SKIPPER’S DRIVE IN STYLE – säröä päin! Nro 2-2024 Hinta 12,70 € TIMO TOLONEN ”Tärkeintä on se, kuinka tasaisesti basso resonoi.” Väinö Karjalainen ”Kaikilla teoilla täällä tarkkaamon puolella on merkitystä.” Meyer Constellation – akustiikka muuntuu tilanteen mukaan 01 Kansi 224.indd 1 01 Kansi 224.indd 1 5.4.2024 15.47 5.4.2024 15.47
03 222 1300, 050 323 3167 info@tammerpianojasoitin.fi www.tammerpianojasoitin.fi Kuninkaankatu 13, TAMPERE 03 222 5570 info@tampereenmusiikki.fi www.tampereenmusiikki.fi Kirkkokatu 7, SAVONLINNA 015 515 670 soitinkulma@soitinkulma.com www.soitinkulma.com S ITINKULMA S ITINKULMA Maariankatu 10, TURKU 029 080 2410 soitinlaine@soitinlaine.fi www.soitinlaine.fi 02-03 Ilmoitukset.indd 2 02-03 Ilmoitukset.indd 2 4.4.2024 15.49 4.4.2024 15.49. Lähikauppa palvelee! Menossa mukana Hämeenkatu 23, LAHTI 03 782 1700 info@keskusmusiikki.fi www.keskusmusiikki.fi Veikkointie 16, NUMMELA 010 281 3730 myynti@stpaulssound.fi www.stpaulssound.fi Pinninkatu 26–28, TAMPERE Puh
Kulttuuritoiminnan avustusten leikkaus saattaa näyttää excelissä tänä vuonna tehokkaalta säästötoimelta, ja kohteitahan löytyy kirjallisuuden lisäksi muistakin taiteen muodoista ja niiden koulutuksesta. Sellaisessa menossa romahtavat myös kustantajan tienesti ja tekijän palkka. Kuitenkin meillä tuetaan kaikenlaisia elinkeinoja varsin avokätisesti riippumatta siitä minkä puolueen edustajat vallassa sattuvat olemaan. Valitettavasti toipuminen voi olla vieläkin pidempi prosessi. Ajan henki on ankara, ja painetulle tekstille on ilmiönä käymässä samoin kuin tallennetulle musiikille, jonka hinta per kuunneltu minuutti on romahtanut. Rajalliselle kohderyhmälle suunnattujen kirjojen myyntimäärät eivät ensinnäkään tuota niin vakaata ja vuolasta kassavirtaa, että kustantamot lähtisivät hanakasti ottamaan enää sen suurempaa taloudellista riskiä kuin mikä tähän asti on vaadittu, kun apurahalla kustannetusta käsikirjoituksesta on jalostettu valmis painotuote. Niitä apurahoja kirjoittajan työpalkaksi taas ei tämän poliittisen suhdanteen aikana myönnetä entiseen malliin. 4 www.riffi.fi 2/2024 ÄÄTOIMITTAJALTA Nyt niitä vielä saa N autitaan kotimaisista musiikkikirjoista ja muusikoiden elämäkerroista nyt kun niitä vielä julkaistaan. Niinpä vakiintunut menettelytapa on ollut, että elämäkerran tai dokumenttiohjelman kirjoitustyön vaatimat haastattelut, arkistojen penkomiset, kuvaja äänimateriaalin etsintä, faktantarkistukset, kaikki muu kunnollisen teoksen laatimiseen vaadittava taustatyö – sekä itse kirjoittaminen – katetaan ainakin osittain apurahalla, ja valmiin kirjan myynnistä lohkaistava provisio hyvässä lykyssä täydentää sitten kirjoittajan saamaa korvausta ajan pitkässä saatossa. Hintaeroosiota tehostaa edelleen se, että printtikirjan rinnalla on julkaistava jo lähtökohtaisesti asiakkaan halvemmaksi olettama e-kirja. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 04-05 Pääkirj Sisältö 224.indd 4 04-05 Pääkirj Sisältö 224.indd 4 9.4.2024 16.32 9.4.2024 16.32. Ja kun ei kassaan kilise rahaa, toimintaa supistetaan entisestään. Tällainen järjestely on uhattuna kaikilta suunnilta. Jonka tietysti voidaan positiivisesti ajatella lisäävän sitä joukkoa, joka kirjaan lopulta tutustuu, mutta joka ei varsinaisesti kilauta kassaan lisää rahaa. Kansan suurtenkaan suosikkien elämäkerrat kun eivät välttämättä myy samassa mittakaavassa kuin heidän musiikkinsa. Viime vuosina useat kustantamot ovat nimittäin pukanneet ulos tavattoman monta tärkeätä ja mielenkiintoista teosta, mutta jatkossa tahti taitaa harventua. Spiraali kiertyy kiinni. Kirjoittamattomia aiheita ei kylläkään ole kulutettu loppuun, mutta leikkaukset kulttuurille jaettavasta tuesta leikkaavat myös tällaisten kirjojen julkaisuhaluja sekä -mahdollisuuksia. Excelissä ei kuitenkaan näy, mitä hyvää silloin jää toteutumatta tai mitä haittaa leikkauksista aiheutuu. Se ei kannusta kumpaakaan. Yhden elämäkerran perusteelliseen tekemiseen vaadittavaa työmäärää ei käytännössä kukaan voi nimittäin tehdä palkatta, paitsi aatteen palon ja kenties jonkin vahvan henkilökohtaisen syyn vuoksi, ja sellaisten varaan ei ole syytä eikä voida oikein laskea laajemmassa mitassa. Sekä mieluusti myös äänikirja, jonka kuuntelumahdollisuus lankeaa asiakkaalle striimipalvelun kuukausiveloitukseen sisältyvänä oikeutena. Apuraha-jazz on ikiaikainen pilkkanimitys, eikä kannattamatonta liiketoimintaa kuulemma olisi syytä harjoittaa lainkaan. Tilannetta ei paranna se, että kirjan elinkaarikin on jo itse asiassa niin lyhyt, että alkuvuodesta julkaistu teos on alelaarissa heti ensimmäisen kvartaalin päätyttyä, vaikka kirjan sisältö ei ole vanhettunut yhtään mihinkään. Kustantajan intoa heittäytyä hankkeisiin laskee varmastikin osaltaan myös kirjamyynnin yleinen nykytila, joka samalla tekee kirjoittajan kannalta provision kertymisestä vieläkin epävarmempaa. Kulttuurin näivettyminen on monipolvinen ja pitkällinen kehityskaari, josta nykyiset päättäjät todennäköisesti eivät joudu itse koskaan vastuuseen
vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 24 20 6 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Kari Antila Petri Alanko Anssi Eriksson Minna Hatinen Misha Koivunen Timo Koskinen Anders Liljeström Mika Nuorva Juha Seila Vilma Timonen Tommi E. 20 Encore! – Jyväskylän Paviljongin konserttisali muunnettiin uuteen uskoon 24 Lauri Schreck & Puhuri – lauluvetoista kitararokkia 30 Jussi Jaakonaho – instrumentaali kertoo tarinan ilman sanoja LUKUPALAT 15 Ajankohtaisia uutisia – Elokuvan ääni on oma lajinsa – Kirjoja lukevalle – Nimityksiä ja maahantuontiuutisia SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 26 Elämäni bassot: Timo Tolonen – Soinnin tasaisuus on tärkeämpää kuin se, että basso soisi kuin Bösendorfer KÄYTTÖTESTIT 33 Baum Vega Series Wingman – kuusikielistä retrofuturismia 36 Bluetone Compura – just presiis 38 Skipper’s laajentaa pedaalirintamalle – särö yli laidan! 40 Shure MVX2U – mikrofonista USB-mikrofoniksi 42 UA SC-1 – yhdestä on moneksi! 44 Hedd Audio Type 20 Mk2 & ATC SCM25A Pro Mk2 – premiumista luksukseen 47 Sennheiser HD 490 Pro & Pro Plus – mukana myös akustiikka GRANDE FINALE 50 Tuumia verstaalta – Sielukasta menoa 52 Muusikkona maailmalla – Kiertueella Meksikossa, osa 2 54 Alangon päiväkirja – Ärripurri 30 ”Suurin osa kitaralevyistä on sellaisia urheilulevyjä, jotka eivät puhuttele minua.” – Jussi Jaakonaho Kannen kuva: Juha Seila 04-05 Pääkirj Sisältö 224.indd 5 04-05 Pääkirj Sisältö 224.indd 5 9.4.2024 16.32 9.4.2024 16.32. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. www.riffi.fi 2/2024 5 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. 040 501 2745 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset: Puh. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. 12 Yhdenvertaisuus tukee koko suomalaisen musiikkialan menestymistä – mutta mikä siinä edelleen kiikastaa. Irtonumeron hinta on 12,70 €. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. 040 501 2745 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka: , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. 29. klo 9–16) Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. Riffi ilmestyy vuonna 2024 kuusi kertaa. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 12,70 € sis. posti kulut. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 64,00 € (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 75,00 €. Virtanen Timo Östman Nettitoimitus: Toni Honkala, Matti Rinne, Topi Suuronen, Vilma Timonen, Tommi E. 040 501 2745 (ark. Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. HAASTATTELUT & ESITTELYT 6 Ikimuistoiset sessiot, Väinö Karjalainen – Jossain vaiheessa pitää vaan luottaa, että tämä biisi on nyt tällainen ja tehdään seuraavaksi joku muu
Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 6 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 6 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: MINNA HATINEN Väinö Karjalainen IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee
Mä toivon, että se hyvä ilmapiiri on yksi asia, jonka mä voin tuoda pöytään. – Kyllä me välillä puhutaan ihan suoraan, että halutaanko, että mä kommentoin näitä asioita – varsinkin äänittäjänä. – Niin, ehkä se tulee siitä, kun olen ollut tuolla lasin toisella puolella, niin mä tiedän, mitä mä haluisin siltä tyypiltä joka äänittää. Kun on toiminut äänittäjänä, siitä on ollut luontevaa siirtyä miksaamaan. Vaikka pöytä on vanha, tallennetaan musiikki Pro Toolsiin kaikenikäisiä mikrofoneja käyttäen. Laulu saattaa olla ainoa asia mikä äänitetään. -nimisen laulun. Homma perustuu fiilikseen Karjalaisen asiakaskunta määrittyy luonnollisesti oman soittotaustan ja soundiestetiikan mukaan, sillä musiikki jonka kanssa hän on tekemisissä ei ole koodattua vaan soittajalähtöistä. Yhteistuotannoissa tarvitaan jotain linjanvetoja, kuten mitä asioita kukin kuuntelee ja kenellä on viimeinen sana. – Siinä on se käytännön puoli, että osaa itse vähän rakentaa ja huoltaa, ja ymmärtää paremmin miten ne laitteet toimii. www.riffi.fi 2/2024 7 H elsingin Vallilassa sijaitsevan Kvark-studion tarkkaamo on täynnä vanhoja studiolaitteita. – On pitänyt itse funtsia, miten eri laitteet toimii ja sitä kautta tullut arvostus näitä kamoja ja yhtälailla prosessia kohtaan. Soundit ovat tärkeä asia, mutta senkin edelle Väinö nostaa fiiliksen, joka studiossa saadaan luotua. Kun ennen vanhaan studioissa oli äänittäjä jonka takana istui tuottaja, nykyään näin harvemmin on. Tiedoista ja taidoista on silti ollut hyötyä. Se on siis sinun ominta osaamisaluettasi. Ei mun naama tai nimi ole siinä levyn kannessa. Luonnollinen jatkumo Väinö Karjalainen siis soittaa, äänittää, miksaa ja tuottaa. Väinön vahva bändihistoria ja kotoa saatu esimerkki ovat vieneet häntä eri suuntaan kuin monia muita saman polven tekijöitä. – Sehän menee väkisin tuottamisen puolelle, jos tehdään valintoja ja annetaan palautetta. Näistä kolmea ensimmäistä miltei rinnakkain alusta asti. Kun mulla on vetovastuu, niin artisti on tietty aina se pomo. Tuottaminen sanan koko merkityksessä, eli kokonaisvaltaisena projektin hallintana on uudempi juttu. En vain kytke piuhaa ja toivo parasta, vaan yritän myös ymmärtää miten hommat toimii. Mun projektit on useinkin yhteistuotantoja, jossa annetaan yhtäläinen krediitti mulle ja artistille. Se on luonnollinen jatke äänitysja miksaustyölle. – Tällöin eri aikakaudet yhdistyy hienosti, mikä kiinnostaa mua enemmän kuin jokin tietty aikakausi. En ole suinkaan sähköinsinööri, mutta kyllä mä lähestyn asiaa ihan tekniseltä kantiltakin. Hyllyllä lepää Otarin kelamankka, joka on vielä kovassa käytössä. – Nykyään kun musaa tehdään niin paljon koodaamalla, alkaa äänitys olemaan taka-alalla monissa jutuissa. Mä saatan painokkaastikin perustella, miksi olen jotain mieltä joistakin musiikillisista valinnoista, mutta en mä voi alkaa jyräämään sen biisintekijän mielipidettä. Karjalaisen Missä se Väinö on. Kotona ei ollut äänitysstudiota, enemmänkin sekalaista kalustoa, johon pappa kannusti itsenäisesti tutustumaan. Joku on saattanut joskus kehua soundeja, mutta se että kehutaan sessioiden fiilistä on mulle ihan yhtä iso ylpeyden aihe. Väinö kiittelee, että on saanut työskennellä Tiisu-yhtyeen riveissä todella hyvien äänittäjien ja tuottajien kanssa, joilta on poiminut juttuja, miten kannattaa toimia. Kiinnostuksen kohteena olivat kaikenlaiset työkalut, mutta erityisesti analogilaitteet. Väinön ikätoverit työskentelevät hyvin paljon ”In the box”, eli tekevät hommat pääasiassa läppärillä ja kuulokkeilla. Ensimmäiset äänitykset hän teki kaksitoistavuotiaana isältä saadulla kasetti-neliraiturilla. Miksaaminen lähtee siitä, kun jotain on jo äänitetty. Calrecin tiski on vuodelta 1972. Kun en ole käynyt mitään äänityskouluja, poimin sellaisia juttuja, jotka puhutteli mua. Usein nykyään äänittäjä tuottaa artistin kanssa. Että porukka saa tehdä rennosti ja hyvällä ilmapiirillä. Se on kriittinen osa soundin luontia. Näitä laitteita operoi yhdessä Pekka Nisun kanssa vajaa kolmekymppinen Väinö Karjalainen, josta tuli vuonna 1996 ”koko kansan Väinö”, kiitos isänsä J. Karjalainen ei halua kuitenkaan leimautua retroilijaksi, vaan filosofiana on että poimitaan joka ajalta se paras tekniikka ja metodit. Päähenkilö on puheistaan ja studion kalustosta päätellen viimeisen päälle vintage-mies, mikä on merkillepantavaa kun ottaa huomioon hänen nuoren ikänsä. – Se tavallaan nousee kaiken tän laitehomman yläpuolelle. ”Sehän menee väkisin tuottamisen puolelle, jos tehdään valintoja ja annetaan palautetta.” 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 7 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 7 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta kun mä äänitän tosi paljon ja nojaan siihen äänitykseen, niin mun meininki mielletään automaattisesti vähän vintagemmaksi. Perspektiiviä ja pohjaa antoi fysiikan opiskelu yliopistolla, mutta kandiksi valmistumisesta huolimatta fyysikon ura jäi lopulta taka-alalle musiikin takia. Tuottamiseen kuuluu myös toimistohommia, kuten budjetinhallinta, studioiden varaaminen ja projektin aikatauluttaminen. Väinön ensimmäisiä merkittäviä miksaustöitä oli 2016 julkaistu Ursus Factoryn Juhlat-ep
Sessioissa oli kaikenlaisia erikoiskokeiluja ja tehtiin pitkiä päiviä. – Tietenkin siellä on enemmän raitoja, mitä kahdelta soittajalta tulisi: torvia ja muuta. Kaksi uusinta levyä onkin miksannut Jesse Vainio, sillä nille haettiin erilaista soundia. Karjalainen on onneksi ymmärtänyt, että levy on aina impressio siitä hetkestä jona se on tehty – mikä on ihan kiva asia, kun ajat ja soundit muuttuvat. – Sydän on suuri -biisissä on todella rouskuva ja narskuva kitarasoundi. Osa biiseistä sovitettiin loppuun vasta studiolla. Joskus vanhoja tekeleitä kuunnellessa nousee hiki pintaan. Ja sen päälle voi aina sitten lisätä. – Kun äänitysprosessista on kulunut näinkin kauan, sitä alkaa unohtamaan, että miten jotkut jutut tehtiin ja ne kuulostavat taas tuoreelta. Se tehtiin yhteistuotantona Ursus Factoryn kanssa. Välillä jopa laulu. ”Mentiin hyvässä putkessa; aika vauhdilla, mutta huolella.” 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 8 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 8 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59. Ja niinhän siinä kävikin. Tukevatko lisätyt asiat duo-asiaa vai ei. Levyllä on paljon erilaisia juttuja ja kokeiluja, mutta silti se kuulostaa Ursus Factorylta. 8 www.riffi.fi 2/2024 – Jos on idea, miten tehdään, mä voin miettiä mikä on paras studio siihen. Mä voin hyvin myös olla mukana kommunikoimassa levy-yhtiön kanssa. Nyt kuunneltuna Pinkki pilvi kuulostaa tuottajan korvaan rohkealta. – Useimmiten ne livenä soitetut kitarat oli myös käyttiksiä. Ensimmäisenä kokeiluista tulee mieleen kontaktimikrofonien käyttö. Se on ollut bändin tietoista siirtymää. Soinnin pitää kuulostaa eheältä heidän kahden voimin. Mentiin hyvässä putkessa; aika vauhdilla, mutta huolella, Väinö muistelee. – Duon on helpompi pyöritellä asioita kahdestaan. Parhaiten bändin sointi saatiin talteen äänittämällä sitä livenä. Ursus Factory: Pinkki pilvi, Monsp Records 2019 Hirven lailla rokkaavan duon toinen albumi on Väinölle tärkeä monella tapaa. Ennen tätä yhdessä oli tehty jo Juhlat-ep sekä täyspitkä Älä lopeta uskomista rakkauteen, baby! Pinkki pilvi oli ensimmäisiä Kvarkstudiolla alusta loppuun työstettyjä albumeita. – Just noiden erikoisratkaisujen takia levy kuulostaa paikoitellen aika rajulta. Kuka tietää, millainen heidän seuraava levynsä on. Ursus Factoryn musiikki on kehittynyt välillä raskaampaan suuntaan. Viimeistään sen myötä heistä tuli läheisiä ystäviä. – Bändi ei ollut vielä suuren yleisön tiedossa, mutta oli fiilis, että se saattaa tästä kasvaa. Hienoa, että ne on viety maaliin kunnolla. Niitä käytettiin esimerkiksi sähkökitaran lavassa. Itsekin odotan innolla, mitä ne keksii. Kolmas levy päätettiin tuottaa koko bändin voimin, jolloin viimeistelyn hoitivat Väinö ja solisti Henrik Illikainen. Ja musta ne kokeilut toimii ihan hyvin. Äänityksissä tehtiin myös erilaisia villimpiä rumpumikityskokeiluja. Joka otolla otettiin talteen rummut ja kitara. Myös aika on armollinen suodatin. Väinön oman bändin Tiisun kolmesta levystä kahdessa on ollut tuottajana Janne Huttunen. Se mahdollistaa sen, että vielä studiossakin voi kokeilla radikaalimpiakin juttuja. Se oli se määrittävä kitara, josta tulee se kohkaava ydin, jota maustetaan niillä lisäraidoilla. Se onkin ollut aina osa bändin juttua, että osa musiikista syntyy vasta studiossa. – Se on ollut ihan luonnollinen evoluutio. Mutta jotenkin siinä on kuitenkin se ydin, eli Allu rummuissa ja Jussi kitarassa. Ihailen sitä, miten uskallettiin tehdä niitä rajuja soundeja ja kokeiluja. Duoa äänitettäessä ensimmäiseksi tulee mieleen, että kuinka pitkälle pyritään pysymään bändin livesoundissa ja kuinka isoa siitä pyritään tekemään. – Sitä ei oikein osaa selittää, mutta mielestäni me onnistuttiin aika hyvin tavoittamaan bändin ydin. Tässä tapauksessa oli tärkeää pohtia bändin syvintä olemusta fiilispohjalta. Artistin ei tarvitse laskea päiviä kuinka kauan voidaan olla studiossa. Ja se vapauttaa taas vähän siltä artistilta aivokapasiteettia biiseihin keskittymiseen. Toki siinä on se perinteisempi vahvistinsoundi, mutta se kontaktimikki ajettuna särön läpi, joka tuo omanlaisensa klangin siihen
Soittajat on lähellä toisiaan, ei tarvitse romantisoida sitä, että mennään studiolle ja tehdään yötä päivää. Ja kun siitä ei olekaan tykätty, niin kyllähän se vähän kirpaisee. Lopullinen muoto haettiin Vuorenmaan ja Lehtolan kanssa. Iso kysymys on, että kenen ylipäätään halutaan olevan paikalla kun lauletaan. Yhteistuotanto oli yhteinen idea. Ei piiputeta itteään hirveessä maratonissa. Vuorenmaa soittaa myös Lyytin yhtyeessä koskettimia. Väinö muistelee olleensa itsekin innoissaan jostain omasta jutusta. Hyvässä, isossa tilassa sai aikaan täyden livemeiningin. Edellinen Arpan levy oli tehty vähän samalla sapluunalla kuin Lyytin ja sen pohjat oli soitettu E-studiolla yhden pitkän viikonlopun aikana. Tullaan paikalle, tehdään jotain, syödään välillä ja tehdään lisää ja lähdetään hyvissä ajoin kotiin. Ihailen hyviä laulajia, jotka pystyy sen laulunsa esittämään studiossa uskottavasti ja hyvällä fiiliksellä. Kaikilla teoilla täällä tarkkaamon puolella – oli se sitten peukalon näyttäminen, että hyvin menee, tai että kaikilla on päät nuokuksissa, tai ei keskity tai keskittyy liikaa – on merkitystä. Valeria-levyä puolestaan äänitettiin lyhyissä kolmen päivän sessioissa Kvarkilla. – Onneksi myöhemmin on voinut todeta, että ei se vaan mahtunut sinne. Pieni, rennompi tila inspiroi soittajia eri tavalla. Onneksi pääsen tekemään työtä sen verran rautaisten ammattilaisten kanssa, niin he ymmärtävät, että siinä on kyse vain siitä musiikista, eikä mistään muusta. Elias Riipinen vastasi jousisovituksista, jotka hän myös itse soitti ja äänitti. – Silloin tulee usein tehtyä niitä hyviä päätöksiä. Taas tullaan edellämainittuun ajan parantavaan voimaan, sillä Väinö kertoo, että julkaisun odottelu teki vain hyvää levyn kuuntelukokemukselle. Virettähän voi vielä jonkin rajan sisällä korjata, mitä en vastusta, sillä jos on mahtava fiilis, mutta pari kohtaa roikkuu, niin ne voi aivan hyvin korjata tietokoneella. Jotenkin ne sinne istui ja jos ei, niin sitten ne vaan jätettiin pois. Aika on hyvä työkalu. Valeria oli kolmas Arppa-albumi, jossa Väinö oli mukana ja toinen, jossa hän hoiti äänityksen, tuotannon ja miksauksen. Eikä mitään raaskisi jättää pois, kun ne on huolella mietitty. Silloin mä mietin mitä mä voisin tehdä helpottaakseni sitä tilannetta. – Hän tykkää tästä pienestä tilasta. Vaikka laulu on ehkäpä teknisesti yksi helpoimmista asioista äänittää, pitää mikin ja kuuntelun kanssa olla tarkkana. – Koska en ole laulaja, mulle on aika kammottava ajatus, että tuolla lasin toisella puolella joku laulaa ja täällä muut kuuntelee. – Se on hyvin onnistunut ja ainutlaatuinen levy. – Onhan se vähän hankalaa, enkä tietenkään halua että kenellekään tulee huono fiilis. Miltä levy kuulostaa nyt. Jokaisella bändilla on oma soundinsa ja näkemys siitä. – Jossain projekteissa on ollut vielä mukana laulutuottaja, joka tietää sen fysiologian ja tekniikan ja mä voin keskittyä siihen, että saadaan hyvällä soundilla hyviä ottoja sisään. – Hyvässä laulussa on muitakin leimaavia asioita kuin vire, Väinö jatkaa. Tai miten kommentoidaan talkbackin kautta. Kaikki kolme eivät välttämättä joka biisissä soi, ja koskettimien roolia ja sijoittelua oli mietitty jo sovituksissa. – Mutta välillä, kun Antti innostui soittamaan syntikkaa enemmänkin, niin kyllä juttujen mahduttamisessa oli hommaa. Millaista on sorkkia ulkopuolisena vuosien aikana rakentuneita perustuksia. Välillä jossain soittamisessa sen jutun voi saavuttaa toistoilla, mutta se ei välttämättä toimi laulun kanssa. Musaahan se vaan on. – Vuorenmaa on todella taitava tuottaja ja musantekijä, Väinö kehuu. Niiden sijoittaminen kuulokuvaan saattaa aiheuttaa melkoista päänraapimista. Ne tehtiin perinteisella metodilla, jossa biisit esitetään pianolla ja laululla, minkä jälkeen ne vasta sovitetaan. Levyllä oli paljon vierailijoita, jolloin set-up rakennettiin aina uudelleen jokaisen vieraan mukaan. Tosi kiva, että se on löytänyt paljon kuulijoita. ”Siinä on kyse vain siitä musiikista, eikä mistään muusta.” 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 9 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 9 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59. – Olen seurannut Lyytiä jo pidemmän aikaa. www.riffi.fi 2/2024 9 Lyyti: Nousussa taas, Johanna kustannus 2023 Lyytin eli Lydia Lehtolan albumi tehtiin yhteistyössä Väinön Tiisu-bändikaveri Antti Vuorenmaan kanssa. Onneksi saan tehdä töitä sen verran taitavien laulajien kanssa, niin se kyllä onnistuu. Aina ollaan päästy yhteisymmärykseen. Pohjien jälkeen hommia jatkettiin Kvarkissa, jonka lisäksi Vuorenmaa teki jotain lisäyksiä omalla työhuoneellaan. Samalla saattavat unohtua egoasiat ja se vaiva, joka hankkeeseen on käytetty. Pohjat soitettiin Sipoon E-studiolla pitkän viikonlopun aikana. Kuulee vain miten se soi. Hänellä on tosi omintakeinen sävelkieli ja hienoja kappaleita. Välillä tehtiin biisi kokonaan, välillä pala kerrallaan. Sehän oli ehdolla parissa kategoriassa Emma-gaalassa, mikä on tosi hienoa, kun kyse on noinkin omaehtoisesta musasta. Pienen kuuntelutauon jälkeen jokin juttu saattaa kuulostaakin tuoreelta ja erilaiselta. Äänityspaikka oli artistin valinta. Jälleen kerran se on vain musasta kiinni. Kuten rytmiikka ja lausunta. Se todellakin on korkeamman luokan toimintaa. Ja osallistui sen myötä myös tuottamiseen. Laulattaminen pitää tehdä kieli keskellä suuta V äinö kertoo omista metodeistaan lauluja äänitettäessä. Karjalainen soitti levylle myös joitain lisäraitoja projektin loppuvaiheessa. Lyytin kokoonpanoon kuuluu kolmet koskettimet. Hän korostaa, että monesti laulu on keskeisin asia musiikissa, jota hän työstää. Ja äänittäjän ei tarvitse tehdä siitä yhtään vaikeampaa. Yksi biisi tehtiin myös bändin treenikämpällä. Arppa: Valeria, Johanna kustannus 2023 Arpan tuorein tuotos ilmestyi viime vuonna, mutta se tehtiin hyvissä ajoin jo edellisenä vuonna silloisten vinyylijonojen takia. Olen tosi ylpeä siitä miltä bändi ja Lyytin laulut kuulostaa
Biisissä oli sen verran kevyttä soittoa, että laulumikki oli mahdollista laittaa samaan tilaan. – Jo siinä vaiheessa kun äänitetään, haetaan sitä oikeaa sävyä, jolloin loppumiksaus ei ole niin dramaattinen prosessi kuin jossain muissa tapauksissa. Vaikkakin miksauksessa tehtäisiin hyvinkin hienovaraisia asioita, jotkut artistit haluaa olla isosti mukana miksauksessa ja säätää jokaista pientä sävyä. – Hänen kohdallaan ei toimi, että tehdään yksi päivä yhtä biisiä ja siitä kymmeniä ottoja. Kyllähän jotkut pystyy tekemään sellaisia ”ikuisia” teoksia, mutta sille ei vaan voi mitään, että kaikkeen mitä me tehdään, vaikuttaa se aika missä me eletään, fiilikset ja soundit. Itseasiassa Väinö halusi viilata kuulokuvaa enemmän kuin artisti. – Sovitus on jo sitä miksaamista. Se on lähinnä hienovaraisiin sävyihin pureutumista ja tunnelman ehostamista. The open-back design delivers an extremely wide, dimensional sound stage and ultra-precise sound reproduction, eliminating audio blind spots and ensuring you’re in full control of every detail. Tehdään mieluummin pari ottoa ja se on sen päivän laulusoundi. Arpan tapauksessa myös miksaus oli hyvin suoraviivaista. Mulla on iso pointti, että monasti (miksatessa) miettii näin taitavien soittajien kanssa, että on helpompi tehdä tuhoa kuin tuoda enää mitään maagista tähän lisää. – Mutta, hän jatkaa, jos mun juttu sopii Arpan visioon, niin siitä vaan. Se tekee hänen hommansa helpoksi. – Se onkin ainoa tapa miten se voi olla. – Jep. Väinö ei pidä itseään minään täydellisyyden tavoittelijana. – Jos oikein tarkkaan kuuntelee, jossain kuuluu, kun se vanha laulu vuotaa johonkin rumpumikkiin. Hänen kanssa saan toteuttaa omaa juttuani, ilman että muut häärää siinä. Arppa lauloikin sen siinä samalla. Jossain vaiheessa pitää vaan luottaa, että tämä biisi on nyt tällainen ja tehdään seuraavaksi joku muu. Jokainen joutuu välillä laittamaan omia ambitioita takaalalle – olemaan enemmän asiakaspalvelija. Vaikka kolmena päivänä tehty kolme ottoa, jolloin kuulee aika nopeasti miten päivän fiilis vaikuttaa siihen soundiin. Väinö kuvailee, että Arpan bändi miksaa itse itseään soittaessaan. Jokin sävyasia ei kuitenkaan lopulta tuntunut istuvan kokonaisuuteen, ja niinpä laulu päätettiin äänittää loppuvaiheessa uudelleen. Joku toinen päivä kokeillaan jotain muuta. Ja niitä kokeiluja on hauska tehdä yhdessä. sennheiser.com Sennheiser_HD490_230x280_Riffi_FIN.indd 1 Sennheiser_HD490_230x280_Riffi_FIN.indd 1 05.03.24 11:40 05.03.24 11:40 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 10 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 10 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59. – Työskentely on mukavaa, kun ei tarvitse liikaa murehtia ja saan toteuttaa itseäni siinä miksauksessa. Esimerkiksi nimikkoraita oli tehty tosi livenä, kaikki samassa huoneessa. Arppa taas luottaa siihen mitä mä teen. Minulle välittyy fiilis, että juuri Arpan kanssa Väinö on omimmillaan. Siellä on monta biisiä, jotka on äänitetty tällä metodilla. Mutta tommosesta tulee just semmosta pientä taikaa, mitä ei muuten tulisi ikinä tehtyä. u ”Kaikki miksaukset on aikansa kuvia.” HD 490 PRO The perfect mix of clarity, comfort, and reliability. Kunhan ei nyt vaan mokata tätä. Arpan, bändin ja mun kuuloiselta. Tietysti hän tekee parhaansa, että miksaus kuulostaa mahdollisimman hyvältä, mutta jossain vaiheessa biisiin vain kyllästyy, jolloin täytyy siirtyä eteenpäin. 10 www.riffi.fi 2/2024 Biisejä äänitettiin vahvan intuition varassa, ja sen hetkinen fiilis ratkaisi päivän kulun. Jokainen saa tuoda oman juttunsa pöytään. – Asiaa auttaa, kun ymmärtää, että kaikki miksaukset on aikansa kuvia. Se fiilis ja soundi luodaan siinä matkan varrella. HD 490 PRO studio headphones are built to handle all the complexities of today’s music production. Ja se on Väinölle ihan ok. Ja just sen takia se kuulostaa tosi omalta. Kirjoittaja miettii, että se onkin lohdullinen ajatus ja antaa myös paljon anteeksi, koska eihän sitä kukaan osaa sanoa, miltä tuotos kuulostaa kymmenen vuoden päästä
The open-back design delivers an extremely wide, dimensional sound stage and ultra-precise sound reproduction, eliminating audio blind spots and ensuring you’re in full control of every detail. HD 490 PRO studio headphones are built to handle all the complexities of today’s music production. HD 490 PRO The perfect mix of clarity, comfort, and reliability. sennheiser.com Sennheiser_HD490_230x280_Riffi_FIN.indd 1 Sennheiser_HD490_230x280_Riffi_FIN.indd 1 05.03.24 11:40 05.03.24 11:40 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 11 06-11 Ikimuist_224 Karjalainen.indd 11 7.4.2024 11.59 7.4.2024 11.59
Tänä vuonna tehdyssä kyselyssä monet mainitsivat, että sukupuoleen liittyvässä yhdenvertaisuudessa on otettu askelia eteenpäin. TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus musiikkialalla paranee vähitellen, mutta vielä on paljon tehtävää. Alalle on myös valmistunut yhteinen ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi. Auran mukaan alan yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta keskeinen rooli on myös viestinnällä. Ja mikä tärkeintä: alalla on ruvettu kiinnittämään asiaan huomiota esimerkiksi rekrytointeja tehdessä ja hallituksia tai työryhmiä valitessa, Aura sanoo. Vuoden 2023 tuloksissa naisvastaajista 70 % oli sitä mieltä, että ala on epätasa-arvoinen. 12 www.riffi.fi 2/2024 S uomalaisista musiikkialan opiskelijoista yli puolet on naisia. – Olemme tilanteessa, jossa organisaatiot ja toimijat aika pitkälle tiedostavat esimerkiksi sukupuolidiversiteetin tärkeyden ja kenties ajattelevat sitä, kun hallituksen jäseniä tai työryhmiä nimetään. Vuosi sitten julkaistussa 11 musiikkialan toimijan toteuttamassa ja Teoston koordinoimassa kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisten syiden vuoksi naiset eivät jää alalle ja miten tasa-arvoisena he musiikkialaa pitävät. – Tämän vuoden kyselyssä keskityimme yhdenvertaisuuteen hyvin moninaisista näkökulmista. On tärkeää, että erilaisia teemoja ja aiheita käsiteltäessä otetaan huomioon tasa-arvoja yhdenvertaisuusnäkökulma. Edellisvuoden tutkimusta on hyödynnetty uuden tutkimuksen kysymyksenasettelussa, jotta kyselyiden tuloksista on mahdollista tehdä vertailuja. Tänä talvena Teosto kumppaneineen toteutti uuden tutkimuksen, jossa kartoitettiin laajemmin musiikkialan yhdenvertaisuutta. Tästä tarvitaan paljon enemmän perustavanlaatuista tietoa, jotta pystymme määrittämään mahdollisen ongelman laajuutta, sanoo viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura Teostosta. Asenteet syntyvät varhaisista kokemuksista Musiikkialalla on jo vuosia sitten ryhdytty toimiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Näemme lukujen vähittäistä paranemista, mutta kehityksen pitäisi olla vain vauhdikkaampaa. Tällaista virallista sitoutumista, että julkisesti lausuttaisin kiintiö, ei ole vielä kauheasti näkynyt. Esimerkiksi kysymys ”kuinka tasa-arvoisena koet suomalaisen musiikkialan” on mukana molemmissa kyselyissä. Vappu Aura kertoo, että teesit allekirjoittaneille tahoille tehtiin syksyllä 2023 kyselykierros, jossa selvitettiin, miten hyvin julkituodut tavoitteet ovat toteutuneet organisaatioissa. Meillähän ei ole mitään tietoa siitä, kuinka paljon musiikintekijöistä on erilaisista etnisistä taustoista tulevia, kuinka moni kuuluu johonkin seksuaalitai sukupuolivähemmistöön tai kielivähemmistöön tai on vammainen. – Saimme hieman huonosti vastauksia, mutta kyllä asiaa pidetään paljon esillä. Kehitettävää on erityisesti asenneilmapiirissä ja työkulttuurissa. Tämä alkaa olla jo aika tavallinen osa viestinnän ammattitaitoa, Aura toteaa. Vuonna 2017 laadittiin Music Finlandin koordinoimassa hankkeessa teesit yhdenvertaiselle musiikkialalle, ja vuonna 2023 niitä täydennettiin musiikkialan rekrytointiohjeella, joka listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin. Kuitenkin kotimaan musiikintekijöistä vain viidennes on Teoston asiakasrekisterin mukaan naisia tai muunsukupuolisia. – Kun esimerkiksi nostetaan esiin musiikkialan ihmisiä, niin katsotaan, että on molempia sukupuolia. tukee koko suomalaisen musiikkialan menestymistä 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 12 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 12 9.4.2024 16.34 9.4.2024 16.34. Mutta me olemme vielä monta askelta perässä siitä, että se näkyisi aidosti yhdenvertaisuutena tai että siellä olisi vähintään 40 % molempia sukupuolia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 21.3., joka on YK:n rasismin vastainen päivä. Tänä vuonna näin vastasi 66 % naisista. Se on johtanut siihen, että ainakin isommat organisaatiot on ryhtyneet tekemään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmia
Vapaamuotoisen keskustelun ja maljannoston lisäksi tilaisuudessa tutustuttiin kansainvälisen musiikkibisneksen tasa-arvoisuuteen tuoreiden tutkimustulosten kautta ja kuultiin paneelikeskustelu, jossa neljä musiikkialalla toimivaa naista kertoi omista urapoluistaan. Vasta myöhemmällä iällä olen ruvennut kelaamaan sitä, että en edes reagoinut niihin asioihin, koska ne olivat niin normaaleja. Salokosken tähän mennessä neljännesvuosisadan kestäneelle monipuoliselle uralle on mahtunut muun muassa soololevyjä, kuoroprojekteja ja musikaaleja. Asenneilmapiirillä suuri merkitys Tämän vuoden naistenpäivänä Teosto, Gramex, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät järjestivät Musiikin Satamassa Espoon Keilaniemessä tapahtuman, jonka ideana oli ennen muuta tarjota tilaisuus verkostoitua muiden musiikkialalla toimivien kanssa. Jos tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiat ovat Salokosken näkemyksen mukaan tätä nykyä lupaavalla tolalla, niin aina ei näin ole ollut. www.riffi.fi 2/2024 13 Suunnitteilla on myös laaja musiikkikoulutuksen kenttää koskeva kehityshanke, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa diversiteetin huomioimiseen musiikin opetuksessa. Nyt en puhu varsinaisesta seksuaalisesta häirinnästä vaan enemmän juuri asenneilmapiiristä ja semmoisista asioista, Salokoski sanoo. Yksi oman uratarinansa kertoneista oli laulaja, lauluntekijä ja kuoronjohtaja Emma Salokoski. Hanke odottaa tällä hetkellä opetushallituksesta rahoituspäätöstä. 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 13 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 13 9.4.2024 16.34 9.4.2024 16.34. – Kun viime vuonna tutkimme erikseen oppilaitoskenttää ja opiskelijoiden näkemyksiä, niin hyvin paljon tuli sitä tulosta, että asenteet naismusiikintekijöitä kohtaan tai ylipäätään sukupuoliin liittyvät asenteet ja toimintatavat lähtevät hyvin varhaisista kokemuksista. – Joka päivä tulee vastaan monimuotoisuusasioita, jotka ilahduttavat mua: sekä naisesikuvia että erilaisen seksuaalisen suuntautumisen tai identiteetin omaavia esikuvia – artisteja, joita näytetään isolla skaalalla. Totesimme, että musiikkikoulutuksen kentällä pitää jo varhain tehdä työtä, Aura sanoo. Toteutuessaan siitä tulee monivuotinen musiikkikoulutuksen kehityshanke. Vuodentakaisesta kyselytutkimuksesta sytykkeen saanutta hanketta vetää Suomen Konservatorioliitto. Paljon on tekemistä, minkä ennen kaikkea tilastot näyttävät selkeästi. He ovat voimaannuttavia hahmoja, Salokoski sanoo. – Mutta koskaan tämä työ ei ole valmis, tai ainakaan nyt tänään. Yhdenvertaisuus on musiikkialalla parantunut Salokosken mielestä viime vuosina suurin harppauksin. Tapahtuman juonsivat Sari Aalto-Setälä Gramexista (vas.) ja Vappu Aura Teostosta. – Kun mietin omaa taustaani, niin olen kyllä kasvanut aikamoisen toksisessa ympäristössä jopa tajuamatta sitä itse. Viime vuoden kyselytutkimuksen tulosten perusteella uusia kontakteja ja verkostoitumistilaisuuksia kaivataan ja niitä pidetään tärkeänä alan tasa-arvoisuutta lisäävänä tekijänä. Yhdenvertaisuus tukee koko suomalaisen musiikkialan menestymistä Musiikin Sataman naistenpäivän paneelin osallistujat olivat muusikko ja musiikintekijä Aili Järvelä, Warner Music Finlandin toimitusjohtaja Ramona Forsström, laulaja–lauluntekijä Emma Salokoski ja säveltäjä Tytti Arola
Mitä enemmän nostamme esiin osaavia, taitavia naispuolisia musiikintekijöitä, niin sitä enemmän myös alasta haaveilevat näkevät, että ”tuo on mahdollista”, Aura sanoo. Siitä haluamme lisätietoa, Aura sanoo. Päinvastoin on enemmän opetettu kyynärpäätaktiikkaa, mikä on ollut minusta tosi huono ratkaisu, Salokoski pohtii. Emma Salokoski kaipaa musiikkialalle ennen kaikkea tasapuolisempaa tulonjakoa. – Vaikka viralliset asiat, kuten palkkatasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, ovat kunnossa, niin arjen toiminnassa alan naiset kohtaavat vielä paljon erilaista vähättelyä ja epäasiallista käytöstä. Sellaisessa kilpailevassa, kovassa ja muita alas puskevassa valossa sen sijaan, että olisi käytetty hyväksi maskuliinisuuden hyviä voimia, kuten aikaansaavuutta ja voimaa ja itseluottamusta. – Teosto ja muut organisaatiot jatkavat työtä vähemmistöjen esiin nostamiseksi, koska esimerkin voima on aikamoinen. Toivon, että mitään upeaa musiikkia ei jää syntymättä sen takia, että tekijä ei sovellu muottiin, Aura sanoo. Yli kolmasosa kertoi, että heille on aiheutunut erilaisia mielenterveyteen ja omaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten ahdistusta, uupumusta, masennusta ja työkyvyn alenemista. Lisäksi myös hän toivoo, että sekä historiaan unohtuneita että tämän päivän vähemmistöihin kuuluvia musiikintekijöitä nostetaan aktiivisesti esikuviksi tuleville tekijäpolville. Syrjintää kokeneista 61 % kertoi syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun vaikuttaneen kielteisesti urakehitykseen ja 41 % kertoi harkinneensa alan vaihtoa sen vuoksi. – Siinä on pakko olla iloa. Ellemme kykene hyödyntämään kaikkien potentiaalia, se rajoittaa suomalaisen musiikin menestystä. Kolmannes syrjintää kokeneista kertoi, ettei heille ollut maksettu samanarvoisesta työstä samaa korvausta. Yleisimpiä syrjinnän muotoja olivat vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute. Tutkimuksen toteutti Teoston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku. Miehistä sukupuolista syrjintää on kokenut 14 %. – Jazzimprovisaation opettelu on yksi iso mörkö. Ikäsyrjintää on kokenut yli kolmannes musiikkialalla toimivista. Tämän vuoden kyselyssä ilmenee, että epäasiallinen käytös, syrjintä ja ulkopuolelle jättäminen koskee hyvin laajasti myös esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä. – Jos me haluamme Suomen kaltaisessa pienessä maassa saada kaiken meidän saatavilla olevan potentiaalin käyttöön – ja oletan että me haluamme – ei meillä ole varaa jättää puolta väestöstä ulkopuolelle ja potentiaalia hyödyntämättä. Selvästi yli puolet (54 %) on kokenut jonkinlaista syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Sellaista henkisen tason alas painamista, että näkemyksiä ei kuunnella tai ei oteta tosissaan. Näin kasvavalle polvelle saadaan näkyviä esikuvia, joiden avulle he saavat rohkeutta tuoda omaa tekijyyttään esille, Salokoski sanoo u Musiikkialalla esiintyy yhä runsaasti syrjintää T eosto teetti helmi–maaliskuussa 2024 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin yhdenvertaisuuden tilaa ja syrjintää musiikkialalla. Teosto ja muut musiikkialan toimijat jatkavat työtä, jotta yhdenvertaisuuskehitys jatkuisi suotuisana ja parhaimmillaan myös nopeutuisi huomattavasi. Vappu Auran mukaan kyselyiden avointen vastausten kommenteista näkyy, että nimenomaan arjen tilanteissa ja työskentelykulttuurissa on edelleen kehitettävää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen. Uskon, että oli kyse vaikka kitaristeista tai tuottajista tai säveltäjistä, ei ole sukupuoleen tai muuhun henkilön ominaisuuteen liittyvää rajoittavaa tekijää. Aura muistuttaa, että alan yhdenvertaisuus on kaikkien etu. Salokoski kertoo, että oppilaitosten paikoitellen kilpailuhenkinen ilmapiiri sai hänet varsinkin nuorempana välttämään kokonaan joidenkin asioiden harjoittelua ja tekemistä. Kyselyyn vastasi 914 musiikkialalla toimivaa henkilöä, joista valtaosa on musiikin säveltäjiä, sanoittajia tai esittäjiä. Vain neljännes oli raportoinut syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta eteenpäin jollekin taholle. Salokoski peräänkuuluttaa jazzimprovisoinnin opiskelussa siinä missä muussakin musiikin tekemisessä oman inspiraation ja tekemisen ilon löytämistä ennen teknisiin ja teoreettisiin asioihin syventymistä. Lisäksi hänen mielestään on edelleen tarpeen nostaa vähemmistöihin kuuluvia musiikintekijöitä esille jopa hieman korostetusti. Ei se kuulosta miltään, jos sä laulat etkä tunne iloa. 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 14 12-14 Yhdenvertaisuus.indd 14 9.4.2024 16.34 9.4.2024 16.34. Puolet oli kokenut myös ulkopuolelle jättämistä tai epäasiallista kommentointia. Koulutushankkeen ja muiden näkyvämpien toimien lisäksi on Auran mukaan tiedossa ainakin uusia verkostoitumistapahtumia. Esimerkkinä hän mainitsee jazzimprovisaation. 14 www.riffi.fi 2/2024 – Opiskelu on ollut joskus todella vaikeaa, koska on ollut niin… no, toksisia ympäristöjä, joissa miehisyys on valitettavasti usein esiintynyt huonoimmassa valossaan. Ja jos joku kyttää vieressä hieman ironinen ilme kasvoillaan, niin se kyllä tappaa kaiken ilon, Salokoski sanoo. – Minua aina vieroksuttaa se nais-etuliite missä tahansa, mutta tarvitsemme vieläkin sitä, että naistekijöitä nostetaan esille jopa hieman korostetusti, ”affirmative action” -tyyppisesti. Syrjintää on koettu eniten kollegoiden taholta (72 % syrjintää kokeneista). Epätasa-arvo rajoittaa suomalaisen musiikin menestymistä Teoston kyselytutkimusten tulokset vaikuttavat tukevan Salokosken kokemuksia. Tietysti minulla oli omat pelot siinä pohjalla, mutta sitä ei helpottanut ollenkaan se myrkyllinen ilmapiiri, joka sen ympärillä vallitsi. Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut kaksi kolmesta naisesta musiikkialalla. Eniten syrjintää koetaan etnisten vähemmistöjen joukossa: etnisiin vähemmistöihin kuuluvista 61 % on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi. Salokosken mielestä musiikkialan yhdenvertaisuus edellyttäisi ennen kaikkea tasapuolisempaa tulonjakoa. Ja se on jäänyt, tähän ikään asti en ole mennyt siihen asiaan. Tutkimuksen mukaan 49 % musiikkialalla toimivista pitää alaa yhdenvertaisena
Toiminta on täysin itsenäistä, eikä kytköstä eri oppilaitoksiin toistaiseksi myöskään ole. – Aikamoista tykitystähän se on. Mitä tehdään ennen miksausta ja mitä sen jälkeen. Mutta kyllähän Suomessa kuitenkin koulutetaan tekijöitä media-ammatteihin. www.riffi.fi 2/2024 15 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA A lalla siis tarvitaan koulutusta. Moderaattorina toimii Kinos Rentalsin Ilkka Väisänen. Pääsykokeita ei järjestetä, kurssit ovat avoimia ja maksullisia. Ja toteaa heti perään, että kurssit eivät ole missään nimessä rekrytointitapahtumia. Audioakatemian perimmäinen tavoite on nimenomaan opetuksellinen – Kyllä se ajatus on, että kohotettaisiin sitä tasoa millä täällä töitä tehdään. Lisätiedot: Audioakatemia • audioakatemia.fi Audioakatemia kurssittaa elokuvaäänen ammattilaisia 15 Ajankohtaiset.indd 15 15 Ajankohtaiset.indd 15 9.4.2024 17.07 9.4.2024 17.07. Nimenomaan hyvää tietoa. Ja mitä itse siinä miksauksessa. – Jos ei nyt ihan henkilökohtaista ohjausta, niin kuitenkin selkeästi personoitua. Kurssit ovat kaksipäiväisiä, ja koska läpikäytävää on runsaasti ohjelma on tiivis. – Kyllä, kyllä… mutta semmoinen tuntuma meillä on, että hieman liian vähän on alalle tulossa uutta väkeä. Eivät ne asiat miksikään muutu. – Jos ajatellaan, että Aalto ja Metropolia ovat ne isoimmat, niin eivät niidenkään vuosikurssit kovin isoja ole. Me ollaan ajateltu, että jotenkin pitää tavoittaa se porukka, joka haluaa toimia alalla ammatikseen ja jolla on motivaatiota parantaa omaa ammattitaitoa. – Tietoa ei vain ole tarpeeksi. Luoda samalla jonkinlaista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. toukokuuta järjestettävällä Pietu Korhosen ja Sarhamaan itsensä vetämällä miksauskurssilla, jossa vierailevina opettajina ovat ohjaaja Mika Taanila, jälkityötuottaja Jukka Kujala sekä akustikko Janne Riionheimo. Ja tietenkin sitä kautta mahdollisesti löytää myös omiin tuleviin tuotantoihin uusia tekijöitä, Sarhamaa kertoo. – No eiks vaan, vastaa elokuvamiksaaja Sami Sarhamaa, jonka tapaan Kalevala Studion miksaamossa. – Meillä on erikseen kouluttajat ja sitten on moderaattori, joka pitää huolta siitä, että aikataulu pysyy, ja laittaa ylös samalla sellaisia esiinnousevia asioita ja kysymyksiä, joihin täytyy sitten palata viimeistään loppuyhteenvedossa. Koska edelleen on niin paljon mutu-tuntumaa, metodit voi olla vähän hakusessa ja prosessiosaaminen on usein aika vähäistä, Sarhamaa kuvailee tilannetta. Äänileikkaus ja äänisuunnittelu ovat vuorossa tuonnempana. Massaluennoista kun ei ole kyse. Yhteistyötä kenenkään kanssa ei suinkaan suljeta ennakkoon pois, mutta pyrkimyksenä on neutraali asema eri toimijoiden joukossa. Sarhamaa laskeskelee sormillaan hetken nimiä ja toteaa, että oikeastaan mikä tahansa ammattinimike puomimiehestä dialogileikkaajaan ja foley-artistista loppuäänen miksaajaan pelkistyy vajaaseen kymmeneen henkilöön, jotka käytännössä tekevät suurimman osan valkokankaalle suunnatuista tuotannoista ja TV-kanavien sarjoista. Ryhmäkoko puolestaan määräytyy jo tilojenkin mukaan. Ja erilaisista syistä johtuen kaikki valmistuvathan eivät hakeudu sitten kuitenkaan alalle vaan osa suuntautuu muihin duuneihin. Audioakatemian opetus käynnistyy 18.–19. Ei voi kauheasti pitää vapaata eikä rönsyillä, toteaa Sarhamaa ja kertoo, että aikataulussa pysymistä edesauttaa kurssin vetäjien työjako. Eikä sitä vanhaakaan väkeä kovin paljon ole. Esimerkiksi toukokuun miksauskurssille Kalevala Studioon mahtuu enimmillään kymmenkunta henkilöä niin, että kaikki pääsevät riittävän läheltä seuraamaan ja osallistumaan tapahtumien etenemiseen. Alkeista asti ei asioita lähdetä kelaamaan, vaan kurssien sisältö on suunniteltu opiskeluissaan jo pidemmälle edenneille, sekä niille ammatissa jo työskenteleville, jotka haluavat päivittää tai laajentaa omaa osaamistaan. Mutta meidän tarkoitus on pureutua syvemmälle elokuvaan ja käydä koko prosessia läpi äänen kannalta. – Oppilaitoksista valmistuvilla on perustaidot, jotka on tietysti samat kaikissa äänitöissä. Pyritään saamaan ihmisten ajatukset liikkeelle ja tarkentamaan fokusta. Myöhemmin ohjelmassa ovat kenttä-äänitykseen, dialogiin, sekä foleyeli keinotekoisten tehosteäänten tuottamiseen keskittyvät kurssit. Audioakatemia on yksityinen koulutuksentarjoaja, jonka perustivat elokuvaäneen erikoistunut Kalevala Studio ja teknistä laitteistoa kuvauksiin vuokraava Kinos Rentals yhteistyössä. Äänisuunnittelijoita on sentään vähän useampia. Tänä päivänä aika moni hakee sitä tietysti netistä, mutta sen ”tiedon” paikkansapitävyyden ja hyvyyden arviointi on ihan oma lukunsa… Aika kirjavaahan se data tuolla verkossa on… Audioakatemian kursseilla ydinsana on ”syventävä”
ARVIO: TIMO KOSKINEN Manitou Oü / Rosebud, 2024. Tämän jälkeen keksijä siirtyi Yhdysvaltoihin, jossa hänet tunnettiin nimellä Léon Theremin. Hänen loppuelämästään ja muista keksinnöistä en paljasta lisää tässä, kirja kertoo näistäkin ja lukijalle jääköön vielä yllätyksiä. Soitin patentoitiin ja RCA alkoi valmistaa sitä myyntiin. ISBN 978-9627-3-1359-6 www.msonic.fi Myynti: UA-jälleenmyyjät 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 16 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 16 8.4.2024 16.14 8.4.2024 16.14. AJANKOHTAISIA POIMINTOJA www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi ATC Studiomonitorit The Finest Audio Systems In The World • Ammattilaiset luottavat ATC-monitoreihin • Bruce Swedien, Georg Massenburg, Bob Ludwig • Abbey Road Studios, Air, Cutting Room Studios, Real World www.atc.audio E lektronisten soittimien joukossa on erikoisuus, jota soittajan ei tarvitse musisoidessaan koskettaa. Kirjassakin soitin theremin on vain sivuosassa, vaikka keksijänsä elämän myöhemmille suuntaviivoille sillä kuitenkin oli keskeinen vaikutus. Termenille tapahtui paljon, mutta kirjasta saamme lukea, että Neuvostoliiton virkamiehet ja virastot ohjailivat hänen elämäänsä Yhdysvalloissakin ja järjestivät paluun kotimaahan 1938 – ja saman tien lähettämisen vankileirille, jossa keksiminen ja musiikkihommatkin jatkuivat, ainakin jossakin määrin. Kivi Larmolan sarjakuvakirja Kaikki Liikkuu kertoo Termenin elämästä paljon Kaikki Liikkuu – Lev Termenin Ihmeellinen Elämä enemmän kuin vain yhden laitteen historian. Itse asiassa soitin on jo valmis kirjan sivulle 20 tultaessa, eikä sen kehittämisestä ole tarinaa tässä. Kiinnostus thereminiä kohtaan on taas herännyt kirjan ansiosta ja tuota yli 100-vuotiasta instrumenttia on musiikkikaupoista helposti saatavissa. Termen eli lopulta vanhaksi, aina 1993 asti ja 97-vuotiaaksi. Vaikkei Termen ollut poliittisesti aktiivinen, hänen kohtalonsa valtaapitävien siirreltävänä muistuttaa itäisen naapurimme nykyisistäkin toimintatavoista. 136 sivua. Larmola on työstänyt sarjakuvaromaaniaan pitkään, ja siitä kiitos. Ja tästä soittimesta aloittelijakin saa ensiyrityksellä ulos samalta kuulostavan äänen kuin mestari. Tosin soittimen todellinen hallinta on äärimmäisen vaikeaa ja vaatii perusteellisen harjoittelun. Amerikkalaisetkin innostuivat soittimesta, vaikkakaan se ei kaupallinen menestys ollut eikä keksijä hyötynyt siitä rahallisesti. Kyseessä on theremin, jo yli 100 vuotta sitten Neuvostoliitossa kehitetty kahden sensoriantennin yhteistoimintaan perustuva ja keksijänsä fyysikko ja muusikko Lev Termenin mukaan nimetty monofoninen soitin. Laitteesta kaavailtiin jopa Neuvostoliiton kansallissoitinta ja Termen itse esitteli keksintöään kiertueilla ympäri Eurooppaa
Tuotatko äänitteitä. Kirjan tueksi Schreck on tehnyt kotisivustolleen harjoituksia tukevia selkeitä videoita. Tämä asia lienee kuitenkin jo korjattu. www.gramex.fi Schoeps-mikrofonien maahantuonti ja virallinen edustus. Edistyneemmän soolosoiton, erikoistekniikoiden, moodien ja asteikkojen lisäksi myös fingerpickingtekniikkaa sivutaan muutamin harjoituksin. Plussaa tulee myös hyvästä ja havainnollistavasta kuvituksesta. Painotalon piikkiin menee sitten se, että lopussa oleva sointutaulukko on arvostelukappaleessa painettu ylösalaisin. Reilun kolmanneksen kirjasta kattaa ns. Muilta osin Schreck on antanut ilahduttavan paljon painoa soinnuille: kolmisointujen käännöksille, nelisoinnuille, jazz-soinnutukselle sekä vapaalle säestykselle. Gramex Liity maksutta asiakkaaksemme. Akustisen musiikin tinkimätöntä ja korkeatasoista äänittämistä, äänentoistoa sekä striimaamista. www.msonic.fi Myynti: UA-jälleenmyyjät 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 17 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 17 8.4.2024 16.14 8.4.2024 16.14. Esiinnytkö äänitteillä. Sen, että monet esimerkeistä ovat pätkiä tunnetuista kappaleista, uskon olevan mielekäs asia eritoten alkuvaiheessa oleville. Keräämme ja tilittämme sinulle korvaukset esimerkiksi radiosoitoista. ARVIO: TIMO ÖSTMAN Suomalainen Kitarakirja, tekijä Lauri Schreck (Teos, 2024) ISBN 978-951-851-410-0 Suomalainen kitarakirja – opas kitaransoiton pariin FOR THE MUSIC Jotta muusikot ja musiikintuottajat saavat työstään korvauksen. Suomalainen kitarakirja soveltuu hyvin niin vasta-alkajalle kuin myös jo hieman pidemmälle päässeille. proaudile.fi Improkatin ABC Improvisointi huilulla on mukavaa, kun oppaina ovat kissa Ellington ja ystävänsä hiiri Monk! Improkatin ABC -kirjan löydät Books on Demand -verkkopalvelusta: bod.fi sekä valikoiduilta jälleenmyyjiltä: huiluvelhon-kasikirja6.webnode.fi. aloittelijan paketti, jossa lähdetään liikkeelle aivan alkeista, kuten virittämisestä, helpoista sointuotteista, perustekniikoista, nuotinluvusta, komppaamisesta ynnä muusta. Kyseessä on sisällöltään ihan ansiokas soitonopas, joka pysynee varsinkin aloittelevan soittajan kumppanina monen vuoden ajan, vaikkakin netti antaa nykyään kovan kilpailijan tällaisille oppikirjoille. Kautta kirjan asioita havainnollistetaan käytännön esimerkeillä, jotka on kirjoitettu selkeästi nuottija tabulatuuriviivastoille. www.arvaaudio.fi info@arvaaudio.fi ATC Studiomonitorit The Finest Audio Systems In The World • Ammattilaiset luottavat ATC-monitoreihin • Bruce Swedien, Georg Massenburg, Bob Ludwig • Abbey Road Studios, Air, Cutting Room Studios, Real World www.atc.audio L auri Schreckin Suomalainen kitarakirja tuo jossain määrin mieleen Ralph Denyerin jo kauan sitten suomennetun klassikon Suuri kitarakirja, sillä nytkin tilaa annetaan jonkin verran kitaroiden ja pedaalien esittelylle, soitintarvikkeille, kielten vaihdolle ynnä muulle. Mutta kyllä Schreckin kirjan avulla pääsee varsinaisessa soiton opiskelussa selkeästi pidemmälle
18 www.riffi.fi 2/2024 AJANKOHTAISIA POIMINTOJA T uore valokuvanäyttely ja -kirja kokoavat yhteen valtavan osan suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Yhtyeen jäsenten lapsuudesta lähdetään ja yhtyeen uuteen kokoamiseen päädytään. Raitojen takana -kirjan kuvista koostettu, samanniminen valokuvanäyttely on avoinna Helsingin Musiikkitalossa 1.5.2024 asti. Olen yrittänyt saada kuviin palan jotain inhimillistä. Että kun sanotaan, että ”basso, Häkä Virtanen”, niin kuka se Heikki Virtanen on. TEKSTI JA KUVA: VILMA TIMONEN K asevan tarinaa lukee mielellään, vaikka yhtye ja sen musiikki eivät niin tuttuja olisikaan. Toisinaan julkisuudessa käytetyt nimitykset ”Suomen Beatles” tai ”Suomen Eagles” eivät kuvasta tamperelaisorkesteria oikein mitenkään. Raitojen takana – kasvoja nimille Mika Toivasen (vas.) Raitojen takana -valokuvanäyttelyn avajaisia vietettiin Musiikkitalossa huhtikuun alussa. Yhteiskunnan nykyiseen keskimääräiseen elintasoon tottuneen on hankala hahmottaa, miten vaatimattomista materiaalisista oloista tämäkin yhtye on aikanaan ponnistanut. Kaseva on Kaseva, sellaisenaan uniikki ja arvostettava. Toivoin, että kuvattavani ajattelevat minua myös muusikkoja ja kollegana, totta kai silloin on erilainen connection. Toivanen sanoo, että kuvattavia ei suuremmin tarvinnut maanitella mukaan. Maantieteestä puheenollen –Tampereen kartan painaminen takakannen sisäpuolen aukeamalle on aivan loistava keksintö! ARVIO: LAURI PALOPOSKI Kaseva – Jykeen kiven lämpö Kirjoittaja: Hannu LInkola Kustantamo S&S, 2024 ISBN 978-951-5260-67-3 Kaseva Tampereelta – aivan oma juttunsa! 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 18 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 18 8.4.2024 16.14 8.4.2024 16.14. Jos kuuntelee Kasevan musiikkia näistä taustoista mitään tietämättä, suhde siihen muodostuu yksipuolisesti. Yksi kieltäytyminen tuli, mutta sekin sellaisista syistä, että hän ei vielä kokenut itseään niin taustamuusikoksi. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Toivasen mukaan kyse on paitsi usein nimiensä taakse jäävien ihmisten esille tuomisesta, myös katoavan ammatin ja ammattikunnan taltioimisesta. Teksti on sujuvaa, etenee loogisesti, eikä jää pyörimään jonkin teeman tai tapahtuman ympärille turhaan. Matkalla vaihtuvat kokoonpanot niin tyypillisen bänditoiminnan luonteen ja musiikillisten päämäärien välisen ristivedon vuoksi kuin kuoleman verottaessa yhtyeen rivejä. Pitkän uran muusikkona, säveltäjänä ja tuottajana tehnyt Mika Toivanen vaihtoi muutama vuosi sitten musiikkistudion valokuvastudioon ja toimii nyt ammattivalokuvaajana. Toivasen juuri julkaistu Raitojen takana -valokuvateos esittelee Suomen eniten levyttäneiden studiomuusikoiden kirkkaimman kärjen mustavalkoisten muotokuvien välityksellä. Pikemminkin ne ovat merkki suomalaisesta alemmuudentunnosta, jossa kaikki pitää koettaa hyväksyttää jonkin ulkomaisen, menestyneen ja tunnustetun referenssin avulla. Että vaikka olenkin ihan virallinen valokuvaaja, niin olen tässä työkaverina ja muusikkona liikkeellä, Toivanen kertoo projektinsa taustoista. Toivanen on aiemmin itse työskennellyt lähes kaikkien kuvissa esiintyvien muusikkojen kanssa. Mutta kaikki lähtivät innolla mukaan ja tajusivat heti, että on kysymys isosta asiasta. – Kaikki oli tosi helppoa saada mukaan. – Halusin tuoda esiin ihmiset raitojen takana. Mutta keitä ovat ihmiset nimien takana. Ääneen pääsi myös Toivasen samannimiseen valokuvateokseen esipuheen kirjoittanut toimittaja ja muusikko Pekka Laine. Ja pystynyt luomaan oman tunnistettavan soundinsa, sanoitustyylinsä – oikeastaan siis kokonaisen musiikillisen tunnusmerkistön, jolle ei ole suoraa vastinetta ennen Kasevaa, eikä sen jälkeen. Kirjan väliin sijoitettu kuvaliite ansaitsee erityismaininnan, samoin loppuun kootut lähdeluettelo, henkilöhakemisto, diskografia sekä karttapiirros tehdyistä keikoista. Vesa Aaltonen, Juha Björninen, Nappi Ikonen, Jarmo Nikku, Anssi Nykänen, Harri Rantanen, Häkä Virtanen… Nimiä, jotka ovat kaikille tuttuja tuhansilta ja taas tuhansilta hittiäänitteiltä ja tv-ohjelmien studio-orkestereista. Ei tarvitse
trusseja, lavarakenteita ja mekaniikkaa valmistava Area 4 Industries. warm audio riffi.indd 1 warm audio riffi.indd 1 2024-03-28 13:36 2024-03-28 13:36 Studiotec vahvistin myyntitiimiään Veli “Vellu” Piiponniemi on nimitetty myyntipäälliköksi Studiotecin palvelukseen 20. Piiponniemi on aiemmin työskennellyt mm. Uuden pestin myötä Vellun toimenkuvaan kuuluu mm. Lisätiedot: Noretron Communication • noretroncommunication.fi Lighthouse Entertainment F-Musiikin ammattivalaistuksen toiminta ja henkilöstö ovat siirtyneet Lighthouse Entertainment Oy:lle 1.3.2024 alkaen. F-Musiikin ja Noretron-yhtiöiden palveluksessa, sekä juuri Studiotecissa vuosituhannen vaihteessa. Järjestelyn myötä Lighthouse Entertainment vastaa Robevalaisinten ja ChamSystems-valopöytien maahantuonnista ja tuotetuesta, joiden lisäksi yrityksen portfolioon kuuluu mm. maaliskuuta alkaen. seuraavien tuotemerkkien myynti: AKG, Audio-Technica, Austrian Audio, Blaze, BSS, Crown, Focusrite, JBL, Meyer Sound, Proel, RME, Sonifex ja Soundcraft. Distributed in the Nordics by www.fitzpatrick.se Recreating World-Class Analog Gear Check out Warm Audio at your local retail store. Lisätiedot: Studiotec • studiotec.fi Mipro & Noretron Communication Noretron Communication on ryhtynyt tuomaan maahan Mipron mikrofoneja, mukaan lukien langattomat mikrofonisekä IEM-monitorijärjestelmät. Lisätiedot: Lighthouse Entertainment Puh.0400 522 172 (Jussi Aalto) • lhe.fi www.riffi.fi/verkkokauppa AtlasArtin mainiot soitto-oppaat nyt myös Riffin verkkokaupasta 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 19 16-19 Ajankohtaiset 224.indd 19 8.4.2024 16.14 8.4.2024 16.14
Yhtenä osana muutostöitä saliin asennettiin amerikkalaisen Meyer Soundin sähköinen Constellationakustiikkajärjestelmä. Uusittu sali sai myös uuden nimen: Encore. 20-23 Encore-sali.indd 20 20-23 Encore-sali.indd 20 7.4.2024 12.05 7.4.2024 12.05. 20 www.riffi.fi 2/2024 TEKSTI: TIMO ÖSTMAN KUVAT: MIKA NUORVA Encore! – Jyväskylän Paviljongin konserttisali muunnettiin uuteen uskoon Jyväskylän Paviljongin entinen Wilhelm-sali vaati perusteellista remonttia, sillä alkuperäisestä kongressikäyttöön suunnitellusta salista piti saada kunnollinen tila niin Jyväskylä Sinfonialle kuin Paviljongin järjestämille muille konserttitapahtumille – sekä niille kongresseille