Kyseinen tarkkuusluoti toi tasalaatuisuudella ja hinnallaan, sekä ennenkaikkea lähtönopeudellaan ja tarkkuudellaan täysin uuden levelin linnustukseen. Golden Target on minun mielestä tämän hetken paras valinta 6.5 Creedmooren käyttäjälle niin lintumetsälle kuin tarkkuusammuntaan.” Miika Taskinen, latvalinnustaja Nro 1/2025 – 11,90 € R I I S T A T E S T A A PAL-VKO 2025-09 710640-2501 RII ST A 1/2 02 5 TESTISSÄ KYTISTÄHTÄIMET TONNILLA NÄIN SUSISOLMU AUKAISTAAN Latvalintuja ja hikeä Pohjois-Karjalassa Metsähallituksen erävalvonta kritiikin silmässä OPAS Näin rakennat kettukiväärin Deerhunter Tatra -sarkapuku Verijäljet paljastava valo Treksta -talvikenkä 5× rusakkorynnäkkö. LUE LISÄÄ JA KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: norma.sakosuomi.fi “Norma Golden Target on erittäin tervetullut lisä 6.5 Creedmoorin tehdaspatruunoiden kategoriaan. NORMA GOLDEN TARGET TARKKUUSPATRUUNALLA LATVALINNUSTAMAAN
1 2025 ”Otsikolla Erätarkastaja saa jatkossa tutkia metsästäjän repun ja saaliin lähetetty tiedote oli vaivatonta lukea voimannäyttönä, jopa pelotteluna.” S . 4 2 SISÄLLYS KETTUKIVÄÄRIÄ KASAAMASSA. s.60 LAKLAN LATVALINNUT s.24 TREKSTA JAHTIKENKÄ s.65 NO
alv. 050-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi j u l k a i s i ja Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 t o i m i t u s j o h ta ja Veikka Gustafsson p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi T E K I JÄT Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Pekka Juntti Saana Kamula J. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. facebook.com/riistalehti instagram.com/riistalehti youtube.com/riistalehti Huomio! Tilaajapalv elumme on vaihtunut. Latausarvojen käyttö vain omalla vastuulla. Pä ät o i m i t ta ja Pekka Mommo p. 03-42465354 Vuonna 2025 ilmestyy 9 numeroa, JOISTA YKSI ON TUPLANUMERO Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 € (sis. 10 %) Vuoden määräaikaistilaus 84 € (sis. Näin valitset kytispaikan ketun haaskapyynnille Kuvareportaasi talvisesta rusakkojahdista Riistaverstas: Rakennamme tukevan kytispaikan 18 30 34 32 Varusteet Testissä tonnin kytisputket hämärään Kokeilussa moderni sarkapuku Deerhunter Tatra Punavalo haavakon etsintään 46 66 68 Mummon murea palapaisti Viimeinen sana 70 72. Malinen Arto Määttä Jyrki Puupponen k a r tat Retkeilymedia Ahola / Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos k a n n e n k u va Saana Kamula ta i t t o Mäyrä Media / Benjamin Hokkanen Pa i n o Printall, Tallinna ISSN 1796-8267 t i l a a ja Pa lv e l u tilaajapalvelu@riistalehti.fi puh. Itselataajat huomio! Kansainvälisen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleissa esiintyvien latausarvojen oikeellisuudesta. Uudet yhteystiedo t: tilaajapalve lu@riistaleh ti.fi 03-424653 564 SISÄLLYS NYT SUKSIMAAN! 1 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Riistamailta – uutisia kotimaasta 8 Lainkuuliaisen metsästäjän reppuun ei asiaa Ulkomailta 10 14 Metsällä Susisolmu on ratkaistavissa. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.fi i l m o i t u s m y y n t i Henna Anttila, Kruunu Media Oy p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. alv
Testaamme optiikka aina äärimmäisissä olosuhteissa. Koska kukaan ei ollut aikaisemmin testannut kytisputkia nimenomaan metsästystä simuloiden, oli luotava testimenetelmät tyhjästä. Alussa yksi iso oivallus oli ristikon ja punapisteen merkitys hämäräkytiksessä. Voisi kuvitella, että mitään yllättävää ei ole tämän lehden testissä luvassa. Putket saatiin järjestykseen ja testi julki. Niin kuvittelimme mekin, kunnes teimme testin. Vertailu oli näin sama kaikille. Riista on nimittäin uranuurtaja ja ainut, joka edelleen testaa tällä tavalla hämäräoptiikkaa. Voidaan sanoa, että siitä alkoi punapisteen valtava kehitys. Sitä epäiltiin ja parjattiin. Seuraavassa mallissa se oli korjattu. @hw.hunt Maahantuoja www.hw-hunt.fi TERVETULOA HELSINGIN ERÄMESSUILLE HW-HUNTIN OSASTOLLE 5e11 TUTUSTUMAAN ALAN LAADUKKAIMPIIN BRÄNDEIHIN! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi T ässä Riistassa on testi tonnin maksavista kytisputkista. Voiko sillä oikeasti ampua pimeässä. Saman tapaan kuin maailman autovalmistajat tulevat Lappiin tekemään pakkastestit. Arvostamme suuresti suoraa ja rehellistä palautetta, niin valmistajien kuin Riistan lukijoiden taholta. Asetoimittaja Arto Määttä muistelee, että palaute oli alkuun raivoisa. – p e k k a m o m m o pekka.mommo@riistalehti.fi. Edellisestä vastaavasta on kulunut kuusi vuotta, nyt oli hyvä kohta päivittää tarjonta. Testin voitte lukea tuonnempaa, mutta kerron nyt hieman historiasta sen takana. Sitten pikkuhiljaa alkoi toimitukseen tulla hyvää palautetta. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS Pimeän pitkät perinteet P e k k a M o M M o Marssittiin jopa saksalaiseen kellariin ja katsottiin, onko se piste oikeasti tarpeeksi himmeä. Olemme huomanneet, että niin tekevät myös valmistajat, jotka haluavat kehittyä. Optiikka on kallista ja tavallinen kyttääjä ei pääse testaamaan sitä oikeissa olosuhteissa ja vielä rinnan eri merkkien kesken. Riista on testannut hämäräoptiikkaa vuodesta 2008. Jos se toimii meidän talvessa, toimii se kaikkialla. Kyttääjät läpi Suomen alkoivat pohtia testin tuloksia ja huomioita: ”kyllä tuossa oikeasti on järkeä”. Aikaisemmin niitä oli markkinoitua lähinnä teknisin tiedoin, miten esimerkiksi valo läpäisee linssit, mutta kokonaisuutta ei otettu huomioon, tai säätä. Marssittiin jopa saksalaiseen kellariin ja katsottiin, onko se piste oikeasti tarpeeksi himmeä. Palaute lisää molempien ymmärrystä ja on ennen muuta kuluttajan etu. Jotkut valmistajat ottivat palautetta suoraan testaajilta. Kaikki lähti liikkeelle ihmettelystä, mitä eroa eri tähtäimillä on. Kutsu aiheuttikin putkien tulvan toimitukseen. Myös oli uutta, että putkia testattiin rinnan tasaisessa olosuhteessa, eli Lapin kaamoksessa. Valmistaja totesi, että ei ollut, olitte oikeassa
@hw.hunt Maahantuoja www.hw-hunt.fi TERVETULOA HELSINGIN ERÄMESSUILLE HW-HUNTIN OSASTOLLE 5e11 TUTUSTUMAAN ALAN LAADUKKAIMPIIN BRÄNDEIHIN! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.fi
Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset, usein metsästäjät. 79 prosenttia vastaajista pitää Luonnonvarakeskusta melko tai erittäin luotettavana susitiedon tuottajana. ”Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Intissä metsästäjäksi PUOLUSTUSVOIMISSA järjestetään erilaisia vapaaehtoisia kursseja varusmiespalveluksen aikana. Ainutlaatuinen lumijälkilaskenta RIISTANISÄKKÄIDEN lumijälkilaskenta on täydessä vauhdissa. Helmikuun loppuun kestävä metsästäjien suururakka on ainutlaatuinen koko maailmassa. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R i i s t a m a i l t a Koonnut P e k k a M o m m o Kuvat A d o b e S t o c k Kansa luottaa Lukeen KANSALAISET luottavat Luonnonvarakeskuksen susitutkimukseen. Metsästäjät ovat viime vuosina kritisoineet muun muassa Luken tekemää suden kanta-arvioita liian pieniksi. Isä Frederik Torp toimi riistanhoitajana ensin Aulangolla ja sitten Harvialassa. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa. Tämä käy ilmi SusiLifen julkaisemasta tiedotteesta. Varusmieskoulutuksen ohella ja sen aikana Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa tuli mahdolliseksi käydä metsästäjätutkintoon valmentava kurssi ja suorittaa metsästäjätutkinto. Aloite tuli kantahenkilökunnalta, koska sen koetan lisäävän maanpuolustustaitoja. Hänen vanhempansa saapuivat Suomeen häämatkalle 1909 ja jäivät tänne. Myös riistaviranomaisiin ja poliisiin suhtaudutaan luottavaisesti. Aineistoja käytetään myös tutkimuksessa”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Sillä kartoitetaan eläinten kantaa ja kehitystä. Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Kirjassa esitellään myös Niels Torpille tärkeitä asioita, riistanhoitoa ja kanakoiratoimintaa.. Pohjoismainen metsästys esillä SUOMEN Metsästysmuseo juhlistaa eräneuvos Niels Torpin 100-vuotissyntymävuotta julkaisemalla kirjan Sata vuotta riistanhoidolle – Niels Torpin jalanjäljissä jahtimailla. Tanskalaista sukujuurta oleva Niels Torp (1924–2022) teki pitkän ja merkittävän uran metsästäjänä, ammattiriistanhoitajana ja koirakouluttajana
PE KK A M O M M O. Osa ulkosaariston perinteisestä lajistosta siirtyy yhä enemmän välija sisäsaaristoon. ”Saaristossa pesivien lintulajien kannankehitys on kuitenkin kokonaisuudessaan positiivisempi kuin lintulajien kannankehitys monissa muissa elinympäristöissä, kuten sisämaan vesistöissä”, kertoo asiantuntija Tuomas Seimola Luonnonvarakeskuksesta. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia. RIISTAMAILTA 9 RIISTA Susikanta kasvaa, pelko pysyy LUKEN mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa 2024 reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Koiran turvallisuus pelottaa OMISTAJAT, jotka pitävät koiraansa vapaana susialueella, ovat susista entistä huolestuneempia. Myös muita asioita pidetään aiempaa suurempina riskeinä vapaana ulkoileville koirille, kuten vilkkaita teitä ja heikkoja jäitä. Tuore selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. Hanhet runsastuvat saaristossa HANHET ja joutsenet ovat runsastuneet voimakkaasti viimeisten 35 vuoden aikana. Tämä käy ilmi Luken kyselystä. Saaristolintujen uudet kannankehitysindeksit vahvistavat käsitystä erityisesti hanhien (meri-, valkoposkija kanadanhanhi) ja kyhmyjoutsenen voimakkaan runsastumisen 1990-luvulta lähtien. Noin 35 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan, mikä on sama osuus kuin vuonna 2020. Samaan aikaan esimerkiksi isojen lokkien kannat ovat vähentyneet nopeasti
Kun on syytä epäillä luvatonta pyyntiä, metsästysrikosta tai vaikkapa laittoman saaliin kätkemistä, välineet ja saalis tarkastetaan.” Tiedote ja siitä seurannut uutisointi herättivät tuoreeltaan kiihkeää keskustelua. Tämän vahvistaa myös erävalvontapäällikkö Pelkonen Riistan puhelinhaastattelussa. Jos puhelin tai muu tavara otetaan erätarkastajan on ilmoitettava viipymättä asiasta poliisille, joka päättää takavarikoidaanko laite vai ei. Lapin kansan mielipidekirjoituksessa (3.1.2025) Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru piti tiedotetta liki valeuutisointina, koska säädetyn lain henki ei vastaa tiedotteen sisältöä. Asuntojen tarkastamiseen heillä ei ole toimivaltaa, koska se on kotirauhan piirissä. Enää tämä ei ole mahdollista. Lakimuutoksen myötä erätarkastaja voi myös eristää rikospaikan paikkatutkintaa varten ja ottaa haltuun rikoksentekovälineenä käytettyjä laitteita, kuten puhelimen, tabletin tai koiratutkan. Pelkosen mukaan laki on tehty niitä muutamia vuotuisia tilanteita varten, kun tiedetään, että rikos on tapahtunut, mutta erätarkastajan toimivaltuus ei riitä todentamaan sitä. Jos on syytä epäillä rikosta, repun lisäksi esimerkiksi saaliin säilyttämiseen käytettäviä kuljetusja varastotiloja voidaan tarkistaa. Näin ollen epäilty tekijä ei pääse poistamaan rikoksen selvittämisen kannalta olennaista tietoa. Teksti P e k k a J u n t t i Kuvat P e k k a M o m m o M etsähallitus tiedotti joulunpyhien jälkeen metsästyslain ja erävalvonnasta annetun lain muutoksesta ja sen vaikutuksista erävalvontaan otsikolla Erätarkastaja saa jatkossa tutkia metsästäjän repun. Myös asuntoauto tai asunnossa sijaitsevat saaliinkäsittelytilat voivat kuulua kotirauhan suojan piiriin. Kunniallisen metsästäjän näkökulmasta mikään ei muutu, vaikka Metsähallituksen tiedotuksesta ja sitä seuranneesta uutisoinnista saattoi saada toisen kuvan. Riistan haastattelemien lakiasiantuntijoiden Lainkuuliaisen, tavallisen metsästäjän näkökulmasta olennaista on se, että mikään ei muutu.. 10 RIISTA RIISTAMAILTA LAINKUULIAISEN PYYTÄJÄN REPPUUN EI KAJOTA JATKOSSAKAAN Eduskunta muutti Metsähallituksen erävalvontalakia. Tiedotteessa kerrottiin myös, että ”aiemmin metsästäjä on saattanut kieltäytyä avaamasta reppua. LAINKUULIAISEN, tavallisen metsästäjän näkökulmasta olennaista on se, että mikään ei muutu. Metsähallitus kirjoitti, että metsähallituksen erätarkastajat ja muut valvontaviranomaiset voivat jatkossa tarkastaa metsästäjän saaliin, pyyntivälineet ja kuljetusja varastointitilat, joissa saalista säilytetään. Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkosen mukaan Kiurun mielipidekirjoituksessa on virheitä, ja hän on kirjoittanut Lapin kansaan vastineen. Päällä olevia vaatteita erätarkastaja ei saa jatkossakaan tarkastaa. Jos on syytä epäillä rikosta, epäillyn puhelin, koiratutka tai muu telepäätelaite voidaan ottaa haltuun esitutkinnan varmistamiseksi
RIISTAMAILTA 11 RIISTA Ensi syksynä tavallisen metsästäjän ja erätarkastajan kohtaaminen sujuu aivan kuten ennenkin. Luvat kysytään ja kuulumiset vaihdetaan.
KIURU kirjoittaa Lapin kansassa, että länsimaisissa oikeusvaltioissa lainvalvojat eivät puutu kansalaisen elämään ilman asianmukaisia perusteita. 12 RIISTA RIISTAMAILTA mukaan erätarkastaja ei saa katsoa puhelimen sisältöä. Ei edes silloin, kun laitteen omistaja antaa siihen luvan. Syynä on se, että henkilö ei voi luovuttaa omia perusoikeuksiaan pois eikä virkamiehellä ole tässä toimivaltaa niitä ylittää. Hän voi tehdä muitakin jo aiemmilta vuosilta tuttuja toimenpiteitä, kuten tarkastaa onko ampumakoe suoritettu ja kuljetetaanko asetta oikein. Jos rikosepäilyä ei ole, erätarkastaja kysyy henkilöllisyyden ja metsästysluvat. Perusoikeudet suojaavat myös metsästäjää.. Uutta on myös se, että niskoittelusta voidaan määrätä sakkorangaistus
Metsähallituksen erävalvonta tarkastaa vuosittain 7000–10000 luonnossa liikkujaa. Pelkonen sanoo, että uusi laki antaa erävalvonnalle tarpeellisia työkaluja rikosten paljastamiseen. Nyt esimerkiksi erätarkastajalla on aito mahdollisuus turvata esitutkinta. Esimerkiksi sisäministeriön poliisiosaston lausunnossa kritisoidaan laajoja toimivaltuuksia: ”Esityksessä laajennettaisiin erävalvonnassa käytössä olevia toimivaltuuksia tavalla, joka ei muussa viranomaistoiminnassa vaikuttaisi olevan mahdollista. Silloinkin kun virkamiehellä on toimivaltaa puuttua perusoikeuksiin, esimerkiksi koskemattomuuteen, yksityisyydensuojaan ja omaisuudensuojaan, hänen on pidettävä huoli, että perusoikeuksia loukataan niin vähän kuin mahdollista. Nyt kirjatussa laissa henkilötarkastus ei ole rutiiniluontoinen toimi vaan poikkeustapaus. Näin on asian laita myös ensi syksynä. Ehdotetut toimivaltuudet eivät edellyttäisi rikosepäilyä…” PERUSOIKEUDET ovat oikeusvaltion pyhintä. Aiheesta lisää sivulla 42 Uusi laki antaa erävalvonnalle tarpeellisia työkaluja rikosten paljastamiseen. Tavallisen, lainkuuliaisen reppuun ei katsota, vaikka moni sai tiedottamisesta toisen kuvan. Repun ja muiden mukana olevien varusteiden tutkiminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun metsästäjä on liikkeellä jänisja vesilintuluvalla, hän istuu teerisuolla passissa kiväärin kanssa, reppu on pullea ja paikalta löytyy metsäkanalinnun höyheniä. RIISTAMAILTA 13 RIISTA Kiurun mukaan alkuperäinen lakiesitys olisi tarkoittanut sitä, että jokaista Metsähallituksen mailla metsästävää olisi kohdeltu lähtökohtaisesti rikollisena. Näin ollen pienemmät rikokset saati rike, vaikkapa metsästyskortin puuttuminen, ei anna tarkastajalle oikeutta kurkistaa reppuun. Jos on syytä epäillä rikosta, erätarkastaja saa ottaa puhelimen tai tutkan väliaikaisesta haltuunsa, mutta ei katsoa mitä laite sisältää.. Lausuntopalautteen myötä lakitekstiä muutettiin. Pelkonen kertoo, että henkilötarkastuksen, esimerkiksi repun tutkimisen edellytykset täyttyvät, kun on syytä epäillä luvatonta pyyntiä, metsästysrikoksen tavallista tai törkeää muotoa ja laittoman saaliin kätkemisen tavallista tai törkeää muotoa. Lakiesityksen lausunnoista ilmenee, että moni taho jakoi Kiurun huolen erätarkastajan toimivallan kasvusta perusoikeuksien kustannuksella. Ne suojaavat kansalaista viranomaismielivallalta. Vuonna 2024 peräti 96 prosenttia kansalaisen ja virkamiehen kohtaamisesta sujuu hyvässä hengessä ja ilman moitteen sanaa
Ilmeisesti myös metsästäjät jatkavat jahtia osaltaan.. Villisikojen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja viljelysmaiden tuhot ovat kasvaneet huolestuttavasti. 14 RIISTA ULKOMAILTA u l k o m a i l t a Koonnut p a n u h i i d e n m i e s Kuvat A d o b e S t o c k Villisikojen metsästys pannaan KENTUCKYN osavaltio on päättänyt kieltää villisikojen metsästyksen. Tavoitteena on vähentää sikojen määrää 80 prosentilla viiden vuoden aikana. Harvey sai ensiapua paikan päällä, mutta menehtyi vammoihinsa sairaalassa. Kielto tähtää siihen, että pyydystämisestä tulee tehokkaampaa. Hän oli viiden lapsen isä ja intohimoinen luonnossa liikkuja. Harvey, 58, menehtyi, kun puuhun paennut karhu ammuttiin ja se putosi hänen päälleen. Karhu putosi metsästäjän päälle VIRGINIALAINEN metsästäjä Lester C. Viranomaisten mukaan metsästys vaikeuttaa pyydystämistä, sillä se tekee sioista varovaisempia ja levittää niitä laajemmalle alueelle. Sotilaita villisikajahteihin ITALIAN pääministeri Giorgia Meloni on määrännyt 177 sotilasta metsästämään villisikoja. Onnettomuus sattui Lunenburgin piirikunnassa, kun metsästäjäryhmä yritti jäljittää karhua. Villisikapopulaation hallinta vaatii vuosittain jopa 70 prosentin vähennystä, mutta metsästys on tähän liian tehotonta
Tämä uskomaton laukaus tehtiin varsijousella. Käsin pidettävän ja vedettävän jousen ennätys on puolestaan Don Brownin nimissä. Pohjois-Dakota hanhimetsästyksen huipulla POHJOIS-DAKOTA on noussut hanhimetsästyksen mekaksi, kiitos osittain YouTuben luoman suosion. Myös Wisconsin, Kansas, Oklahoma ja Montana ovat huippukohteita hanhimetsästäjille.. Hän ampui vuonna 1987 perinteisellä Flight-jousella huikean 1 336 jaardia, 1 jalan ja 3 tuuman (1 222,01 metrin) päähän. Flight-jousiammunta on äärimmäinen yhdistelmä voimaa, tekniikkaa ja innovatiivisia jousivälineitä. 15 RIISTA ULKOMAILTA Liitää, liitää, liitää… JOUSELLA metsästettäessä pyritään riittävän lähelle ja eettinen jousilaukaus edellyttää myös tätä. Ikoninen viskin symboli NUMMIRIEKKO (red grouse), joka tunnetaan viskipulloista ”The Famous Grouse” -logona, on ollut skotlantilaisen luonnon symboli jo vuodesta 1896. Pisimmän matkan jousella ampunut henkilö on Harry Drake, joka vuonna 1988 saavutti huikean 2 047 jaardin (1 871,84 metrin) etäisyyden. Tarvittaessa nuoli kyllä lentää pitkällekin, mutta metsästyksen ja osumatarkkuuden kanssa voi olla niin ja näin. Tuotemerkki nimettiin tarkoituksella tämän ikonisen lintulajin mukaan. Valtion pitkään erinomaiset metsästysmahdollisuudet houkuttelevat nyt yhä enemmän metsästäjiä
WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL5i 3HGR DRIVEN TÄYDELLISET YHDESSÄ.
3 K Y L M Ä J A H I K I N E N L I N T U R E I S S U s.24 T A P I O LL E K Y T I S L A V A WWW.ASEUTRA.FI WWW.3HGR.FI ASE UTRA SL5i 3HGR DRIVEN TÄYDELLISET YHDESSÄ.. 17 RIISTA SUSI OPETETTAVA UUSILLE TAVOILLE Metsästys s.18 “Kettu ei välitä äänistä, jotka kuuluvat alueelle.” S
18 RIISTA SUSI S U S I Lisää susia ja pyynti päälle Kirjailija Tuomo Pirttimaa esitti Ylellä, että susia pitää olla enemmän, ja sitten niitä pitää alkaa metsästää. EU:n uudet linjaukset voivat avata tien Pirttimaan hahmottamaan sosiaalisesti kestävämpään susipolitiikkaan. Teksti P e k k a J u n t t i Kuvat A d o b e S t o c k 18 RIISTA SUSI
19 RIISTA SUSI 19 RIISTA SUSI
Silloin koko populaatio oppisi ihmisaraksi. Kun kettukoirakokeet ja kettukoirien kasvattaminen lisääntyivät, ajokoirakentältä alkoi kuulua mutinaa siitä, että vastuuttomat metsästäjät tappavat liikaa kettuja. Ihmisen ja suden rinnakkaiselon sujuminen on tunnetusti keskeinen reunaehto sille voiko susi menestyä jollakin alueella vai ei. Aiemmin kettu oli haittaeläin, riutta, joka piti tappaa aina tavattaessa, jotta lihariista säilyy. Pirttimaan mukaan pohjoisessa juuri metsästäjät ovat olleet laittamassa stoppia karhujen laittomille kevättapoille. Susikannan hoitosuunnitelman yhteydessä järjestettiin laajat kansalaiskuulemiset, joiden pohjalta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Jukka Bisi ja Sami Kurki koostivat Susipuhetta Suomessa -tutkimuksen. Amerikkalaistutkijoiden mukaan sudensuojelu onnistuu vain, kun toimille on paikallisväestön hyväksyntä ja oikeutus.. Kun karhukanta alkoi kasvaa, karhunpyytäjiä tuli lisää, ja sen arvo saaliina nousi. Tämä on ymmärretty virallisessa Suomessa jo pitkään. Suomen valtio yritti jo 2000-luvun alussa päästä keskusteluyhteyteen paikallisväestön kanssa. Pirttimaan ohella myös viranomainen on tuumaillut, että metsästyksen salliminen kenties viilentäisi metsästäjien ja paikallisväestön kuumia tunteita. 20 RIISTA SUSI K uusamolainen kirjailija ja karhukoirakasvattaja Tuomo Pirttimaa pöyhäisi suomalaista susikeskustelua Ylen kolumnissaan (17.9.2024). Vuonna 2015–2016 aloitettiin suden kannanhoidollinen metsästys, jonka tavoitteena oli lievittää paikallisväestön kielteisiä asenteita ja vähentää salametsästystä. Jos susia sen sijaan pyydettäisiin kuin muutakin riistaa, viisas peto oppisi nopeasti, että ihmisen lähellä ei ole hyvä olla. Pirttimaan mukaan yksi järjestelyn eduista olisi se, että riistaeläimenä suden arvo nousisi. Vanhankatajan kennelin isännän viesti oli ytimekäs. Karhu sai lainsuojan vasta 1990-luvun alussa. Sitä ennen se nähtiin lähinnä haittaeläimenä, jonka sai ampua pois väljin ehdoin. Hänen mukaansa Suomeen mahtuu nykyistä enemmän susia, mutta ne pitää saada pelkäämään sekä ihmisiä että ihmisten koiria. ”Viheliäinen koirantappaja” muuttuisi arvostetuksi saaliiksi. JOS Tuomo Pirttimaan kansankielisen avauksen kääntää tutkijaja byrokraattikielelle, Pirttimaa yrittää lisätä sudensuojelun sosiaalista kestävyyttä. Vuonna 2019 EU-tuomioistuin linjasi, että Yksi järjestelyn eduista olisi se, että riistaeläimenä suden arvo nousisi. Pirttimaa korostaa, että sudenpyynti pitäisi säätää laissa niin vaikeaksi, että metsästäminen todella on pyyntiä eikä tappamista. Amerikkalaisekologit David Mech ja Luigi Boitani esittivät vuonna 2003 julkaistussa teoksessaan Wolves, Behavior, Ecology and Conservation, että sudensuojelu ei ole mahdollista ilman paikallisväestön hyväksyntää ja oikeutusta. Pirttimaa vertaa suden tilannetta karhuun. Se onnistuu Pirttimaan mukaan sillä, että susia aletaan pyytää. Samankaltainen ilmiö oli havaittavissa esimerkiksi ketun kohdalla. Pirttimaa kritisoi nykyistä tapaa poistaa ongelmayksilö poikkeusluvalla nopeasti ja kliinisesti, koska tämä käytäntö ei opeta susia varomaan ihmistä, ihmisen kotieläimiä ja metsästyskoiria