Knucklebone Oscar: Knucklebone Oscar: Jotkut skebat vaan soi, ja jotkut ei! 01 Kansi 519.indd 1 7.10.2019 17.24. FENDER yhdisti akustisen ja sähkökitaran Nro 5-2019 Hinta 10,90 E KLAS GRANQVIST: Monitoriteknikko tekee työtä monimutkaisen, ihmiseksi kutsutun järjestelmän kanssa
3-kanavainen mikseri. Reverb, EQ sekä ToneMatch®-presetit laululle ja kitaralle. STEREOTOISTO LANGATTOMASTI! Lataa uusi Bose Connect -sovellus! P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L ”Käytämme Bose S1 -aktiiveja akustisilla keikoillamme. Myös akkukäyttö. Milloin vain. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi Uusi Bose® S1 Pro on kätevä ja kevyt PA-järjestelmä jolla tuot ammattitason äänentoiston helposti kaikkialle. Soundi ällistytti heti ensimmäisellä kuuntelulla. Litiumioniakku nyt vakiona. Missä vain. Must have!” Antti Ketonen ARTISTI ”Pienestä kaiuttimesta iso ääni. Ulkoinen äänilähde voidaan liittää helposti Bluetooth-yhteydellä. F-Musiikista ja jälleenmyyjiltä. Auto-EQ säätää soundin automaattisesti kaiuttimen asennon mukaan. BOSE® S1 PRO KANNETTAVA PA-JÄRJESTELMÄ Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. Verraton myös Bluetooth-kaiuttimena keikkadösässä.” Temi Kinnunen MIKSAAJA / ANTTI KETONEN 02-03 Ilmoitukset.indd 2 5.10.2019 14.40. Sopii hyvin liveja DJ-keikoille, kulmamonitoriksi ja äänentoistoksi moneen käyttöön. Bose S1 toimii akkari-PA:na, fillinä, viiveenä, jne
Varmistut sinulle oikeasta laitevalinnasta hyödyntämällä msonicin tarjoamaa testimahdollisuutta tai demoa paikan päällä. Rahoitus, leasing & vaihtotarjoukset Ymmärrämme, että laitetai järjestelmähankinnat ovat suuria taloudellisia investointeja. Saat sparrausapua kokeneelta myyntitiimiltä, joka auttaa sinua tarpeittesi kirkastamisessa. info@msonic.fi Kalliosolantie 3, 01740 Vantaa #msonicfi. www.msonic.fi. S O U N D & V I S I O N msonic-palvelut Alan laadukkaimmat tuotteet ansaitsevat rinnalleen laadukkaimmat palvelut. Tuemme sinua esitystekniikan suunnittelussa, hankinnassa ja käytössä. Haluamme, että olet tyytyväinen ostopäätökseesi. Sen vuoksi tarjoamme sinulle joustavia rahoitusja vaihtotarjouksia. ?. Voit taata ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja nopeat huoltokutsut pyytämällä tarjouksen msonicin huoltoja ylläpitopalvelusta! Koko luovuutesi käyttöön. Lue lisää msonic.fi/palvelut Suunnittelu Voit olla varma, että laitteesi toimii optimaalisesti, koska msonicin suunnittelu-, asennusja käyttöönottopalveluiden avulla laitteesi integroidaan ympäristöönsä. S O U N D & V I S I O N 12-13 Ilmoitus.indd 12 5.10.2019 14.45. Ylläpito Jopa maailman paras laite voi mennä joskus rikki
S O U N D & V I S I O N 12-13 Ilmoitus.indd 13 5.10.2019 14.45. Varmistut sinulle oikeasta laitevalinnasta hyödyntämällä msonicin tarjoamaa testimahdollisuutta tai demoa paikan päällä. www.msonic.fi. Saat sparrausapua kokeneelta myyntitiimiltä, joka auttaa sinua tarpeittesi kirkastamisessa. Rahoitus, leasing & vaihtotarjoukset Ymmärrämme, että laitetai järjestelmähankinnat ovat suuria taloudellisia investointeja. Haluamme, että olet tyytyväinen ostopäätökseesi. ?. Tuemme sinua esitystekniikan suunnittelussa, hankinnassa ja käytössä. Ylläpito Jopa maailman paras laite voi mennä joskus rikki. Voit taata ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja nopeat huoltokutsut pyytämällä tarjouksen msonicin huoltoja ylläpitopalvelusta! Koko luovuutesi käyttöön. S O U N D & V I S I O N msonic-palvelut Alan laadukkaimmat tuotteet ansaitsevat rinnalleen laadukkaimmat palvelut. Sen vuoksi tarjoamme sinulle joustavia rahoitusja vaihtotarjouksia. Lue lisää msonic.fi/palvelut Suunnittelu Voit olla varma, että laitteesi toimii optimaalisesti, koska msonicin suunnittelu-, asennusja käyttöönottopalveluiden avulla laitteesi integroidaan ympäristöönsä. info@msonic.fi Kalliosolantie 3, 01740 Vantaa #msonicfi
Vieläkin tuli lihasmuistista mieleen, että tuohon kohtaan dubautetaan vähän snarea ja tuohon Jukalle delayta auki.” 14-17 Jazmanaut.indd 14 5.10.2019 14.50. Olohuonemainen tila tarjoaa luonnollista akustiikkaa vaativaan masterointija miksaustyöhön, jota Kesti tekee usein intuitiivisella työtavalla. 14 www.riffi.fi 5/2019 TEKSTI: KALLE HEINO KUVAT: JARI LATOMAA Jasse ”Jazmanaut” KESTI – millintarkkaa masterointia intuitiolla Äänija musiikkituotannon konkari Jasse ”Jazmanaut” Kesti pystytti Kesthouse-äänistudionsa asunnon yhteydessä sijaitsevaan entiseen liiketilaan. Miksauksessa ja masteroinnissa rutiini vie asiat syvälle selkäytimeen. ”Kuulin juuri terassilta Jukka Pojan Silkkii-kappaleen, jota en ole tehnyt livenä kuuteen vuoteen
Studiohommista olen livemiksaukseen oppinut, että jos soundi ei ole hyvä, ensin kokeilen kääntää mikkiä, seuraavaksi vaihtaa mikkiä, ja vasta sen jälkeen koskea EQ:hun. Sen ansiosta voin masteroinnissa nopeasti paikantaa, jos vaikka kitaroissa on kireyttä. www.riffi.fi 5/2019 15 T ampereen Hatanpäältä löytyy kotoisa kerrostaloasunto, josta portaat vievät alas samaan kokonaisuuteen kuuluvaan entiseen liiketilaan. – Balanssi on aika hyvä, ja liveja studiohommat tasapainottavat toisiaan. – Livenä pitää reagoida kaiken näköisiin kiertotaajuuksiin hirvittävän nopeasti. Aiemmin moni aloitteleva bändi ei tiennyt, mitä masterointi on, mutta nykyisessä digijulkaisujen maailmassa masterointiin halutaan panostaa. Siksi tarkkaamo on olohuonemainen mutta akustisesti tarkka. Hyllyn takana on vielä tilaa ja akustomateriaalia. Esimerkiksi studiopuolella hiotaan mikrofoneja ja mikkien paikkoja tosi tarkkaan, mutta livepuolella ei yleensä niinkään. Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin kanssa mikitykseen pitääkin kiinnittää paljon huomioita, koska bändissä on kuusi jäsentä ja mukana muun muassa perkussiot ja haitari. Vaikka ne olisi kuinka rakennettu studioiksi, niin ne ovat jo lähtökohdiltaan olohuonemaisempia eivätkä niin demppejä. Kun lopulta liikutin viimeisenä subbaria 15 senttiä ja käänsin kyljelleen, niin se oli siinä. Asioihin, joihin miksaaja ei enää pysty tai osaa vaikuttaa, mulla löytyy yksisarvisjauheita ja taikasauvoja, joilla voin tehdä hämmentävän isoja ratkaisuja. Tilan soundia Kesti ehti hakea puolitoista vuotta. – Tässä on korjattu vain akustiikan anomalioita, eikä tätä ole tarvinnut lähteä rakentamaan alusta asti. – Kyse on usein jostain kymmenen sentin siirroista. Jos joku asia ei kuulosta oikealta, ratkaisu löytyy usein alitajuisesti, vaikka se olisi niinkin radikaali kuin t-paidan nakkaaminen snaren päälle huonon jälkisoundin korjaamiseksi. Mitä enemmän ollaan alussa, eikä olla varmoja, mitä tehdään, eikä osata hioa asioita loppuun, sitä isompi merkitys masteroinnilla on. Livepuolen nopea reagointi on myös hyödyttänyt eritoten masterointeja. Hän on toiminut niin studioja ääniteknikkona, systeemisuunnittelijana, muusikkona, äänisuunnittelijana kuin säveltäjänäkin. Tällä hetkellä miestä työllistävät pääasiassa masterointityöt sekä livemiksaus. Kummastakin oppii ja saa toiseen. Kesti luottaa monessa asiassa vuosien tuomaan intuitioon. Olen kova lukemaan, ja mulla on aina ollut visio, että haluan studioon takaseinän, jossa on kirjahylly. Siellä majaansa pitää Jasse “Jazmanaut” Kestin masterointija miksauspalveluja tarjoava Kesthouse-ääni studio. Kuuntelun sijoitusta Kesti pyöritteli pitkään, kunnes noin vuosi sitten palaset loksahtivat kohdalleen. – Olen tehnyt masterointeja vuosituhannen alusta asti. Enemmän kellaribändejä Musiikkibisneksen muutos ei näy masteroijan varsinaisessa ansaintalogiikassa samoin kuin artisteilla, mutta siinä, millaista musiikkia ja miten työstettäväksi tulee, on eroa entiseen. Kesti on ollut ääni mestarina Helsingin Konservatoriossa, Kulttuuriarena Gloriassa, Kanneltalossa ja Palatsiteatterissa Tampereen Yo-talolla. Aiemmin Kesti on miksannut muun muassa Jukka Poikaa ja Elastista. Kesti kertoo, että painotus on nykyään selkeästi yksittäisissä biiseissä ja ep-kokonaisuuksissa. Pystyn sanomaan kymmenen hertsin tarkkuudella, missä vika on, ja pureutumaan siihen. Live ja studio tasapainossa Kestillä on pitkän linjan kokemus eri rooleista äänija musiikkituotannossa. – Se on mahtavaa. Miksausja tuotantomeriittejä löytyy vuosien varrelta muun muassa Tehosekoittimen, Siiri Nordinin, Plutonium 74:n, Hidria Spacefolkin ja Cleaning Womenin kanssa. Esimerkiksi menneestä kesästä iso osa kului Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin matkassa. Lisäksi Kesti miksaa pari levyä vuodessa ja yksittäisiä biisejä noin neljän levyn verran. Halusin muutenkin pitää tyylin ulkonäöllisesti hyvin olohuonemaisena. Jossain vaiheessa hoksasin, että masterointipajoissa jo yleensäkin on pidempi jälkikaiuntaaika kuin normaaleissa miksaamoissa. Tien päällä Kesti on noin 100–150 päivää vuodessa, ja saman verran aikaa kuluu masterointitöihin. Kokonaisia levyjä on ehkä noin kolmannes masterointitöistä. Hakemiseen ei mene niin paljon aikaa, vaan voi keskittyä kokonaissaundikuvaan. Keikkapaikat vaihtelevat anniskeluravintolan nurkasta festarilavoille – Se on vuotojen minimoimista. Materiaalia tulee nykyään myös yhä enemmän kellaribändeiltä. Akustoinnin osalta paikassa on katossa diffuusoreita sekä vaimennuksia seinien ja verhojen takana. Olohuonemaisuudella on myös sisällöllistä merkitystä. Pitkään luuhasin kavereiden studioissa. Kun löytyi vuokralle tämä paikka, jossa on asunnon yhteydessä vanha liiketila alakerrassa ja isoja huoneita, ikkunoita ja porraskäytävä, jonne basso menee, eikä liiketilan seinien takana ole naapureita, tiesin, että tästä saa hyvin pienellä akustoinnilla todella hyvän soundin, Kesti kertoo. – Ei tarvitse enää hioa, vaan tietää mitä kannattaa tehdä, jos lähtötilanne ei ole paras mahdollinen. Kesthousen lähtökohtana on se, että musiikkia kuunnellaan pääasiassa kotona eikä huippuakustoiduissa studioissa, joissa esimerkiksi jälkikaiunta-ajat poikkeavat merkittävästi kotioloista. Levyjä hän tuottaa yksi–kaksi vuodessa. Esimerkiksi perkussion overheadina on kasikuvioinen ribbon, jolla saa hallittua, etteivät rummut vuoda sinne kauheasti. Mä pystyn sanomaan, jos joku on pahasti rikki miksauksessa, ja voin pyytää kiinnittämään asiaan huomiota ja ehdottaa korjausliikkeitä. – Mä oon vuosia etsinyt hyvää tilaa. Aloittelevien bändien materiaalia käsitellessä saa nopeasti tuntumaa myös yleisiin virheisiin. Studion takaseinää koristaa kirjahylly, joka jo itsessään diffusoi ääntä jonkin verran. Esimerkiksi budjettiluokan ”Studiohommista olen livemiksaukseen oppinut, että jos soundi ei ole hyvä, ensin kokeilen kääntää mikkiä, seuraavaksi vaihtaa mikkiä, ja vasta sen jälkeen koskea EQ:hun.” 14-17 Jazmanaut.indd 15 5.10.2019 14.50. Kesti on ollut bändin mukana jo useamman vuoden ajan. Toisaalta, kun Kesti on studiohommissa, hyvänä työkaluna on livepuolelta tarttunut nopeus
Niillä voi tsekata basson tason, mutta niiden kuulokkeiden pitää olla oikeasti todella hyvät. Vastaus oli, että ei ole haluttu, sitä vain ei ollut saatu miksauksessa kohdilleen. Laitan biisin pyörimään ja menen nettiin surffaamaan tai puuhaan muuta, ja annan musiikin soida taustalla, Kesti kertoo. Niissä on oikeat fyysiset napit, jotka toimivat myös Suomen pakkasissa. Kestiltä löytyy työkalut, joilla tämänkaltaisiin asioihin pääsee hyvin käsiksi jo ihan stereomateriaalin kanssa. Mies on myös tyytyväinen, että esimerkiksi Spotifyn äänekkyyskompensio on vähentänyt pyyntöjä lytätä biisejä muita kovemmiksi, vaikka hän ei kuulemma muutenkaan ole ”se kaveri, jolta ekana pyydetään laittamaan poppibiisi lujemmalle kuin muilla”. Niitä hän kehuu hyväksi vaikkapa tapauksessa, joissa Oma kuulokemalli pian markkinoille Jasse Kesti on harrastanut kuulokkeita ja niiden modaamista vuosikaudet. Kesti esimerkiksi masteroi levyä progebändille, jossa oli kokemattomampi miksaaja. Komppipellin attack tuli ”raikkaasti ilmaan”, joten Kesti kysyi suoraan, onko kyseessä haluttu juttu vai moka. Niiden siivoamisessa menee aikaa paljon. Tänä vuonna häntä pyydettiin suunnittelemaan kuulokkeet eräälle suomalaiselle yritykselle. – Sitten valitsen sen, joka potkii parhaiten ja joka soundaa parhaalta. Nykyään toki vähemmän Soothen kaltaisen softan ansiosta, mutta käsityönä pitää tehdä silti paljon. – Ne on niin kapealla taajuudella, että monet eivät osaa poimia niitä pois. Olen harrastanut asiaa vuosikaudet, ja nyt pääsin tekemään oikeasti omat kuulokkeet. Alitajunta hoksaa, että se on tuo ja tuo instrumentti joka kilkuttaa ärsyttävällä tavalla. ”Jos laulu tulee liian lujaa, musiikki kuulostaa karaokelta, ja jos se tulee liian hiljaa, se on ärsyttävää, kun pitää pinnistää kuullakseen sanat.” 14-17 Jazmanaut.indd 16 5.10.2019 14.50. – Alettiin sitten rakentaa kuulokkeita, jotka maksaa noin puolet siitä ja jotka kuulostaa ihan oikeasti hyviltä, Kesti kertoo. Kun yhdellä mikrofonilla äänitetään useita äänilähteitä, nämä tietyt resonanssit korostuvat. Arvioiden mukaan kuulokkeet tulevat myyntiin syksyn aikana. Myös basso tuottaa usein ongelmia. – Jos tällainen pyyntö tulee, niin yleensä, kun asiakkaalle annetaan referenssivaihtoehto, joka hengittää vähän enemmän, ja pyydetään vähän makustelemaan sitä, niin valinta kääntyy sitten kuitenkin useimmiten sen puoleen. – Homma on ollut hauskaa. Intuitio kertoo oikean suunnan Kesti aloittaa masteroinnin yleensä käymällä raidat läpi nopeasti, jopa silmämääräisesti. Taustalla pyöri kummastelu siitä, miten kaikki asialliset langattomat noise cancelling -kuulokkeet eivät kuulosta kauhean hifiltä, vaikka maksavat nelisen sataa euroa. Tai basson laatu olisi niin hyvä, ettei akustiikka sotkisi sitä. Kestin mukaan useissa tilanteissa parasta on neuvottelu asiakkaan kanssa. Kestille tulee jonkin verran myös stemmamasterointeja. – Tällaiseen tilanteeseen suosittelen hyviä kuulokkeita. Myös käytännöllisyys on otettu kuulokkeissa huomioon. Musiikki alkaa nopeasti kertoa, mihin suuntaan sitä pitää viedä. Miksauksen ja masteroinnin välillä on usein hiuksenhieno raja – ja toistuva kysymys siitä, milloin on kyse näkemyserosta ja milloin oikeasta ja väärästä tavasta tehdä asia. – Työtapani on tosiaankin aika intuitiivinen. Näin saa käsityksen, kuinka samansoundisia biisit ovat. 16 www.riffi.fi 5/2019 mikrofoneissa on yleensä tiettyjä kalvoresonansseja, samalla lailla kuin Marshallin kitarastackissa on puukkotaajuus 2,5 kilohertsissä. Jos materiaalissa häiritsee joku asia, esimerkiksi tietty pistetaajuus tai resonanssi, josta en saa otetta, alitajunta löytää sen, kun en ajattele musiikkia. Jos ei olla ammattistudiossa, harvalla kuuntelu menee niin alas, että voi edes kuulla mitä 40 hertsin alapuolella tapahtuu
Digitekniikkaa ajaa analogisen yli Työkaluissa Kesti luottaa pitkälle digitekniikkaan. Toisaalta esimerkiksi rankemmassa hevissä, jossa vedetään niin, että korvat soi, pitää dynamiikasta toisinaan nitistää ”paskat” pois. Invisible Limiter G2 ja kotimainen Soothe, resonanssien vaimentamiseen suunniteltu dynaaminen ekvalisaattori, joka toimii pitkälti automaattisesti. On lähes pelkästään mikseri, hyvät kuulokkeet ja muistitikku. – Ja ne on nimenomaan ne transientit, jotka saavat musiikin potkimaan. – Rauta ei ole enää niin tarkkaa kuin digimallinnukset, varsinkaan kun ei ajattele, että digitaalinen on replika jostain analogisesta, vaan suhtautuu jokaiseen vehkeeseen siten, miltä se kuulostaa itsenään. Esimerkiksi Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin kanssa Kesti käyttää Yamahan QL5-mikseriä. Masterointia ja studiotyötä Kesti pyörittää nykyään 90 prosenttisesti plugareilla. – Tiedän kyllä tapauksia, ja itsekin olen tehnyt, että kun kapu sanoo, että älä missään nimessä kompressoi, niin jos siitä huolimatta homman tekee tarpeeksi hyvin ja huomaamattomasti, niin tulos voi olla parempi. Lisäksi vakiokäytöstä koneelta löytyy esimerkiksi monialueinen parallerikompressori LeapWing Audion DynOne, A.O.M. Klasaria tulee kyllä aika vähän. Ja hyvällä ekvalisaattorilla pärjää jo pitkälle. Asiat voi tehdä monella tavalla, ja monet eivät aina tajua mitä kompressointi oikeasti tarkoittaa. Tämä on oikein käytettynä ihan käsittämätön työkalu, jolla tekee taikatemppuja. Kun hän testasi Amphioneja, valinta oli selvä. Kesti kävi ison kasan studioja hifimonitoreja läpi. – Studiopuolellakaan mulla ei ole periaatteessa juuri muuta rautaa kuin erilaisia mikrofonietuvahvistimia, jotta mä pystyn tarvittaessa äänittämään täällä, Kesti sanoo. Mulla on koko ajan vähentynyt mukana kulkeva kama. Kestin studion ydin on Amphion One18 -kaiuttimet. Kesti päätyi SPL:n DA-muuntimeen. Hänelle tulee masteroitavaksi kaikkea psytrancesta garagerockiin ja jazziin. Kaikissa laulumikrofoneissa on resonansseja, joita ei huomaa, ja jos on harjaantumaton, niitä ei osaa löytää itse. Kompressointia kapun kiellosta huolimatta Kesti ei ole profiloitunut mihinkään tiettyyn genreen. – Sitten yhdistin siihen Genelecin 7070A-subin. miksaaja ei ole ihan varma, mikä on hyvä laulubalanssi. Jos laulu tulee liian lujaa, musiikki kuulostaa karaokelta, ja jos se tulee liian hiljaa, se on ärsyttävää, kun pitää pinnistää kuullakseen sanat. – Sekin on vähän sellainen juttu, joka pitää oppia. Käytössä on esimerkiksi DMG Audion Equilibrium, joka on miehen perustyökalu. Aina ei akustiikka mene oppikirjojen mukaan. Siihen ei ole oikotietä. Tärkeintä on kuitenkin äärimmäisen hyvä kuuntelu ja tarkat sekä kokeneet korvat. Mulla oli niitä parikin, mutta tällä kertaa yksi oli parempi kuin kaksi. – Se on mahtavaa. – Se on työkalu, joka kaikkien kannattaa ottaa haltuun, ihan sama minkälaista musiikkia tekee. Tiiliskivessä on vain neljä nurkkaa, jotka voi satuttaa. Sitä voisi tuupata enemmänkin, mutta sitä julkaistaan niin vähän, ja tekijöillä on usein omat kuviot hallussa. Ja koodissa ei ole ajan kanssa hajoavia komponentteja, jotka ajautuvat pois toleransseista, mikä helpottaa esimerkiksi tilanteissa, joissa mastereihin pitää palata välillä vuosienkin kuluttua uudelleen. Kestin mielestä se ei ole väärin, sillä kyseessä on haluttu soundi. Ennen Kesti työskenteli isoilla analogitiskeillä ja ”parhailla ulkolaitamoottoreilla, joita rahalla sai”. Digitaalisella laitteistolla on mahdollista tehdä vaikkapa monimutkaisia parallerikompressioita, joita ei voisi toteuttaa analogisella laitteistoilla. u 14-17 Jazmanaut.indd 17 5.10.2019 14.50. Henkilökohtaisesti hän kyllä tykkää nimenomaan dynamiikasta. Juuri vaikkapa klassisessa musiikissa masterointi on enemmän editointia, ja sormenjälki ei välttämättä saa näkyä. Mutta jos esine, joka heitetään naamaan, on säröisempi, niin sattuuhan se enemmän, Kesti vertaa. Skaala on ihan mieletön. Digitaalisuus korostuu myös livemiksauksissa. Se ei hävinnyt soundissa huippulaitteisiin, ja siinä on ominaisuuksia, joita Kesti tarvitsee tehdessään esimerkiksi mittauksia. – Sitä mukaa, kun digitaalitekniikka on kehittynyt ja muuttunut luotettavaksi, se on mun mielestä jopa ajanut analogitekniikan yli. Eri genreissä on toki eroja
– Luurit päässä ollessa oma äänikin muuttuu, kun äänikuvaan tulevat vahvemmin mukaan omat kalloresonanssit, verenkohina ja hengitysäänet. Joskus ilman kautta kuuluva ääni saattaa jäädä pois kokonaan. – Mun tehtävä monitoriteknikkona on tukea esitystä ja tehdä esiintyminen mahdollisimman helpoksi ja mielekkääksi. Hän pitää omassa työssään tärkeimpänä päämääräänä sitä, että esiintyjällä on lavalla hyvä olla. Korvamonitorointi vaikuttaa vuorovaikutukseen ulkopuolisen maailman kanssa, koska lähtökohtaisesti napit sulkevat tai ainakin merkittävästi vaimentavat ulkomaailman akustisia ääniä. 18 www.riffi.fi 5/2019 P ienemmillä keikkapaikoilla ja klubeilla monitorointia hoitaa tyypillisesti saliäänestä vastaava miksaaja oman työnsä ohessa tai pikemminkin osana sitä. Klasu pyrkii ottamaan tämän huomioon omassa roolissaan. Sen vuoksi esimerkiksi valinta kulmamonitoritai kuulokekuuntelun välillä tehdään esiintyjän halun ja tarpeiden mukaan, kertoo Klasu. Kun produktion koko kasvaa, tarvitaan usein lisää teknistä henkilöstöä. Kuulokekuuntelussa ilmiö saattaa korostua vielä selvemmin. Ambienssimikit asetellaan lavan eteen telineille ja kohdistetaan yleisöön päin, kertoo Klas. Esiintyjän kannalta korvanappikuuntelussa on omat haasteensa. On kuitenkin tilanteita, jotka asettavat monitorointitavan valinnalle teknisiä reunaehtoja. Käytössä voi olla myös jokin järjestelmä, jossa muusikot voivat miksata itse omat kuuntelunsa. Remmiin astuu monitorimiksaaja, jonka tehtävänä on huolehtia, että esiintyjät kuulevat oman ja muun bändin soiton. – Haluan pitää monitorointitavan muutokset mahdollisina, koska mun työn perustana on esiintyjän tukeminen ja hänen hyvinvointinsa lavalla. Silloin me työkavereiden kanssa hyvissä ajoin toimitetaan lavastuksesta vastaavalle taholle CADkuvat monitoreista, jotka pitäisi saada upotettua lavarakenteisiin. Joskus monitorit saadaan myös aseteltua sellaiseen paikkaan lavastuksissa, etteivät ne häiritse kuvissa. – Kuulokekuuntelussa me voidaan edesauttaa vuorovaikutusta yleisön kanssa käyttämällä ambienssimikkejä, joilla poimitaan yleisön ja ympäristön ääniä esiintyjille kuultavaksi. Työvälineet on syytä hallita, mutta tärkeää on myös tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja oppia tulkitsemaan esiintyjien tarpeita heidän ollessaan lavalla. TEKSTI: TONI HONKALA KUVAT: NICK HASWELL Klas GRANQVIST – monitorimies palveluksessanne! Ammattimainen monitorimiksaaminen vaatii teknistä, psykologista, sosiaalista ja organisatorista osaamista. Vaimennus ei ole tasaista koko taajuusalueella, joten läpikuuluvat äänet myös vääristyvät sävyltään. Juuri sitä tekee työkseen monitorimiksaukseen erikoistunut ammattilainen Klas Granqvist. Esimerkiksi klikin tai taustanauhan kanssa esiinnyttäessä ainakin rumpalin on käytettävä korvamonitorointia. Pyrin ottamaan keikkareissulle mukaan pari ylimääräistä korvamonitorisysteemiä ja pari kulmamonitoria kaapeleineen, jos joku haluaakin vaihtaa toisenlaiseen. 18-23 Klas Granqvist.indd 18 5.10.2019 14.52. Esiintyjän mahdollisesti kokemaa eristymisen tunnetta voi häivyttää käyttämällä vaikka pientä kaikua, jota lisätään kuunteluun. TV-tuotannoissa taas lavalle ei monestikaan haluta kulmamonitoreita – ei ainakaan siten, että ne näkyisivät kuvissa. – Joskus TV-hommissa sattuu, että joku esiintyjä kuitenkin haluaa käyttää kulmamonitoria. Toisinaan voi käydä myös niin, että hetken aikaa kokeiltuaan esiintyjä haluaakin vaihtaa kulmamonitorin korvanappiin
Pelkän keräilyn lisäksi Klasu huoltaa ja soittelee rumpuja omaksi ilokseen kotonaan ja studiollaan, missä kukaan ei pääse kuulemaan paukuttelua. – Jos esiintyjä oppii käyttämään korvamonitorointia, ja tekee sitä paljon, niin se voi lopulta mahdollistaa paremman suorituksen kuin kulmamonitoria käytettäessä – varsinkin jos saatavilla on hyviä miksauksia suoraan omaan kuunteluun. Keikkapaikalla Klasu järjestelee laitteet niin, että niiden kanssa työskentely on mukavaa, ergonomista ja turvallista. Joitakin rumpuja hän on vuokrannut, ja jopa myynytkin joillekin. Keräilyn Klasu rajasi ainoastaan Yamahaan, jotta homma pysyis joissain rajoissa. Klasua kiehtoo rummun ja symbaalien äänien syntyminen ja sointi. Jos on vähänkään epäilystä toimiiko homma suunnitellusti tai onko riittävästi osaamista, Klasu rakentaa setin etukäteen. Kaiken pitäisi olla jotenkin helposti käsillä, valaistus kunnossa ja näkyvyyden tärkeisiin paikkoihin hyvä. Kun systeemi vaikuttaa olevan kunnossa, merkkaan piuhat sekä puran laitteiston ja paketoin ne. www.riffi.fi 5/2019 19 Joillekin esiintyjille vuorovaikutus yleisön ja muun bändin kanssa saattaa käydä mahdottomaksi, koska napit ovat niin eristävä elementti. Ne vaikuttavat myös ihmisen käyttäytymiseen ja esiintymiseen. Niitä hänellä on omalla studiollaan Akun Tehtaalla sekä kotona Ikaalisissa. Laitteille on syytä päästä helposti esimerkiksi kytkemään ja irrottelemaan kaapeleita, mikserin taakse täytyy olla kulku kummalta puolelta vaan. Asiassa on paljon ”puolimystiikkaa”, josta Klasu haluaa ottaa selvää. Esimerkiksi se, miten eri asiat vaikuttavat symbaalien sointiin: paksuus, kaarevuus, reunat, taonta, onko sorvattu vai ei, kellon muoto, jne. Kuuntelu on paljon selektiivisempää ja tarkempaa korvanapeilla, ja niiden avulla on mahdollista saada paljolti sellainen kuuntelubalanssi kuin haluaa. Ihmisen kuulojärjestelmä ja kuulokuvan muodostuminen ovat monimutkaisia ilmiöitä. – Näkyvyys ja lavatapahtumien tulkinta ovat oleellisia elementtejä monitoriteknikon työssä. Vähitellen kiinnostus johti keräilyharrastukseen niin, että kun on ollut ylimääräistä rahaa, on hän hankkinut laaturumpuja. Keikkaolosuhteissa esiintyRumpuharrastus Klasu kerää rumpusettejä. Bändikämppätaustalta tulevat esiintyjät puolestaan saattavat vaatia bändinkämpän ”hälyisyyden” ja ”mekkalan” -kaltaisen akustisen ympäristön, että oma ilmaisu olisi parasta mahdollista. – Kun oon pystyttänyt setin, kokeilen linjat ja kaapelit ajamalla jonkin moniraitamiksauksen yksittäisiä raitoja eri kanaviin, signaaliteihin ja kaiutinsysteemeihin. Aikanaan Klasu sai jostain Yamaha Record Custom -setin, jonka soundeista tykkäsi. Työn tehokas järjestäminen Ennen keikkoja Klasu käy signaalitien läpi mielessään ja tekee sen pohjalta keikalla tarvittavan laitelistauksen. 18-23 Klas Granqvist.indd 19 5.10.2019 14.52
Ihanteellista olisi, että yksittäiset monitorikuuntelutkin olisivat jo suhteellisen hyvällä mallilla, kun bändi tulee lavalle. Toinen reunaehto on kapsiteetti: mikserissä täytyy olla riittävästi tuloja ja etenkin lähtöjä. Hyvänä esimerkkinä käy Tähdet, tähdet -TV-sarjan viime kausi, mikä tehtiin Angel Filmsin studiolla Herttoniemessä Sahaajankadulla. Niitä on pakko kyetä ottamaan haltuun, että pysyy mukana alan kehityksessä. Esitysja äänitekniikan aloilla uusia laitteita ja toimintatapoja tulee koko ajan. TV-produktiossa saattaa olla mukana salimiksaaja, kaksi monitorimiksaajaa, kuvausauto varustettuna kuvauksen ohjaajalla ja kuvaussihteerillä, sekä ääniauto (tai ääniyksikkö kuvausautossa), jossa on lähetysäänestä vastaava äänisuunnittelija. – Kun kaikki tyypit voivat omalta työpisteeltään puhua kenelle vain, on ympäristössä rutkasti vähemmän huutamista ja kävelyä, mikä tehostaa työskentelyä paljon, Klasu toteaa. Ihmisen kuulomuisti on ällistyttävä, varsinkin tilanteissa, joissa näköaisti ei ole käytössä. Talkback-yhteyksien avulla myös musatuottaja voi puhua solistille, oli tuottaja sitten joku bändiläisistä tai bändin ulkopuolinen henkilö. Aina ei voi kuitenkaan ennakoida kaikkea, ja viimeisen vuoden aikana Klasu onkin muutaman kerran joutunut sanomaan, että nyt ei onnistu tuollainen, mutta että voidaanko tehdä näin. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on, että tulee toimeen ihmisten kanssa. – Monitoriteknikko tekee työtä monimutkaisen, ihmiseksi kutsutun järjestelmän kanssa. Solistin äänen Klasu yleensä kuulee laulumikin kautta, mutta muilla muusikoilla on kullakin oma kytkimellä varustettu talkback-mikki. ”Jos suorassa lähetyksessä taustanauha katkeaa, niin se on kyllä hy-vin huo-no a-si-a.” 18-23 Klas Granqvist.indd 20 5.10.2019 14.52. Laitteita saa aina, merkittävämpää on, että saa hyvät tyypit töihin porukkaan. – Kaikessa työssä ääniteknikon olisi hyvä olla avoin ja kykenevä kehittymään, ja valmis luopumaan omista rutinoituneista ajatteluja työskentelytavoistaan, Klasu tiivistää. Tähän mennessä keinoja on aina löytynyt. Klasun työpiste on sermin takana eikä sieltä näe lavalle, jolloin esiintyjät eivät pysty viittilöimään kuuntelutarpeitaan mitenkään. Siellä bändiläisten välinen etäisyys oli pisimmillään 16 metriä. Vielä vahvempia tunnistussignaaleja on, kun joku hengittää lähellä mikkiä tai vaikkapa maiskauttaa huuliaan. Onnistumisen kokemuksia voi saada siitä, kun esiintyjät tulevat lavalle, ja he ovat hetimiten tyytyväisiä kuunteluihinsa. Aikataulut olivat tiukkoja, materiaalia oli paljon ja bändi teki sovituksia lähes lennosta. Teknikkokin on ihminen, summaa Klasu. Aikataulujen vuoksi se ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Ja kun puhutaan korvamonitorimiksauksesta, tarvitaan nimenomaan järkevästi ryhmiteltäviä stereolähtöjä. Vuorovaikutus perustuu – vuoropuheluun! TV-hommissa ensimmäinen kuntoon laitettava asia onkin kommunikaatioyhteydet. Kalusto Ensimmäinen kriteeri on, että laitteiden tulee olla toimintavarmoja. Talkback TV-tuotannoissa TV-tuotannoissa ollaan paljon tilanteissa, joissa ei ole näköyhteyttä esiintyjiin. Yksi keskeinen osa työtä on oppia paremmin ennakoimaan tilanteita. Niiden avulla bändiläiset puhuvat kätevästi myös toisilleen, koska tyypillisesti lähes kaikilla on korvamonitorointi. Kun Klasu tekee töitä pidempään samojen esiintyjien kanssa, niin hän saattaa alkaa oppia erottamaan henkilöitä toisistaan joskus jopa pelkästään siitä, millaisella tatsilla he kytkevät talkback-mikin päälle. 20 www.riffi.fi 5/2019 jät yleensä näkee lavalla, jolloin kehonkielestä voi päätellä onko siellä tyypeillä kaikki hyvin, ja mitä tarvii muuttaa, jos jotain pitää säätää. Esimerkiksi TV:n laulukilpailuissa solistille puhuminen on tärkeää, ettei solisti tunne oloaan yksinäiseksi lavalle astuessaan. Sitten ovat vielä esiintyjät lavalla. – Monitorimiksaajalle, kuten muillekin esitystekniikan parissa työskenteleville, on tärkeää, että osaa käyttää työvälineitä. – Talkbackin käyttö on ilahduttavimpia työskentelyn tehostamiskeinoja, mitä on keksitty viime aikoina. Kun kommunikaatiosysteemi on valmis, ruvetaan mikittämään bändiä. Miksereissä joustavuus reititysten suhteen onkin avainasia. Monitorimiksaajan taitoja Tärkeä osa ammattitaitoa on oppia eri instrumentin soittajien tarpeita ja eri ihmisten erilaisia kuuntelutottumuksia niin, että saa rakennettua miksauksen juuri heille sopivaksi. Kun bändillä oli käytössä talkback-mikit, homma kävi sutjakasti. Niin kuin esiintyjillä, on hänelläkin huonoja päiviä ja joskus jännittää suoriutuminen sekä se, miten henkilökemia synkkaa esiintyjien ja muun työryhmän kanssa
Jos suorassa lähetyksessä taustanauha katkeaa, niin se on kyllä hyvin huono asia, Klasu kauhistelee. Joustavuus reititysten suhteen pitää olla hallittavissa, koska signaalia ehkä joutuu lähettämään eri paikkoihin. Kun kinkereille saapuu useita eri esiintyjiä omine langattominen laitteineen, täytyy jonkun huolehtia siitä, että ne kaikki mahtuvat toimimaan toisiaan häiritsemättä. Vielä muutama vuosi sitten Suomessa mentiin monilla festivaaleilla ihan mutu-tuntumalla: porukka tuli langattomien kanssa, ja ehkä katsottiin, että toimiiko ne tietyillä taajuuksia vai ei. Langattomat korvamonitorit muodostavat oman teemansa. Jos toinen kone kyykkää kesken kaiken, se lähettää pilottisignaalin toiselle koneelle, joka jatkaa hommaa. Myös Yamahan CLsarja on hyvää. Toimintavarmuuden takaamiseksi antennien ja antennikaapeleiden tulee olla hyviä. Esimerkkinä eräs vuotuinen iso musagaala, jossa kaikki musa tulee taustanauhalta, vaikka videokuvassa bändit soittavatkin lavalla. Lisäksi pitää pystyä hallinnoimaan aikakoodauksia ja muita ohjauksia. Avainasemassa on huolella suunniteltu taajuuskokonaisuus, jossa lähettimet eivät häiritse toisiaan. Shure johtaa nyt muita laitteiden laadun ja taajuuskäyttäymisen sekä hallinnan ja verkotettavuuden suhteen. Taajuuskoordinointi Akun Tehdas vastaa myös erilaisten festivaalien teknisestä toteutuksesta. – Koko signaalitien pitää olla laadukas ja toimintavarma. Taustanauhojen käyttö Klasun hommiin kuuluu myös taustanauhojen hallintaa. Langattomista laitteista Shure on tällä hetkellä niskan päällä verrattuna Sennheiseriin tai muihin. – Mun tän hetken ylivoimaisesti mieleisimmät mikserit ovat DigiCon SD 8 ja 10. Molemmat Abletonia pyörittävät tietokoneet on kytketty toisiinsa niin, että kun pääkoneen käynnistää se ohjaa midi-signaalilla myös toisen koneen käynnistymään. www.riffi.fi 5/2019 21 – Miksauspöydän avulla pitää pystyä hallitsemaan puhekommunikaatioyhteyksiä myös niin, etteivät kaikki kuule koko ajan kaikkia, vaan esimerkiksi puhuminen työtovereiden kanssa bändin soittaessa on mahdollista häiritsemättä bändiä. Prosessin aluksi hän käy etukäteen tapahtumapaikalla skannaamassa radio-olosuhteet ja laatii sitten tulosten perusteella taajuussuunnitelman. – Ilahduttavassa määrin festivaalijärjestäjät on alkaneet tilailla taajuuskoordinointia, koska langattomia laitteita vaan on niin paljon. Radioliikenteen täytyy olla laadukasta – kohinoita ja paukkeita ei suvaita. Hän onkin ottanut asiakseen kehittää vakaan playback-järjestelmän, jossa räkissä on kaksi tietokonetta omine äänikortteineen. 18-23 Klas Granqvist.indd 21 5.10.2019 14.52. Urakoiden myötä Klas on löytänyt myös omat henkilökohtaiset työkalusuosikkinsa. Tapahtuman aikana tilanteesta huolehtii Akun Tehtaalta nimetty taajuuskoordinaattori, jonka tehtävänä on pitää festivaalialueen langaton liikenne hallinnassaan. Se oli vähän sellaista viidakkomeininkiä, naurahtaa Klasu. Kun homma toimii, on kaikilla tarvitsijoilla toimivat ja ristiriidattomat taajuudet käytössään niin, että laitteet toimivat keskenään halutulla tavalla. Parina viime kesänä festivaaleilla käytettävien radiotaajuuksien ennakkosuunnittelu onkin työllistänyt Klasua yhä enenevissä määrin. Molemmissa koneissa pyörii itsenäinen Ableton-softa, joista ajettu audiosignaali menee yhteen Radialin A/B-vaihtimeen ja siitä päämikserin kautta PA:han. – On paljon suoria TV-lähetyksiä, joissa taustanauha ei kerta kaikkiaan saa katketa
TV-töiden lisäksi Klasulla on muutamia bändiprojekteja, joissa hän on monitorihommissa. Työssä saa kehittyä ammatillisesti: oppia monipuolisesti laitteista, ihmisistä ja sosiaalisista tilanteista. Musa tuli nauhalta ja laulut tuli livenä. Suunnitteletko äänikaluston hankintaa, mutta kaipaat vinkkejä laitteiston valintaan tai käyttöön. Viimeisten kymmenen vuoden ajalla Klasu on tehnyt monitorimiksausta muun muassa TV-tuotannoissa, kuten Voice of Finland (jossa on ollut mukana alusta, vuodesta 2011 saakka), SuomiLOVE, Tanssii tähtien kanssa ja Tähdet, tähdet. Jos sitten taustanauhan mukana soittaa oikeasti isompi bändi – esim. 22 www.riffi.fi 5/2019 Elämäni musiikkiteknikkona Klas Granqvist on työskennellyt äänentoiston parissa 20 vuotta. Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen konservatorio ostavat äänentoistoon liittyvän opetuksen Akun Tehtaalta. Talon monitoriteknikkona Vielä kymmenen vuotta sitten Klasu teki paljon enemmän festivaaleilla ”talon monitoriteknikon” hommia. Mukana kulkevat omat mikit, lavakaapelointi ja monitorointijärjestelmä – usein myös oma saliäänimikseri. Keikoilla käytettävä digimikseri on myös usein paikan pääl”Ammattiosaamiseen liittyy kyky tunnistaa omat kehittymistarpeensa.” Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertue Tarvitsetko musiikkiteknologiaa työssäsi tai kiinnostaako sinua muuten äänittäminen ja äänentoisto. – Se on kätevää ja helppoa, koska silloin moni asia on jo tehty valmiiksi. Heillä voi olla mukanaan myös oma monitoriteknikko, joka monesti toimii samalla bändin backlineteknikkona. Moninaiset TV-tuotannot ovat olleet merkittävä osa Klasun ammatillista kehittymistä ja erikoistumista. Työuraan mahtuu myös kauhukuvia kapeissa kierreportaissa isoja laatikkoja ylös-alas ähräten, sekä opettavaisia kokemuksia ulkoilmakonserteista, kun kamoja kärrätään pitkospuita pitkin Pyhätunturin Kuruun. Nimike viittaa henkilöön, joka operoi keikkapaikan tai -järjestäjän kamoilla hoitaen niillä eri esiintyjien tarpeita. Keikka ei ollut teknisesti haastava, mutta ”oli mahtavaa olla mukana tekemässä sitä”. Siellä pääsi painimaan ei-niin-huippuluokan kamoilla ”pärjäilytilanteissa”. Jo aika alkuvaiheessa Klasu huomasi, että monitoriteknikon tontti oli eniten hänen juttunsa. Kiitokset myös Riffi-lehdelle! Ei ilmoittautumista tule suoraan sinua kiinnostavaan esitykseen! 18-23 Klas Granqvist.indd 22 5.10.2019 14.52. – Mun mielestä sekä omavaraisuus että talon kamojen käyttö ovat ok: ne ovat vaan erilaisia tapoja työskennellä. Esimerkiksi Voice of Finland -ohjelmaa tehdessä kerran pystytetyt kamat ja oma työpiste ovat paikoillaan 3–3,5 viikkoa kerrallaan. Yksi opettavainen kokemus on ollut Äkäslompolossa ulkoilmamusikaalin tekeminen kolmena kesänä. Se myös nopeuttaa merkittävästi vaihtoja joillain suomalaisilla festareilla, joissa on vain yksi lava ja bän dien Klasun päätyö on Akun Tehtaalla Ylöjärvellä, jossa hän keikkatyön lisäksi tekee muun muassa taajuuskoordinointia ja -suunnittelua sekä vastaa ostopalveluopetuksesta. Opettajan pedagogiset opinnot hän teki Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 2011. Ne liitetään tapahtumapaikan PA:han. Oma uravalinta hahmottui vähitellen. Lukion jälkeen yliopistossa halu tehdä äänihommia kasvoi siihen mittaan, että tie vei opiskelijaksi Teatterikorkeakouluun Valoja äänilaitokselle, josta Klasu valmistui 2003. TV-ohjelmissa SuomiLOVE ja Voice of Finland – niin ei ole niin kriittistä, jos playback katkeaa. Kiinnostaako sinua musiikkiteknologia opetuksen välineenä. Bändi pystyy kuitenkin soittamaan biisin loppuun ilman nauhaakin yleisön häiriintymättä. Technopolis • Kuopio 30.10. Klasulla on käynyt työn kanssa hyvä tuuri, sillä hän tekee omaa ihannetyötään, jossa saa osallistua monenlaisiin projekteihin todella taitavien työtovereiden ja esiintyjien kanssa. 90 % ajasta hän on tehnyt monitorimiksaajan työtä. Omaravaisuus takaa osaltaan sen että keikkapaikasta riippumatta monitorointikin voidaan toteuttaa tutulla tavalla. Opiskelijat tulevat oikeaan työympäristöön opiskelemaan ammattilaisten ja ammattikäytössä olevien laitteiden kanssa. King’s Crown • Jyväskylä 31.10. vaihtoaika noin 20–30 minuuttia. ”Yötä poissa kotoa” -keikkavuorokausia on vuodessa tyypillisesti 150–200. Työväenmuseo Werstas 12.00 Äänentoiston perusteet |Topi Suuronen, Intersonic Oy 13.00 Studiotyöskentelyn perusteet | Solja Nieminen, msonic oy 14.00 Miksaus kotistudiossa ja livenä | Perttu Siren, Studiotec Oy 15.00 Langattomat ja livemikrofonit | Topi Suuronen, Intersonic Oy 16.00 Mikrofonityypit ja mikitystekniikat | Solja Nieminen, msonic oy 17.00 Teknologia musiikinopetuksessa | Perttu Siren, Studiotec Oy 18.00 Kysy asiantuntijoilta! Vastamassa Topi, Solja & Perttu PAIKKAKUNNAT OHJELMA Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertueen sinulle tarjoavat: Intersonic Oy, msonic oy, Studiotec Oy. Maksuton Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertue on juuri sinua varten! • Oulu 28.10. Kiinnostus olla mukana musahommissa vei hänet kuitenkin Nuorisokeskuksen Kasisalin studiolle hengailemaan Antti ”Kanttura” Kannelin kanssa, joka antoi Klasun toimia vähän apupoikana. Esimerkiksi kun me kierretään Ricky Tick Bandin kanssa, keikat on yleensä hoidettu talon kamoilla. Opiskelujen aikana Klasu teki freelance-keikkoja koko ajan, ja on sitten valmistumisestaan lähtien keikkailut äänija järjestelmäteknikkona. Esityksiä niistä kuitenkin aina syntyi. Sitten piti vain arvailla, mitähän tuokin soittaja haluaa kuunnella. Mukana on vain omat mikit ja ehkä korvamonitorit, jotka nekin joskus saatetaan ottaa talolta. Onhan tässäkin työssä myös huonoja hetkiä, mutta ne ovat niin murto-osa kokonaisuudesta, että työtään Klasu ei vaihtaisi mihinkään. – Bändi tuli lavalle, ja siinä oli sitten 30 minuuttia aikaa tehdä vaihto ja linjatsekkaukset. Unohtumattomin keikka Klasun tämänhetkisellä uralla on kuulemma vuoden 2007 Euroviisut Helsingissä. Osa keikoista on pidempään samassa paikassa olevia, kuten viikkoja kestävät TV-työt. Paikalle saattoi tulla artisteja, joista ei tiennyt ennestään yhtään mitään. Siinä oppii tosi paljon, kun joutuu käytännössä ”helteisiin tilanteisiin”: siinä oppii tulkitsemaan ihmisen kehonja elekieltä! Kaluston osalta trendi on ollut omavaraisuuden suuntaan. Teini-ikäisenä Lahdessa 1990-luvun alkupuolella Klasulla ei kuulemma ollut riittävää motivaatiota instrumentin harjoitteluun. Veturitallit • Tampere 1.11. Osa keikoista on yksittäisiä pistokeikkoja ja osa kiertueita, kuten vaikkapa artisteilla Ricky Tick Big Band, Julkinen sana ja Juha Tapio, joiden kanssa Klasu keikkaili taas kesällä 2019
tä, ja vaikka Klasulla olisi jo olemassa bändistä valmis monitorimiksaustiedosto, hän haluaa lähteä liikkeelle tyhjistä. Maksuton Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertue on juuri sinua varten! • Oulu 28.10. – Puhtaalta pöydältä lähteminen pitää omat korvat kaikkein virkeimpänä. Suunnitteletko äänikaluston hankintaa, mutta kaipaat vinkkejä laitteiston valintaan tai käyttöön. – Työelämässä ei tarvitse nöyristellä: ei lähdetä anteeksipyytelemään, että ”mä nyt oon vaan tällainen”. Technopolis • Kuopio 30.10. Osittain tämä on sukupolvikysymys ja osittain seurausta yhteiskunnallisen tietorakenteen muutoksesta, koska vaikkapa internetistä löytää paljon tietoa nopeasti, joskin internetistä haetun tiedon kanssa pitää olla kriittinen. Mutta nöyränä on kyllä syytä pysyä, koska ammattiosaamiseen liittyy kyky tunnistaa omat kehittymistarpeensa. Esimerkiksi monitorimikserissä ei välttämättä ole riittävästi kanavia stereokuuntelua varten, jolloin esiintyjien pitää pärjätä monokuuntelulla. u Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertue Tarvitsetko musiikkiteknologiaa työssäsi tai kiinnostaako sinua muuten äänittäminen ja äänentoisto. Työväenmuseo Werstas 12.00 Äänentoiston perusteet |Topi Suuronen, Intersonic Oy 13.00 Studiotyöskentelyn perusteet | Solja Nieminen, msonic oy 14.00 Miksaus kotistudiossa ja livenä | Perttu Siren, Studiotec Oy 15.00 Langattomat ja livemikrofonit | Topi Suuronen, Intersonic Oy 16.00 Mikrofonityypit ja mikitystekniikat | Solja Nieminen, msonic oy 17.00 Teknologia musiikinopetuksessa | Perttu Siren, Studiotec Oy 18.00 Kysy asiantuntijoilta! Vastamassa Topi, Solja & Perttu PAIKKAKUNNAT OHJELMA Musiikkiteknologia tutuksi -koulutuskiertueen sinulle tarjoavat: Intersonic Oy, msonic oy, Studiotec Oy. Kun mennään keikalle talon kamoilla, niin haasteeksi muodostuu, että aina välineet eivät olekaan sellaiset, kuin niiden keikkajärjestäjälle etukäteen toimitetun listauksen, raiderin, mukaan pitäisi olla. Lisäksi kun keikalla aina tarvitsee tehdä tiedostoon kaikenlaista pikku säätöä sinne tänne, niin parin keikan jälkeen se olisi jo niin solmussa, etten itsekään tietäisi, mitä kaikkea sinne oon tehnyt. Niissä on vielä paljon kehitettävää ja opittavaa ammattilaisellakin. Saa olla ylpeä siitä, mitä tekee ja osaa. Omina kehityskohteinaan Klasu näkee halun oppia toimimaan yhä paremmin erilaisissa, vaikeissakin tilanteissa. Veturitallit • Tampere 1.11. – Joskus omat tavat tehdä ja ajatella eivät ole tehokkaita, saati järkeviä. Alan tulevaisuus Alalla, ja omassa työssään, Klasu näkee teknisinä kehittämiskohteina taajuushallinnan (langattomuus), esityslaitekokonaisuuksien hallinnan (miksereiden ajo aikakoodin mukaan, MIDI, GPI ja GPO) sekä audioverkkojen hallinnan ja ymmärtämisen. – Salailu on vähentynyt tosi paljon – varsinkin live-äänentoiston kentällä. – Silloin vain pitää sopeutua toimimaan niillä pelimerkeillä, jotka on jaettu. Ilahduttava piirre alalla on nykyään se, että ihmiset avoimesti puhuvat ja jakavat ammatillisia kokemuksiaan. King’s Crown • Jyväskylä 31.10. Tärkeää on myös pyrkimys kehittää ymmärrystä siitä, että monesti muut tekevät asioita paremmin kuin itse. Suomessa ääniteknikoiden ammattitaitotaso on todella hyvä. Kollegoilta kannattaa ottaa täkyjä, ja vaan ”härskisti” apinoida ja kopioida hyviä käytäntöjä. Kiinnostaako sinua musiikkiteknologia opetuksen välineenä. Itse koetan kuitenkin pitää ”immateriaalioikeudet” kondiksessa muistamalla mainita, keneltä jonkin asian on kopioinut. Se on tehnyt hyvää alalle. Omien kehittymistarpeiden tunnistaminen ja tunnustaminen auttavat Klasua löytämään motivaation tehdä asioita ja kehittää itseään. Kiitokset myös Riffi-lehdelle! Ei ilmoittautumista tule suoraan sinua kiinnostavaan esitykseen! 18-23 Klas Granqvist.indd 23 5.10.2019 14.52. Ammattimuusikoille se ei useinkaan tuota ongelmia, vaan he ymmärtävät tilanteen ja osaavat mukautua siihen, kehuu Klasu työtovereitaan
Hirven matka Pohjanmaalta Helsinkiin ja Sibiksen ammattiopintoihin alkoi jazzin merkeissä, tosin takana oli pitkä jakso klassista pianoa musiikkiopistossa sekä TEKSTI: TOMMI SAARELA Lasse Hirvi – rytmimusiikin luottomies Jo vuosikymmeniä rytmimusiikin palveluksessa työskennellyt kosketin soittaja Lasse Hirvi on opinto vapaalla teatteri muusikon työstään. K U V A : JI R I H A LT T U N E N 24-27 Lasse Hirvi.indd 24 5.10.2019 14.54. Toisaalta kotiseudulla Pohjanmaalla hänellä oli omaa nimeä kantava tanssibändi jo kouluikäisenä, ja niistäkin keikoista palkkaa sai. No, vuosiluvut sikseen. 24 www.riffi.fi 5/2019 L asse Hirven, 54, ammattimuusikon uran lähtöpisteen voi kenties tarkentaa 30 vuoden päähän, jolloin hän istui ensimmäisen kerran monttuun tuuraamaan pianistia Helsingin Kaupunginteatterin ”Cats”-musikaalissa. – Laskimme äskettäin Sonja Lumpeen kanssa, että ekat keikat, joilta on jotain tienattu olemme tehneet yhdessä jo vuonna 1979. Ennen kiinnitystään Jyväskylän kaupungin teatteriin hän toimi pitkään Helsingin Kaupunginteatterissa. Sonja oli Kaustisen musiikkilukiossa, ja itse kävin peruskoulun yhdeksättä luokkaa. Ja koko ajan on siinä sivussa tehnyt kaikenlaista muutakin ”musiikin jokapaikanhöylän” hommaa. Pianisti Lasse Hirvi vei Helsingissä käynnistämänsä lauluklubin mukanaan Keski-Suomeen. Siitä lähtien olen koko ajan keikkaa tehnyt, eli siinä mielessä voisi sanoa, että nyt onkin jo 40-vuotistaiteilijajuhlani, Hirvi hymyilee. ”Kapun lauluklubi” kokoontuu jyväskyläläisessä kulttuuriravintola Vakiopaineessa
– Soitinpuolella merkittävin syrjähyppyni pianosta on jazzurku, jollaisena käytän digitaalisesti mallinnet tua Hammondia. Helsingin ajalta produktioita on aivan Kamat tarpeen mukaan Muusikkona Lasse Hirvi näkee itsensä ennen muuta pia nistina, ei niinkään kosketinsoittajana – synavelhosta pu humattakaan. Alan virkoja ei Suomessa monta ole, joten tilaisuuteen kannatti tarttua, vaikka välimatkaa kotoa työpaikalle kertyikin. Toisaalta teatterimuusikon työssä sekin kutkuttaa, että musiikki, jonka eteensä saa ei välttämättä aina olekaan valmiiksi rakasta ja tuttua. – Muita nuotinnossoftia en ole oikeastaan käyttänyt kään, ja ennen Sibeliusta kirjoitin käsin. – Kyllä sekin, mutta ei perusrokki vaan taiteellisempi ja kunnianhimoisempi progressiivinen rock. liian monta lueteltavaksi, mutta matkan varrelta mieleen nousevat nopeasti esimerkiksi ”Next to Normal”, salsamusikaali ”Mambo Kings” sekä Tom Waitsin säveltämä ”Black Rider”. Teatterimusiikissa Hirveä viehättää se, että samalla kun nykypäivän musikaaliin tuodaan roppakaupalla rytmija rockmusiikin sävyjä, niihin yhdistyy jostain sieltä progen suunnasta tuttuja elementtejä, kuten korkea laatu ja taiteellinen kunnianhimo – on tahtilajien vaihdoksia, hidastuksia, modulaatioita ja muita klassisia keinoja. Omiakin keikkailevia bändivirityksiäkin perusteltiin jazzahtavan progen sektorille. – Tässä on koko ajan riski joutua tekemisiin kaikenlaisen musiikin kanssa, myös sellaisen josta ei lähtökohtaisesti tykkää, Hirvi paljastaa todeten, että tämä vaihtelevuus onkin työnkuvan paras motivaattori. Demojen tekemiseen Hirvi käyttää Garagebandia ellei sitten Cubasea. www.riffi.fi 5/2019 25 paljon keikkoja niin tanssikuin kansanmusiikkipuolella. Ensimmäistä kapellimestarin keikkaa hänelle tarjottiin jo vuotta myöhemmin Linkolan säveltämään ”Kallion kimallus” -musiikkinäytelmään, josta tulikin 1990-luvun alun teatteriyleisön kestosuosikki. Vauhdissa kyytiin Lasse Hirven varsinainen ammattimuusikon ura alkoi siis tasan 30 vuotta sitten, kun Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina toiminut Jukka Linkola hälytti parin päivän varoitusajalla Sibiksen jazzosaston piano-opiskelijan tuurauskeikalle ”Cats”-musikaalin pianopulttiin. Toki progebändiaikoina Moogit ja muut kin syntikat tulivat tutuiksi, mutta kun nykyään ”töissä” eli teatterissa käytetään työpaikan kamoja, kotioloihin riittää Yamahan Clavinova, joka antaa mahdollisuuden treenaamiseen ja arrailuun kuulokkeiden kanssa vaikka yöaikaan, perheenjäsenien häiriintymättä. Homma taisi mennä putkeen, sillä Hirvi jäi orkesterimonttuun pysyvästi. Jazz, klassinen, kansanmusiikki ja tanssimusiikkikin kulkivat siis nuoruusvuosina rinta rinnan – ainoastaan rock ei musiikinlajeista tainnut olla niin tapetilla. Kaikkiaan Hirvi ehti työskennellä HKT:ssä ”vakituisena pätkätyöläisenä” peräti 25 vuotta, ja osallistui ohessa myös Kansallisteatterin ja Ryhmäteatterin produktioihin. – Se on taiteellisesti tinkimätöntä, koska sitä voidaan tehdä musiikin ehdoilla. Kansanmusiikista ja 2-rivisen harmonikan parista Hirven soitannollinen matka alun perin käynnistyikin. Jyväskylänkin teatterimontussa pianosoundit napataan linjasignaalina Korgin Kronoksesta. Tänä syksynä Jyväskylän pestin vastaanottamisesta tulee kuluneeksi viisi vuotta, joskin Hirvi on ollut viime syksystä opintovapaalla, ja jatkaa vielä vapaata työloman merkeissä. Hirven mielestä nykymusikaali onkin usein ”musiikkia parhaimmillaan”. Tutustuminen musikaaliklassikoihin – esimerkiksi ”West Akustista pianoa ei nykypäivänä musikaaleissa enää kuulla. Emerson, Lake & Palmer ja muut kiipparivetoiset brittiprogebändit – esimerkiksi Yes, Genesis ja Gentle Giant – olivat kova sana Hirvelle silloin, ja ovat vieläkin. Niiden jälkeen kolahtivat Frank Zappa ja John McLaughlinin Mahavishnu Orchestra. KUVA: JIRI HALTTUNEN 24-27 Lasse Hirvi.indd 25 5.10.2019 14.54. Riskejä ja yllätyksiä Vietettyään neljännesvuosisadan pitkälti yhden helsinkiläisteatterin luottopianistina, Hirvi sai jokunen vuosi sitten vihiä Jyväskylän kaupunginteatterissa vapautuvasta kapellimestarin paikasta. Ja sen rinnalla myös jazzrock – tai popjazz, joksi sitä silloin kutsuttiin. Minulla oli jossain vaiheessa kvintetti, jossa soitin uruilla 1960–70lukujen boogalootyyppistä musaa. Aloin ottaa näitä datahommia haltuun vasta 2000luvulla. Sovitukset syntyvät nykyään Si beliusohjelmistolla. Linkolan musa on aina ihan mahtavaa! Jyväskylässäkin Hirvi on saanut olla tahtipuikon varressa hienoissa kotimaisissa teoksissa, esimerkiksi Iiro Rantalan säveltämässä musikaalissa ”Ansa”, jota on esitetty myös nimellä ”Patukkaooppera”. Clavinovan kosketus on flyygelimäinen, ja päin vas toin kuin akustiseen vastineeseensa, digitaalisoittimeen Hirvi saa kytkettyä ulkoisiakin äänilähteitä, vaikkapa mu siikkia suoraan Spotifysta. Biisien tekstit ovat Heikki Salon. Hirvi sanoo olleensa onnekas, että on saanut olla kaikki nämä vuodet tekemässä musikaaleja, joissa on saanut sovittaa ja soittaa ”hyvää musaa”. – Ja kotimaisista esimerkiksi ”Peter Pan” ja muutkin Jukka Linkolan jutut. Teat teritöiden sivussa hän keikkaili bändinsä kanssa ja ehti jossain välissä käydä valmistumassa Sibelius-Akatemian jazzosastoltakin. Musikaaleissa biisit itsessään eivät tähtää hittimyyntiin, joten niitä ei tarvitse tuotteistaa eikä yksinkertaistaa sellaisiksi, että varmasti menevät normikansalaiselle radiokuuntelussa läpi
– Eihän levyjä ainakaan myyntiä varten enää tehdä, kun niiden ostaminen ei tunnu kiinnostavan juuri ketään, Hirvi puuskahtaa. – Jamalin tulkinnoissa on vahva draamallinen kaari, hän käyttää rohkeasti hyväkseen nyansseja ja tilaa, mikä on poikkeuk sellista mainstream-jazzissa. Niissähän soittokäytäntö on sellainen, ettei ole järkeä kirjoittaa auki jotain rumpu iskuja. – Tulin perheelliseksi jo varsin nuorena, niin vakituinen leipäpuu on ollut tarpeen eikä ole tarvinnut kituuttaa vapaana taiteilijana. Sen musan toimivuus ja uskottava soundi perustuu soittajien omaan tulkintaan. Halusin päästä taas kärryille siitä, mitä uutta on tapahtunut – esimerkiksi musiikkiteknologian ja tuottamisen mutta myös markkinoinnin sekä koko nettija somemaailman saralla. Jazzin rinnalla suuriin rakkauksiin kuuluu lattarimusa, etenkin afrokuubalainen. Myös Hirvelle itselleen trio on jazz-kokoonpanoista mielekkäin. Jatsin syvin olemus Teatterissa tapahtuvan vakityön rinnalla on koko ajan kulkenut jazz – muodossa tai toisessa. Hirvellä on ”tolkuttomasti” pianistisuosikkeja, joista hän suostuu poimimaan kolme: Herbie Hancockin, Bud Powellin ja sokerina pohjalla Ahmad Jamalin. – Salsaa ei vaan pääse soittamaan juuri missään, Hirvi harmittelee. Ainoastaan New Yorkissa on parempi jäädä katsomon puolelle, taso on siellä niin kova, Hirvi hymähtää. Tietoa hakemassa Lasse Hirven Sibis-opiskelut ottivat aloittamisesta valmistumiseen kuusitoista vuotta, toisaalta valmistumisen tahtiin vaikuttivat ymmärrettävät hidasteet armeijasta kiireiseen keikkailuun. Hirvi kokee, että teatterin ohessa muusikkouttaan täytyy saada toteutettua muillakin tavoilla. Ja niitä muita juttuja on ollut helpompi tehdä, kun teatterista on saatu vakituinen leipä. Ja sitten taas joku tyylillisesti selvä rockmusikaali voi olla hyvin viitteellisesti nuotinnettu. – Noista aiemmista opinnoistani alkoi olla jo niin kauan aikaa, että musiikkibisnes on ehtinyt muuttua tällä välillä todella paljon. Opiskeluaikoina oli intohimoja itsenäiseen jazz-taiteilijan uraankin, mutta teatterimusiikki vei mennessään – eikä Hirvi ratkaisuaan nyt jälkeenpäin osaa katua. Jamalin 1950–60-lukujen trio, jossa oli rumpalina Vernel Fournier, soitti todella hiljaa mutta mielettömällä imulla ja svengillä. Bändilevynkin teko käy toisinaan mielessä, mutta albumille pitäisi löytää muukin pointti kuin pelkkä dokumentointi. Hirvi paljastaa, että maailmalla matkustellessaan hän hyppää ilman muuta lavalle, jos vastaan tulee jazzklubi jossa on jamit meneillään. – Tykkään tehdä omia keikkoja ja häärätä omia projekteja, ja kaikessa sellaisessa nämä jatko-opinnot voivat jelpata paljonkin. – Vaikka tykkään säestää ja olen säestäjäksi profiloitunut, pidän pianotrion muotokielestä ja siitä, että taajuuskaista keskialueista ylärekisteriin on täysin omassa käytössäni, siellä ei ole muita melodiatai sointusoittajia. Teoksen musiikki on Hirven suosikkeja. K U V A C H A R L O T T E E S T M A N W E N N S T R Ö M 24-27 Lasse Hirvi.indd 26 5.10.2019 14.54. Nyt virkavapaalla ollessani keikkailen, sävellän, treenaan ja ”Next to Normal” -musikaalin bändiharjoitukset käynnissä Lasse Hirven johdolla vuosikymmenen alussa. – Olen soittanut Lontoossa Ronnie Scott’silla ja vaikka missä. Hirvi on alun perin valmistunut musiikin maisteriksi Sibiksen jazz-osastolta vuonna 2002. – Se miten soittimet on orkestroitu, miten kuorot on kirjoitettu… maailmanmusikaalithan voivat olla tosi tarkkaan ja ajatuksella viilattuja. Opintovapaallaan Hirvi on päivittänyt osaamistaan ammattimuusikoille tarkoitetussa Metropolian jatkokoulutusohjelmassa. – Brasilialaistahan voi soittaa vaikka firman kokkarikeikoilla, se liippaa niin läheltä jazzhommia, mutta afrokuubalaisessa musiikissa asetukset ovat aika erilaiset, jo kokoonpanosta lähtien. 26 www.riffi.fi 5/2019 Side Storyyn”, ”My Fair Ladyyn” ja ”Sound of Musiciin” – on ollut hyvin opettavaista. Jazzin saralta Hirvi on julkaissut yhden soololevyn ja liidaa nimeään kantavaa trioa
Sata laulajaa Jo pitkään yksi tärkeimpiä teatterimusisoinnin ulkopuolisia henkireikiä Hirvelle on ollut lauluklubitoiminnan pyörittäminen. Kainalossa Bianca Morales. Hirven mielestä harjoituspianistin tehtävänä on luoda laulajille selkeä kehys, jossa työstää materiaa lia kohti esityskuntoa. Klubitoiminta jatkuu tällä hetkellä molemmissa kaupungeissa, niin Jyväskylässä kuin Helsingissäkin. Eli monta rautaa on tulessa. Siinä pitää vain olla tark kana, ettei astuta sen rajan yli että loukataan säveltäjän näkemystä. Hirvi laskeskelee, että klubeilla on käynyt solistivieraita vuosien mittaan yhteensä jo satakunta. Ei kuitenkaan niin vireäksi, etteikö sekaan olisi mahtunut säännöllisesti toimiva ”Kapun lauluklubi”, joka otti tukikohdakseen paikallisten kulttuuriravintoloiden ykkösen, Vakiopaineen. Neliäänisessä kuorossa esimerkiksi altto ja te nori saattavat jakautua laulupartituurissa vielä pariin eri stemmaan, jolloin lauletaan siis jo kuusiäänisiä sointuja. Amerikkalaisen rytmimusiikin helmiin – swingistä ja lattarista vanhaan rokkiin ja souliin – perustuva musikaali ”Hairspray” viime vuosikymmenen puolivälistä kuuluu Hirven teatterikapellimestarointien rakkaisiin muistoihin. Silloin on tärkeintä huomioida partituurin musiikillinen ydin sekä karsia epäolennaisia koruja ja tiluja. Esiintyjinä on nähty hyvinkin erilaisissa genreissä vaikuttavia valtakunnan huippunimiä, kuten Aili Ikonen, Maria Ylipää, Sami Saari, Sami Pitkämö, Pauli Hanhiniemi, Johanna Försti, Maria Lund, Eino Grön, Jorma Uotinen… Parikin kertaa kuukaudessa järjestettävän klubin konsepti on Hirven mukaan siinä mielessä haasteellinen, että joka kerta täytyy tsekata haltuun uusi ”kokoillan” ohjelmisto solistin mukaan. Klassisemmissa orkesterimusikaaleissa Hirvi sen sijaan toimi yleensä harjoituspianistina eli ”likaisen työn tekijänä”, jonka tehtävänä on markkeerata ka pellimestarille, ohjaajalle ja laulajille yksinään kokonais ta orkesteria viikkokausien mittaisen harjoitusperiodin ajan, siihen saakka kun oikea orkesteri instrumenttei neen laskeutuu paria viikkoa ennen ensiiltaa teatterin monttuun. Eli tavallaan se kaikkein yksinkertaisin musa on minulle vierainta, Hirvi hymähtää. www.riffi.fi 5/2019 27 olen ajatellut edistää ehkä myös pedagogisia opintoja. Hirven mukaan teatteri on muusikkopiireissä ha luttu työpaikka: keikkamesta ei vaihdu joka ilta, matka kotoa keikalle on aina yhtä lyhyt, roudata ei tarvitse, työaika on mukava, puitteet erinomaiset ja soitettava musiikkikin monesti mitä parhainta. Varsinkin kun kuuntelemaan tuleva porukka on aika valikoitunutta, ja heidän vaatimustasonsa on korkealla. Yksi sen esiasteista oli Hotelli Seurahuoneen jazzklubi, jossa Hirvi soitti vaihtuvien soitinsolistien kanssa. Esimerkiksi äänien kestoista pitää syntyä yhteisym märrys, ja varsinkin konsonanttiin loppuvien fraasien kanssa työskentely on äärimmäisen tarkkaa. Hirvelle itselleen uutta ohjelmistoa lauluklubeissa on yllättäen se, jos solisti haluaakin vetää tuoreempaa suomipoppia. – Tunnelma on intensiivinen, joten siinä ei voi fuskata. – Ei kannata yrittää soittaa kaikkea mitä pianonuot tiin on kirjoitettu, kysehän on laulajien harjoittamisesta. – Minulla ei ole mitään tuntumaa siihen musiikinlajiin. Klubin perusidea on yksinkertainen: solisti vaihtuu joka kerta mutta säestäjä on sama. Monimutkaista satsia Suuren näyttämön musikaaleissa kuorot ovat isoja, Helsingin Kaupunginteatterissa jopa kolmenkymme nen hengen vahvuisia, ja mitä isompi ensemble sen tarkempaa pitää köörilaulannan olla. K U V A : T O M M I S A A R E L A 24-27 Lasse Hirvi.indd 27 5.10.2019 14.54. Kolikon kääntöpuolella teatterissa soittavalta vaa ditaan poikkeuksellisen laajaalaista muusikkoutta: pit kälinjainen klassinen musikaalimusiikki asettaa uusia haasteita montussa työskentelevälle rytmimuusikolle, vastaavasti klassisesti koulutettujen jousisoittajien ja puhaltajien täytyy hallita rytmimusiikin tyylit, käytännöt ja fraseeraustavat. u Partituurin ytimessä Helsingin Kaupunginteatterin vuosinaan Hirvi nähtiin kapellimestarina tyypillisesti sellaisissa produktioissa, joiden tyylilaji on rytmisempi ja yhtye pienehkö. Hirven klubi-isännöinti käynnistyi Helsingissä kymmenisen vuotta sitten nimellä ”Sanat ja sävelet Solmussa”. Niissä johtaminenkin tapahtuu luontevasti pianon takaa, ei orkesterin edessä puikkoa heiluttaen. Ja vaikka kyseessä ei olekaan konsertti, yleisö tapaa istua hiiskumatta. En kuuntele sellaista, sillä se ei kerro minulle mitään. – Olenkin sanonut suomentajille että kääntäkää niin kuin hyvältä tuntuu, me säädämme harjoituksissa rytmitystä, jos käännös ei istu. Siirryttyään Jyväskylään Hirvi havaitsi sisä-Suomen pääkaupungin musiikkielämän varsin vireäksi. Hirven mukaan kuoron äänet on tapana jakaa vasta harjoituksissa, ja joskus laulusatsi on hyvinkin monimut kaista. Angloamerikkalaista alkuperää olevien musikaali en lauluharjoituksissa joudutaan lisäksi painimaan fra seerauksen kanssa, sillä taidokkaistakin käännöksistä huolimatta suomea voi olla hankala rytmittää englan ninkielellä tehtyihin alkuperäissävellyksiin. Toki jos huomaan, että laulaja alkaa pudota kelkasta, niin voin alkaa tukea laululinjaa soittamalla kappaleen melodiaa
010 320 7440, info@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi HUGHES & KETTNER Black Spirit 200 Floor – UUTUUS! Kätevä lattiaversio suositusta Black Spirit 200 -vahvistimesta. 010 320 7475, f-kuopio@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi BEYERDYNAMIC Lagoon ANC – UUTUUS! Premium-tason langaton Bluetoothvastamelukuuloke. 399 € Tampereen Musiikki, Musiikki Aartio Oy Kuninkaankatu 13, TAMPERE (03) 222 5570, info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Crumar Seven Vintagea modernisti mallintava keikkapiano. F-Musiikki Kuopio, Kuninkaankatu 21, KUOPIO Puh. 28 www.riffi.fi 5/2019 n näyteikkuna Seuraava julkaisupäivä 4.12.2019 ilmestyvässä numerossa 6/2019. 1 899 € Vantaan musiikki, Peltolantie 2, VANTAA 010 439 3730, info@vantaanmusiikki.fi www.vantaanmusiikki.fi NUX NMP4 • langaton jalkapedaali AC-50:n rumpukoneen ja luupperin ohjaamiseen NUX Stageman AC-50 • akustisen kitaran vahvistin • sisäänrakennettu rumpukone ja luupperi • 20 eri rumpukomppia • 40 muistipaikkaa luupeille 395 € 89 € 28-31 Näyteikkuna 519.indd 28 8.10.2019 21.07. 899 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Keskusmusiikki Lahti Oy Hämeenkatu 23, LAHTI (03) 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi 859 € Odotetut Fender-uutuudet ovat saapuneet! Fender Vintera 60’s Mustang Bass Fender Vintera 50’s Stratocaster Tammer-Piano ja Soitin Ky, Pinninkatu 26–28 TAMPERE, (03) 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi Juggernaut HT7 Pro Djent-genren edelläkävijän, Misha Mansoorin signaturekitara! Mataliin vireisiin ja tekniseen soittoon suunnattu erityismalli. NYT 749 € F-Musiikki Espoo, Finnoonlaaksontie 9 (kauppakeskus Merituuli), ESPOO Puh. Langaton valmius. Ladattava akku. F-Musiikki Helsinki, Kaisaniemenkatu 7, HELSINKI Puh. 010 320 7480, f-espoo@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi YAMAHA THR30II Wireless – UUTUUS! Uusi versio suositusta THR-kitaravahvistimesta. Bluetooth. F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. 489 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Kaikki klassikkosähköpianosoundit sekä laadukas koskettimisto samassa tyylikkäässä kuoressa
579 € PRS SE Standard 245 Tobacco Sunburst St. Ruusupuuotelauta ja kaksi humbuckeria. Ilmaiset toimitukset. F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Matonin omalla kaksoismikkisysteemillä tai ilman. Kokomahonkinen runko ja kaula. 010 3207 400, f-vantaa@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi CASIO PX-S1000 -digitaalipiano – UUTUUS! Kompakti ja monipuolinen digitaalipiano täysikokoisella vasarakoneistolla. www.riffi.fi 5/2019 29 Varaukset / lisätiedot: • puh. Pianosovitukset, sanat ja soinnut. F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Pyydä tarjous! 28-31 Näyteikkuna 519.indd 29 8.10.2019 21.07. 34,90 € F-Musiikki Turku, Viilarinkatu 1, TURKU Puh. Useita värejä. Tornion Musiikki Oy Eliaksenkatu 11, TORNIO (016) 480 450, tornionmusiikki@gmail.com www.tornionmusiikki.com Paul Reed Smith palaa siihen mistä kaikki alkoi 1985. Tule tutustumaan Nummelan myymälään. 649 € F-Musiikin myymälöistä ja verkkokaupasta. Paul’s Sound Oy, Joukolankuja 2, NUMMELA 010 281 3730, myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi 1 835 € Yamaha DZR315-D aktiivi-PA-kaappi • 15" 3-tie 2 kW -kaiutin, 31 Hz – 20 kHz, 143 db SPL • soundaa todella hyvälle, Dante Soitin Laine Oy Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi X-Audion PC-äänityöasemat musiikintekijöille. DLX Deluxe Music Hermannin rantatie 10 HELSINKI 0207 282 250 www.dlxmusic.fi DLX-hinta: 699 € Arturia AudioFuse 8PRE – Korkeatasoinen 8-kanavainen äänikortti/ADAT laajennin ja USB-C äänikortti. Näistä aineksista lähti ja lähtee edelleen todella iso TONE. 010 320 7460, f-turku@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi 39,90 € PURE TONE -ukulelepaketti Paketti sisältää sopraanoukulelen, kantopussin sekä englanninkielisen Absolute Beginners -soitto-oppaan. F-Musiikki Vantaa, Antaksentie 4, VANTAA Puh. 040 501 2745 / Lauri Paloposki• s-posti: lauri.paloposki@riffi.fi Delta Sound Ajurintie 18 NUMMELA 050 302 1035 www.deltasound.fi Maton EBG808TE Tommy Emmanuel ja muita malleja Hinnat alkaen Nyt niitä saa Suomesta: huippulaadukkaita, Australiassa käsintehtyjä kitaroita. Värit: musta, valkoinen ja punainen. 010 320 7490, f-tampere@f-musiikki.fi www.f-musiikki.fi Suuri POP Toivelaulukirja 6 – UUTUUS! Populaarimusiikin helmiä seitsemältä vuosikymmeneltä. 1 250 € Source Audio Ventris Dual Reverb Markkinoiden monipuolisin kaikupedaali! Saatavana heti: Musamaailma Helsinki Liisankatu 18 Musamaailma Turku Brahenkatu 5 www.musamaailma.fi 443 € F-Musiikki Tampere, Kauppakeskus Veska, Saapastie 2, PIRKKALA Puh