3 Pääkirjoitus 4 Villisika pisti varusteet uusiksi 10 Näin villisikahousut suojaavat 12 Metsästyskoirien määrä vähenee 13 Susiluvista tullut juridinen temmelyskenttä 15 Tanskassa tehdään superriista-alueita 16 Reportaasi; Jauhinkivenkantaja 22 Minkki käy pyydykseen Perämerellä 26 Satojen erätaulujen taiteilija 30 Näin Norjassa koulutetaan seisojia 36 Sakaalinmetsästystä Romaniassa 40 Testissä Norjan suosituin metsästysasu 42 Pekka Juntin kolumni 44 Jättitestissä kiikaritähtäimet kaikelle riistalle 60 Kudumainen kuva-arvoitus 62 Testissä pinoiskivääri Tsekinmaalta 66 Sako laittoi asehuollon uusiksi 68 Testissä Aimpoint Micro S1 -haulikontähtäin 74 Leupold LTO lämpökameralla haavakko löytyy 76 Nyt kokataan metsästäjän illallinen karhusta 82 Viimeinen sana 36 44 22 Tässä numerossa • 2/2018 KU VA Th om as Li nd y Ni ss en Sakaalijahdissa Romaniassa Minkkejä loukulla Yleiskiikarit testissä KU VA Ka ri Li nd ho lm KU VA Ar to M ää tt ä Riista_02-03-Sisalto-Paakkari_PM.indd 2 19.2.2018 11.17.44
Optiikkatestin tekeminen vaatii pitkää kokemusta ja herkeämätöntä tuoteseurantaa. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Se, että pystymme tekemään tämän kaltaisia optiikkatestejä, on mahdollista vain maahantuojien avustuksella. Sitä voi verrata autotestaajaan. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.. Kun olen jutellut meidän kokeneimpien testaajien kanssa, kaksi asia nousee aina esille. Me haluamme nukkua yömme hyvin nyt ja tulevaisuudessa. OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS Tilaajapalvelu p. H uh, mikä urakka! Tässä Riistassa on paljon toivottu yleiskiikaritesti. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. www.riistalehti.. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Onko testivoitaja aina itselle paras vaihtoehto. Tuotteet ovat kehittyneet ison askeleen kymmenessä vuodessa. Toinen asia on vielä tärkeämpi. Optiikkakilpailu sataa nyt toden totta kuluttajan laariin. Nyt tehty testi oli tasaisempi kuin koskaan aikaisemmin. . Me uskomme, että testit palvelevat myös valmistajia. Ja nyt on kuluttajalla mistä valita. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Nimittäin on niin, että harvassa ovat ne metsästysjulkaisut, kansainvälisestikin, jotka laittavat releet reilusti järjestykseen. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv. alv. Näin he voivat viilata tuotteita kentän vinkkien perusteella. Tällä kertaa päätimme ottaa mukaan mahdollisimman kattavan otoksen. Voidakseen arvostella tämän päivä tuotoksia, pitää olla vahva perstuntuma miltä 10 vuotta sitten ”uutuusvolkkari” tuntui. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Haluamme palvella testeillä ennen muuta lukijoitamme. Pekka Mommo pekka.mommo@riistalehti.fi Optiikkatestin tekeminen vaatii pitkää kokemusta ja herkeämätöntä tuoteseurantaa. TEKIJÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Jouni Kantonen Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm Arto Määttä Katja Piiroinen Pasi Uusitalo KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos KANNEN KUVA Thomas Lindy Nissen TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen PAINO Reusner AS, Tallinna ISSN 1796-8267 ITSELATAAJAT HUOMIO! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Me Riistan tekijät olemme ylpeitä testeistämme. Sakaali on yksi vahva ehdokas, kun puhutaan Suomen seuraavasta vieraslajista. Siitä iso kiitos heille. www.facebook.com/riistalehti Olemme ylpeitä testeistämme Ja vielä… Meidän Veikka oli Romaniassa sakaalijahdissa. Tärkeintä on, että tuote toimii missä pitääkin ja on mitä luvataan. Riista_02-03-Sisalto-Paakkari_PM.indd 3 Riista_02-03-Sisalto-Paakkari_PM.indd 3 19.2.2018 10.28.08 19.2.2018 10.28.08. Monesti testaaja itse ottaisi käyttöön muun kuin voittajan, koska tietää tarkasti mitä tarvitsee. Joka kerta nousee varsinkin somessa esille; kuka osti testin. Silti aina tulee sanomista. Veikan mukaan jahti oli erikoisin missä hän on koskaan ollut. Kuuluu työnkuvaan. Moni asia tässä maailmassa on kaupan, mutta Riistan testejä ei rahalla saa. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. VUONNA 2018 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA 1 JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. TOIMITUS Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@riistalehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Mommo p. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi JULKAISIJA Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. Siksi jokaisen kannattaa unohtaa hetkeksi nuotiot ja pohtia, mikä on juuri minulle sopiva. Kun käsien kautta lipuu vuosien varrella satoja tuotteita, tuotemerkit menettävät merkityksensä
Riistanhoitoyhdistykset kumminkin toivoisivat valtiovaltaa osallistumaan SRVA-henkilöstön kuluihin. Suurriistavirka-apu hälytetään aina paikalle, kun kolarin osapuolena on villisika ja hyvä niin, koska silVillisika pisti varusteet ja taktiikat uusiksi TEKSTI Jyrki Puupponen KUVAT Jyrki Puupponen, Henri Kesipasma ja Jari Kataja Haavoittunut villisika on arvaamaton ja vaarallinen eläin. Vuonna 2016 villisikakolareita oli 15 kappaletta, määrän tuplaantuessa vuonna 2017. Talkootyötä yhteiskunnan hyväksi Suurriistavirka-apu on poliisilta tulevien virka-apupyyntöjen suorittamista. Myös koiranohjaajilla on toi-miva yhteistyöverkosto”, Keskipasma valottaa yhteistyötä. Riistanhoitoyhdistykset ovat heränneet haasteeseen niin koulutuksen kuin varustautumisen tiimoilta. KOLARIELÄIMET 4 • V illisikakanta levittäytyy uusille alueilla ja kanta kasvaa tasaiseen tahtiin, mikä näkyy myös riistakolareiden määrässä. Yleisin SRVA-pyyntö on liikenteessä kuolleen hirvieläimen noutaminen tai loukkaantuneen eläimen jäljittäminen ja lopettaminen. loin haavakon perään saadaan asiansa osaavat kaverit ja koirat. Tehtävien hoitaminen vaatii hyvää ennakkovalmistautumista ja erikoisvarusteita. Silloin kun tehtävän kohteena on loukkaantunut suurpeto tai villisika, on SRVA-tehtävä suorastaan vaarallinen. ”Metsästämme villisikoja yhteisjahteina jopa kymmenen metsästysseuran alueella. SRVA-tehtävässä eivät päde Edes tienpenkalle tuupertunutta villisikaa ei kannata lähestyä kolaritilanteessa, vaan odottaa SRVA:n saapumista paikalle. Ruotsiin verrattuna villisikakolareita on vielä vähän, koska naapurissamme kolareita on vuosittain tuhansia. Orimattilan RHY:stä Jari Kataja ja Askola-Pukkilan RHY:stä Henri Keskipasma kertovat SRVA-tehtävien haasteista. Näin useammat met-sästäjät pääsevät tutustumaan ja oppimaan villisikajahdin lainalaisuuksia. Riistanhoitoyhdistykset ja paikalliset metsästysseurat tekevät Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueella ansiokasta yhteistyötä niin sikojen metsästyksen kuin SRVA-työnkin saralla. Loukkaantunut eläin pyritään eläinsuojelullisista, sekä yleisistä turvallisuussyistä, lähes keinolla millä hyvänsä tavoittamaan ja lopettamaan. Riista_04-09-Villisika_PM.indd 4 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 4 16.2.2018 8.53.52 16.2.2018 8.53.52. Kolarissa loukkaantuneen sian jäljille ei kannata lähteä ilman kokemusta ja hyvää ennakkovalmistautumista
metsästyslain säännökset, sillä esimerkiksi keinovalon käyttö on sallittua eikä maanomistusolosuhteista tarvitse välittää. Patruunoita on myös jaettu SRVA-tehtäviin osallistuville metsästäjillä. Toiminta on organisoitu siten, että Riistanhoitoyhdistykset tekevät sopimuksen paikallisen poliisilaitoksen kanssa suurriistavirka-avusta. Haavakkosian jäljillä Jari Katajalla on vuosien kokemus villisikojen metsästyksestä niin Baltiassa kuin SuoVillisika on nopea lisääntymään ja yli kahdenkymmenen eläimen lauma on tavattu myös Orimattilassa. 5 • Villisian metsästykseen koulutettavilta koirilta vaaditaan ennen kaikkea tervettä päätä ja nopeita jalkoja. Esimerkiksi Askolan-Pukkilan RHY on ostanut kahtena vuonna satoja täyteisiä haulikon panoksia, jotta jokainen pääsee etsimään omaan aseeseen sopivaa paukkua. Riistanhoitoyhdistykset tukevat jäsenistöjään ja erityisesti SRVA-tehtävien suorittamiseen tarvittavien tietojen ja taitojen oppimista. Villinpellon Hertalle on ammuttu lukematon määrä sikoja. Riista_04-09-Villisika_PM.indd 5 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 5 16.2.2018 8.53.55 16.2.2018 8.53.55. Jokainen RHY organisoi SRVA-toiminnan paikallisesti sopivalla tavalla yhteistyössä metsästysseurojen kanssa
Vuosittain Euroopassa kuolee useita henkilöitä yleensä metsästystilanteessa haavoittuneen villisian hyökkäykseen. Silloin kun kolarin osapuolena on villisika, autosta ei kannata nousta pois, vaikka sika jäisi ojan penkalle makaamaan. Haavakon perään lähdetään liian varomattomasti, jolloin onnettomuuksia sattuu”, Kataja kertoo. KOLARIELÄIMET Riista_04-09-Villisika_PM.indd 6 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 6 16.2.2018 8.53.56 16.2.2018 8.53.56. ”Haavoittunut villisika on vaarallinen eläin. Silloin kun kolarin osapuolena on villisika, autosta ei kannata nousta pois, vaikka sika jäisi ojan penkalle makaamaan. Kataja on ollut monesti sekä kolarissa että metsästystilanteessa haavoittuneen villisian perässä. Vasemmalla Henri Keskipasma Askola-Pukkilan RHY:stä ja oikealla Jari Kataja Ori-mattilan RHY:stä kahden itäsiperianlaikansa Lotan ja Villinpellon Hertan kanssa. Haavakkoa ei saa missään nimessä lähteä jäljittämään, sillä se on erittäin vaarallista ja haittaa SRVA työtä, koska eläimen jäljet sotkeentuvat. Viisainta on soittaa hätäkeskukseen ja odottaa autossa suurriistavirka-avun saapumista paikalle. Myös naarat ja ylivuotiaat siat tulevat päälle haavoittuneina ja ahdistettuina.” Jokainen haavakkotilanne on erilainen, joten ennen toimeen ryhtymistä tilanne arJari Kataja käyttää sikajahdissa suoravetolukkoista Merkel Helix kivääriä ja Zeissin Victory V8 kiikaria. 6 • messa. Ahdistettuina ne tulevat surutta päälle ja silloin niillä on tarkoitus tappaa. ”3-5 vuotiaat villisikakarjut eivät pelkää mitään
Hosuminen ei auta mitään, joten tehtävään valmistaudutaan huolella ja eläimen jäljelle pyritään saamaan mahdollisimman kokenut koira ja SRVA-henkilö. ”Jos kolari sattuu aamuyöllä, odotellaan suosiolla päivän valkenemmista.” Haavakon jäljelle lähtee yksi tai korkeintaan kaksi kokenutta kaveria koiran kanssa. Yleensä näillä kavereilla on hommaan treenatut koirat, kunnolliset varusteet sekä ennen kaikkea hyvä ampumataito. Pitää olla kanttia mennä haukulle, mutta turhan hullunrohkea ei saa olla. Sika hakeutuu yleensä tiheään kuusipuskaan, jolloin ampumatka on vain muutamia metrejä. Haukun alkaessa kuulostellaan, että jääkö sika paikalleen vai lähteekö liikkeelle. Yleensä koira lasketaan irti, kun on varmistuttu, että ollaan oikean eläimen jäljillä. Aseella pitää pystyä ampumaan käytännössä omiin jalkoihin, joten tähtäimen pitää olla sellainen, että sen suurennoksen saa käytännössä ykköselle. ”Toiminta on erittäin haastavaa varsinkin pimeässä. Varsinkin syvässä lumessa koiran loukkaantumisriksi kasvaa. ”Hyvä paikallistuntemus on touhussa tärkeää. Kolaritilanteessa autoilijan antamilla tiedoilla on suuri merkitys. Turhat riskit pitää välttää.” Aseena voi käyttää kivääriä tai haulikkoa, mutta oleellista on, että sillä on tottunut ampumaan nopeita ja tarkkoja laukauksia. 7 • vioidaan kunnolla. Koiran ja miehen yhteistyö onkin ensiarvoisen tärkeää.” Henkilöillä, jotka metsästävät villisikoja koirilla, on yleensä parhaat edellytykset myös suorittaa villisika SRVA-tehtäviä. Riista_04-09-Villisika_PM.indd 7 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 7 16.2.2018 8.53.58 16.2.2018 8.53.58. Autoilijaa haastattamalla pyritään saamaan tietoa, että montako eläintä oli liikkeellä, mikä oli kolarieläimen reaktio ja käytös, mikä oli lauman ja haavakon kulkusuunta sekä tietysti tarkka kolaripaikka. Koiralla liinataan jälkeä vähän matkaa, jolloin toinen kaveri toimii ampujana ja toinen koiranohjaajana. Haavakon jäljelle lähtee yksi tai korkeintaan kaksi kokenutta kaveria koiran kanssa. Haavakko pyritään kiertämään mottiin ja mahdollisesti passittamaan motti muutaman henkilön voimin. Metsästyksessä haavoitettu sika on kaadettu Hertan haukkuun
Sika on uskomattoman nopea eläin juoksemaan ja kääntymään. Koirat koulutetaan sikajahtiin yleensä leikin varjolla. Koiranohjaajan tulee tiedostaa, että sikajahti ei ole koiralle vaaratonta touhua ja niin eläinlääkärireissuihin kuin pahimpaankin pitää varautua. Jäljestäminen niin liinassa kuin vapaanakin opetetaan nuoresta pitäen. Jokaisesta hirvikoirasta ei tosin ole villisikajahtiin ja koiran käyttäytyminen sikojen kanssa selviää vain testaamalla. Periaatteessa samoilla koirilla, jotka haukkuvat hirviä ja karhuja, voi metsästää villisikoja. ”Villisika on koiralle vaarallinen vastus, joten koirat testataan ennen kuin ne hyväksytään SRVA-työhön ja lähetetään haavoittuneen sian perään”, Henri tähdentää. Monet rodut toimivat, niin pystykorvaiset kuin ajavatkin. VilliKoiranohjaajan tulee tiedostaa, että sikajahti ei ole koiralle vaaratonta touhua ja niin eläinlääkärireissuihin kuin pahimpaankin pitää varautua. Koiran täytyy olla rohkea, muttei yltiöpäisen uhkarohkea. Koiria kuolee joka vuosi villisikajahdeissa jopa enemmän kuin karhujahdeissa. Oleellista on koiran luonne ja ominaisuudet. ”Sialla on kova kylkipanssari, joten luodin pitää pysyä kasassa säilyttäen riittävän jäämäpainon myös luuosumissa. Taitojen kehittyminen vaatii koiralta paljon treeniä ja kokemusta. Villisian hampaat ovat veitsenterävät ja erittäin vaaralliset niin ihmisille kuin koirillekin. Kiväärin päällä on Zeiss Victory V8, joka on erinomainen tähtäin niin nopeisiin lähitilanteisiin, kuin vähän kauemmas ammuttaessa. Koiran pitää olla myös sitkeä eikä se saa jättää hommaa kesken.” Kataja kertaa hyvän sikakoiran ominaisuuksia. Koiran pitää merkata sika riittävän läheltä eli käytännössä haukkua sitä alle kymmenen metrin etäisyydeltä ja joskus jopa hieman näykkäistä eläintä. ”Ei ole yhtä ainoaa villisikakoirarotua. 8 • 8 • Kataja käyttää sikajahdissa suoravetolukkoista Merkel Helix kivääriä kaliiberissa 9,3 x 62. Ahdistettu sika ottaa koiran kohteekseen ja silloin koiralta vaaditaan nopeutta ja ketteryyttä. Hyvä koira vedättää sian puskasta näkyville, jolloin se voidaan ampua. Henkivakuutuksena villisikahousut Euroopassa on kehitetty erikoisvahvisteiset housut villisian hyökkäysten varalle. Käytännössä olen todennut Norman Oryxin luodin toimivaksi”, Kataja kertaa käyttämiensä patruunoiden ominaisuuksia. KOLARIELÄIMET Riista_04-09-Villisika_PM.indd 8 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 8 16.2.2018 8.54.00 16.2.2018 8.54.00. Kovan koulun koirat Villisikoja metsästetään yleisesti koirien avulla. ”SRVA-tehtävä ja yleensäkin haavakkojahti ei ole koirankoulutustapahtuma eli perään laitetaan varmuudella toimivat koirat”, Keskipasma jatkaa. Koiralta vaaditaan nopeat jalat ja terve pää
”15 metsästäjää ja SRVA-henkilöä tilasi kahden eri merkkisiä villisikahousuja, joten Villisika pyrkii juoksemaan ihmisen jalkojen välistä, jolloin terävät torahampaat pahimmillaan leikkaavat jalkojen suuret reisilaskimot poikki. Housut ovat yksittäiselle metsästäjälle kallis investointi, sillä hintataso vaihtelee 450-500 €:n kieppeillä. Orimattilan RHY:n alueelle villisikahousuja tilattiin jo viisi vuotta sitten, mutta sisiltä osin metsästysturvallisuus on parantunut.” ”Villisikojen metsästykseen suorastaan painostetaan ja vielä kun muistetaan miten haastava eläin on kyseessä SRVA-tehtävässä, niin olisi hienoa jos esimerkiksi Suomen Riistakeskus tai vaikka valtiovalta tukisivat turvavälineiden hankinnassa.” ”Ennen housuhankintaa tukea jopa hieman lupailtiin, muttei kuitenkaan lopulta saatu. 9 • 9 • Suurriistavirkaapuhenkilöt tunnistaa keltaisista SRVA-liiveistä. Varautuminen hyökkäykseen on perusteltua, sillä sika tulee ahdistettuna häikäilemättä myös ihmisen päälle. kojen levittäytyessä Pukkila-Askolan alueelle siellä herättiin myös valmistautumana sikahaasteeseen. Riski on todellinen erityisesti koiramiehille, joten villisikahousut ovat välttämätön varuste. Riski on todellinen erityisesti koiramiehille. Riista_04-09-Villisika_PM.indd 9 Riista_04-09-Villisika_PM.indd 9 16.2.2018 8.54.01 16.2.2018 8.54.01. ”Mietimme Riistanhoitoyhdistyksessä, että miten saisimme kuluja kuriin ja päädyimme pyytämään tarjoukset usealta valmistajalta isommasta erästä villisikahousuja. Villisika pyrkii juoksemaan ihmisen jalkojen välistä, jolloin terävät torahampaat pahimmillaan leikkaavat jalkojen suuret reisilaskimot poikki. Housut ovat hieman normaaleja jahtihousuja painavimmat ja jäykemmät, mutta moni villisikapyytäjä on ne ottanut käyttöön. Mustelmia tulee, mutta henki säästyy, vaikka sika pääsisikin hyökkäämään. Villisikahousut on kehitetty ehkäisemään juuri tätä vaaraa. Riistanhoitoyhdistys päätti tukea housuhankintaa 200 eurolla metsästysseuraa kohden, minkä lisäksi kimppatilauksella hintaa saatiin hieman listahintaa alhaisemmaksi. ”Siinä ei ambulanssia kerkeä soittaa, kun mies kuivaa tyhjiin”, Keskipasma huomauttaa. sian torahampaat ovat veitsenterävät. Se oudoksuttaa, sillä suurriistavirka-apu on pyyteetöntä talkootyötä yhteiskunnan hyväksi, ja vielä erittäin merkityksellistä yleisen turvallisuuden kannalta”, Keskipasma ihmettelee. Kilpailutimme ja pyysimme kokeiltavaksi Härkilän, Swedteamin ja Chevalierin villisikahousut”, Keskipasma kertoo. Housuissa on nivusissa erikoisvahvisteet, jotka ehkäisevät viiltohaavat.
• Housut ovat kauttaaltaan kevlarvahvistetut, myös takapuolelta. 10 • RIISTAMAILTA JAHTITURVALLISUUS • Housut ovat kevlar-vahvistetut. • Olkaimet ovat kätevät jämerien housujen kanssa. Yksi karjun hyökkäys voi tappaa. Kuvan housut painavat 1 200 grammaa. Reiden sisäosissa on suuret valtimot, jos ne vahingoittuvat on hengenlähtö lähellä. • Villisika hyökkää haaroväliin. • Housuissa on myös vedenpitävä ja hengittävä Goretex-kalvo. 500 euroa. Villisikahousujen anatomia Villisikahousut ovat halpa henkivakuutus. t. • Housut sopivat myös muuhun jahtiin ja ovat paksuuden vuoksi lämpimät. • Erikoisvalmisteiset villisikahousut maksavat merkistä riippuen n. tvat vat us. Toppaus pysäyttää villisian veitsenterävät hampaat. • Vahvat housut ovat normaalia painavammat. Kuvan housut: Chevalierin Protect GTX Pants. Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 10 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 10 19.2.2018 12.02.50 19.2.2018 12.02.50
Piisami uskaltautuu liikkeelle vasta hämärän laskeuduttua. Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 11 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 11 19.2.2018 12.02.54 19.2.2018 12.02.54. Kekomaisen pesänsä piisami rakentaa yleensä järven, lammen tai joen rannalle. RIISTAELÄIN Väriltään piisami on ruskea, mutta sen vatsa on muuta vajaan 40 senttimetrin pituista ruumista vaaleampi. Laji levittäytyi jo 1950-luvulla miltei koko maahan, ja se on pystynyt säilyttämään sijansa. Lajit eivät näet kilpaile samasta ravinnosta. Piisami-istutuksia ei silti voida syyttää vesikon häviämisesTEKSTI Mikko Lamminpää PIIRROS Karoliina Lahti Rantapenkkojen lättähäntä tä. Ensimmäiset piisamit istutettiin Kajaanin seudulle jo 1910-luvun lopulla, mutta kanta ehtyi. Siirtoistutuksia jatkettiin ympäri maan 1930-luvulle saakka. Poikueita, joissa on puolisen tusinaa poikasta, syntyy pesään 1-3 kertaa vuodessa ravinnon saatavuudesta riippuen. Piisami viimeistelee pesän heinillä, joilla se vuoraa kammion. Vesikko on muiden näätäeläinten tapaan peto, joka syö pikkunisäkkäitä, sammakoita, kaloja ja vesihyönteisiä. Vasta vuonna 1922 Tsekkoslovakiasta tuodut yksilöt sopeutuivat oloihimme ja muodostivat pysyvän kannan. 11 • V esikkokanta supistui maassamme huolestuttavasti viime vuosisadan alkupuoliskolla, ja laji katosi eläimistöstämme 1950-luvulla. Liha kelpaisi myös herkuttelijan ateriaksi, sillä luonnonmuonatuntija Turkka Aaltosen mukaan se voittaa paistettuna jopa sammakonreidet! . Lajille tyypillisesti littana häntä yltää reiluun puoleen ruumiin pituudesta. Paremman puutteessa pesäksi kelpaa myös rantatörmään kaivettu onkalo. Toisinaan se nappaa myös kotilon tai vesihyönteisen. Samoihin aikoihin maahamme tuotiin turkiseläimeksi Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia piisamia (Ondatra zibethicus). Pesä antaa turvaa pedoilta, sillä sen sisäänkäynti sijaitsee vedenpinnan alapuolella. Piisami elelee samanlaisissa elinympäristöissä kuin vesikko: järvien ja jokien rantamilla ja muissa pienvesissä. Piisami sitä vastoin kuuluu myyräeläimiin, ja se napsii mieluiten lumpeen, kortteiden, kaislan, sarojen ja muiden vesikasvien pehmeän meheviä osia. Painoa kertyy puolesta kilosta kahteen. Siirtolaisella ei ole minkin lisäksi luontaisia saalistajia, mutta huuhkaja, kettu ja supi ovat oppineet sen makuun. Se pystyy sukeltamaan jopa 20 minuutin ajan, ja kykenee myös syömään veden alla, sillä se saa suljettua huulensa, vaikka hampaat pureskelevat
Suomessa kielto saattaisi johtaa siihen, ettei metsäja peltoriistaa olisi lupa ampua lyijyhauleilla. Ruokintapaikkaa kannattaa siirrellä, ettei ravinto saastu ulosteista. Se järjestää heti jäsenistölle neuvontaa lupien hakemisessa ja lakiapua kielteisistä päätöksistä hallinto-oikeuteen tehtäviin valituksiin. Lyijyhauleille kaavaillaan rajoituksia EUROOPAN kemikaalivirasto esittää lyijyhauleille kieltoa Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla ja turvealueilla sekä näiden lähellä sijaitsevilla ampumaradoilla. 3155 Luonnonvarakeskus julkaisi arvion Suomen villisikakannasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsästäjien tekemät sudenkaadon poikkeusluvat ovat olleet sen verran puutteellisia, että ne ovat kaatuneet oikeudessa. Lyijypitoista lihaa toistuvasti syövillä on riski saada tästä lyijymyrkytysoireita. SUDEN kannanhoito ontuu todella pahasti. Metsästäjäliitto päättää vastata nyt samalla mitalla. Euroopan Kemikaalivirasto selvitti lyijyhaulien haitallisuutta Euroopan Komission toimeksiannosta. KU VA Ad ob e St oc k Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 12 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 12 19.2.2018 12.02.54 19.2.2018 12.02.54. Ruotsin elintarvikevirasto puolestaan on selvittänyt ammuslyijyn kertymistä riistalihaa syövien ihmisen elimistöön. Valittajien menestys perustuu siihen, että heillä on käytössä hyvät lakimiehet. Sudenmetsästyksen luvista on tullut juridinen prosessi, jossa metsästäjät ovat pahasti alakynnessä. Kun eläimet tottuvat aluksi kevyeen ruokintaan, voi niille sen jälkeen tarjoilla myös juureksia. Riistaa toistuvasti syövillä on lyijyä kaksinkertainen määrä muuhun väestöön verrattuna. Suosituksena on, että lyijypitoisella luodilla kaadetun eläimen osumakohta tulisi puhdistaa huolellisesti ainakin 10 senttimetrin laajuudelta. Hirvenmetsästykseen käytettävien lyijypitoisten luotien vaikutusta hirvenlihan lyijypitoisuuteen selvitettiin Eviran ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Arvion mukaan Suomessa elää noin 3155 villisikaa. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ravintotilannetta kannattaa helpottaa apuruokinnalla. Poikkeusluvista valittavat säännönmukaisesti tahot, jotka eivät halua, että susia metsästetään. Ruoki pieniä hirvieläimiä PAKSU lumipeite vaikeuttaa pienten hirvieläinten selviämistä talven yli. Ruokintapaikka on sijoitettava riittävän kauas yleisistä teistä. Esitystä perustellaan lyijyn myrkyllisyydellä. Miesten elimistöstä löytyi lyijyä enemmän kuin naisilta. Metsästäjäliitto sanoo tiedotteessa, että ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien rinnalle on noussut juridiikka tulkintoineen. Tilanne on kärjistynyt monilla paikkakunnilla niin pahaksi, että kolarieläinten jäljittämisestä vastaava SRVA-toiminta uhataan lopettaa koirien turvallisuuden nimissä. 12 • RIISTAMAILTA RIISTAMAILTA Ammuslyijy myrkyttää lihan TUTKIMUKSEN mukaan hirven osumakohtaa ympäröivän lihaskudoksen lyijypitoisuus voi olla jopa tuhatkertainen muuhun kudokseen verrattuna. Kanta on kasvanut yli 23 prosenttia viime vuodesta. Metsästäjäliitto irtisanoutuu nykyisestä kannanhoitosuunnitelmasta. Ravinnoksi sopii apilaheinä tai tuorerehu. Metsästäjien hakemat poikkeusluvat ovat kuluneella kaudella kaatuneet suojelijoiden valituksiin kerta toisensa jälkeen. RIISTALUKU Metsästäliiton mitta täyttyi susifarssissa Susien kaatoluvat valitetaan nurin kerta toisensa jälkeen
klo 11–15 Joentalo, Kivirannatie 13 Lippu 25 euroa, sis. Poikkeusluvan korvaava ilmoitusmenettely on mahdollista lentoasemilla, hyväksytyissä elintarvikehuoneissa, jätteenkäsittelylaitoksilla, vähintään hehtaarin suuruisilla marjaja vihannesviljelmillä, turkistarhoilla, kalanviljelylaitoksilla ja tuotantoeläinsuojien yhteydessä. -Viime vuosina suurpetojen määrä on kasvanut ja ne ovat levinneet ympäri maata. Syksyn jahdista jäi aikaisen lumentulon takia käyttämättä neljännes pyyntiluvista maakunnan hirvikannan ollessa muutenkin tavallista vankempi. Lintujen poikkeusluvat haussa RAUHOITTAMATTOMIEN lintujen poikkeusluvat ovat parhaillaan haussa. Hyljejahti on arktisten seutujen ”savannijahti”. Miehellä on tilillään yli 40 karhunkaatoa. Toisin kuin pari vuosikymmentä takaperin, nyt voi ihan hyvin törmätä jahdissa karhuun, Mäkimartti korostaa. Kymmenkunta uhanalaista lajia KULTASIRKKU on ainoa Suomen pesimälinnustoon kuuluva äärimmäisen uhanalaiseksi kuuluva laji. Keväinen, ahtojäiden seassa tapahtuva hyljejahti on elämys vailla vertaa. -Herman on legendaarinen karhumies ja puhuu muuten suomea, sanoo tilaisuuden puuhamies Juha Mäkimartti. Vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kymmenen lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky, tunturipöllö ja pohjansirkku. Seminaarin toinen puhuja on hylkeenmetsästäjä Jouni Heinikoski. Norjan karhukuningas Tornioon Ammattimetsästäjä Herman Sotkajærvi on kaatanut yli 40 karhua. Ensimmäistä kertaa järjestettävän tilaisuuden pääpuhuja on norjalainen ammattimetsästäjä Herman Sotkajærvi. Näytteitä toimittavat 45 riistanhoitoyhdistystä, kaikki paliskunnat sekä hirvieläintarhat. Lisätiedot www.kettumies.fi KOONNUT Kari lindholm JA Pekka Mommo Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 13 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 13 19.2.2018 12.02.55 19.2.2018 12.02.55. Luvat haetaan Riistakeskukselta. Poliisi varoittaa autoilijoita hirvistä, joita saattaa olla kokoontuneina tokkiin paksun lumipeitteen takia. Tornion Joentalon Suurpetoseminaarista. Suomessa on valittu sata näytteenkeräysyksikköä, jotka toimittavat Eviralle 3 000 näytettä kolmen vuoden aikana. Kinoksia saimaannorpalle SAIMAANNORPPA tarvitsee jälleen apukinoksia pesintää turvaamaan huonon lumitilanteen takia. Karhukanta on Suomessa vahva ja nallesta on tullut haluttu saalis. Poikkeuslupaa riistaja rauhoittamattomien lintujen pesimäajan metsästykseen tulee hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen ennakoitavissa olevan pyyntitarpeen alkamista. Kinoksia kasaavat Metsähallitus, WWF, Itä-Suomen yliopisto ja vapaaehtoiset auttajat. Paatsjokilaaksosta kotoisin oleva Sotkajærvi on ollut ikänsä tekemisissä karhujen kanssa ja tietää miten toimia, jos on nallen kanssa nokakkain. Kahvi ja sämpylä. JOS tekee mieli kuulla todellista karhunkaatajalegendaa, kannattaa varata paikka maaliskuun 17. Mäkimartin mukaan seminaareja on suunnitteilla lisää, silloin aiheina on muut suurpedot. 13 • KU VA Ad ob e St oc k Hirviltä ja peuroilta aivonäytteitä HIRVEN ja peuran aivonäytteistä kartoitetaan hirvieläinten näivetystautia, joka on näille tappava tauti. Supimiehenä tunnettu Mäkimartti päätti laittaa seminaarin pystyyn, koska sille on kentällä selvä tilaus. Pohjanlahden hyljekanta on erittäin runsas ja samalla klassinen hylkeenmetsästys on elpynyt. Suurpetoseminaari Tornio La 17.3. Sen kanta on heikentynyt Kiinassa tapahtuvan talvipyynnin takia. Lapissa suuri hirvikolaririski LAPIN teillä on tänä talvena normaalia suurempi riski hirvikolareille. Puhujat Herman Sotkajærvi ja Jouni Heinikoski Paikkoja rajoitetusti. Ilman pesän suojaa kuutit ovat vaarassa joutua petojen saaliiksi sekä alttiina ihmisen aiheuttamalle häiriölle. Suurpetoseminaari järjestetään Torniossa ensimmäistä kertaa. -Seminaarissa kuullaan Hermanin mahtavia jahtikokemuksia, Mäkimartti sanoo
Pirteällä pohjanpystykorvalla sen sijaan menee paremmin. Vaikka jämpti on top-10 listan kakkonen, on rekisteröintien määrä tippunut lähes 300 koiralla. Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa. harmaa norjanhirvikoira 771 (921) 12. Rekisteröinnit ylittivät 400 koiran rajapyykin ja se lähestyykin suomenpystykorvaa. Susia salametsästetään LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimuksen (Ilpo Kojola, Johanna Suutarinen) mukaan laittoman metsästyksen vaikutus Suomen susikantaan on suuri. Metsästyskoirien määrä laskee Rotukoirien rekisteröinnit kauttaaltaan laskussa. Metsästyskoirat paaluttavat edelleen kymppisakkia. Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 14 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 14 19.2.2018 12.02.55 19.2.2018 12.02.55. Sen paremmin ei mene hirvikoirillakaan. Metsähallituksen hirvenmetsästyksen alueluvat ovat haettavina 1.1. 31.1.2018 klo 16:00 saakka. Erityisen hyvinä vuosina koirasmetsoa ja koirasteertä voisi lisäksi metsästää 10.–31.1. Luvat haussa valtion hirvimaille MIKÄLI mielit ensi syksynä hirvijahtiin valtion maille, on sen suunnittelu syytä aloittaa viimeistään nyt. Jos kehitys jatkuu samalla laskevalla käyrällä, ajokoirien rekisteröinnit painuvat lähivuosina alle tuhannen. Pantasudet joutuivat salapyynnin kohteeksi muita susia useammin. 14 • KU VA Ad ob e St oc k RIISTAMAILTA Hirvivahingot tuplaantuivat METSÄNOMISTAJAT ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän, kertoo Suomen metsäkeskus. kääpiösnautseri 908 (762) 10. suomenajokoira 1 364 (1 584) 4. Rusakkosaalis on samalla aikajaksolla kasvanut vain lievästi pysyen samankokoisena viimeisten 20 vuoden aikana. jämtlanninpystykorva 1 549 (1 322) 3. labradorinnoutaja 2 125 (2 032) 2. karjalankarhukoira 593 (760) Metsästäjien petoinnostus näkyy koiramarkkinoilla, sillä amerikankettukoirien suosio jatkaa hienoista kasvua. Joinakin vuosina laiton pyynti on verottanut jopa 40 prosenttia susikannasta. Jämtlanninpystykorva on suosituin hirvikoira. Marraskuun puoliväliin mennessä vahinkoarviointipyyntöjä oli tullut yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sama koskee toista suosittua, norjan harmaata. Viime vuonna niitä päätyi kirjoihin 137 kappaletta. KAUKANA ovat ne 80-luvun kultavuodet, kun suomenajokoiria rekisteröitiin vuosittain yli 5000. Saalis painottuu Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Metsähallituksen hirvenmetsästysalueiden myöntämisessä ovat etusijalla hakijat, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta. Laiton pyynti todettiin 52 pantasuden kuolinsyyksi, luvallisessa metsästyksessä tapettiin 20 pantasutta. Aluelupaa valtion maille voi hakea netissä lupahakujärjestelmällä: https://lupahaku.eraluvat.fi. Siinä hyvinä lintuvuosina metsoa, teertä ja pyytä voisi metsästää jopa joulukuulle eli 10.9.–10.12. Pikinokkia rekisteröitiin 588 kappaletta, 2016 luku oli 737. shetlanninlammaskoira 1 098 (918) 8. kultainennoutaja 1 149 (1 191) 7. suomenlapinkoira 1 181 (1 281) 6. Metsäjänis häviämässä METSÄJÄNISSAALIS on pienentynyt kolmannekseen 30 vuoden aikana. Susien luonnolliset kuolinsyyt olivat tutkimusaineistossa harvalukuisia. Viime vuonna suokkeja rekisteröitiin Kennelliiton tilastojen mukaan 1364 kappaletta. Myös niiden määrä väheni reilulla sadalla. saksanpaimenkoira 1 305 (1 273) 5. Karjalankarhukoiran rekisteröinnit ovat myös laskussa. Top 10 2017 (vuosi 2016) 1. Myös Ruotsissa metsäjänis on hävinnyt lähes kokonaan maan eteläosista rusakon yleistyessä. Lintujahtiin halutaan jatkoaikaa METSÄSTYSASETUKSEN muutos on lausuntokierroksella. jackrusselinterrieri 929 (876) 9. Laskua edellisvuoteen tuli vajaat 200 jänispiiskaa
Ruokinnat ja suolakivet kiellettiin tartuntavaaran vuoksi. Myös Minnesotassa, josta Suomenkin valkohännät ovat kotoisin, on tehty rajoituksia taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Kaatomäärä on 4 prosenttia pienempi kuin kaudella 2016 ja reilusti alle viiden vuoden seurannan keskiarvon. Ruotsin tiheille hirvialueille. Toivottavasti tauti ei leviä Keski-ja Etelä. Tarkoituksena on parantaa erityisesti rusakon ja peltopyyn elinolosuhteita. Leviämisnopeus voisi olla räjähtävää luokkaa ja Suomen rajalle ei vaeltavilla eläimillä olisi pitkä matka. ”Näyttää siltä, että siellä missä tautia esiintyy, se leviää ja tartunnat lisääntyvät. Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 15 Riista_10-15-Sikahousut-Riistamailta_PM.indd 15 19.2.2018 12.02.56 19.2.2018 12.02.56. KOONNUT Panu Hiidenmies Jousi ohitti ruudin LänsiVirginian peurajahdissa METSÄSTÄJÄT kaatoivat 108 160 valkohäntäpeuraa Länsi-Virginiassa kaudella 2017. Suomessa elävistä peuroista ei toistaiseksi ole löydetty CWD :tä, mutta tilannetta kannattaa tarkkailla, metsästäjiä valistaa ja eläimiä testata tartuntojen varalta. Ensimmäistä kertaa laskentahistorian aikana jalkajousella kaadettiin enemmän peuroja kuin muilla jousityypeillä. Viime vuoden saaliista 44 127 oli perinteisellä ruutiasekaudella kaadettuja pukkeja. Sarvettomia peuroja kaadettiin kiväärillä 33 584 ja 4243 eläintä mustaruutiasein. Kaksi hirveä todettiin CWD:n kantajiksi Norjan Selbussa toukokuussa 2016. 15 • ULKOMAILTA Näivetystauti huolettaa Norjassa HUHTIKUUSSA 2016 CWD todettiin naarasporosta Norjassa tavallisen merkkauksen yhteydessä. Tätä ennen tautia oli tavattu vain Pohjois–Amerikassa sekä Etelä–Koreassa. Metsästäjät hoitavat talkoilla aluetta yhdessä maanomistajan kanssa ammattiriistanhoitajan ohjeiden mukaan. Jousella ja jalkajousella kaadettiin Länsi Virginiassa yhteensä 26 206 peuraa. Nordfjällan poronerotuspaikalla tavattu naarasporo käyttäytyi omituisesti ja kuoli pian tämän jälkeen. Mikäli nämä kaksi lajia pärjäävät, ovat asiat riistan kannalta hyvin alueella. Tanskassa vaalitaan pienriistaa TANSKASSA on käynnissä mielenkiintoinen pienriistan ja biodiversiteetin lisäämiseen tähtäävä projekti. Maanviljelijät, lintuharrastajat, mehiläishoitajat ja metsästäjät yhdessä tekevät vapaaehtoistyötä, jotta saataisiin perustettua 1000–1500 hehtaarin kokoisia superriista-alueita. Norjan valtio käynnisti hankkeen, jossa metsästäjät keräsivät näytteet kaadetuista hirvieläimistä metsästyskaudella 2016. Nousussa olevalle riistaruokatrendille CWD olisi kuin myrkkyä, vaikka tauti ei ihmiseen tarttuisikaan. CWD:n ei tiedetä tarttuvan ihmiseen, mutta saastunutta lihaa ei suositella syötäväksi. Jokaiselle luonnonhoitoalueelle on nimetty ammattiriistanhoitaja. Peurojen ruokinta on kielletty ja suolan tai mineraalikivien tarjoaminen eläimille on sekin pannassa. Kaksi tautitapausta löytyi lisää Nordfjällan poroista. Meillä on säännöllisesti uusia alueita, joista tautia löydetään, eikä ole olemassa työkaluja tai menetelmiä, joilla tautia voitaisiin hallita villieläimissä”, kertoo USGS kansallisen villieläin terveyskeskuksen CWD projektijohtaja Bryan Richards. Tulokset ovat, kuten arvata saattaakin, lupaavia. Hirvieläinten näivetystauti leviää Pohjois–Amerikassa NÄIVETYSTAUTI eli CWD on levinnyt useiden osavaltioiden alueelle Pohjois–Amerikassa. Norjassa päätettiin lopettaa saastuneen alueen porokarja ja metsästäjät pyrkivät kaatamaan myös villit hirvieläimet ympäröivältä alueelta
Tänä talvena jauhinkivistä on huutava pula. 16 • HENKILÖKUVA Kivienkantaja Kemiläinen Risto Viljanen rakensi jauhinkiviautomaatin kanalinnuille. Kokenut riistanhoitaja väittää, että lintukanta voi paremmin, kun kiveä on saatavilla. TEKSTI JA KUVAT Pekka Juntti Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 16 Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 16 16.2.2018 9.24.40 16.2.2018 9.24.40. Vuosikymmenten varrella hän on rakentanut satoja automaatteja Lounais-Lapin metsiin
17 • Risto Viljanen hiihti tutuille paikoille kivikuorma repussaan Keminmaan Viitakoskella ja perusti jauhinkiviautomaatin. Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 17 Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 17 16.2.2018 9.24.45 16.2.2018 9.24.45
Viljanen tiirailee puita ja laskee lopulta reppunsa sopivannäköisen ”tiheäoksaisen kuusen persaukselle”. Hän teki ensimmäiset sorastushavaintonsa jo 1950-luvulla kotipitäjänsä Hämeenkyrön metsissä. Juuri nyt se on tarpeen, sillä talvi on Viljasen mukaan vaikea. Jänikset ovat kuuppineet polkuja ladun yli sekametsästä kuusipeltoon, jonka puut ovat jämerässä rivissä. Esimerkiksi Kyrösjärven rannoilla lintua riitti. Puusukset sihahtelevat lumeen. Talvella soranajossa olleet äijät kiiruhtivat soranottopaikalle jo aamuyöstä, että ehtivät ensimmäisenä ottamaan paikalle saapuvan metson. Silloin apuun rientää Risto Viljanen. Viljanen kertoo tutkineensa aina tarkoin riistalintunsa. Ensin Viljanen ajatteli sen olevan vain paikallinen eriSora-automaatin teko alkaa noin kolmekymmentä senttiä pitkän pölkyn haulla. Saisi olla, sillä sellainen juoksee vielä vapaalla jalalla syksyn hirvijahdin loppusuoralla täällä Karihaaran erämiesten mailla Keminmaassa. Ura päättyy peltoon. Pellolta ponkaistaan ojan yli tiheään kuusimetsään. Sorateillä tepasteleva metso tai auton edestä pyrähtävä lintuparvi on yleensä tiellä juuri soranottopuuhissa. Viljasta voi kutsua jauhinkivikysymyksessä kokemusasiantuntijaksi. Risto Viljanen, 78, aukoo vanhaa latuaan, joka syntyi miehen viimeisessä hirviajossa. – Mutta ei ole vasanjälkiä. 18 • HENKILÖKUVA L ounais-Lappi nuokkuu paksun lumipeitteen alla. Isä opetti nuoren Riston tutkimaan lintujen lumikiepit ja katsomaan millaisia ulosteita sieltä löytyy. Toisin sanoen, linnut eivät saa soraa mistään. – Kaikki siemensyöjät tarvitsevat hyvät jauhinkivet. – Jauhinkivistä on huutava pula, Viljanen sanoo. Mitä lintu on syönyt, millaiset jauhinkivet sillä on, onko linnulla loisia. Vuonna 1970 Viljanen muutti Kemiin ja havaitsi uusilla jahtimaillaan, että kevättalvella lintujen ulosteet menivät löysiksi, monesti lintujen vatsat olivat aivan kuralla. Lumi tuli aikaisin, sitä on paljon ja välissä on kovia jääkerroksia. Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 18 Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 18 16.2.2018 9.24.47 16.2.2018 9.24.47. On rientänyt jo vuodesta 1970. Tänään täällä, kuusikon hämärässä kaamoksen sylissä, Viljanen näyttää miten hänen kehittelemänsä yksinkertainen sora-automaatti rakennetaan. Hän huomasi, että siellä missä oli hyvälaatuista soraa saatavilla, oli aina hyvin kanalintuja. Hämeenkyrössä linnunläjät olivat aina ”sikareita”. Linnut jauhavat ravintonsa sulavaan muotoon kivipiirassa, joka on lihasmaha, yhdenlainen mylly, jonne lintu kerää jauhinkiviä. Talvella täällä Lapissa, missä vankka lumi peittää maan, soraa ei ole saatavilla. Repussa on kiviä, kanalintujen iloksi ja onneksi metsään kannettuja jauhinkiviä, tarkemmin sanottuna vanha mehukatillinen kahdenlaista kvartsia ja sekasoraa, ”linnunhampaita”, joiden metsään kuskaamisesta Viljanen tunnetaan ja jota Viljanen pitää riistanhoidollisena elämäntyönään. Kaksiko niitä on ollut. Hirvenjälkiä risteää ladulle. Talitintti ei tartte, Viljanen sanoo. Risto Viljanen tarjoaa jauhinkiviä myös kotipihan linnuille. Taivas ei tiedä, ollako selkeä vai pilvessä. – Nämä on isoja
Aloitteen tekijä muun muassa toteutuneissa urosteeren talvimetsästyksen sallimisessa, minkin siirtämisessä vahinkoeläimiin. Hän aukoi sorarinteitä ja ojanpieluksia, ja sai huomata, että sorapaikoille ilmestyi linnunjälkiä. Muun muassa 50 linnunpönttöä vuodessa. – Parhaan miehuuden aikana olen laitellut kolmimisen sataa annostelijaa, Viljanen kertoo. Metsätien varrelta löytyneet linnunläjät ja oivallus olivat sen näätävuoden parasta antia. 1970-luvun lopulla Viljanen uskalsi jo todeta sorastuspaikoillaan, että säännöllisesti jauhinkiviä saavien lintujen vatsat olivat kunnossa. Mies innostui ja niin kuin suomalaiselle innostuneelle miehelle käy, hommat tuppaavat kasvamaan. Sitten eräänä talvena hän löysi linnun sikarikasoja parhaillaan rakennettavan metsätien varrelta ja sai ajatuksen: Jolla löysä vatsa, sillä huonot jauhinkivet. Paljon muutakin hän tekee. Lapin vuoden erämies 2014. Se sisältää muun muassa kvartsia, joka kestää ruuansulatuksessa kauan. Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 19 Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 19 16.2.2018 9.24.49 16.2.2018 9.24.49. Sora-automaatti on valmis. koisuus. Risto Viljaselle kanalintujen jauhinkivet ovat riistanhoidollinen elämäntyö. Kotoisin Hämeenkyröstä, tuli vuonna 1970 Kemin Veitsiluodon tehtaalle töihin, josta jäi myös eläkkeelle. 19 • Risto Viljanen 78-vuotias metsästäjä, luonnonsuojelija ja riistanhoitaja Kemistä. Viljanen alkoi hiihdellä metsissä lapio mukanaan
Jos on laiha rääpäle, kahden ja puolen kilon vanha metso, sillä ei ole kiviä oikein ollenkaan. Sinisiä ajatuksia tulee. Kävi ilmi, että 2-7 millin kivi on hyvä kiven koko, toki metsolta voi löytää yhdeksän millin kiviäkin. Hän hakkasi niitä tykiniskurilla pieneksi, koska tavallinen leka ei kestä kvartsin mäiskimistä. Marjakangas ei pidä lintujen talviaikaista jauhinkivien antamista tarpeellisena. Kun kelkan käyttö kiellettiin tavan pulliaisilta, Viljanen joutui jälleen suksimieheksi. Selässä oli vamma eikä miehellä ollut mitään mahdollisuutta hiihtää sorareppujen kanssa etäisimpiä sora-automaatteja huoltamaan. – Tämä kuuluu niihin asioihin, jotka luonto on itse järjestänyt, Marjakangas sanoo. Kivien merkityksen näkee myös saalislinnuista. Viljanen katselee aikaansaannostaan. Niillä pitäisi pärjätä läpi talven. Tutkija: sora ei ole talvella tarpeen Kanalintuihin perehtynyt Oulun yliopiston dosentti Arto Marjakangas suhtautuu skeptisesti Risto Viljasen havaintoihin. Marjakankaan mukaan soran tarjoaminen riistanhoitokeinona talviaikaan ei ole elinehto kanalinnuille, mutta linnun kyllä vaihtavat kiviä, jos niitä on tarjolla. – Kanalinnut vaihtavat syksyllä ennen lumia tiuhaan jauhinkiviä. – Metsän kanalintuja ei tarvitse ruokkia. Kovimmilla reissuilla rinkkaan oli pakattu kaksi kahdenkymmenen kilon ämpäriä hiekkaa. Siementen tarkoitus on houkutella paikalle pikkulintujen laulukuoro. Pökkelö juntataan kankaan päälle ja sidotaan puuhun. Niistä paljastuu auringonkukan siemeniä ja linnunsiemeniä. Kuusen juurelle Viljanen levittää ensiksi kankaan palan, siksi, ettei automaatista tippuvat kivet sekoitu lumeen. Se on sininen korkki, joka antaa automaatille oikein koron. 1980-luvulla sorastustoiminnan laajentuessa, Viljanen osti moottorikelkan. – Kun saa kauniin hyväkuntoisen linnun, sillä on aina hyvät jauhinkivet. Koivupökkelö nöyrtyy ja luovuttaa riistanhoidon käyttöön kolmenkymmenen sentin palan. Avot! Viljanen selventää. Risto Viljanen väittää, että ruokinta-automaateilla on vahva positiivinen vaikutus lintukantoihin. Kivipiirojen sisältöä on kyllä tutkittu. Mää oon aina sanonukki, että oon justiin niinkö Konstan Pylkkerö. Tai ainakin yritys on kova. Täytyi jälleen ajatella. Viljasen filosofian mukaan hyväkuntoinen, hyvin ruokansa talvella sulattanut lintu lähtee perimäpuuhiin vireessä ja voimissaan. Kivenkantaja Kemistä kaivaa vanhoja maitopurkkeja esiin. – Kun oli kuntoa, saattoi kulkea missä vain, jängilläkin. – Nytkö meinaa tupeltaa tämä homma. Kivilajeista kvartsi säilytti kivipiirassa parhaiten muotonsa ja sitä löytyi sorapaikkojen koeseulonnoissa Lounais-Lapissa luontaisesti vähän. – Koetapa olla itse talvi ripulilla ja sitten keväällä ryhtyä luomisentyöhön. Se on tarkoitettu pikkulinnuille. – Ja kun ensimmäinen löytää, muutkin löytää perille. Pullosta valuu soraa huovalle. Pullo puuhun kiinni, välipala takaisin reppuun ja mehupullo auki. Siispä mies alkoi keräillä kvartsimurikoita reppuunsa retkillään. Reppu keveni ja suksi liikkui taas. – Niitä on kuule heti riittävästi! Olen ihan itteni kanssa sinut siinä leimassa. Niilläkin on oma kielensä. – Hän on kovasti innostunut näistä jauhinkivistä. Täällä on niin monta sellaista taivaanrannan maalarin hommaa, ettei ole epäselvää yhtään! Viljanen hekottaa. Siitä tulee sora-automaatin alusta. Automaatista tuli aivan kelpo, jo tähän teeri voi löytää ja maisema on omiaan metsolle. Narun mitta on liian tipalla. Viljanen seuloi soran niin, että jäljelle jäi vain aines, josta on hyötyä linnuille. Titityy, titityy! . Mies tutkiskeli tarkemmin kiviä, teki mittauksia kivien koosta ja selvitti mitä kivilajeja niistä löytyi. Huopa ei jäädä samalla tavalla kuin puu, joten sora pysyy paremmin saatavilla. Nyt viisi kiloa rupeaa jo rajoittamaan, että mitäs varten minä enää tuonne asti menenkään, Viljanen hymyilee. – Tämä on tämmöstä Konstan Pylkkerön hommaa vähäsen. Risto Viljanen levittelee kananmunan kuoret ja siemenet automaatin viereen ja päälle ja tuumaa, että tämä on nyt tässä. Risto Viljanen kaivaa repusta sahan ja hyökkää kaatuneen koivupökkelön kimppuun. On niin just sopivalla mitalla toi… Eikö yllä! Näin siinä käy kun harvoin tekee. – En muista yhtään tutkimusta. Titityy, täällä on jotakin! Lintusten kuoro houkuttelee ison linnun paikalle. – Isompi asia tämä olisi jossain Siperiassa, jossa talvi on paljon pidempi. Viljanen kertoo, ettei hänen ”reviireillään” ole ollut koskaan huonoja lintuvuosia. – Tuo luonto tekee vuosien varrella kaikkea pientä. 20 • 20 • HENKILÖKUVA Lisäksi metsiin ilmestyi viitisen sataa pientä kivibaaria, joista suosituimpiin rakennettiin automaatti. Linnunruoka ei ole metsoja ja teeriä varten. Toisesta löytyy murskattua kananmunan kuorta. Hän väittää, että hän on saanut kiviautomaateilla aikaan jopa uusia reviireitä ja soidinpaikkoja. Viljasella on kotonaan saalislintujen kivipiirakivien kokoelma 1980-luvulta asti. Ei metsästä koskaan ole silmut ja urvut loppuneet. Välipalan päälle asetellaan soraa pullisteleva mehupullo alassuin. Automaatti on viimeistelyä vaille valmis. Ei auta kuin antaa myöten. Kun pökkelö on kiinni kuusessa, Viljanen naulaa pienen huovan palan sen päälle. On viimeistelyn vuoro. Automaatit ovat Viljasen mukaan oiva keino pitää kanalinnut metsästysalueella läpi vuoden. Sitten Viljanen kaivaa repusta ”välipalan”. – Nyt ootellaan vaan asiakkaita. Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 20 Riista_16-21-Jauhinkivekset_PM.indd 20 16.2.2018 9.24.56 16.2.2018 9.24.56. Se sopii mulle. Onko jauhinkivien merkitystä linnun kuntoon koskaan tutkittu. Hyvä kiven koko on 2-7 milliä