Nro 2-2026 Hinta 18,80 € ”Äänen teoria on kaiken ydin.” ”Sessioissa ei koskaan tiedä päätyvätkö ne biisit mihinkään vai eivät.” ”Harjoitellaan hyvin, mennään studioon ja soitetaan – niin kuin aikoinaan oli tapana.” UFO MUSTONEN Ville Kauhanen Jimmy Haslip AUSTRIAN AUDIO OC-B6 – bassor umpu soikoon!
Dare to try. Riento ® Acoustic D-Series with Lens Resonance System ® Developed in Finland ● Made in Finland & EU www.rientoguitars.com NE W 11 .20 .9 .2 02 6 22nd International Zoran Dukić & Aniello Desiderio Pe 18.9.2026 klo 19 Pyynikkisali, Tampere Ennakko 28/22 €, ovelta 35 € Koko ohjelma: www.tgf.fi
Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Larry DiMarzio Anssi Eriksson Martin Berka Kalle Heino Timo Koskinen Jaakko Kulomaa Anssi Liljeström Antti Rastivo Juha Seila Miika Storm Jan-Olof Strandberg Topi Suuronen Vilma Timonen Ari Vanha-Majamaa Tommi E Virtanen Timo Östman Nettityöryhmä: Anssi Eriksson, Jaakko Kulomaa, Timo Koskinen, Timo Östman, E liel Viitala, Tommi E. 52 Legator Ninja N8FSS MS – ääriominaisuuksia äärimetalliin. Uusimman irtonumeron voi tilata myös toimituksesta hintaan 18,80 € sis. Se on paljon enemmän kuin mekaaninen suoritus tai äänite.” – Jussi Liski YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. postikulut. Siihen kuuluu paljon muutakin, kuten valot ja äänimaailma sekä tietenkin yhteys yleisön kanssa. HAASTATTELUT & ESITTELYT 6 Ville Kauhanen – ääntä isoille areenoille 18 Ufo Mustonen – laulun voi kyllä pusertaa päivässäkin valmiiksi 22 Janne Louhivuori ja The Lovematches – Hurriganesia akustisesti 24 Jussi Liski – Omin paikkani on yleisön edessä 27 Pakkasukko Blues N’Jazz – valonpilkahdus kaamokseen 30 Matteo Mancuso – En vielä tänäkään päivänä osaa soittaa plektralla! LUKUPALAT 10 Ajankohtaisia uutisia • levypoimintoja • kirjasuosituksia • tuoteuutuuksia SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 32 Jimmy Haslip – huipulla yhä! 36 Elämäni kitarat: Tuomas Metsberg – kitara, piuha ja vahvistin KÄYTTÖTESTIT 40 Ortega Tourplayer – klassisia soundeja keikalle 42 Riento Acoustic – linssikansi nyt teräskielisissä kitaroissa 44 Strymon Fairfax – soundi vuosien takaa 46 Engl E725 Ravager IR & E658 Steve Morse 20w – murinaa kaikilla mausteilla 49 Darkglass Microtubes 500 ja Infinity 500 – analogisena vaiko digitaalisena. klo 9–16) Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. 040 501 2745 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka: , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. 31. Riffin irtonumeron hinta on 18,80 €. 040 501 2745 (ark. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, joiden hinnat voit tarkistaa osoitteesta: www.riffi.fi/verkkokauppa. Irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Virtanen Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 54 Radial Highline – pedaalit balanssiin 56 1010music BENTO – samplaajan työasema 60 Waldorf Protein – retroa wavetable-synteesiä 63 Proel Digipad8 – tästä se alkaa 66 Sennheiser HD 480 Pro – asiaa ammattilaiselle 67 Austrian Audio OC-B6 – pelkkää asiaa 68 JBL SRX900 – klubi tai areena, kyllä hoituu! GRANDE FINALE 70 Tuumia verstaalta – Slow cooked wood, pitkään haudutettua koivua 72 Muusikkona maailmalla – Andy Timmons, uutta kohden! 74 Alangon päiväkirja – Kannustava kevätsaarna 24 ”Live-esitys on kaikkien osien summa. 2026 julkaistaan neljä Riffin printtinumeroa. Paperilehden tilaajat saavat Riffin näköispainoksen lukuoikeuden Lehtiluukkupalveluun vuoden 2026 ajaksi. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 65 € (ensimmäinen neljän numeron jakso) ja määräaikaisena neljän numeron jaksona 76 €. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. 040 501 2745 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset: Puh. www.riffi.fi 2/2026 3 SISÄLTÖ 60 32 6 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KANNEN KUVA: VILMA TIMONEN Dare to try. Riento ® Acoustic D-Series with Lens Resonance System ® Developed in Finland ● Made in Finland & EU www.rientoguitars.com NE W 11 .20 .9 .2 02 6 22nd International Zoran Dukić & Aniello Desiderio Pe 18.9.2026 klo 19 Pyynikkisali, Tampere Ennakko 28/22 €, ovelta 35 € Koko ohjelma: www.tgf.fi
Sitten huomattavan taidokkaat ja oman erityisalueensa läpikotaisin tuntevat muusikot kukin vuorollaan esittelivät mihin kaikkeen tärkeimmät uutuusmallit pystyivätkään. Tämän mahdollisti Messe Frankfurtin tapa kutsua eri maista toimittajia paikalle ja vastata matkan kustannuksista joko osittain tai kokonaan. 4 www.riffi.fi 2/2026 ÄÄTOIMITTAJALTA V uosi oli kenties 1998, mahdollisesti 2003 tai 2008, saattoi se olla myöhemminkin. Ja hämmästyttävän usein nämä henkilöt päivystivät edelleen itse messuosastolla silloinkin, kun firmasta oli kasvanut alan mahtitekijä. Olisinhan voinut vaikka kysyä, mistä hän sai idean soittaa valtameren taakse syntikkapioneeri Tom Oberheimille keskustellakseen mahdollisuudesta kehittää jokin yhteinen kieli, jolla eri valmistajien soittimet voisivat keskustella keskenään. Kuten aina, pääjohtaja Ikutarō Kakehashi (1930 – 2017) itse toivotti monikansallisen journalistijoukon lämpimästi tervetulleeksi Rolandin vuotuiseen lehdistötilaisuuteen Frankfurtin musiikkimessuilla. Moni toimittaja saapui tilaisuuteen suoraan lentokentältä ja Rolandin tarjoama kevyt aamupala maistui sekin. Vaan enpä tajunnut tarttua tarjoukseen haastatella häntä Rolandin täyttäessä tasavuosia. Sekä taidokkaita muusikoita, joilta saattoi demon päätyttyä käydä kysymässä, miten tuo yksi juttu oikein soitetaan. Miniluennot, workshopit, ja digitaaliajalle tultaessa ohjelmistojen ja miksereiden avoimet käyttökoulutukset osastoilla muodostivat oleellisen osan alan omaa vapaata sivistystyötä. Sanottiin, että jos haluaa tavata kätevästi kotimaan kaikki soitinkauppiaat, kannattaa jäädä seisoskelemaan rullaportaiden juurelle kuutosja kasihallien väliin – kyllä ne siitä kapeikosta kulkivat päivän mittaan jompaan kumpaan suuntaan! ••• Kertyneiden kilometrien määrää on turha arvailla, mutta MusikMessen ja sen kainaloon kasvaneen Prolight & Soundin käytävät tuli koluttua läpi monta kertaa jo ennen Riffin perustamista, ja lähes jokaisena vuonna lehden 30-vuotisen julkaisun aikana. Kirsikkapuiden kukkiessa. Internetiä ei vielä ollut, eikä se edelleenkään pysty korvaamaan kaikkea sitä mihin messut tapahtumamuotona parhaimmillaan ylsivät. Frankfurtissa olen saanut tavata lukuisia audiolaitteiden suunnittelijoita ja soitinrakentajia, ihmetellyt uudenlaisia rakenneratkaisuita, tankannut insinöörioppia yksittäisen aparaatin tai kokonaisen teknisen järjestelmän toimintaperiaatteesta ja niin pois päin. Siinä vihellettiin silloin midi-standardin syntysäveliä nimittäin – sulassa sovussa kovan kilpailijan kanssa. ••• En tullut koskaan ajatelleeksi, että säntillisesti – arvatenkin räätälimestarin käsin ompelemaan – pukuun sonnustaunut herra Kakehashi, suurinpiirtein isäni ikäluokkaan lukeutuva jäyhä herrasmies, kääri messujen jälkeen tehtaalla omatkin hihansa ja tarttui suunnitteilla olevan syntikan koekytkentälevyyn insinöörikuntansa kanssa, noin kuvaannollisesti ainakin. Hänen uransa oli alkanut 1960 yrittäjänä rumpukoneita ja urkuja valmistaneen Ace Tonen puitteissa, ja johtanut 1972 perustamaan Rolandin ja hieman myöhemmin sen rinnalle Bossin. Huhtikuu kuitenkin, ja kirsikat kukassa. Linkkinä messuille toimi pitkään Saksalais-SuomaHiljentyneen messukäytävän ajaton autius (2025). Kukoistuksensa huipulla Frankfurtin messuilla näki poikkileikkauksen alasta aina pienimmästä nippelistä järkälemäisimpään järjestelmään. Vuorovaikutusta, sitä juuri. Musiikillinen viihdearvo oli korkea ja tarjotun teknisen tiedon määrä huima. Ja usein myös jokin pieni muistoesine: vähän prameampi kuulakärkikynä, Rolandin logolla leimattu paperipaino, rintataskuun sopiva käyntikorttikotelo… Tuollainen masutus näyttää nykyihmisen silmin ehkä kummalliselta, mutta viime vuosisadan lopulla se oli osa yleistä huomaavaisuutta ja sitä se oli vielä pitkään tälläkin vuosituhannella. Ei messuja tietenkään vain lehdistölle järjestetty. Tietoa kävivät imemässä itselleen soittajat ja teknikot harrastajista ammattilaisiin, sekä valtaisa määrä tukkuja vähittäiskauppiaita kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. ••• Insinöörin tietotaito ja innovatiivinen mieli eivät olleet alalla mikään poikkeus ja yllättävän moni firma on syntynyt yhden tai kahden henkilön käsissä, ihan oikeasti autotallissa. Spotit valaisivat hämärän tilan etuosaa, seremonia alkoi. Messuilla oli tärkeä rooli tiedonvälityksen ja informaation solmukohtana. Jokaiselle klassisen orkesterin soitinryhmälle oli ihan oma hallinsa, rytmimusiikin akustisille ja sähköistetyille instrumenteille, äänelle ja valolle kaikille omansa – ja ne olivat tupaten täynnä sekä näytteilleasettajia että messuvieraita. Lähtiäisiksi saatiin kansiollinen kondensoitua tuotetietoa ja kattava kokoelma valokuvia – materiaalia, jota ei messujen ulkopuolella ollut mitenkään helppoa hankkia. Maailma muuttuu aikakausi kerrallaan. Saimme jälleen kiitokset ajastamme ja kiinnostuksestamme. Kun astuin ensimmäistä kertaa Frankfurtin messuhalliin nuorena toimittajana, hänellä oli takanaan jo saman verran historiaa musiikkitekniikan kehittäjänä kuin Riffillä on nyt vuosikertoja koossa
Mutta jos akselin yhden pään leikkaa pois, toinenkin menettää merkityksensä. Mikrofoni ON Telefunken M80 Dynaaminen, kondensaattorityyppinen soundi ja rehevä äänenpaineen kesto. Toinen korvaamaton painotuote oli Messuopas, monisataasivuinen kirja, joka sisälsi kaikkien näytteilleasettajien tarkat yhteystiedot. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja. Musiikki on pitkä akseli, jonka yhdessä päässä ovat soitto, soittimet ja kojeet. Heitä kummastutti missä oikein on musiikkimessuiksi kutsutun tapahtuman musiikki, kun ei olekaan konsertteja, äänilevyjä tai uutuusjulkaisuiden esittelyitä. On vain chat bot ja FAQ… Riffin täyttäessä 20 vuotta messuilta ei enää kannettu toimituksen aineistoksi edes CD-romppuja tai muistitikkuja, tuotiin käyntikortteja joissa oli nettisoite pressitiedotteiden lataamiseksi. lainen Kauppakamari, kunnes Anja Kontturin jäätyä hyvin ansaitulle eläkkeelle kotimaisen Messe-Forumin yrittäjäpariskunta Virpi Hopeasaari ja Arto Varanki ottivat vastuut kantaakseen. Riffi ei toki ollut ainoa suomalaismedia paikalla. Myynti: Telefunkenjälleenmyyjät msonic.fi Kun haluat jotain parempaa, valintasi on Telefunken M80. Mukavaa porukkaa, mutta maailmankuva toinen. Niin se on. Euroopan paikoillaan junnaava talous, kaupan rakenteiden muutos ja hintaeroosio, sekä yleinen usko internetin kaikkivoipaisuuteen rapauttivat hiljalleen messujen toiminnan pohjan. Riffin täyttäessä 30 vuotta matka Frankfurtiin ei enää kuulu vuodenkiertoon. Keväästä saavat nyt kertoa kirsikkapuut kotikylän raitilla. Jos näytteilleasettajat tuskailivatkin messujen korkeita neliövuokria, eivät he välttämättä aina tienneet mitä kaikkea sillä rahalla saivat – tapahtuman yleismarkkinoinnin lisäksi esimerkiksi juuri kansainvälisen lehdistön edustajia niistäkin maista, joissa koko alan volyymi on niin pieni, ettei minkään aviisin omasta kassasta kummoistakaan matkabudjettia taiota. Nämä kaksi maailmaa ovat yhteisestä nimittäjästään huolimatta usein toistensa tavoittamattomissa. Sellaista menneen maailman kummajaista muuten tarvittaisiin edelleen – nyt kun asiakastorjunta on jalostettu niin timanttiseksi, että monen yrityksen kotisivuilla ei ole ainuttakaan puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta, jota voisi käyttää lähestymiseen. Toisessa päässä on valmiiin musiikin kuuntelu, ja siihen liittyvät tallenteet, välineet ja puitteet. Saarelan Tommi toimitti messuraportteja Avita ry:n Visio-lehteen ja Koskisen Timo asioi Soundin mandaatilla. Kerran törmäsimme klassisen musiikin erikoisjulkaisun väkeen. Yhteistyötä tehtiin yli kustantamorajojen, olihan pressitilaisuuksia tiuhimmillaan vartin välein ja etäisyydet hallista toiseen hirmuisia: jos sinä ehtisit tuonne, niin minä voin vuorostani napata pressikitit meille tuolta… Päivän päätteeksi palattin lehdistökeskukseen sortteeraamaan kerätyt materiaalit ja vaihtamaan koordinaatteja bongatuista erikoisuuksista. ••• Riffin täyttäessä 10 vuotta messuilta saalistettiin tuotteiden datalehdyköitä, neliväriesitteitä, paperija diakuvia uutuuksista, sekä Frankfurt Daily – viikonlopun hesarin paksuinen sanomalehti, johon oli päivittäin koottu keskeisten valmistajien tärkeimmät uutuudet. Samalla purkautui viimeinen säie sidoksesta, jolla vuosikymmenten ajan oli yksittäisiä Riffissä julkaistuja messuraportteja paljon merkittävämpi osansa lehden tekemisessä. ••• Musikmesse hiipui lopulta pandemian kouriin, vaikka korona olikin siinä vaiheessa jo pikemminkin katalyytti kuin kantasyy. Musikmessen kainaloon aikanaan syntynyt ProLight & Sound vietti vielä 30-vuotisjuhliaan 2025, mutta tänä vuonna tuota pariansa vaille jäänyttä messua ei enää järjestetty
Kauhanen kiinnostui siitä, kuka tämän kaiken mahdollistaa. Viralliset opinnot jäivät lukiotasolle, mutta ammatillisessa mielessä se oli vasta alku oppimiselle. Etenkin äidin työpaikka Kansallisteatteri tuli Kauhaselle tutuksi. Omaehtoista oppimista 1990-luvun alussa Suomessa äänentoistoala oli hyvin erilainen. – Olin lakkiaispäivänäkin äänentoistokeikalla. Kuvat miehestä työnsä äärellä on otettu syksyllä 2025 Robbie Williamsin Suomen konserttia valmisteltaessa. Sitten minä pikkuhiljaa ajauduin sitä kohti, koska olin todella keskinkertainen soittaja ja olin jo tutustunut todella hyvin soittajiin, Kauhanen kuvaa. – ääntä isoille areenoille Ville KAUHANEN TEKSTI: TOPI SUURONEN KUVAT: ANTTI RASTIVO K U V A : M IIK A S T O R M putket päälle, niin se tilanne muuttuu täysin. Yksi heistä on Ville Kauhanen – piinkova äänentoiston ammattilainen, jonka kädenjälki kuuluu maailman suurimmilla kiertueilla. Sähköpuolta hän oli itse selvittänyt kirjastosta lainaamiensa ammattikoulun oppikirjojen kautta.. Sitten lähdin keikalle. Tajusin, että on olemassa ihmisiä, jotka hoitaa niitä työkseen. 6 www.riffi.fi 2/2026 V ille Kauhasen meriitteihin järjestelmäsuunnittelijana lukeutuu muun muassa Taylor Swiftin The Eras -kiertue (2023–2024), joka käsitti 149 loppuunmyytyä esitystä viidellä mantereella. Kauhasen tie alkoi 1990-luvulla omasta musadiggailusta ja soittoharrastuksesta. Myöhemmin sama toistui konserteissa. Kauhasen osaamista ovat hyödyntäneet myös Red Hot Chili Peppers, Bon Jovi, Robbie Williams, Britney Spears, System Of A Down, Bryan Adams ja monet muut maailmantähdet. Pimeä tila, valot ja ennen kaikkea ääni loivat mieleenpainuvan kokemuksen. Tie vei nopeasti käytännön tekemiseen: ensin kavereiden bändien miksaamiseen, sitten palkallisiin keikkoihin ja lopulta uralle ympäri maailmaa. – Hyvä konsertti vaatii tietysti mielenkiintoisen esityksen, mutta jos otetaan äänentoisto pois päältä ja pannaan loisteKun stadion täyttyy kymmenistä tuhansista ihmisistä ja konsertin ensimmäiset sävelet kajahtavat ilmoille, harva ajattelee, kuinka moni taustatekijä on ollut mahdollistamassa elämystä. Äiti antoi luvan, että jos vain lakki hoituu, ja niin minä lupasin olla kaksi tuntia paikalla juhlissa. Ratkaiseva oivallus syntyi teatterissa. Hän soitti nuorena rumpuja, bassoa ja koskettimia, mutta koki nopeasti, ettei oma paikka löytyisi lavalta. Kauhanen kuvaa kärjistäen tuon ajan ääniteknikon tärkeimmiksi osaamisaloiksi sähköja dieseltekniikan
www.riffi.fi 2/2026 7 Ville KAUHANEN
Erityisesti Saarisesta muodostui tärkeä tietolähde. Työ vaatii paljon ennakkosuunnittelua ja itse toteutukseen tarvitaan tiimi, sillä kaiuttimia voi yhdellä keikalla olla kolmisensataa. – Olen käyttänyt Smaart-mittasoftaa vuodesta 1999. Tietoa on nyt enemmän kuin koskaan, ja osaaminen on noussut tasolle, jota 90-luvulla oli vaikea kuvitella. Hän käyttää mittausohjelmistoja ja analyysityökaluja jokaisella keikalla – ei siksi, että ne olisivat hienoja, vaan koska ne tuovat objektiivisuutta. – Silloin kun mä aloitin, tilasin kirjoja Akateemisen kirjakaupan ulkomaan osastolta, ja ne tuli tullipostiin ja ne maksoivat 500 markkaa. – Korvat ovat viimeinen tuomari, mutta niihin ei voi luottaa yksin. Kauhanen vastaa siitä, miten ja mihin kaiuttimet sijoitetaan vahvistinräkkejä ja kaapelointia myöten. Reiska oli ainoa, joka osasi aina selittää, että mistä mikäkin johtuu ja mitkä ovat kunkin asian kannalta tärkeät parametrit. – Siitä lähtien olen mitannut jokaisella keikalla jo parinkymmenen vuoden ajan. – Sen myötä tajusin, että äänen teoria on kaiken ydin. Oleellista oli rakentaa järjestelmät niin, että kaikki piuhat ja systeemit on nopeaa ottaa esille ja että workflow on kunnossa, Kauhanen vinkkaa. Ja se projekti kesti monta kuukautta. Fysiikka ei muutu, vaikka laitteet muuttuvat.” jokainen yleisössä kuulee mahdollisimman tasalaatuista ääntä – riippumatta paikasta. 8 www.riffi.fi 2/2026 Varsinaista audioon liittyvää tietoa oli vaikea saada aikana ennen internetiä, ja omia tietoja ja niksejä jopa varjeltiin mustasukkaisesti. Tehtäväni on palvella yleisön lisäksi myös miksaajaa, joka on hionut miksauspohjansa tietyn pysyvän lähtökohdan mukaan ja sen haluan hänelle tarjota, Kauhanen sanoo. – Yhdenkään laitteen tai ihmisen vika ei saa keskeyttää esitystä. Kun ymmärtää äänen fysiikan ja matematiikan, sitä voi soveltaa niin järjestelmäsuunnittelussa kuin miksaamisessakin, Kauhanen korostaa. – Me oltiin vaan tavattu jossain siellä täällä. Moni aloittelija kokee keikkapaikan audiomittaukset työlääksi ja hitaaksi puuhaksi, ja mieltää sen tärkeäksi vain isoimmilla keikoilla, mutta Ville Kauhanen todistaa päinvastaista. Uni, vireystila ja monet muut asiat vaikuttavat. Viimeiset vuodet hän on työskennellyt käytännössä yksinomaan kansainvälisissä suurtuotannoissa. Se kertoi kaikkea ja se tiesi. Käytännössä hänen tehtävänsä on varmistaa, että ”Äänen teoria on kaiken ydin. Yksi merkittävä vaihe oli työskentely Nightwishin kanssa 2000-luvun alussa. Ongelmien ennakointi ja niiden raportointi eteenpäin vähentävät myös järjestelmäsuunnittelijan stressiä. Sitten huomasin, että miksaaminen oli paljon helpompaa niinä päivinä, kun olin mitannut. Sittemmin verkostot kasvoivat, ja lopulta Kauhanen päätyi amerikkalaisen Clair Global -äänentoistojätin riveihin. Hän myös huolehtii osaltaan ripustusten turvallisuudesta. Aluksi ei ollut edes yhteisiä keikkoja taustalla, mutta mä rupesin soittelemaan sille puhelimella. Ala muuttuu – perusasiat eivät Äänentoistoala on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Mietin kaikki mahdolliset skenaariot etukäteen ja raportoin ne sitten riskianalyysina tuotannolle, joka lopulta päättää millä riskitasolla mennään erilaisten varajärjestelmien suhteen, koska ne vaativat myös rahaa. Tiedonhankintaan kuuluivat myös ulkomailta tilatut kirjat, jotka kuitenkin olivat melkoista hakuammuntaa. Jos mä virittäisin vaikka kaiutinjärjestelmän korvakuulolta 20 päivää putkeen, niin se voisi olla hyvin erilainen eri päivinä. Tein joskus Suomessa miksaajana yhtä konserttisalikiertuetta, ja aluksi en mitannut järjestelmää joka päivä, vaan niinä päivinä, kun ajattelin siihen olevan aikaa. Suomalainen osaaminen on arvostettua maailmalla, mistä Kauhanen kiittää muun muassa Timo Liskiä, Pasi Haraa ja Perttu Korteniemeä, jotka ovat tehneet tunnustusta kerännyttä työtä maailman huippuartistien kanssa. Soitin niin usein kuin vain kehtasin ja kysyin asioita. 1990-luvulla suomalaisille muusikoille avautui ovia erityisesti metallin, jazzin ja kansanmusiikin kautta – ja samalla myös teknikoille. Käytössä on tarkat tsekkilistat ja varajärjestelmät, sillä järjestelmätekniikan huipulla ei ole tilaa improvisaatiolle. Kauhanen kehuu myös Suomen koulutustilanteen olevan hyvällä mallilla, niin virallisista kuin epävirallisistakin koulu. Työkalut ja työskentelytapa Vaikka teknologia kehittyy jatkuvasti, Kauhasen mukaan työkalut ovat toissijaisia, ymmärrys ensisijaista. Nyt tänä päivänä kun katsoo mitä mahdollisuuksia on, niin luulisi että äänentoiston osaajia olisi paljon enemmän! Maailmalle – ja maailman huipulle Kansainväliset keikat tulivat mukaan jo varhain, osin sattumalta ja osin ahkeruuden ansiosta. Ennen sitä ajattelin usein, ettei mittaamiseen ole aikaa, koska on kiire – ja lopputuloksena taistelin koko keikan miksauksen kanssa. Ja sitä ennen piti tietää, minkä kirjan haluaa. Nykyisin Ville Kauhanen ei juuri miksaa, vaan vastaa suurten konserttien kaiutinjärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Se tarkoittaa valtavaa määrää suunnittelua, mittaamista, riskienhallintaa ja kommunikointia muun organisaation kanssa. Kauhanen löysi kuitenkin muutamia mentoreita, joista tärkeimmiksi nousivat Reima Saarinen ja Jan Holm. Fysiikka ei muutu, vaikka laitteet muuttuvat
– Helsingin Olympiastadion on noin puolet siitä kapasiteetista, mikä Taylor Swiftin kiertueella oli pienimmissä paikoissa. Suorasanainen Kauhanen on useasti kuvaillut pääkaupunkimme ykkösareenaa ”300 miljoonan euron ulkomuseoksi”, joka ei vedä vertoja vaikkapa Suur-Tukholman alueella sijaitsevalle Strawberry-sisästadionille. – Jos sen selailee läpi ja ei tajuu mitään, niin se on hyvä, koska silloin ymmärtää sen, ettei oikeastaan vielä ymmärrä mitään. Mutta nämä ovat ihan selitettävissä olevia asioita eli sitten pitää vain opiskella lisää, kuten itsekin yhä teen, Kauhanen rohkaisee. Tekoäly nopeuttaa ja auttaa kyseenalaistamaan asioita. Sellaisia tuotantoja, mitä itse teen, ei Suomessa yksinkertaisesti ole. Teknisten taitojen rinnalla korostuvat arkiset asiat. Hän käyttää sitä ennen kaikkea keskusteluapuna: kertoo ensin, mitä jo ymmärtää aiheesta, ja pyytää sen jälkeen listaamaan lisänäkökulmia sekä jonkin ratkaisun hyviä ja huonoja puolia. Kiertuetöiden välissä hän on tehnyt noin 15 vuoden ajan konsultointia sekä erilaisia äänija järjestelmäasennusten suunnittelu-, käyttöönottoja optimointitöitä. Kirjasuositukseksi kaikille äänentoistosta kiinnostuneille hän suosittelee Bob McCarthyn ”vihreää Raamattua” eli Sound Systems: Design and Optimization -järkälettä. Sanotaan, että mitä lähempänä tähteä on, sitä lähempänä on myös ulko-ovi. – Kaikki on lopulta asiakaspalvelua. – Kalusto ja osaaminen ovat täällä markkinaan nähden erittäin hyvällä tasolla. ◆. Kauhanen seuraa alan kehitystä esimerkiksi podcastien ja internetin välityksellä. Vinkit alalle pyrkiville Nuorille alasta kiinnostuneille Ville Kauhasen viesti on selkeä: pelkkä käytännön tekeminen ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan ymmärrystä. Haasteena on kuitenkin mittakaava. Nuoremmille ääniteknikoille hän antaa neuvoksi periksiantamattoman asenteen. – Mä käytän tekoälyä apuna monenlaisissa asioissa. Äänen ehdoilla Vaikka Ville Kauhasen ura on vienyt hänet maailman suurimmille lavoille, yksi asia on pysynyt muuttumattomana: kiinnostus ääneen itseensä. Se, miten toimit muiden kanssa, ratkaisee pitkälle. Tai mikä on suoran ja heijastuneen äänen suhde mikserillä, kun pääkaiuttimet roikkuu paikassa X ja mikseriä halutaan siirtää metri johonkin suuntaan. Suomen jarruna hän näkee vain maantieteellisen ja poliittisen tilanteen, jonka vuoksi hänen työnsä sijaitsevat valtaosin ulkomailla. Ja jos artisti tai management ei ole jostain syystä tyytyväinen miksaukseen, minulta saatetaan pyytää taiteellis-teknillistä lausuntoa asiasta. Jokainen keikka ratkaisee eli työn jäljen tulee olla tasalaatuisen hyvää erilaisissa tilanteissa ja tuotannoissa. Viime vuosina yhä suurempi paino on siirtynyt myös koulutustoimintaan yrityksensä Helsinki Pro Audio Oy:n kautta. Miksaajat ovat taas usein töissä suoraan artistilla. Työskennellessään maailmantähtien kanssa Ville Kauhanen luottaa suomalaiselle luontaiseen välimatkaan suhteessa itse tähtiin. Osviittaa mainitusta mittakaavn erosta hän havainnollistaa käytännön esimerkillä. Jos vaikka joudun esimerkiksi palaveriin missä keskustellaan siitä, että mitä merkitystä on sillä, että ajetaanko kansainvälisillä kiertueilla vahvistimia 120 voltilla, 208 voltilla vai 240 voltilla – mitkä on ne erot ja haitat ja hyödyt. Kauhanen kuitenkin korostaa, ettei luota tekoälyyn sokeasti. Kauhanen painottaa myös uteliaisuutta ja jatkuvaa oppimista. Työroolissani olen yleensä töissä yrityksellä, joka vuokraa laitteet, ja työsuhteet ovat pitkiä. www.riffi.fi 2/2026 9 ”Jokainen keikka ratkaisee – työn jäljen tulee olla tasalaatuisen hyvää erilaisissa tilanteissa!” tuksista puhuttaessa. Tietokoneista, tietoverkoista ja tekoälystä on tullut Kauhaselle jokapäiväisiä työkaluja erilaisten laskelmien ja akustisten parametrien pohdinnassa. Siinä saa olla välillä vähän poliitikkonakin, sillä syylliset löydetään välillä vääristäkin paikoista, jos hommat eivät suju. Tällä alalla pitää myös olla halua ja kykyä matkustaa paljon ja olla poissa kotoa. – Kaikki perustuu lopulta siihen, että ymmärtää, mitä on tekemässä. Ala kehittyy nopeasti, ja mukana pysyvät ne, jotka haluavat kehittää itseään jatkuvasti. – Suurin osa artisteista on esiintymistilanteen ulkopuolella tosi mukavia, mutta pyrin henkilökohtaisesti olemaan mahdollisimman vähän tekemisissä heidän kanssaan
Osaavaa väkeä. Matto nykäistään turvallisentuttuun tunnelmaan päässeen arvioijan alta ja kuulija nostaa hämmentyneenä hatun päästä. Mukaan uiva Aleksi Vaskon sello on oiva lisä kokonaisuuteen. Onni Rajaniemen näppäilemä kitara ja Janne Tuovisen kontrabasso luovat akustisen perustan, utuinen syntikkamatto taustalla antaa liimaa harmonialle. Pekka Tiilikainen & Beatmakersin levyillä on auliisti annettu spottivaloa vierailijoille, tällä kertaa vierailevana artistina on Sweet Jeena strollivauhtisessa Maksat kun jaksat -rockabillypalassa. Kepeästi keinuva 6/8-poljento suo piristävää vaihtelua radion lähetysvirtaa leimaavalle kanta-astunnalle. Luvassa on myös yllätys, jollaista en muista niin sanotun kevyen musiikin piirissä aiemmin kokeillun. Laulu lähtee suoraan hiljaisuudesta. Ja juuri sen mittainen sen kuuluu ollakin. Ja sitten se yllätys. Komeasti soiva käännöksen nimi on tietysti ”Klabbinen”. Suurin osa kappaleista on tekstejä myöten bändin omaa tuotantoa, mutta aiemminkin Beatmakerslevyillä mukana ollut Juha Laitila on kirjoittanut Öinen tie -kantrifiilistelyn. Ikäänkuin sama aihe uudeksi tauluksi maalattuna, toisen päivän tunnelmissa ja toisenlaisessa valossa. Pysy budjetissa. Sävelen ja sanat on kirjoittanut Sara Kaski itse, tuotannosta äänitys ja miksaus mukaanlukien vastaa Jenna Hiipakka. 10 www.riffi.fi 2/2026 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi Tule kuulluksi. Toinen vahvistus on tekstittäjänä tunnettu Sana Mustonen, jonka kynästä syntynyt Murheen nuotit nousee parisuhdeväkivaltaa kuvaavan vahvan tarinansa ansiosta esille. Tämä kappale ei kaipaa instrumentaalijaksoa alkuun, keskelle tai loppuun. Levyllä on rautalankaa, twist-komppia, nostalgiaa, sopivasti iskelmää, miellyttävää mystisyyttä sanoituksissa – instrumentaaleja unohtamatta. Singlen kesto on kaksi minuuttia ja 40 sekuntia. Juha Solanterän tuotanto ja Mika Kalmin miksaus sekä masterointi ansaitsevat hatunnoston: rakenteiltaan melko yksinkertaisesta materiaalista saadaan irti aivan kaikki mitä voi saatavaksi kuvitella. ARVIO: ARI VANHA-MAJAMAA Pekka Tiilikainen & Beatmakers: Valveunivaeltaja (Wanaja Music Oy, 2026, WMCD-015). Vanajan keskiaikaisessa kivikirkossa taltioitu levyn päätös on pakko kokea itse, sanat eivät riitä kertomaan, mutta vinkkinä voin paljastaa säveltäjän nimen: John Cage. Yhtye on aiemminkin esitellyt levyillään maukkaita suomennoksia länsinaapurimme rockabillyrajoja venytelleen Fatboyn originaalien joukosta, niin tälläkin kertaa. Alma Solina on kuitenkin sommitellut lauluihinsa luontevia kielikuvia, jotka sopivat hänen ilmaisuunsa ja hänen äänelleen erinomaisesti. Pyörää ei keksitä uudelleen, mutta kokonaisuudessa on klassikkofiilis. Intensiteetin vaihdokset kappaleiden sisällä, räpätyt osuudet ja soundien huoliteltu moninaisuus tuovat runsasta, mutta hallittua sävykirjoa Alma Solinan musiikkiin. Toisistaan selkeästi erottuvaa säkeistöä ja kertoa ei ole, rakenne lienee muotoutunut runon mukaan. Tämä tuo ulkoasuun huumoria camphengessä ja sympaattisen kotelon sisältä paljastuu takuuvarmasti toimiva Beatmakers-paketti. What would Elvis do on saanut Pekka Tiilikaisen sanoissa esikuvakseen suomalaisen järkäleen, Kari Tapion. Tyyliin istuvan kannen on kuvannut Mia Johansson. Soundit ovat maukkaita, laulu juuri sopivan läsnä, tekstit elämänmakuisia ja aiheen käsittely kaikessa avoimuudessaan kadehdittavan rohkeaa. Sitten palataan perusmoodiin ja päätellään kappale tyylikkäästi. Uskalias aloitus toimii ja on sopusoinnussa herkän laulutyylin ja ehkäpä alunperin itsenäiseksi runoksi kirjoitetun ja vasta myöhemmin sävelletyn tekstin kanssa. Aihepiiri on kuitenkin rajattu ja kappaleesta toiseen edettäessä ilmenee tiettyä toisteisuutta tekstien, jos kohta myös sävellystenkin kohdalla. Se alkaa tekstin alusta ja valmistuu, kun tarina on kerrottu. ARVIO: LAURI PALOPOSKI Alma Solina – Rakkauden temppeli UPC: 9362531103812 Sara Kaski – Milloin ehtisit tulla Ei introa, ei edes yhtä akordia tai iskua rummulla. DPA 2061 Alma Solina – Rakkauden temppeli Komea debyytti tämäkin. Onnistunut debyytti. Masteroija on Joel Ward ja kansikuvan on ottanut Mira Rimpijärvi. Sävellys nojaa pelkistettyyn perussoinnutukseen, jota puolivälin tuolla puolen lyhyt kadenssi kevennettyine säestyksineen ja muutamine lainasointuineen mukavasti laventaa. Sen ytimessä on kuitenkin kaiken aikaa hänen persoonallinen äänensä ja laulutapansa. Erotiikan kuvaaminen on tunnetusti hankalaa, olipa kyseessä proosa, runous tai laulujen tekstit. ARVIO: LAURI PALOPOSKI Sara Kaski – Milloin ehtisit tulla (ISCR: QZTB82685065 | Sara Kaski Music, 2026) Pekka Tiilikainen & Beatmakers – Valveunivaeltaja Aloitetaan siitä, että Juho Juntunen ja Pertti Jarla ovat varmoin ottein ikuistaneet orkesterin albumin kanteen. Eepeen kappaleet ovatkin mielestäni parhaimmillaan yksittäin ja erikseen kuunneltuina, jolloin jokainen sävelmä on itsenäinen ja itseään hyvin perusteleva teos
Mutta kun levytyksiä ehti liki 60 vuotta kestäneen uran aikana kertyä yli 3000 julkaisun verran, ovat sormenpäänsä totisesti eläkepäivänsä ansainneet. Levytyksen on ilmoitettu jäävän Antero Jakoilan viimeiseksi, sillä soittajan sormet eivät enää taivu entiseen tapaan. DPA 2061 Antero Jakoilan ura kirjan ja levyn kautta Kun samalla viikolla käsiini päätyvät Antero Jakoilan tuore Erottamattomat-levy ja antikvaarisilta kirjapäiviltä Jaakko Riihimaan ja John Fagerholmin kirjoittama Jakoilaelämäkerta, on syytä tarttua universumin lähettämään viestiin – näihin on tutustuttava! Antero Jakoila on ollut itselleni jonkinlainen suomalaisen kevyen musiikin äänetön yhtiömies, luottokitaristi ja tuottaja, jonka soittoa jokainen suomalainen on varmasti kuullut, mutta jonka oma persoona on jäänyt aina musiikin taakse piiloon. Pysy budjetissa. Mukana on vielä rautaisannos tietoa keikoilla ja levytyksillä käytetyistä kitaroista. Kirja + levy -kombo korjaa upeasti kokemani tiedonpuutteen. www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi Tule kuulluksi. Levy haastaa kuulijaa ja soveltuu siksi erityisesti aiheeseen jo aiemmin perehtyneille. Henkilöhakemisto tekee satunnaisemmastakin selailusta helppoa, ja QR-koodein toteutetut Spotify-linkit auttavat hyppäämään musiikkinäytteiden pariin. Jakoila hallitsee suvereenisti niin rockin, rautalangan, bluesin, flamencon kuin argentiinalaisen tangonkin – siksi hän soi niin vahvasti suomalaisuuden soundtrackilla muun muassa Hectorin, Tuomari Nurmion, Rauli Somerjoen, Irwin Goodmanin, Dave Lindholmin ja Anneli Saariston taustalla. Antero Jakoila – kitaristi -kirja on täysosuma, jossa kuullaan kiinnostavasti koostettuna miehen itsensä lisäksi myös hänen yhteistyökumppaneitaan. ARVIO: TOPI SUURONEN Antero Jakoila – Erottamattomat Musiikkialbumi, myynnissä sekä fyysisenä levynä että striiminä Emsalö Music, 2026 Antero Jakoila – kitaristi Kovakantinen kirja, ean: 9789527221921 Reuna-kustannus, 2019. Tyylikkäästi toteutettu kansivihko Jakoilan omine pienine biisitarinoineen toimii kuin päivityksenä jo vuonna 2019 ilmestyneelle kirjalle. Jakoilan 80-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistu Erottamattomat-CD sisältää 18 biisin verran afroa, bluesia, rautalankaa, flamencoa, folkia ja country-vaikutteitakin – siis erittäin laajalla kirjolla toteutettua instrumentaalimusiikkia, joka avaa hienosti Jakoilan monipuolisuutta
Paljon on muuttunut siitä, kun Ismo Alanko teki loistavasti Neukku-Suomea kuvanneen ”Kun Suomi putos puusta” -soolodebyyttinsä vuonna 1990. Risto Ylihärsilän näkökulma on aina ollut liioitellun subjektiivinen. 12 www.riffi.fi 2/2026 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Musiikki kommentoi aikaa L auluntekijä on kuin kaivoksien kanarialintu, joka ilmoittaa lähestyvästä tuhosta. Siinä sivussa etenevä Raulin elämäntarina tuo usein mieleen liki-etunimikaimansa Somerjoen. Sovitukset ja Antti Vuorenmaan tuotanto palvelevat kokonaisuutta mahtavasti ja antavat Inginmaan loistaa elokuvan tähtenä. Päätoimisesti hän kirjoitti vain noin 10 vuoden ajan, ponnistettuaan ammattikirjoittajaksi sähköasentajapohjalta. Kolmannella lätyllään Tiisu on tehnyt oman Kun Suomi putos puusta -teemalevynsä. Sävyjä on haettu niin italoiskelmästä, Serge Gainsbourgista tai vaikkapa Nancy Sinatrasta. Juha-Matti Tammelan ja Antti Luukkasen kirjoittama Raul Reiman – Iskelmäsanoittajan elämä tekee kunnianpalautusta niin Reimanille kuin monelle ajan artistillekin käymällä poikkeuksellisen tarkasti läpi Reimanin tuotantoa. VIRTANEN Ismo Alanko: Kevyt ja kohtuuton, (Fullsteam, 2026) Tiisu: Kuuluisat viimeiset sanat (Tiisu, 2026) Risto: Onneksi kaikki oli vain unta (Lördag, 2026) Inginmaa: Yhdeksän elämää (Stupido Records, 2026) Lisää kirjaja levyarvioita sekä tuoteuutisia löydät Riffin nettisivustolta riffi.fi ! ”Hän saapui työhuoneeseeni Musiikki Fazerille, esitteli itsensä ja sanoi: ’Olen muuten maan paras iskelmätekstittäjä ja tulen tekemään enemmän lauluja kuin kukaan muu.’ Toivotin hieman huvittuneena uudelle tulokkaalle onnea tietämättä, että hän tulisi todella pitämään lupauksensa.” Näin Vexi Salmi kuvaili ensitapaamistaan Raul Reimanin kanssa, joka kirjoitti lopulta lyhyeksi jääneellä urallaan noin 1300 lauluntekstiä, joista noin 900 pääsi levylle asti. Sanataituri pohtii tätä aikaa ja sanoilla on (yhä) merkityksiä. Laulaja– lauluntekijä Henrik Illikainen osaa ärsyttää ja koskettaa, mutta ei jätä kylmäksi. Queen-tyyppiset kuorrutetut rock-oopperat luovat kontrastia ja ovat musiikillisesti hengästyttäviä teoksia. ”Huono tulevaisuus hyvissä käsissä” ja riemastuttava ”Neljä vuotta paskaa” kertovat suoraan pettymyksen määrän. Välillä kirja on sortua yliampuvaan ylistykseen, mutta onneksi kriittisempi ote kohteeseensa palautuu loppua kohden. Sen se tekee nauraen, ja vaikka itku kurkussa. Levy on mestariteos. Niiden rinnalla minimalistinen ” Kuilu ” nousee lauluntekijän mestariveistokseksi. ”Loppuaikana” on ralli, joka osuu terävästi maaliinsa ja on itseironiassaan hersyvä. Karuimmat kritiikin sanat tulevat lopulta oman tyttären suusta, mutta onneksi anteeksiantoakin löytyy. Anna Inginmaassa minua viehättää eniten hänen kykynsä yhdistää venyttelevän taidokas jazzlaulu osaksi taidepoppia. Näkökulma tosin on vaihtunut 180 astetta. Yhteiskuntaa piikitellen tai ihmetellen, ja välillä peilin itseensä kääntäen. Oivaltavissa teksteissään hän on suorapuheinen ja alkuaikojen poikamaiseen huumoriin on tullut vakavampi sävy. Maailma on globaali ja niin on Tiisukin, suomeksikin. Uudella sukupolvella on uusi soundi. Vaikka tyylit ovat vaihdelleet, on Alanko yhä tunnistettava oma itsensä – silti ajankohtainen. Musiikissa on samaa holtitonta purkkarokkia kuin kaksikymmentä vuotta sitten noustessaan ilmiöksi. Tammi, 2025 Maahantuonti & huolto | www.electrowaves.fi | Yamaha Pro Suomi C M Y CM MY CY CMY K Riffi Yamaha AD 2026.pdf 1 9.2.2026 10.59. Einin, Frederikin, Kake Randelinin, Mona Caritan ja monen muun hiteistä huolimatta Reimania arvosteltiin ankarasti liukuhihnatyöstä, eivätkä iskelmät saaneet muuKunnianpalautusta Raul Reimanille toinkaan kulttuuripiirien arvostusta 1970–80luvuilla. Tällä kertaa päähenkilö Risto laulaa kuinka hän on ”Mielisairaassa maailmassa vailla toivoa”. Nyt kuitenkin laulaen ja suomen kielellä. Albumi osoittaa, ettei Ylihärsilän kynä ole menettänyt teräänsä. ARVIO: TOPI SUURONEN Raul Reiman – Iskelmäsanoittajan elämä Myynnissä kovakantisena, Eja äänikirjana. Tämä kävi ankaran työtahdin ohessa ujoksi ja araksi luonnehditun kynäniekan sieluun siinä määrin, että hän päätyi itsemurhaan vain 36 vuotiaana. Ei mennä takki auki kohti Eurooppaa, vaan laput silmillä kohti tuhoa. TOMMI E. Haistattelussakin on ollut uhoa, jonka kohdetta on joskus mahdoton osoittaa
Toukokuussa starttaa podcastin toinen tuotantokausi, jossa vierailevat ainakin Remu Aaltonen, Ismo Alanko, Robin, Erja Lyytinen, Arttu Wiskari, Marzi Nyman ja Paleface. Keikkabussi Podcast & ajopäiväkirja Sivistynyttä pilkettä – Jahnukaiset Ei mihinkään formaattiin sopiva Jahnukaiset on riemastuttavan anarkistinen poikkeus kaikesta. Ensimmäisellä kaudella ääneen pääsivät muun muassa Samu Haber, Hanna Pakarinen, Olavi Uusivirta, Tero Vesterinen, VilleGalle, Sami Yaffa ja Anssi Kela. Pelkästään jo kokoonpano on omalaatuinen, kun kummallisesti soivan ja hienosti yhteen pelaavan ”puhallinsektion” muodostavat Jukka Tilsa (klarinetti) ja Antti Seppänen (pasuuna) kahdestaan. Alun perin ajatus keikkabussitarinoiden taltioinnista pyöri Mato Valtosen päässä kirjahankkeena, mutta idea kehittyi videoitavaksi podcastiksi, jollaisten suosio on räjähtänyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Hieman samanlaiseen kansanperinteen keräystyöhön ovat ryhtyneet muun muassa Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeistä tutut Mato Valtonen ja Tuomas ”Tume” Uusitalo oman Keikkabussi Podcast -sarjansa kanssa. Jokaisessa jaksossa on mukana myös Siilinjärven kirjeenvaihtaja Sakari Kuosmanen. Ryhmä toteaa olevansa Suomen yleistajuisin jazzyhtye, ja kyllähän levyllä on ”ratinalais-amerikkalaisen” poljennon ohessa myös runsaasti pappa-jazzina tunnetusta stankku-estetiikasta tuttuja elementtejä. Juuri näistä syistä tällaisia levyjä pitäisikin tehdä enemmän! ARVIO: LAURI PALOPOSKI Jahnukaiset: Sivistys Hiljaiset levyt, 2026 Maahantuonti & huolto | www.electrowaves.fi | Yamaha Pro Suomi C M Y CM MY CY CMY K Riffi Yamaha AD 2026.pdf 1 9.2.2026 10.59. Perinteisempään maailmankuvaan istuvassa komppiryhmässä soittavat tyylikkäästi kitaristi Pasi Heikura, basisti Juha Vihusaari, sekä Sebastian Krühn (rummut ja muut lyömäsoittimet). Tarkoitus ei ole kerätä talteen noloja tai ikäviä muistoja, vaan tuoda julki niitä hauskoja ja uskomattomia sattumuksia, joita vierailla riittää, Mato Valtonen vakuuttaa. alkaen. – Keikkatyöläisen uraan liittyy paljon matkustamista, ja porukalla reissatessa usein sattuu ja tapahtuu. Uudet jaksot julkaistaan netissä toukokuusta alkaen viikon välein. Rumpusooloillekin annetaan tilaa, niissä on jujua ja ne istuvat kappaleisiin kuin nakutettuina. Keikkabussi Podcastiin liittyy myös spinoff-henkinen Keikkabussin ajopäiväkirja -radio-ohjelma, joka on kuultavissa Roll FM-kanavalla (102 MHz pk-seudulla tai nettiradiona Radioplayer-sovelluksella) perjantaisin 1.5. Silti Jahnukaisten omintakeinen musiikki tuulettaa kivasti päätä ja virkistää korvia juuri erilaisuudellaan. YouTubessa ja Spotifyssä maksutta kuunneltava sarja avaa ovia muusikoiden ja monien muiden keikkatyöläisten arkeen. Kalevalan kokosi Elias Lönnrot haastattelemalla runonlaulajia vuosina 1828–1835. Siinä Mato ja Tume käyvät läpi tuoretta jaksoa Topi Suurosen johdolla kurkistaen vielä syvemmälle keikkabussin matkustamoon
Ja kun tossun nostaa ylös, loppuu surinakin. Toinen oleellinen seikka on Tone Kingin kehittämä nollawatin vahvistin – putkikytkentään perustuva vaiheenkääntäjä, joka jäljittelee aidon vahvistimen pääteasteen käyttäytymistä. Tekniikan nimi on Volumetric Response Modeling (VRM™) ja sen luoman keinoakustiikan hallintaan on kolmiulotteinen editori-ikkuna. Päivityksen jälkeen Mustard-prosessoreita on käytössä 36 (ilman päivitystä 24) ja Nodalprosessoreita 48 (ilman päivitystä 32). Nykytapaan Royalistiin voi ladata IR-vasteita kaiutinmallinnosta varten. Lisätiedot: IK Multimedia. Lisätiedot: Gibson Lewitt MTP 5 Herttakuvioinen MTP 5 on dynaaminen laulumikrofoni, jonka suunnittelussa Lewitt kertoo saavuttaneensa merkittävää edistystä niin mekaanisen rakenteen kestävyydessä kuin audiolaadunkin osalta. Molemmissa kanavissa on kolmialueinen eq ja sointityypin valinta 1964 / 1967 / 1970 -kytkimellä. Fat-kytkimen takaa löytyy lisäpotkua ja kaikua tuottaa oma sisäinen efekti. Kun äänilähteen sijoitusta muuttaa, muuttuvat samalla virtuaaliakustiikan tuottamat heijastukset. Lisätiedot: Electro-Harmonix Sunset Sound Studio Reverb II Nyt on mallinnettu kolme tilaa (Sunset Soundin studiot 1–3) ja sen lisäksi äänilähteelle 27 erilaista sijaintia kussakin tilassa. Selkein toiminnallinen ero kitarapedaaliin on Blend-säätö, jolla annostellaan säröytettyä signaalia basson alkuperäisen äänen joukkoon. nauhan kohdalla ja liitoksessa käytetty perinteinen kuumaliimaus. 045 729 2930 • www.nordicaudio.eu Digico Quantum 255DS Rutiinit menevät nyt uusiksi. DSP-koneistoja efektin tuottamiseen on kaksi ja Sunset Sound -studioiden akustiikan lisäksi on nyt mallinnettu myös pajan aidot EMT-levykaiut sekä AKG:n jousikaiut, ynnä kivipintainen kaikukammio – unohtamatta isojen studiohuoneiden kyljissä olevia erillisiä lauluja vahvistinkoppejakaan. MTP 5 on myynnissä myös kytkimellisenä versiona. Royalistin luvataan tuottavan kolmen eri aikakauden ja tyylilajin brittisoundia kahden itsenäisen kanavansa voimalla. TUSQ-kielipinnit puolestaan harppaavat suoraan nykyaikaan. 14 www.riffi.fi 2/2026 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Gibson Century Collection Ison G:n historia tasakantisten teräskielisten valmistajana ulottuu nyt sadan vuoden taakse ja juhlan kunniaksi alkuvuosien arkistosta on kaivettu esiin kolmen varhaisen kitaramallin piirustukset. Mallinnuksessa on huomioitu myös Sunset Soundin liikuteltavien vaimennuspaneeleiden vaikutukset, ja efekti-plugi jäljittelee kovapintaisen paljaan seinän heijasteiden lisäksi absorboivilla paneeleilla vaimennettua jälkikaiua. Jalkakytkimellä on kaksi toimintatapaa: sillä voi naksauttaa fuzzin päälle ja pois, tai sitten sitä voi käyttää hetkellisen turautuksen liipasimena – kun nappia pitää pohjassa, fuzz on päällä. Tunnelman ja tyylin mukaisesti jokaisen mallin mukana toimitetaan autenttisen ajan henkeen valmistettu tweed-pintainen kova kotelo. Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi Puh. Kolmikon satulat ja tallaluut ovat sananmukaisesti ehtaa luuta, ja tallan pohjakappale veistetään perinteiseen tapaan ruusupuusta. Pulse-ohjelmistopäivityksellä mikserin tulokanavien lukumäärän voi nostaa 72:sta kanavasta 96:een kanavaan, bussien määrän 36:sta 48:aan. Gibsonilta kerrotaan, että kaulan liitoskohdan valinnan seurauksena soittimen talla sijoittuu nykymalleihin verrattuna lähemmäksi kopan peräosaa sille alueelle, jossa kansi on leveimmillään ja värähtelee kaikkein vapaimmin. Siinä kohdassa kansilevyä, jossa jo joitakin vuosia sitten lanseeratun Quantum 255:n käyttäjät ovat tottuneet lepuuttamaan läppäriä tai Klang-kontrolleria, on uudessa DS-versiossa toinen 17-tuumainen kosketusnäyttö miksaajan sormeiltavaksi. Lisätiedot: Intersonic • intersonic.fi Tone King Royalist Preamp Tone King paketoi Royalist Mark III -vahvistimensa pedaaliksi, jossa täydellä jännitteellä ajettava 12AX7putki luo autenttisen vahvistimen soittotuntuman. Kopan puut toistuvat nekin samoina: pohja ja kyljet ovat mahonkia, kansi valmistetaan sitkakuusesta. Yhteistä ovat myös SlimTaper-profiiliin veistetty mahonkikaula ja ruusupuuotelauta. Linjasoittoon on balansoitu stereolähtö ja pedaalissa on ohituskytkimellä varustettu efektilenkki. Lisätiedot: Fitzpatrick • fitzpatrick.se TUOTEUUTISET EHX Bass Big Muff Pi 2 Electro-Harmonix saatteli markkinoille varta vasten bassolle optimoidun version Big Muff Pi -klassikostaan. Yhteistä niille on kaulaliitos 12. Valettuun sinkkirunkoon rakennetun solistikapulan painoksi kerrotaan 336 grammaa ja kapselin suojana on metalliverkko. Bass Boost -kytkimellä puolestaan annetaan alataajuuksille extrapotkua todella rupisen soundin tuottamiseen. Mikrofonin herkkyydeksi ilmoitetaan 2 mV/Pa, (-54 dBV/Pa) ja sen taajuustoisto sekä suuntakuvion hallittu rajaus ovat Lewittin mukaan ensiluokkaisia. Tämän seurauksena näiden soitinten kerrotaan soivan hyvin herkästi ja sopivan siten erinomaisesti myös sorminäppäilyyn. Pulsen voi asentaa päivityksenä myös 255:n perusversioon
Cordialilta kerrotaan, että Ecocord-kaapelin maattosukka on tavanomaista tiheämpi ja sen ansiosta häiriösuojaus on jopa aiempia kaapelityyppejä parempi. Arturia Keystep 37 mk2 Soittodynamiikan ja jälkipainon tunnistava pikkukoskettimisto on nyt viiden koskettimen verran pidempi edelliseen malliin verrattuna. Myös kontrollereita on lisätty ja arpeggiaattorin käyttöä helpottaa koskettimien juureen upotettujen ledien välke, joka havainnollistaa arpeggion kulkua. Lisätiedot: EM Nordic • emnordic.fi Cordial Ecocord FN 234 TOP Ecocord on Cordialin uusi tuotesarja, jossa ulkovaipan materiaaliksi valittu TPE-V korvaa perinteisesti käytetyn PVC-muovin. Valmistajan mukaan TPE-V on ystävällisempi luonnolle, mutta silti itse mikrofonijohto on mekaanisesti yhtä taipuisa ja kestävä kuin perinteisetkin ovat olleet. 96 56 24 CHANNELS BUSES Dyn8s Lisätietoa uusista laitteistoja ohjelmistovaihtoehdoista. Lisätiedot: Noretron Komponentit • noretroncomponents.com. Ecocord-johdoissa käytetään Neutrikin XLR-liittimiä ja valmiiden johtojen pituudet ovat 0,5–20 metriä. RackUltraFX-päivitys mahdollistaa studiotason premiumefektit suoraan mikserissä ilman lisätietokoneiden käyttöä. LHE.FI Avantis dPack -käyttäjille enemmän sisääntulokanavia, bus-miksausryhmiä ja DYN8prosessoreita. Uudistettu käyttöliittymä takaa sujuvamman työskentelyn
Fenderiltä kerrotaan, että näihin soittimiin on myös valittu aikakauden ja mallin mukaisesti joko lämminja pyöreäsointisiksi kuvaillut AlNiCo2-mikrofonit tai purevammiksi luonnehditut AlNiCo5-magneetein käämityt mikrofonit. 1950-, ’60ja ’70-lukujen soittimista ammentavassa sarjassa haetaan autenttisuutta lapamuodon ja dekaalien tarkkuudella, kerrotaan valmistajan tiedotteessa. Kapulasoittoa varten kehässä on erityinen lyöntialue, joka vaimentaa kapulasta aiheutuvaa kalahdusta ja pitää soundin sen ansiosta lämpöisempänä. Ulkoasua oleellisempaa lienee, että vaahterakaulojen profiilit noudattavat nekin alkuperäisiä eri vuosikymmenten mitoituksia ja profiileita – alkaen varhaisvuosien D:stä ja edeten hieman täyteläisemmän C:n kautta solakkaan C-muotoon. Yhtä yksinkertaisesti se poimitaan taas kouraan, kun täytyy ryhtyä vatkaamaan. Indulge yourself in Klowra’s exquisite product range at your local reseller. Lisätiedot: Fender Latin Percussion Cyclops II Käsin tai kapuloilla soitettavaksi suunniteltu Cyclops II sujautetaan kapulointia varten telineeseensä noin vain ja ilman lukitusta. Lisätiedot: Latin Percussion TUOTEUUTISET. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta runkopuu on leppää, ja tässä yhteydessä poikkeus puolestaan tarkoittaa poikkeuksetta saarnia. Bassovalikoimassa on kaksi Jazzbassoa, yksi Presari ja yksi VI. AJANKOHTAISIA POIMINTOJA Distributed in the Nordics by Distributed in the Nordics by Distributed in the Nordics by www.fitzpatrick.se www.fitzpatrick.se www.fitzpatrick.se Duesenberg, German engineering at its finest. ”WHEN YOU PLAY A DUESENBERG YOU QUICKLY FIND OUT WHY SO MANY ARTISTS PLAY IT” -Chris Cornell, Soundgarden Klowra Pedals A new standard for what effects pedals can do for your sound, at a price within reach for everyone. LP:n kertoman mukaan materiaali ei myöskään hiosta soittajan kättä, joten ote pysyy vakaana. DYNAMIC LIVE MICROPHONE FOR VOCALS & INSTRUMENTS riffi 2 maj 2026.indd 1 riffi 2 maj 2026.indd 1 2026-05-05 15:59 2026-05-05 15:59 Fender Vintera III Nostalgian voimaan luottaa myös Fender, joka huhtikuussa julkisti uuden revision Vintera-sarjastaan. Vires Power Supply outperforms all competitors in its price range. Unmatched Playability. Itse kahvaosan pehmuste on jämäkkä, mutta tehokkaasti tärähdyksiä vaimentavaa materiaalia. Kahteen riviin jaetut 14 helistintä ovat terästä ja niiden sointia kuvaillaan kirkkaaksi ja kuuluvaksi. Runko on erityisen tiheää muovia ja muotoiltu ergonomisesti mahdollisimman kevyeksi soittaa. Vintera III -kitaramallistoon kuuluu neljä Stratocasteria, kolme Teleä, yhdet versiot Jaguaria, Mustangia ja Jazzmasteria kutakin. Designs that will leave you breathless. Otelaudat ovat perinteiseen tapaan vaahteraa tai ruusupuuta
DYNAMIC LIVE MICROPHONE FOR VOCALS & INSTRUMENTS riffi 2 maj 2026.indd 1 riffi 2 maj 2026.indd 1 2026-05-05 15:59 2026-05-05 15:59. Vires Power Supply outperforms all competitors in its price range. Designs that will leave you breathless. Indulge yourself in Klowra’s exquisite product range at your local reseller. Unmatched Playability. Distributed in the Nordics by Distributed in the Nordics by Distributed in the Nordics by www.fitzpatrick.se www.fitzpatrick.se www.fitzpatrick.se Duesenberg, German engineering at its finest. ”WHEN YOU PLAY A DUESENBERG YOU QUICKLY FIND OUT WHY SO MANY ARTISTS PLAY IT” -Chris Cornell, Soundgarden Klowra Pedals A new standard for what effects pedals can do for your sound, at a price within reach for everyone
Aikaisessa vaiheessa päätettiin myös, ettei oteta selkeää tuottajaa, että sovitetaan yhdessä ja mietitään sitä maalia yhdessä. Mustonen kertoo olevansa hidas biisintekijä, ja erityisesti sanoitusten hiominen vie häneltä oman aikansa. Mustosen aiempia levyjä tuottanut Janne Oinas on Aaltoja-levyllä mukana äänittäjänä. Mielestäni se kuvaa tuota levyn stailia, se ei ole niin paatoksellista ja isoa. Aaltoja-levy on tehty taiteellisesti omaehtoisesta näkökulmasta ja ilman paineita radiohiteistä. Leijunnasta valmiiksi biisiksi Uusien kappaleiden lisäksi Mustonen valikoi levylle mukaan kolme alun perin muille artisteille tekemäänsä biisiä (”Kertosäkeen nainen”, ”Jos mul ois rahaa” ja ”Sydämellä on kypärä”), jotka hän halusi toteuttaa oman alkuperäisen näkemyksensä mukaan. 18 www.riffi.fi 2/2026 L aulaja-lauluntekijä Ufo Mustonen julkaisi neljännen, Aaltoja-nimisen soololevynsä maaliskuun lopulla. – Luulin, että kamaripoppi oli mun omakeksimä termi, mutta kun sitten sitä googletin, niin sieltähän löytyy vaikka mitä kamaripopin alla. Sitten löytyy joku aihio tai riffi tai tynkä, joka. Lisäksi mukana ovat perkussionisti Mongo Aaltonen ja taustalaulaja Rose-Mari Engberg. – Että harjoitellaan hyvin ja mennään studioon ja soitetaan, niin kuin on ollut aikoinaan tapana. Janne on ihan loistava äänittäjä ja ruokkii tekemistä äänittäjän tuottamisella. Mutta kai se on poppia, jossa on kamarimusiikin vaikutteita ja instrumentaatiota. Jousikvartetin muodostavat Maija Linkola, Laura Airola, Mauri Kuokkanen ja Riikka Lampinen. – laulun voi kyllä pusertaa päivässäkin valmiiksi Ufo MUSTONEN TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN nen. Lisäksi hänellä oli varastossa oikeaa aikaa ja mahdollisuutta odottaneita keskeneräisiä kappaleita. – Yleensä biisi rakentuu niin, että soittelen ja laulelen, improvisoin. Mustonen sanoo, että johtoajatuksena oli tehdä perinteinen soittolevy, ei nykytyyliin erillisistä paloista sommiteltu kokonaisuus. Tämän levyn kohdalla tästä ajatuksesta pidettiin kiinni. Jannella on poppipuolella vahva jälkituotanto, ja tämä levy on hyvin vähän jälkimuokattu, lähinnä miksattu. vanhan liiton meiningillä: soittaen ja ylenpalttista jälkituotantoa harjoittamatta. Mustosen ”kamaripopiksi” kutsumassa musiikissa kuuluvat vahvasti muun muassa latinalaisamerikkalaiset ja erityisesti brasilialaiset vaikutteet, ja mukana on myös jousikvartetti. Mustosen kanssa levyllä soittaa hänen pitkään kasassa ollut Banda-yhtyeensä, johon kuuluvat kitaristi Peter Engberg, basisti Jarno Karjalainen, rumpali Marko Timonen ja kosketinsoittaja Seppo KantoMoni haikailee levyn tekemisestä ns. – Nyt sanottiin Jannelle, että hän ei saa alkaa tuottaa vaan että hänen roolinsa on äänittäjä
– Biiseissä on mun teksti, laulumelodiat ja suuntaa antava kitarointi. Mutta kun teen tilaustöitä tai biisejä muille, niin yleensä aikataulut vilkastavat tekoprosessia ja laulun voi kyllä pusertaa päivässäkin valmiiksi. Ja sitten löysin vielä semmoisen jipon, että oikeastaan sitä modulointia ei edes huomaa. Jostain Seppo kysyi, että ”voiko tämän tähän osaan johtavan soinnun korvata”, mutta tollaisia pieniä viilauksia. – Sen jälkeen kävimme Sepon kanssa biisejä läpi, että mihin hänen olisi luontevaa lähteä miettimään jousia. – Esimerkiksi levyn viimeinen biisi ”Villimimmi hurjapää” moduloi koko ajan, sävellaji nousee. Useimpien kappaleiden sovitukset rakentuvat Mustosen alkuperäisten visioiden pohjalle, mutta vaihtoehtoisiakaan näkemyksiä ei sivuutettu. Haluan aina katsoa sen kortin, koska he ovat niin idearikasta porukkaa. www.riffi.fi 2/2026 19 vie syvemmälle ja herättää jonkin ajatuksen tai mielikuvan, joka taas vie johonkin. Muut kuulevat mun soitosta, minkälainen biisi on, mutta minua kiinnostaa, mitä se herättää heissä. Joskus kappaleen clue löytyy vasta loppumetreillä. Alkukarsinnoissa joukosta raakattiin pois liian popahtavat tai muuten kokonaisuuteen istumattomat kappaleet. Olin varmaan muutaman kuukauden pyöritellyt sitä, ja sitten tuli tuo idea. Toisen tontille ei astuta Keväällä 2025 Mustosella oli valmiina parikymmentä kappaletta. ”Kaikki nauttivat siitä, kun tehtiin nimenomaan pohjalta yhdellä otolla.”. Levyn sovitukset on tehty bändin yhteistyönä, jousisovituksista vastaavat Engberg ja Kantonen ja perkussiosovituksista Timonen. Se on semmoista vapaa leijuntaa aina alkuun, ja sitä mä teen joka päivä – pyörittelen aihioita ja ideoita, ja välillä ne kantavat valmiiksi biiseiksi. Oikeastaan paljon mitään muutoksia ei tehty. Se luo kaarta, biisi kasvaa moduloinnin myötä
Huolellinen taustatyö varmisti myös sen, ettei studiossa tuhraantunut kohtuuttomasti aikaa ja myös kustannukset pysyivät kurissa. Haluttiin jättää tilaa ja välttää turhaa ”säksätystä”. – Kyllä se vapautti tekemistä paljon, kun ei tarvinnut miettiä oikeastaan mitään, biisien kestoja tai muuta. Tällaiset samanlaiset paikkaukset pystyy tekemään analogistudiossa, että jos vaikka basisti on soittanut yhden väärän äänen. Studiossa päälle äänitettävät jouset mallinnettiin ja soitettiin treeneissä kaiuttimista. Ja ihan mahtava jengi, älyttömän hienoja soittajia. Kun Banda 10 vuotta sitten perustettiin niin, mulla oli paljon brasilialaishenkistä materiaalia. Nykytekniikkaa totta kai hyödynnettiin järkevissä määrin, esimerkiksi yksittäisten virheiden korjaamisessa, mutta leikkaa ja liimaa -menetelmää haluttiin tietoisesti välttää. Kun mietimme, miten kappale rakennetaan, niin meillä oli nuotit ja tietoa siitä, että on tulossa ”tätä ja tota” vielä. Haettiin vain jotain pientä viilausta, että ”toi oli nyt vähän parempi”. Sennheiser HD 480 PRO Professional closed-back studio headphones A perfect balance of accuracy, comfort, and versatility, the HD 480 PRO studio headphones empower you to create with focus and confidence in the studio and on the move. Hän ei voi kuitenkaan soittaa sitä koko pakkaa yhtä aikaa, ja joissain treeneissä hän kertoi, että tulee soittamaan sitten lisäksi ”tätä ja tätä ja tota”. Ei siinä kauan nokka tuhissut, tuollaisella aikataululla tehtiin aikaisemmin levyjä. Levyntekoa analogiajan tyyliin Aaltoja-levy äänitettiin pitkälti studiolivenä, joten harjoitteluun käytettiin paljon aikaa. Musiikin ei tarvitse tai pidä olla kuolemanvakavaa. 20 www.riffi.fi 2/2026 Esimerkiksi levyn eka kappale oli mulla itselläni ensin kantrina tai americana-tyyliin. – Marko Timonen sovitti rummut ja perkussiot. Se on sitä aitoa soittoa, kappale soitetaan alusta loppuun ja se tarttuu sinne narulle. Mutta sitten se musiikki menikin niin popiksi, että radioon holahti sinkku jos toinenkin, emmekä ikinä päässet tekemään tätä tämän tyyppistä musaa. Sitten kahdessa päivässä äänitettiin viulut. Myös Markolla on tosi vahva brassitietämys, -tuntemus ja -diggailu, samoin Peterillä ja Kantosella, kaikilta taittuu komeasti. Hän kuvailee sen olleen vapauttava kokemus. – Kaikki nauttivat siitä, kun tehtiin nimenomaan pohjalta yhdellä otolla. Musiikin tekeminen on leikkimistä Aaltoja-levyn epävirallinen julkaisukeikka – oikeastaan prelevynjulkaisu – oli tammikuussa Ylläs Jazzissa Äkäslompolossa, missä Mustonen vietti yhteensä 10 viikkoa Laulukerhoklubiaan isännöimässä. Sovittamisen periaatteena oli olla astumatta toisen tontille. ◆ ”Kaikessa tekemisessä pitää mun mielestäni olla mukana leikki ja hauskuus.” Brasilialaiset maahanmuuttajat pyrkimässä radioon ”Olen ehkä 13-vuotiaasta saakka kuunnellut paljon lattaria, ja se vaikuttaa totta kai. Treeneissä mietittiin omaa soittoa sen kautta, ettei ryöstetä tilaa toinen toisiltamme. Ja kun jälkituotantoa ei tehty paljon, niin eihän siinä sitten ollut enää kuin miksaaminen. Ennen kuin sitten päätettiin, että nyt pitää saada tehdä.” Nothing but the truth. Bändi meni studioon syksyllä, ja vuodenvaihteen jälkeen levy oli valmis. Ihana tarina tämä koko tekohomma, tulee vain hyviä fiiliksiä. Mustonen on tyytyväinen lopputulokseen ja muistelee levyn tekoprosessia hyvillä mielin. – Kun suurin osa musasta on nykyään virheetöntä ja sitä kautta välillä aika muovistakin – kaikki menee koneen kautta – niin tämä muistuttaa aikaa ennen digiä. Kaikessa tekemisessä pitää mun mielestäni olla mukana leikki ja hauskuus. Meillä oli treeneissä sellainen vitsi, että me ollaan brasilialaisia maahanmuuttajia, jotka yrittävät päästä Suomen radioon. Onneksi saan tehdä sellaista ammattia, jossa työnteko on pitkälle leikkiä. Learn more: sennheiser.com/HD-480-PRO From the same engineering that brought you the award-winning HD 490 PRO YO U N G C H EN C S, Pr od uc er/ So ng w rit er Sennheiser_HD480PRO_230x280_Riffi_FIN.indd 1 Sennheiser_HD480PRO_230x280_Riffi_FIN.indd 1 28.04.26 16:31 28.04.26 16:31. Perinteisen levynteon hengessä kappaleet soitettiin studiossa aina alusta loppuun, samoin tehtiin Mustosen lauluraitojen kohdalla. Bänditreeneissä haettiin svengiä ja hiottiin sovituksia. Samoin laulu: lauloin koko biisin useaan kertaan, ja sitten kuunneltiin, että ”kolmannessa otossa on hyvä meno”. Lisää keikkoja on mahdollisesti tiedossa syksyllä. Jos tietyt elämän realiteetit eivät sitä veisi pois, niin mä varmaan leikkisin koko ajan. – Kun mietitään, mitä musiikin soittaminen on englanniksi, niin se on ”play”, ”leikkiä”. – E-Studiossa oltiin neljä päivää, ja siinä vaiheessa oltiin jo aika pitkällä. The closed-back design and remarkable Vibration Attenuation System preserve the integrity of your audio signal and ensure you hear nothing but the truth. – Koko ajan oli selvillä, että jouset tulevat näyttelemään roolia. Mustonen sanoo, että haluaa säilyttää tekemisessään hauskuuden