Riffi 7/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk "Jokaisen äänen pitää tarkoittaa jotain." Komppipari Tuurala & Hirvonen STEVE JAMES ja slide-soiton vahva perinne Oma monitorointi keikalla antaa rauhallisen mielen. VALO TEKEE ESITYKSEN NÄKYVÄKSI osa 3/3 Nro 7/2011 Hinta 8,70 E 16
fi · w w w. fi. Mattapintainen viimeistely ja koristeluista riisuttu ulkonäkö sopii varmasti moneen makuun. Maailman suosituin bassovahvistin. Takuuvarma Ampeg-soundi, koosta riippumatta! SVT-CL Klassikko lunastaa lupaukset ja kysyttävää ei jää kenellekään. UUTUUS! Innovatiivinen edelläkävijä Tanskasta, jonka tuotteet säästävät selkää ja hermoja. Röttweiler Distortion Tällä hoitelet klassiset rockit ja tiukat trashit mennen tullen. MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 10-18 S o undtools O y · Teo lli s u u sk at u 21 , 0 05 10 H e l sink i · puh. Laaja valikoima esillä! BLACKJACK C-1 FR ATX tarjoilee raskasta asiaa suoraviivaisemmin. Piste. s o u n d to o l s. Nyt on aika heittää jousipyssysi menemään ja hankkia tilalle kunnon instrumentti! Hyvät rakennusmateriaalit ja tarkka viimeistely takaavat, että Schecterin instrumentit kestävät hyvin Suomen ilmaston. 040 128 7787 · soundtools@soun d to o ls
Radioliikenteen kasvu on johtanut myös lähetys tehojen entistäkin tarkempaan kontrolliin. PÄÄTOIMITTAJALTA Uudet taajuudet langattomille laitteille ovat nyt totta K auan se kesti, langattoman sopan kypsyminen, monen kokin hämmentäessä. Se on ainakin varmaa jo nyt, että käyttäjien tietoihin ja taitoihin kohdistuu aiempaa enemmän paineita, vaikka onneksi myös aputyökalut kehittyvät koko ajan. Ensinnäkin digitaaliset lähetykset ovat korvanneet analogitelevision, ja lisäksi yhä kasvava mobiiliviestintä tarvitsee itselleen uutta toimintatilaa. Ja kun iso bisnes tarvitsee jotain, se yleensä sanelee ehdot joilla asiat tapahtuvat. Uudessa järjestelyssä jää kuitenkin kahden eri liikennesuunnan väliin keski aukoksi kutsuttu vapaa kaista (823832 MHz), jolla voi jatkossa käyttää langattomia mikrofoneja ja/tai korvamonitorijärjestelmiä. Todella korkealla, 1785 MHz:n yläpuolella on sielläkin tilaa ja ainakin yhdellä laitevalmistajalla on jo tarjota järjestelmiä tuolle alueelle. ··· Aiemmin 800 MHz:n alueella langattomille mikrofo neille käytettävissä olleet taajuudet (790822 MHz ja 854862 MHz) on jatkossa varattu mobiililaaja kaistaverkkojen käyttöön. Kyseessä on koko Euroopan laajuinen radio avaruuden uusjako, johon on kaksi pääsyytä. Sekä tietysti Viestintävirastolle, jonka vastuulla myös valvonta on. ··· Ylemmäs mentäessä löytyy myös muutaman megan levyinen taajuusalue, mutta sitä ovat jakamassa kuluttajaelektroniikan puolelle suunnatut tuotteet, kuten langattomat kuulokkeet. Vapaiden ja häiriöttömien taajuuksien löytämisestä tulee siten varsin oleellinen osa järjestelmän käyttökuntoon laittoa ja hallinnointia. Samalla paineita kohdistuu myös käyttäjien koulut tamiseen, joka käytännössä jää laitevalmistajien ja heitä edustavien maahantuojien vastuulle. Niinpä esimerkiksi keskiaukko jakautuu lohkoihin, joilla salli taan erisuuruinen lähestyteho. ··· päätöksiä aikaan, ja jollei sitä kenties voikaan kutsua langattomien audiolaitteiden käyttäjien unelmien täytty mykseksi, niin ainakin pelikentän rajat ovat nyt selvillä. Siksi viranomaiset eivät käyttölupaa myöntäessään anna täsmällisiä taajuuksia eri aparaateille, vaan käyttäjän on itse osattava etsiä kunakin ajankohtana ja kussakin paikassa vapaana olevat ja sallitut kaistat. Mutta nyt on saatu eri taajuushaarukoissa, mutta silloin on huomioitava toiminnan luvanvaraisuus ja se, että samoilla taajuuk silla operoivat myös digitelevision kanavat, hieman paikkakunnista riippuen. Semminkin, kun digiteevee on aina ensisijainen käyt täjä, jonka toimintaa ei saa häiritä. On perusteltua kysyä, kannattaako tälle alueelle mikrofonien kanssa edes mennä juhlavan puheen tai muun esityksen kulmi naatiopisteen turmeltuminen naapurin viihdelaitteen signaaliin ei välttämättä ole omiaan kohentamaan maksavan asiakkaan mielialaa. Aika näyttää kuinka mikrofonivalmistajat kykenevät kehittämään uutta tekniikka, joka soveltuu uusiin puitteisiin. Tällä alueella operointiin ei tarvita erillistä lupaa ja samalla tämä on ainoa taajuus alue, jolle ei ole osoitettu muita käyttäjiä. ··· Tarkempaa tietoa asiasta löytyy Viestintäviraston sivustolta (www.ficora.fi), ja erityisesti Määräys numero 15 kannattaa kaivaa esiin. Alemmilla taajuusalueilla langattomat mikrofonit ja korvamonitorijärjestelmät voivat operoida useissa Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 174 MHz 230 MHz 470 MHz 694 MHz 789 MHz 823 MHz 832 MHz 863 MHz 865 MHz Käytössä 31.12.2020 asti · vaatii luvan · yhteiskäytössä digi-tv:n kanssa · käyttäjä valitsee kanavan · vaatii luvan · yhteiskäytössä digi-tv:n kanssa · käyttäjä valitsee kanavan · ei vaadi lupaa · ei muita käyttäjiä · ei vaadi lupaa · myös muita käyttäjiä 4 www.riffi.fi 7/2011
s. 26 40 Bose SoundLink vaivatonta kuuntelua 41 Palmer Pocket Amp pieni rasia, isot soundit Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · · · · · · · · Lisää asiaa AES:n audiopäiviltä Gibson SG täytti 60 vuotta Carvin V3M kolme kanavaa tuhtia soundia Yamaha BB424 päivitetty perusbasso Roland GR-55 perspektiiviä aiheeseen Olympus LS-20M äänen lisäksi myös kuva Lapinjärvelle avattiin Kitarakartano Striking 12 sähköä viuluun 6 www.riffi.fi 7/2011. 8 HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Steve James yhden miehen taidetta 12 Mitja Tuurala & Keimo Hirvonen komppausta ilman eksistenssiä 18 Striking 12 täysillä keskiyötä kohti! 20 Luoteisväylä uutta kotimaista musiikkiteatteria Hämeenlinnassa 23 Levybisnes koulun penkillä AES:n Audiopäivillä puhuttiin asiaa! 26 Valokiilassa bändi! Osa 3 klubin lauteilla s. 20 LUKUPALAT 30 Ajankohtaisia poimintoja suomalaisia keksintöjä, kirjoja... 32 Tuoteuutiset AudioVisual-messuista se alkoi RIVAKAT PIKAKOKEET 40 Shadow SH E-tuner viritysmittari sähkökitaraan s
56 63 Olympus LS-3 kolmen mikrofonin voimalla GRANDE FINALE 60 Faktakauha miksaaminen kuulokkeilla on oma lajinsa, osa 2/2 64 Keikalle rauhallisin mielin oma monitorointi tuo turvaa 70 Saarinen selvittää vaihe jakosuotimen ja ekvalisaattorin kynsissä s. 63 72 Muusikkona maailmalla Carl Verheyen Los Angelesin studioässän juttusilla 74 Alangon päiväkirja vuoden 2011 valitut Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 7/2011 7. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). Riffi ilmestyy vuonna 2012 seitsemän kertaa. 44 KÄYTTÖTESTIT 42 Yamaha Club Custom klubirumpalin unelma YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. 54 50 Roland GR-55 kitarasyntetisoinnin uusi aikakausi 54 Ruokangas Hellcat Artist Unilock floikka kiinteäksi suomalaisvoimin 56 Sibelius 7 uudessa kuosissa 58 Harrison MixBus 2 rautaista soundia huokeassa audiosekvensserissä s. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. s. Irtonumeron hinta on 8,85 e. Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,85 e + postikulut. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Eero Aro Martin Berka Jussi Huolman Riku Karvonen Marjut Kemiläinen Misha Koivunen Pauli Komonen Timo Koskinen Petri Laitinen Jarmo Lehtelä Esa Linna Ilkka Mäkelä Matti Ruippo Tommi Saarela Reima Saarinen Sami Sarhamaa Juha Seila Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 3,00 e + postikulut. 44 Ampeg PF-500 ja Taurus THD-450 basson jyrinää maltillisella painolla 46 Hughes & Kettner Tubemeister 18 putkisoundia kotiin, studioon ja keikalle 48 Eventide Space tilaa ja avaruutta s. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 55,30 e ja määräaikaisena 65,50 e
www.riffi.fi 7/2011 9
Ne ovat hienoja juttuja, mutta aikamoisia kliseitä, toteaa Steve. Ajatteletko itsekin noin. u www.stevejames.com Eniten Steve käyttää pullonkaulasta käsintehtyä lasiputkea, mutta tällä slidella soitto tulee lähes kirjaimellisesti tykin suusta se on nimittäin tehty Teksasin tyyliin aseen piipusta! www.riffi.fi 7/2011 11. Asioita tulee ehkä tehtyä ylösalaisin tuota kautta. Fingerstyle-kitaraa soitettaessahan peukalon rooli on pitää yllä bassokulkua. Soitat nyt näköjään avoimella D-virityksellä. Olen treenannut vanhalla clawhammer-tyylillä eli rystyotteella. Banjon soittaminen on tuonut uutta näkökulmaa myös oikean käden tekniikkaan. Vaikea sanoa. Englantilainen fingerstyle-maestro Martin Simpson on sanonut olevansa etuoikeutettu saadessaan myös opettaa, koska silloin hän joutuu todella miettimään sitä, mitä instrumentillaan tekee. Soitat myös mandoliinia keikoilla ja levyilläsi. Myös Suomessa hän piti workshopin Metropolian opiskelijoille. Musiikin ei pitäisi olla mikään suuri salaisuus, vaan sitä pitäisi voida jakaa, Steve toteaa filosofiastaan. Aseman vaihtaminen slide-putkella on hankalaa, koska siitä seuraa aina hieman ylimääräisiä otelautaääniä ja kielten kahinaa. Mutta lisäksi käytän myös joitain mollivirityksiä sekä ihan normivirettä ja drop D -muunnosta, sillä en tietenkään koko ajan soita slide-tekniikalla. Erilaisten kitaraviritysten ymmärtämisessä ja kliseistä irtautumisessa Steve kertoo saaneensa apua 5-kielisen banjon soitosta, jota hän harrastaa kotona. Steven oppeja soittamiseen on mahdollista saada useista kitara- ja mandoliinioppaista. Koetko, että se olisi vaikuttanut jollain tapaa kitaransoittoosi. Noin yleisesti avointen viritysten ymmärtämisessä on kysymys intervallien tunnistamisesta; siitä, että tietää millä kielellä esimerkiksi terssi soi ja osaa soittaa melodiaäänet ja intervallit eri sointusävelten väliltä. kieleltä lähtien: d,a,d,f#,a,d. Itse olen aina ihaillut soittajia, jotka ovat osanneet välit- tää tietoa käyttämistään tekniikoista ja ideoista. "Steve James -likki" Viritys: avoin D, 6. Kyllähän musiikillisten ideoiden ilmaiseminen ymmärrettävästi toisille ihmisille toki auttaa ymmärtämään niitä itsekin selkeämmin, Steve kiteyttää. Onko se sinun perusvirityksesi. Sointusävelten paikat hahmottamalla pystyy sitten ymmärtämään, miten vaikkapa vähennetyn soinnun voi soittaa avoimessa virityksessä. No joo, viritykset ovat juuri tämä "Vestapol" eli avoin D (D/A/D/F#/A/D) sekä "Spanish" eli avoin G (D/G/D/G/B/D). Banjon kautta mukaan tulevat modaaliset viritykset (eli viritykset, jotka eivät ole selkeästi duureja tai molleja), ja ne tuulettavat aivoja perinteisestä kitara-ajattelusta. Vain ensimmäinen ja viimeinen sävel soitetaan putkella. "Steve James -likki" ° 4 oe ùoe &4 w/slide ¿ oe oeù #oe oe w/slide ¿ 7 oe 0 oe 0 w/slide oe noe ù #w ¿ ¿ Tässä näyte Steve Jamesin slide-tekniikasta yksinkertaisimmillaan. 4 4 ¢/ j ù9 7 j ù9 8 w/slide 9 3 j ù4 0 pyrkii tekemään nopeista asemanvaihdoksista puhtaampia ja samalla välttämään kaikkein kliseisempiä fraaseja. Usein slide-soittajat päätyvätkin soittamaan likkejä yhdessä asemassa. Ehkä, koska kitara viritetään usein lähinnä kvartteihin ja mandoliini taas kvintteihin ja ne taas ovat käänteisintervalleja. Sen sijaan tuossa banjotyylissä peukalolla soitetaankin heikkoja iskunosia eli tavallaan juuri päinvastoin
Se sutien hissuttelu oli sel laista, että mä en siinä pystynyt paljoa viemään, muistelee Kei mo alkuaikoja. KOMPPIPARIT Mitja Tuurala ja komppausta ilman eksistenssiä Basisti Mitja Tuurala ja rumpali Keimo Hirvonen ovat soittaneet yhdessä jo kaksikymmentäviisi vuotta: musiikkia americanasta sähköiseen poppiin ja kaikkea siltä väliltä. Se on niin soljuvaa, ettei siihen kiinnitä huomiota. Mulla oli paljon opeteltavaa sen jälkeen, Mitja hymähtää. Karjalainen Electric Sauna, Pave Maijanen ja Smoke jumpers, Dave Lindholm ja Siiri Nordin. Että jos mä lähden öögaamaan, niin se rumpali pitää sen timen eikä lähde messiin. Kuunteli, että mistä toi menee ja lähtee taas kyytiin. Mun piti opetella kokonaan uus juttu. Heidän soitossaan ei ole häiriötekijöitä. Ei ylimääräistä sälää. Silloin tajusin mistä on kyse, kuvailee Mitja. 12 www.riffi.fi 7/2011. Bullworkersin silloisella rumpalilla, Haaviston Jannella, alkoi olemaan sen verran hommaa, että Luumu ehdotti lapsuu denystäväänsä Keimoa bändiin. Ja joka hommassa miehet tuntuvat olevan kuin kotonaan. TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: ILKKA MÄKELÄ J otenkin näin se historia menee: Bullworkers, Tone Kings, New Toros, Margaritas, Cool Sheiks, Remu and His All stars, J. Kaksikon kanssa Bullworkersissa, Cool Sheiksissa ja lukui sissa projekteissa soittanut saksofonisti Hepa Halme kuvaa pa rivaljakon musisointia yhdellä sanalla: luontevaa. Mä en tajuu tota ollenkaan. Heidän soittonsa on kuin vanhat farkut tai kengät: mikään ei hankaa eikä purista. Kaikki alkoi Lepakosta Yhteinen historia alkoi edesmenneestä Lepakkoluolasta, jossa miehet tutustuivat kitaristi Ilkka "Luumu" Kaikkosen toi mesta. Halme kuvaa kaksikon kutomaa äänimaisemaa "rytmiseksi virraksi, jossa voi kellua". Tajuton määrä bändejä, vielä tajuttomampi määrä tarinaa. Vuodet 19862011. Keimol ta oppi sen timen. Siihen on niin tottunut. Hän korostaa erityisesti miesten kykyä hahmottaa kappaleiden rakenteita ja taitteita
Aina ennen keikkaa käytiin jotain juttuja läpi. Räjähtävä kaatuminen, kuit taa Mitja. Kyllä se vähän notkahti, kun menin auttamaan, myön tää Keimo. Paitsi Keimo, jolle se juttu on syn typeräistä. Keimo Hirvonen Meillä on ehkä ollut yhteistä näkemystä, että millaista sen pitää olla. Ensimmäinen yhteinen keikka jätti kuitenkin yllättävän hap paman jälkimaun, ainakin Keimon mukaan. Mieti saksofonistin asemaa siinä. Viisi viiden setin keikkaa viikossa, niin kyllä siinä oppii. Päätä raapien totean, että aikamoinen livesoiton yliopisto on miehillä ollut ja Keimo vahvistaa asian. Kerrankin firman pikkujouluissa yks mimmi rojahti rajusti ihan päistikkaa koko setin päälle. Sä oot diggaillut sen kuulosia rumpaleita, mikä mä olen ollut, ehdottaa Keimo. Keikkoja oli paljon ja pitkiä vetoja, tar kentaa Mitja. Siihen aikaan me ei juurikaan treenattu muuten kaan. Mitjahan osas biisit jo valmiiksi, sillä ei ollut mitään hätää. Jos peltiständi kaatuu niin kukaan ei huomaa. Sen kun oppi niin sitten oli helppoa; paitsi kaikkien muiden kanssa, Mitja räkättää. Me vaan ve dettiin jossain kokkareissa. Mut jos mulla on hevipön töt, jotka ei syty ollenkaan sutihommiin ja siellä leipoo jollain oudoilla jutuilla, niin siitä ei voi jäädä mitään et "Mahtavaa!" Ei siinä mitään suurempaa dramatiikkaa ollut. Jos sä olet pulassa, niin ei siitä tilanteesta muista mitään muita ajatuksia, kuin sen et ei ole kivaa. Se on olotila tai mesta mihin mennään, Se poljento ei häviä vaik missä ollaan ja mistä tullaan pois." ka mitä tapahtuisi. Firman pikkujoulut, ei mitään lavaa ja jengi velloo siinä edessä semmosta kolmen met rin haitaria. Me suomalaiset ollaan kuitenkin niinku slaavilaisia, et "kaalinkakalinkakalin ka" joka kiihtyy koko ajan. Yhteistyö hitsautui sijoilleen vähitellen, keikka keikalta, ja www.riffi.fi 7/2011 13. On, on... Keimolla on se pulssi sisällä, et ihan "Rytmisoittaminen on pikemmin arkkitehtuuri. Me ei vaan oltu treenattu ja yksien treenien jälkeen keikalla juttuja katel tiin lennosta. mutta kun se oli semmoista tapettihommaa, et ei kukaan tuu sanomaan jos joku menee väärin. sama mikä tekniikka tai miten se rähmii siellä... No, sen ne just huomais, tokaisee Keimo. Sen ne yleensä aiheutti ite kaatumalla rumpusetin pääl le. Silloin tällöin. Saksofoni kun saa snadin pusun niin se suukappale on nielussa, maalailee Mitja. Kyllä mäkin olen tiennyt, että miltä sen pitää kuulostaa, mutta nauhalta kun kuuntelee jälkikäteen, niin siinä on aina et tä "hitto, miten mä öögaan!" Keimo opetti sen ettei lähde siinä soittotilanteessa hiihtelemään fiiliksen mukaan. Mutta komppi ei heilunut
Tuottajaminä pitää pystyä pitämään takaalal la, mutta asioille voi antaa suuntaa silti oman soittonsa kautta. Koskee ainoastaan rakenteita. Siinä suoritetaan arrit. Muuten lähdetään jollain soittimella liikkeelle, et se on musiikkia mikä koko ajan ne nuotit. Rytminen ajatus Jokaisella komppiparilla on jokin rytminen ajatus. Nykypäivä on hurjaa menoa. Vedetään aina il man klikkiä, paitsi studiossa ja siellä sitä käytetään taas mielel lään. Se on harvinaista. Keimo kertoo jamitelleensa viime aikoi na Hammondin jalkiobasson kanssa, jonka kanssa rumpali on täysin vapaa fraseeraa maan mitä vaan. Että mikä on tän biisin groove, et onks siinä shufflea ja miten paljon, erittelee Mitja. Jos yleisön ja bändin moodi on täysin eri, pohtii Keimo. Koska luottamus on keskenään niin suuri, silloin voi teh dä kaikkea tollasta. Ei siihen tarvita enää neljää äijää lisää, tai koneelta jotain tsäkätystä. Basistin ja rumpalin yh teinen komppiajatus muuttuu täysin verrat taessa sähköbasson kanssa soittamiseen. Emmä siinä muuten... Onneksi ei tarvi venaa ku kymmenen vuotta, niin se juttu mitä sä duunaat, tulee taas muotiin. Vaikka olis suora biitti, niin se 16osashuffle siellä taustalla, onko se suora vai kolmijakoinen. Jos soitetaan esimerkiksi Cool Sheiks musaa, niin riittää ihan hyvin, että siellä yhdeksän äijää tahkoo niin hyvin kuin pys tyy. Se teho on valtava, vaikka jatkais sitä samaa juttua. Viime aikoina ollaan soitettu Siirin (Nordin) kanssa, ja mä muljutan sii nä bändissä MuTronilla ja Keimo sähkö pädeillä, jolloin soundi on konemainen ja atakit tarkkoja. Yleensä bändissä on sellaset ihmiset, jotka soittaa tavalla millä halutaan. Lähimmäksi metronomin käyttöä rytmiryhmämme pääsee tai joutuu Siiri Nordinin bändissä, jossa soundeihin ohjelmoidut kaiut ja kaikuhännät toimivat riittävinä tempoindikaattoreina. Varsinkin silloin kun ollaan hierottu jotain shufflea. Ellei sitä tee sitten silleen, että se on ainoastaan rumpalin kuuntelussa. Mutta varsinkin jos Keimo on rummuissa, niin miks. Sehän määrittelee pal jon, aprikoi Keimo. MSAudiotronin perustaja) esitteli systeemin, että kamat taakse ristiin, niin ei tarvitse monitoreja ollenkaan. Sieltä mentiin Kappelin kellariin, jonka sunnuntaiklubi kasvoi massiiviseksi tapahtumaksi. Klikki sisältää valtavan määrän riskejä: soundcheckit ve nyy kolminkertaisek si, kun sun pitää ol "Tietyt asiat pitää artikuloida ja poimia la idioottivarma, et tä sen klikin kuulee Ei saa vain hiihdellä tai vaan soitella!" ja sen kuulee niin miten haluaa: oikeasta suunnasta ja sellaisella soundilla, ettei se ala ottamaan päähän. Sama tempojen kanssa: mistä sä voit tietää jos illan tempo onkin aivan eri. Tommosessa musassa rakenteet on yleensä "Ad lib". Se on niinku or kesterisoittoa, rokki myös. Sieltä tuli rummutkin. Oli mikä bändi tahansa, niin ne biisit vedetään just niin kuin ne menee. Samplet on tehty ilman sekvensseriä. Se on tarpeetonta ja tur haa. Paitsi jos on sellasta musaa, missä se kuulostaa makeelta, että toinen vetää suoraa ja toinen shufflea. Vaikka oltais säestämässä jotain laulavaa artistia, jos jom pikumpi yhtäkkiä lopettaa soittamisen, niin sitä ei kukaan ih mettele tai säikähdä. Jos toinen www.riffi.fi 7/2011 15. Livenä vähemmän mielellään. Se on yllättävän yleistä jossain soittotilanteessa, ettei jengi tajuu kun ne vetää vaan jo tain omaa, kommentoi Keimo. Yleen sä eka tulee teema, sit sooloja tai kompin vatkausta ja mitä sit ten?, Mitja kysyy osoittaen, että seuraava liike ei ole aina tie dossa. Esimerkiksi Cool Sheiksien kanssa mä liidaan paljon breik kejä ja tollasia paikkoja. Mukana oli myös Jukka ja Janne Haavisto. Mutta varsinkin, jos tekee tavallaan jotain uutta, niinku Cool Sheiksin jutuissa modernimpaa, silloin joutuu analysoimaan enemmän. Ei sitä itse ajattele minään parihommana vaan se tapah tuu muiden ihmisten toimesta, aprikoi Mitja. Kukaan ei edes tajunnut että ne on mikitetty, myhäilee Keimo. Ei kommunikaatiohäikkää Parivaljakon pitkä yhteinen ura ei ole tietoisen suunnittelun seu raus, vaan pikemminkin elämä on vain johdattanut tilanteesta toiseen luontevasti, yhdestä bändistä seuraavaan. Karjalaisen bändissä jos me soitettiin joskus kaksi ja puoli tuntia, niin ehkä kahdessa biisissä oli lasku. Toisinaan asiaa on pohdittava hyvinkin yksityiskohtaisesti. Mies ei kuitenkaan myönnä olevansa koko ajan päsmäämässä. Ei niitä tar vii enää ohjailla, täsmentää Keimo. Tai jotain siltä välil tä. Siitä huolimatta miehet haluavat pitää ainakin livesoiton mahdollisimman metronomivapaana. Kun jauhetaan jotain funkrytmiä, niin basisti lopettaa soittamisen, venailee hetken. Kunhan svengaa, muotoilee Mitja asian. Tuhinaa tempoista Cool Sheiksin musiikissa on paljon sampleja ja erilaista ohjel moitua tavaraa. Siellä Sarapaltio (Matti, mm. Mitja Tuuralan roolit ovat vaihdelleet rivimiehestä hank keiden primus moottoriksi, ja mukana on runsaasti tuottamis ja sovitustöitä. Malttaa pari vuotta ja touhuu jo tain muuta, niin sitten taas arvostetaan, Mitja kuittaa röhöttäen. osapuoli vaihtuu, niin ajatus muuttuu heti. Viisi settiä illassa. Yleensä jokaisella on jotain kommu nikaatiohäikkää, mutta me ollaan kuitenkin hereillä, tajutaan missä mennään tai mitä toinen meinaa. Ei sen takia, että ne tulis kovempaa, mutta että ne tulis lähemmäksi. Vaikka si tä ei ole lausuttu ääneen, eikä edes välttämättä aina tiedosteta, niin se on se jokin, mihin aina soitettaessa pyritään. Sähköbasson kanssa pitää olla se yhteinen fraseeraus, kos ka muuten siellä paukkuu ja poksuu ihan liikaa. Silloin joutuu funtsimaan niitä fraseerauksia enemmän. Shuf flen asteet, se on niin häilyvää... Mitja tajuu eri ihmisten soittotyylit. Jos levyllä on jotain shakereita ja muita, niin se ei ole niin olennaista sen biisin kannalta. Eräs hyvä tapa viedä musiikkia johonkin suuntaan on lopet taa soittaminen. Mutta eihän nykyään bändit edes soita silleen niinku, et tä se ois improvisoitua. Ja kun aika on kypsä, niin sit läh tee taas. Leikitellä ja arrata sitä musaa ihan pokka na. Mitjan mukaan se toimii aina. Balanssi on niinkuin akustinen. Vuonna 1986 alkoi Vanhan kuppilassa jamit, jossa soitet tiin jazzia, vaikkei vielä osattukaan mitään. Samasta pisteestä kuin muutkin
Vain hieman yli 11 kg painava L1 Compact on aina ollut helppo kuljettaa ja ottaa käyttöön. Tai paranna musiikin hallintaa XXL-paketilla*. Tartu soittimeen ja L1:een , siinä kaikki. Sounds like you only Erikoistarjous* ® BIGGER Koe erilainen voimakkuus. Itse asiassa tämä sisäänrakennetulla näytöllä varustettu kokonaisvaltainen äänenvahvistusjärjestelmä voidaan siirtää autosta lavalle yhdellä kerralla, asentaa yhdessä minuutissa ja tuottaa sen avulla täyteläinen ääni yhdellä kaiuttimella. Selkeän ja todenmukaisen soinnin sekä Boselta tutun laajan, tasaisen äänikuvan ansiosta yleisösi kuulee kuinka hyvä olet myös huoneen takaosassa ja sivuilla. Ota yhteyttä lähimpään jälleenmyyjäsi koskien Bosetarjouksia.www.bose.fi ® ® *Pyydä lisätietoja Bose-jälleenmyyjältä. Bose L1 Compact. Se sisältää äänen edistyksellistä hallintaa tukevan, käyttäjän ja instrumentin tarpeisiin mukautuvan T1 ToneMatch -järjestelmän, ylimääräisen, maksuttoman T1-virtalähteen ja T1-mikrofonitelinekiinnikkeen. Mikään ei voisi olla enää tämän helpompaa. ® a Voimass11 31.12 .20 asti Nosta suorituskyky L1 Compact -järjestelmällä sekä maksuttomalla mikrofonilla ja mikrofonitelineen sisältävällä XL-paketilla* uudelle tasolle. entisestään. Luonnollinen valinta musiikin toistamiseen. ®
Esiintyjien ansioluetteloista löytyykin kaikkea animaatioiden dubbauksista tv-rooleihin ja oopperan kuorotehtävistä megamusikaalien pääosiin. Erityisesti replikoinnin saaminen luontevaksi koukkuisen soiton päälle oli työn takana. Petrus Kähkönen kohkaa rumpukioskin takana vähintäänkin täysillä. Iltapäivälehti auki nuottitelineeseen, rumpubiitti käyntiin ja uutisia ääneen niin kauan ettei kumpikaan vaikuta toiseen, Kähkönen summaa rumpalin treenimenetelmää. Energiseen paukutukseen tykästyneenä Kähkönen naurahtaa kuitenkin ottaneensa evästykset vakavasti vasta, kun Aaltonen vetäisi oikeasta narusta toteamalla, kuinka Kähkösen idoli "Kuoppiskin osaa soittaa tosi hiljaa"! Rumpukattauskaan ei ollut minun päätettävissäni, ylemmältä taholta määräsivät että "saat tämän lastensetin", Kähkönen vitsailee kompaktin kioskinsa takaa. Ja nyt kielletään, että sellainen ei käy alkuunkaan! Kähkönen ähkäisee. Symbaalit valittiin laajemman valikoiman kevyimmästä päästä sen mukaan, mitkä tuntuivat helähtävän Pasilan studiotilassa parhaiten. Iltis nuottitelineessä Striking 12:n esitysoikeuksien mukana ei tullut erillistä kapellimestarin partituuria, vaan ainoastaan erilliset nuotit kolmelle laulavalle soittajalle. Hardwick pitää tärkeimpänä tehtävänään tarkentaa ja jyrkentää leikkauskohtia muusikot ovat lavalla välillä omana itsenään, joskus vähän roolinsa vieressä, ja sitten taas jonakin esityksen roolihahmoista, joita on kolmattakymmentä. Tosi asiassa järkisyyt kuten tila ja esityksen luonne sanelivat sen, että Kähkönen soittaa Yamahan 20-tuumaisella moposetillä, jossa on piccolovirveli ja pienet 10- ja 14-tuumaiset räkkitomit. Striking 12:ssa suomalaisia esittäjiä innosti musiikin lisäksi hauskuus ja koskettavuus ja se että näyttelijät esittävät kolmestaan kaikki roolit. Ja Pasilassa on ensi-ilta. Lue myös Riffin nettispesiaali (www.riffi.fi), jossa tutustutaan Veera Railion harvinaiseen ja eksoottiseen Viper-sähköviuluun. www.riffi.fi 7/2011 19. Äänentoiston haasteiden lisäksi esiintyjien kuuntelu poikkeaa musiikkiteatterin normeista siinä, että Railiolla ja Kähkösellä on korvamonitorit. Visuaalisessa ylöspanossa ratkaisevaa oli päätös, että lavasteita ei tule, vaan lavastus tehdään valoilla, Hardwick summaa. Punttisalilta pidättelemään Rumpalilla on esityksen ainoa akustisesti äänekäs instrumentti, mistä teatterin lavalle tuotuna koituu omat ongelmansa Studio Pasila kun ei ole mikään Tavastia. Railio tuskailee vyöpakkien arsenaalia jonka joutuu hameensa alle kätkemään: on viulun langatonta lähetintä, laulumikin lähetintä ja korvamonitorien vastaanotinta. Striking 12:n visuaalinen ylöspano pohjautuu hienoon valosuunnitteluun lavasteita ei juurikaan käytetä. Koukkuinen keitos Striking 12:n kolmen muusikko-näyttelijän taustalta löytyy Sibelius-lukiota, Sibelius-Akatemian MuKa-osastoa ja Lahden AMK:n musiikkiteatterikoulutusta. Ohjaaja Neil Hardwickin mielestä Striking 12:n paradoksi on, että vaikka lajia on vaikea määritellä, lopputulos on niin sujuva, että sitä on helppo katsoa. Harjanne ja Kähkönen kaavailivat itseään aluksi tuotantoportaaseen, eivät lavalle esiintymään. Kun pähkäiltiin ketkä Suomessa pystyisivät tekemään tämän, Peetu tokaisi lopulta että "No, soita itse"! Harjanne muistelee ensimmäistä ideapalaveria. Saman tien Harjanne päätti, että Kähkönen hoitakoon sitten rumpalin roolin. u Vuosi on vierähtänyt. Vaikka nuotit ovat varsin tarkat, esimerkiksi rumpulinjaa ei ollut läpikirjoitettu fillin tarkkuudella, joten luontevalla korvakuulolta plokkaamisellakin oli paikkansa. Molemmilla on ollut totuttelemista uuden käytännön kanssa, sillä se ettei kuule yleisöä livenä jättää näyttelijälle "vähän eristäytyneen olon" ja vaikeuttaa oman laulu- ja puheäänen voimakkuuden kontrollointia. Yamaha Motif 8 -keikkakiipparin presetit on splitattu sointupuolen ja bassosoundin kesken, mikä vaatii pianistilta poikkeavaa soittotekniikkaa. Näyttämöille lahjakas kolmikko kuitenkin toteaa "ajautuneensa", ja oppineensa eniten käytännön kautta musiikkiteatteriproduktiossa, joita on saanut olla tekemässä maan kovimpien ammattilaisten ympäröiminä. Rumpujen soittaminen on ollut minulle kuin punttisalilla käyntiä, ostan kasan kapuloita ja yritän lyödä ne poikki yhdellä iskulla. Tämä on vaikeinta mitä on tullut tehtyä, tässä viedään sekä musiikkiteatteri että rokkikonsertti aivan uudelle tasolle. Harjanne huokaakin, että 7/8-biiseissä itsenäinen käsien motoriikan koordinointi kaiken laulamisen ja näyttelemisen ohessa on melkoista matematiikkaa. Tärkeä oivallus saliäänen erottelukyvyn parantamiseksi oli ajaa kiipparin pianopuoli mikserille stereona, ja bassosoundi erillisen monolähdön kautta, jolloin salimiksaaja voi tehdä sille itsenäiset ekvalisoinnit. Hän kertoo saaneensa Mongo Aaltoselta lyhytsanaisen pikakurssin aiheesta "miten teatterissa soitetaan". Myös mikitys on pantu uusiksi, perinteiset DPA:n puuterinväriset teatterikapselit on vaihdettu rock-lavoilta tutumpiin sankamalleihin. Mutta jos annat, Samuel, mulle vuoden aikaa.... Kuunneltiin siltä istumalta levy läpi, että riittävätkö taidot. Totesin, että jos nyt pitäisi vetää niin ei lähde, Kähkönen tunnustaa. On siistiä tehdä pikku porukalla vaihteeksi, kun yleensä ympärillä on 30 hengen ensemble! Harjanne lisää
Näyttelijät ovat vain muutaman metrin päässä. Luoteisväylä Uutta kotimaista musiikkiteatteria Hämeenlinnassa Jos teatteri haluaa pelata varman päälle, se ottaa ohjelmistoonsa jonkin musikaali- tai musiikkiteatteriklassikon ja yleisö menestys on taattu. Vanhan kierrättäminen ei kuitenkaan ole teatterin ainoa tehtävä, uuttakin materiaalia tarvitaan. H ämeenlinnan teatteri kantaesitti syyskauden alkajaisiksi Veera Tyhtilän kirjoittaman näytelmän Luoteisväylä, johon Antti Paranko on säveltänyt laulut ja taustamusiikin. Haastatteluhetkellä esityksiä oli takana kolme ja yksi keskittymistä vaativa kohta alkamassa. Valmisteleminen on ollut melkoinen matka. Tuntui siltä, että se soitin ja tarina nivoutuvat yhteen ja tallensin alkuun improvisoi- 20 www.riffi.fi 7/2011. Rupesin keräämään ideoita ja hankin samaan aikaan kaksikaulaisen kitaran Juha Ruokankaalta. TEKSTI: TIMO KOSKINEN Antti Paranko ja Kalle Penttilä lavalla. Ohjaaja Hannu-Matti Tyhtilä otti yhteyttä keväällä 2010 ja sain ensimmäisen käsikirjoituksen melko pian sen jälkeen, Paranko kertoo sävellystyön taustoista. Reilun kahden tunnin mittaisessa näytelmässä on musiikkia noin tunnin verran ja kokonaisuuden tuominen ensi-iltaan kesti valmisteluineen yli vuoden