Riffi 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Jokaisen muusikon täytyy osata laulaa se mitä soittaa." V.M. Bhatt etätuottaja valvoo tuotantoa! HIILI HIILESMAA Magenta Skycode Relief mestariteos raita raidalta. ROLAND JA YAMAHA SÄHKÖT RUMPUIHIN! Nro 1/2011 Hinta 8,70 E 16. vsk "Meidän musiikkimme perusta on lauletussa musiikissa
Tervetuloa! Lisätietoja: www.soundtools.fi/showroom S oundtools O y · Teo lli s u u sk at u 21 , 0 05 10 H e l sink i · puh. fi · w w w. s o u n d to o l s. 040 128 7787 · soundtools@sound to o ls. soundtools S o i t t i m e t · Ä ä n e n t o i s t o j a t a l l e n n u s l a i t t e e t · A u d i o s o f t a t · D J - t u o t t e e t · M i k r o f o n i t Hannu Huhtamo Jan-Olof Strandberg Antti Murto Juhani Vitikka Carbo Lintinen Soundtoolsin ja Studiotecin yhteisen esittelytilan avajaisia vietetään 17.2.2011 Teollisuuskatu 21:ssa. fi
PÄÄTOIMITTAJALTA Mahtava fiilis, loistotuote? E rilaisia keskustelupalstoja lukiessa voi huomata ainakin muutaman yleisen piirteen, joka liittyy erilaisten asioiden Tämä kaikki on oikein mainiota, mutta sen perusteella on silti hätiköityä ja yksioikoista tuomita muut, vähemmän elämyksiä tuottavat puhelimet huonoiksi. Kirjoittajan taustasta, päämääristä ja motiiveista ei oikeastaan voi tietää mitään pitävää. Niiden perimmäinen luonne juontuu ajantapon tyyppisestä sosiaalisesta kanssakäymisestä ja omien kokemusten jakamisesta; niillä ei ole eikä niillä voi olettaa jatkossakaan olevan minkäänlaista päämäärää tai sisäistä laadunvalvontaa, joka karsisi löysät mutut pois ja jättäisi jäljelle kiistattomiin seikkoihin perustuvan keskustelun. Ja tällaisilla ominaisuuksilla on taipumus unohtua niin kahvihuonekeskusteluissa kuin nettikuohunnassakin silloin kun arvioidaan yhtä tuotetta tai vertaillaan useampaa tuotetta keskenään. Tämä lienee luonnollista, sillä kaikille surfaajille avoimet keskustelupalstat on miellettävä pikemminkin työpaikan kahvihuoneen tyyppisiksi rupattelupaikoiksi, eikä niitä ole syytä ajatella objektiivisen ja faktoihin perustuvan tiedon jakelupisteinä. Kaikki kovin arkisen tuntuisia asioita, joilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys silloin, kun saman mikrofonin tulisi palvella erilaisissa oloissa ja erilaisten äänten pyydystämisessä. vaikkapa lomakohteen ajanvietetarjonnasta, gluteenittomien herkkujen leipomisesta, tai marginaaliin taitteeseen jääneestä teatteriesityksestä. Paljon useammin huippumikrofonin hyvyys T uotteen laatu ei korreloi aina suoraan siitä irtoavan fiiliksen kanssa, eikä hyvyyttä voi mitata pelkästään sen P arhaimmillaan yleiset keskusteluryhmät tarjoavat mielenkiintoisia lukupaloja, joista voi selvitä jotain hyödyllistäkin perustuu siihen, että ongelmia ilmenee hyvin vähän, jos ollenkaan. On lukuisia arkisempia malleja, joilla voi hoitaa puhelimen perustehtävät, jotka kenties maksavat aika merkittävästi vähemmän, ja jotka ovat rationaalisilla argumenteilla erittäin päteviä. Se vastaa kysymyksiin, tuntuiko musta hyvältä, miltäs musta tuntuikaan, tuntuiko miltään? päätellä siitä, millä ponnella kyseisen puhelimen omistajat esittelevät aarrettaan muille. Surullisimmillaan keskustelupalstat esittelevät avoimesti ihmisen ajattelun pienuuden, joka saattaa kohdistua aivan mihin tahansa julkisuuden henkilön epämiellyttäväksi koetusta olemuksesta maahanmuuttajien solvaamiseen ja vastakkaisen poliittisen tai aatteelisen ryhmän mollaamisesta pettymykseksi osoittautuneen kännykän teilaamiseen. Näitä ovat arvion muodostuminen voimakkaasti sen pohjalta, millaisen elämyksen arvioinnin kohde on tuottanut arvion kirjoittajalle, tai millaiseksi kirjoittaja olettaa arvioinnin kohteen hajanaisten, lähinnä kuulopuheisiin ja kolmannen käden tietoihin perustuen. Sellainen kuuluu vain suljettujen keskusteluryhmien, esimerkiksi jonkin tietyn ammattiryhmän sisäiseen tiedonvaihtoon tarkoitettujen palstojen hyveisiin. mukaan millaiset sävärit joku koeajo antoi. Ja nyt lähestyn alkukaarroksen jälkeen tämän lehden aihepiiriä. K un tuntematon nimimerkki arvioi nettipalstalla uutta efektipedaalia, on erittäin hankalaa toteuttaa lähde- kritiikkiä. Elämystuotannon lisäksi puhelimella voi soittaa, kuvata, tekstata, surfata netissä, laittaa koolingin vaateriin, pelata tuhatta ja yhtä peliä, suunnistaa maalla ja merellä, hoitaa sähköpostit, kuunnella musiikkia ja niin edelleen. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 4 www.riffi.fi 1/2011. Lehden aihepiiriin viitaten: huippumikrofonin hyvyys on harvoin sensaatiomaista soundia, joka lyö ällikällä heti kun kanava avataan. Tämän voi jo ei silloin kerro vastausta kysymykseen, hyvä vaiko huono. Vertaistukeakaan ei voi pitää vähäpätöisenä esimerkiksi silloin, kun kirjoittajat pääsevät keskenään purkamaan inhimillisiä vastoinkäymisiä, joista eivät tahdo jaksaa omin päin selviytyä. arviointiin. Usein laatu tulee esiin sitä kautta, että tuotetta käyttäessä ei ilmene harmeja. Ääni on tasapainoinen, ei ole taipumusta kiertää holtittomasti, käsittelyäänet on vaimennettu kunnolla, suuntakuvion rajaus on siisti, kohinaa ei ilmene, telineadapteri on kätevä ja niin pois päin. Arvio O n olemassa i-alkuinen puhelinmalli, joka tuottaa omistajilleen jatkuvia, järisyttäviä elämyksiä. Sellaiset ominaisuudet jotka esimerkiksi tekevät puhelimesta luotettavan, eivät tuota elämyksiä käyttäjälle vaan lymyävät jossain elämysmaailman takana piilossa. Jäljelle jää paljas teksti, joka useimmiten heijastaa yhden ihmisen yksittäistä käsitystä siitä, vastasiko tuote hänen omia ennakko-odotuksiaan ja saavuttiko sen avulla jonkin itselle tärkeän päämäärän
Beta 98AMP/C Minikokoinen kondensaattori lyömäsoitinmikrofoni varustettuna sisäisellä etuvahvistimella ja A75M-yleispidikkeellä. Mallien äänenkuva on hiottu äärimmilleen ja varusteena integroitu etuvahvistin* helppoa sijoitusta ajatellen. 28, 74078 Heilbronn, Germany Phone: 49-7131-7214-0 Fax: 49-7131-7214-14 Email: info@shure.de United States, Canada, Latin America, Caribbean: Mankkaantie 32 Shure Incorporated, Phone: 1-847-600-2000 US Fax: 1-847-600-1212 Int`l Fax: 1-847-600-6446 02180 Espoo Asia, Pacific: Shure Asia Limited, Phone: 852-2893-4290 Fax: 852-2893-4055 www.noretron.fi myynti Shure-jälleenmyyjät kautta maan www.shure.com www.shure.eu infoaudio@noretron.fi. Beta-mikrofonit johtavien ääniammattilaisten valinta signaalien poimintaan haastavissa akustisissa ympäristöissä. *) Beta 98AMP/C, Beta 91A BETA 91A BETA 98AD/C BETA 181 BETA 52A BETA 56A Europe, Middle East, Africa: Shure Europe GmbH, Wannenäckerstr. Beta 91A Levymikrofoni rumpukäyttöön Beta 98AD/C Minikokoinen rumpumikrofoni Beta 181 Modulaarinen instrumenttimikrofoni TARKKA JA HIOTTU AMMATTISOUNDI Esittelyssä Beta Series -lyömäsoitinmikrofonit. Testaa ja hämmästy. Uusi mikrofonipidike tekee kiinnityksestä helppoa, nopeaa ja turvallista
8 HAASTATTELUT & ESITTELYT 08 Mohan Veena lumoaa haastattelussa soittimen kehittäjä, Pt. s. 20 32 Drum Dial rummut vireeseen mittarilla 32 SM Pro Audio Nano Patch+ näppärä volyymisäädin 33 T-Rex Tremonti Phase Shifter vatkain maukkaimmasta päästä 33 Germanium 4 Big Muff Pi klassikon aineksista uusi klassikko? 6 www.riffi.fi 1/2011. Vishwa Mohan Bhatt 12 Matias Kupiainen ja Stratovariuksen uusi nousu kitaristinvaihdos näkyy ja kuuluu 16 Tuottaja valvoo tuotannon ja tekee sen vaikka etänä, jututettavana Hiili Hiilesmaa 20 Magenta Skycode alias Jori Sjöroos nyt tehdään kevyttä 24 Soitinpuu loppuu, mitä tehdään? vaihtoehtoiset materiaalit ovat nykypäivää ja tulevaisuutta s. 12 LUKUPALAT 26 Ajankohtaisia poimintoja · Uusia maahantuojia & edustuksia · Sitaatit 27 Tuoteuutiset uutuuksia NAMM-messuilta ja muualta RIVAKAT PIKAKOKEET s
36 KÄYTTÖTESTIT 36 Roland TD-20KX ja Yamaha DTX950K sähköt rumpuihin! YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinta on 5,50 e + postikulut. 40 Mayones pro-luokan soittimia Gdanskista 44 Music Man Albert Lee HH nimikkokitaran tuhdimpi versio 45 X-Tone PC-1V retroilua ESP:n tapaan s. 54 66 Alangon päiväkirja kevättä rinnassa Lue myös nettispesiaalit osoitteesta www.riffi.fi · Luovaa pelivaraa sähkörumpujen tuhannet soundit · Earvana miksi kitara soi puhtaammin. · Yngwie Malmsteen ja uusi levy Aikakauslehtien Liiton jäsen www.riffi.fi 1/2011 7. 45 56 Sonicworx separaattori vailla vertaa GRANDE FINALE 61 Faktakauha ilmankosteusmittari kalibroidaan suolalla 62 Saarinen selvittää vaihe vaikuttaa summautumiseen 65 Muusikkona maailmalla muusikon koti-ikävä s. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. 40 46 Gordon-Smith Guitars suoraviivaisia työkaluja Englannista 49 Radial Reamp Pack kun sitä vahvistinta kumminkin tarvitaan 50 Palmer PDI-03 & PGA-04 kitara purkkiin ilman möykkää 52 Allen & Heath USB Mix pikkumikserillä keikka talteen 54 Steinberg Halion Sonic työasemasyntikka tietokoneessa s. (09) 3475 6380 Fax (09) 346 4212 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Julkaisuassistentti Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Asiakaspalvelu/tilaukset Martin Berka Puh. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Palveluhakemisto: Tommi Posa Sähköposti: tommi.posa@riffi.fi Gsm 040 501 2735 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Martin Berka Misha Koivunen Pauli Komonen Timo Koskinen Rauno Nieminen Tommi Saarela Reima Saarinen Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Fax (09) 346 4212 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka Joensuu Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Irtonumeron hinta on 8,70 e. (09) 3475 6380 Fax (09) 346 4212 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös käyttää www-sivuillamme olevaa lomaketta (www.riffi.fi > tilauslomake). s. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 53,50 e ja määräaikaisena 60,90 e. Riffi ilmestyy vuonna 2011 seitsemän kertaa. Uusimman irtomumeron voi tilata myös toimituksesta hintaa 8,70 e + postikulut
Molemmat ovat kehittäneet myös oman instrumentin. Keskustelua sävyttivät myös Bhattin soittamat havainnollistavat esimerkit instrumenttinsa ja soittotyylinsä luonteesta. Monen kielisoittimen summa Vuonna 1952 syntynyt ja nykyään Pohjois-Intiassa Rajasthanin osavaltion pääkaupungissa Jaipurissa asuva V.M. Haastateltavana oli kaksi tällaista, kun slidevirtuoosi ja Mohan Veena -soittimen kehittäjä Pt. Vishwa Mohan Bhatt vieraili Suomessa tabla-soittaja Pt. Molempien tyyleissä universaali tapa soittaa sylikitaraa steel-raudalla kohtaa intialaisen musiikin melodis-rytmisen raga- ja talaperinteen. Tunnetuimpia näistä soittajista ovat Vishwa Mohan Bhatt sekä Pt. Koko perhe oli musikaalinen: vanhemmat lauloivat, ja myös isoveli soitti sitaria. Sitä ovat seuranneet fuusiosävytteiset levytykset esimerkiksi Béla Fleckin, Jerry Douglasin ja Taj Mahalin kanssa, sekä esiintyminen Eric Claptonin Crossroads-kitarafestivaalilla. TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: TIMO ÖSTMAN Mohan Veena lumoaa Intialaisessa musiikkikulttuurissa arvonimi "pandit" annetaan instrumenttiensa mestareille. Bhatt aloitti soittamisen sitarilla. Debashish Bhattacharya. Bhatt on paitsi arvostettu intialaisen klassisen musiikin esittäjänä, myös tunnettu yhteistyöstään länsimaisten muusikoiden kanssa. Subhen Chatterjeen kanssa. I ntialaisesta slide-kitarasta on viimeisen vuosikymmenen aikana muodostunut maailmalla käsite. V.M. Helsingin Malmitalon vierasresidenssiin majoittuneet Bhatt ja Chatterjee kertoivat ennen lokakuista konserttiaan mielellään Mohan Veena -instrumentista ja musiikistaan ylipäänsä. Parhaiten hänet muistetaan Ry Cooderin ke- Mohan Veenasta löytyy sekä plugiettä XLR-lähtö. ra vuonna 1993 levyttämästään, Grammy-palkitusta albumista "Meeting By The River". Raga musiikin muotona tuli sitä kautta tutuksi jo varhain. 8 www.riffi.fi 1/2011
Bhattin käyttämä instrumentti on intialaisen soitinrakentajan Bhabosindhu Biswan Concord-merkkinsä orkesterikitarasta tekemä custom-malli. Länsimaisista soittajista instrumenttia lienee eniten käyttänyt Bhattin johdolla opiskellut kanadalainen folk-muusikko Harry Manx. Bhatt itse kuvailee Mohan Veenaa modifioiduksi intialaiseksi versioksi slide-kitarasta. Instrumentissani on kolme pääkieltä sekä viisi urkupistekieltä. Kuten sitarissa, niiden tehtävänä on resonoida jatkuvasti melodiakielten tukena, sanoo Bhatt. Bhatt kertoo sen funktion olevan sekä soinnillinen että soittoergonominen. (Urkupistekielissä kuului soivan ainakin myös pieni septimi oktaavituplausten lisäksi.) Yksi silmiinpistävä piirre soittimessa on sen kaulan alkupäähän liitetty, sitaristakin tuttu kenno. Intialaisten kielisoittimien sointiin tottuneena hän ei kuitenkaan halunnut opetella "espanjalaista tyyliä", vaan kiinnostui slide-soiton mahdollisuuksista. Se on noilla kolmella päämelodiakielellä hyvin simppeli D-A-D, näyttää Bhatt. Länsimainen slide-kitara syliasennossa soitettuna ei sekään pidemmän päälle vastannut Bhattin näkemystä instrumentista, jolla toteuttaa visiotaan. Periaatteessa Concordin Mohan Veenan pystyy tilaamaan kuka tahansa, ja Euroopassakin soitinta saa hankittua ainakin yhdestä berliiniläisestä intialaisiin soittimiin erikoistuneesta liikkeestä. 1960-luvun puolivälin tietämillä hän alkoikin kehittää omaa soitintaan, joka yhdistäisi länsimaisen kitaran ja intialaisten soittimien piirteitä. Kun isä toi kotiin länsimaisen akustisen kitaran, se kiinnitti nuoren Bhattin huomion. Kieliä siinä on yhteensä 20, ja juuri tämä piirre on soittimelle kaikkein leimallisin. Kenno tasapainottaa instrumenttia, kun soitan istualtani. Intialaiskaksikko soundcheckissä. www.riffi.fi 1/2011 9. Kun musiikki täten on luonteeltaan modaalista ja soittotyyli monesti vertikaalista, virityskin on siihen soveltuva. Syntyi Mohan Veena, jolla hän aloitti julkiset esiintymiset vuonna 1970 Bombayssa. Mutta näiden lisäksi se on varustettu 12 resonanssikielellä, jotka kulkevat soittimen tallan alta. Myös urkupistekielille on käyttöä, sillä intialaisessa perinteessä harmonia pohjaa usein paikallaan pysyvään pohjaääneen
Toki Intiassa on myös länsimaisen tyylin muusikoita ja yleisöä, mutta vähemmän. Bhattin suvereniteetin takia Kuoniemi antoi tämän hoitaa koko session liukuosaston. Spontaanin kolmen tunnin session taltioi Markku Veijonsuo Varistoteles-studiossaan, ja tilaisuuteen osallistui myös lyömäsoittaja Abdissa "Mamba" Assefa. Intialaiset vierailivat bändin kanssa myös jamikeikalla Club Libertéssä Helsingin Kalliossa. Kokonaisuus päällystettiin parilla nätillä matolla ja voilá raiseri oli valmis. Lisäksi se akustiikka toimi hyvin akustisten soittimiemme kanssa, Bhatt muistelee klassikkolevyn äänitystä. Soittaessamme tiettyä ragaa saamme käyttää tiettyjä nuotteja, tiettyjä taas emme. Siinä sitten äänitimme koko yön, mutta vain sen yhden yön. Toisaalta heidän kanssaan jammaillessa myös meidän soittoomme tulee jonkin verran lisää vapautta, tablisti Chatterjee huomauttaa: Intialaisen taidemusiikin säännöt kun ovat aika tiukat. Aluksi Ry oli kyllä hieman epäileväinen ja kyseli, että "mitäs minä oikein soitan?". Tähän päälle Bhatt jälleen soittaa näytteen, jossa hän suvereenisti yhdistelee intialaista raga-melodiikkaa blues-fraseeraukseen ja -sävelikköön. Sen sijaan länsimaisten soittajien kanssa tuollaisia rajoitteita ei oikeastaan ole. Bhattin muusikkoudessa ällistyttävintä oli virtuosimaisen slidetekniikan ohella hänen soittonsa ilmiömäinen vireisyys. Esa Kuloniemen mukaan yhteistyö olikin miellyttävää ja helppoa. Koska Libertén lava on pieni eikä paikassa ole erillisiä korokeelementtejä, ratkaisimme ongelman kokoamalla vierekkäin asetelluista kaljakoreista pohjan, jonka päälle nostettiin klubin biljardipöydän kansi. Bonesin Esa Kuloniemen ja Aija Puurtisen kanssa pari kappaletta bändin keväällä ilmestyvälle albumille. Teimme session kirkossa Los Angelesin Santa Monicassa, koska halusimme juuri sellaisen tilasoinnin, luonnollisen kaiun. Sen funktio on sekä soinnillinen että soittoergonominen. Kiitokset haastattelun järjestämisestä, Schubert Daniel, New Surya ry.. Periaatteessa musiikin elementit ovat samoja, mutta tottakai olemme silloin soittaneet hieman erilailla riippuen heidän musiikkisysteemistään, asteikoistaan ja myös heidän rajoitteistaan. Sanoin, että soitat vaan mitä mieleesi tulee. Levyllä on yksi traditionaalinen kappale, mutta muu materiaali on tuon session tulosta. Suuren vaikutuksen vieraiden muusikkous teki, eikä ihme, ovathan sen juuret syvällä. Tähän vastaa aluksi Chatterjee: No, kotona Bhatt tunnetaan pääosin klassisen intialaisen musiikin Mohan Veena -soittajana. & T. Yhteistyö on vaatinut lähestymistavan hienosäätöä. Itse asiassa he olivat hyvinkin perillä erilaisista suuntauksista. Pienen suomalaisen rock-klubin olosuhteisiin sopeutumisessakaan ei ollut ongelmia; ainoa vaatimus esiintymistilan suhteen oli matolla päällystetty koroke, sillä Bhatt ja Chatterjee soittavat aina lootusasennossa istuen. Emme minkäänlaista, emmekä säveltäneet nuottiakaan ennakkoon, kaikki luotiin levytyshetkellä. Mainitsenkin, kuinka juuri vibraton intensiteetti on yksi asia, joka erottaa hänet monista länsimaisista slide-soittajista. Levy haluttiin saada talteen myös soinnillisesti samalla kertaa. Noissa projekteissa ovat olleet mukana esimerkiksi Ry Cooder, Béla Fleck, Jerry Douglas ja Taj Mahal. Tätä lauluäänen kaltaisuutta vielä havainnollistaakseen Bhatt ensin laulaa melodiapätkän runsaalla vibratolla höystettynä ja sen jälkeen soittaa sen täsmälleen samanlaisella vibratolla. Teittekö mitään ennakkovalmistelua Cooderin kanssa ennen levytystä. Tuollainen improvisointihan juuri kuuluu intialaisen musiikin luonteeseen. Hän tekee steel-raudallaan kahden tai kolmen sävelen välillä huimapäisiä yhden kielen hyppyjä, ja noiden äänien välillä on lisäksi uskomattoman tarkkoja korukuvioita, gamakoja. Ainoa Bhattin asettama edellytys sessioissa oli se, että kappaleet piti soittaa D:stä Mohan Veenan virityksen takia. Haastatellessani Bhattia ja Chatterjeeta he korostivat tuntevansa myös länsimaista musiikkia, ja halusivat hälventää intialaiseen musiikkikulttuuriin joskus liitettävää "jumalallista" mystiikkaa. Emme halunneet luoda tilaa jälkikäteen keinotekoisesti studiossa. Cooderin kanssa tehty klassikkoalbumi "Meeting By The River" on äänitetty kertaheitolla yhdessä sessiossa, ja sen musiikki on luonteeltaan meditatiivista ja virtaavaa. u Myös Mohan Veena on varustettu intialaisista kielisoittimista tutulla kurpitsamaisella kennolla. Kaikki esi-isäni ovat olleet muusikkoja viimeiset 300 vuotta." , Esa Kuloniemi toteaa lopuksi. Fuusiossa on vapautta Suurin osa kuuntelijoista täällä Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa tuntee Bhattin niistä levyistä, joita hän on tehnyt Water Lily Acoustics -levymerkille. Bhattin fuusioyhteistyöstä, kun intialaiskaksikko äänitti Honey B. Voisikin sanoa, että juuri Bhatt on tehnyt esimerkiksi Ry Cooderia tunnetuksi meillä kotona Intiassa, eikä päinvastoin. Kun keskustelin Bhattin kanssa hänen ilmiömäisestä omaksumiskyvystään ja soiton tarkkuudesta, hän vastasi: "Musiikki oli minussa syntyessäni. Kyllä, sen luonne tulee juuri intialaisesta musiikista, Bhatt myöntää. Suomalais-intialainen sessio Kotimainen musiikkikulttuurikin sai osansa V.M. He olivat erittäin mukautumiskykyisiä, eikä kummallakaan ollut ennakkoluuloja, tai joillekin intialaisen klassisen musiikin edustajille ominaista vähättelevää asennetta länsimaista populaari musiikkia kohtaan. Tämä johtaa minut puolestaan kysymään, hyväksytäänkö Intiassa se soittotyyli, jolla Bhatt on esimerkiksi Cooderin tai Douglasin kanssa soittanut. Se yleisö ei ole oikeastaan kiinnostunut siitä mitä hän on länsimuusikoiden kanssa tehnyt
Matias TEKSTI: TIMO KOSKINEN KUVAT: ALEX KUEHR Stratovarius oli ensimmäisiä kansainvälisesti läpilyöneitä yhtyeitämme ja kotimaassakin se oli hyvän aikaa aivan tiukinta bändien kärkeä. Muut jäsenet halusivat kuitenkin jatkaa tavalla tai toisella ja uudeksi kitaristiksi löydettiin helsinkiläinen Matias Kupiainen. 12 www.riffi.fi 1/2011. Muutama vuosi sitten tarina näytti loppuvan, kun bändiä johtanut kitaristi Timo Tolkki ilmoitti ryhmän hajoamisesta
Seuraan sointukiertoa, joka antaa raamit toimimiselle. Uuden levyn komppikitarana on osin käytetty Hellcatin prototyyppiä, joissakin kohdissa on mukana Schecterin kitara EMG:n mikeillä siinä on hyvää nenää ja atakkia mutta soolohommat on tehty valkoisella Ruokankaalla. Yritän saada soolon kuulumaan biisiin. Uuden levyn kitarat on soitettu DI:na sisään ja reampat- Tietoa verkosta: · 5by5.fi · myspace.com/ fistinfetus · stratovarius.com · youtube.com/ user/AmbitusFIN 14 www.riffi.fi 1/2011. Kitarani perusstruktuuri perustuu Juhan Hellcat-malliin pienillä muutoksilla: kannen kaarevuutta ja potikoiden paikkaa muutettiin vähän. Kaikki kitarakamani ovat täällä, kotona käyn vain nukkumassa, siellä ei ole ollut mitään musiikkikamoja moneen vuoteen. Kerro vielä lähestymistavastasi soolojen laatimisessa. Mikit ovat samat Häusselit kuin Juhalla muutenkin, otelaudassa on True Temperament -nauhat avosointuihin ihan ykkönen. Pienellä harjoittelulla ja kuuntelulla lähtisi tarvittaessa takaraivosta vielä parikymmentä lisää. Olen tähdännyt siihen, että saisin yhden hyvän oton kokonaisena ja suurin osa onkin sellaisia, mutta joissakin paikoissa on valittu parhaita fraaseja yhdistäen. Rupesin treenaamaan loppuvuodesta 2008, ennen ensimmäisiä keikkoja seuraavana keväänä. Kyllähän aika moni yhtiö on soitellut tai kolkutellut ovelle ja tapaamisia on pidetty. Edellisellä albumilla demokraattisuus merkitsi, että jokainen säveltäjä oli oman biisinsä tuottaja. Mutta olen katsonut asiat oman pääni mukaan ja oli itsestään selvää, että valitsen Juha Ruokankaan kitaran, koska hänen kanssaan asioiminen on aina ollut helppoa. Opettelin kappaleet kuuntelemalla plokaten ja kokeilemalla, koska minkäänlaisia nuotteja tai muuta notaatiota ei ollut. Miten se tapahtui. Mutta esimerkiksi Paradisen ja Eagleheartin soolot on läpi sävelletty ja kuuluvat mukaan sellaisenaan. Harvemmin tarvitaan kaiuttimesta tulevaa säröä. Kaikkein hankalinta on rakentaa soolo yhden soinnun tai pedaalibasson junnauksen päälle, koska olemattomat sointuvaihdokset pitää merkata kuulijalle erottuvalla tavalla. Tällaistakin on uudella levyllä vähän ja mielenkiintoisen soolon rakentaminen niihin oli minulle kaikkein haastavinta. tu Cornfordin tai Englin kautta. Joka keikalle lentää mukana neljän unitin räkki, jossa on Englin etuaste E530, langattoman vastaanotin ja TC Electronicin Nova System hommaa käskemässä ja kaikua, delayta ja muuta varten. u Kotimaista kitaratyötä Aina kun joku soittaja saa näkyvyyttä isossa bändissä, laitevalmistajat hyökkäävät kiinni ja ehdottelevat heidän tuotteittensa edustamista. Cornfordissa on hyvä soundi sooloihin, eikä studiossa tarvita enempää watteja, jos vahvistimessa on hyvät putket ja muutenkin hyvä design. Nopeissa kohkausbiiseissä saa sitten vapauksia. Livenä minulla on käytössä pari Englin täysstäkkiä, jossa päätteenä on Fireball ja Thunderball. Eivätkä vanhat jäsenetkään ole valitelleet, jos bändi ei olisikaan pääesiintyjänä kuten aina ennen. Sooloista kaivoin sellaiset highlightit, jotka toistettiin ennenkin livenä ja rakentelen omaa siihen ympärille. Sointuvaihdoksen ennakoiminen ja valmistelu on samantapaista kuin jazzissa, mutta nopeassa power metallissa jatsin sävelvalinnat eivät toimisi. Minulle tämä sopii, keikka kuin keikka hoidetaan niin hyvin kuin pystytään. Riippuu paljon harmoniakontekstista, siitä mitä ympärillä tapahtuu. Kuinka bändin fanit ovat sinuun suhtautuneet. Nakkikioskilla ei ole tultu lyömään. Sain Kotipellolta noin 5060 kappaleen listan, jotka kollasin. Uusissa omissa kappaleissa taas voi haastaa itsensä ja muut musikaalisessa mielessä, eikä valita perusvaihtoehtoja vaan jotain mielenkiintoisempaa. Kaikki uuden levyn materiaali on mennyt minun lävitseni, koska toimin tuottajana ja näin saatiin tekemisiin uusi punainen lanka. Palaute on toistaiseksi ollut ihan positiivista ja kannustavaakin. Yksinkertainen ja helppohuoltoinen setti ja kevyt lentokeikkoihin. Korvat tarkkana Stratovariuksen livesetissä on edelleen koko joukko vanhempia biisejä, ja olet siten joutunut perehtymään isoon nivaskaan levytettyä materiaalia. Siinä meni 34 kuukautta ja 68 tuntia päivässä melkein koko back catalogin kanssa. Onko näin käynyt sinullekin. Ja aina kun on aikaa, annan kitaratunteja tässä ohessa. Olen tavannut hänet kaksi kertaa, viimeksi sattumalta lentokentällä. Tunnetko Tolkkia ja oletko kuullut häneltä kommentteja soitostasi. Stratovarius ei ole jatkuvasti kiertueella, mutta väliaikoinakin Kupiaisella riittää puuhaa 5 by 5 Audiossa. Kuvagalleria ja päiväkirja Kupiaisen kitaran rakentamisesta ovat nähtävillä Ruokankaan blogissakin. se toimii erittäin hyvin, välillä ei. Bändi on edelleen ollut headlinerina monella festarilla, tai toiseksi viimeisenä, coheadlinerina. Se oli aikaa vievä prosessi, koska Tolkki on hyvä soittaja ja yritin arvailla, mitä hän on milloinkin tarkoittanut. Ensi vuodeksi valmistuu pari kitaraa lisää, muutettiin kaulapuu vaahteraksi, jotta saadaan vähän enemmän napakkuutta. Jo sävellys- ja demovaiheessa mietin fraasien järjestyksen ja keskityn jokaisen pätkän äänittämiseen erikseen. Entäpä muu laitteisto. Näistä valikoitui 2025, jotka ovat olleet tehosoitossa livenä ja keskityin erityisesti niihin. Uuden levyn sooloja ja niiden säveliä ja rytmitystä on mietitty todella perusteellisesti ja jokin levylle päätynyt voi olla 500. Mutta en ole keskustellut hänen kanssaan, enkä tiedä hänen ajatuksistaan. Aikoinaan soitin PRS:n kitaralla ja firma ottikin yhteyttä. Haen melodisuutta sooloihin, olipa kappale hidas tai nopea ja loppuun asti yritän vältellä asteikoiden sahaamista, kolmisointusweeppeja ja muita helppoja ratkaisuja. otto aiheesta. Mietin myös, mitkä kohdat opettelen nuotista nuottiin ja mihin jäisi tilaa improvisaatiolle ja omalle tulkinnalle. Tänne on helppo tulla, koska koko ajan on käynnissä proggiksia, joissa olen äänittäjänä, tuottajana tai miksaajana. Livenä monet pätkät menevätkin tarkalleen levytetyn version mukaan, mutta soolojutuissa pääsen soittamaan jo omasta elämästä
Hiilesmaa korostaa, ettei ole studiosuunnittelija eikä akustikko, mutta pitkä kokemus ammattistudioissa on antanut tietoa, jolla yleisimmät heikot lenkit voi paikallistaa. Se ei ole uran kannalta ratkaiseva hetki, kun valitaan että laitetaanko tämä vai tuo mikrofoni siihen kaapin eteen. Ulkopuolinen tuottaja saattaa olla silti omatoimisenkin bändin paras ystävä, jonka kokemuksella ja sparrauksella vältetään turhia karikoita. Yhteinen äänityspäivä vaikkapa kuukautta ennen varsinaisia sessioita antaa aikaa korjata mahdolliset puutteet. Mikrofonipuolella perusmallit löytyvät usein jo valmiiksi, eikä eksoottisempia pyydyksiä lähdetä varta vasten etsimään. Vaikkapa puolentusinaa erilaista kitaravahvistinta antaa liikkumatilaa kitarasoundin metsästykseen ja usein Hiilesmaa tarjoaakin omia vahvistimiaan projektin ajaksi laajentamaan bändin omaa kalustoa. Signaalitien läpikäynti paljastaa usein vinksallaan olevia tasoasetuksia ja epämääräisiä kytkentöjä, jot- ka korjaamalla tulos paranee oleellisesti. Oleellista on luoda kahdenkeskiset kontaktit porukan joka jäsenen kanssa, ja tutustua soittajiin yhteisen puheenparren löytämiseksi. Katsotaan biisit, mennään äänittämään päiväksi ja soitetaan koko levy purkkiin. Siinä näkee kemiat ja sen mihin kenenkin kanssa pitää kiinnittää huomiota, kuvaa Hiili Hiilesmaa hankkeen alkua. Rumpuihin voi aina vaihtaa kalvot ja ne voi virittää, mutta symbaaleille ei voi tehdä mitään. Kun yhä useammalla bändillä on jo valmiiksi itselle hankittuna peruskalustoa eikä kelvollisen paikankaan löytäminen ole aina niin hankalaa, alkaa itse tekemisen vaihtoehto houkuttaa. Ja siinä on niin paljon muuta, paljon ratkaisevampaakin, esimerkiksi se biisi... Suunnittelu on tosi tärkeä vaihe. Samalla tarkistetaan, että äänityspaikka toimii tarkoitukseen ja että laitteet pelaavat kuten pitää. Huolellinen esituotanto ja siihen sisältyvä perusteellinen koeponnistus kokeneen ammattilaisen johdolla ovat jo puolet onnistumisesta. Aina se ei tarkoita ostoksille lähtöä vaan asiat voivat ratketa esimerkiksi etsimällä sopivia laina- tai vuokralaitteita varsinaisiin sessioihin mennessä. Ekana päivänä kalibroidaan sekin. Yhteinen studiokokemus antaa myös realistisen kuvan bändin soittotaidoista aikana jolloin "demot kuulostavat usein pa- 16 www.riffi.fi 1/2011. Miksausvaiheessa on kumminkin eq ja kaikki muokkausmahdollisuudet käytössä. Kun kyse on rokista, eikä akustisesta esityksestä, oleellista on mikrofonin riittävä peruslaatu ja asiallinen sijoitus. TEKSTI: LAURI PALOPOSKI KUVA: SAULI LAHTINEN Tuottaja valvoo tuotannon ja tekee sen vaikka etänä Hämeenlinnan Verkatehtaalle työhuonestudionsa hiljattain rakentanut Hiili Hiilesmaa on muotoillut tuottajan työnkuvansa hieman toisenlaisiin raameihin, lasin takana päivystämisen perinne kun ei ole paras ratkaisu kaikkiin hankkeisiin ja joka sessioon. N opeat nettiyhteydet, tietotekniikan yleisyys ja muusikoiden kiinnostus ottaa vastuuta soittamisen ohessa myös tallenteen äänittämisestä muuttavat levytysprosessia väistämättä. Ja huonot symbaalit saattaa pilata koko rumpusoundin. Heikkoja lenkkejä löytyy toisinaan äänityskaluston lisäksi myös soittokamoista. Kuuntelun sekä kuunteluympäristön suhteen pienilläkin asioilla saattaa olla merkitystä ja kaiuttimien ja kaluston sijoittelulla voidaan vaikuttaa paljon lopputulokseen. Voidaanhan me sopia etukäteen, että nyt tehdään härskit soundit tälle levylle, mutta mitä se sitten tarkoittaa
Usein stemmat on sovitettu vähän heittämällä, eikä kukaan ole miettinyt sitä harmoniaa niin tarkasti; välillä pysytään harmoniassa, välillä käydään unisonossa tai väärässä sävellajissa. Yllätyksiä syntyy, kun demot voivat hyvinkin olla biisinkirjoittajan koneilla tekemiä, eikä bändi ole niitä välttämättä koskaan soittanut yhdessä ennen sessioita. Hiili korostaakin, että kyse on suunnitel"Miksaamisessa ei ole kyse mallisesta ja kontrolloidusta toimintavasta jossa prosessi "ei saa lähteä liikaa lehehkuttamisesta tai diggailusta pattamaan". Siinä vaiheessa on hyvä tehdä tilinpäätöstä ja kuunnella materiaali läpi, editoida ja ryhtyä laulujen äänitykseen; työvaiheeseen, jossa Hiilesmaa on mieluusti itse mukana stemmasovitusten tarkistamisesta asti. remmilta kuin ennen, mutta bändit soittavat huonommin kuin ennen". Kun sessiot on saatu käyntiin, bändi hoitaa oman osuutensa pohjien soiton ja äänityksen osalta. Harmoniaääniä voi olla vaikka kolme, jotka kuitenkin ovat puolittain keskenään samoja ja kulkevat ristiin rastiin. Matkan varrella pidetään yhteyttä ja tavataan tarpeen mukaan, mutta monissa työvaiheissa tuottajan fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä. Menee helposti tunti, jos kitaristin pitää vaihtaa kielet ja puoli päivää, kun isoon settiin vaihdetaan kalvot. Laulajaa ei voi myöskään virittää etukäteen valmiiksi ja lopputulos riippuu usein paljon siitä millaista palautetta ja ohjantaa laulaja saa laulutilanteessa. Vanhaa sanontaa mukaillen vaan se on analyyttistä "Sopiva paine on hyvä renki, mutta huono isäntä!". tarkkailua vaativaa hommaa." Jo alkuvaiheessa sovitaan myös bändin puolelta yhteyshenkilö, joka koordinoi paikan päällä sessiot ja jonka kautta viestit kulkevat. Ei ole tarkoituksenmukaista istua studiossa vahtimassa sellaista. Loppujen lopuksihan tämä on huolenpitoa ihmisistä. Samalla on hyvä asettaa täsmällisiä askelmerkkejä sekä äänitysmenetelmistä että aikatauluista. Levytystä Hiili vertaa tutkimusmatkaan, jonka aikana kowww.riffi.fi 1/2011 17
Moni asia puhuu Hiilesmaan esittelemän etämenetelmän puolesta. Kaikkien kanta asiaan kuunnellaan ja sen jälkeen tuottaja voi sopivasti ulkopuolisena sanoa miten hänen mielestään olisi syytä menetellä. Projektit ovat kuitenkin keskenään erilaisia ja niitä pitää lähestyä eri tavoin. 18 www.riffi.fi 1/2011 En mä väitäkään, että tällä saa kaikki jutut toimimaan. Työn edetessä karsintaa on silti uskallettava tehdä, jos aihiot osoittautuvat kehnoiksi sillä "tulehdus alkaa helposti levitä". Kun laulujen äänitystä seuraa miksaus, on tuottajan vuoro hengittää rauhallisesti ja vapautuneesti ilman, että aikataulujen paine tai taksamittarin raksutus hiertäisivät. Kun täyspäiväisesti elantonsa musiikista ansaitsevia ammattibändejä on Suomessa vain muutama kourallinen, on useimpien bändien yksinkertaisesti helpompaa sopia äänitykset illoiksi ja viikonlopuiksi, mikä perinteisessä studiotuotannossa merkitsisi usein toiselta paikkakunnalta saapuvalle tuottajalle sekä matka- että majoituskustannuksia. Pudokkaat usein pelottavat, kun ajatellaan että sitten menee jotain hukkaan. Levyn tekoon voi käyttää aikaa enemmän ja tämä pätee myös loppuvaiheen hiomiseen ja tulosten arviointiin. Ja huonoiksikin lopulta osoittautuvat biisit on kirjoitettava pois, ettei niihin jäädä jumiin. Miksaamisessa ei ole kyse hehkuttamisesta tai diggailusta vaan se on enimmäkseen analyyttistä tarkkailua vaativaa hommaa. Nyt paine on kova ja tuotto"Demot kuulostavat usein paremmilta odotukset pitää lunastaa nopeamkuin ennen, mutta bändit soittavat min. Usein se isoin juttu osui sitten neljännen levyn kohdalle. Jos on jotain teknisiä juttuja, niin tarkistetaan ja jos on jotain mikä ei vie juttua mun mielestä oikeaan suuntaan, keskustellaan. Mutta ei tekijöiden. Lähtötilanne on hyvä silloin, kun biisejä on varastossa enemmän kuin levylle tulee mahtumaan. Lähtötilanteessa runsaudenpula on parempi juttu kuin liian niukka valikoima. Tämmöistä ei enää oikein pääse tapahtumaan. keillaan asioita ja koetaan asioita. Tämäkin puoltaa omatoimista levyntekoa, sillä ne harjoihuonommin kuin ennen." tuskappaleet pitää kuitenkin tehdä. Oman työhuoneen rauha antaa muutoinkin hyvän pohjan miksaamiseen. Vaikka kokemus antaa perspektiiviä kuunnella asioita analyyttisesti ja ohjata projektia suotuisaan suuntaan niin minkäänlaista takuuta myyntimenestyksestä ei kokenutkaan tuottaja voi antaa. u. Aika monet luulee, että on joku salainen kaava joka otetaan kaapista ja sitä laitetaan sitten siihen bändin musiikkiin. Jos on viisi viikkoa sessioissa ja itse äänittää, niin kyllä siinä on omat kädet aika syvällä savessa. Saa rauhassa kuplia ja ne voi puhua asioista keskenään. Ne menestyy, jotka löytävät oman juttunsa ja kristallisoivat sen kaikkein kirkkaimmin. Tuosta vinkkelistä katsellen "Voidaanhan me sopia etukäteen, valmiista levystä jäävä jälkimaku riippuu siitä millainen se matettä nyt tehdään härskit soundit tälle ka on ollut. Bändi signattiin ja sen annettiin tehdä kolmekin levyä ja katsottiin mitä niistä tulee. Vastuun päätöksistä voi kantaa tuottaja, jonka on rohjettava sanoa, milloin on syytä päästä irti. Harjoitus tekee mestarin Levyjen tekemiseen tarvittavien teknisten laitteiden ohessa myös valmiin musiikin markkinat ovat muuttuneet. Ne on kamalia tilanteita, kun vielä vääntää sen viimeisen biisin miksausta ja studion seuraava asiakas roudaa jo tuulikaappiin kamojaan. Ja tunnettua on sekin, etteivät "musiikkikulttuurin korkeaoktaanisemmat tuotteet" aina ole niitä myyntilistojen kärkeen kapuavia ja levy-yhtiöiden kannalta kiinnostavimpia juttuja. levylle, mutta mitä se sitten tarkoittaa?" Kuulijan kannalta se voi ehkä olla vielä ihan jees, että vain lopputulos ratkaisee. Arkailu tai pihtailu ei tässä vaiheessa kannata. Kymmenkunta vuotta sitten levymyynti veti ja levy-yhtiöillä oli antaa enemmän liekaa tekijöille. Niitä syntyy ja pitääkin syntyä aina kun koolla on ihmisiä omine ideoineen. Sitten sieltä voi tulla vaikka ranskalaisilla viivoilla yksi yhteinen lista muutostoiveista. Jos ne on kokonaisuuden kannalta pelkkiä makuasiakysymyksiä, mennään bändin toiveiden mukaan. Kun bändi äänittää omin päin itselleen sopivina aikoina, hanke etenee eikä mahdollinen tyhjäkäyntikään rasita budjettia. Ja kun kuuntelee kaikki pohjat kerralla, saa hyvän kokonaiskuvan. Silloin tulee myös valtavasti tärkeitä ensireaktioita, jotka kannattaa kirjata ylös. Jos on ollut riitaisa projekti ja myydään kultaa niin tuskin se kultalevy kenenkään kotona seinälle päätyy. Kerran tuotin yhden bändin levyn, eivätkä he halunneet tehdä lisää levyjä, koska ensimmäinen onnistui niin hyvin. Riittävästi biisejä Materiaali ratkaisee ja sitä on oltava tarpeeksi. Mutta kyllä se niin on, että ne parhaat päätyvät aina levylle, ei hyviä jätetä pois. Sen aikana jokainen bändin jäsen ehtii rauhassa kuunnella tuloksia tutuilla vehkeillä ja erilaisissa mielentiloissa. Ilman omatoimisuutta "monia mielenkiintoisia levyjä jäisi tekemättä". Etätuottaminen on vaihtoehto Etätuottamisen kiistattomia etuja ovat aikataulujen ja kustannusten optimointi. Huonossa tapauksessa sessioihin on aikaa viikko ja valmiina on kuusi tai kahdeksan biisiä joiden jatkeeksi etsitään aiemmilta levyiltä jääneitä tähteitä ja koetetaan rustata sessioiden välillä aivan uusia tekeleitä. Soitto saattaa olla myös vapautuneempaa omalla treenikämpällä tai bändikaverin kotona, kun ei ole niskassa painetta siitä miten monta ottoa kehtaa pyytää äänittäjältä, että saisi oman osuutensa itseä tyydyttävällä sisään. Mutta ei se niin mene. Mutta kun laitetaan systeemit kasaan ja tehdään yhdessä soundcheck ja sitten kuuntelee valmiit pohjat kaksi viikkoa myöhemmin, niin on sopivasti ulkopuolinen ja tuore ote. Mutta jos on ollut mukavaa tehdessä ja kaikki kokevat levyn omakseen, niin bändi saattaa laittaa levyn kannet esille vaikka se olisi myynyt vain 300 kappaletta. Ja sama runsaan ajan logiikka pätee silloinkin, kun valmiiksi miksatun levyn voi lähettää bändille vaikka viikoksi koekuunteluun. Keskeinen syy ammattituottajan palkkaamisen on sopiva ulkopuolisuus ja sen suoma objektiivisuus, jota tarvitaan kun ilmenee ristikkäisiä ehdotuksia ja odotuksia, tai suoranaisia ristiriitoja
Vahvista soundiasi hakemalla L1 Portable Line Array -kaiutinjärjestelmä Bose-jälleenmyyjältä. Lisätietoja tuotteista löydät verkkosivuiltamme: www.bose.com/musicians. Upean soundin lisäksi L1 on nopea kasata jamahtuu pieneen tilaan" - Jore Marjaranta ® ® L1 Model II ® L1 Model I ® L1 Compact ® Teholtaan paras ja kehittynein L1 järjestelmämme on kevyt sekä helppo kantaa ja koota. ® Läpimurtomme liveäänen vahvistamisessa. Kannettavin ja helpoin L1 -järjestelmämme: yksi kaiutin täyttää koko tilan äänellä. ® Bosen teknologia tekee kuultavan eron. Pyydä meiltä laite-esittelyä. Lisätietoja paikallisista jälleenmyyjistä saat numerosta 0107786900. Kuulet siis vihdoinkin täydellisesti sekä oman että muiden yhtyeen jäsenten instrumentit, ja kokonaisuus on harmoninen. ® KANNETTAVUUS: L1 yhdistää PA-kaiuttimen, monitorin, vahvistimet ja mikserin kompaktiksi järjestelmäksi, joka on helppo koota ja siirtää. ® Vähemmän laitteita ja entistäkin mukaansa tempaavampi musiikkielämys yhtyeelle ja yleisölle. Näin toimii Bosen kannettava L1 Portable Line Array -kaiutinjärjestelmä. Käytän sitä akustisen kitaran ja laulun vahvistimena. Ääni vahvistuu ja kuuluu juuri haluamallasi tavalla, ja lisäksi järjestelmän siirtely on helppoa. ® ÄÄNI: L1 toistaa instrumenttien äänen uskollisesti. Silmäsi eivät usko korviasi. ® "L1 on täydellinen keikkalaite. "Miltä se kuulosti?" Kuvittele, että voisit kävellä pois lavalta, eikä sinun enää koskaan tarvitsisi esittää tätä kysymystä... Kuvittele itsesi lavalle, jolla erotat jokaisen instrumentin selkeästi. Aistit tunnelman ja luotat siihen, että fanit kuulevat jokaisen yksityiskohdan ja soolon yhtä hyvin kuin sinäkin. Kun järjestelmään yhdistetään ToneMatch -mikseri ja muut mahdolliset äänen muuntamiseen tarkoitetut laitteet, oma, yksilöllinen soundi on valmis. ® ® KUULUVUUS: CYLINDRICAL RADIATOR -kaiutin tuottaa selkeän, tasaisen äänen, joka kantaa lavalta läpi koko tilan
Varsinkin kun kakun muodostumisesta sävellyksineen, soittamisineen ja äänityksineen on vastannut pääasiassa yksi henkilö Jori Sjöroos. 20 www.riffi.fi 1/2011. TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVA: MARJA AIRIO/LEHTIKUVA Magenta Skycode julkaisi lokakuussa 2010 uuden albumin, jonka laajaa instrumentaatiota ja monimuotoista kokonaisuutta ei voi kuin hämmästellä