Nro 3/2023 – 11,50 € Nro 3/2023 – 11,50 € R I I S T A T E ST A A PAL-VKO 2023-20 710640-2303 RII ST A 3/2 02 3 KORKEAVARTISET METSÄSTYSKENGÄT Varusteet SÄRMÄ TSL-LÄMPÖPUKU Optiikka HIKMICRO ALPEX A50T Aseet MERKEL K5 BLACK Hirvien laskemista yläilmoista KAHDEN TUPSUKORVAN KAATAJA Pitkässä testissä Sako S20 VILLISIKAA RUOTSIN RIISTAMAILLA
3 4 SISÄLLYS SÄRMÄ TSL-LÄMPÖPUKU. 3 2023 ”Kun emme näe enää vaivaa, saamme kokea yhä harvemmin vaivan tuoman nautinnon.” S . EL RANGE URAAUURTAVAA TARKKUUTTA SEE THE UNSEEN H-04E-US_Riista_230x297_FI.indd 1 H-04E-US_Riista_230x297_FI.indd 1 20.03.23 12:21 20.03.23 12:21 s.48 MERKEL K5 BLACK s.56 HIKMICRO ALPEX A50T s.64 NO
050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Saana Kamula Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen Marika Varpenius k a r tat Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media/Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 o s o i t t e e n m u u t o k s e t, t i l au k s e t ja l a s k u t u s Tilaajapalvelu p. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.fi Vuonna 2023 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. SISÄLLYS PUKKIJAHTIA ODOTELLESSA 3 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista Riistamailta 6 Ruotsin jahtilady no 1 8 Ulkomailta 10 Metsällä Hämeessä saaliiksi upeita ilveksiä 14 Riista Ruotsin rikkailla riistamailla 20 Kopterilaskenta paljastaa lähes kaikki hirvet 26 Riistaverstas 32 Varusteet Vertailussa metsästäjän varsikengät 38 Sako S20 ja kaksi tukkia 52 Kipplauf hurmaa ja opettaa metsästämään 60 Tuliko elektro-optiikka jäädäkseen. alv. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. 040-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Itselataaja t huomio! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. 68 Riistaruokana parempi makaronilaatikko 70 Viimeinen sana 72. alv
Jahti loisti poissaolollaan. Se on iso joukko, jonka luulisi kiinnostavan myös kasanedustajia. Vuosituhannen alussa valtaa valutettiin takaisin alueille, mutta nyt päätöksenteko on vuorostaan loitonnut kohteesta. Yleensä legendoissa on ainakin siemen totuutta. Saalis jäi kuitenkin laihaksi. Lapissa se on näkynyt siten, että kunnat ovat ottaneet agendalle muun muassa hirvenmetsästyksen, vaikka se ei niille mitenkään kuulu. Kittilä haluasi lopettaa hirvilupien myynnin ulkopaikkakuntalaisille kokonaan. V aalit tulivat ja menivät. Viime vuosina Suomi on valunut monella hallinnonalalla takavuosilta tuttuun keskushallintoon. Metsästäjät eivät ole mikään yhtenäinen porukka, vaan varsin sirpaleinen poppoo eri puolilta maata, joilla intressit vaihtelevat rajusti. Nyt metsästäjät kyselevät kuka päättää, mitä päättää ja missä. Joka tapauksessa älytöntä hommaa. Kerrotaan, että 70-luvulla Helsingissä päätettiin, montako lyijykynää Kainuun kouluissa sai tilata. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Nimittäin tuntuu vahvasti, että metsästysasioiden päätöksentekokone on leikkaamassa kiinni. Jos jotakin toivoisin metsästykseen, niin lisää paikallista sopimista. Se kertoo ennen muuta turhautumisesta valtakunnallisiin linjauksiin ja hähmäiseen päätöksentekoon. Päätöksenteko on kaukana Helsingissä. Vaaliteemoissa pisti silmään, että metsästys ei pistänyt silmään. Lounais-Suomen peuramailla ja Inarin valtionmailla metsästävien toiveet ja tarpeet ovat kuin yö ja päivä. Viimeisin esimerkki on mammuttimainen soteuudistus. Suomessa on yli 300 000 virallista metsästäjää. Metsästäjäliitolle pisteet kovasta yrityksestä. Herää kysymys, onko metsästys asemoitu väärin nykyhallinnossa. Mutta miksi metsästys ei päättäjiä kiinnosta. Koetaan, että ei voi vaikuttaa. 4 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Paikallista sopimista P e k k a M o M M o Kittilä haluaisi lopettaa hirvilupien myynnin ulko paikkakuntalaisille kokonaan. Täkyyn ei kentällä tartuttu. Sama koskee Itä-Suomen petopolitiikkaa. Siksi on outoa, että metsästyksestä päätetään ja ohjeistetaan isossa kuvassa valtakunnan tasolla, kun oikeastaan se on mitä puhtainta aluepolitiikkaa
AikuisVasojen osuus saaliissa oli viime vuosien tasolla. toisempi. Vasojen osuus saaliissa oli viime vuosien tasolla. hirveä. Saaliista noin 46 prosenttia oli vasoja ja 54 77,5 prosenttia. Hirvikannan huippuvuosina 2002–2003 saaliiksi kertoo. prosenttia oli uroksia ja 44 prosenttia naaraita. maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan. Aikuisten hirvien osalta saalis oli hieman viime vuosia urosvoitten hirvien osalta saalis oli hieman viime vuosia urosvoittoisempi. Kaadetuista aikuisista hirvistä 56 prosenttia aikuisia hirviä. Hirvikantaa on metsästetty viime vuosina pienemHirvikantaa on metsästetty viime vuosina pienemmäksi uusimpien, entistä matalampien tiheystavoitteiden mäksi uusimpien, entistä matalampien tiheystavoitteiden toteuttamiseksi. Saaliin koko oli von ja Pohjois-Karjalan riistakeskusalueilla. Viime kaudella myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin Viime kaudella myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 77,5 prosenttia. ja Pohjanmaalla. Nyt hirvikanta on pienin 20 vuoteen. Saaliin koko oli hieman alle puolet tämän vuosituhannen alun huippulukehieman alle puolet tämän vuosituhannen alun huippulukemista ja pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla”, mista ja pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla”, riistapäällikkö riistapäällikkö Jani Körhämö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta Suomen riistakeskuksesta kertoo. ”Saaliissa oli kasvua vain Kaakkois-Suomen, Pohjois-Sa”Saaliissa oli kasvua vain Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusalueilla. Viime keväänä julkaistussa Luonnonvarakeskuksen Viime keväänä julkaistussa Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa hirvikannan arvioitiin pienentyneen noin kanta-arviossa hirvikannan arvioitiin pienentyneen noin kuusi prosenttia ja olleen metsästyksen jälkeen noin 80 800 kuusi prosenttia ja olleen metsästyksen jälkeen noin 80 800 hirveä. Peurakanta laskussa LUONNONVARAKESKUKSEN uusiman kanta-arvion mukaan Suomessa on 120 000 valkohäntäpeuraa. Kari Lindholm Kari Lindholm Haukunta rikkoi kotirauhaa OULUN käräjaoikeuden mukaan tuntitolkulla päivittäin ulkohäkissä haukkuneiden koirien omistaja syyllistyi kotirauhan rikkomiseen. män. saatiin peräti 85 000 hirveä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 56 prosenttia oli uroksia ja 44 prosenttia naaraita. neellä metsästyskaudella aiempaa vähäisempänä saaliina. Siihen on suurin syy on tehostettu metsästys, joka tuottaa tulosta. Hirvikannan huippuvuosina 2002–2003 saaliiksi saatiin peräti 85 000 hirveä. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan. Riistakeskuksen mukaan hirvisaalis väheni edellisvuodesta Riistakeskuksen mukaan hirvisaalis väheni edellisvuodesta lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Lapissa, Kainuussa lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Hovioikeus ei ottanut juttua käsiteltäväksi, joten käräjäoikeuden päätös jää voimaan. Peurakantaa on haluttu leikata kovalla kädellä varsinkin tihentymäalueilla Lounais-Suomessa.. Valkohäntäpeurojen määrä on leikkaantunut kahdessa vuodessa peräti kaksikymmentä prosenttia. Nyt hirvikanta on pienin 20 vuoteen. Saaliista noin 46 prosenttia oli vasoja ja 54 prosenttia aikuisia hirviä. 6 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut K a r i L i n d h o l m & P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Hirvisaalis romahti HIRVIÄ HIRVIÄ kaadettiin päättyneellä jahtikaudella runsaat 37 000 kaadettiin päättyneellä jahtikaudella runsaat 37 000 yksilöä, mikä on noin 13 prosenttia edellisvuotta vähemyksilöä, mikä on noin 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tämä näkyi tammikuun lopussa päättytoteuttamiseksi. Tämä näkyi tammikuun lopussa päättyneellä metsästyskaudella aiempaa vähäisempänä saaliina
Asia kävi ilmi eläimestä otetusta dna-testistä. ”Paikalliset asukkaat kiinnittivät marraskuussa huomiota koiraeläimeen, joka liikkui susilauman perässä, mutta jolla oli kaulassaan nahkainen panta”, kertoo erikoistutkija Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa. Uusi arvio karhujen määrästä on noin 20 prosenttia pienempi kuin viime vuoden arvio. Luken arvion mukaan Suomessa on noin 1 700–1 900 karhua ennen tämän vuoden elokuussa alkavaa metsästyskautta. Lisääntymisajan rauhoitus molempien lajien kohdalta päättyi metsästysasetuksen muutokseen, jossa lajit määriteltiin haitallisiksi vieraslajeiksi. Karhukanta pienenee SUOMEN karhukanta pienenee edelleen, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Riistakeskus harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Myös villisika-havainnot ovat vähentyneet.. Määrä laski neljänneksellä vuodesta 2021. Eläin otettiin kiinni ja vietiin ensin löytöeläintarhalle. Luonnonvarakeskus kertoo, että viime vuonna metsästäjät saivat saaliiksi noin tuhat sikaa. HAO kumosi karhulupia ITÄ-SUOMEN hallinto-oikeus (HAO) on kumonnut seitsemän Suomen riistakeskuksen päätöstä karhun kannanhoidollisesta metsästyksestä Pohjois-Karjalassa. Päätökset koskevat poikkeuslupia 92 karhun kaatamiseksi. Villisiat taantuivat VILLISIKAKANNAN nopea kasvu on taittunut. RIISTAMAILTA 7 RIISTA R II ST A LU K U Koirasusi Tuupovaarassa POHJOIS-KARJALAN Tuupovaarassa marraskuussa 2022 kiinniotettu koiraeläin oli puoliksi susi ja puoliksi koira. K o k o v u o n n a p e d o t t a p p o i v a t y h t e e n s ä 5 5 6 1 p o r o a . Määrään sisältyy myös muu viranomaisten tietoon tullut suden kuolleisuus. HAO määräsi luvat toimeenpanokieltoon viime elokuussa ennen karhunmetsästyskauden alkua. Susien poikkeuslupiin rajoitus MAAja metsästalousministeriö rajoittaa Riistakeskuksen toimivaltuuksia susien poikkeuslupien myöntämiseen asetuksella, jonka mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää 1.2.2023 lähtien enintään 28 suden metsästämiseen. Asetus on voimassa poronhoitoalueen ulkopuolella, eikä siinä oteta kantaa suden kannanhoidolliseen metsästykseen. A h m a o l i y l i v o i m a i s e s t i s u u r i n v a h i n k o j e n a i h e u t t a j a , s i l l ä s u s i o l i t o i s e k s i s u u r i n j a t a p p o i 1 2 7 7 p o r o a . P e d o t t a p p o i v a t 5 561 p o r o a L a p i s s a k i r j a t t i i n v i i m e v u o n n a p e r ä t i 2 4 2 a h m a n t a p p a m a a p o r o a , j o k a o l i p i t k ä n a j a n e n n ä t y s . Minkillä ja supikoiralla ei rauhoitusta VILLIMINKIN ja supikoiran metsästystä on lupa jatkaa ympäri vuoden. Eläin lopetettiin joulukuun alussa valvontaeläinlääkärin päätöksellä
Suuri riski koiran menettämiseen susille on jo vaikuttanut hyvin paljon ajokoiraharrastukseen ja moni kieltäytyy laskemasta hirvikoiraa susialueilla irti lainkaan. Metsästys tullaan edelleen jatkossakin kyseenalaistamaan Euroopan unionissa. Samaan aikaan neljän suurpedon karhun, suden, ilveksen ja ahman kannat ovat nousseet voimakkaasti. Villisika, saksanhirvi ja kuusipeura ovat nopeimmin lisääntyneitä riistalajeja. Olen kotoisin pienestä itäisen Västerbottenin maalaiskylästä, jossa vanhempani harjoittivat maaja metsätaloutta. Lisäksi vakituisiin jahtialueisiin kuuluu Uumajan ympäristön sekä pohjoisemmat Västerbottenin alueet, missä meillä on omia maita. Meidän tulee olla nopeita ja notkeita, jotta voimme varmistaa metsästyksen ja riistanhoidon tulevaisuuden muutosten keskellä. Olen aina ollut kiinnostunut metsästykseen liittyvistä kysymyksistä ja vuodesta 2009 olen toiminut Jägarnas Riksförbundin (JRF) puheenjohtajana. MITÄ JÄRJESTÖ TEKEE JA MIKÄ ON SEN VISIO. Hirviä on vähennetty tietoisesti metsävahinkojen vuoksi. Politiikka, kaupungistuminen, tekninen kehitys ja ilmasto ovat olleet tärkeitä vaikuttimia. Petojen vaikutus näkyy valitettavan vahvana erityisesti siten, että se estää monilla alueilla järkevän metsästyksen. Toki on kysymyksiä, jotka ovat meidän jäsenille, eli metsästäjille lähimpänä sydäntä. MITKÄ OVAT KUUMIMMAT KYSYMYKSET RUOTSALAISEN JAHDIN OSALTA. Metsästys on kehittynyt vauhdilla. Järjestö käyttää perusmetsästäjän ääntä ja monet näkökannat ovat suomalaisittainkin tuttuja. Kyllä kuumimmat kysymykset liittyvät juuri suurpetoihin. Maanomistajien oikeuksia kunnioittaen tietysti, koska metsästämme heidän maillaan. Metsästys sai alkunsa paikallisessa kyläseurassa pienriista– ja hirvijahdin merkeissä. Olen metsästänyt koko ikäni. Tämä koskee tietysti eniten juuri perinteistä ruotsalaista metsästystapaa, jossa koira työskentelee itsenäisesti etäällä omistajastaan. Siellä toimin koiranohjaajana meidän jämtlanninpystykorvien kanssa. 8 RIISTA RIISTA LÄNSINAAPURISSA R II S T A L Ä N S I N A A P U RI SS A SAMASSA VENEESSÄ Solveig Larsson on Ruotsissa tunnettu metsästysvaikuttaja ja toimii Jägarnas Riksförbundin puheenjohtajana. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi tavoittelemme kaikille osapuolille hyödyllistä riistanhoitoa, jossa saavutetaan tasapaino metsästyksen sekä maaja metsätalouden kanssa. Juuri tästä tuleekin JRF:n visio ”yksinkertaistamme jahtiasiat metsästäjien puolesta”. Metsästän yhä tässä metsästysseurassa ja toimin siellä nykyisin myös hirvijahdin metsästyksenjohtajana. JRF työskentelee tietysti hyvin laajasti kaikkien muidenkin metsästykseen ja riistahoitoon liittyvien asioiden parissa. Järjestö perustettiin aikoinaan varmistamaan, että kaikilla maanomistajilla, niin suurilla kuin pienilläkin säilyy oikeus hirvijahtiin omilla maillaan. Riista-lehti kysyi Larssonilta, kuinka Pohjolan metsästyksellä menee. Monet sorkkaeläimet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä perusajatus on säilynyt tähän päivään saakka, vaikkakin edunvalvontakysymykset ovat muovautuneet ja niitä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Liian moni on menettänyt koiransa suden suuhun. Muutokset Ruotsin poliittisten päättäjien toimissa, kaupungistuva yhteiskunta sekä maankäyttö asettavat entistä kovemman paineen metsästysasioiden hoitoon. Kaiken perustana on vastuunkanto, vapaaehtoisuus sekä maanomistajien ja metsästäjien välinen yhteistyö. Erityisesti suteen, mutta myös suuri karhukanta vaikuttaa metsästykseen. Muutoksilla on ollut huomattava merkitys. Euroopan unionissa ei tunnuta ymmärtävän ruotsalaista (pohjoismaista) metsästystraditiota ja sen merkitystä. KUINKA METSÄSTYS ON KEHITTYNYT RUOTSISSA VIIMEISTEN 20 VUODEN AIKANA. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että Pohjoismaat jatkavat yhteistyötään ja turvaavat täkäläiset metsästysperinteet ja hyvän eettisen jahdin.. Metsäkaurista esiintyy edelleen lähes koko maassa, mutta hirvikanta on pienentynyt. MIKÄ ON JRF. Samaan aikaan pedoilla on suojelustatus. Teksti P a n u H i i d e n m i e s Kuva B e r t i l P e t t e r s s o n KUINKA SINUSTA TULI METSÄSTÄJÄ. MILTÄ METSÄSTYSKYSYMYSTEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ EUROOPASSA JA POHJOLASSA. JRF on koko maan laajuinen jäsenten järjestö, johon kuuluvat alueelliset metsästäjäpiirit
9 RIISTA RIISTA LÄNSINAAPURISSA Solveig Larsson näkee, että Ruotsissa ja Suomessa metsästys on samojen haasteiden edessä. Euroopan unionissa ei ymmärretä meidän tapaa metsästää koirilla.
tiedossa.. Lyhytkarvainen mäyräkoira on hyvin vanha rotu. Ensimmäiset kuvaukset maan alla ja päällä metsästävistä pitkänomaisista ja matalajalkaisista kiivaista koirista ovat vuosisatoja vanhoja. Metsästystä pikasvisravintoaan täydentämään. 12 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Munchenin olympialaisten maskotti LYHYTKARVAINEN mäyräkoira Waldi oli 1972 pidettyjen Munchenin olympialaisten maskotti. Maailman suurin metsästyskoira IRLANNIN susikoiraa pidetään maailman suurimpana koirarotuna. Waldi oli ruskea ja sympaattinen narttu. Saksalaisnuoret syövät riistaa yhä enemmän SAKSASSA SAKSASSA syödään paljon lihaa. Vasta myöhemmin jalostettiin muut karvanlaadut. Nuoret kaupunkilaiset ovat keksineet riistan teja. Alun perin sitä käytettiin koirakkona saalistettaessa suurikokoisia riistaeläimiä ja erityisesti susia. Metsästyskorttien määrä on ollut kasvussa ja etenkin pandemian aimäärä on ollut kasvussa ja etenkin pandemian aikana nuoret saksalaiset suorittivat metsästyskortkana nuoret saksalaiset suorittivat metsästyskortteja. Metsästyskorttien syödään paljon lihaa. Nuoret kaupunkilaiset ovat keksineet riistan kasvisravintoaan täydentämään. Viimeinen susi tapettiin Irlannista 1786. Metsästystä pidetään eettisenä ruuan hankintana ja detään eettisenä ruuan hankintana ja tehotuotetun lihan mainetehotuotetun lihan mainehaitat ovat kaikkien haitat ovat kaikkien tiedossa. Ehkä juuri siksi mäyräkoirien suosio seurakoirina räjähti. Tämän jälkeen rodun pääasiallinen käyttö suden metsästyksessä loppui ja irlanninsusikoirat lähes kuolivat sukupuuttoon. Hukka hoidettiin päiviltä Mayshallissa ja asialla olivat Watson of Ballydartonin irlantilaiset susikoirat
Tosin ruotsinkielisellä pohjanmaalla harrastettiin ajavia mäyräkoiria jo 1970-luvulla. Koko kannan arvioidaan olevan kaikkien osavaltioiden alueella yhteensä noin viisisataatuhatta yksilöä. Niiden piti kertoman mukaan olla steriloituja, mutta nykyisin Kolumbian virtahepokannan arvioidaan olevan noin 140 hipon suuruinen. Muhkea kojoottisaalis POHJOIS-AMERIKAN liittovaltion maaseudun luontopalveluvirasto arvio vuosittain kaadettavan vähintään 62 000 kojoottia. Eli kaadettava ei ole loppumassa kesken.. William kuoli päähän saamiinsa vammoihin. Lyhytkarvainen, pitkäkarvainen sekä karkeakarvainen mäyräkoira. Mäyräkoiria on yhteensä yhdeksän rotua. Ennen peurabuumia mäyräkoiria käytettiin lähinnä luolametsästyksessä ja jälkikoirina. Kesy jättiläiskenguru tappoi 77-vuotiaan omistajansa Länsi-Australiassa. Ensimmäinen tapahtui 1936. Mäyräkoirien kotimaassa Saksassa rodun suosio on ollut sen sijaan laskussa. Äskettäin tapahtuneessa kuolemantapauksessa kyseessä oli lemmikkikenguru. Sittemmin hipot ovat joko karanneet tai päästetty vapaiksi. Kenguru tappio toistamiseen VASTIKÄÄN on tapahtunut toinen kengurun aiheuttama ihmisen kuolema Australiassa viimeiseen sataan vuoteen. Sinne tuotiin Afrikasta myös neljä virtahepoa. Kussakin karvanlaadussa löytyy kolme kokovaihtoehtoa. Tuolloin menehtyi 38-vuotias William Cruickshank South Westistä yrittäessään pelastaa koiriaan kengurun hyökkäykseltä. 13 RIISTA ULKOMAILTA Mäyräkoirien suosio laskee MEILLÄ Suomessa mäyräkoirat ovat kasvattaneet suosiotaan metsästyskoirina, erityisesti peura-ajureina. Escobarin virtahevot HUUMEPARONI Pablo Escobar perusti aikoinaan oman eksoottisten eläinten tarhan Kolumbiaan. Normaalikokoinen, kaniini, sekä kääpiömäyräkoira
Harvinaisin lapasotka pesii vain Pohjanmaalla ja Lapissa. Kelluvan pesänsä pari rakentaa ruovikkorannalle ruo’oista, korsista ja kaisloista sekä vuoraa sen untuvilla pehmeäksi. Valitettavasti myös naurulokkikanta on vähenemässä, joten niistä ei ole suojaa petolintujen hyökkäyksiltä. Poikaset oppivat sukeltamaan ravintonsa, lähinnä pohjaeläimiä ja kasvinosia, jo nuorina, mutta pysyttelevät emonsa seurassa melko pitkään. Länsija Etelä-Euroopassa talvehtiva punasotka palaa maahamme jäiden sulaessa. 12 RIISTA RIISTALAJI S orsalintuihin kuuluvia sotkia on kaikkiaan kaksitoista lajia, joista kolme pesii meilläkin. Koiraista osa lähtee paluumatkalle jo ennen sulkimista, muut vasta syyskuussa. Yleisemmän ja hiukan suuremman tukkasotkan voi tavata kaikkialla maassamme. Yleiset lintuvesien kunnostukset auttavat niin punasotkaa kuin muitakin vesilintuja. Sen nykykannan arvioidaan olevan vain seitsemänsataa paria. Veden näkösyvyyden heikkeneminen vähentää sotkan ravinnon, eläinplanktonin ja pohjakasvien määrää. Linnun selkä on tuhkanharmaa, rinta ja perä ovat tummat. Lisäksi minkki ja supikoira karsivat kantaa niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Särkikalavaltainen järvi ei näet pysty ylläpitämään suurta vesilintujen määrää. Järven laskujokien pohjapadoilla saadaan nostettua vedenpintaa ja siten suurennettua avovesialueita.. Sotkat hakevat pesimisaikaista turvaa naurulokkien yhdyskunnista. Naaras munii toukokuussa 4-16 munaa ja hautoo niitä yksinään 3-4 viikkoa. Kannan romahtamiseen on monta syytä. Merkittävin tekijä on talvehtimisseutujen vesistöjen rehevöitymiRuovikoiden punapää Teksti M i k k o L a m m i n p ä ä Piirros K a r o l i i n a L a h t i nen, joka on osasyynä toiselle tekijälle – särkikalojen yleistymiselle. Järveen laskevien ojien saostusaltaat pyydystävät ravinteita ja lietettä. Tukkaja punasotka kuuluvat metsästyslain mukaisesti riistalajeihin, mutta punasotkan supistunut kanta ei tällä hetkellä kestä jahtia. Lisäksi samentuminen vaikeuttaa kokosukeltajien ravinnonhankkimista. Tukkasotkia on miltei satakertainen määrä. Punasotkakoiraan pää on nimen mukaisesti punaruskea, ja soidinaikaan sen silmät ovat jopa huomiota herättävän kirkkaanpunaiset. Punasotka (Aythya ferina) pesii lähinnä Ahvenanmaan ja Selkämeren rannikolla sekä Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen ravinteikkailla järvillä. Vielä pari vuosikymmentä sitten elinvoimaiseksi luokiteltu laji on taantunut meillä peräti erittäin uhanalaiseksi. Naaraspuku, jollainen on myös nuorilla linnuilla ja koiraillakin syksyllä, on siipien vaaleaa alapintaa lukuun ottamatta harmaanruskea
1 4 H I R V I L A S K E N TA A K O P T E R I S TA s.26 R II S T A V E R S T A S. 13 RIISTA R U O T S I S S A R I I S TA A R I I T TÄ Ä Metsästys s.20 “Näin iso ilves ei enää elä jäniksillä.” S
14 RIISTA ILVES I L V E S Kahden ilveksen mies Harva metsästäjä pääsee koskaan kaatamaan ilvestä. Jälkimäinen saalisilves on poikkeuksellisen kookas yksilö. Ahti Laaksonen onnistui ilveksen kaadossa kahdesti reilun viikon välein. Teksti ja kuvat J y r k i P u u p p o n e n 14 RIISTA ILVES
15 RIISTA ILVES Ahti Laaksonen ja jättimäisen kokoinen ilves. Painoa kissalla oli 27 kiloa.
Ilveksistä ei ole pulaa. Aamuvarhaisella lukuisat autopartiot etsivät tuoreita ilvesten jälkiä.. Ilvesten jälkiä ilmestyy öisin jopa talojen pihoille. Niitä asustelee metsästäjien havaintojen mukaan kymmeniä eri puolella kuntaa. Koko yön on satanut kuivaa pakkaslunta. Olisi jo aika saada ilvesjahti päätökseen. Autojen valokeilat pyyhkivät neitseellisen lumisia teitä kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Padasjoella metsästäjiä kannustetaan ilmoittamaan jälkihavainnoista suurpetoyhdyshenkilöille, Vaikka ilveshavainnot ovat arkipäiväisiä, pitää havainnot jaksaa tallentaa, koska muuten jahtiinkaan ei ole asiaa. Tuosta oli mennyt kettu, tuosta jänis. 16 RIISTA ILVES A amulla kuuden aikaan useampi autokunta eri puolella Padasjokea Päijät-Hämeessä aloittaa jälkien etsimisen. Lumihuntu on peittänyt kaikki vanhat jäljet ja pitkän lauhan jakson jälkeen maasto on taas valkean luminen. Ilveshavainnot ilmoitetaan suurpetoyhdyshenkilölle Padasjoen yhteislupa-alueen toinen ilveslupa on vielä käyttämättä ja helmikuun viikonloput käyvät vähiin
Jahti aloitetaan siellä, missä kissa on saatu ensimmäisenä kierrettyä mottiin. 17 RIISTA ILVES jotka käyvät varmistamassa jäljet Luonnonvarakeskuksen (Luke) suurpetohavaintojärjestelmä Tassuun tallennusta varten. Ihmisasutusta ilvekset eivät vähäisestä pyyntipaineesta johtuen juurikaan kavahda. Muutaman kilometrin päähän on myös kierretty toinen ilves rinkiin, joten odotukset ovat varsin toiveikkaat. Ilonen jakaa passipaikat porukalle ja metsästäjät siirtyvät kukin osoitetulle paikalleen. Ison ilveksen jäljen Ilonen oli löytänyt välittömästi parinsadan metrin päästä kotoaan. Vaikka ilveshavainnot ovat arkipäiväisiä, pitää havainnot jaksaa tallentaa, koska muuten jahtiinkaan ei ole asiaa. Ilveshavaintojen ilmoittaminen on erittäin tärkeää, koska Riistakeskus myöntää kannanhoidollisia poikkeuslupia vain, mikäli ilveskanta on elinvoimainen, ja erityisesti mikäli lupa-alueella on riittävän monta ilvespentuetta. Ilonen ottaa jahdin johdettavakseen ja tieto kulkee kaikille alueen metsästäjille: kokoontuminen kello 10.00. Yhteispelillä jahtiin Padasjoella ilvesjahti on organisoitu niin, että kerrallaan metsästetään yhtä ilvestä ja kaikki alueen metsästäjät voivat osallistua jahtiin. Jukka Ilonen ilmoittaa ensimmäisenä, että nyt on kissa kierroksessa. Kokenut amerikankettukoira voi hakea ilveksen vielä vuorokauden vanhalta jäljeltä, eikä ilveksen Ihmisasutusta ilvekset eivät vähäisestä pyyntipaineesta johtuen juurikaan kavahda. Lyhyen odottamisen jälkeen paikalle kaartaa myös kaksi koiramiestä neljän amerikankettukoiran kanssa. Luken arvion mukaan kyseisillä alueilla ilveksen kannankehitys oli laskeva tai kannan tiheys oli muuta maata merkittävästi pienempi. Riistakeskus ei myöntänyt lupia ollenkaan Kainuun, Lapin, Rannikko-Pohjanmaan eikä Pohjanmaan riistakeskusalueille. Koiramiehet eivät halua nimiään julkisuuteen tässä yhteydessä. Kissa oli liikkunut aivan asutuksen tuntumassa. Lupamäärä on lähes puolta pienempi kuin vuotta aiemmin. Ilves oli liikkunut valostumiseen asti ja lopulta se oli saatu rengastettua pieneen noin kolmesataa metriä kertaa 1 500 metriä alueeseen. Kuulopuheiden mukaan monessa paikassa jälkihavaintojen tallennus laiminlyödään, jolloin Luonnonvarakeskus tulkitsee ilveskannan vähentyneen. Suunnitelmana on ensin yrittää tästä, ja mikäli ilves karkaa, siirrytään koittamaan toista motitettua kissaa. Reilua viikkoa aiemmin Ahti Laaksonen kaatoi huomattavasti pienemmän ilveksen.. Vaikka rinki on pieni, ei siitä tällä miesmäärällä täysin pitävää saa. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueet elävät usein melko lähekkäinkin, mutta Luke ei näitä aina hyväksy erillisiksi pentueiksi. Sovittuun kokoontumispaikkaan kerääntyy eri seuroista reilut parikymmentä metsästäjää. Erityisen tärkeää on ilmoittaa kaikki pentuehavainnot. Jokainen voi arvuutella, onko kyseessä todellinen kannan aleneminen vai tilastoharha, koska havaintoja ei syystä tai toisesta enää ilmoiteta. Tälle metsästyskaudelle Riistakeskus myönsi koko Suomeen vain 178 kannanhoidollista ilveslupaa
Kissamaisen ketterästi ilves liikkuu lumisessa Ilveksen painoa arvuutellaan, koska nyt saaliina ei olekaan mikään pikkukissa. Nyt kookkaat ilveksen jäljet ovat tuoreet ja rinki on pieni. Koirat olivat melko lähellä ilvestä ja löysivät saaliin kuolleena muutaman kymmenen metrin päästä ampumapaikalta”, Laaksonen muistelee viikon takaista tilannetta. Kokenut ilveksen kaataja Ahti Laaksonen suuntaa hänelle osoitettuun passipaikkaan. Kokeneella ja itsevarmalla koiralla olisi myös suurempi riski ottaa yhteen ison ilveksen kanssa. ”Nuori ilves juoksi passiin noin 35 metrin päähän. On ilmiselvää, että ilves lähtee liikkeelle millä hetkellä hyvänsä ja silloin on oltava valmiina. Keli oli haastava, koska jahdin alkuhetkeen kello 11 mennessä tuuli oli aukeilta paikoilta pyyhkinyt jäljet kokonaan pois. Ammuin ilvestä kahdesti, mutta näkösälle se ei kaatunut. Ilves nostetaan puntariin, joka näyttää painoksi 27 kiloa. Metsästys lopetettiin saaliin jälkeen, mutta passeja purettaessa autosta nähtiin vielä useampikin alueesta poistuva ilves. Kaksi laukausta kajahtaa Passit ovat valmiina, joten Ilonen antaa luvan laskea koiran irti. Koiramies laski alueeseen hakuun kaksi amerikankettukoiraa Teritaipaleen Annan ja Aivin. Moni amerikankettukoira ajaa mieluusti ilvestä. Koirat ottivat nopeasti ajon, joka kaartoi suoraan Laaksosen passiin. Koiramies lähtee koiran kanssa seuraamaan ilveksen jälkeä. Muutama vuosi sitten mies kaatoi ensimmäisen ilveksensä. Koiramiehet päättävät jättää kokeneemmat koirat vielä reserviin ja antaa nuorelle puolitoistavuotiaalle Jetsulle mahdollisuuden. 18 RIISTA ILVES tarvitsisi olla edes lenkissä. Metsästämässä oltiin hieman pienemmällä porukalla, koska arkipäivänä kaikilla halukkailla ei ollut mahdollisuutta lähteä jahtiin. Koira ja mies seuraavat jälkeä, joka nousee mäen päälle passiketjun väliin. Ilves voi ahdistettuna olla koiralle vaarallinen vastus.. Tuolloin ringissä oli yhteensä viisi aikuista ilvestä, mikä kertoo ilvesten yleisyydestä alueella. Saalisilves oli nuori, arviolta kaksitai kolmevuotias 17-kiloinen kissa. Reilu viikko sitten Laaksonen ampui Padasjoen tämän vuoden ensimmäisen lupailveksen ja siis toisen itselleen
Ahdistettuna ilves voi heittäytyä selälleen ja raadella koiran mahapuolelta, jolloin pahimmillaan koira jopa kuolee. Koko operaatio kesti koiran löysäämisestä tuskin varttituntia pidempään. Näin iso ilves saalistaa jopa aikuisia peurapukkeja. Näin iso ilves ei enää elä jäniksillä, joten sen saaliiksi on vuosien varrella päätynyt varmasti lukematon määrä kauriita ja peuroja. Ilveksen painoa arvuutellaan, koska nyt saaliina ei olekaan mikään pikkukissa. Koiramiehet kiirehtivät ilmoittamaan, että koira olisi saatava mahdollisimman nopeasti kiinni. Ennen kuin koira ehtii ottaa ilveksen kunnolla ajoon vastapuolelta rinkiä kajahtaa kaksi nopeaa haulikon laukausta. ”Vähän kaukana oli, mutta merkkasi laukauksen”, mies kertoo puhelimeen. Amerikankettukoira on nopea, jalkava ja sitkeä petoajuri. Varsinkin haavoittunut ilves on isollekin koiralle erittäin vaarallinen vastus. Amerikankettukoirilla ajatetaan ja metsästetään Suomessa erityisesti supikoiria, kettuja ja ilveksia. Laaksonen kertoo, että ilves täytätetään metsästysseuralle muistoksi. Jahtiporukka kokoontuu tapaamispaikalle ihailemaan saalista ja onnittelemaan tuplakaatajaa. Koirilla ajatetaan yleensä yksin, mutta niillä voi ajattaa myös ajueena. Vuosittain rekisteröidään noin 100-150 koiraa. Näillä hampailla ilves on varmasti raadellut lukuisan määrän kauriita ja peuroja. Kooltaan rotu on melko samankokoinen kuin suomenajokoira, keskimäärin hieman kookkaampi. Suomeen ensimmäiset amerikankettukoirat tuotiin 1990-luvun puolivälissä. Hetken hiljaisuuden jälkeen Laaksonen ilmoittaa ilveksen löytyneen kuolleena ja koirakin on jo saatu kiinni. Ahti Laaksonen kuittaa radiopuhelimeen ampuneensa ilvestä, mutta äänessä on hienoista epävarmuutta. Ilves nostetaan puntariin, joka näyttää painoksi 27 kiloa. Amerikankettukoira on suosittu petokoira, joka ajaa mieluusti suurpetoja. Ilveksellä on vaikuttava purukalusto. Kiihkeä ajo voi päättyä myös siihen, että ilves nousee koiran ajossa puuhun. Rotu on erikoistunut petoriistan ajamiseen. Rotua voi käyttää myös karhun, suden ja villisian ajattamiseen. Koirilla ajatetaan yleisesti myös kettua.. Rotu polveutuu muun muassa englantilaisista ajokoirista ja historia juontaa 1600ja 1700-luvuille. metsässä täysin äänettömästi. Koira ajaa petoriistaa nopeasti ja kuuluvalla äänellä. Kokenut koiramieskään ei parinkymmenen vuoden kokemuksellakaan ole nähnyt saaliina noin isoa ilvestä. Nykypäivään mennessä on rekisteröity jo reilut 2000 koiraa. Rotu on helppo saada sorkkavapaaksi. 19 RIISTA ILVES Amerikan kettukoira ilvesajurina Amerikankettukoira on rotuna kehitetty Yhdysvalloissa
Osa niistä on tarjolla meille suomalaisillekin. 20 RIISTA AJOJAHTI RUOTSIN BÄLINGESSÄ Ruotsin rikkailla riistamailla Tukholman ympäristössä on riistarikkaita ja mielenkiintoisia jahtialueita. Tukholman läheisyys nostattaa hintoja, koska trenditietoiset ruotsalaisnuoret haluavat ajojahteihin ampujiksi. Kun taskussa on nippu luottokortteja, aivan pääkaupungin kupeesta löytyy helppoja ratkaisuja jahdinnälkään. AJOJAHTI RUOTSIN BÄLINGESSÄ. Laukaus pysäyttää ajon ja naapuripassi toteaa rauhallisella äänellä, ”det ligger”. Teksti ja kuvat P a n u H i i d e n m i e s Possulauma ryntää pasiin ulvova viiriäiskoiramäyräkoira-kopovlaika–sekoitus perässään