkevaarina kauriinpyyntiin