Riffi 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk Costello Hautamäki, Popeda måla Duve aste! från tina in tulik Kris nskan e tun Sv uusi TYLER VARIAX JTV-59US kelpo kitara, etevä elektroniikka. MYÖTÄVAIHE, VAIHE-ERO, VASTAVAIHE haittaaks se? "Ainakaan vielä ei voida miettiä eläkettä, kun Rolling Stones, Chuck Berry ja Jerry Lee Lewis soittavat keikkoja." Nro 2/2012 Hinta 8,85 E 17
Legendaarinen Electro-Voice nyt kaikkien ulottuvilla! Raskaansarjan suorituskykyä kevyessä paketissa! · EV ZxA1 (8,6 kg) ja EV ZxA1-sub (20,8 kg) tarjoavat raskaansarjan suorituskykyä pienikokoisessa, kevyessä ja kestävässä paketissa. · EV:n omat erikoisvalmisteiset huipputehokkaat kaiutinelementit. · Aktiivi- ja passiivimallit. alv Tutustu tuotteeseen lähemmin: www.electrovoice.com/zxa1/ Tutustu tuotteeseen lähemmin: www.electrovoice.com/livex/ Tuo ammattitason laadun uuteen hintaluokkaan! · Electro Voice:n vuosien kokemus maailman suurimpien live-tapahtumien äänentoistosta on nyt hyödynnetty Live X kehitystyössä: viimeisintä teknologiaa edustavat kaiutinkomponentit, kestävät ja kevyet kaiutinkotelot, luokassaan paras äänenpaineen tuotto ja taajuustoisto, tyylikäs muotoilu jne. · Selkeä ja helppokäyttöinen. alv tehdastakuu: Aktiivikaiuttimet 3 v Passiivikaiuttimet 5 v Löydät meidät myös Facebookista ja Twitteristä & Hedengren yhtiö Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki www.hedcom.fi. · Tehokkat D-luokan vahvistimet (ZxA1 800 W ja ZxA1-sub 700 W todellista wattia) sisäänrakennettuna, 126 dB maksimi äänenpaine. · Uusi Electro Voice Live X -sarja, luotu vaativaan live-käyttöön. Suositushinnat alkaen 380,- sis. Suositushinnat alkaen 639,- sis
s o u n d to o l s. Voit myös laulaa lempibiisiesi mukana Vocal Cancel -toiminnon poistaessa kappaleesta alkuperäisen lauluraidan. VoiceLive Play VoiceLive Play GTX Listahittien laulusoundit yhdellä painalluksella! TC'n uudet lauluefektit VoiceLive Play ja VoiceLive Play GTX Kaikki kuumimmat studiotason vokaaliefektit keikoille, kotiin tai karaokeen! VoiceLive Play tunnistaa myös kappaleen sävellajin joko siihen kytketystä mp3-soittimesta tai käyttäen sisäänrakennettuja mikrofoneja. fi. fi · w w w. Se tarjoaa täydellisen vokaaliprosessoinnin kuin sininen veljensäkin sekä lisäksi myös kitaravahvistinmallinnuksen ja palkintoja voittaneita efektejä. VoiceLive Touch VoiceLive Rack VoiceTone Singles VoiceLive 2 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 10-18 S o undtools O y · Teo l l i su u s k at u 2 1, 00 510 H e l sink i · puh. 029 080 0830 · soundtools@soun d to ol s. Saamansa äänimateriaalin perusteella se luo kappaleeseen sopivat lauluharmoniat ja tarvittaessa tekee myös lauluusi vireenkorjauksen. VoiceLive Play GTX on unelmatyökalu laulaville kitaristeille
Sen oman tämä: mitä itse voin soittajana tuoda yhteiseen pöytään jotta pidot paranevat. Edellistä 4 www.riffi.fi 2/2012. Kopioimalla oppii valmiita vastauksia jo ratkaistuihin kysymyksiin. Vaikka musiikki ei suorastaan potisikaan rytmiikan anemiaa, löytyy usein melko helposti paikkoja joissa voi tukea groovea shakerilla, antaa paikallisesti lisäväriä triangelilla, tihentää rytmikudosta käsirummuilla ja niin pois päin. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja K opioiminen ja nuotintaminen ovat siitä armottomia lajeja, että niissä ollaan joko oikeassa tai väärässä. Toisinaan oikean ja väärän erotteluun tarvitaan huomattavan valistunut korva, tai vertailukohteeksi kunnolla nuotinnettu alkuperäisteos, mutta kun mittapuuna on kerran jo toteutettu musiikki, voidaan aina punnita alkuperäisen ja siitä toisinnetun samankaltaisuutta tai poikkeavuutta. lempeämpi tai armollisempi tapa on kuvitella itsensä vierailevaksi jäseneksi orkesteriin, ja ryhtyä soittamaan V almista musiikkia voi käyttää muillakin tavoilla hyödyksi oman soiton kehittämisessä. rensselit kuin idolilla on, koetetaan kopioida soittotapaa ja soundia, frisyyristä ja pukeutumisesta puhumattakaan. Joten kysytäänkin seuraavaksi, millainen onkaan bassolinja, millainen harmonia. Hankitaan samanlaiset mukana. Musiikin analyysinä prosessi ei ole yhtä syvällinen kuin jonkin teoksen partituurin nuotintaminen soivasta materiaalista, mutta se kehittää silti tehokkaasti musiikin tajua ja auttaa hahmottamaan oman soiton paikkaa kokonaisuus huomioiden. Niin paljon kysymyksiä, joihin voi kaivaa vastauksia ja kokea löytöretkeilijän riemua, joskin toisinaan myös pettymyksiä... T K un ennakkoluulottomasti selaa levyvalikoimaansa (tai spotify / mitä nyt hyvänsä -listaansa) ja vaihtelee sopivasti kokoonpanoja ja tyylilajeja, ja koettaa sitten uida sulavasti mukaan, niin siinä tutustuu ihan huomaamattaan niin erilaisiin rytmisiin fraseerauksiin kuin soundimaailmoihinkin. Havainnollisin esimerkki löytynee lyömäsoitinpuolelta: loppujen lopuksi aika harvalla levyllä on settirumpalin rinnalla merkittävää määrää perkussioita. Toisen soittotyylin tutkiminen ja jäljittely onkin erinomainen tapa ottaa haltuun asia tiettyyn rajaan saakka siinä oppii kyllä toistamaan esikuvansa soittoa, mutta vain niin pitkälle kuin malli on jo olemassa. Suosittelen. PÄÄTOIMITTAJALTA Kopioi, nuotinna, täydennä... S oiton harjoittelussa esikuvilla on ainakin yhtä oleellinen asema kuin urheilussa. Oman roolin luominen itsessään jo valmiiseen kokonaisuuteen haastaakin soittajan monipuolisesti, omaa soundinäkemystä myöten. Eräänlaista taustojen tutkimusta joka syventää ja laajentaa perspektiiviä. idolin soittaman soolon selvittäminen on alku, josta voi jatkaa vielä paljon pitemmälle: mitä idoli soittikaan ennen sooloja ja sen jälkeen. Ydinkysymyksenä on silloin oinen yleisesti suositeltu tapa avartaa ymmärrystä musiikkiin on nuotintaa valmiita teoksia. Soitto valmiin musiikin mukana ei myöskään korvaa harjoittelua metronomin kanssa, mutta se voi olla virkistävä tapa monipuolistaa harjoittelua ulkoiseen pulssiin sidottua rytmiikkaa hiottaessa. Sen jälkeen tarkastelua kannattaa laajentaa yhden soittajan osuudesta koko bändiin, sillä harvoin solistinen osuus kantaa itse itseään, useammin se ottaa tuen itselleen komppiryhmän soitosta. Ne pätevät siinä ympäristössä johon ne on alunperin soitettu, mutta jos sitten vastaan tulee kappale, sointukierto tai muu tilanne jollaista ei esikuvan ohjelmistoon kuulu, jää kopioija koko lailla tyhjän päälle. Vanha viisaus kuuluukin, että idolin rinnalle nousemiseen ei riitä suora kopiointi, vaan sen lisäksi pitää selvittää miten ja millaista musiikkia idolin omat esikuvat ovat tehneet. Aivan yhtälailla vaikkapa kitaristi voi lähestyä valmista soivaa kokonaisuutta pohtimalla, luodako uusi rytminen elementti sopivalla nakutuksella, tuplatako jonkin soittimen jo soittama linja vahvistukseksi tai sävyä antamaan tuossa kohden, ja vastatako sitten seuravassa osassa jonkun toisen soittimen kutsuhuutoihin, säveltääkö kokonaan uusi obligato kohtaan jossa tuntuisi olevan sille luonteva kolo ja niin edelleen. Ei siis laiteta musiikkia soimaan ja luritella siihen päälle "hana auki ja antaa mielen viedä" -periaatteella vaan paljon tavoitteellisemmin ja järjestäytyneemmin. Minkälaisia vuoropuheluita eri soitinten välillä kappaleessa on, löytyykö kysymyksiä vastauksineen, tai kuljetetaanko yhteisiä kulkuja stemmoina, unisonossa, viestinä vuoronperään soittajalta toiselle. Puuhaan voi asennoitua eräänlaisena jamituokiona, koesoittona tai tuurauskeikkana ilman harjoituksia musiikki on ehkä uutta, ehkä tuttua, eikä lappujakaan ole vaan intuitiolla mennään. Etsimällä tapoja, joilla oma soitin ja oma soitto voisivat tukea jo olemassa olevaa ja parhaillaan soivaa musiikkia, ja tuoda siihen lisää jotain hyvää
Beta-mikrofonit johtavien ääniammattilaisten valinta signaalien poimintaan haastavissa akustisissa ympäristöissä. *) Beta 98AMP/C, Beta 91A BETA 91A BETA 98AD/C BETA 181 BETA 52A BETA 56A Europe, Middle East, Africa: Shure Europe GmbH, Wannenäckerstr. Uusi mikrofonipidike tekee kiinnityksestä helppoa, nopeaa ja turvallista. Testaa ja hämmästy. Mallien äänenkuva on hiottu äärimmilleen ja varusteena integroitu etuvahvistin* helppoa sijoitusta ajatellen. Beta 91A Levymikrofoni rumpukäyttöön Beta 98AD/C Minikokoinen rumpumikrofoni Beta 181 Modulaarinen instrumenttimikrofoni TARKKA JA HIOTTU AMMATTISOUNDI Esittelyssä Beta Series -lyömäsoitinmikrofonit. Beta 98AMP/C Minikokoinen kondensaattori lyömäsoitinmikrofoni varustettuna sisäisellä etuvahvistimella ja A75M-yleispidikkeellä. 28, 74078 Heilbronn, Germany Phone: 49-7131-7214-0 Fax: 49-7131-7214-14 Email: info@shure.de Mankkaantie 32 United States, Canada, Latin America, Caribbean: Shure Incorporated, Phone: 1-847-600-2000 US Fax: 1-847-600-1212 Int`l Fax: 1-847-600-6446 02180 Espoo Asia, Pacific: www.noretron.fi Shure Asia Limited, Phone: 852-2893-4290 Fax: 852-2893-4055 myynti Shure-jälleenmyyjät kautta maan www.shure.com www.shure.eu infoaudio@noretron.fi
s. 24 LUKUPALAT 30 Ajankohtaisia poimintoja · Uteliaan kitaristin aarrekartta The Complete Book of Alternate Tunings 31 Tuoteuutiset NAMM-messuilta koottua ja hiukan muutakin... s. 14 HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Costello Hautamäki rokkikitaristi 14 Esirippu ylös! huipputekniikan ensi-ilta 18 Henry Salo ja HOS Guitars kitaroita maaseudun rauhassa 20 Valokiilassa bändi! Osa 5 Tyylikkäästi tulevaisuuteen 24 Livestudio @ M.A.R.S. tekemisen mallia Seinäjoella 26 Djangon kylä Festival Django Reinhardt s. 26 6 www.riffi.fi 2/2012
Riffi ilmestyy vuonna 2012 seitsemän kertaa. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. Irtonumeron hinta on 8,85 e. s. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. 46 GRANDE FINALE 59 Myötävaihe, vaihe-ero, vastavaihe haittaaks se? 62 Saarinen selvittää Koherenssi kertoo mittauksen luotettavuudesta 65 Muusikkona maailmalla Svengaako vai ei. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Eero Aro Petri Alanko Kari Antila Jarmo Hynninen Riku Karvonen Misha Koivunen Timo Koskinen Jarmo Lehtelä Tommi Saarela Ari Saari Reima Saarinen Antti Jussi Savolainen Kirsi Suunta Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 40 46 Rivera RockCrusher these go to eleven... 48 Keith McMillen SoftStep kekseliäs ohjain kekseliäälle ohjastajalle 50 Zynaptiq PitchMap viritystä ja säätöä 52 Soundcraft Si24 Compact värit opastavat miksaajaa 54 Midas Venice Firewire keikkamikseristä studiolaitteeksi s. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut. 38 Pearl Legend herrasmiehen helmi! 40 James Tyler Variax JTV-59US Custom Shop vireessä kuin vireessä! 44 Visual Sound Dual Tap Delay analoginen digitaalinen s. tovi rytmin syövereissä 66 Alangon päiväkirja s. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). 36 KÄYTTÖTESTIT 36 Gen 16 AE-symbaalit sähköt pelteihin YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 55,30 e ja määräaikaisena 65,50 e. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. 54 Listasijoitus totuus Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · Svenskanin valo ja kuva · Suomalaiset Django-festivaalilla · Pearl Legend: "Tule hyvä setti!" · Zildjian toi sähköt symbaaleihin · NAMM-messujen erikoisraportti Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 2/2012 7. Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,85 e + postikulut
Hyvä kuitenkin, että aikanaan tuli tehtyä paljon hommia, koska niitä hittibiisejä soitetaan vieläkin ja keikoilla käydään niiden voimalla. Hautamäellä ei kuitenkaan tule olemaan tekemisen puutetta bändihommien ulkopuolella. M enneenä vuonna, Popedalle tyypilliseen tyyliin, keikkojen määrä lähestyi mukavasti sataa. Näistä voi kertyä vielä kymmenisen ekstrakeikkaa. Ikkunasta näkyi yltyvä lumituisku, mikä onkin yksi hyvä peruste bändin jo viitisentoista jatkuneelle käytännölle pitää kuukausien keikka taukoa talvella kovimpien pyryjen ja pakkasten aikaan. 1980-luvulla vielä koitettiin tehdä levy per vuosi ja tekemiset rytmitettiin se mukaan, mutta ei enää nykyään. Mustajärvi ei kai koskaan ole tehnyt sanoitusta ensin, johon pitää kirjoittaa biisi, mies määritteli. Lisää kysyntää tuli loppuvuodesta ilmestyneen bändin 19. Parissa viikossa se myi kultalevyyn oikeuttavan määrän. studioalbumin, Voitto, ansiosta. Levyn kolmestatoista uudesta kap- paleesta tusina on Hautamäen sävellyksiä. Ohjelmatoimiston kanssa on sovittu, että vuodelle myydään ennakkoon 85 keikkaa, Hautamäki selitti. Popedan levynteko lähtee biiseistä, joita on aina oltava valmiina. TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVAT: KIRSI SUUNTA, KARI LAHTINEN stello Co ÄKI UTAM HA rokkikitaristi Jälleen yksi tiivis Popedan keikkavuosi oli lähestymässä loppua, kun bändin kitaristi ja biisintekijä Costello Hautamäki istahti haastattelu pöydän ääreen. Hän onkin aina tehnyt paljon biisejä, ja ideoita on varastoituna pöytälaatikkoon. Hautamäen kotona miettimät ideat saavat lopullisen ja toi- 8 www.riffi.fi 2/2012. Sen päälle voi tulla tapahtumia, joista ei kannata kieltäytyä, kuten Senaatintorille, Keskustorille tai Ruisrockiin
Meillä on bändissä sanonta, että biisi popedoituu. Sama tulos, vaikka käsittelyyn otettaisiin Delilah tai Born To Run joko niistä löydetään biisin ydin tai yksinkertaisesti vain soitetaan omalla tavallamme. Uusien biisien sovitus ei ole vielä treenikämpällä valmis, vaan muodostuu vasta levytysstudiossa. Kämpällä katsotaan enemmänkin sitä, saisiko jostakin biisi-ideasta meille hyvän kappaleen. Mustajärven ääni on sepelimyllyn soundi ja rummut alkavat soittaa tanakammin ja kitarastakin pitää hakea jotain ärhäkämpää. Alku on tosi tanakka ja kolme minuuttia vedetään, suvantokohta voi olla keskellä ja lopussa grande finale. Hennosta akustisesta ideasta on kasvanut popedoitunut rokkibiisi. Jäsentely tehdään studiolla ensimmäisen ja kymmenennen oton välissä kun www.riffi.fi 2/2012 9. Olen tehnyt nipun biisejä, joista kaikki eivät tule Popedalle, mutta mennään kämpälle jammailemaan riffejä ja kokeilemaan ideoita. sinaan alkuperäisestä poikkeavan toteutuksen bändin käsittelyyn tullessaan. Jollain kummallisella tavalla se tapahtuu, mutta lopputulos on, että akustisella kitaralla esittelemäni biisistä tulee levytettynä tiiliskivi. Aina se kuulostaa Popedalta
Rajoituksena on se, että meidän setissä on noin 20 biisiä ja tietyt vanhat kappaleet haluan aina soittaa, koska muutamien klassikoiden esittäminen kuuluu yleisöpalveluun. 10 www.riffi.fi 2/2012. Yksi suosikkilevyistäni on Royalsin Spring '76, jossa Albert Järvinen soittaa vain yhden kitaran ja sointiin jää ilmaa. Lentäviä Lautasia on sekin Vexin teksti. Lopputuloksena saattaa olla, että molemmat ovat mukana. Yleisön reaktion perusteella joku biisi saattaa olla mukana pari viikkoa, toinen vaikka vuoden ja joku voi jäädä pysyvästi mukaan. Hautamäellä oli ennen levyn äänittämistä haaveena soittaa mahdollisimman moneen kohtaan vain yksi komppikitararaita, mutta tämä suunnitelma kariutui kuitenkin usein. Mutta meille studiotyöskentely ei ole mitenkään kivuliasta. Suomalaisessa käytännössä se tuntuu olevan vakio. Näin he tietävät täysin, millä tatsilla Rainbowta soitetaan. Siihen kuvittelin, että bändi soittaisi Richie Blackmore's Rainbown biisiä, koska meidän rumpali ja kosketinsoittaja ovat säestäneet Rainbown laulajia Graham Bonnetia ja Joe Lynn Turneria näiden kiertäessä Suomea. Kosketinsoittaja Kivisellä on sähköpiano ja Hammond ja hän osaa käyttää näitä maltillisesti ja tarvittaessa hauskasti. Rumpalin ja koskettimien kanssa puhutaan kompeista ja saatetaan hakea soundeja. Tehdään muutoksia ja siirretään palikoita toiseen järjestykseen. Äänittäjäkin saattaa kysyä, että kai tuo komppi tuplataan. Voisi olla kiinnostavaa tehdä kuten vaikkapa Cheap Trick, joka on keikoilla soittanut vuoden '78 biisilistaa sellaisenaan. Oktaavikitara on aina hieno, mutta en osannut päättää, tuleeko oktaavi ylös vai alas. Levyn avaa Bermudan Kolmio jykevän mahtipontisella syntetisaattori-introlla ja kun rumpali lyö aksentin, muu bändi liittyy mukaan. Sekä tietysti runsaasti sooloja, kuten rokkiin kuuluukin Lisäksi levyllä on mukana paljon taustalaulua ja stemmoja. Häneltä tuli teksti miehen ravintolareissusta ja hukkumisesta Bermudan kolmioon. Kun bändi kysyi, miten tämä soitetaan, ehdotin Chris Isaakin tai Alannah Mylesin Black Velvetin tyylistä toteutusta. Mutta mitä kappaleita uudelta levyltä on otettu yleisön kuultavaksi. Melartin on soittanut bassoa kohta 45 että biisi popedoituu." vuotta ja sanonpa hänelle ihan mitä vain, hän soittaa tottuneesti omalla tavallaan, kuin vakaa peruskallio. Itsekin tulin soittaneeksi Blackmoren tyylistä kitaraa mukaan. Lapinkiertueella treenattiin lisää ja ajettiin muutamia kappaleita mukaan. Minullekin on tullut sähköpostina kyselyjä, löytyykö vanhoja settilistoja ja tekisikö Popeda paluun '70- tai '80-lukujen keikkoihin nykymiehistöllä. Palikat järjestykseen Tutkitaanpa seuraavaksi muutamia uuden albumin kappaleita hiukan yksityiskohtaisemmin. Niinpä levylle tuli lopulta iso annos kitaraa: on rouheaa rokkikomppia kahdeksasosilla ja/tai dempattuna, riffejä määrittelemässä biisin kulkua ja tyyliä, fillejä täyttämässä tilaa laulajan alla tai osien vaihtuessa. Mutta jotenkin meillä kävi taas niin, että tiiliskiveä muovatessa Popeda kuulostaa paremmalta kun komppi on tuplattu. Joskus on meilläkin mennyt puoli vuotta levyn tekemiseen, mutta ei niinkään nypläämiseen vaan biisien hakemiseen. Bändisoitto on se tärkein juttu. Popedan soitossa on muutenkin soitannollista huumoria, koska bändi on niin innoissaan tekemisistään ja draivista ja yritetään keksiä vielä lisää menoa ja meininkiä. Köörejä olen tykännyt laulaa aina ja moniääniset laulut päästään kuuntelemaan kaiuttimista. Tutustuin Vexi Salmeen viime keväänä ja todettiin, että kannattaisi tehdä biisejä yhdessä. Jos joku riffi kaipasi stemmaääntä, niin kyllä sen sinne laitoin. Se tepsi ja jamittelussa haettiin nousuja ja laskuja. Silti soitin päällekkäin mielestäni melko vähän. Minulla oli hyvä riffi monta vuotta, mutta en löytänyt sille biisiä ympärille. Mä Mokasin on hidas molliblues, jollaisia olen yrittänyt viljellä Popedan levyille silloin tällöin. Sitä säveltäessä yhdistelin uutta ja vanhaa ja sain tuon riffin mukaan. Popedan edelliseltä studiolevyltä Täydelliset Miehet ('08) keikkasettiin nousi aika monta kappaletta, minkä voi kuulla vaikkapa CD:nä ja DVD:nä julkaistulta taltioinnilta Pitkä Kuuma Kesä 2010. Ja sooloja soittaessa mietin, miltä lopun tuplaaminen tai koko pätkän vetäminen uniksessa kuulostaisi. Sovituksista minulla voi olla mielikuva, jonka esittelen bändille toteutettavaksi, mutta viisi erilais"Meillä on bändissä sanonta, ta persoonaa tuo oman näkemyksensä soundiin. Bermudan Kolmio, Yhä Virtaa Don ja Hääkellot Soi ovat olleet keikkaystävällisimpiä biisejä. Levy äänitettiin viime kesänä ja se tuli kauppoihin vasta loka-marraskuun vaihteessa. Jouduttiin treenaamaan biisejä uudelleen ja kuunneltiin, mitä oikein tulikaan soitettua
Mikki on vaihdettu DiMarzioksi ja kitara maalautettu uudestaan, mutta se on minulla edelleen päivittäisessä käytössä. Jarmo Nikku näki sen eräällä keikalla ja tunnisti vanhaksi kitarakseen. Erilaisia kitarasooloja voisi soittaa vaikka kuinka paljon, mutta jossain vaiheessa oli todettava, ettei tämä tästä enää parane. Kitaroita ostetaan, ei myydä Costello Hautamäelle on vuosien varrella kertynyt melkoinen keräilyerä kitaroita, melkein kaikki käytettynä hankittuja. Toki minulla räkistä tulee hiukkasen kaikua ja delayta, koska ihan rutikuiva kitara saattaa keikkapaikalla kuulostaa raksulaatikon kokoiselta. Pari vuotta sitten bongasin Englin Ben Granfeltilla ja kun soundi oli niin hyvä, soitin Benille ja pyysin häntä suosittelemaan jotain mallia. Yhdelle levylle sainkin aikoinaan itse kaivaa köörit miksaamalla esiin. Yksi kitaroista on ollut ylivoimaisesti luotettavin ja on lähtenyt mukaan kaikille keikoille '90-luvun alusta alkaen: Firebirdin tyylinen kitara roikkui Tampereen Soitinkeskuksessa, se maksoi vain 1200 markkaa, koska siinä ei ollut mitään logoa. Hänen mielestään käytetyissä kitaroissa on soittimen tarinasta kertovaa henkeä. Molemmat luopuivat siitä selkäkipujen takia. Vintageosaston kitaroitakin on kokoelmiin kertynyt. Eppujen Pantselta opin sen aikoinaan äänittäjiä hämmästyttäneen idean, että stemman ei tarvitse seurata päämelodiaa vaan tehdään toinen melodia. Vexi Salmi sanoi taiteesta, että sen pitää olla lähellä. Keräilykärpänen on tietysti paha. Yksi on Albert Järvisen '65 Strato, jonka hän on todennäköisesti itse maalannut. Markku Petander katsoi ne läpi ja soitti minulle valkoisesta yksilöstä, jota lähdin heti katsomaan. Kuopiosta löysin vanhan '80-luvun Schecterin, jolla on hieno soittaa. Haluan pitää sellaiset kitarat, joilla on soitettu hienoja biisejä. Myöhemmin selvisi, että se on Jussi Ala-Kuhan tekemä JAK ja pienennetty Firebirdin runko on hänen oma keksintönsä. Pelkkä kitara on arvokas vaikka kuinka paljon, mutta jossain tänä päivänä ja Järvisen takia se varmaan olisi nyt aika kallis. ...Hughes & Ketterin Triampiin... Siitä tulee hienon kuuloisia ja omalaatuisia harmonioita, jotka piristävät ja ainakin kuulostavat erilaiselta mitä joku toinen bändi tekisi. Sen pitää olla mahdollisimman paksu ja middlen oltava hyvä. Keräilyarvoa on nyt vain jonkun verran, mutta niinpä sillä on käyttöarvoa: se on ihan mielettömän hyvä ja onhan sillä oma henkensä. vaiheessa oli todettava, ettei tämä Toinen '66 Strato, josta maalit on riisuttu pois, on Daven mutästä enää parane." kaan tunnettu nimellä Pelastusarmeija-Strato. Aluksi siinä oli yksi EMG:n mikki, jonka vaihdoin kahdeksi DiMarzion PAF Proksi. ...ja lopulta nykyisin käytössä olevaan Engl Invaderiin. Dave Lindholmin mukaan Järvisellä oli tapana maalailla kitaroita pensselillä... Invaderiin olen ollut tosi tyytyväinen ja oma soundi on taas löytynyt. Kitara tuli Davelle Ruotsista, mutta Dave ja Matti Nevalainen irrottivat kannen siinä olleiden Bigsbyn reikien takia ja Nevalainen teki uuden kannen. Väsyiköhän siinä lopulta konkat tai kuulijan korvat, mutta enää ei tuntunut uuden soundia löytyvän. En ole ostanut todella kalliita kitaroita, mutta minulla on muutamia, joista on tullut arvokkaita. Se on '52 Les Paul, evoluutiomalli, joita tehtiin noin 150 ennen kuin varsinainen sarjatuotanto alkoi. Siihen aikaan Mesa/Boogiet olivat tilaustavaraa tehtaalta, mutta Queen Idan basistille oli tehty kappale, joka oli lunastamatta. Äänet soljuvat ristikkäin, voivat välillä kohdata tai muodostaa kummallisia intervalleja. Vahvistimissa vaihtuvuus on ollut hitaampaa ja Hautamäki on tullut pitkiä aikoja toimeen samalla vahvistimella keikalla ja studiossa. Botnea ja yläpäätähän saa säätimistä tai tarvittaessa ekvalisaattorista. Sillä on soitettu Kirkan R.O.C.K. Stemmat yleensä triplataan. Ilman aikarajoituksia, muun bändin odotuttamista, levy-yhtiön kustannuslaskelmia ja tutuilla laitteilla. Aikaisemmista levyistä poiketen Hautamäki soitti uuden levyn kitararaidat melkein kokonaan kotona, omassa studiossa. Entinen omistajakin ilmoittautui aikanaan jonkin keikan yhteydessä. ja Pepe Alhqvistin levyjä ja Björnisen aikoina kaikkea muutakin. Oma näkemykseni ja soundini onnistuivat tavalla, jonka pystyn allekirjoittamaan. Minulle kitaroissa on sama juttu. Ei niistä voi luopua, vaikka nuoren polven soittajat haluaisivat ostaa minulta sellaisia kitaroita, joita en juuri käytä. Sitten minulla on yksi käsittämätön kitara, joka olisi mittaamattoman arvokas, jos... Miksaajan kanssa tulee vääntöä siitä, miten stemmat nostetaan esiin kun kuitenkin tiedän, että ne siellä ovat mutta miksaaja tyypillisesti kuuntelee kokonaisuutta. Siinä on ollut Yhdysvaltain merivoimien leima, varmaan kuulunut jollekin sotilassoittokunnalle. tulivat mukaan Popedaan kun saatiin 24-raitainen äänitys ja minulla oli vielä oma studio, Hautamäki selitti. Minusta se toimi hienosti ja sain haluamani äänet kuuluviin. Kitara on tosiaan painava. Jos kotistudiosta on joku hyöty, niin se on juuri tämä. '80-luvun loppupuolella Järvisen kitaroita roikkui Ahosen Musiikissa Tampereella. Toinen vanha keikkajymy on Fernandes, Allan Holdsworth -malli. Mustajärven ääni on niin karhea, että se kuulostaa hienommalta kun stemmat ovat mukana. Hankin sen ja olihan se erittäin hieno: soundi oli valmiiksi kompressoidun kuuloinen ja yläpään kirskunta oli leikattu pois. Vahvistimet ovat muuttuneet '80-luvun alun Marshallista Mesa/Boogien kautta... Minulle siinä on maaginen tatsi. Soundi on nyt kuin Les Paulissa aito Firebirdhan on erilainen ja kiertoherkkä. Mutta taasko korvat kyllästyivät eikä millään tuntunut mieleistä soundia löytyvän. Matalille taajuuksille ei bändisoitossa ole tarvetta ja yläpään kirskeelle olen suorastaan www.riffi.fi 2/2012 11. Alun perin se on kasattu Juha Björniselle. Se muuten on uutena ostettu, kun Tampereelle tuotiin erä maahan rautateitse. Otin sen suoraan paketista mukaan Mikkeliin ja vedin keikan suoraan ja ensirakkaus oli vahva. Yön Juha Mielonen osti Straton ja myi Petanderille, joka vuorostaan myi "Erilaisia kitarasooloja voisi soittaa sen minulle. En käytä pedaaleita ollenkaan, joten vahvistimen laadusta olen hyvin tarkka. Siinä oli hienoa, että kolme kanavaa oli täysin omia yksiköitään ja oman kuuloisiaan. Kokeilussa se oli aivan mielettömän hyvä ja ostin sen
Studiossa kokeillaan paljon mikityksen paikkaa ja etäisyyttä ja uudella levyllä parhaiten toimivaksi todettiin vanha nauhamikki. Tuntui kovin isolta saappailta ja muutama päivä piti miettiä, mutta Vexi sai minut suostumaan. Hieno laite, mutta äärettömän vaikea käyttää ihmettelen, miten Järvinen ja Ile Kallio sen kanssa aikoinaan pärjäsivät. Se on julmaa katsottavaa, eikä siitä riitä rojalteja bändin kanssa jaettavaksi. Sisähommia kirjoituspöydän ääressä on siis tiedossa. Kyllä minulla pedaaleita on kotikäyttöön, esimerkiksi Colorsoundin kopio, koska näin Albert Järvisellä sellaisen aikoinaan. Kiitoksia tarinoista on tullut ja kuulijat lopuksi tulevat vielä juttelemaan. Popedan keikat, putoaa vastaus epäröimättä. Kuinkahan jalka vielä silloin nousee ja vieläkö on virtaa. u. Vexi soitti minulle ja kertoi, että hänen 70-vuotisjuhlilleen ensi syksynä on tulossa juhlakonsertti hänen rakkaimpien laulajiensa kanssa ja pyysi minut kapellimestariksi sinne. Ajatus kuulosti kivalta, mutta en uskaltanut mennä yleisön eteen yksinään, vaikka monesti pyydeltiinkin. Hautamäen musikaalikiireiden takia bändin taukoa pidennettiin jonkin verran, mutta lähes vakioksi muodostunut vuotuinen keikkamäärä tehdään lyhyemmässä ajassa. Ensi kesänä sama tehdään uudestaan Valkeakosken kesäteatterissa ja kapellimestaroin senkin. Siihen idean sain Yesin Ian Andersonin soolokeikalta Vantaalla. Pahimmillaan kukaan ei kuuntele, mutta parhaimmillaan jengi istuu hiljaa kohteliaas"Matalille taajuuksille ei bändisoitossa ti kuin teatterissa ja voisi kuulole tarvetta ja yläpään kirskeelle olen la vaikka plektran putoamisen. Aiemmat musiikkiteatteriprojektitkin ovat saamassa jatkoa. Metelissä sekä valojen ja savujen keskellä on turvallista, mutta kun kaikki ne riisutaan, tuntuukin pelottavalta ja jännittävältä. Onneksi kuitenkin jo '80-luvulla tuli tehtyä hittejä, jotka soivat edelleen kaikkialla ja tuovat Teostotuloja, samoin musikaali Vuonna '85, joka menee edelleen. Levy-yhtiö on todennut sen hintarajaksi, jonka ihmiset vielä maksavat eivätkä lataa levyä netistä tai kuuntele Spotifysta. 25 keikkaa oli myyty jo haastatteluhetkellä ja jonossa oli 17 odottajaa. allerginen. Aika lähelle sillä pääsee Roadrunnerin ja Royalsin ekan levyn särömaailmaa. Popedan levymyynti on hyvä, mutta valitettavasti meidän vanha tuotanto on alehyllyssä viidellä eurolla. Jo '80-luvulla Sami Saari kertoi olleensa Tukholmassa katusoittajana ja tienanneensa mukavasti rahat vuokraan ja ruokaan. Torviarreja en luvannut tehdä, joten Kassu Halonen auttaa sovituksissa. Hieno tunne, silloin pelataan biisuorastaan allerginen." sien varassa ja herkkyysaste on hieno. Viehätyin touhuun viitisen vuotta sitten. Nehän ovat lauluntekijän unelma. Jengi laulaa mukana ja kerron tarinoita kappaleiden taustoista. Ensimmäisen musikaalini Virgo tein '97 ja sitä esitettiin viitisenkymmentä kertaa. Soittoni voi joskus kuulostaa tunkkaiselta, mutta kun middle löytyy omaa korvaa miellyttäväksi, niin minulla on hyvä vahvistin. Ainakaan vielä ei voida miettiä eläkettä, kun Rolling Stones, Chuck Berry ja Jerry Lee Lewis soittavat vielä keikkoja. Tietysti Popedakin starttaa aikanaan taas keikoille. Siitä en voi kertoa enempää vielä, mutta 2013 12 www.riffi.fi 2/2012 tulee ensi-iltaan Anna-Leena Härkösen ja minun yhteistyönä tekemä musikaali Kersantti Karoliina. Miehellä tuntuu olevan monta rautaa tulessa ja tienestejä kertyy Popedan keikkailusta ja levymyynnistä, Teostomaksuista, omista soolokeikoista sekä sivuprojekteista. Hämeenlinnan kaupunginteatterissa taas olin kapellimestarina Vexi Salmen elämästä kertovassa musikaalissa Villit Vuodet ja soitinkin suurimman osan esityksestä. Aallonpohjan aikanakin ohjelmatoimisto laskeskeli, että pitämällä kulurakenteet järkevinä Popeda voi tehdä tätä eläkeikään asti. Siinä on säännöllisyyttä ja se tuo kuukausiliksan. Tulot ovat pirstaloituneet, mutta keikkailu jatkuu. Uudelle levylle tuli aika paljon flangeria sooloihin, koska Digidesignin Eleven Rackista löytyi aivan mahtava '70-luvun efekti. Kuitenkin kokeilin kerran Lahdessa, ja sen jälkeen olen tehnyt varmaan 300 soolokeikkaa. Lisäksi Vexin kanssa on suunnitteilla yksi musikaali, jolla on vasta työnimi. Soittajat eivät ole nyt vielä vanhoja, mutta 10 vuoden päästä pari meistä onkin jo eläkeiässä. Mutta mikä niistä on kaikkein tärkein tulolähde. Arvasin, että joku huomauttaa tästä vieraasta soundista, mutta pidin pääni, vaikka Popedan levyillä ei 30 vuoteen ole flangeria ollut ja chorustakin hyvin vähän. Tulossa tiivis vuosi 2012 Kun Popeda jää talviselle keikkatauolle, Hautamäki jatkaa keikkailua yksin kitaransa kanssa baareissa ja pubeissa. Enimmillään mikkejä oli neljä kitarakaapissa kiinni ja tilamikkejä eri etäisyyksillä siihen päälle
Svh. 63 euroa. 20 helposti valittavaa settiä. · · · · · Loistavat soundit ja tuorein säestysautomatiikka Tehokas oma äänentoisto Kattava efektiosasto SMF, MP3, WAV ja Rhythm tiedostojen toisto muistitikulta Audion tallennus muistitikulle BK-5 844 , BK-7m 957 www.roland.fi www.roland.fi HD-3 V-Drums® Lite HD-3 setti on riittävän vakuuttava ja ilmeikäs jopa ammattilaiselle ja silti hauska aloittelijalle, pelaajille ja kotiin ajanvietteeksi. BK-5 YKKÖSVALINTA TANSSIKEIKALLE Suositun BK-7m säestysmodulin kosketinversio on saapunut. Svh. BK-5 on täydellinen soitin vakuuttavan keikkaohjelmiston luomiseen. 738 euroa DT-1 Yhdistä V-Drums*-setti tietokoneeseen. Värikäs ja havainnollinen DT-1 ohjelma tekee harjoittelusta hauskalla tavalla nautinnollista soittaessasi erilaisia komppeja ja kappaleita
Akukon Oy:n järjestelmäsuunnittelija Tapio Ilomäki paljastaa, että Svenskan on myös talona aidosti ja kokonaan kellotettu, näyttämömekaniikkaa ja pyrotekniikkaa myöten. Esirippu ylös! huipputekniikan ensi-ilta TEKSTI JA KUVAT: TOMMI SAARELA R Perinteikäs Svenska Teatern varusteltiin peruskorjauksen yhteydessä poikkeuksellisella laitekattauksella. Katsojia taas hemmotellaan Westendin ja Broadwayn musikaaleissa käytetyllä Show Translation Servicesin näyttöpohjaisella henkilökohtaisella tulkkausjärjestelmällä.. Kaikki konversiot kuvaformaateista äänen A/D-muunnoksiin voidaan toteuttaa järjestelmän sisällä. Toki riskialtteimpien laitteiden toiminta on turvattu niin, että ohjauskoodi pääsee perille asti vasta kun näyttämömies antaa luvan painamalla toiminnon Go-nappia. Äänen, valon, videon ja mekaniikan uudet sovellukset saivat tulikasteensa Abba-miesten menestysmusikaalin ensi-illassa, jossa talon huipputekniikka paljastettiin yleisölle ensi kertaa. 14 www.riffi.fi 2/2012 uotsalainen Teatteri Svenskan otti käyttöön monta teknistä sovellusta ensimmäisenä Suomessa, esimerkkinä Riedelin Mediornet-verkko, jonka kuiduissa siirretään muun muassa kaikki talon sisäinen videokuva, madi-konvertoitu audio, ohjausdata sekä komentokuuntelu
Svenskanin langattomissa käytetään DPA 4061-minikapseleita. Riffin viime numerossa 1/2012 Reima Saarinen kertoo palstallaan äänentoistojärjestelmän virittämisestä Svenskanin akustiikkaan. KUVA: MARJO KOIVUMÄKI Stanley Lönnquistin miksaamossa räkkiefektilaitteet ovat vähissä. Digicon tiskiin on kytketty studioympyröistä tutun Wavesin efektiplugarien kattaus, joka hakee voimansa omilta dsp-servereiltään. Toise- KUVA: CATA PORTIN na tavoitteena oli saada siirrettyä se hyvä soundi joka jakkaralle, ja kolmanneksi vaadittiin teatteriin sopiva surround-tehostekattaus sekä sub-toisto, Lönnquist luettelee. Ykkösvaatimuksena oli riittävä dynamiikka ja että miksaajan ei tarvitse tuhlata työaikaa pa-soundin korjaamiseen. 500-paikkaiseen katsomoon kuuluu kolme parvitasoa. Ämyrit ensin Svenskanin saliäänen työskentely- ja kuunteluolosuhteet paranivat ratkaisevasti kun miksauspilttuu siirrettiin piippuhyllyltä permannolle. Jos se pettää ei mikään auta, ja on turha haaskata rahaa megakonsoleihin. Pieni, korkea sali kolmine parvineen on äänentoistolle kimurantti paikka, ja edellytti D&B Audiotechnikin pääjärjestelmän tueksi melkoista viive- ja fillikaiuttimien nivaskaa. Taloon hankittua Digico SD7 -konsolia piti heti kättelyssä laajentaa Kristina från Duvemåla -musikaalin tarpeisiin, jotta kaikki 150 mono/stereotulokanavaa mahtuivat pöytään. Stagetracker on myös tulokkaita suomalaissa teattereissa, siinä tarkkaamon tietokone muokkaa sijaintitiedon www.riffi.fi 2/2012 15. Kristinan pääroolissa laulava Maria Ylipää on mikitetty tuplana. 1800-luvun puolivälistä periytyvä suomenruotsalainen kansallisnäyttämö on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Lönnquist kehuu vuolaasti Timo Liskin ja Reima Saarisen pystyttämää ja virittämää kaiutinsettiä. Pöydän seurana on rivi monitoriruutuja, joilla hallitaan esityksen ääntä snapshotlistauksista Dmitripanorointisysteemiin ja Virtual Soundcheck -sovellukseen. Hinkkausta yössä Stagetracker-järjestelmässä voidaan paikantaa Svenskanin lavalta 32 laulajaa, jotka on varustettu tikkuaskin kokoisilla seurantalähettimillä. Svenskanin äänimestari Andreas "Stanley" Lönnquistin mielestä teatteriäänessä ei kuitenkaan olennaisinta ole tiski vaan kaiutinkattaus
Arvokiinteistön näkyvään ulkokuoreen ei tietenkään voitu koskea edes huutavassa lisäneliöiden tarpeessa. Myhäilyä maaliviivalla Saneeraus vei esitystekniikan osalta kolmisen vuotta, josta teatteri on ollut suljettuna viimeiset puolitoista. Pulma syntyi siitä, että selvästikään 1700-luvulla syntyneet arkkitehdit eivät osanneet huomioida 2000-luvun tarpeita, Ilomäki hymähtää ja laskeskelee että pelkästään audiota ja videota palvelee nyt parisenkymmentä laitekeskusta, joita on jouduttu tunkemaan sinne minne mahtuu. Kulissien hämärissä Anton Lindblom jakelee salipöydän ryhmälähtöjä Digicon SD10 -monitoritiskin kautta monttuun ja lavalle. Jos käyttäjä tietää mitä haluaa, niin suunnittelija on vain sihteeri joka kirjaa kaiken ylös sellaiseen muotoon, että se voidaan laskea tunneiksi ja euroiksi, Ilomäki toteaa vaatimattomasti. Uusi laitteisto tuo uusia mahdollisuuksia. Teatterin kylkeen pystytetty parakkitorni säilyy Espalla kevättalven ensi-illan jälkeenkin. Törmäyskurssille joutuminen oli väistämätöntä, vaikkei talon kulttuurihistoriallista ja visuaalista arvoa kukaan kieltää haluakaan. Svenskan saneerattiin huolella ulkoa ja sisältä alkaen pyörönäyttämöstä ja esitystekniikasta aina lämpiötilojen ehostukseen. 16 www.riffi.fi 2/2012. Voin istua tiskin takana yökaudet ja treenata pahoja paikkoja, ohjelmoida snapshotteja tai viilata soundia vaikka ketään ei ole lavalla. Siinä kun museoväki oli lähtökohtaisesti rekonstruoimassa vanhaa arvokiinteistöä, oli Svenskanin tekniikkaväen, suunnittelijan ja urakoitsijoiden tavoitteena upottaa modernin teatterin toiminnot ikivanhaan kulissiin. Langaton mikrofonijärjestelmä on sekin uutta täkäläisissä teatteripuitteissa, 44-kanavaisen WisyComin lähettimiin ja kapuloihin voi liittää tarvittavia kapseleita Schoepsista DPA:han ja Milabista Sennheiseriin. Rupeama on selvästi ollut haasteellinen ja raskas, mutta ensiiltapaineista huolimatta suunnittelijan, urakoitsijoiden ja teatterilaisten yhteishenki on projektin kalkkiviivoillakin silmin nähden hyvä. Laulajille monitoroidaan lavakaiuttimiin vain orkesteria, sillä musikaalin säveltäjä Benny Andersson ei halunnut laulukuuntelua esiintyjille. Näin voidaan käyttää herkkiä ja huomaamattomia otsaan teipattavia pallokuvioisia minikapseleita, rokkilavoilta tuttujen kolhojen Madonna-pantojen sijaan. Lönnquist kertoo, että Svenskanin harjoitukset ja esitykset tallennetaan nyt videolle ja 128 tiskin tulokanavaa (eli kaikki muu paitsi efektit) Pro Tools -pohjaiseen Virtual Soundcheck -sovellukseen. Kehuja saavat myös urakoitsijat; Hedcom, Studiotec, TV Tools sekä kaikki laitetoimittajat, jotka olivat sisäistäneet sen, että tähän kohteeseen ei kannattanut lähteä tarjoamaan mitään joka on "vähän sinnepäin", kun täällä kaiken piti olla just' u eikä melkein. Svenska Teaternin uudesta valo- ja videotekniikasta kerrotaan Riffin verkkosivuilla osoitteessa riffi.fi. Tekniikkaa tukussa Akukon Oy suunnitteli Svenskanin esitystekniikan osa-alueet audiosta valoon ja videoon sekä akustiikasta näyttämömekaniikkaan. WisyComin langattomien vastaanottimien räkki komeilee oikealla. perusteella mikrofoniääntä ennalta asetettujen parametrien mukaan, jolloin vahvistettu ääni seuraa näyttämöllä liikkuvaa esiintyjää. Totaalinen tallennusmenetelmä mahdollistaa myös kylmiltään tiskin taakse joutuvan paikkaajan kuivaharjoittelun; sen kun istuu alas ja käy läpi koko esityksen omin päin ja omaan tahtiin. Svenskanin teatterisali on pieni ja söpö, ja siellä on paljon kaunista pintaa, eihän sellaista tietenkään haluttaisi pilata rumilla laitteilla, Ilomäki nyökkää ristiriidalle. Talon arvioidaan olevan lopullisesti valmis syksyllä, kesätauon viimeisten viilausten jälkeen. Laitetilat ovat "aivan turvoksissa" ja kaapelireitit todella ahtaita siitäkin huolimatta, että kellaritason oheistiloja laajennettiin Esplanadin alle. Keskinäisestä kehumisesta ei tahdo tulla loppua suunnittelijan suunnasta kiitosta keräävät niin urakoitsijoiden joustokyky kuin teatterin valo- ja äänihenkilöstön huolella laatimat ennakkospeksit sekä uuttera lobbaus museovirkamiesten suuntaan. Voin hinkata show'ta läpi ääneen synkatun 40-tuumaisen telkkarikuvan kanssa. Se, että historiallinen rakennus loppujen lopuksi sai mittavan kattauksen tuoreinta teknologiaa vaati sinnikästä painia arkkitehdin ja museoviranomaisten kanssa
1960-luvun folk-piireistä Abban myötä maineeseen ja mammonaan ponkaisseet Andersson ja Ulvaeus siirtyivät 1980-luvun alussa Abban lopetettua teatterihommiin. Kun bändi saa montussa sointinsa balanssiin, soundi vuotaa saliin isona ehjänä kokonaisuutena, ja nostan siihen vain pa:n mukaan. Henkilökohtaisella Rolandin monitorisysteemillä jokainen soittaja tai pultti voi rakentaa mieleisen kuuntelumiksauksen. Kun jokainen laulaa loistavasti ei tiskin takana tarvitse yrittää mitään ihmeitä. Hän sanoo mitä haluaa, ja me tehdään se on aika yksinkertainen ja kiva tapa tehdä töitä! Lönnquistin on ollut helppo luottaa auktoriteettiin, joka on myynyt satoja miljoonia levyjä. Itse asiassa monitorien vuoto mikkeihin tekee kokonaissoundille vain hyvää, torjuu Stanley Lönnquist. Teos on läpisävelletty, joten soittoa on yli kolme tuntia putkeen. Musikaalien musahan on useimmiten angloamerikkalaista, mihin verrattuna tässä kuuluu läpi tietty skandinaavisuus. Kaksikon ensimmäinen musikaali oli Andrew Lloyd Webberin aisaparin Tim Ricen kanssa tehty Chess. Benny osaa kaikki biisit ja nuotit ulkoa, ja huomaa heti jos tuli virhe. Jos orkesteri on mittava, niin samoin on mikitys ja kuuntelukin: kahdeksankymmenen mikrofonin poimima ääni kiertää salipöydän kautta takaisin montun kuuteentoista Geneleckaiuttimeen. Perinteisen äänisuunnittelun osalta homma ei ollut kovin vaativa, koska bändi tuottaa tehosteetkin soittamalla. Vain rumpali käyttää kuulokkeita, muut kuuntelevat kaiuttimista. Hittimaakari tietää Lönnquist on innoissaan työskentelystä naapurimaan huippujen kanssa, ja kiittelee erityisesti säveltäjän taitoa, näkemystä ja tarkkaa korvaa. Malmöstä Espalle Peruskorjattu Svenska Teatern avaa ovensa pitkän tauon jälkeen komeasti Vilhelm Mobergin eeppiseen siirtolaisromaaniin perustuvalla musikaaliproduktiolla Kristina från Duvemåla. Kristinan musa on niin napakkaa tavaraa että on pakko vähän treenata, selittää viisikielisen Fenderin varresta yllätetty Pekka Korhonen. Kristina on Abbamiesten toinen menestysmusikaali, jonka on 1990-luvun puolivälin Malmön kantaesityksen jälkeen nähnyt jo miljoona ruotsalaista. Vaikuttaa pikkuisen pahaenteiseltä. Kaikki nämä helpottavat äänisuunnittelijan elämää. Ensinnäkin ne Bennyn omat pelimannijuuret, ja toisaalta kyllä jokunen fraasi tai soundi saattaa tuoda selviä Abba-mielleyhtymiäkin! Korhonen hymähtää. www.riffi.fi 2/2012 Kristina-musikaalin kärkikolmikolla on hymy herkässä säveltäjä Benny Andersson (vas.), laulujen sanoittaja Björn Ulvaeus ja ohjaaja Lars Rudolfsson. Pekka Korhonen tarjoilee montun matalimmat sävelet viisikielisellä Fenderillään. 17 KUVA: VALTTERI KANTANEN. Lippuluukulla on ruuhkaa, sillä esitys on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, ovathan musikaalin takana Abbasta tutut mestaruussarjan musikantit Benny Andersson ja Björn Ulvaeus. Kuuntelimme läpi suunnilleen tuhat laulajaa, joista valittiin parhaat. Maailmalla kiertää musikaalin englanninkielinen konserttiversio. Montussa tikkana Bändi on vetäytynyt aamuharjoitusten jälkeiselle tauolle, mutta orkesterimontun bassopultista kuuluu jämäkkää tilutusta. Lönnquistin suurin haaste on Kristinan moni-ilmeinen musiikki, jonka täytyy ensin kajahtaa kuin isolla sinfoniaorkesterilla, sitten perään tulee reippaasti vahvistettua rokkibändiä skittoineen ja rumpukomppeineen, kunnes mennään folkia liki akustisesti. Tai ei basson stemma sinänsä ole teknisesti vaikea, mutta seuraamisessa saa olla tosi tikkana, kun tempot vaihtuvat ja koko ajan pitää soida. Bändi saa äänimestarin vuolaat kiitokset, samoin laulavat esiintyjät. Tahtipuikkoa heiluttaa ruotsalainen Hans Ek, joka tunnetaan yhteistyöstään länsinaapurin kirkkaimpien poptähtien kanssa. Vuodosta tukea Svenskanin orkesterimonttuun on raivattu tilat poikkeuksellisen isolle 23-henkiselle orkesterille. Tässä produktiossa rima on nostettu niin korkealle kuin mahdollista, ja jokainen biisi ja melodia ovat törkeän hyviä. Urakkani on pääasiassa hyvältä soundaavan äänikuvan luomista ja sen miksaamista. Monen musikaaliproduktion luottobasistina tunnettu Korhonen ylistää Anderssonin säveltämää musiikkia, jossa on sijansa niin sähköbassolla kuin kontralla, jota soitetaan paljon jousella. Jos Benny ehdottaa jotain, niin uskon että kyllä hän tietää, enkä ole pannut paljon hanttiin, Lönnquist naurahtaa. Tiuhaan vaihtuvat rinnakkaiset soundimaailmat on tallennettu Digicon snapshotteihin
Sekin auttoi päätöksen teossa, että koulun talossa on jo aikaisemmin toiminut kaksi puusepän pajaa ja niiden jäljiltä tänne jäi iso valurautainen höyläkone, jollaisia ei enää tehdä. Taloon tuli puusepänverstas toisensa jälkeen, viimeisimpänä Henry "Henkka" Salo, joka perheineen pyörittää tekijän nimikirjaimista nimen ottanutta HOS Guitarsia. aikka Teisko kuuluu Tampereen kaupunkiin, matkaa pajalta keskustaan on 35 kilometriä ja seitsemisen kilometriä Terälahden taajamaankin. Panostan erityisesti kitaran sointiin ja olen tehnyt mallitutkielmia perinteisimmistä sähkökitaran muodoista. Tämä talo tuntui sopivalta heti ja myyjäkin halusi meidän saavan tämän, Salo muistelee noin 14 vuoden takaisia tapahtumia. HOS Guitars kitaroita maaseudun rauhassa Teiskon Terälahden asukkaiden kollektiivi rakensi Kapeentien varteen vuonna 1929 komean kivirunkoisen Jutilan koulun, joka palveli aiotussa käytössä vain vähän aikaa. Sillä voi tasoittaa kaikkein leveimmätkin runkopuut. Heti koulun pylväiden reunustamasta ovesta sisään astumisen jälkeen tullaan esittelytilaan, jonka seinillä roikkuvat mallikappaleet HOS Guitarsin tuotannon monista eri malleista. Monet muodon Henry Salo ja V Työn alla on kerrallaan muutama kitara ja basso.. Niinpä kitarat valmistuvat maaseudun rauhassa. Vaimon kanssa etsittiin paikkaa eri puolelta Suomea. Siinä tulee perinteisille työkaluille paljon käyttöä ja esimerkiksi yksinkertaista ja helposti hallittavaa sikliä tarvitaan usein höylän ja raspin korvikkeena. Salolla ei ole apunaan muita työntekijöitä, ja soittimet ovat käytännössä käsityötä alusta loppuun. Työn alla on ehkä viisi kitaraa yhtä aikaa, mutta keskityn täysillä vain yhteen kerrallaan. Taaempana näkyy verstaaksi muunnettu luokkahuone, jossa höylän lisäksi on muutamia muita työkoneita sekä koko joukko puusepän työkaluja
Sali toimii kitaroiden testauspaikkanakin ja siellä on pienen studion äänityslaitteet. Asiakkailla saattaa kuitenkin olla henkilökohtaisia toivomuksia pienistä yksityiskohdista ja nekin onnistuvat, kunhan rakentajan kanssa hinnoista sovitaan. Olen lisäksi tilannut niitä Seymour Duncanilta hiukan normaalia hotimmaksi tehtynä. Materiaaleissa Salo pitäytyy perinteisissä soitinpuissa; lepän, vaahteran, mahongin ja kuusen lisäksi käytössä ovat myös jalava, zebrano, vuorivaahteranakin tunnettu sycamore sekä kotimainen loimukoivu. Niitä on joskus joutunut tekemään alusta loppuun uusiksi. Tavoitteena minulla oli aikaansaada kitara, jota voidaan helposti soittaa sekä akustisesti että sähköisesti ja joka toimii kuin sähkökitara ja täyttää dobron vaatimukset slideputkella soitettaessa. Valikoiman ainoa peittävällä värillä maalattu kitara on leppärunkoinen Ice. Asiakkaan käyttötarkoitus ratkaisee, millaiset mikit valitaan. Vaikutteita Italiasta Toisin kuin useimmat Suomessa toimivat ammattimaiset soitinrakentajat, Salo ei ole Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kasvatteja, vaan hänen ammattitaitonsa takana on yli kolmen vuosikymmenen kokemus rakentajana, sekä tutustumiskäynnit italialaisten soitinrakentajien perinteitä kunnioittavilla työpajoilla. Yksityiskohtaisiin töihin ryhdyttäessä täytyy Road 689:n salissa voi testata kitaroita, järjestää klubikonsertteja ja tehdä äänityksiä. Otelaudan nauhat ovat Jim Dunlopilta. Entisöin aika paljon soittimia ja vanhoissa kitaroissa voi olla otelaudassa helmiäisupotuksia. Toinen ominaisuus, jonka monet asiakkaat valitsevat, on epäsymmetrinen kaulaprofiili. Nykyisin taas sana kulkee internetin kautta ja yhteydenottoja sekä asiakkaita tulee eri puolilta maailmaa. Toisinaan lakkaus on niin ohut, että puun syytkin erottuvat sen läpi. Aivan uutena aluevaltauksena Salolla on sähködobro, josta kielten signaali poimitaan Firebird-mikillä, sekä resonaattorista piezomikillä. Kahta samanlaista kitaraa ei juuri tule. Kohta jo muillakin bändiläisillä oli minun tekemiäni kitaroita ja bassoja ja niitä rupesivat muutkin kyselemään ja toivat soittimiaan huollettavaksi. Kaikki varaston puut saavat odottaa pajalla vähintään pari vuotta ennen käyttöä. Ensimmäinen asiakas sähködobrolle on soittimen kehittelyynkin osallistunut Erja Lyytinen, joka haastattelua edeltäneellä viikolla soitti duokeikan Davide Florenon kanssa Salon koulutalon Road 689:ksi nimetyssä juhlasalissa noin viidellekymmenelle katsojalle. Mentaliteettini kuitenkin on, ettei ole mitään, mitä en pystyisi tekemään. Lakkaa ohuelti Yksi tyypillinen ominaisuus HOS Guitarsille on hyvin ohut pintakäsittely. Ja kolmantena Salolle tyypillisenä yksityiskohtana on hirvenluisen satulan sijoittaminen intonaation parantamiseksi aavistuksen verran lähemmäksi kaulan ensimmäistä nauhaa. Koska pyrin optimaaliseen sointiin, en halua hukuttaa hyvää saundia runsaaseen pintakäsittelyyn. u Sisään tullessa tutustutaan HOS Guitarsin valikoimaan. ja koon yksityiskohdat ovat kuitenkin tarvittaessa modattavissa. Salon kitaroiden esittelykappaleet ovat perusyksilöitä ilman monimutkaisia upotuksia, listoituksia tai koristeluja. HOS-kitaroilla on elinikäinen takuu rakenteille ja puumateriaaleille ja ne toimitetaan kovassa kotelossa. Onhan niukka pinnoite myös esteettinen kysymys. Noina aikoina minulle muodostui laaja kontaktien verkosto, joka toimii vieläkin. Klubi Road 689:n ja talon pihamaastoon suunnitellun kesätapahtuman avulla Salo uskoo elvyttävänsä henkiin niin jami- ja klubikulttuuria kuin myös kyläyhteisön perinnetoimintaa. Badassin wrapover-tallaa käytän paljon. Kaula onkin kerrassaan mahtava. Soitin aikoinaan kitaraa monissa rokki- ja progebändeissä ja tein itselleni soittimet, hän selittää. Rakennusvaiheessa soitinpuita valkatessa, koputellessa ja hiplatessa syntyy soittimeen vahva kontakti, soittimen ikään kuin kuulee myös käsin. Tutkin ja kehittelen tuotetta koko ajan. Kaikkein jyrkimpänä se näkyy esittelyvalikoiman V-kaulaisen Coyoten HOSergoneckissä, mutta kunkin kitaran profiili muokataan tilaajan kouraan sopivimmaksi. Salin uunit toimivat vuosikymmenien jälkeenkin mainiosti. www.riffi.fi 2/2012 19. Metalliosat Salo hankkii tunnetuilta valmistajilta. Se on kallis, mutta siinä on paljon säätövaraa joka suuntaan. miettiä, tuleeko työlle riittävä kate. Puoliakustisen Jazz 60:n pinnassa on sellakka ja ranskalainen puleeraus, toisen jazzkitaran, Grooven, viimeistelynä on nitroselluloosalakka, sekin hyvin ohuena. Vielä ei ole kuulemma tarvinnut tehdä takuutöitä, mutta normaalia kulumisesta johtuvaa huoltoa kylläkin. Mikkejä olen kääminyt jonkin verran itsekin. Rosterinauhat ovat nekin mahdollisia, mutta minun korvilleni niissä on liikaa terävää diskanttista soundia. Tilauksia on odottamassa jo vuoteen 2013. Joissakin tapauksissa pintaan on käytetty pelkästään karnauba-vahaa. Schallerin ja Gotohin virittimet ovat hyvälaatuisia. Vaativia entisöintejä on tullut jopa ulkomailta. Kielten toisessa päässä hän säätää tallapalat tarkasti ja puoliakustisiin kitaroihin valmistaa jyrkästi kompensoidun puutallan
Ulkomusiikilliset seikat jota valaisukin tie tyssä katsannossa on ovat pitkälti musiikkityyliin sidonnaisia. Eihän kitaravahvistintakaan kannata mikittää jos keppi on epävirees sä, piuha pätkii ja potikoiden säädöt ovat poskellaan. Kuitenkin, jotta valoista saataisiin täy det tehot irti, niitä kannattaisi ajatella osana laajempaa visuaa lista kokonaisuutta. Ensin fik sataan äänilähde kuntoon. Monella bändillä fokus on niin tiukasti musiikissa että ulkonäkö Tukka hyvin Visuaaliselle ylöspanolle voidaan tehdä paljonkin, ennen kuin kannattaa alkaa pystyttää bändin ympärille massiivisia videosei niä tai ladata pyrotekniikkaa iskuunsa. Tällöin esiintyjät kannattaa pitää pitkälti silhuetteina ei siis korosteta kohdetta vaan "valaistaan musiikkia", jolloin painopiste siirtyy esityksen rytmittämiseen ja värittämiseen. S 20 www.riffi.fi 2/2012 iinä kun soittajalle on usein tärkeää vain se mitä kuuluu, valojen tekijä saattaa olla ainoa porukassa, joka tulee miet tineeksi mitä näkyy. Tällä kertaa luodataan bändivalaisun tyyliseikkoja ja tulevaisuuden näkymiä. asioista ei edes keskustella. Esityksessä pitää olla jotain valaistavaa, on turha tuoda esiin sellaista mikä ei lähtökohtaisesti ole näyttämisen arvoista. Valaisun rinnalle nousee pieniä tärkeitä asioita pukeutumisesta kamojen asetteluun ja la. Valokiilassa bändi! Osa 5 Tyylikkäästi tulevaisuuteen TEKSTI JA HENKILÖKUVAT: TOMMI SAARELA Vaikka jäähallit ja megafestarit jäisivätkin ikuiseksi haaveeksi löytyy keikkavalaisussa aina pientä viilattavaa, riippumatta siitä kiertääkö bändi nuta-, pubi- vai klubisarjassa. Jos soittajilta itseltään ei löydy mielenkiintoa tai edes aines ta poseeraukseen on turha tykittää ainakaan etuvaloilla