JOHN "JR" ROBINSON JA EREHTYMÄTÖN GROOVE
Nro 4/2011
Hinta 8,70 E
16. vsk
"Kitarateollisuus ei ole luonnon monimuotoi suuden pahimpia uhkia." George Gruhn, vintagekauppias
laitteisto valitaan tarpeen mukaan
3 × PA
Allen & Heath, Digico ja Soundcraft vakuuttavia digimiksereitä
s o u n d to o l s. fi. soundtools
S o i t t i m e t · Ä ä n e n t o i s t o j a t a l l e n n u s l a i t t e e t · A u d i o s o f t a t · D J - t u o t t e e t · M i k r o f o n i t
DrumIt Five
Uuden sukupolven sähkörumpusetti
DrumIt Five on avoin rumpujärjestelmä joka tarjoaa soittajalle mahdollisuuden paitsi valita vapaasti soitettavat soundit, myös vapauden käyttää itselleen mieluisia rumpukalvoja, mikä vaikuttaa olennaisesti soittotuntumaan. Nyt se on mahdollista TC:n Toneprint- efektipedaaleilla.
Laulajan soundipaletti
Laulajille omat stompboxit! Nyt ei tarvitse enää katsoa kateellisena kitaristien seksikkäitä pedaalilautoja. Kokonaisuus on kättökelpoisuudessaan todellakin jotain uutta.
VOICETONE Singles
Kitaristin soundityökalut
Oletko koskaan toivonut, että sinulla olisi lempiartistisi soundit piilotettuina kitarapedaaleihisi. .
S o undtools O y · Teo lli s u u sk at u 21 , 0 05 10 H e l sink i · puh. Järjestelmä koostuu toisaalta vahvojen mutta kevyiden padien, symbaalitriggereiden ja telineiden yhdistelmästä, toisaalta tehokkaasta "rumpuaivosta" sisäänrakennetulla 4GB ash-muistilla. 040 128 7787 · soundtools@sound to o ls. fi · w w w
Ja jonka tulkitsee paperilta musiikiksi osaava joukko soittajia. Kaapissani on myös kasa levyjä, joille tallennettua hienoa musiikkia ei voi kuunnella, koska joko äänittäjä, tuottaja tai artisti, tai kaikki yksissä tuumin, ovat päätyneet miksaukseen, jossa koko cd-levylle teoriassa mahtuva taajuuskaista on ahdettu tupaten täyteen. Syntetisaattorit taas ihastuttivat alkuun nimenomaan outoudellaan, mutta erilaisia efektinomaisia putputuksia ja vihellyksiä elinvoimaisemmiksi ovat silti osoittautuneet pitkälti aitosoitinten tavoin käyttäytyvät soundit. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja
astaavia ilmiöitä löytyy myös äänityksen saralla. Ja ne 1980-luvun piu-piu-sähkörummut saavat myötähäpeän hyökymään vuolaana poskipäihin, vaikka silloin joskus nekin ilmeisesti kuulostivat makeilta.
H
etkellinen sokeeraus on helppoa eikä se useinkaan ilmennä suurta lahjakkuutta, saati neroutta.
panoroinneista tekee kuulokkeilla kuuntelemisen mahdottomaksi, ellei toistolaitteessa ole monokytkintä, jolla äärimmilleen eriytetyt soittimet saa naitettua jotenkin yhteen. Kaiuttimillakin kuunneltuina nuo levyt ovat parhaimmillaan, kun laitteet sijaitsevat yhdessä huoneessa ja kuuntelija toisessa. Alkujaan ällistystä ja ankaria vastalauseita herättäneistä sähköuruista tuli aikaa myöten perussoitin. Tilanpuutteen vuoksi jätän kokonaan käsittelemättä kysymyksen siitä, millä oikeudella äänitteen tekotavasta vastaavat henkilöt tekevät edellä kuvailtujen kaltaisia ratkaisuja, joiden vuoksi hyväkin sävellys on jo valmiiksi tuomittu ennenaikaiseen hautaan. Ja onko aivan välttämätöntä hakea ekstrasärmää solistin soundiin audioteknisellä raastimella, jonka toisesta päästä syötetään sisään ihmisääntä toisen pään ulostaessa rakeisen karheaa ja kaikesta inhimillisyydestä vapautettua konesointia. on, että vastoin usein kuultua marmatusta niitä aidosti hyviäkin kappaleita sävelletään yhä edelleen, ja toisinaan ne pääsevät jopa radioon. Niin silloin, juuri silloin pitäisi harkita vielä kerran halutaanko todella äänittää laulu niin, että jokainen sisäänhengitys kurkussa kupluttavine rälleineen kuuluu. Toteutuessaan se sitä paitsi palvelee myös nykyhetken tarpeita: se mikä kuulostaa kymmenen vuoden päästä hyvältä, ei voi olla huonoa tänäänkään. Sellainen, joka jää sopivasti mieleen kertakuulemalta, mutta ei
selitä itseään tyhjäksi oitis. Ja jonka laulaja ilmentää melodian, tekstin, tunteen ja tunnelman rationaalisen ajattelun lävitse suoraan ytimiin tunkeutuvalla tavalla... Ja jonka sanoituskin kenties luotaa jotakin yleistä inhimillisen elämän osa-aluetta puhuttelevasti. Jos analyysini on oikea, syy suosion rajalliseen kestoon on harmillisen vähäpätöinen, ja asia olisi suhteellisen helposti hoidettavissa kuntoon
N
e pienet kikat ja konstit, joilla haetaan kappaleelle tuoretta ja muista poikkeavaa soundia, ovat
J
os siis käsissä on selkeästi hyvä sävellys. Jääkö niistä ainutkaan elämään syntyvuottaan pitempään selviää sitten kyllä ajan oloon. PÄÄTOIMITTAJALTA
Tavoiteltaisiinko ajattomuutta?
R
adiota kuuntelemalla on mahdollista seurata musiikin trendejä ainakin joiltain osin. Osa varhaisista ja ennakkoluulottomista stereo-
4 www.riffi.fi 4/2011. Ja räävittömästä säröstä muotoutui sähkökitaran luonteva mauste. Ja koska historiasta ei opita mitään, osa viime vuosien monikanavaisista äänitteistä on surroundkuumeen houreissa miksattu sellaisiksi, ettei niitä voi
V
Ajattomuus on sen sijaan aidosti vaativa ja tavoittelemisen arvoinen asia. Tavanomainen oviaukko kokoaa ihmeellisesti nippuun sen, minkä luovat mielet keinoja kaihtamatta kerran tulivat irrottaneeksi toisistaan. Veikkaan ettei monikaan, vaikka jokaisen sukupolven ikiomaa nostalgian kaipuuta ei sovikaan vähätellä kestohittien kannatuksen osatekijänä. Eikä kenties ole sittenkään perusteltua ajaa kertosäkeen kööriä upouuden kuulostaa-kuin-matkaradiolta-plugarin läpi.
samalla juuri niitä konsteja, jotka aluksi ehkä kutkuttavat korvaa kivasti. Ilahduttavaa kuunnella ahdistumatta oudoista ja kuvakerronnan kanssa riitelevistä suuntavihjeistä. Wah-pedaalin vatkaus oli pakollista tietyn ajan diskomusiikissa, mutta vaivaantumatta sitä on vaikea enää kuunnella edes nostalgian nimissä. Mutta jotka useamman kuuntelun jälkeen alkavat tökkiä pahemman kerran, ja lopulta tekevät kuuntelemisesta täysin mahdotonta. Sellainen määrä diskanttia ei kertakaikkiaan käy laatuun pitemmän päälle, vaikka se ensi kuulemalta saattoi olla juuri kaivatulla tavalla ennenkuulumatonta ja piristävän kirpakkaa. Ei kuitenkaan aina
Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 53,50 e ja määräaikaisena 60,90 e. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu
43 Furch LJ-10 Little Jane
akustinen repussa
44 Whirlwind Rochester
pedaalikolmikko suoraan 1970-luvulta
46 Fender Mustang III
mallintava, monipuolinen ja äänekäs
48 Bose Room Match s. Irtonumeron hinta on 8,70 e. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut.
Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · Merging Pyramix masteroijan softa · Bruce Gaitsch säveltää hittejä vähän kaikille... Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. 40
KÄYTTÖTESTIT 40 Pearl E-Pro Live
se aidompi bittisetti?
YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 54
60 Sonar X -audiosekvesseri
uusi aikakausi alkoi
GRANDE FINALE 65 Faktakauha
Intonaatio...
66 Saarinen selvittää
Miltä näyttää hyvä soundi?
69 Muusikkona maailmalla
Stratocasteria ostamassa
s. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Martin Berka Puh. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Martin Berka Mikko Joenpolvi Timo Koskinen Pekka Nurmi Tommi Saarela Reima Saarinen Juha Seila Antti Suonio Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Riffi ilmestyy vuonna 2011 seitsemän kertaa. s. Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,70 e + postikulut. · Puutavarakaupan sääntely vaikuttaa myös soitinrakennukseen · UralTone avasi oman kaupan Helsingin Kallioon
Aikakauslehtien Liiton jäsen
www.riffi.fi 4/2011
7. 60
70 Alangon päiväkirja
Häiriöteollisuutta p@rk3/!
Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. 43
kaiuttimet huoneen mittojen mukaan
50 3 × PA, laitteisto valitaan tarpeen mukaan
LD Systems Dave 8SX, JBL EON210P ja H&K Elements esittelyssä
54 Tascam DP-03
digitaalinen Portastudio elää ja voi hyvin
55 Digico SD9, Allen & Heath iLive T112 ja Soundcraft Vi1
kolmen mikserin soppa yhden kokin hämmentämänä
s. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet
Kuvat: Mikko Huotari, Uzume Media
KOHUPALJASTUS LAULUKILPAILUN
KULISSEISSA!
KAPELLIMESTARI LERI LESKISEN PIANO OLIKIN
!!!
UUTUUS!
TULIKUUMAT NORD-UUTUUDET NYT KAUPOISSA KAUTTA MAAN!
"All around" -keikkakiippareiden kuninkaan uusi versio! Hinta alkaen: 3 299
UUTUUS!
Kaikki klassiset keyboard-soundit nyt loistavalla pianotatsilla! Hinta: 2 299
Lis äti eto tai ja: w kuv ww ast .no o.in rdk tol eyb uth oar ma ds. n.f com i
Nord Stage 2
Nord Electro 3 HP
Tule jälleenmyyjäsi luokse hämmästymään Yamaha DSR -sarjan uskomattomista ominaisuuksista!
MAAHANTUONTI
Kaisaniemenkatu 7, Helsinki · Puh. Mahtavat äänenpaineet kevyistä ja kompakteista koteloista, teho 1.300W! Äänenlaatu pysyy referenssitasolla huolimatta siitä kuinka kovaa ja kauan kaiuttimia soitetaan. 09-6185 1573 · E-mail: faudio@f-music.com · www.yamahacommercialaudio.com Myynnissä valtuutetuilla jälleenmyyjillä kautta maan.
www.propellihattu.fi. YAMAHA DSR SERIES AKTIIVISTA YLIVOIMAA.
Yamaha DSR -sarja vie aktiivikaiuttimet niiden potentiaalin äärirajoille. Sen on mahdollistanut Yamahan maailman paras akustinen ja digitaalinen know-how, kymmenien tutkimusvuosien tuloksena
Niin on, ei sellaista enää nuoremmissa näe. Satunnaisille bebop-keikoille hän nappaa mopoluokan bassarin päälle vain yhden etutomin, mutta yleensä miehen alla on Frankfurtissa nähdyn kaltainen jämäkkä setti, joka täyttää mainitut yksinkertaisuuden ja monipuolisuuden kriteerit. Esimerkiksi jos tarvitaan vain komppausta siten kuin se Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa käsitetään riittää että on bassari, virveli ja haitsu. Piste. JR kertoo päätyneensä nykykattaukseen vuosien kokemuksen tuoman käytännön karaisemana. Kehitin tekniikan jo teini-ikäisenä, se vaatii vahvoja jalkalihaksia. Tunnen oloni kotoisaksi kun edessäni on 24-tuumainen bassari ja sen ympärillä neljä tomia (12", 13", 16" ja 18"). Tämän ajatuskulun myötä JR on päätynyt kahden räkkitomin ja kahden lattiatomin settiin. Junan lailla etenevää erehtymätöntä groovea kuullaan miljoonia myyneillä hittiraidoilla Steve Winwoodin "Back in the High Lifesta" David Lee Rothin "Just a Gigoloon". Sii10 www.riffi.fi 4/2011
T
nä on tarpeeksi, mutta se on silti vielä niin selkeä ettei tule houkutusta kolistella liikaa. Taistelin siirtymävaiheessa pari vuotta helvetillisten lihaskipujen kanssa.. Sillä taittuu melko lailla kaikki mitä eteen voi tulla.
Jalka kaasulla
JR:n soittoa lähietäisyydeltä seuratessa tuntee rintalastassaan, että kannut ovat kookkaat ja lujaa tulee. TEKSTI: TOMMI SAARELA
John "JR" Ro
tähtien luottokomppaaja
John "JR" Robinsonia kehutaan eniten levyttäneeksi rumpaliksi rytmimusiikin historiassa. Mutta jos ajatellaan yleisemmin niitä tuhansia levyjä joilla olen soittanut, niin olen päätynyt sellaiseen vakiokalustoon, joka on samalla kertaa yksinkertaisin mahdollinen mutta tarpeeksi monipuolinen. Ei, en suinkaan soita kantapää alhaalla suurimman osan aikaa, JR korjaa ja virnistää: Soitan niin koko ajan! Nopeasti, lujaa ja nilkka rentona taitaa olla harvinainen yhdistelmä. Vuosien varrella rumpaliässän työtovereita ovat olleet jokseenkin kaikki maailmantähdet Michael Jacksonista Eric Claptoniin ja Madonnasta Earth, Wind & Fireen.
untui luontevimmalta aloittaa jutustelu Robinsonin kanssa viittaamalla miehen messuklinikoihin ja niillä nähtyyn rumpukalustoon. Mutta mitä näkyykään jos onnistuu vilkaisemaan miehen bassaritekniikkaa; kantapää lepää pedaalilla suurimman osan aikaa. Frankfurtin Musiikkimessuilla DW:n, Paisteen ja Gewan piikkiin vieraillut John Robinson (56) olikin tämänvuotisten kekkereiden kovin hahmo, jos mittatikkuna ovat kansainväliset krediitit. Tietysti ykkössääntö on, että kamat kootaan sen mukaan mitä biisi edellyttää. Opettajani edusti jazz-sukupolvea, hän sai minut luopumaan päkiällä polkemisesta
Nostan hattua Steve Smithille joka treenaa hullun lailla intialaista rytmiikkaa, mutta ei minulla ole kärsivällisyyttä sem-
KUVAT: TOMMI SAARELA
12 www.riffi.fi 4/2011. Robinson pysähtyy kesken muistelon. Monissa maissa studiomuusikon ammatti on käytännössä kadonnut, myös Amerikassa, jossa normisessiot ovat radikaalisti vähentyneet. Kaipaan kieltämättä vanhoja aikoja, jolloin sai soittaa livenä isossa huoneessa yhdessä koko rytmisektion kanssa.
Jokainen on taatusti kuullut John "JR" Robinsonin rummunsoittoa, mutta harvempi tietää nimen tai tunnistaa naaman.
Oma juttu ennen kaikkea
On pakko kysyä, onko John Robinsonin tasoisella ässällä aikaa, tai tarvetta, treenaamiseen. Niinpä tuottajat tilaavat nykyään JR:ltä rumpuraidan, jonka hän taltioi Pro Toolsilla omassa studiossaan. Aivan, Robinson muistaa äkkiä. Klikki piti kuitenkin olla, semmoinen hirveältä kuulostava boksi, joka tahdistettiin vielä filmiruutuihin eikä musiikilliseen tempoon niin kuin myöhemmin. Aikaa ei ole, tarvetta on. Levymerkit ovat liki kadonneet eikä radiossakaan ole enää ihmistä levyjä pyörittämässä; mutta eipä nykyään tunnu syntyvän kyllä enää kovin hääppöisiä biisejäkään! Huippuvuosina meikäläisellä oli kolme settiä pystyssä eri studioissa Los Angelesissa, ja soitin niitä kaikkia joka päivä! Nyt minullakin on oma paja, koska tuottajat karsivat kuluja, eivätkä maksa enää tuhansia per päivä saadakseen pohjat kasaan isossa studiossa. Jos ei ole, JR kirjoittaa ne itse tai sitten rytmiryhmä laatii porukassa komppilapun. Toimittaja laskee nopeasti, että Michael Jacksonin levy taidettiin julkaista kolmisen vuotta ennen midin esittelyä. Esimerkiksi ennen keikkaa henkinen valmistautuminen ja pieni venyttely voi riittää, kun sen tekee oikein. He soittivat levyllä oikeita syntikoita, analogikamaa olikos midi silloin jo keksitty. Tällä menetelmällä on kuulemma syntynyt jo satoja levyjä. Robinsonin tapainen kovaksi keitetty studiomuusikko taitaa olla oikea mies arvioimaan sessiomaailman muutoksia. Onneksi tunnen sen verran hyvin kroppani, että jos olen menossa haastavaan soittotilanteeseen osaan valmistautua muutenkin kuin treenaamalla fyysisesti. Bruce Swedienin äänittämä levy kuulostaa hänen korvissaan radiossa paremmalta kuin tämän päivän digitaaliset ylikompressoidut masterit.
Sessioiden loppu
Kovimpien ammattikehien studiotyöskentelyn arjesta JR paljastaa, että rumpalinkin edessä on aina jonkinlaiset nuotit. Se on yksi iso ero oman sukupolveni ja nuorempien välillä, että saimme eteemme aina hienosti kirjoitettuja biisejä, jotka pystyimme taitavina sessiosoittajina muuntamaan hiteiksi. Joskus mukaan liittyy myös basisti, vaikkapa Nathan East. Silloin kun on paljon töitä, ei ehdi eikä tarvitsekaan harjoitella, mutta heti kun tulee pari viikkoa vapaata niin totta hitossa on pakko muistuttaa aivoja ja lihaksia siitä mitä niiden pitäisi klaarata. Robinsonin tasoiselle on toki aina kysyntää kaikenlaisille spesiaalikeikoille, mutta perusammattilaisia muutos on rokottanut pahasti. Toki olisi paljon mitä voisi opetella. Kankeasta koneympäristöstä huolimatta JR allekirjoittaa edelleen yli kolmen vuosikymmenen takaisen tuotantojäljen
Tänä päivänä pyrin käyttämään vain akustisia rumpuja, koska haluan pitää soiton inhimillisenä. Pari vuotta sitten niskasta meni välilevy kylmällä ulkokeikalla. On helppo kuvitella että rumpalimme oli tässä vaiheessa kauniisti sanottuna pottuuntunut. Täytyisi pitää pää kylmänä, pysytellä loitolla huumeista ja olla täsmällinen. Keikka sen sijaan kestää vain pari tuntia ja on sen jälkeen kadonnut. Sen sijaan digitaaliset rummut eivät tänä päivänä enää niin kiinnosta miestä, joka on kokenut alan tuskaiset pioneerivuodet. Ja lopuksi kaikkein tärkeimpänä se, että pitää aina soittaa sitä biisiä mitä ollaan tekemässä. Jos tarvitaan elektronisempia soundeja, ohjelmoin luuppeja.
14 www.riffi.fi 4/2011. Miksi et demppaisi rumpujasi?" JR alkaa kääriä virveliä ja tomeja roudausteippiin, eikä tuottaja ole tyytyväinen ennen kuin sointi on ihan kuollut. "Jee, nyt on makea soundi, anna palaa" kaveri hihkuu ennen katoamistaan ja jättää JR:n hommiin äänittäjän kanssa kaksin. Mutta onhan vuosien mittaan ollut hauskaakin!
Vetää kaikkien kanssa
Robinsonia ei tarvitse patistella myöntämään, että tietyt levysessiot alkavat ajetun kilometrimäärän jälkeen pikkuisen puuduttaa. Pahemmat oireet ovat alkaneet ilmoitella vasta varttuneemmalla iällä. Vaikka olisi vayhdessä koko rytmisektion kanssa." raton eikä omista paljon kamaa, pulmista selvitäkseen pitää hoitaa reserviin vaihtokalvoja, symbaaleja ja muita varaosia virityspesistä alkaen. Yhtä kaikki, kun kuuntelee JR:n muisteloita huimista studiosessioista yli kolmen vuosikymmenen ajalta, tulee pohtineeksi mikä voisi enää sytyttää miestä, joka on vetänyt kaikkien kanssa. Annoin JR:n pitää teesinsä, vaikka tässä kohtaa olisi kyllä tehnyt mieli inttää, että ainakin kuulijan näkökulmasta parhaat keikat saattavat olla niin kohottavia elämyksiä etteivät ne haalistu mielestä ikinä. Sooloura tietenkin! Viime vuosikymmenen alkupuoliskolla omiin nimiin tehty debyytti "Funkshui" on saanut hiljattain jatkoa "Platinum"-albumin myötä. Anna mennä!". Nykyään Pro Tools -faniksi tunnustautuva JR miksaa Yamahan digikonsolilla. Ja on ikävän paljon levyjä, joilla voi kuulla minun soittavan Simmonsin tomeja, JR melkein sylkäisee. Ja jos jonakin päivänä käy niin, että tuottaja pyytää rumpalia panemaan itseään likoon vähän komppaamista enemmän, silloin voi antaa palaa. Jos voisin ottaa ne pois, niin se voisi auttaa?" Tuottaja vastaa: "joo, revi vaan tuommoiset teipit helvettiin", ja kehuu purku-urakan jälkeen: "no niin, arvasinhan nyt kuulostaa mahtavalta. Sitten hän pölähtää takaisin kun ollaan vedetty jotain kymmenen ottoa, ja ihmettelee: "Hei, mitä tää on, miksi rummut ovat ihan tukossa?" Vastaan, että "ehkä siksi, koska ovat ihan teippien peitossa. Hän heittää pöytään pari kokemusta alan rumalta puolelta. erilaiselta. Rumputeknikko tuo, pystyttää ja virittää kannut, minä kuuntelen biisin ja alan soittaa rumpuja sisään valmiin pohjan päälle. Se oli täyttä sirkusta, palattiin lähtötilanteeseen ja -soundiin. Sellainen ei toimi yhtään! Ja luento jatkuu kun on "Kaipaan kieltämättä vanhoja aikoja, alkuun päästy. JR:n mukaan lahjakkaatkaan eivät yleensä pääse siihen pisteeseen asti, koska matkalla isoihin kehiin vaikeinta on maltti. Kun laskee yhteen rummunsoiton fyysisen luonteen ja neljättä vuosikymmentä jatkuvan ammattiuran, Robinson näyttää selvinneen yllättävän vähillä vaurioilla. Kun näin auringon nousevan totesin, että nyt taitaa tämä laji riittää ja lähdin nostelemaan. JR intoilee myös 1970-luvun fuusiokvarteteille kumartavasta Native Son -projektistaan, jonka jäseniä yhdistävät huipputaitojen lisäksi "-son"-loppuiset sukunimet. Melko urani alussa sain soiton Stephen Stillsiltä (Crosby, Stills, Nash & Young). Olin veivannut samaa biisiä edes takaisin tuntikausia, eikä lasin toisella puolella pystytä tarjoamaan asiaan minkäänlaista objektiivisuutta. Heiltä voi oppia ohimennen kaikkea vaiheistuksesta mikkien kestämiin äänenpaineisiin. jolloin sai soittaa livenä isossa huoneessa Rumpujen täytyy olla kuosissa. Sessio oli jossain hirveässä läävässä, jossa odottelin tuntikausia jännittyneenä kannut täydessä iskussa, eikä mitään tapahtunut. Siinä kaikki.
Kurkistus rumalle puolelle
John JR Robinsonin neljättä vuosikymmentä jatkuneeseen ammattilaisuraan mahtuu Live Aidin "We are the Worldin" tapaisten huippuhetkien ohessa tilanteita, jotka rumpalimme haluaisi mieluummin unohtaa. Tunto lähti vasemmasta käsivarresta ja sormista, ja jouduin ottamaan steroidipiikkejä suoraan kaularankaan! Siihen päivään päättyi John "JR" Robinsonin golfin peluu, iäksi. Puolen yön paikkeilla sisään notkuu itse artisti, kimulin ja huumediilerin kanssa. Toinen vastaavanlainen tapaus sattui paljon myöhemmin, kun JR oli vääntämässä rumpuraitaa Laura Braniganin albumille erään "nimeltä mainitsemattoman tuottajan" ohjastamana.
Se oli Sunset Sound -studiolla Hollywoodissa, joka on siis paikkana viimeisen päälle. Sessio kesti koko yön ilman että olisimme saaneet mitään aikaiseksi. Mutta siltikään ei saa lähteä tallomaan melodiaa ja tekstiä. Olen aina ihaillut hienoja äänittäjiä Bruce Swedienista George Massenburgiin, joiden kanssa olen työskennellyt vuosien varrella. Mutta rummunsoitto sen kun jatkuu. Sitten paikalle tuli kolme kuubalaista lyöjää jotka eivät puhuneet sanaakaan englantia, ja basisti joka ei ollut häävi. u
Kasettiraiturista Pro Toolsiin
Robinson yllättää teknologisella tiedollaan. Hänellä on ollut jonkinlainen oma äänittämö Tascamin vaatimattoman kasettineliraiturin päivistä alkaen. 1980-luvulla JR oli vahvasti mukana Yamahan sähkörumpujen kehitystyössä, ja oli lisäksi ensimmäisiä Rolandin V-Drums -artisteja. Ihan sama vaikka toistaisin tuon edellisen tuhansia kertoja, tietyntyyppiset muusikot tulevat aina paikalle sekavassa kunnossa ja myöhässä. JR huomaa, että tuottaja lasin takana on alkanut imutella jointtia ja fiilistelee talkbackiin: "Kannut kuulostivat jotenkin... Tämäntyyppiseen on tullut törmänneeksi silloin tällöin, useammin kuin haluaisi. Syynä valintaan oli se, että levyt ovat ikuisia. Molemmilla levyillä rymistelee kovimman kastin rytmiryhmää Leland Sklarista Luis Conteen. Toisaalta, itsehän hän valitsi aikoinaan studiorumpalin uran
Steve Bakerilta ja Rick Estrinilta sekä videoita Howard Levylta. Minusta kuitenkin diatoninen kuulostaa aina pakotetummalta mitä kauemmas keskeisistä sävellajeista mennään. Lisäksi tarjolla on kirjoja mm. Vaikka overblown soittaisi kuinka hyvin, se ei sittenkään kuulosta aina luonnolliselta. Vaikka soittaessasi et näe harppua, yritätkö mielessäsi visualisoida tulevien sävelkulkujen soittamista. Vahvistus lihasten hallinnan osuudelle saatiin muutamia tunteja haastattelun jälkeen del Juncon keikalla Sputnik-klubilla: koko ajan miehen soittaessa hänen poski- ja kaulalihaksensa tekivät rankasti töitä ja tuloksena olikin hämmästyttävä sävelilottelu, jota huuliharpusta ei ole totuttu kuulemaan. Välillä jopa unohtui, mitä soitinta tässä ollaan kuulemassa. Oletko itse harrastanut moista?
En sentään ole niin kiinnostunut tekemään tuollaista. Howard ainakin pystyy visualisoimaan, hänhän on myös pätevä pianisti ja toisella kädellä soittaa melodian pianolla toistaen saman huuliharpulla. Toisinaan pakotan itseni harjoittelemaan kaikkien sävellajien skaaloja samalla soittimella. Skype toimii nykyisin hyvin ja olen itsekin opettanut eurooppalaisia kotoani Kanadasta. Harpistit eivät toimi näin, en itsekään, vaan olen perinpohjin treenannut tiettyjä kuvioita eri sävellajeissa.
"Soittajan kannattaa varata pari vuotta uusien tekniikoiden perusteelliseen oppimiseen."
www.riffi.fi 4/2011
17. Howard Levy, joka on ollut opettajasikin joskus, on tehnyt levyn, jossa yhdellä samalla C-huuliharpulla soitetaan 12 kappaletta yhtä monessa eri sävellajissa. Korkeammalle tasolle pyrkivän soittajan kannattaa varata pari vuotta uusien tekniikoiden perusteelliseen oppimiseen ja hyvän opettajan löytäminen auttaa suuresti
"Miltä se kuulosti?"
Kuvittele, että voisit kävellä pois lavalta, eikä sinun enää koskaan tarvitsisi esittää tätä kysymystä...
Kuvittele itsesi lavalle, jolla erotat jokaisen instrumentin selkeästi. Pyydä meiltä laite-esittelyä.
Lisätietoja paikallisista jälleenmyyjistä saat numerosta 0107786900. Näin toimii Bosen kannettava L1 Portable Line Array -kaiutinjärjestelmä. Lisätietoja tuotteista löydät verkkosivuiltamme: www.bose.com/musicians. Upean soundin lisäksi L1 on nopea kasata jamahtuu pieneen tilaan" - Jore Marjaranta ® ®
L1 Model II
®
L1 Model I
®
L1 Compact
®
Teholtaan paras ja kehittynein L1 järjestelmämme on kevyt sekä helppo kantaa ja koota.
®
Läpimurtomme liveäänen vahvistamisessa.
Kannettavin ja helpoin L1 -järjestelmämme: yksi kaiutin täyttää koko tilan äänellä.
®
Bosen teknologia tekee kuultavan eron. Kun järjestelmään yhdistetään ToneMatch -mikseri ja muut mahdolliset äänen muuntamiseen tarkoitetut laitteet, oma, yksilöllinen soundi on valmis.
® ®
KUULUVUUS: CYLINDRICAL RADIATOR -kaiutin tuottaa selkeän, tasaisen äänen, joka kantaa lavalta läpi koko tilan. Käytän sitä akustisen kitaran ja laulun vahvistimena. Ääni vahvistuu ja kuuluu juuri haluamallasi tavalla, ja lisäksi järjestelmän siirtely on helppoa.
®
ÄÄNI: L1 toistaa instrumenttien äänen uskollisesti. Kuulet siis vihdoinkin täydellisesti sekä oman että muiden yhtyeen jäsenten instrumentit, ja kokonaisuus on harmoninen.
®
KANNETTAVUUS: L1 yhdistää PA-kaiuttimen, monitorin, vahvistimet ja mikserin kompaktiksi järjestelmäksi, joka on helppo koota ja siirtää.
®
Vähemmän laitteita ja entistäkin mukaansa tempaavampi musiikkielämys yhtyeelle ja yleisölle. Silmäsi eivät usko korviasi.
®
"L1 on täydellinen keikkalaite. Aistit tunnelman ja luotat siihen, että fanit kuulevat jokaisen yksityiskohdan ja soolon yhtä hyvin kuin sinäkin. Vahvista soundiasi hakemalla L1 Portable Line Array -kaiutinjärjestelmä Bose-jälleenmyyjältä