Riffi 5/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

DANNY GOTTLIEB kameleontti rumpaliksi! Nro 5/2012 17. vsk Hinta 8,85 E "Asiat täytyy äänittää niin, että yksityiskohdat välittyvät oikein!" Al Schmitt Tascam DP-24 voittaako digiraituri tietokoneen? TC TonePrint lataa soundit pedaaleihin matkapuhelimella!
Digico SD-sarjan monimikserijärjestelmät nostavat suorituskyvyn ja käytettävyyden aivan uudelle tasolle! UB MADI Nyt varastossa! Taas uutta Digicolta! Rack Optiot & Ratkaisut SD Rack Sample rate jopa 192KHz, 56/56 I/O SRC:llä, Madi Split, Gain tracking, Multiple -liitännöillä mm. ominaisuuksilla Miksi maailman korkeatasoisimmat esittävän taiteen salit, teatterit, konsertit ja kiertueet vaativat Digico SD-sarjan toteutusta. Esimerkiksi malliston lippulaiva SD7 sisältää jopa 256 prosessointikanavaa 96 kHz taajuudella, 14 I/O-räkin massiiviset 1568 I/O-liitäntää tarjolla 5 mikserille optisella kuituinfrastruktuurilla verkotettuna täydellisellä redundanssilla ja automaatiolla. Nyt Superchargedsofta: 48 Felxi-i/p, ja 16 Flexi buss- o/p joko mono TAI stereo. hedcom.fi Täydellinen Waves Sound Grid / Plug In integrointi.. Optical. SD7 Referenssi maailmanluokan kiertueilla, nyt uudella Mach3 softalla. Uusia EQ:ta, SETS kanavan hakuasetuksia, Digi-FX ja surroundominaisuuksia jotka vievät SD7:n jälleen uudelle tasolle. Stealht Digital ProcessingTM takaa 256 prosessointikanavaa, 96 kHz. SD7B (Broadcast) Broadcast-käyttöön muokattu SD7B nyt myös Mach3 ominaisuuksilla, suorituskyky ja käytettävyys paranee jälleen uudelle, ainutkertaiselle tasolle. SD7T (Theatre) SD7 teatteriversio maailman kehittyneimmällä tilanneautomatiikalla, nyt myös Mach3 ominaisuuksin. SD5 tuo ennennäkemättömän määrän suorituskykyä ja ominaisuuksia uuteen hintakategoriaan. SD10 ja kompakti SD10-24 Nyt uudella Nitrous-softalla! 96 i/p -kanavaa, 12 Flex-kanavaa sekä 48 konfiguroitavaa busslähtöä saivat lisäkseen 16 DigiTube-etuastetta, 6 monikanavakompressoria, 6 Digital FX sekä joukon suoraan SD7:tä tuttuja ominaisuuksia. SD10B (Broadcast) Broadcast-käyttöön muokattu SD10B nyt myös Nitrous ominaisuuksilla, suorituskyky ja käytettävyys paranee jälleen uudelle, ainutkertaiselle tasolle. 2U, yhteensopiva kaikkien SD Rack -modulien kanssa. 32 sisääntulokanavaaja 12 Flexi buss-lähtöä saatavilla myös Injected- ja Broadcastpäivityksin. MADI Rack 48/24 I/O. Nyt myös vain SD7T:ssä ollut SETS-kanavan hakuasetus, lisää Digital FX, 8 DigiTube-preamps ja muita SD7:tä tuttuja ominaisuuksia. SD11/11i/11B SD11 on laadultaan ja ominaisuuksiltaan ennennäkemätön pikkumikseri tutuin, tinkimättömin SD-sarjan ratkaisuin. Saatavilla mm. Analog, AES/EBU tai Aviom Output -modulit. Syynä ovat mm: monipuolinen jaettu käyttöjärjestelmä, Super FPGA ja Stealth Digital Prosessointi, erinomainen äänenlaatu ja yksinkertainen järjestelmän laajentaminen tarpeiden kasvaessa, räätälöitävät miksereiden kesken jaettavat I/O-räkit, sisäänrakennetut efektiprosessorit, käyttöliityntään integroitu Waves Plug In -optio sekä huippuluokan tehokkuus ja monipuolisuus. 0207 638 000, www. MADI ja Optical -liitännällä. NANO Rack SD5 124 sisääntulokanavaa, 56 konfiguroitavaa buss-lähtöä, 24 dynaamista eq:ta, DigiTube kaikissa i/p -kanavissa, 24 Digital FX jne. Vain Optical -liitännällä D-Rack 32/16 I/O. Cat5e tai Optical -liitännät. SD8 ja kompakti SD8-24 Kiertuestandari kasvaa jälleen nyt saatavilla Overdrive2 päivitys, jotka vievät SD8 uudelle tasolle. Analog tai AES/EBU tai Aviom Output -modulivaihtoehdot. Waves Plug-Ins www.digico.biz Hedengren yhtiö Puh. Musikaalituotantojen standardi ympäri maailman. MINI Rack 4U, yhteensopiva kaikkien SD Rack -modulien kanssa. Parhaat digimikserit joka lähtöön Verkotettu monimikseriratkaisu valtavalla I/O kapasiteetilla, Stealth Digital Prosessoinnilla, kuituliitäntä infralla ym. 10 DigiTube etuastetta, 12 Digital FX, 10 dynaamista EQ:ta sekä joukon suoraan SD7:tä tuttuja ominaisuuksia. SD9 Kompakti SD9 hyödyntää samaa Stealht Digital ProcessingTM kuin SD7
Nyt voit siis miksata missä hyvänsä FOHmiksauspisteessä, lavalla... fi · w w w. baarissa. Vapauta miksauksesi, vapauta mielesi. MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 10-18, LA 10-15 S oundtools O y · Teo lli s u u s k at u 2 1 , 0 0 5 1 0 H e l s ink i · puh. Mackie DL1608 määrittelee miksauksen uusiksi yhdistämällä täysiverisen 16-kanavaisen digitaalimikserin iPadin vertaansa vailla olevaan helppokäyttöisyyteen ja liikuteltavuuteen. 029 080 0830 · soundtools@soun d to o l s. fi. s o u n d to o l s. Digitaalinen vallankumous ei vain ole täällä tänään, se on täällä langattomasti. Vapauta itsesi miksauspöydän rajoituksista
ennen. Kitaran kaula voi olla asianmukainen, vaikka se ei omiin käsiin sopisi, ja mikrofonivahvistin saattaa olla käyttö kelpoinen, vaikka se edustaisi ääniestetiikaltaan erilaista filosofiaa kuin kirjoittajan oma kanta. Mutta eivät ne ole julkaisukelpoisia arvioita. Yhtäällä on siten kasvanut aulius henkilökohtaistenkin tietojen jakamiseen, toisaalla polttava halu saada kurkistaa kulissien taakse toisen elämään. Jos ja kun lukija pystyy erottamaan henkilökohtaisen ja siitä riippumat toman aineksen toisistaan, ollaan lähellä onnistumista. Ja kummankin ilmiön yllä lepää ehdoton vaatimus kaiken tiedon vapaasta saatavuudesta ja sananvapau desta. Ollaan olevinaan suoria ja rehellisiä, mutta terveen kritiikin sijasta täytetään palstat soopalla, joka ei ole harmitonta lätinää vaan perustee tonta mollaamista ja aivan liian usein suoraan persoonaan kohdistuvaa pilkkaa. Näin nämä itsessään jalot periaatteet sopivatkin pikkuisen väänneltyinä oikein kivasti monen arveluttavan toiminnan pönkäksi. palaute antaa osaltaan vastenmielisen mutta ilmeisen tehokkaan esimerkin nettiin kirjoittaville kansalaisille. Se mikä ennen oli vain läheisimpien tiedossa, onkin nyt usein laajan kaveripiirin silmäiltävänä. Tavoite on ylevä, onnistumisen taso vaihteleva. Silti jo hyvien käytöstapojen vuoksi on kohtuullista odottaa, että palaute olisi harkittua ja asiantuntevaa. Inhimillinen toiminta kärsii inhimillisistä puutteista, mutta tavoittelemasta ei silti pidä lakata. Ja jos Fb ei anna riittävän laajaa julkisuutta, voi kaupungilta tai vaikka lomarannalta napatun kuvan ja kertomuksen aina lähettää iltapäivälehdille tai keskustelupalstoille, joissa uteliaita silmäpareja kyllä riittää. PÄÄTOIMITTAJALTA Kritiikki suoraa palautetta ilman itsesensuuria? M uusikon ja/tai esiintyvän artistin työ on aina ollut julkista, mutta eipä ole julkisuuskaan enää kuten äänenpainot voidaan ottaa huomioon. Tässä numerossa alkava Jaakko Laakson kolmi osainen artikkeli esittelee musiikkikritiikin perinteen ja nykykäytännöt Suomessa. Artikkeli antaa oivan pohjan hahmottaa tilannetta, olipa sitten kritiikin kohteena tai itse sen laatijana. T elevision kykykilpailuissa harjoitettu ilkeilevä, mukamas humoristinen ja täysin mielivaltainen taan. Maksalaatikko voi olla taiten ja hyvin valmistettua, vaikka ruokalaji ei kuuluisikaan arvioijan omiin suosik keihin. "Tykkäsin kovasti" tai "Aivan surkea mun mielestä" sopivat tyhjentävinä repliikkeinä kaveripiirissä, jossa lausuja hyvin tunnetaan, eleet ja 4 www.riffi.fi 5/2012. Käsitys yksityisyyden piiriin kuuluvista asioista on sekin muuttunut; ihmiset kertovat myös itsestään enem män ja avoimemmin kuin takavuosina oli tapana. Mitä tahansa sopii kirjoittaa, etenkin kun sensuurin ja itsesensuurin kammo on kova. Ja niissä kohden joissa henkilökohtaiset mieltymykset kuitenkin vaikuttavat arvioon, asia tulisi selkeästi tuoda esiin. Kirjoittajan tulisi pystyä asettumaan koetilanteen ulkopuolelle ja arvioimaan tutkimuskohdetta ilman henkilökohtaisten mieltymysten painolastia. Yksityisyyttä on yhä vaikeampi varjella, kun liki jokaisella kanssamatkustajalla on kännykkäkamera kuvaamiseen ja sosiaalinen media raportoimiseen. Emme mekään lakkaa, ja niinpä tämäkin numero tarjoaa luettavaksi niin haastatteluja kuin laitekokeilujen tuloksia, alan yleistietoa ja viihdyttäviä kolumneja juttu jutulta varta vasten juuri Riffin lukijoille kirjoitettuja ja muualla julkaisemattomia artikkeleita. Lukuterveisin Lauri Paloposki, Päätoimittaja V aatimus harkinnasta ja asiantuntemuksesta pätee myös laitearvioihin, joita esimerkiksi Riffissä julkais yhtä ikävänä ja vieläkin tiukemmin Riffin sisältöön liittyvänä näen vapaan tiedonjaon ja sanan vapauden käsitteiden väärinkäytön silloin, kun kajotaan ihmisen ammattinhar joittamiseen: kun artistin työn hedelmän pitäisi olla kaikille korvauksetta vapaasti jaossa, kun toisen tekemää pitäisi saada käyttää lupaa kysymättä oman ansiotyön yhtenä katalyyttinä, kun toisen aikaansaannosta pitäisi saada julkisesti mollata kritiikin nimikkeellä verhottuna, kun... Y ksityiselämä on arvo, jonka kunnioittamisesta tai loukkaamisesta voitaisiin keskustella pitkään, mutta K ritiikistä puheenollen: esiintyvä taiteilija ottaa riskin asettuessaan näyttämölle tai julkaistessaan uuden teoksen, ja hän kyllä useimmiten myös tietää sen. Se että jokin on hyvää tai huonoa on eri asia kuin se, pidänkö siitä itse vai en
dB Technologies Opera 402D 3. RCF ART 312A mkII 5. Mackie SRM 450 V2 4. Onnistuneen suuntaimen sekä laadukkaan diskanttielementin ansiosta korkeat äänet toistuvat tavallista puhtaammin ja äänikuva on vakaa salin eri puolilla. 1. TM 19/2011 TESTIVOITTAJA ww w.t m n e t .f i TEKNIIKAN MAAILMA 19/2011 ww w.t m n e t .f i testasi kuusi aktiivikaiutinta ja totesi: Proel muistuttaa ääneltään hifikaiutinta enemmän kuin mikään muu sen viidestä kilpailijasta. JBL EON 315 KAIUTTIMET | MIKSERIT | PÄÄTEVAHVISTIMET | MIKROFONIJALUSTAT JA KAAPELIT JÄLLEENMYYJÄT: MELPLAY STORE HELSINKI · YKKÖSMUSIIKKI JOENSUU · MUSIIKKI LUKINMAA KAJAANI · MUSIIKKILIIKE MUSATALO KANKAANPÄÄ KOKKOLAN LAITEVÄLITYS KOKKOLA · KOUVOLAN MUSIIKKI KOUVOLA · VIIKING MUSIIKKI KUOPIO · KESKUSMUSIIKKI LAHTI LAHTI SAVON MUSIIKKI MIKKELI · ST.PAUL'S SOUNDS NUMMELA · OULUN SOITIN JA TAVIKE OULU · PORIN SOUND CITY PORI RAAHEN MUSIIKKI RAAHE · SAVONLINNAN SOITINKULMA SAVONLINNA · MUSIIKKI JÄRVENPÄÄ SEINÄJOKI TAMMER PIANO JA SOITIN TAMPERE · TORNION MUSIIKKI TORNIO MAAHANTUOJA: Mankkaantie 32, 02180 ESPOO | 010 525 8000 infoaudio@noretron.fi | www.noretron.fi. PROEL FLASH12A 2. Yamaha MSR-400 6
s. 20 uusia edustuksia 28 Tuoteuutiset seulottuja sattumia RIVAKAT PIKAKOKEET 32 Elixir mielikuvat ovat kuin bassonkieliä, jotkut kestävät aikaa! 33 Ernie Ball Cobalt Series kanuunakielet kitaraan? s. 22 Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · Rush-rumpali Neil Peart kirjoitti erilaisen matkakertomuksen, kun moottoripyörän mittariin oli kertynyt 88 000 kilometriä 14 kuukauden aikana. · Koiton teatterissa muistellaan Juicea. · Mikä, mikä taajuus. 16 HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Al Schmitt vähän, mutta parasta. 16 Danny Gottlieb kannukioskin kameleontti 20 Doyle Dykes tyylikästä näppäilyä 22 Sandhill Audio uuden polven nauhamikrofonia kehittämässä 25 Sandhill 6011 A -nauhamikrofoni suomalaismikrofoni kokeilussa LUKUPALAT 28 Ajankohtaisia poimintoja s. Eero Aron artikkeliin liittyvä jatko-osuus antaa vinkkejä oikean taajuuden metsästykseen. · Pro Audile rakensi ulkotuotantoauton. Ghost Rider -kirjan arvio on tämän numeron nettispesiaaleissa. · Sähkörumpu on oma soittimensa, kertoo Danny Gottlieb 6 www.riffi.fi 5/2012
38 44 TC Electronics FlashBack-delay ja Hall of Fame -reverb tehokasta tilankäyttöä 46 AXE FX II valioluokan soundipaletti 48 Radial MC3 tarkkaamokuuntelu sujuvaksi 50 Tascam DP-24 voittaako digiraituri tietokoneen? 52 DPA d:vote 4099G estradille kuin studioon s. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Irtonumeron hinta on 8,85 e. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut. 38 Yamaha THR5 monikäyttöinen kotikombo 40 Roland V-Guitar G-5 enemmän kuin osiensa summa s. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,85 e + postikulut. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Eero Aro Jarmo Hynninen Pirkka Isotalo Riku Karvonen Timo Koskinen Jaakko Laakso Niko Laasonen Esa Linna Tommi Saarela Reima Saarinen Sami Sarhamaa Juha Seila Janne Viksten Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 52 konsertit kulttuuria vai ympäristömelua? 64 Muusikkona maailmalla haastattelussa New Yorkin rumpaliässä Ari Hoenig 65 Musiikkikritiikki Suomessa 1/3 Muuttuuko kritiikki? 66 Alangon päiväkirja "Tuplataan." Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 5/2012 7. Riffi ilmestyy vuonna 2012 seitsemän kertaa. 36 KÄYTTÖTESTIT 34 Paiste Formula 602 tervetuloa takaisin! 36 Fender Modern Player Jaguar Bass nuorisomalli sopii aikuiseenkin makuun YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 55,30 e ja määräaikaisena 65,50 e. s. 48 54 Universal Audio Apollo efektit omin voimin 56 Indamixx käyttöjärjestelmä läppäreille, miniläppäreille ja täppäreille GRANDE FINALE 60 Mikä taajuus? ekvalisoi sieltä mistä pitää 62 Saarinen selvittää s. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla
Al S 8 www.riffi.fi 5/2012
Hän voitti ensimmäisen Grammy-palkintonsa jo vuonna 1963 Henry Mancinin "Hatari"-elokuvan musiikin äänityksestä. Grammy-palkittuja levyjä hän on äänittänyt ja miksannut 21, parhaiten äänitetyn levyn Grammyn hän on itse saanut yhdeksän kertaa. Schmittin äänittämistä levyistä 160 on myynyt Yhdysvalloissa kultaa tai platinaa. Kun Al Schmittin kurssi julkistettiin vuodenvaihteessa laitoin hakemuksen ja työnäytteet saman tien menemään ja sain viikon päästä tietää päässeeni mukaan. Näistä ehkä parhaina esimerkkeinä ovat Diana Krallin levyjen lisäksi Robbie Williamsin "Swing When You're Winning" ja Paul Ankan "Rock Swings". www.riffi.fi 5/2012 9. HAASTATTELU/TEKSTI: JANNE VIKSTEN KUVAT: ROBERTO VIGO/ZERODIECI STUDIO, GENOVA chmitt vähän, mutta parasta Mitä saadaan kun otetaan vanhaan ranskalaiseen kartanomiljööseen rakennettu huipputason studio majoituksineen ja täysihoitoineen, tuodaan sinne legendaarinen äänittäjä ja tuottaja kouluttajaksi, lisätään tusinan verran äänitysalan ammattilaisia eri puolelta maailmaa ja annetaan homman porista viikon ajan. Schmittin työskentely perustuu huippuluokan mikrofonien ja mikrofonisijoittelun oikeaan käyttöön, ja miksauksessa sopiviin tiloihin joista useimmat ovat oikeita akustisia kaikukammioita. Kuka on Al Schmitt? Al Schmittin tuottajan ja äänittäjän ura on kestänyt jo yli 50 vuotta ja häntä pidetään eräänä maailman parhaista jazzin ja erityisesti laulun äänittäjistä. Aika mielenkiintoinen soppa jolle on annettu nimi Mix With The Masters. Hän ilmoitti aluksi että hänellä ei ole mitään salaisuuksia ja tämä pitikin paikkansa. Kollegat ovatkin kuulemma ehdottaneet, että parhaiten äänitetyn levyn Grammy-palkinto pitäisi nimetä Al Schmitt Awardiksi. Viime huhtikuussa miksausja äänitysmestarina toimi Al Schmitt. O len jo vuoden verran pitänyt silmällä MWTM-seminaareja parikymmentä vuotta jatkuneen äänittäjän urani juhlistamiseksi, sopivaa kouluttajaa ei vain tahtonut löytyä. Tehdään hyvästä kappaleesta hieno sovitus, otetaan huippuluokan soittajat, laitetaan heidät legendaariseen äänitysakustiikkaan, käytetään vanhan ja uuden analogiäänitystekniikan hienoimpia laitteita, keskitytään tekemään suurin osa asioista äänitysvaiheessa tasojen seurailua myöten, ja prosessoidaan mahdollisimman vähän. Koko 2000-luvun alun Schmitt on selkeästi keskittynyt isoihin jazzäänityksiin sekä erityisesti tekemään töitä sellaisten artistien kanssa jotka haluavat tavoittaa jotain 1950/60-luvun Capitol- ja Sinatrasessioiden taianomaisuudesta ja saundista. Pääsin seminaarissa seuraamaan Schmittin työskentelyä ja tutustumaan hyvinkin perusteellisesti hänen työtapoihinsa. Tärkeimpiä artisteja joiden kanssa hän on työskennellyt ovat mm.: Frank Sinatra, Elvis, Sam Cooke, Ray Charles, Natalie Cole, George Benson, Toto, Steely Dan, Jefferson Airplane, Robbie Williams, Diana Krall, Celine Dion, Paul Anka, Barbara Streisand, Michael Buble, Paul McCartney. Ehkä parhaiten hänen äänitysfilosofiaansa kuvaisi termi: "vähän, mutta parasta". Al Schmittin työtavat ovat pysyneet pohjimmiltaan hyvin samankaltaisina viiden vuosikymmenen ajan. Schmitt on myös saanut kollegoiltaan lempinimen "The Godfather of Sound"
Äänen ekvalisointia hän ei käytä juuri lainkaan ja dynamiikkaprosessointi on tämän päivän mittapuun mukaan todella minimaalista. Kun sain ensimmäisen työpaikkani studiossa opin kaikki perusasiat studion pää-äänittäjä Tom Dowdilta, eräältä kaikkien aikojen parhaalta äänittäjältä. Tuollaiset hauskat yksityiskohdat! Ja tietysti se miltä musiikki kuulosti ja miten laitteet toimivat. Yritän antaa artistin käyttöön kaiken ammattitaitoni. Työni on niin hauskaa ja menen mielelläni töihin joka päivä. Siinä ei tietenkään voida mennä yhtä syvälle erilaisiin yksityiskohtiin kuin täällä. Ja minua onnisti. Yritän aina päästä kuuntelemaan yhtyeen harjoituksia, se on parasta. Tuohon aikaan musiikki kaiverrettiin suoraan 16 tuuman transkriptiolevyille, nauhaa ei vielä ollut käytössä; tuo tapahtui 1940-luvun alkupuolella. V: Haluan kuulla kappaleet etukäteen. V: En ole tosiaan tehnyt mitään tällaista aikaisemmin. Yhdysvalloissa ei ole mitään tähän verrattavaa, en tiedä kenellä olisi varaa tällaisiin opetus- ja majoitustiloihin. V: Olin todella onnekas. Minkälaista valmistautumista tuollaisiin sessioihin vaaditaan. Ainoa myönnytys nykyteknologialle on digitaalisen tietokoneäänitysformaatin käyttö, nauhaa kun on nykyisin hankala saada. K: Jos palataan ajassa taaksepäin, kuinka aloitit äänittäjän urasi. Äänitysohjelmiston omia prosessoreita hän ei käytä lainkaan. Hän opetti minulle kaiken. Sedälläni oli eräs ensimmäisiä yksityisiä äänitysstudioita New Yorkissa. Miksauksessa suurin osa työstä on tilojen ja tasojen hienosäätöä, kaikki hänen äänittämänsä ja kurssilla materiaalina käsitellyt moniraidat soivat hienosti jo kun avaa äänipöydän liu'ut 0-asentoon kateeksi kävi. Kaikkihan riippuu artistista. Se oli todella kiehtovaa. Onko tällaista koulutusta Yhdysvalloissa? 10 www.riffi.fi 5/2012. Viimeisen seminaaripäivän lounaan jälkeen sain jopa mahdollisuuden pieneen haastatteluhetkeen, jonka meni näin. Kuitenkin eniten olin vaikuttunut siitä että useimmat osallistujat ovat alalla toimivia ammattilaisäänittäjiä jotka ovat valmiit sijoittamaan kurssiin aika paljon rahaa ja haluavat edelleen kehittää ammattitaitoaan. Kurssin vetäjä Al Schmitt ja jutun kirjoittaja Janne Viksten. V: On muutamia lyhyempiä kursseja. Minulta kysytään usein koska jään eläkkeelle ja teen vastakysymyksen: miksi jäisin. Samalla alan suunnitella äänitystilannetta; haluavatko soittajat olla eristyksissä vai samassa huoneessa ja niin edelleen. V: Muistatko vielä mikä siinä oli aluksi kiehtovinta. Tutustutko materiaaliin etukäteen, käytkö harjoituksissa, kuunteletko demoja. Schmitt kertoi miksaavansa keskimäärin kolmisen kappaletta päivässä, tosin epäilen että avustajat ovat tehneet ennakkoon jo hiukan pohjatöitä. K: Aluksi vain esimerkiksi se kuinka setäni äänitti isompia orkestereita. Tietokoneen sisällä hän ei halua edes yrittää miksata, summamikserinä toimii useimmiten iso Neven analogipöytä. Tämä kurssi on aika uskomaton, laitteisto ja puitteet ovat todella hyvät. Pidin siitä kovasti ja opin itsekin todella paljon. Pikkuseikat jäivät myös pikkupojan mieleen, kuten se että muusikot ottivat kenkänsä pois ettei jalan naputus kuuluisi ja osalla oli reikäiset sukat joista isovarvas pilkisti esiin. Mikä mukavinta, Al Schmitt "Jo seitsemän vanhana ajoin viikon osoittautui erittäin miellyttäväkloppuisin metrolla kaupunkiin ja si ja virkeäksi herrasmieheksi jossa vietin viikonlopun sedän studiossa." Los Angelesin rentous ja sulavuus kohtaavat New Yorkin suoraviivaisuuden. Olemme järjestäneet joitakin kahden päivän viikonloppuseminaareja, joissa on useita aiheita: tietokoneen sisällä miksaaminen, jazzin äänittäminen, rockäänitys, analoginen miksaaminen... Me vain tallennamme ääntä. Yritän saada selville mahdollisimman paljon siitä mitä hän odottaa projektilta, mikä ehkä arveluttaa ja pelottaa. K: Ensinnäkin haluan kiittää tästä hienosta viikon seminaarista! Miltä sen vetäminen tuntui. V: Rakastan sitä. Valehtelen vaimolleni kun sanon että lähden töihin, ei se tunnu työltä! K: Olet työskennellyt eräiden maailman tunnetuimpien artistien kanssa. Artistin K: Sijaintinsa takia tämä kurssi on hieno mahdollisuus erityisesti eurooppalaisille äänittäjille joita täällä olikin paljon. Saan käsityksen siitä mistä kappaleissa on kysymys, tutustun artistiin. Kuulun METAllianceryhmään jossa ovat myös Phil Ramone, Chuck Ainley, Elliott Scheiner, Ed Cherney, George Massenburg ja Frank Filipetti. Sen jälkeen en koskaan halunnut tehdä mitään muuta, haaveenani oli vain tulla äänittäjäksi jollainen setäni oli. K: Ja olet työskennellyt taukoamatta yli viisikymmentä vuotta! Pidät ilmeisesti edelleen työstäsi. Jo seitsemän vanhana ajoin viikonloppuisin metrolla kaupunkiin ja vietin viikonlopun sedän studiossa. Ehkä yllättävintä oli se kuinka hyviä osallistujien työt olivat! Kaikilla oli hyviä töitä vaikka laitteistojen laadussa olikin eroja. Osallistujia on 2030, heidät jaetaan neljään ryhmään ja he kiertävät kolmen tunnin sessioissa huoneesta toiseen
Seuraamikrofonit kuulostivat eri soittimilla. Kaikki tuo vaikuttaa kokonaisuuteen. Olen työskennellyt monissa muissakin studioissa mutta ne eivät useinkaan yllä samalle tasolle enkä saa yhtä helposti aikaan haluamaani lopputulosta. Täytyi vain opetella miltä eri "Kun aloitin urani, lefunken, sitä yleensä kokeilen ensiksi. K: Voisitko kertoa hiukan suosikkimikrofoneistasi, aloiteLaulussa käytän Fairchildin kompressoria äänitysvaiheessa niin että se ottaa vain hiukan kiinni, ehkä 1dB verran. Jos esimerkiksi äänipöytä hajoaa kesken kaiken ja joudutaan odottamaan vaikka kymmenen minuuttia tai tunti korjauksen ajan, homma pysähtyy ja tunnelman rakentaminen pitää aloittaa alusta. Tähän kuluu turhaan studioaikaa. Uuden laulajan kanssa Luulen että kysymys on siitä että opin aikoinaan tekemään yritän harjoituksissa etukäteen kuunnella minkälainen äänenasiat tuolla tavalla ja käytän sen vuoksi nykyäänkin vain vähän muodostus hänellä on ja miettiä valmiiksi pari hänelle sopivaa ekvalisointia tai kompressointia. New Yorkissa työskentelen mieluiten Avatar-studiossa. Los Angelesissa suosikkini on Capitol, myös Village on hyvä. V: Soittohuoneen akustiikkaan, siihen miltä huone kuulostaa ja millaisia äänitystilanteita sinne voi järjestää. Varsinkin naisäänillä U67 toimii yleensä hymikrofoneista ja vin. K: Miksi juuri nuo ovat suosikkejasi, mihin erityisesti kiinnität huomiota studiossa. Tämän vuoksi kaikissa studioissa joissa työskentelen laitteet ja huolto ovat ensiluokkaisia. mikrofonia joita sitten testaamme äänityksessä. Kun sessio lähtee käyntiin ja menee hyvin se täytyy pitää käynnissä, on sama onko kysymys sitten kvartetista tai 50 hengen orkesterista. Miltä äänipöytä kuulostaa ja tuntuu, millainen muu laitteisto on, millainen on studion mikrofonivalikoima. Millaisia eristettyjä tiloja ison huoneen yhteydessä on. täytyy olla tulokseen tyytyväinen, hänen nimensähän tulee levyn kanteen! K: Missä studioissa työskentelet mieluiten. Jos olen työskennellyt laulajan kanssa aikaisemmin tiedän jo mikä hänelle toimii. Lontoossa on kaksi tunnettua studiota joista pidän: Abbey Road ja Air. V: Se on tärkeää, laitteiden täytyy olla hyvässä kunnossa. K: Studioissa jotka mainitsit on varmaankin myös erinomainen laitteistohuolto ja huoltohenkilökunta. Kaikki äänitettiin kerralla, ei ollut päällesoittomahdollisuuksia, ekvalisointia tai V: Laulussa ehdoton suosikkini on U47 Tekompressointia. Joillekin laulajille AKG C12 on juuri sopiva. taan vaikka laulusta? www.riffi.fi 5/2012 11. tamaan hyvältä ja hyvään balanssiin. Voisitko kertoa hieman siitä miten kehitit mikrofonitekniikat joilla noin puhtaaseen ja luonnolliseen lopputuloksen pääsee. Laitoin sen vaikka bassoon ja niiden sijoittelusta." Saatan käyttää myös Neumann 251 -mallia, se on mahtava mikrofoni! Useimmiten jokin noiskuuntelin. En pidä vaimennetuista pienistä huoneista. V: Kun aloitin urani, kaikki oli kiinni mikrofoneista ja niiden sijoittelusta. V: Niitä on neljä tai viisi. Pidän puisista huoneista joissa on mukava pehmeä saundi. Usein yhteen mikrofoniin soitti myös kaksi tai kolme soittajaa ja ne piti saada kuulosta toimii aina. K: Tällä kurssilla meillä on ollut etuoikeus kuunnella näissä studioissa äänitettyjä moniraitanauhoja ja niiden äänityslaatu on monesti suorastaan ällistyttävä. Joskus se ei onnistu enää samana päivänä ja pitää jatkaa seuraavana. Muistan kokeilleeni paljon esimerkiksi Western Electrivaksi kokeilisin ehkä saksalaista Brauneria (VMkaikki oli kiinni cin 639-mallilla (erikoinen monisuuntakuviomik1). rofoni jossa on nauha- ja dynaaminen elementti samassa rungossa)
M149 toimii hienosti myös flyygelissä, pallokuvioisena tai herttana. V: SM-57 toimii aina! Viime aikoina olen käyttänyt paljon Royerin nauhamikrofoneja, myös Audio-Technicalla on pari uutta nauhamikrofonia (AT4080 ja 4081) jotka toimivat hyvin kitaroissa. Sen jälkeen kyse on vain tasojen säätelystä ja siitä että antaa eri elementtien loksahdella paikoilleen. Yleensä laitan mikrofonin siihen mihin olen tottunut ja menen kuuntelemaan. Säädän ne aluksi 0VU:hun ilman kompressointia ja sitten kompressoin kumpaakin mikrofonia aivan hiukan, ehkä yhden desibelin. V: Usein Royereita tai sitten U67:aa pallokuvioisena. asiat täytyy ensinnäkin äänittää niin että yksityiskohdat välittyvät oikein. Virvelissä on alla SM-57 ja yläpuolella (AKG) 452, samoin hihatissa. Sitten siirtelen mikrofonia pari senttiä eri suuntiin ja saundi saattaa yhtäkkiä loksahtaa kohdalleen ja herätä henkiin. Se on varmaan tärkein asia erottelun kannalta. K: Entä trumpetti. Laulussa käytän usein oikean kaikuhuoneen lisäksi Bricastia (M7). Niissä olen käyttänyt myös vanhaa RCA10001-mallia, iso nauhamikrofoni jossa on hieno paksu saundi. Mikä on niiden salaisuus. Siitä saa saundiin selkeyttä ja mukavasti hiukan sormiääniä. Toinen on n. V: Bassorummussa käytän (AKG) D-12:sta. Pasuunoissa Royerit toimivat myös hyvin. Sijoitus on todella tarkkaa ja riippuu paljon siitä minkälainen soittotapa ja soittoasento soittajalla on. 30 cm:n päässä ylemmästä Fsamalla tavalla pitkään se ei aukosta. Se riippuu niin paljon soittajasta ja soittimesta... Muut rumpumikrofonit pysyvät yleensä aina samoina. Jos kyseessä on päällesoitto ja iso rock-kitarasaundi saatan laittaa esim. Tuota mikrofonia alkaa olla todella vaikea enää löytää mistään. Sijoitan mikrofonin useimmiten soittimen kellon ja soittajan suun puoliväliin, näppäinten yläpuolelle jossa saundi tuntuu olevan tasaisin. viiden metrin päähän tallentamaan huonesaundia. Olen käyttänyt Neumannin M149-mallia siitä asti kun "Vaikka olisi tehnyt asioita se tuli markkinoille. Käännän virvelin alamikrofonin polariteetin äänipöydästä. V: Erottelu... On hyvä testailla erilaisia mikrofoneja. Joskus sen soundi on liian iso ja vaihdan 452:iin tai Royerin nauhamikrofoneihin. Työskentelen parin erinomaisen avustavan äänittäjän kanssa jotka ovat soittotilassa. Tomeissa on AKG 414:t, padit päällä. ne kaikki toimivat hyvin. K: Entä akustista kitaraa. K: Äänitysteknologia on muuttunut valtavasti viime vuosina. K: Miten äänität sähkökitaraa. Selloissa on yleensä nauhamikrofoneja, Royerit toimivat hyvin, samoin Audio-Technicat joita olen kokeillut viime aikoina. parempaa tapaa tehdä jotain." Molemmat mikrofonit ajetaan Summitin kompressorin (TLA-100) läpi. K: Jos siirrytään miksaukseen, olen ihastellut sitä miten hienon ja selkeän erottelun saat eri soitinten välille käyttämättä juurikaan ekvalisointia tai kompressointia. Käytän siihen aina kahta mikrofonia. Minulla on äänitystiimissäni erinomaisia avusta- K: Entä rummut. K: Äänittämilläsi levyillä on eräitä mielestäni kaikkien aikojen parhaita kontrabassosaundeja. V: Kontrabasso on suosikkisoittimeni ja keskityn siihen aina studiossa huolellisesti. V: Usein käytän Schoepsia, joskus Royeria. Miten se on mahdollista. Luulisin että se antaa äänityksiini eniten syvyyttä ja selkeyttä, en sotke eri soittimia samoihin kaikuihin. V: Teknologian muutokset eivät paljonkaan ole vaikuttaneet työtapoihini. Onko tämä vaikuttanut työtapoihisi. 30 cm:n päässä tarkoita etteikö olisi mahdollisesti otelaudan päällä. Miksauksessa laitan valmiiksi jopa kymmenen oikeaa kaikuhuonetta (monona) ja laulua lukuunottamatta syötän niihin vain yhtä soitinryhmää kerrallaan. Saksofoni. Pidän Summitin putkisaundista. V: Viuluissa käytän Neumannin U67:aa, samoin alttoviuluissa, pallokuvioisena aina kun mahdollista. Viulut ja ehkä alttoviulut menevät yhteen kaikuun, saksofonit toiseen, trumpetit, pasuunat, piano kaikki omiinsa. joskus AKG 452 tai Neumannin 140... K: Kuinka lähestyt jousien äänittämistä. Laitamme mikrofonit paikoilleen ja kun avaan äänipöydän liu'un tiedän yleensä heti tuleeko mikrofoni toimimaan vai ei. K: Vielä muutamia puhaltimia. U47FET-mikrofonin 30 cm:n päähän kaiutinele12 www.riffi.fi 5/2012. Jos ei, niin avustajani vaihtavat sen heti johonkin toiseen. V: Saksofonissa käytän yleensä U67:aa pallokuvioisena. Bassoissa on Neumann U47. Overheadeina kokeilen yleensä ensimmäiseksi omaa (AKG) C12-stereopariani. mentistä ja U67:n tai U47:n pallokuvioisena n. Toinen mikrofoni on n
Ja nauhan ja Pro Toolsin editointiominaisuudet ovat tiesiitä tulee varmasti hieno. Kukaan ei osaa enää tehdä tarkkaa raitalistaa. Käytin häntä studiomuusiktit ja tuottajat haluavat nykyisin säästää kona jo '60-luvulla ollessani RCA:n tuottakaikki otot joten nauhaa kuluisi kelakauja. Pidän kyllä uusien asioiden kokeilusta. Vaikka www.riffi.fi 5/2012 olisi tehnyt asioita samalla tavalla pitkään se ei tarkoita etteikö olisi mahdollisesti parempaa tapaa tehdä jotain. "Akustisen äänen tallentaminen K: Mikä on seuraava projektisi. Artisti täytyy aina pitää tyytyväisenä. Useimmat artismentä vuotta. Yritän itse kohdella sekä omia että studioiden äänityslaitteita niin kuin ne olisivat rakkaita lapsiani. Elmore Leonardin dekkareista ja James Lee Burken kirjoista. V: Luonne on ensimmäinen ja tärkein, täytyy aina yrittää olla rauhallinen ja positiivinen vaikka olisi aamulla riidellyt vaimonsa kanssa töihin lähtiessä. Yritän oppia alasta koko ajan lisää. Jo pienenä poikana setäni sanoi minulle, että laitteita pitää kohdella niin kuin ne olisivat sveitsiläisiä tarkkuuskelloja ja olisit itse kelloseppä. Mitä mieltä olet nykyisistä monista ääja kissa, vietän niiden kanssa aikaa. Odotan sessiota kaltaisena on taidetta." löytää enää ja toiseksi se nostaa äänityskovasti, olen tuntenut Leonin yli neljäkymkustannuksia valtavasti. Se on varmaankin opetussuunniteltona myös kuntosali jossa treenaan säännöllisesti. kirja kesken, pidän esim. Jos vaikka bassorummussa ja bassossa on jossain kohtaa pieni flämi, sen korjaamiseen K: Mitä teet studiotyön vastapainoksi vapaa-ajalla rentoumenee 10 sekuntia Pro Toolsilla. Erilaisen siitä saa helposti mutta akustisen äänen tallentaminen mahdollisimman samankaltaisena on taidetta. 13. Jos täytyy vaikka palata johonkin sessioon pari vuotta myöhemmin ja siitä on hyvät muistiinpanot, se on todella helppoa. tenkin valovuosien päässä toisistaan. Nauhalla pitäisi löytää paremtuaksesi. Minulla on pari lastenlasta nittäjäkouluista ja kouluttautumismahdollisuuksista. Jos ei, niin kaikkien ottojen setvimiseen, siihen miksi jokin raita on tehty ja miten, menee ikuisuus. Niissä ei opeteta kuinka levyjä oikeasti tehdään Nuorempana harrastin paljon pesäpalloa ja yleisurheilua, ja tuotetaan vaan vain joitakin yksityiskohtia esimerkiksi siitä vanhemmiten olen alkanut harrastaa pilatesta. jon ongelmia. On myös tärkeää olla avoimin mielin ja kokeilla uusia asioita jatkuvasti. Ja musiikin kunnioittaminen ja arvostaminen on todella tärkeää. V: Käytän pelkästään Pro Toolsia, en käytä nauhaa enää ollenkaan. Kouluissa pitäisi myös opettaa enemmän siitä miten laitteista pidetään huolta. Teemme levyn Capitolin A-studiossa. min soitettu kohta ja leikata se paikalleen mihin menee helposti V: Luen mielelläni paljon ja minulla on yleensä aina joku ainakin puoli tuntia. Omia ongelmia ei saa tuoda studioon. On aika uskomatonta laittaa hyvässä huoneessa hienon soittajan eteen mikrofoni oikeaan paikkaan, mennä tarkkaamoon, nostaa liuku ylös ja saada se kuulostamaan samalta kuin huoneessa... Keräämme vaimoni kanssa taidetta, K: Olen itse töissä äänittäjiä ja tuottajia kouluttavassa muopiskelen taidetta ja käyn gallerioissa. Kotona on kolme koiraa siikkikorkeakoulussa. EnsinnäV: Seuraavaksi menen tekemään levyä mahdollisimman saman kin hyvää nauhaa on lähes mahdotonta Leon Russellin kanssa. jia jotka pysyvät kärryillä kaikista uutuuksista ja kertovat niistä minulle, mitä uusimmassa Pro Toolsissa tapahtuu ja niin edelleen. Levylle on tulossa mahtavat soittajat ja palla. Joskus vien uusia levyjä studioon ja yritämme avustajieni kanssa keksiä miten joku saundi on tehty. V: Ilo oli minun puolellani! Toinen asia josta olen paljon puhunut muiden äänittäjien kanssa on se, että kouluissa ei opeteta kunnolla tekemään muistiinpanoja ja dokumentoimaan sessioita. K: Minkälaisia ominaisuuksia alalle haluavalta vaaditaan, jotta hänestä voisi tulla hyvä äänittäjä. Välillä saamme avustajiksi äänityskouluista valmistuneita K: Kiitos paljon haastattelusta, toivottavasti saamme kuulla opiskelijoita ja tuntuu usein siltä että heidän aivonsa pitäisi noläänittämiäsi uusia levyjä vielä monien vuosien ajan! lata ja ohjelmoida uudestaan (naurua). Minulla on kokuinka jokin laite toimii. Katson myös mielelläni vaimoni V: (syvä huokaus...) Useissa kouluissa on mielestäni aika palkanssa ulkomaisia elokuvia. Jos laitteista pitää hyvää huolta ne pitävät hyvää huolta sinusta. jotka pitävät minut liikkeessä. Yritän liikmien ongelma, mutta jostain syystä opiskelijat eivät saa oikeaa kua tunnin verran joka päivä, vähintään viisi kertaa viikossa. kuvaa ammattitason käytännön äänitystilanteista. Tälläkin viikolla olen oppinut paljon kaikilta osallistujilta. K: Käytät pääsääntöisesti Pro Toolsia äänitykseen
La Fabrique-studion omistaa ja seminaareja vetää aviopari Hervé ja Isabelle Le Guil kuuden työntekijän avustuksella. Olo oli kuin olisi istunut viikon intensiivisessä masterointisessiossa, päivät olivat pitkiä ja materiaalia oli paljon. Seminaareja on pidetty yksitoista kertaa, kaikkiaan niihin on osallistunut n. Ei ekvalisointia, muutama putkikompressori. Toisaalta ison (100m2) tarkkaamon saundi oli erittäin tasainen ja hyvä ja sen tekniset puitteet, hermokeskuksena huippukuntoinen reilun puolen miljoonan euron analoginen Neve 88R-äänipöytä, moitteettomat. Kurssilaisia oli yhteensä 14, kymmenestä eri maasta. Paikan keskeisenä ideana on selkeästi olohuonemaisen rennon tunnelman luominen mikä onnistuikin hienosti. Akustointi on hoidettu pääasiallisesti isoissa puisissa kirjahyllyissä olevilla vinyylilevyillä joita talossa on satojatuhansia. Pureksittavaa ja omien työtapojen uudelleen arviointia riittää vielä pitkäksi aikaa. Jälkihehkussa Mikrofonitekniikat, analogipöydät ja täydellisen balanssin metsästys... u Tietoa verkosta: http://alschmittmusic.com http://www.mixwiththemasters.com http://www.studioslafabrique.com Mix With The Masters -seminaari ja La Fabrique-studio Ranskassa on vuodesta 2010 järjestetty miksauksen ja äänityksen seminaareja nimellä Mix With The Masters. Valitettavasti kurssin järjestäjät kielsivät Ranskan tekijänoikeussäädöksiin vedoten kaikkien seminaarissa esitettyjen yksityiskohtien tarkemman esittelyn. Ennen Schmittia vetäjinä ovat käyneet enimmäkseen rock-yhteyksistä tutut Michael Brauer, David Kahne, Andy Wallace, Peter Katis, Tony Maserati, Tchad Blake, Joe Chiccarelli ja Eddie Kramer. Muiden aikaisempien seminaarien työtavat ovat olleet samankaltaisia. nämä asiat pyörivät päässäni paluujunassa Pariisin lentoasemalle. Schmittin seminaarin keskeisimpinä työtapoina olivat moniraitaäänitysten työstäminen (mm. He omistavat myös toisen ison SSL-pohjaisen studion Pariisissa. 14 www.riffi.fi 5/2012. Aika moni osallistuja oli käynyt useammassa kuin yhdessä seminaarissa, ennätyksenä espanjalaisen osallistujan kuusi seminaarikertaa. Kokonaisuutena olin seminaariin enemmän kuin tyytyväinen. Studiona La Fabrique oli suomalaiseen pedanttiin studiosuunnitteluun tottuneelle aluksi aikamoinen kulttuurishokki. Diane Krall, Steely Dan, ja Paul McCartney), kurssilaisten miksauksiin ja moniraitoihin tutustuminen ja niiden arviointi sekä yhtyeen äänittäminen. Korkeasta hinnastaan (matkoineen viikkoon saa varata nelisen tuhatta) huolimatta kurssi oli joka sentin arvoinen. Levyn saa tilattua netistä, YouTubesta löytyy muutamia kappaleita ja esittelyvideoita. Seminaarit pidetään Provencen alueella, La Fabrique -nimisessä 200 vuotta vanhaan kartanoon rakennetussa huipputason studiossa. Kartanossa on 21 majoitushuonetta ja kaksi täysipäiväistä kokkia. Kiitokset työpaikalleni Metropolian Pop/Jazzille ja ESEKille matkan tuesta. 120 alan ammattilaista. Jonkinlaisena kiteytymänä kurssista ja Capitol-studion valtavasta muusikoiden ja äänittäjien ammattitaidosta mieleen jäi ehkä parhaiten Patrick Williamsin "Aurora"-levy vuodelta 2010, Schmittin yhdessä viikonlopussa suoraan kahdelle raidalle tekemä big band -äänitys. Autojen hurina kuului kadulta ja pihalta selkeästi sekä tarkkaamoon että soittotilaan ja esimerkiksi soittotilan ja tarkkaamon välinen eristys oli lähes olematon. Pitkiä, monimuotoisia sävellyksiä, yksi harjoitusveto ja useimmiten ensimmäinen otto. Pienten neuvottelujen jälkeen oheinen haastattelu kuitenkin onnistui. Näissä osallistujat pääsevät pienryhmässä työskentelemään viikon mestarikurssille tunnettujen äänittäjien ja tuottajien kanssa
Svh. Käyttäytymismallinnuksen ansiosta esim. Oman keikkasetin muokkaat helposti synan omilla säätimillä tai iPad-editorilla. Lii-tä vain Rolandin "Wireless Connect"-adapteri mikserin USB-porttiin ja olet valmis miksaamaan langattomasti. www.rolandsystemsgroup.fi pettämätön keikkakone Akustiset ja sähköiset SuperNATURAL-pianot, VK-sarjan urut ja yli 1500 analogimallinnettua SuperNATURAL vintagesoundia JUPITER-50 kattaa synagurun kaikki tarpeet. Yhdistämällä neljä soundia (=12 oskillaattoria!) muodostat jykeviä Live Set rekisteröintejä. ENEMMÄN KONTROLLIA MIKSAAMISEEN Rolandin uudella iPad ohjaussoftalla pääset käsiksi M-480 V-Mikserin tärkeimpiin parametreihin, kuten scenet, kanavalohko (EQ), GEQ ja "Sends on Fader". flamenco-kitara, sitar tai patarumpu taipuvat soittoosi akustisen instrumentin tavoin. 2321 Massiivinen synamoduli tulossa! Lisätietoa netissä.
TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA Danny Gottlieb kannukioskin kameleontti Pat Methenyn rumpalina maailmanmaineeseen noussut Danny Gottlieb on soittanut sadoilla albumeilla ja heittää edelleen parisataa keikkaa vuodessa. Jazzin ja fuusion ohessa Gottlieb on kyntänyt rokkaavampaa sarkaa Blues Brotherseista Stingiin. Riffi tapasi arvostetun rumpu virtuoosin ja pedagogin tämänvuotisilla Frankfurtin musiikkimessuilla. Luonnollista raajojen liikettä ja kapulan pomppua hyödyntävä tekniikka ei ole Gottliebin mielestä lajisidonnaista vaan sopii kaikenlaiseen musiikkiin. 16 www.riffi.fi 5/2012
Hän diggailee ja opiskelee rummunsoittoa edelleen itsekin. Jos haluaa hyvän taimin kannattaa opiskella 1920-luvun musaa. Jos veikkaan että meininki on helppoa ja kevyttä, kattaus on toinen. Gottlieb innostuu matkimaan, kuinka monet kollegoista tivaavat, että täytyy saada vaikkapa juuri tietynkokoinen bassari, jossa on tietynlainen reikä etukalvossa, ja jos toiveet eivät pilkuntarkasti täyty he eivät suostu soittamaan ollenkaan. Toiseksi rundaan tosi paljon ja vaikka pellit kulkevat aina mukana, rumpusetit tulevat järjestäjän backlinessa, mikä on minusta kätevintä. Opettajista tärkein ja pitkäaikaisin oli ilman muuta Morello, jonka kanssa Gottlieb ehti opiskella ja työskennellä yli 40 vuotta, siihen saakka kun rumpumaailman suuri isähahmo siirtyi reilu vuosi sitten yläkerran bigbandin jakkaralle. Gottlieb sanoo taistelevansa yhä itsensä kanssa löytääkseen oman soundinsa. Tuottelias Gottlieb on vuosien varrella kirjoittanut satoja kolumneja ja opetusartikkeleita alan lehtiin, sekä julkaissut tukun oppikirjoja ja dvd-oppaita. Kyllähän minäkin speksaan toivesetin, mutta jos pöytään ei katetakaan sitä mitä tilasin niin en ota paineita. Aiemmin omistin yli neljäsataa peltiä, nyt olen onnistunut karsimaan satakunta valikoimasta pois! Gottliebin symbaalifriikkiys palvelee studiosessioita, joita tulee tehtyä tyylikirjon laidasta laitaan. Jos soitan Motown-musaa Booker T. D anny Gottlieb lensi kotoaan Yhdysvaltojen itärannikolta Frankfurtiin Drumcraft-rumpumerkin kutsusta. Soittotekniikka on peräisin legendaarisen "Stick Control"-oppaan tekijältä George Lawrence Stonelta sekä tämän suosikkioppilaalta Joe Morellolta. Tämä taas johtaa väistämättä siihen, että edessäni eivät ole joka ilta tietyt kalvot tai juuri oikeat rumpukoot. Jo juniorina rumpujensoiton opiskelulle elämänsä omistaneella Gottliebilla on ollut onni saada itselleen rytmimusiikin historian parhaita opettajia Joe Morellosta Mel Lewisiin ja Gary Chesteristä Jack DeJohnetteen. Gottliebin isku rumpuun ei ole koskaan "alas ja takaisin", koska sehän tarkoittaa kahta liikettä. Uusin kirja "The Evolution of Jazz Drumming" summaa samoihin kansiin rytmimusiikin historian keskeiset pannumestarit 1920-luvulta alkaen. Ensinnäkin kun soitan eri staileja niin tykkään kuulostaa aina erilaiselta, tyylinmukaiselta. Päin vastoin kuin nämä herrat, olen itse kameleontti. Jo 59-vuotias, mutta hämmästyttävän nuorekas Gottlieb hyppää setin taakse, ja huokaisee omistavansa "hirveät määrät" rumpuja. & MG'sin kanssa tai rokkia Blues Brothersien kanssa, ei kukaan uskoisi että sama rumpali soitti fuusiojazzia Pat Methenyn tai John McLaughlinin bändeissä. Jos arvioin että musa on luukutusta, valkkaan tietysti mukaan otettavan peltisetin sitä silmällä pitäen. Toinen tärkeä seikka on soiton ergonomia sekä lyöntitekniikkaan liittyvä dynamiikan hallinta. Soittajan identiteettini on enemmän symbaaleissa kuin rummuissa. Minulla on iPadissani pelkästään Buddy Richin videoita parisataa, ja kun istun lentokoneeseen katson niitä ja opin lisää joka kerta. Tässä soit- Virveleitä löytyy Gottliebin kotivarastosta vaikka mitä vuosikertaLudwigeista alkaen, mutta Frankfurtissa kainaloon tarttui tietenkin Drumcraftin uutuus. www.riffi.fi 5/2012 17. Yhtä hyvin saatan jämähtää tuijottamaan Keith Moonin ja John Bonhamin videoita eihän tuollaisia sankareita voi katsoa innostumatta aina uudestaan. Näillä mennään Olen sikäli kävelevä paradoksi, että rumpaleilla joita eniten ihailen on aina sama tunnistettava soundi, soittivatpa he mitä tahansa, kenen kanssa tahansa tai millä kamoilla tahansa, Gottlieb tunnustaa ladaten perään ainakin puolen tusinaa nimeä rytmimusiikin historian kaapin päältä Buddy Richista Mel Lewisiin, Joe Morellosta Philly Joe Jonesiin ja Tony Williamsista Elvin Jonesiin. Niin sanotun luonnollisen liikkeen koulukunnan soitossa kapulan lyöntiasema on sillä korkeudella minkä dynamiikka kulloinkin vaatii, ja koska kapulaa ei puristeta se pomppaa hallitusti takaisin lähtöasemaan kalvon kimmokkeesta. Joskus tulee arponeeksi peltilaukun sisällön väärin, mutta ei sekään haittaa sitten pelataan niillä korteilla mitä on. Oppia kuninkailta Gottlieb on paitsi arvostettu pedagogi myös uuttera opiskelija itsekin, vielä liki kuusikymppisenä. Sen ajan jazz-piireissä ei metronomeista juuri tiedetty, mutta parhaat rumpalit soittivat tiukasti kuin metronomit! Loogisena jatkona tiuhalle oppaiden julkaisulleen Gottlieb siirtyi viime vuosikymmenen puolivälissä vakituiseen opetusvirkaan, apulaisprofessoriksi yliopiston jazzlinjalle Floridaan. Runsaudenpulasta huolimatta Gottlieb tähdentää, ettei ole seonnut rumpuihinsa niin, että vaihtaisi studiossa joka biisiin eri virvelin tai uudet kalvot joka keikalle. Uutena Drumcraft-mannekiinina hänellä on tietysti nyt sen merkkisiä pannuja joka lähtöön ja tarpeeseen, mutta lisäksi hyllyt notkuvat jo ennestään esimerkiksi vanhoja Ludwigin ja Premierin virveleitä. Prosessia hidastaa pari pikku juttua, joista yksi on periaatteellinen ja toinen käytännön sanelema. Myös livekeikoille matkustaa mukaan reippaan kokoinen peltilaukku siltä varalta, että soundcheckissä ehtii testailla mikä kolmesta flat ridesta passaa tänä iltana parhaiten, toimiiko kirkas crash paremmin kuin tumma tai iso haikka mieluummin kuin pieni. Haastan itseäni samalla, ja yritän tehdä musaa niillä välineillä jotka käyttööni annetaan. Salamannopeaa sirkusta Gottlieb sanoo, että hyvä rumpusoundi lähtee otteesta, joilla kapuloita pidellään ja näyttää vakuudeksi, että kun ote on tosi kevyt kapula ensinnäkin soi jo itsessään. Hän kokee että symbaalien sointi elävöittää biisejä helpoimmin ja tekee niistä omaleimaisia
Samana vuonna julkaistulla Stingin omalla "Nothing like the sun" albumilla kuullaan myös Evansin orkesteria, joskin levylle miksatusta versiosta on feidattu pois liki kaikki ison bändin alkuperäiset raidat, ja kuuluvissa on lähinnä vain kitaristi Hiram Bullockin osuus. Kun Sinise pyysi minua mukaan, luulin ensin että Lt. Langin, Donatin tai Minnemannin tapaiset pyroteknikot soittavat jaloillaan juttuja, joihin "En ota paineita, vaikka lavalla ei muut eivät pysty edes käsillään. Otettiinpa esille mikä tahansa mu siikkimaailman päivänpolttava teema, Gottlieb löytää heti vertailukohdan vuosikymmenien takaa vaikkapa näin: Parhaat orkestroijat ja levytuottajat ovat usein rum paleita kuten Phil Collins tai Narada Michael Walden mikä johtunee siitä, että rumpali tulee rytmisektion ytimestä ja osaa kuunnella isoja kokonaisuuksia. Ryhmä julkaisi ensimmäisen yh teisen levynsä "Watercolors" saman tien 1977, ja aloitti vuoden kestävän ja 300 keikan mittaisen putken ympäri PohjoisAmerikkaa. Levyllä soitti kitaraa fuusiojazzin tuleva supertähti Pat Metheny, jonka perustamaan bändiin Gottlieb siirtyikin Burtonin riveistä yhdessä basisti Eber hard Weberin kanssa. Se olisikaan rumpusettiä jonka halusin. Kosketinsoittaja kirjoittaa uusista biiseistä tarkat laput ja ne on kaikki opeteltava ulkoa ennen keikalle lähtöä. Evansin orkesteri muutti elämäni, soitimme keikan New Yorkissa säännöllisesti joka viikko. Soolouraansa aloitteleva Sting hengaili Nykissä noi hin aikoihin, ja päätyi lopulta lavalle laulamaan. Dan Band. Yhteistyön hedelmänä syntyi Umbrian jazzfestivaaleille 1987 räätä löity konserttikokonaisuus, joka on päätynyt cdlevylle nimellä "Last Session". Yksi tämän koulukunnan ensimmäisiä oli muuten Count Ba sien rumpali Harold Jones. on kuin sirkusta: tulkaa katsomaan rumpalia joka polkee tuplabassaria Haastan itseni tuottamaan musaa valon nopeudella! En tuomitse täydelliseksi hiotniillä välineillä jotka sain." tua tekniikkaa, paitsi jos se johtaa mekaaniseen lopputulokseen, eikä kauniiseen musiikkiin joka on päämäärä johon itse olen matkalla. Puhallinsektiolla vahvistettu kookas cover-bändi esiintyy lähes viikoittain hyväntekeväisyyskonserteissa sekä USA:n armeijan tukikohdissa eri puolilla maailmaa. Nykypäivänä tietty porukka on vienyt teknisen suorittamisen huippuunsa, ja sitten seonnut siihen. Jos minulla olisi tuplabassari niin tulee houkutus soittaa liikaa, ihan vain siksi kun se rumpu on siinä. Dan Band olisi jotain helppoa ja tyhmää, mutta siitä tulikin tosi vaati- Gottlieb käyttää paksuja mutta pieninuppisia Hot Sticks -kapuloita, jotka soveltuvat hyvin rudimenttipohjaiseen soittotekniikkaan. 18 www.riffi.fi 5/2012. Tykkään soittaa ihan kaikenlaista musaa paitsi ehkä hevimetallia. Methenyn kanssa Gottlieb levytti toistakymmentä albumia, ja yhteistyökumppaneita on sittemmin kertynyt lukematon määrä niin studiossa kuin keikkarintamalla. CSI New York -televisiosarjasta tuttu Sinise on alkuaan basisti, ja "luutnantti Dan" puolestaan Sinisen läpimurtorooli Forrest Gump -elokuvassa, josta hahmo nousi kulttimaineeseen isänmaallisissa amerikkalaispiireissä. Eilispäivä opettaa Woody Allenin nuotilla ja vauhdilla puhetta pulppuava Gottlieb palaa joka käänteessä perinteeseen ja rumpu jen soiton historiaan. Olen ylpeä kaikesta missä olen ollut vuosien varrella mukana, ja olenkin heittänyt vaikka mitä keikkaa pienestä pitäen, häistä juutalaisten bar mitsva -juhliin. Nykyään Danny Gottliebin tärkeimpiin työnantajin keikkarintamalla kuuluu Hollywood-näyttelijä Gary Sinisen Lt. Kannattaa kuunnella kuinka nerokkaan harkiten hän osasi sovittaa omankin soitton sa bigbandin riffeihin. Ropo veteraaneille Chick Corean ja Herbie Hancockin kaltaisten jazzin ja fuusion ikonien kanssa musisoinutta Gottliebia on kuultu rock- ja funk-ryhmissäkin paljon enemmän kuin päältä katsoen arvaakaan. u Lue Riffin nettispesiaalista (riffi.fi) mitä mieltä Danny Gottlieb on sähkörummuista. Rytmimusan työmyyrä Danny Gottlieb nousi kansainväliseen sarjaan Gary Bur tonin kvartetin kanssa 1976 levytetyn "Passengers" albumin myötä. totyylissä on tärkeää löytää otteelle juuri oikea kohta, jossa kapula on tasapainossa. 1980luvulla hän muun muassa paikkasi Billy Cobhamia John McLaughlinin Mahavishnu Orchestran paluukiertu eella, ja liittyi lopulta Gil Evansin orkesteriin, mikä aukaisi monia ovia. Jazzin suunnasta kumpuava perinne vetoaa minuun enemmän. vaa! Osa ohjelmistosta on toki tuttuja Wonderin, Hendrixin ja Whon klassikoita mutta enhän minä nykypoppia tai uutta R&Bskeneä tunne. Usein se oli ihan mahtavaa ja joskus taas niin kuolettavaa ettei mikään toiminut
Klinikoilla Dykes nähdään melkein aina akustisen kitaran kanssa, joskin hän esitteli Taylorin T5:a sen tullessa markkinoille. Tuo komea Taylor DDSM on valmistuksessa edelleen, vaikka miehen kitaramerkiksi on vaihtunut Fenderin omistama Guild. Vanha Teleni oli mukana käydessäni Fenderin tehtaalla ja siellä haluttiin ottaa siitä tarkat mitat ja röntgenkuvat. TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVA: HOLLI BROWN Doyle Dykes tyylikästä näppäilyä Vertaus akustisesta kitarasta kuusikielisenä orkesterina osuu aivan oikeaan, kun soittimen käsittelijänä on amerikkalainen näppäilytaituri Doyle Dykes. Halusin ohuen kopan, mutta ison kannen, koska minusta kitara soi kuin piano ja iso kansi resonoi parhaiten. Kokonaisuuden toteutus hoituu erittäin tyylikkäästi. uodesta toiseen Dykes on nähty Euroopassa esittelemässä Taylorin kitaroita, onhan hän yksi harvoja artisteja, joilla on ollut nimikkomalli valmistajan valikoimassa. Tehtävät Guild Guitarsilla tuovat mukaan soitinsuunnittelun ja -rakennuksen huippuosaajat. Nykyiset Guildit ovat täysin erilaisia kuin Taylorit. Minulla on alkuperäiset '58 Tele sekä saman vuoden Gretsch 6120. Yllätyin, että Guild on jo kauan käyttänyt Adirondackin kuusesta tehtyjä rimoituksia, jollaiset olin aikoinaan valinnut DDSM-malliinkin. Dykesin tällä hetkellä käyttämät Guildit ovat tavallisia tuotantolinjan malleja F-30 ja F-212 tai prototyyppejä ilman modifiointeja. Mukana on myös Kirk Sand, ja odotan innolla, että pääsen työskentelemään heidän kanssaan ja auttamaan Guildin uusien mallien kehittämisessä sekä nostamaan Guildia huipulle. Olen tuntenut Fenderin johtajan Larry Thomasin jo kauan, ja kun hän pyysi minut mukaan, suostuin tarkan harkinnan jälkeen. Hiljattain esiinnyin Grand Ole Opryssa ja soolona soitin Guildin akustisia, bändin kanssa sähkökitaraa. Niissä käytetään hyvin perinteisiä rakennustapoja kuten lakkaus ja kaulaliitos, mutta sointi on täyteläinen ja pidän niistä. Nimikkomallikin on tulossa lähitulevaisuudessa. Moni kitaristi yhdistää soitossaan rytmikkään basson, harmonian ja melodian, mutta Dykesin sormista lähtee hiukkasen tavanomaista laajempia sointuja, vauhdikkaita juoksutuksia sekä jännittäviä huiluääni- ja venytyskikkoja. Nimikkomallissani oli useita ominaisuuksia, jotka suunnittelin yhdessä Taylorin tiimin kanssa. Guildin kanssa työstämme nyt samanlaisia ominaisuuksia. Kitarasta ja firmasta toiseen vaihtaminen sujui kivuttomasti, eikä asiaan liittynyt suurta draamaa. Tämän työllistämänä hän jatkaa esittelijän, suunnittelijan ja klinikoitsijan tehtäviä entiseen malliin. Baggsin kanssa on kehitteillä uudentyyppinen mikki/etuasteyhdistelmä, jonka yksityiskohtia Dykes ei vielä voinut paljastaa. Oli muutoksen aika, nyt kun olen tullut isoisäksikin. Mo- "Pyrin saamaan mahdollisim man täyteläisen soinnin, joka usein ei ole vakiovireellä mahdollinen.". Toisessa Telessä on osia eri aikakausilta ja aivan ensimmäinen Seymour Duncanin Antiquity-mikki, jonka olen saanut häneltä lahjaksi. L.R. Olin Taylor Guitarsin kanssa 17 vuotta ja olen edelleen hyvä ystävä Bob Taylorin kanssa, Dykes kertoo tuotedemojen välissä Frankfurtin musiikkimessuilla. Lisäksi hänen käytössään on nimikkomallinen vahvistin Rivera Sedona 55 sekä GHS:n kielisatsi DD Signature Set. Olen aina soittanut Telecasteriakin sekä Gretschia, samalla tyylillä kuin akustistakin sekä jonkun verran chicken pickingia, hän selittää. Ren Ferguson, joka on oikea kitarasuunnittelun tähti ja oli ennen Gibsonin Custom Shopilla, on siirtynyt Guildin pal20 www.riffi.fi 5/2012 V velukseen. Mutta entäpä sähkökitarat