Nro1/2019 – 9,80 € MYSKIHÄRKÄ X 5 Talvijänis, lumikenttien äänetön aave R II S T A T E S T A A Eränkävijän kirveet PAL.VKO 2018-48 683219-1809 Uudistunut metsästyksen erikoislehti Ilves ottaa miehestä mittaa Esittelyssä uusittu suosikki CZ 457 Kokeiltua: talvipassiin lumipuku ja haalari Suurpetojahti Suomessa kiinnostaa tanskalaisia
Sastan perinteiden mukaisesti emme viilaa grammoja, vaan teemme kestäviä ja teknisiä vaatteita tilanteisiin joissa varusteisiin on pystyttävä luottamaan sataprosenttisesti. www.sasta.?. Sastan sielu on syvällä suomalaisessa erämaassa ja perinteemme peilaavat suomalaisia eränkävijän arvoja sekä aitoa välittämistä luonnon hyvinvoinnista
Lue lisää ja katso lähin jälleenmyyjäsi www.hw-hunt.. KNITTED Neulottu Swedteam -pipo.. ZERO DRY M Tuulenja vedenpitävät metsästyshanskat kylmiin olosuhteisiin. RIDGE THERMO M Erittäin lämmin, tuulenja vedenpitävä uutuushaalari. Maahantuoja Oy HW-Company Ltd TALVI TULI. www.hw-company.. RIDGE HOOD Naamiohuppu. RIDGE ZERO COVERSET M Kevyt metsästysvaatteiden päälle vedettävä puku ainutlaatuisella DESOLVE® Zero -naamiokuosilla
1 8 SISÄLLYS. C Z 4 5 7 P I E N O I S K I V Ä Ä R I s.66 I LV E K S E N K I N T E R E I L L Ä s.24 T E S T I S S Ä K I R V E E T s.48 NO. 1 2019 Valkoisella jäniksellä on kaikki valtit käpälissä S
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. SISÄLLYS Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista Villisika-aitaa ei rakenneta itärajalle 8 Suomen suurperot kiinnostavat juutteja 9 Komea sarvipää saaliiksi 12 Talvijänis on vastustajista vaikein 18 Ilvesjahdissa hiki virtaa ja taidot punnitaan 24 Myskihärkäjahdissa Grönlannissa 30 Täytetty peura on näyttävä metsästysmuisto 38 Pekka Juntti kolumnoi täydellisestä koirasta 44 Riista testaa Metsästäjän mukana kulkevat kirveet 48 Chevalier Bushland-puku 60 Dovrefj ell lumipuku talvijahtiin 62 Swedteam haalari pakkaspassiin 64 Aseet CZ 457, odotettu pienoiskivääriuutuus Tsekinmaalta 66 Riistan testissä Bredan peruspuolari 70 Ammattilaisen vinkit turvalliseen aseenkäsittelyyn 73 Riistaruokana murea hirven sisä. alv. (03) 4246 5354 arkisin klo 9–16 Muina aikoina automaatti: p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. Vuonna 2018 ilmestyy 10 numeroa, JOISTA 1 JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. 040-7229 808 pekka.mommo@riistalehti.. T E K I J Ä T Joel Ahola Veikka Gustafsson Panu Hiidenmies Juha Jormanainen Pekka Juntti Tuomo Karsikas Mikko Lamminpää Kari Lindholm J. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. le 76 Viimeinen sana 80 TALVISTA JAHTIA 01. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. J U L K A I S I J A Outdoor Media Oy Y-tunnus 1441340-4 T O I M I T U S J O H T A J A , I L M O I T U S M Y Y N T I Veikka Gustafsson p. P Ä Ä T O I M I T T A J A Pekka Mommo p. facebook.com/riistalehti Itselataa jat huomio ! Kansainväl isen tavan mukaan Riista-lehti tai kirjoittaja ei vastaa artikkeleiss a esiintyvien latausarvo jen oikeellisuu desta. (03) 42 465 335 tilaajapalvelu@riistalehti.. alv. Latausarvo jen käyttö vain omalla vastuulla. Malinen Arto Määttä Katja Piiroinen Jyrki Puupponen Pasi Uusitalo K A R T A T Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K A N N E N K U VA Pekka Juntti T A I T T O Tenhelp Oy/Tenho Järvinen P A I N O Reusner AS, Tallinna ISSN 1796-8267 O S O I T T E E N M U U T O K S E T, T I L A U K S E T J A L A S K U T U S Tilaajapalvelu p. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty
Olemme tehneet säännöllisesti lukijatutkimuksia. Metsästys on edelleen kansanurheilua ja kaikkien ulottuvilla. Antoisia lukuhetkiä uuden Riistan parissa. Suomi on mahtava metsästysmaa. Haluamme myös kertoa kattavasti uutuuksista, aseista, varusteista ja koirista. Riistan testit ovat jatkossakin lehden syömähammas. Lukemalla Riistaa, onnistut hankinnoissa ja säästät selvää rahaa. Vaikka käsissäsi on uuden kokoinen ja näköinen lehti, emme ole tinkineet napsuakaan sisällöstä, päinvastoin. Tiedämme, että Riistan lukijat suhtautuvat intohimolla metsästysharrastukseen. Se napataan käteen uudelleen ja uudelleen. Haluamme tarjota lukijoille vain parasta, siksi uudistimme lehden ulkoasun. Samalla intohimolla porskuttaa myös Riistan toimitus. Siihen nähden kuinka syvällä metsästys on meidän kulttuurissa, on metsästysmedioita vähän, jos vertaa vaikkapa Ruotsiin. Juuri sinua varten olemme laittaneet lehden uuteen kuosiin. Erikoislehdet pitävät tutkimusten mukaan asemansa erittäin hyvin. 6 RIISTA PÄÄKIRJOITUS K iitos kun luet uudistunutta Riistaa. Jokainen metsästäjä on jutun arvoinen. Havuselluun painettu lehti on edelleen ylivoimainen käyttöliittymä. Haluamme antaa lukijoillemme asiantuntevia ja rahanarvoisia vinkkejä. Me Riistassa uskomme, että laadukkaalla metsästyslehdellä on paikka nyt ja tulevaisuudessa. Riista on jatkossakin vain ja ainoastaan metsästyksen erikoislehti, kalajutut kuullaan kavereilta. Riista on reilut kymmenen vuotta vanha lehti ja oli aika uudistua. Laadukas metsästyslehti pitää pintansa P E K K A M O M M O Riista on jatkossakin vain ja ainoastaan metsästyksen erikoislehti, kalajutut kuullaan kavereilta.. Lehden peruskivi on tanakasti suomalainen metsästys. Haluamme tarjota Riistan lukijoille vain parasta ja olla Suomen paras metsästyslehti. Kun suunnittelimme uudistusta, oli mielessämme koko ajan lukija, sinä. – P E K K A M O M M O pekka.mommo@riistalehti.. Uskomme metsästykseen nyt ja tulevaisuudessa kuin hirvisonni suuriin sarviin
1 6 O N K O K A R H U J A H T I V A A R A S S A . 8 ”Ensin metsäaukolle saapui emä ja vasa, niiden jälkeen tämä saaliiksi jäänyt sonni.” S . 7 RIISTA V I L L I S I K A A I TA A E I R A K E N N E TA Ajankohtaista s. s. 8 RI I S TA A R U O K A P Ö Y T Ä Ä N
Tanskalaiset maksavat aidastaan arviolta 11 miljoonaa euroa. Tanska puolestaan rakentaa Saksan vastaiselle rajalleen 68 kilometriä pitkän aidan samoista tarkoituksista. Raivauskustannukset ja maanvuokra tai pakkolunastuskustannukset tulisivat vielä tähän päälle. Nyt sikoja suunnitellaan kaadettavan aseilla joissa on valovahvistin.. P A N U H I I D E N M I E S Itärajalle ei sittenkään villisika-aitaa Aita olisi kallis ja estäisi myös karhujen ja susien liikkeet rajan yli. Käytännössä aitaa ei saataisi näilläkään kustannuksilla villisianpitäväksi suomalaisissa maastoissa. Yksikin ruttotapaus voisi aiheuttaa hyvin merkittävät taloudelliset menetykset suomalaiselle lihateollisuudelle. Selvityksen perusteella aita ei pystyisi todellisuudessa kokonaan estämään villisikojen siirtymistä rajan yli. Selvitys arvioitiin yhteensä 500 km mittaisen aidan mukaan. Lisäksi aita vaikeuttaisi myös muiden lajien liikkumista. Lännen Median mukaan Riistakeskus on antanut poikkeusluvan, jolla itärajalla 1000 sikaa saisi ampua aseella, jossa pimeänäkölaite. Syynä selvityksen tekemiseen ovat voimistuvat pelot Afrikkalaisen sikaruton (AFS) leviämiseen Suomeen. Tanskan aita tulee olemaan 1,5 metriä korkea, mutta sillä ei suljeta teitä. Aiemmin on uutisoitu, että erityisesti suomalaisen sianlihan vientimarkkinat Kiinaan vaikeutuisivat välittömästi, mikäli Afrikkalaista sikaruttoa tavataan Suomessa. 8 RIISTA RIISTAMAILTA R I I S T A M A I L T A Koonnut K A R I L I N D H O L M J A P E K K A M O M M O MAAJA METSÄTALOUSMISTERIÖ ilmoittaa selvitysten johtaneen päätelmään, että niin sanottua sika-aitaa ei rakenneta Suomen ja Venäjän rajalle estämään villisikojen siirtymistä itänaapurista Suomeen. MMM selvitti asiaa ekologisista lähtökohdista. Aidan lopullinen pituus tulee olemaan 1237 kilometriä ja kustannukset arviolta 50 miljoonaa euroa. Pelkät 500 kilometrin pituisen aidan kustannukset olisivat selvityksen mukaan olleet vähintään 15 miljoonaa euroa Suomessa. Erityisen ongelmallisena selvitys pitää EU:n Luontodirektiivin tulkintaa Suomen suurpetopopulaatioista, mikäli aita toteutuisi. Tiettävästi AFS on kuitenkin levinnyt jo useisiin sikaloihin Kiinassakin. Puola rakentaa pikavauhtia aitaa Kalingradin, Ukrainan ja Valkovenäjän vastaisille rajoilleen. Villisiat pitävän aidan kustannukset olisivat olleet reilut 30 000 euroa kilometriltä
Maaja metsätalousministeriö on lausunnossaan komissiolle korostanut, että esitetty tiukennus ei ole linjassa Euroopan parlamentin asiaa koskevien lausuntojen kanssa. Kohteet ovat muun muassa vanhaa metsää, metsäsaarekkeita, kallioita ja lampia.. Viimeisin yläraja oli 53 sutta metsästysvuotta kohti. Komission esitys tulkintaohjeen muutoksesta rajoittaisi nykyistä karhun ja ilveksen poikkeusluvilla tapahtuvaa kannanhoidollista metsästystä. Riistakohteiden sisällyttämisellä palveluun tavoitteena on kannustaa maanomistajia riistaa huomioivaan metsänhoitoon, kuten riistatiheikköjen säätämiseen ja sekapuustoisen metsän kasvattamiseen. Luke arvioi viime talven ahmakannan kooksi 270–300 yksilöä, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellistalvena. Hän sanoo, että jokainen lupahakemus tarkastellaan edelleen tapauskohtaisesti ja tosiseikkojen perusteella. Joulukuun alkuun mennessä koiravahingoista tehtiin 22 ilmoitusta, joista 20 korvattiin. Sudelle esitetään tulkintaohjeeseen uutta liitettä. Poikkeusluvat myöntää edelleen Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen. Lisäksi karhun ja ilveksen metsästyksellä on ollut kiistatta Suomessa lajien kannanhoidon ja suurpetojen yleisen hyväksyttävyyden kannalta suotuisia vaikutuksia. 9 RIISTA Metsäkanat metsaan.. Ahmakanta on kasvanut SUOMEN AHMAKANTA on kasvanut etenkin Itä-Suomessa, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. -palveluun. Ilmoitetut koiravahingot ovat pudonneet viime vuonna alle puoleen edellisvuosien tasosta. Suden aiheuttamille vahingoille ei ole ennalta määriteltyä tasoa, esimerkiksi euromäärää, jonka vahingon tulisi ylittää, jotta lupa myönnettäisiin. -palvelussa METSÄKANALINTUJEN TODENNÄKÖISET elinympäristöt on koottu metsaan.. Suden lupakatto poistui SUDEN VAHINKOPERUSTEISTEN kaatolupien yläraja on poistettu. Lappiin 18 000 uutta lajikohdetta METSÄHALLITUS ON LISÄNNYT Lapin valtionmaiden alue-ekologiseen verkostoon 17 824 uutta luontoja lajikohdetta yli 22 000 hehtaarilla. Eräs luvanmyöntöperuste on turvallisuus, kuten susien vierailu talojen pihalla. Eräänä syynä vahinkoilmoitusten vähenemiseen saattaa olla myös se, ettei niitä suden tappamia metsästyskoria usein ilmoiteta lainkaan, joiden korvausarvo on vähäinen. EU-komissiolta tiukennuksia suupetojahtiin K U LU VA V U O S I O N merkittävä suomalaisen suurpetopolitiikan toteuttamisen kannalta. Ahmahavaintoja on tehty kuitenkin eteläisintä Suomea myöten. Odotettavissa on keväällä EU-tuomioistuimen päätös koskien suden kannanhoidollista metsästystä sekä komission esittämä luontodirektiiviä koskevan tulkintaohjeen mahdollinen muutos. RIISTAMAILTA Koiravahingot puolittuivat SUDET OVAT KÄYNEET koirien kimppuun aiempaa harvemmin. Edellisvuonna vahinkoja ilmoitettiin 50, joista 47 korvattiin
Kosteikolle riistaneuvoston palkinto KOTISEUTUKOSTEIKKO-HANKE Life+ sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC Markhor -palkinnon. Ja väri on tuttu Berettan vihreä.. Beretta meni villiksi ITALIALAINEN BERETTA on tuonut markkinoille uuden B-Wild nimeä kantavan varustesarjan metsästäjälle. Koirien kiinnipidosta on säädetty metsästyslaissa, ja koiran aiheuttamista vahingoissa rikoslaissa. Tuoteperheestä löytyy muun muassa laukkuja, panosvöitä ja asepusseja joka lähtöön. päivään saakka. Ilveksen metsästys poronhoitoalueella alkoi lokakuun alussa. Metsästyslain muutoksen tuoma sirpalealuekielto vaikuttaa käytännössä siten, että jatkossa pyyntilupa on voimassa vain yhtenäisellä alueella. Suomen riistakeskuksen tekemän kyselyn mukaan suurpedot ja etenkin susi jakavat kansalaisten mielipiteitä. Tuotteet ovat tarkoitettu erityisesti joka päiväiseen kovaan käyttöön. Samalla päättyy myös oikeus metsästyskoirien irtipitämiseen. Jänisjahti päättää koirien irtipidon METSÄJÄNIKSEN JA RUSAKON metsästyskausi päättyy helmikuun lopussa. Sirpalealuekielto vaikeuttaa hirvenpyyntiä ALLE 1 000 HEHTAARIN kokoisia pyyntialueita tarkoittava niin sanottu sirpalealuekielto metsästyslaissa voi vaikeuttaa tulevan syksyn hirvenmetsästystä, Suomen riistakeskus arvioi. Neljä viidestä vastaajasta kannatti suurpetojen metsästystä, puolet oli sitä mieltä, että pihapiiriin tulleen suurpedon saa tappaa. Salametsästyksen hyväksyy joka kymmenes. Hankkeen aikana maanomistajat, metsästäjät, yhdistyksen ja Suomen riistakeskus kunnostivat tai perustivat 48 mallikosteikkoa, joiden kokonaispinta-ala on 340 hehtaaria. Kiinnipitoaika kestää elokuun 19. 10 RIISTA RIISTAMAILTA EUROA JOUTUU JATKOSSA MAKSAMAAN ASEEN HANKKIMISLUVASTA. POLIISI PERUSTELEE HINTAA KASVANEILLA KULUILLA. KSA LIISI R I I S T A L U K U 90 RIISTAMAILTA Metsästys myötätuulessa KAKSI KOLMASOSAA suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Tuotteet ovat kevyitä, ergonomisia ja vahvoja suojaamaan aseet ja varusteet. Luonnonvarakeskuksen mukaan ilveskanta on pienentynyt kolmen edellisvuoden aikana, ja nyt Suomessa on 1 865–1 990 aikuista ilvestä. Kun tekee aseita, osaa tehdä myös asepusseja. Päällyskangas on naarmuuntumisen kestävää ja vedenpitävää polyesteria. Ilvekselle 205 pyyntilupaa JOULUKUUSSA ALKANUT ilveksen kannanhoidollinen metsästys jatkuu 205 poikkeusluvan turvin helmikuun loppuun. Tämän takia yhtenäisistä alueista irrallisilla sirpalealueilla hirveä ei voi enää metsästää. Palkinto myönnettiin ensi kertaa Eurooppaan. Ilvestä pyydetään poikkeusluvilla poronhoitoalueen ulkopuolella
Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan jo maaliskuussa 2019. Sormusen mukaan puutiaisten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina kehityssuunta on nouseva. Puutiaisia havaittiin etenkin meren rannikoilta ja saarista. Vieraslajia pidetään haitallisena silloin, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Uusi nimi on Noblex. PUUTARHOJEN TEHOROUSKUTTAJA ON LISÄÄNTYNYT ETELÄISESSÄ SUOMESSA RUNSAASTI. Docterin pöllö säilyy edelleen merkin tunnusmerkkinä. Lisäksi tutkijat löysivät puutiaisia myös Turun kaupunkija esikaupunkialueiden puistoista ja joutomailta. Metsästäjäliitto kampanjoi näyttävästi sen puolesta, että nuoret metsästäjät löytäisivät tiensä seuraan. Docterista tulee Noblex SAKSALAINEN DOCTER-TUOTEMERKKI muuttaa nimeä. RIISTAMAILTA RUSAKKOKAUSI ON KUUMIMMILLAAN. Ruokinta-automaatit ovat tärkeitä naalille.. Puutiaiset kantoivat erityisen runsaasti borrelia-bakteereita. Nimimuutoksen lisäksi myös tuotteissa tullaan näkemään muutoksia. RUSAKKOJAHTI KESTÄÄ AINA HELMIKUUN LOPPUUN. Lajin auttamiseksi Metsähallituksen Luontopalvelut on järjestänyt naalille ruokinta-automaatteja syrjäisille tunturialueille. Riista testaa parhaillaan ensimmäistä N5-sarjan kiikaritähtäintä, joka kantaa Noblex tuotenimeä. Puutiaisaivotulehdusvirusta havaittiin Seilin saarella. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että tehokkaat keinot ovat tarpeen vieraslajien torjumiseksi, sillä lajit aiheuttavat lisääntyessään haittaa Suomen alkuperäiselle eläimistölle. Mikäli hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa, vieraslajien torjunnassa saa jatkossa käyttää niitä keinoja, joilla rauhoittamattomia eläimiä sallitaan tapettavan metsästyslain nojalla. www.docter-germany.com Ruokarauha naalille NAALI ON MAAMME uhanlaisimpia eläimiä. Puutiaisia löytyi Turun puistoista PUUTIAISTIHEYDET OVAT kasvusuunnassa, todetaan tutkija Jani Sormusen väitöskirjassa. Utsjoen alueella sijaitsevat ruokinta-automaatit huollettiin juuri ennen joulua. 11 RIISTA Supikoiran ja minkin pyyntirajoitukset poistumassa SUPIKOIRAN, MINKIN, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntirajoituksia esitetään poistettaviksi kokonaan metsästyslain rajoitusten piiristä. Edellä mainitut lajit on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi minkkiä lukuun ottamatta, joka on kuitenkin säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Liitossa myös toivotaan, että seurat ottaisivat nuoria mukaan päätöksentekopaikoille. Keskija Kaakkois-Euroopasta pohjoiseen leviävää kultasakaalia esitetään lisättäväksi riistalajiksi, jotta sen kantaa voitaisiin säädellä metsästyslain perusteella. Ongelmana on myös se, että nuoret pakkautuvat opintojen ja työn perässä etelään, jossa seuroihin pääsy on erittäin hankalaa. Mikäli osut retkelläsi automaatin luo, on tärkeää, että jätät sen rauhaan. Metsästäjäliitto puolittaa nuorten jäsenmaksun PUOLITTAMISEN TOIVOTAAN lisäävän nuorten määrää metsästysseuroissa
Zeiss Conquest HD-katselukuukiikarit menevät oikeaan osoitteeseen, sillä Oinas on ahkera linnustaja. Hän kertoo, että rannikolla sarvipäiden määrä on lähtenyt nousuun viime vuosina harrastetun valikoivan metsästyksen ansiosta. ”Kiväärimies olen. Ase kulkee repussa ja kiikaroin lintuja puista. Ilman kiikareita siitä ei tulisi mitään”, Oinas sanoo. ”Tässä on onneksi paljon maita mihin pääsee metsälle. Jari Hägg kaatoi viime kaudella todella komean sarvipään Kruunupyyssä. lokakuuta hirvikoiralla metsästyksen tuloksena. Riista ja Zeiss yhteistyössä pyysivät viime vuonna lukijoita lähettämään kuvia missä he käyttävät katselukiikareita. Kaato tapahtui Kruunupyyssä 19. Oinas on kotoisin Lapista, mutta asustaa tällä hetkellä Jyväskylässä. ”Ensin metsäaukolle saapui emä ja vasa, niiden jälkeen tämä saaliiksi jäänyt sonni.” Hägg on kaatanut isosarvisia ennenkin, muun muassa 12ja 15-piikkiset urokset. Tomi Oinas on samaa mieltä. Uusien kiikareiden myötä kalusto paranee kerralla. Hyvät kiikarit ovat ehdoton apu jahdeissa. Mies aikoo toimittaa sarvitrofeen ensi kesänä Oulun erämessuille virallisesti arvioitavaksi. 12 RIISTA RIISTAMAILTA ”IHAN TOTTA , mahtava juttu. Häggin kaataman 21-piikkisen uroksen kallo ja sarvet käsiteltiin viime syksynä trofeeksi Ruukin maaseutuopiston uudessa riistamestarikoulussa. Siinä on pyritty säästämään 5–10 -piikkiset urokset. Tomi Oinas voitti Zeiss-katselukiikarit LU KI JA N K U V A K I S A N V O I T TA J A. Katselukiikari on kulkenut metsällä mukana kymmenisen vuotta. Esimerkiksi Toivakassa oli tosi hyvin teeriä viime kaudella”, Oinas kertoo. Nyt alkoi työviikko hyvin”, toteaa Tomi Oinas kun ilmoitan voittokiikareista. Keski-Suomen valtionmaat ovat tuttuja. 21-piikkinen hirvi saaliiksi ”IKÄÄ SILLÄ OLI 7–9 vuotta, lihapainoa noin 160 kiloa”, lapiosarvisen uroshirven kaataja Jari Hägg kertoo
Ruoka on hautunut pitkään ennen pakastekuivaamista. • Tentsile.. Juha Jormanainen ja Heikki Karinen, Metsäkustannus 2018. Onneksi retkeilijöillä on usein kaapissa muutamaksi päiväksi ruokaa, toimiva retkikeitin ja valaisimia. • IGstore.. • Karkkainen.com • Mavaja.. Summit To Eat, tiedät mitä syöt. Käytännön neuvoja kirja antaa ensi-apuun ja vinkkeihin on helppo luottaa, sillä Heikki Karinen on kokenut retkikuntalääkäri. Menetelmällä valmistuu maukasta retkiruokaa! MAAHANTUOJA: Biwak Outdoor www.biwak.. Summit To Eat -pussiruuat on valmistettu parhaista raaka-aineista. • Retkipaikka.. Periaate sopii moneen tilanteeseen, oli kyse sitten sähkökatkoksesta tai eksymisestä erämaahan. Selviydy äärioloissa. Pitkän linjan erätoimittaja ja -kirjailija Juha Jormanainen on kirjoittanut yhdessä Heikki Karisen kanssa kirjan, jossa neuvotaan, miten selviydytään poikkeustilanteissa, joissa ulkopuolista apua ei ole saatavilla. Kirjassa käsitellään paljon kylmän ilmanalan vaaranpaikkoja, kuten avantoon putoamista ja hypotermiaa mutta myös vuoristossa liikkumisen riskejä. Preparatus supervivet JÄLLEENMYYJÄT Helsinki: Scandinavian Outdoor, Mökkimies • Hämeenlinna: Vaeltajankauppa • Kuusamo: Prisma • Kuusankoski: Kuusaan Erä • Mikkeli: Patikka • Oulu: Shelby Pori: Scandinavian Outdoor • Raisio: Scandinavian Outdoor • Rovaniemi: K-Citymarket, Prisma • Salo: Scandinavian Outdoor • Tampere: Scandinavian Outdoor, Prisma Kaleva, Treeline, US Eagle • Turku: Scandinavian Outdoor • Tuusula: Matkavaruste • Vantaa: Scandinavian Outdoor • Era24.. • Juuvi.. Kirjassa muistutetaan myös varautumisesta yhteiskunnan kriiseihin. Niistä voi olla apua, jos sähköverkko pettää eikä yhteiskunta pysty toimimaan enää totutulla tavalla. VALMISTAUTUMALLA SELVIÄÄ on ylläolevan latinankielisen otsikon merkitys suomeksi
Mäyrä on kokonaan rauhoitettu Englannissa ja viirunaamat möyrivätkin ihmisten puutarhoissa. Siellä hirvi nähdään ennen muuta mahdollisuutena kuin uhkana. 1980 luvulta jatkuneen tutkimuksen mukaan englannin ja Walesin mäyrämäärä on lisääntynyt ja sen arvioidaan tällä hetkellä olevan 485 000 yksilöä. Ruotsin metsästäjäliiton mukaan tilanne on huolestuttava, sillä pienet vasat tuottavat aikuisena vähemmän jälkeläisiä. Lisäystä on 88 prosenttia tutkimusjaksolla. Ruotsissa puuhataan kovaa vauhtia jousimetsästyksen sallimista. Vaihteluväliä on myös saarivaltion riistantutkijoilla ja mäyräkannan osalta haarukka on 391 000 – 581 000. Muutos on ollut keskimäärin 8 prosenttia, mikä tekee teuraspainossa noin 5 kiloa. Mielenkiintoista keskustelussa on se, että Ruotsissa kiistellään samoista asioista kuin meillä vuosituhannen vaihteessa, eettisyydestä. Ruotsissa hirvi on kaupallisesti tärkeä riistaeläin. 14 RIISTA U L K O M A I L T A Koonnut P A N U H I I D E N M I E S J A P E K K A M O M M O Jousimetsästys syynissä ME SUOMELAISET OLEMME jousimetsästyksessä naapureita ainakin kymmenen vuotta edellä. Metsästysturismi on Ruotsissa mijoonabisnestä.. Nyt metsäyhtiöt kuitenkin ovat vaatineet kannan leikkausta taimituhojen estämiseksi. Yksi syy pieniin vasoihin arvellaan olevan kuivat ja kuumat kesät. Vasat pienentyneet Ruotsissa HIRVENVASAT OVAT viime vuosina pienentyneet useilla paikkakunnilla Ruotsissa. Ruotsin metsästäjäliitto on liputtaa jousella metsästyksen puolesta. Hirvitiheys puhuttaa RUOTSISSA ON SELVÄSTI tiheämpi hirvikanta kuin Suomessa. Ruotsin metsästäjäliitto on täysin eri linjoilla. Saarivaltion viirunaamat runsaina ENGLANNIN MÄYRÄPOPULAATIO voi hyvin brexitistä huolimatta
Yksi muutoksista sallisi jatkossa alle 18 – vuotiaiden urheiluammunnassa käytettävien aseiden käytön. Itäblokin maissa on perinteisesti suhtauduttu hyvin tiukasti nuorten henkilöiden aseen omistamiseen ja hallussapitoon. Tanskassa haulikolla metsästäminen on äärimmäisen suosittua. Eksotiikkaa lisää myös Venäjän rajan läheisyys. Suomalaisella suurpetoja hirvijahdilla olisi kysyntää. Toimittaja Nikolaj Trier oli suorastaan haltioissaan meikäläisestä karhujahdista. ”Tanskan metsästäjäliitto toivottaa uudistuksen tervetulleeksi, kunhan vaan keksitään korvaava materiaali”, toteaa liiton ympäristövastaava Marie – Louise Achton – Lyng. Ei – tappavien aseiden osalta vaadittaisiin vain luvanhaltijan vuosittainen ampumanäyttö virallisella ampumaradalla. Muovikuppeja ei Tanskan hallituksen mukaan enää haluta luontoon lainkaan. Eikä ihme, sillä Tanskassa ei suurpetojen metsästystä ole. Metsästäjien haulikupit tarkkailussa Tanskanmaalla TANSKAN HALLITUS on perustanut ohjelman muovin käytön tarkkailemiseksi ja vähentämiseksi. Tähän vaadittaisiin vanhemman tai ”opastajan” suostumus. Meille tuiki tavalliset riistaeläimet ovat eksotiikkaa jo manner-Euroopassa. 15 RIISTA Tukhol malais ista 40 % toivoo lisää riistaa kaupan hyllyille .. Jos lasketaan vuosittaiset haulikon laukaukset kuningaskunnassa, niin melkoinen määrähän niitä on. Listan kohdassa 12 ehdotetaan kiellettäviksi ei kierrätettävät haulikupit. Sama määrä kuin laukauksia, päätyy muovikuppeja luontoon. 15 RIISTA Romanian aselakiin tulossa muutoksia ROMANIAN HALLITUS on antanut esityksen, jossa aseet jaotellaan jatkossa tappaviin ja “ei tappaviin”. Tanskassahan ollaan jo pitkään oltu edelläkävijöitä, mitä tulee metsästäjien ympäristöosaamiseen. ULKOMAILTA Suomi kiinnostaa riistamaana TANSKALAISESSA JAGT-LEHDESSÄ oli näyttävä yhdeksän sivun artikkeli karhujahdista Kainuun salomailla. Nuorille metsästäjille ollaan nyt antamassa hieman paremmat mahdollisuudet aseen hankintaan. Metsästäjien käyttämien haulikon patruunoiden haulikupit ovat mukana 27 kohdan listauksessa, jolla pyritään vähentämään muovia ja estämään muovin päätyminen luontoon
Fasaani ei osaa monien kanalintujen tapaan nukkua kiepissä vaan viettää yönsä puunoksalla torkkuen. Fasaani ei selviä talvestamme ilman ihmisen tarjoamaa lisäruokaa. Legendan mukaan ulkoministeri Ahti Karjalainen oli fasaanijahdissa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI:n kanssa. Lento alkaa karmivalla köökötyksellä, jonka tehtävänä on säikäyttää häiritsijää ja varoittaa lajitovereita. Ministeri totesi ”Kiitos”, ja ampui pitkäpyrstöisen harakan. Karjalainen varmisteli kuninkaalta näkemänsä linnun lajia. Kuningas ei ymmärtänyt kysymystä ja kysyi ”Vad sa ni?”. Talvimuona koostuu lähinnä jyvistä ja siemenistä, joita se kaivaa estoitta pihapuutarhoistakin. Pakkaseen se on tottunut Aasian hyisessä mannerilmastossa, mutta syvä hanki vaikeuttaa sen ravinnonsaantia. Se on päässyt peräti Etelä-Dakotan tunnuseläimeksi! Jo Rooman valtakunnan ylimykset pääsivät nauttimaan fasaanijahdeista pari tuhatta vuotta sitten. Suklaatehtailija Karl Fazer tuotti maahamme ensimmäiset fasaanit vuonna 1901 ja vapautti ne Helsingissä nykyisen Malmin lentokentän maisemiin. Fasaani popsii kesäisin varpuja, kukintoja ja lehtiä sekä hyönteisiä. Kiinasta kartanoille Teksti M I K K O L A M M I N P Ä Ä Piirros K A R O L I I N A L A H T I. Hädän hetkellä se räpyttelee pakoon parinkymmenen metrin verran. Fasaani ei juurikaan lennä, vaan harppoo nopein askelin. Kanta on tihein Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla mutta fasaanit ovat levinneet jo Perämeren ja Pohjois-Karjalan väliselle linjalle asti sekä istutusten ansiosta paikoin Etelä-Lappiinkin. Pohjolan kuningashuoneet hankkivat ensimmäiset fasaaninsa 1700-luvulla, mutta vasta kuningas Oskari I:n 1840-luvun lopulla määräämät istutukset onnistuivat. Fasaani ei selviä talvestamme ilman ihmisen tarjoamaa lisäruokaa. 16 RIISTA RIISTAELÄIN K aukaa Aasiasta peräisin olevaa fasaania (Phasianus colchicus) on istutettu ympäri pohjoista pallonpuoliskoa ja etelän maillekin monipuolistamaan riistalinnustoa ja antamaan herraseurueille helppoja saaliita. Nykyisin maamme kannan lasketaan olevan lähes 20 000 paria, mutta alkutalvella pihoilla, puutarhoissa ja peltojen laitamilla tallustelee kaikkiaan noin 100 000 lintua. Lintuja istutettiin 1930-luvulle asti ja uudelleen sotien jälkeen, jolloin kanta oli romahtanut kylmien talvien ja ruokapulasta aiheutuneen lisääntyneen metsästyksen vuoksi. Laji on helpoimmin tunnistettavia lintujamme, eikä sitä voi juuri sekoittaa mihinkään toiseen
24 U NE L M I E N S A R V I P Ä Ä. 17 RIISTA M A J E S T E E T I L L I N E N M Y S K I H Ä R K Ä Metsästys s. 1 8 I LV E S J A H D I S S A H I K I V I R TA A s. 30 ” Kun se viimein tulee näkyviin, se ilmestyy kuin aave, tyhjästä, ääneti.” S
Kaadot lasketaan. Ei talvijäniksen pyynti kummene paikkaa vaihtamalla. Vilkuilen metsään, jossa tykky on ottanut omansa. Lumenhöttyrä painuu kasaan auton pohjalevyn alla. Sorvoja aukaisee auton liukuoven. Sieltä kurkistaa nelivuotias suomenajokoiranarttu Ärri, Sorvojan oma kasvatti Ajolumen kennelistä, yksi hänen lempikoiristaan. Ajamme sata metriä ja taas näkyy kaatunut puu tiellä. Se on ominaisuus, jota Sorvoja arvostaa nykyään. Päivä on lyhyt tyhjän hakemiselle, ja nyt Sorvoja on jahdissa, ei treenaamassa. Marko Sorvoja pudottautuu pakettiautostaan lumeen ja kääntää latvan pois tieltä. Ärri alkoi ajaa pitkään jo nuorena, ja mikä mukavinta, sen saa kutsumalla työmaalta pois. Se on aina samanlaista. Sorvojan kanssa koirat tiesivät, ettei pelleily ja väistely tule kyseeseen. 18 RIISTA JÄNISJAHTI Aavejahdissa Ajokoirakasvattaja Marko Sorvoja vei Riistan talviseen jäniksenpyyntiin Lounais-Lapin nietosten keskelle. Raskaat työt ovat hajottaneet työmieheltä selän eikä mies pääse enää metsässä entiseen tapaan. Laskemme Ärrin suoraan yöjäljelle. Nuoressa metsässä näkyy katkenneita männynluikkeja siellä täällä, koivut ovat laonneet holvikaariksi, metsätielle romahtanut kuusen laiheliini katkaisee matkanteon. Se on jahtia, jossa metsästäjä on kuuro ja sokea. Sorvoja pysäyttää auton levikkeelle ja sanoo, että eiköhän jäädä jo tähän. Sitä paitsi olemme raskaasti myöhässä. Olimme sopineet jahtipäivästä jo aiemmin. Mikäpä siinä. Teksti ja kuvat P E K K A J U N T T I J urnutan Transporterin perässä. Syksyllä jänis on helppo saalis, mutta talvella laji muuttuu. Sorvoja oli noussut jo ennen viittä selän vihoittelun vuoksi ja vilkais. Aiemmin hän haki riistaveriset koiransa ja kavereidensakin koirat metsästä pois vaikka väkisin. Jahtia, jossa metsän ääretön valkeus ja Lounais-Lapin kaamoksen vähäinen valo ovat ääneti tassuttavan jäniksen puolella. Etu on ajettavalla. AUTON VIERESTÄ MENEE jäniksen jälki
– Kato, tuollaisia tuolta keuhkoista nousee, Sorvoja irvistää. Passimiehen pitää mennä sekaan, ja pysyä hiiskumatta paikallaan. ÄRRI KATOAA VITELIKKÖÖN . 19 RIISTA JÄNISJAHTI sut pakkasmittariin. ”Lähen metsälle.” Koska oli lauantai, nukuin mitä nukutti ja heräsin yhdeksältä. Tiedämme molemmat kokemuksesta, että se ei ole paljon. Ja se sulautuu maastoon uskomattoman hyvin. Metsästäjien keskuudessa jänisjahtia pidetään usein jahdin helpoimpana muotona, poikasten hommana, jolla on hyvä aloittaa metsästäjän ura. Se onkin totta sulalla maalla. Mutta sitten kun oikea talvi tulee, laji muuttuu. – Kyllä se on vaikea saada. ”Voitais lähteä jahtiin tänään, jo sopii. Jahti voi alkaa.. Marko Sorvoja rykii raskaasti ja räkäisee vihreän räkäklimpin hangelle. Jäniksellä on kaikki avaimet käsissään. Ei ole konstikaan ampua pari kolme jänistä päivässä, jos kanta on hyvä. Kun se viimein tulee näkyviin, se ilmestyy kuin aave, tyhjästä, ääneti. Se kuuntelee, harkitsee mihin menee. ” Seitsemältä tuli toinen viesti. Kun näin viestit, soitin heti Sorvojalle. Herättyään hän oli lähettänyt ensimmäisen viestin. Jänis hakeutuu tiheikköön, joita Perämeren pohjukassa totisesti riittää. Sillä ei ole kiire, sillä koira ui syvällä ja se hipsii levitetyin tassuin pinnalla. Viimeksikin kaveri koetti monta tuntia, mutta ei päässyt edes kokeilemaan. Passimiehen pitää mennä sekaan, ja pysyä hiiskumatta paikallaan. Luvattu parinkympin pakkanen ei tullutkaan. Ärri hyppää jäniksen yöjäljille. Puoli yhdentoista aikaan olemme täällä, Tornion ylämaissa pyyntipäivän alussa. Sovimme paikan ja pistin aamutoimiin vauhtia. Olikin huippusää, vain seitsemän miinusastetta. Oli siis nelisen tuntia valoisan aikaa jäniksen kellistämiseen. Jos koira toimii, jäniksiä vilkkuu näkyvissä jatkuvasti. Se suttaa pienellä, usein vain parin sadan metrin alueella ja nousee tieuralle vain ylittääkseen sen
Ilmeisesti päivämakuukselta nostetulla jäniksellä menee hetki ennen kuin se saa selviytymissuunnitelmansa kuntoon. Vartin päästä Sorvoja lämmittelee lämpöisessä loimussa. Tänäänkin on parempi ottaa rauhassa. Niitä päiviä mahtuu Sorvojan syksyyn paljon. – Siinä olisi nyt hyvät makkaratulet. Hän ei ole uskaltanut käydä metsässä, ei oikein uskalla vieläkään. Ensimmäiset kierrokset ovat laajempia. Sorvoja kävelee takaisin harrastajan päivää silmällä pitäen. Vuodesta 2002 hän on myös kasvattanut niitä.. Höröstelen. Ei kuulu mitään. Useimmiten Sorvoja vain treenaa koiriaan. Kun metsässä on oikea talvi, lumi syö tehokkaasti äänet. Jahti alkaa. Toista oli silloin 1990-luvun alussa. Tapasin Sorvojan ensimmäisen kerran Pärrän aikoihin. Häh. – Näyttää, että se ajaa jo. – Ei nyt kuulu haukku kuin kaksi sataa metriä. Sorvoja hakee autosta polttopuukassin ja alkaa aikansa kuluksi viritellä nuotiota. Ajo käy tien lähellä, mutta kaartaa takaisin. JÄNISJAHTI 45-vuotias Marko Sorvoja on harrastanut suomenajokoiria ikänsä. Aamupala jäi ohueksi, kun tuli ne kuuluisat hauen lähdöt. SORVOJA VIILTELEE MAKKARAN ja pistää sen repustaan löytyvään teleskooppitikkuun. Sittemmin autolle. Joskus pitää lähteä, vaikkei ehtisi tai jaksaisi, sillä viisi parhaassa käyttöiässä olevaa suomenajokoiraa ja kaurisjahtiin hankittu karkeakarvainen mäyräkoira Ellinoora vaativat osansa. Kroppa ei kestä oikein enää kylmää, eikä metsästysintokaan ole nuoruuden tasolla. 20 RIISTA Tämä on Ärrin ensimmäinen jahtipäivä puoleentoista kuukauteen. Hän ottaa pari ajoerää, joskus harjoittaa hakua haettamalla kolmekin jäistä saman päivän aikana. Sen jälkeen Sorvoja on ollut itse viisi viikkoa karmeassa . Näyttää, ettö kalusto on mietitty tarkaan sujuvaa ajokoiraHattu päästä heille, joita intohimo vie niin pitkälle. Hän päästää koiran autolta irti, istahtaa autoonsa ja hörppii teetä termoksesta tutkan ruutua seuraten. Silloin Sorvoja kavereineen ampui Pärrä-nimiselle suomenajokoiralle kaikki mitä saivat. Sopii. unsassa. Niinpä. Ensin sillä oli kiima. – Jaha, katotaanpa mitä se meidän kaveri touhuaa, Sorvoja sanoo ja nostaa tutkapuhelimen kaulaltaan käteensä. Paistetaanko. Sorvoja tallustelee auton jälkeä lähemmäs ja seisahtuu passiin. Usein paras hetki ampua talvipupu on ajon alku. Passissa hän on nykyään huono olemaan. Kuulostelemme hetken, ajo pyörähtää lähemmäs ja saamme korviimme haukun. Jos on kylmä, auton sisätilanlämmitin pitää ukon sulana