Kohinaton chorus, analogisesti! Antti Rintamäki: – Suorissa lähetyksissä automaattimikseri on korvaamaton. MOUNT MARY – bändi eikä mikään workshop! Nro 2-2021 Hinta 11,30 E PESSI LEVANTO: – Alussa kannattaa tehdä kvantiteettia ja sit pikku hiljaa tiivistää kvaliteettia. 01 Kansi 221.indd 1 29.3.2021 7.50
C:n muotoisessa järjestelmässä on kahdeksan 2-tuumaista Articulated Array -neodyymielementtiä, joten se takaa laajan peittoalueen. 02-03 Ilmoitukset.indd 2 27.3.2021 16.50. 010 320 7300 | f-pro@f-musiikki.fi Järjestelmässä on sisäänrakennettu mikseri jota voit ohjata myös L1 MIX -sovelluksella älylaitteellasi. Ääni kantaa myös alueen reunoille pienissä ja keskisuurissa tiloissa, kuten kahviloissa. L1 Pro8 on aina valmiina lähtemään mukaasi, ja se on helppo pakata autoon ja nopea asentaa. Aina valmiina keikalle BOSE® L1 PRO8 – KANNETTAVA PA-JÄRJESTELMÄ P R O F E S S I O N A L P R O F E S S I O N A L Bose® Professional -tuotteiden maahantuonti: F-Musiikki Oy www.f-musiikki.fi | puh. Järjestelmä tarjoaa 180 asteen vaakasuuntaisen peiton ja äänen laajan pystysuuntaisen hajaantumisen, joten yleisö kuulee äänen selkeästi sekä istuessaan että seisoessaan
C M Y CM MY CY CMY K Riffi_kokosivunmainosDiGiCo_2_2021_IntersonicOy.pdf 1 26.3.2021 10.48.28 02-03 Ilmoitukset.indd 3 27.3.2021 16.50
Tuubin äänenlaadulla, mahdollisesti mobiililaitteen omien kaiutinten tai korviin tungettavien pikkunappien kautta kuunneltuna voi todella olla oikeasti mahdotonta kuulla eroa videolla esitellyn alkuperäisen ja muokatun signaalin välillä. Aistit eivät myöskään aina ole parhaassa iskussaan: väsymys, stressi, kofeiini, päihteet, niskajumi… kuulon toiminta voi sakata luvuttomista syistä. Eroa ei ole ainoastaan merkitsevän rajan linjauksessa, vaan jo siinä mitkä asiat ylisummaan merkitsevät. Nämä kaksi tulkintaa eivät useinkaan mahdu samaan todellisuuteen, sillä eri merkityksissä termiä käyttävät katselevat toistensa puuhia ikäänkuin lasiseinän eri puolilta. Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT Hifistellen Y ksi sanoo kuulevansa ja tuntevansa erot soitinpuissa ja lakoissa, toinen putkissa ja transistoreissa, kolmas biteissä ja näytetaajuksissa. Ja aina löytyy epäilijä, jonka mukaan erot ovat keksittyjä tai ne eivät ole havaittavissa. Ikäviähän tällaiset pirunnyrkit ovat – kaikkien osasten pitäisi loksahtaa paikoilleen oikein tai ollaan ihan yhtä tyhjän kanssa. Voi olla, että videolla esitelty miksausmetodikin lunastaa itsensä vasta, kun se sen osaa toteuttaa juuri oikeassa ympäristössä ja oikein mitoitettuna. Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. Saattaa olla, että lakkauksen merkitys soittimen soinnille käy ilmi vasta, kun soittimen puut, rakenne, hienoviritys ja soittajan tatsi ovat kaikki huipussaan. Ilmiöön törmää keskustelupalstoilla tai katsomalla vaikka jonkin äänitysja miksaustaidoistaan tunnetun ässän opetusvideon ja lukemalla sitä kommentoivien puheenvuorojen ketjun. 4 www.riffi.fi 2/2021 ÄÄTOIMITTAJALTA RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Tai sitten kuuntelijalta voi yksinkertaisesti ihan yhtä hyvin vain puuttua harjaannus kuunnella. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. Lukuterveisin Lauri Paloposki, päätoimittaja 04-05 Pääkirjoitus.indd 4 28.3.2021 17.28. Onko kyse hifistelystä vai hifistelystä. Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. Kun näkemysja kokemusmaailmat ovat kaukana toisistaan, ei vastakkaisen puolen lähestymistapa vaikuta tolkulliselta. Ja havaitseminen on vain yksi asia. f i . Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen. Sanallahan voidaan kuvata ainakin kahta asiaa, joista ensimmäinen on vähemmän mairitteleva. Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. Alunperin hifistely lienee kuitenkin merkinnyt pyrkimystä äärimmäiseen hyvään, kiistattomaan laatuun. Pitäisi oivaltaa missä ja miten, kuinka ja koska. Aisteja on koulittava, eivät ne muuten palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Tai jos havaittavissa, niin ainakaan ne eivät ole merkityksellisiä. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. Esitelty ero saattaa silti olla todellinen vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä ja kyseisessä tilanteessa havaitse. Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. r i f f i . T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . Siinä hifistely tarkoittaa keskittymistä toissijaisiin, epäolennaisiin tai ulkokohtaisiin asioihin. Peukuttajat ihastelevat taidon ja osaamisen määrää, kriittiset julistavat koko jutun pelkäksi päähenkilön egotrippailuksi. Se ei vaadi useinkaan isoa ja dramaattista muutosta, mutta aina se vaatii sitä, että myös kaikki muu asian ympärillä on tip top. Eivätkä asialliset kaiuttimetkaan kenties auta, jos työpisteen akustointi ei olekaan niin hyvällä tolalla kuin on uskonut. Eihän ruoankaan suolaisuutta voi arvioida, jos suu ei tunnista suolan makua ja erota mietoa väkevästä. Aika usein kyse on sellaisesta asiasta, jolla ihan hyvä ylennetään aivan erityisen hienoksi. Johtopäätösten tekeminen ja taito hyödyntää havaintoa on sitten taas kokonaan toinen juttu. Mutta sitten, kun näin joskus tapahtuu jonkin asian kohdalla, kylläpä se tuntuu makoisalta
Rummut haltuun – selkeä ja havainnollinen johdatus settisoiton perusteisiin! RUMPALEILLE KITARISTEILLE MUUT 04-05 Pääkirjoitus.indd 5 28.3.2021 17.28. Sävel on vapaa! – improvisoinnin perusresepteillä soolosi saa siivet! Äänityön kivijalka – Jukka Laaksosen ansiokas teos nyt uudistettuna toisena painoksena. Country Guitar Workshop II – kantrikitaroinnista löytyvät ainekset myös rockiin… Just Pickin’ -CD – Telecasterin juhlaa: 12 erinomaista instrumentaalia Amerikan malliin! Ja kitara komppaa – akustinen kitara on mainio säestyssoitin, ota haltuun! Rytmi Elää – rytminen fraseeraus terävöittää ilmaisun. Groove In – syväluotaus settisoiton perusteisiin ja niiden jalostamiseen. f i . r i f f i . Rokkibändin ABC – näin perustat bändin, teet levyn ja lähdet keikoille… Suomalainen kitara 2000-luvulla – soitinrakennus on funktionaalista taidetta! Blues Station – klassikkoteos antaa vankan pohjan bluesja rock-kitaroinnille. Flam Out – kattava opas tekniikan ja motoriikan harjoitteluun. R i f f i k a u p p a Brazil – sukellus brasilialaisen rytmiikan ilmentämiseen rumpusetillä. T u t u s t u s i s ä l t ö ö n l ä h e m m i n : w w w . Tilaääni – tehdäänkö aito vai virtuaalinen tilavaikutelma, ja monona vaiko monikanavaisena. RIFFI-JULKAISUT löydät hyvin varustetuista soitinja musiikkiliikkeistä sekä kirjakaupoista ympäri maan. Komppi elää! – Teemu Viinikaisen uusi kirja antaa aineksia dynaamiseen komppaukseen
Saatavilla on myös aiemmin ilmestyneitä Riffejä, hinnan voit tarkistaa Riffin verkkokaupasta: www.riffi.fi/verkkokauppa. Riffin irtonumeroita myyvät Lehtipisteen myymälät, Akateemiset kirjakaupat sekä hyvin varustetut musiikkiliikkeet. Virtanen, Timo Östman Ulkoasu: Mari Valotie KUSTANTAJA Idemco Oy Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Sähköposti: asiakaspalvelu@riffi.fi Voit myös tehdä tilauksen www-sivustomme Riffi-kaupassa. Virtanen Timo Östman Nettitoimitus: Reima Lindroos, Ville Pekkala, Matti Rinne, Ari Vanha-Majamaa, Jari Salo, Tommi E. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen 52 44 38 Jatkuvasti päivitettävät tuoteuutiset ja muut ajankohtaiset jutut löydät osoitteesta www.riffi.fi. Irtonumeron hinta on 11,30 e . ” Seppo Tyni Kannen kuva: Minna Hatinen 06-07 Sisältö 221.indd 6 28.3.2021 19.53. Uusimman irtonume ron voi tilata myös toimituksesta hintaan 11,30 e + posti kulut. Riffi ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. Vuosikerran tilaus maksaa kestotilauksena 58,50 e (ensimmäinen kuuden numeron jakso) ja määrä aikaisena kuuden numeron jaksona 67,50 e . Kunhan musiikki tehdään hyvin, niin se on hyvää. 54 Korg SoundLink MW-2408 – analoginen ja kuitenkin digitaalinen 56 Hedd Audio Type 05 MK2 – lineaarisesti sinun GRANDE FINALE 58 Normipäivä – Open source on ilmaista, jos aikasi on ilmaista 60 Muusikkona maailmalla – Jimi Hendrixin jalanjäljissä 2/2021 62 Alangon päiväkirja – Sotkuja ja taidetta 34 ”En ole koskaan sillä tavalla erotellut musaa, että joku olisi huonoa ja toinen hyvää. (09) 3475 6380 Sähköposti: riffi@riffi.fi TOIMITUS Päätoimittaja Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Asiakaspalvelu/tilaukset Puh. Lehti ei vastaa tilaamattomista artikkeleista tai kuvista. Sisältöä saa lainata vain toimituksen kirjallisella luvalla. HAASTATTELUT & ESITTELYT 8 Ikimuistoiset sessiot, Måns Groundstroem – Tänään meillä on vähän enemmän hommaa! 13 Ääniteknikon etätyöt – korona pisti vauhtia digiloikkaan 18 Mount Mary – raskaita riffejä ja rosoa 26 Kalevauva.fi – läpästä leipätyöksi 30 Pessi Levanto – draamallista elokuvamusiikkia unenomaisilla ja savuisilla soundeilla LUKUPALAT 21 tulipa mieleen… 22 ajankohtaiset poiminnat SOITTIMISTA JA KALUSTOSTA 34 Elämäni kitarat, Seppo Tyni – kitaroiden omistaminen on myös elämänlaatua KÄYTTÖTESTIT 38 Hughes & Kettner AmpMan Classic – klassisia soundeja pedaalilautaan 40 Mad Professor Electric Blue II – chorusta ja vibratoa 41 Musiikinopetusta etänä – USB-mikrofoni on myös äänikortti 44 Band in A Box – älykäs säestysohjelma opettaa miltei huomaamatta 48 Cubase 11 Pro – kyllä kelpaa! 52 Sennheiser HD 25 Light – kevyttä ja mukavaa 53 Earthworks Icon Pro – radio vaiko podcast. 6 www.riffi.fi 2/2021 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT Riffi Kirkonkyläntie 103 B 00740 HELSINKI Puh. (09) 3475 6380 Julkaisunumero ISSN 1238-982X Painopaikka , Forssa Riffi on musiikkitekniikan erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta materiaalia edustamiltaan aihealueilta. Ilmoitusmyynti: Lauri Paloposki Sähköposti: lauri.paloposki@riffi.fi Gsm 040 501 2745 Työryhmä: Petri Alanko Kari Antila Anssi Eriksson Minna Hatinen Kalle Heino Toni Härkönen Misha Koivunen Niko Laasonen Jarmo Lehtelä Juha Metso Jussi Partanen Kari Purssila Matti Ruippo Sami Sarhamaa Jussi Suonikko Vilma Timonen Antti Vartiainen Tommi E. 26
Apollo tehostaa ja automatisoi rutiiniprosesseja ja vapauttaa työpanosta haastaviin selvittelytehtäviin. Suuria korvaussummia saatiin muun muassa Saksasta, Yhdysvalloista ja Ranskasta. Tällä palstalla muusikoiden ja äänitetuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex kertoo toiminnastaan. Ulkomailla soivien äänitteiden tietoja on kerätty ja täydennetty aktiivisesti Gramexin ääniterekisteriin. Miksi niitä tuli aiempaa enemmän. Äänitetietojen tarkkuus on ratkaisevan tärkeä, kun esitetään korvausvaateita ulkomaille. Viime vuonna saatiin ulkomailta muusikkoja tuottajakorvauksia liki kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. LAURI KAIRA 06-07 Sisältö 221.indd 7 28.3.2021 19.53. Gramex kehitti Apollon yhdessä itävaltalaisen Biconceptsin kanssa. Nämä korvaukset ovat suomalaisten äänitteiden esityskorvauksia lähinnä perinteisestä radiokäytöstä, nettiradioista ja julkisesta esittämisestä. Vaikka ulkomailta saatu 818 934 euroa on iso raha, se on yhä alle neljä prosenttia Gramexin koko korvauskertymästä. Se on sittemmin ostettu monen muunkin maan tekijänoikeusjärjestöön. 13 26 18 ULKOMAILTA TUPLASTI GRAMEX-KORVAUKSIA T E R V E I S I Ä G R A M E X I S T A Gramexin kehittämä Apollo-oikeuksienhallintajärjestelmä ja aktiivinen ote tuottavat tulosta. Kirjoittaja on Gramexpresslehden päätoimittaja. Nämä olivat korvauksia useammalta vuodelta. Pääsyy on se, että Gramex pystyy kehittämänsä uuden Apollo-oikeuksienhallintajärjestelmän ansiosta tehostamaan soittojen jäljittämistä ja korvausvaateiden perustelemista sekä panostamaan näihin enemmän. Koska Gramex-korvaukset perustuvat äänitteiden soittomääriin, kotimaan korvaukset ovat silti leijonan osa Gramexin tuloista
Soittamisen ohella tekniikka on kiinnostanut häntä aina. Äänittäjä, joka ei ole mielestään hyvä missään. Kun töitä on kuitenkin paiskittu jo kuudella vuosikymmenellä, on hän jotain tehnyt oikein. 8 www.riffi.fi 2/2021 TEKSTI: MISHA KOIVUNEN KUVAT: JUHA METSO Måns Groundstroem IKIMUISTOISET SESSIOT Sarjassa tuottajat kertovat unohtumattomista sessioistaan Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Groundstroemin perhe on ollut aina tavalla tai toisella sidoksissa musiikkiin. Usein pääsee toteamaan, että taas tulee työpaikka vastaan. Tuo kolmikko oli myös kiinnostunut rockista, jazzista ja muusta ”uudesta musiikista”. Blues Section -yhtyeen basistipestin myötä hän tutustui Love Recordsin pomoihin Otto Donneriin, Atte Blomiin ja Chrisse Schwindtiin. Vanhan koulukunnan väellä oli aivan eri suhtautuminen rockiin kuin rautalankamusiikista tai Radio Luxemburgin tarjonnasta kiinnostuneella Månsilla. Lapsuudesta asti huonosta kuulosta kärsinyt muusikko. Mukaan lukien tietysti vielä soittohommat. Siihen päälle vielä edellä mainittu kiinnostus rakettitieteestä. B asisti, joka on kiinnostunut rakettitieteestä. – Mitään en kuitenkaan tekisi eri tavalla, hän toteaa perään. Ensisijassa tulevat Paul Jyrälä, Erkki Hyvönen ja Otto Donner. En ole hirveesti mihinkään pyrkinyt. Omiin tuotoksiin mies törmää vähän väliä. Pojan huono kuulo toi extramotivaatiota olla tekemisissä musiikin ja äänen kanssa. Ja omia juttuja tulee vastaan muissakin yhteyksissä. Lopullisesti kiinnostus musiikin tallentamiseen lähti Månsin jo lapsena alkaneesta esiintyjän urasta. ”Tästäkin on jo nelkytviis vuotta ja täällä pubissa se vaan soi”, Måsse pääsee usein laukomaan. Innostus lähti jo Märklinin junaradoista, joiden kanssa puuhaillessa piuhojen ja sähköjen yhdistäminen oli yhtä kiehtovaa kuin itse junan ajaminen. Jatketaan: Kuusitoistavuotiaana ensimmäisen ammattikeikkansa tehnyt ja kymmenillä eri bändien levyillä soittanut muusikko. Månsin studiotyöskentelyn alkuaikoina ala oli keskellä murrosta – kuinkas muutenkaan. Sama homma äänitysjuttujen kanssa. Ensimmäisenä hänelle tulevat mieleen monet Svart Recordsin tekemät Love Recordsin uusintajulkaisut. – Mä luokittelen itseni maailman huonoimmaksi basistiksi ja urkuriksi, mutta jostain helvetin syystä mä olen aina päässyt parhaisiin bändeihin. – Näyttelin ja lauloin paljon radiossa. Satoja studiosessioita hoitanut äänittäjä-tuottaja. Vaikka enhän mä pelkästään itse ole mitään tehnyt, mutta on niitä juttuja tehty kuitenkin aika helkkaristi. Mä olen vaan päätynyt kaikenlaisiin hommiin. 08-12 Ikim_221Groundstroem.indd 8 28.3.2021 14.39. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Aika hyvin huonokuuloiselta muusikolta ja mitään osaamattomalta studio-ässältä. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Hän listaa oppi-isikseen pitkän liudan kotimaisia alan pioneereja. Groundstroemin kanssa jutellessa miehen vaatimattomuus ja itsensä vähättely alkaa jossain vaiheessa suorastaan naurattamaan. ”Ilmeisesti”, Groundstroem lakonisoi, ja ihmettelee perään menestyksekästä uraansa. Siinäpä pari ristiriitaisuutta, jotka pätevät Måns Groundstroemiin. Rock oli hieman aiemmin rantautunut Suomeen, mutta siitä kiinnostuneita tekijöitä ei täältä löytynyt. Eikä varmasti tarvitsekaan, sillä kiistämätön fakta on, että Groundstroemilla on ollut näppinsä pelissä sadoissa suomalaisille rakkaissa musiikkiteoksissa. Eli olen tavallaan kasvanut siihen. – Onhan se kiva todeta, että hei, mähän olen tehnyt tän! Ja sehän on mannaa itsetunnolle. Siellä näin paljon orkestereita, mikrofoneja ja nauhureita
– Ja idiootti kun olen, niin jatkoin vaan samaa rataa. Mies pyöri Tukholmassa eri studioissa tehden kaikenlaisia hommia, alkaen puomimiehen pestistä elokuvapuolella. Ja sehän kannatti. Ruotsissa oppi-isiä olivat muunmuassa Leif Mases ja Michael B. Kasasin bändin, järjestin tuotannolliset seikat eli uudelle Wigwamille levytyssopimuksen, harjoitukset, valitsin musiikillisen johtajan eli Paven. Ruotsin suurin anti oli, että siellä nuori äänittäjä pääsi samantien teknisessä kehityksessä muutaman vuosikymmenen eteenpäin. Muusikkous ja äänittäminen ovat olleet hänelle aina yhtä tärkeitä. – Mun mielestä mä en ollut hyvä missään, mutta mä en antanut periksi. Toimintaa, joka oli päivästä päivään täysin suunnittelematonta kaaosta. Hän kuvaa kahden työn tasapainottelua sekasotkuksi. Kärsivällisyyttä vaativissa tilanteissa hän pärjäsi vaihtelevasti. Hyvässä ja huonossa. Joskus ei ollut mitään hommia ja välillä sitten taas ihan liikaa töitä. Äänittäjä tai tuottaja, mielipide löytyi aina. Tuo lause kertoo osaltaan siitä, mitä Måns Groundstroem pitää äänittäjänä parhaana puolenaan. Suomessa Måns Groundstroem teki jatkuvasti kahta työtä soittajana ja studioteknikkona. www.riffi.fi 2/2021 9 Måns Groundstroem – Alettiin tekemään hommia sellaiseen aikaan, jolloin tuota juttua ei edes ollut Suomessa. Se oli hieno koulu, joka vaan jatkui ja jatkui. – Being oli Loven kaltaiselle firmalle katastrofi, kun bändi ei saanut yksinkertaisesti puoleen vuoteen mitään aikaiseksi. Se oli kaaosta – kiitos vaan kundeille, jotka mokasivat kaiken. Joskus pinnaa löytyi enemmänkin ja välillä taas mies suurin piirtein käveli studiosta ulos. Haluttiin tehdä jotain kevyempää, popahtavampaa ja helpommin lähestyttävää. Ihan jopa kysymättä. Toinen onnistuminen on albumi, josta myös puhutaan mediassa vielä tänäkin päivänä, eli Hurriganesin Rock’n’roll All night Long. Tretow – Abban äänittäjiä molemmat. ”Mun mielestä mä en ollut hyvä missään, mutta mä en antanut periksi.” 08-12 Ikim_221Groundstroem.indd 9 28.3.2021 14.39. Ja mä käytin sitä välillä ihan liikaakin. Ja siitä tuli ihan hyvä levy, eli jonkinlainen onnistuminen. Måns päätyi – tai joutui – hiukkasen vaativaan rooliin oltuaan tuottajana jo Wigwamin edellisellä, suureellisella Being-albumilla. Ulkomailla – Ruotsi mukaanlukien – homma oli rullannut luonnollisesti jo vuosikymmeniä ihan eri tasolla. Ja soitin bassot. Mä olin siellä työnjohtajana enkä onnistunut. – Olin äänittäjä, jolla oli makutuomarin valta. Kun ei ollut äänitystä, silloin soitettiin enemmän ja toiste päin. Joskus olisi voinut olla hiljaakin tai olisi voinut olla vielä radikaalimpi. – Silti olin aina huonosti työllistettynä, hän aloittaa yllättävällä tiedolla, ja jatkaa: – Jotenkin sitä on aina pärjännyt. Hermot olivatkin välillä suhteellisen kireällä. Länsinaapuriin suuntasi myös Måns. – Sen jälkeen kasattiin Nuclear Nightclub -kokoonpano korjaamaan tilannetta. Suurimpina onnistumisinaan Måns Grounstroem listaa kaksi albumia: Ensimmäinen on Wigwamin Nuclear Nightclub, jota käytiin läpi Pave Maijasen Ikimuistoisissa sessioissa Riffin numerossa 6/14. – Ei siitä pääse yli eikä ympäri, vaikkei se lempilevy olekaan
Ja asetettuaan totesi vain, että ”tässä on se paikka”. De Godzinsky oli kokenut leikkaaja, joka oli tehnyt samaa ”Tänään meillä on vähän enemmän hommaa!” 08-12 Ikim_221Groundstroem.indd 10 28.3.2021 14.39. Maestro halusi kappaleesta kolme ottoa, joista valitaan parhaat palat ja yhdistetään. 10 www.riffi.fi 2/2021 – Senkin mä junailin ja äänitin ja tuotin osittain ne liveosuudet. ”Kyllä kyllä, tämä on televisiota varten. Onneksi mä sain apua ja pöytään oli kaikki merkattu. Mestari mikä mestari. – Se oli semmoinen, että savu vaan nousee. Kahdeksalta Saarioisten mies paukkaa sisään ja ihmettelee miksi flyygeli on väärässä paikassa. – Hän tiesi sen. Kello oli kymmenen, mikrofonit ja luurit oli pojan kanssa koputeltu läpi ja kaikki oli valmista aamun kahteen sessioon. Sitä koskien artistilla oli vain yksi vaatimus: että flyygeli on tietyssä asennossa suhteessa tarkkaamoon. Onneksi pärjättiin noin kuudella kuulokkeella. Samalla oven avauksella studioon rynnii kolmekymmentä poliisia. Mikä tarkoittaa tietysti, että tarvitaan hieman tiivimpää mikitystä. Ennen varsinaisten sessioiden muistelua Måns julistaa faktojen osalta ”dementia-varoituksen”nauraen. Mä olin unohtanut laittaa sen lapun studion oveen. Niillehän piti laittaa tietysti vielä iso kasa tuoleja ja nuottitelineitä. ”Päälle kaksikymmentä!” – Mä laskin, että se tekee seitsemän kahdeksan mikkiä… ”Ai niin, se lapsikuoro! Montako lasta on tulossa?”. – Jaa-a, oliko pulssia ollenkaan, Groundstroem puhisee loppuun. Tässä tarvikkeet, sakset, kynät ja niin pois päin…”. Mutta yllättävän hyvin meni ja meillähän oli noiden jätkien kanssa monta erittäin onnistunutta juttua. Eräs hänen pitkäkestoisimmista pesteistään oli Radion viihdeorkesterin kapellimestarin virka (1953–1980), ja juuri radiossa Måns Groundstroem oli Godzinskyyn aikanaan tutustunutkin. Månsin todetessa hiki otsalla, että ”No, tänään meillä on vähän enemmän hommaa”. Ja näin se lähtee. ”Suuri taiteilija”, Måns kuvaileee. – Hirvittävä määrä! Mulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin, että kuusivuotias poikani tuli illalla mukaan asettamaan mikrofonit, joita oli loppujen lopuksi yli kaksikymmentä. ”Päälle neljäkymmentä”. Flyygeli siirrettiin ja mikitettiin. Mestarillisen pianonsoiton lisäksi mies tunnettiin pätevänä kapellimestarina sekä tuotteliaana säveltäjänä ja sovittajana, jolle oli kertynyt meriittejä niin Suomesta kuin ulkomailta. Onneksi lapsikatraalla oli pari tätiä mukana kaitsemassa. Äänittämisestä hyvin kiinnostunut ja sen saloista perillä oleva taiteilija totesi, että hän voi sen asettaa. Ensimmäiseen session äänittämiseen olisi riittävästi aikaa, ennen kuin seitsemänkymmentä henkeä ottaisi B-studion haltuun. Tietysti Remu oli siinä mukana. Finnvoxissa oli tuohon aikaan yksinkertainen sisäinen viestijärjestelmä – Månsin kirjoittama lappu, jossa luki ”Äänitys jatkuu, älä siivoa!”. Ei tarvitse stereota”, Måns imitoi de Godzinskyn aristokraattista puhetapaa. ”Totta kai, monta soittajaa on tulossa?”. Ei siinä mennyt sen enempää, kun kamat saatiin paikoilleen. Eli yhden instrumentin, pianon. Ja heti perään neljäkymmentä lasta. Tiedäthän, sen tuttuakin tutumman klassisen mainoksen, jossa lauletaan ”Saarioisten”. Stressi oli kova lastentarhan kaitsijana toimineella Månsilla. Ford-automainoksen äänitys Love Recordsin studiolla George de Godzinskyn kanssa Seuraavan session kohdalla mennään ääripäästä toiseen – totaalisesta joukko-hulabaloosta minimalismiin. Minä voin kyllä auttaa”, mikä tarkoitti että ”Menes poika sivuun siitä!” ”Mutta kun se on mun duuni, mutta olkaa hyvä vaan. – Hän katseli mun mikrofoni-asetuksia ja totesi ruotsiksi – joka oli meidän käyttökieli – ettei tähän kahta mikrofonia tarvita… ”Okei, mihin mä laitan sen?”. Studiopäällikkö Risto Hemmi antoi hommaksi äänittää lapsikuoroa ja poliisien soittokuntaa. Mutta nyt oltiin tekemässä Fordin mainosta televisioon, ja sen musiikiksi maestro oli valinnut Franz Lizstin tulisen unkarilaisen pianoryöpytyksen. Neljäkymmenen sekunnin pätkä. Kun aiemmassa sessiossa oltiin valtavan ihmisjoukon kanssa keskellä kaaosta, nyt oltiin pienimmän mahdollisimman ääressä. Valmiina oltiin, mutta studiossa vallitsi täyskaaos. Sisään astui tyylikäs herrasmies smokissaan. Lapsia piti tietysti välillä viedä vessaan ja muutenkin oli kiire päällä, sillä soittajat olivat työvuorolaisia, joiden piti päästä ajoissa partiotehtäviin. Kaksikko oli kotona yhdentoista aikoihin, ja pojalla lähtö aamulla kouluun. Paikkana oli Love Recordsin studio Korkeavuorenkadulla ja äänitettävänä George de Godzinsky (5.7.1914–23.5.1994), jonka ura oli alkanut jo 30-luvun lopulla. Sessiot alkaisivat yhdeksältä seuraavana aamuna. Valmiina oli hyvä Steinwayn flyygeli, joka oli mikitetty kahdella mikrofonilla. Tuohon aikaan Måns oli Finnvoxissa töissä ja erittäin työllistetty. Ensimmäisestä sessiosta kuitenkin selvittiin ja artisti pääsi lähtemään tasan yhdeksältä. Seinät ja kuulokkeet paikoilleen. Päästiin aloittamaan vain puoli tuntia myöhässä. Poliisien soittokunta ja lapsikuoro: Liikennelaulu (levyltä ”Poliisiparaati”, Finnlevy 1975) Ensimmäinen ikimuistoinen sessio edustaa äänittämisen kaoottista puolta. Månsin ensimmäisissä radioesiintymisissä Godzinsky johti bändiä, jonka solistina Måns oli. – Eihän siitä olis selvinnyt millään. – Mä astun sisään ja jokainen piuha, jokainen mikrofoni, jokainen kuuloke ja teline on siivottu nätisti paikoilleen. Sitten yhteyttä ottaa soittokunnan johtaja, jonka toiveena oli, että ”kaikki soittimet saadaan kuulumaan ja eri soitinten äänentasoja voi sitten perästä päin muokata”. ”Mutta nythän tästä tulee mono”, Måns ihmetteli. ”No niin, nyt nämä pitäisi parsia kasaan. Juuri ennen kotiinlähtöä studiopäällikkö ilmoittaa, että samassa studiossa äänitetään tuntia aiemmin Saarioisten mainosta. Työskentely jatkui samassa moodissa. Sanoista tekoihin, soitto alkoi ja aivan huikealla tatsilla. Seuraavana aamuna Måns matkaa kevyin mielin taksilla töihin. Mikä mahtoi olla miehen pulssi
Sitten mulle selvis, että HERRAJUMALA, TÄÄ ON OLLUT ÄÄNITYS-ASENNOSSA! Molemmat, play ja rec oli jostain syystä päällä. Samaa tekniikkaa käytettiin televisiossa kuvan kanssa. ”Is this the place?” ”What for?”, Måns tiedustelee. ”For Albert Järvinen”, kuuLuettuaan Riffissä 6/2014 olleen Pave Maijasen Ikikuistoiset sessiot -artikkelin, tarinassa itsekin mukana ollut Måns Groundstroem haluaa oikaista yhden jutussa esiintyvän väittämän. – Jep, ja nyt opin ettei pidä painaa äänitystä kun ollaan kuuntelemassa ottoa. Homma menikin niin, että synkassa ei oltu vaan ensin äänitettiin tietty määrä soittimia, vaikka rummut, kitara, koko taustahöskä. ”Kuule, nyt ei tarvitse ottaa. Måns Groundstroem saa mystisen yhteydenoton Albert Järviseltä, joka pyytää miestä bookkaamaan hänelle studion demo-sessioita varten. – Kyllä, mutta jos otto ei olisi ollut täydellinen, ei sitä olisi jätetty siihen. Pave Maijanen oli yksi mun hyvistä ystävistä ja suurista idoleista, jonka kanssa olen tehnyt pitkälti toistakymmentä sessiota. Ja loppuun vielä tiedoksi, että näytelmä jossa Måns Groundstroen ja George de Godzinsky tapasivat ensimmäisen kerran, oli Hyppelihiiri eli Klas Klättermus. Ja koko juttu oli jyrätty viimeistä taukoa myöten. Se olisi hinkattu loppuun. Tiedustelin, että otetaanko leikkelyä varten vielä lisä-ottoja. Ja hän myös tiesi milloin kannattaa lopettaa. Här finns många skinkor feta, men de minskar ska ni veta. Se oli täydellinen. Homma oli hänellä paljon paremmin hallussa kuin äänittäjällä. tetty. Oliko kyse siis siitä, että täydellinen otto lähti vitutuksesta. – Hän venytteli sormensa yksitellen läpi: naks, naks, naks… …marssi flyygelin ääreen ja sama hirviömäinen ryöpytys lähti käyntiin. Yritetään uudelleen, eikä mitään kuulu vieläkään. Studiolla oli kaikki valmiina, kun paikalle pölähtää kolme englantia puhuvaa, vakuuttavan oloista tyyppiä. www.riffi.fi 2/2021 11 tuhansia kertoja aiemmin. – Painoin playta, mutta mitään ei kuulu. Laulun sanat ovat vieläkin Månsin muistissa: ”Jag är en fin vist-husmus. Siihen saatiin lisättyä helposti laulu tai kitarasoolo. Otsastaan hikeä pyyhkien taiteilija pyysi sitten kuulla mitä oli aikaan saatu. Loistava äijä. Får jag på skinka aptit, knaprar jag i mig en bit, och det gör jag hela dagen. Ja se oli täydellinen otto, joka kesti neljäkymmentä sekuntia. ”En tiedä mitä nyt tapahtuu”, totesin hänelle. ”Ei niitä tarvitse aina leikellä”. – Kun Nuclear Nightclubia demotettiin Lahden Microvoxissa, Pave muisteli että kaksi Revoxia kävivät synkassa, jolloin raitoja saatiin summattua. Ei tarvitse stereota” 08-12 Ikim_221Groundstroem.indd 11 28.3.2021 14.39. ”Pitäis vähän kattoa, tulisko yhdestä jutusta jotain…” – ”Okei, mitä soittimia?” ”Minä, laulu, toinen kitara, basso ja rummut”. Sitä ei ollut enää olemassa! Ja sitten alkoi pulssi taas vähän nousta… De Godzinsky käveli tarkkaamossa edestakaisin, katseli vähän aikaa ympärilleen, niisti nenänsä ja: ”No, meidän täytyy aloittaa sitten alusta”. Kolmesta otosta löytyi noin kaksikymmentä leikkauspaikkaa, jotka mestari haki tiskijukka-tyyliin keloja edestakaisin pyörittämällä. Kahden mankan taktiikalla Microvoxissa ”Tämä on televisiota varten. – Sen jälkeen käytiin ”ping pong” kahden Revoxin välillä, eli äänitettiin toiselle magnetofonille se mitä toiselle oli ääniKUVA: YLE /ARKISTO Kapellimestari George de Godzinsky soittaa flyygeliä radiostudiossa, arvioitu kuvausaika 1935. Leikkaa pois alkuja loppuhiljaisuus ja laita alkuja loppunauhat”. Mutta kyllä hävetti. Och så blir jag mätt i magen”. Alusta loppuun. – Merkkasi, leikkasi, laittoi palaset sivuun ja kasasi niistä neljänkymmenen sekunnin kokonaisuuden. Tällöin saatiin efekti jossa esiintyy vaikka kuusi samaa äijää samassa kuvassa. Näin musiikkia palloteltiin edestakaisin aina uusia instrumentteja lisäten. Sen verran pedantti – ja taitava – kaveri hän oli. Loppuun hän muistelee hiljattain edesmennyttä ystäväänsä. Här er mitt vist-hus-mus-hus. Totean Månsille, että niitä kutsutaan ymmärtääkseni oppirahoiksi. – Lähes jokainen sessio, jonka olen tehnyt Pave Maijasen kanssa ovat olleet kaaottisia, mutta järjestelmällisiä. Albert Järvisen ja Rockpilen demosessiot Love Recordsin studiolla Eletään Love Recordsin loppuaikoja
Ainakin Manissa, Everly Brotherseissa ja Dire Straitsissa. Sehän tarkoitti sitä sen dynamiikka oli mieletön, mutta soitossa oli silti draivia. Jutussa mainittujen ässien lisäksi hän nostaa esiin vielä seuraavat henkilöt: • Jukka Teittinen ja Tom Wuori, Alppi/Finnlevy -studion äänittäjiä • Jouko Ahera, Scandia • Ronnie Krank, muusikko-äänittäjä, Photosonic-studion pomo, joka työskenteli myös Neitsytpolun Accu-studiolla Matti Sarapaltion ja Pärre Waleniuksen kanssa. ”Meidän pitäisi vähän soitella ja kattoa tuleeko meidän yhteistyöstä mitään”, jatkaa Järvinen. Järvisen soitto tuntui irralliselta, ”neliskulmaiselta” muun bändin ilmavaan soittoon verrattuna. Järvinen saapuu paikalle ja ihmetystä täynnä oleva äänittäjä tiedustelee mistä on kyse. Näin ollen, vaikka sessioissa tehtiin kuutisen kappaletta, ei niistä jäänyt mitään käteen. Eikä hän ollut silloin välttämättä parhaassa kunnossakaan. – Mun mielestä se olis toiminut paremmin, jos Albertille olis annettu enemmän sooloileva, fillaus-tyyppinen rooli. Tämä oli ensimmäinen kerta Månsille, kun äänitettiin tuplanopeudella. Äänittäjän mielestä roolitus ei toiminut. – Kuulosti helevetin hyvältä. Järvinen ei ollut vielä paikalla, mutta soittajat aseteltiin paikoilleen. Suoraviivaisen ”rängräng-ringring” -maton soitto ei ollut parasta käyttöä Järviselle. Hän kuvailee musiikkia ”kovalla draivilla soitetuksi pubirockiksi”. – ”No, tos on Nick Lowe, Terry Williams ja Martin Belmont”. Yhteistyöstä ei kuitenkaan tullut mitään. 12 www.riffi.fi 2/2021 luu vastaus. Jostain ihmeen syystä mä tunnistin, että tää on se Rockpile. Sessioista ei jäänyt Månsille mitään audiojälkeä, sillä Nick Lowe vei kakut mennesään Britteihin. Tai kuten hän sanoo: ”saadaan lisää räyhykkyyttä”. Se oli hänen itse miksaamansa ”I Have Been a Fool for too Long”. u Lisää opettajia Månsilla oppi-isiä ja kollegoita riittää. Hän ei saanut itsestään tarpeeksi irti. Äänitykseen oli käytettävissä perinteiset kuusitoista raitaa, mutta Nick Lowe halusi äänittää tuplanopeudella eli kolmekymmentä tuumaa sekunnissa. Biisit olivat Månsille ennestään tuntemattomia, eikä niiden alkuperä ole vieläkään hänelle selvinnyt. Nuoren oloinen rumpali kapulat kädessä etsi omaa paikkaansa ja pyysi käyttöönsä vain iso-tomia. Ihmettelen että Nick Lowe selkeästi halusi Albert Järvisen bändiinsä, koska oli valmis maksamaan kolmen miehen lennot Briteistä Suomeen aikana, jolloin lentäminen ei todellakaan ollut halpaa. Järvisen rooli oli soittaa jyräävämpää tavaraa Belmontin ilmavan soiton päälle. – Terry Williamshan on soittanut vaikka kenen kanssa. Äänitysten edetessä Månsille alkoi valjeta, että nyt on puikoissa maailmanluokan rumpali. Järvinen oli itse kahden vaiheilla. Yhteistyön kariutumisesta on Lowelta jälkeenpäin tiedusteltu, mutta tyhjentävää vastausta siihen ei ole kuitenkaan saatu. Hän yritti kyllä parhaansa. Hämmästyttävintä hänen soitossaan oli se, kuinka hiljaa hän soitti. Näin sitten meidän piti tyytyä Pekka Rechardtiin, Måns virnistää. Mähän muuten yritin saada Järvistä aikanaan Wigwamiin, mutta Remu ei päästänyt. Kunhan signaalia ajetaan tarpeeksi kovalla volyymilla, jolloin soundiin saadaan pientä säröytymistä. ”Olis toiminut paremmin, jos Albertille olis annettu enemmän sooloileva, fillaustyyppinen rooli.” 08-12 Ikim_221Groundstroem.indd 12 28.3.2021 14.39. – Jollain tavalla mukana oli Rockpilen ja muunmuassa Elvis Costellon levy-yhtiö, Stiff Records. Yhden kappaleen hän muistaa. – Basisti tarvitsi ainoastaan piuhan, ei vahvistinta. Kitaristi Belmont soitti tyypillisiä rock-komppeja, joissa oli paljon ilmaa välissä. • Pekka Nurmikallio, Microvox Lahti • Pikku-Reiska Iso-aho, YLE/MTV • Heikki Hölttä YLE/Love • TT Oksala ja Risto Hemmi Finnvoxista Nuorempaa kaartia: • Jimi Sumen • Kari Kalen – Leevi and the Leavingsiä paljon äänittänyt kaveri. Osasyynä oli varmasti sekin, että mies oli tottunut liidaamaan muissa bändeissään ja nyt piti mennä muiden soittajien ehdoilla. Hän kuvailee, että tuplanopeudella saavutetaan enemmän atakkia, eikä dolbya tarvitse käyttää
Viimeisimmät isot artistiprojektit olivat The Rasmus, Interpol ja sitten Club for Five. Kuten ajankuvaan sopii, tapasimme virtuaalisesti Zoomvideoneuvotteluohjelmiston välityksellä. www.riffi.fi 2/2021 13 A ntti Rintamäki on seurannut myllerrystä näköalapaikalta niin päivätyösään Intersonicilla kuin freelancer-keikoillakin. Myös pandemian joskus hellittäessä. – Mun ura lähtee Kaustisten musiikkilukiosta, josta sitten lähdin kansantaiteen keskuksen tekniseksi vastaavaksi, aloittaa Rintamäki ammatillisesta historiasta kysyttäessä, ja jatkaa: – Vuosituhannen taitteessa päädyin soitinrakennusopintojen jälkeen ääniteknikoksi kiertueille. 13-17 Striimaus.indd 13 29.3.2021 8.19. TEKSTI: NIKO LAASONEN KUVAT: MINNA HATINEN Ääniteknikon etätyöt – korona pisti vauhtia digiloikkaan Ensimmäisistä kokoontumisrajoituksista on jo yli vuosi, ja viimeistään sen kuluessa erilaisten tilaisuuksien striimauksesta tapahtuma paikan ulkopuolelle on tullut arkea, joka itse kunkin audioammattilaisen on syytä hallita
Nämä hybriditapahtumiksi kutsuttavat tilaisuudet asettivat tekniikan osaajille uudenlaisia haasteita. Standardoimalla keskimääräinen voimakkuustaso sekä määrittelemällä eri ohjelmatyypeille hetkellisen voimakkuuden vaihteluvälit, varmistutaan siitä, että ohjelmavirran seuraaminen on mielekästä. – Keikkatöistä valtaosa kuluneen vuoden aikana on ollut tavalla tai toisella Yleisradion tuotantoja: joko televisio-ohjelmia, kuten Arto Nyberg tai erilaisia puheohjelmia, radiojumalanpalveluksia tai musiikkituotannoissa kokonaisuuksien tai apusummauksien tekoa, Rintamäki kuvailee Päivätyössä arkeen kuuluu myynnin lisäksi teknisen tuen antaminen eri asiakasryhmille, milloin ammattikäyttäjille, milloin jonkin asennuskohteen suunnitteluun ja toteutukseen. Äänen osalta voidaan harvoin resursoida tuplamiehitystä, joten livemiksaajien on useimmiten samanaikaisesti suoriuduttava myös broadcast-äänen vaatimuksista. Tasot hallintaan Audiotyön kannalta merkittävimpiä muutoksia lähetystoiminnassa on ollut äänekkyysmittaroinnin ja lähetysäänen ohjeistuksen standardoiminen. Standardilla haluttiin myös lopettaa niin kutsuttu loudness war, jossa erityisesti mainosten ja musiikin tuottajat pyrkivät maksimoimaan oman äänimateriaalinsa teknisen maksimiäänenvoimakkuuden. Bändikeikalla on varsin tavallista, että teknikot käyvät esiintyjien seassa lavalla fiksaamassa asioita, mutta striimeissä ja TV-lähetyksissä pyritään viimeiseen asti välttämään teknisen henkilökunnan ilmestymistä kuviin. Kalenteriin mahtuu valikoidusti toimeksiantoja seminaarija puhetilaisuuksissa sekä musiikin parissa. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun etäosallistujat tulivat osaksi myös lähetyksen sisältöä livevieraina, monitoroinnin ja erilaisten paluukuunteluiden muodostaminen monimutkaisti äänituotannon ketjua ja nosti vaatimuksia äänilaitteistolta ja tietenkin myös tekijöiltä. 14 www.riffi.fi 2/2021 Kilometrejä kertyi rutkasti sekä kotiettä ulkomailla. Monelle muutos on tarkoittanut kokonaan uuden toimintaympäristön opettelua, kun taas jo aiemmin lähetysäänen parissa toimineilla on kalenteri saattanut hetkellisesti täyttyä entisestään. Normaaliin livekeikkaan verrattuna tarvitaankin useampia mix-miinus-äänisummia, joilla eri kohteisiin tarjoillaan sama ohjelmaääni kuin lähetykseen, lukuunottamatta jotakin tiettyä äänilähdettä. Yleisradioyhtiöt ovat muutama vuosi sitten siirtyneet käyttämään yhteisesti sovittua EBU (European Broadcast Union) R.128-standardia, minkä tavoitteena on se, ettei kuuntelijan tarvitse jatkuvasti säätää kuunteluvoimakkuutta sisällön vaihtuessa. Hybriditilaisuudet Vuoden takainen shokkireaktio synnytti monissa alan yrityksissä nopeasti ratkaisumalleja toteuttaa asiakastapahtumia pienemmällä läsnäolevalla yleisöllä samalla kun osallistujamäärää kasvatettiin verkon välityksellä. Broadcast ja stream Päällepäin yksinkertaiselta vaikuttavassa, puheeseen perustuvassa televisio-ohjelmassa tai asiakastapahtumassa saattaa olla yllättävän paljon huolehdittavaa. Keikkailua Rintamäki jatkaa edelleen ja kertoo saavansa hyvää vastapainoa konttorihommiin, kun pääsee välillä toteuttamaan itseään myös äänipöydän taakse. Ja hybriditilaisuuksissa nämä standardit tulee myös osata ottaa huomioon. Ja kaiken päälle tulee ennakkoon huolehtia riittävistä vararatkaisuista, jos suorassa lähetyksessä ilmenee jokin tekninen ongelma. Yritykset, jotka olivat jo tottuneet vastaavankaltaisiin toteutuksiin, saivat aluksi etumatkaa, mutta melko pian useat alan toimijat pystyivät tarjoamaan asiakkailleen hybridipalveluita. Useimmiten tarvitaan lisäksi paluukuuntelu studiotilaan väli-inserttejä varten, sekä linjat etänä osallistuvien kanssa käytävään kommunikointiin. Esimerkiksi uutistenlukijan puheen keskimääräisen voimakkuuden ”Hyvä mittarointi on äärimmäisen tärkeä.” 13-17 Striimaus.indd 14 29.3.2021 8.19. Broadcast-miksereissä asia on huomioitu yleensä valmiiksi, mutta näitä mix-miinus ominaisuuksia ei yleensä löydy keikkakäyttöön suunnatuista keskihintaisistakaan miksereistä, joten edellämainittujen äänipakettien rakentaminen vaatii miksaajalta hyvää teknistä hahmotuskykyä. – Haluan myös pitää tuntuman siihen mitä kentällä tapahtuu, mikä sitten samalla helpottaa niiden samojen asiakkaiden palvelemista. Viime vuosina painotus on siirtynyt yhä enemmän lähetysääneen ja striimeihin. Samanaikaisesti piti pystyä luomaan paikanpäälle livetilanteen äänentoisto kuten ennenkin ja lähetysääneen ”paketoidumpi” sisältö etäosallistujille. Livetapahtumat alkoivatkin muistuttaa suoraa TV-lähetystä. Kun kiertueja perhe-elämän yhteensovittaminen alkoi tuntua haastavalta, virisi kiinnostus säännölliseen päivätyöhön. – Samanaikaisesti saattaa olla käytössä kolmekin eri järjestelmää, joihin pitää pystyä puhumaan ohi lähetysäänen, että hei kymmenen minuutin päästä on sun slotti. Esiintyjien mikittämisen lisäksi on huolehdittava työryhmän kommunikaation järjestämisestä, näistä tyypillisimpänä intercom-keskusteluliikenne ja haastattelijan IFB-korvamonitorikuuntelu ohjaajan viestejä varten. – Streamin ohella tapahtuu valtavasti asioita, Rintamäki sanoo. Kuvan ja valaisun osalta työn luonne ei välttämättä muuttunut niin paljon, mutta äänitekniikan kannalta tilanne toi lisää ulottuvuuksia. Luonteva vaihtoehto löytyi audiolaitteiden myyntipuolelta ja projektitehtävistä, joissa kokemusta on kertynyt Starliken, Studiotecin, Bright Installationin ja nykyisen työnantajan Intersonic Oy:n leivissä
Monessa yrityksessä onkin havahduttu huomaamaan, että tilat ja laitteistot ovat auttamattomasti vanhentuneita ja kokonaisvaltaisella uudistamisella on jo kiire. Kun kuunteluvoimakkuus on vakioitu, tapahtuu miksaaminen (kuten toivottavaa olisi) ensisijaisesti kuuntelemalla ja mittari antaa varmistuksen siitä missä mennään. Tähän tarkoitukseen olevia äänekkyysmittareita löytyy sekä erillislaitteina (esimerkiksi TC Electronic Clarity M tai RTW Touch Monitor), sekä itsenäisenä softana tai plugareina (esimerkiksi Youlean, Waves tai Nugen Audio). Eikä tässä siis viitata keikkaäänipöydistä vakiona löytyviin huipputasomittareihin, vaan dedikoituihin LUFS-mittareihin, jotka näyttävän tasoja edellä mainitun R.128-standardin mukaisesti. Mittauksissa käytetään taajuuspainotuskäyrää, jonka tarkoitus on korostaa niitä alueita, joilla korva on herkempi ja vaimentaa niitä, joilla korva on epäherkempi. Joka tapauksessa lähetysääntä miksataan aina tavalla tai toisella äänekkyysmittarin kanssa. Varsinkin kun tehdään ääntä samaan aikaan live-yleisölle sekä lähetykseen, lähetysEBU R128:n mukaan äänekkyystasoja mitataan kolmella eri ajanjaksolla: • Hetkellinen (Momentary): kertoo äänekkyystason 400 mS pituisella ajanjaksolla • Lyhytaikainen (Short-term): kertoo äänekkyystason 3 sekunnin ajanjaksolla • Keskimääräinen äänekkyys (integrated): kertoo koko ohjelmamateriaalin keskiäänekkyyden. – Hyvä mittarointi on äärimmäisen tärkeä, Rintamäki vastaa. Kokoukset etänä, paikan päällä tai kenties sekä että. Kysyin Rintamäeltä, miten tämä sitten näkyy käytännön työtavoissa. ääntä täytyy yleensä prosessoida enemmän kuin äänentoistoa ja tämä tulee ottaa huomioon koko signaaliketjussa oikealla tavalla. LRA (Loudness range) Äänekkyyden vaihteluväli antaa käsityksen ohjelmamateriaalin sisäisestä voimakkuusvaihtelusta. LUFS sekä LKFS ovat synonyymejä. Tämä johtuu osin siitä, että kuuloaistin havainto äänekkyydestä on aina jokseenkin keskiarvoistava, sekä toisaalta siitä, että eri taajuusalueilla korvan herkkyys on erilainen. Kokoontumisrajoitukset ja etätyön yleistyminen ovat vaikuttaneet myös neuvottelukäytäntöihin. Tähän on ratkaisuksi esitetty vuonna 2010 Euroopan yleisradioyhtioiden järjestön EBUn laatima R128-suositus, jonka tavoitteena on tuottaa ihmisen kuulohavaintoa paremmin vastaavia mittauksia. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on eri striimialustoilla omia EBU-standardista poikkeavia LUFS-käytäntöjään. Tätä painotusta kutsutaan K-painotukseksi (K-weighting). www.riffi.fi 2/2021 15 LU, LUfs ja dBTP Perinteinen huippuarvomittaus tai edes RMSmittaus ei vastaa kovinkaan hyvin ihmisen kokemusta äänekkyydestä. LKFS / LUFS K-painotettu äänekkyystaso suhteessa digitaaliseen huipputasoon (Loudness K-weighted relative to Full Scale). Mittauksissa yksikkö on LU (Loudness Unit) ja yhden LU:n muutos vastaa yhden desibelin muutosta äänekkyydessä. Mittaroinnin ohella myös tarkkailukuuntelun voimakkuuden vakiointi on merkittävässä roolissa, ja tähänkin EBU on laatinut hyvän ohjeistuksen. Varsinkin radioja TV tuotannoissa kokonaiskeskiarvon tulee pysyä hyvin tarkkaan ennalta määrättyjen raja-arvojen sisällä. Ylinäytteistetty True Peak -mittari laskee nämä todelliset huiput ja mahdollistaa sen, että äänenlaatu ei kärsi audiota rankastikaan pakatessa. Lisätietoja: https://tech.ebu.ch/loudness https://tech.ebu.ch/docs/r/r128.pdf https://tech.ebu.ch/docs/tech/tech3343.pdf on syytä pysyä varsin tasaisena, jotta viesti välittyy selkeästi perille. Etäkokouksia rasittaneet puutteet ovat saattaneet pysyä aivan ”siedettävissä” rajoissa satunnaisen käytön aikana, mutta ovat käyneet liian ilmeisiksi nyt, kun etäpalaverit ovatkin pääasiallinen neuvottelutapa. 13-17 Striimaus.indd 15 29.3.2021 8.19. True Peak: Perinteinen digitaalinen huippuarvomittari näyttää signaalin tasoa digitoituna, mutta kun äänisignaali muutetaan takaisin analogiseksi tai pakataan koodekilla, voi syntyä tilanne, jossa näytteiden välissä digitaalinen huipputaso ylitetään ja ääni leikkautuu. Mittauksista suodatetaan ohjelmamateriaalin hiljaiset kohdat pois, tätä kutsutaan termillä Gating. PSR (Peak to Short-term Ratio) / PLR (Peak to Loudness Ratio) Monissa mittareissa esitetään myös keskimääräisen äänekkyystason ja huippuarvojen suhdetta. Eri käyttökohteille (ja jakelualustoille) on olemassa omat suosituksensa äänekkyydelle, huippuarvoille ja vaihteluväleille. Toisaalta taas klassisessa musiikissa suuremmat dynamiikan vaihtelut ovat hyväksyttyjä, jopa odotettuja
Merkittävästi parempaan lopputulokseen Rintamäen mukaan pääsee, kun kaiutinjärjestelmä hajautetaan ja tuodaan tasaisesti lähemmäs kaikkia kuulijoita. Tilaisuudessa esitetty musiikki on oma lukunsa. 16 www.riffi.fi 2/2021 Suurimpana yksittäisenä ongelmana, jopa laitteiston ominaisuuksia tärkeämpänä, Rintamäki mainitsee kokoustilojen kehnon akustiikan. Saliäänentoistoon suunnitellun laitteiston tekniset ominaisuudet eivät välttämättä tue verkkosisällön tuottamista parhaalla mahdollisella tavalla. Ääni pyritään eri algoritmeilla muokkaamaan mahdollisimman samankaltaiseksi, riippumatta millainen lähtösignaali on kyseessä. Monilla valmistajilla onkin tarjolla tähän varsin huomaamattomia ratkaisuja, joko pöydälle sijoitettavana tai kattoon kiinteästi asennettuna. Valitettavan usein näin ei kuulemma kuitenkaan tapahdu. Joissain paikoissa on myös asennettu vaikkapa urkuihin eräänlaisia ”triggerimikrofoneja”, joiden avulla puhemikrofonit hiljennetään musiikin ajaksi. Järjestelmälle voidaan kertoa miltä istumapaikalta puhuja puhuu, jolloin myös kamerakuva seuraa automaattisesti puhujia, Rintamäki kertoo Automatiikka on parhaimmillaan hämmästyttävän laadukasta, kunhan videoneuvottelujärjestelmä on ensin viritetty huippuunsa. Tilanne ei silti aina ole striimin kannalta toivoton. Kun vielä käytetään lisäksi automaattimiksereitä sulkemaan käyttämättömiä kanavia, saadaan kokonaisuus selkeämmäksi. Pyrkimys automaatioon on ymmärrettävää siksikin, että laitteistoa käyttää pääsääntöisesti henkilökunta, jonka ydinosaaminen on muussa kuin äänitekniikassa. Seurakuntien ”digiloikka” keväällä 2020 Kun kevään 2020 kokoontumisrajoitukset estivät normaalitoiminnan kirkoissa, piti löytää vaihtoehtoisia tapoja. Uudistusprojektissa olisi syytä ottaa akustikko heti mukaan arkkitehdin tai sisustajan kanssa käytävään suunnitteluvaiheeseen, ja vasta sen jälkeen otetaan yhteyttä laitetoimittajiin, Rintamäki toteaa. – Hyvän ohjelmaäänen rakentaminen kirkon striimiä varten on itseasiassa hyvin samankaltaista kuin radiolähetyksen miksaaminen, Rintamäki toteaa ja jatkaa: ”Uudistus projektissa olisi syytä ottaa akustikko heti mukaan arkkitehdin tai sisustajan kanssa käytävään suunnittelu vaiheeseen.” 13-17 Striimaus.indd 16 29.3.2021 8.19. – Esimerkiksi urkuja ei vahvisteta kirkkosaliin, eikä indutktiosilmukkaan, joten pelkästään puhemikrofonien poimimana ne eivät kuulosta kovin hyvältä” kertoo Rintamäki havaituista haasteista. Systeemi on aikanaan palvellut valmiin videon tai muun presentaation esitystä, mutta soveltuu huonommin nykyaikaiseen videoneuvotteluun. – Monissa ratkaisuissa audiosignaali menee Dante-verkkoa pitkin läpi koko ketjun alusta loppuun saakka, Rintamäki kertoo. Pahimmillaan kokoukseen osallistujat joutuvat silloin keskenään eriarvoiseen asemaan, kun omat puheenvuorot eivät kuulu muille, eivätkä muiden puheenvuorot itselle. – Pitkään, jo muutaman vuoden odotettu digiloikka tapahtui pandemiarajoitusten vauhdittamana, jos ei nyt yhdessä yössä, mutta parissa viikossa läpi koko maan. Erittäin merkillepantavaa on myös se, että videoneuvottelusoftat säätävät adaptiivisesti audiosignaalia – koko ajan. Laitteisto voi olla kuinka priimaa tahansa, mutta fysiikan lakeja niillä ei vieläkään pysty kumoamaan. Puhemikrofonien signaali myös käsitellään ensisijaisesti saliäänen ehdoilla ja niissä voi olla voimakastakin ekvalisointia kierron ehkäisemiseksi, epäsuotuisan kaiutinsijoittelun tai voimakkaan saliakustiikan takia. Ihanteellisessa tilanteessa jokainen kuulee ja tulee kuulluksi. – Ohjelmat tunnistavat mikrofonien ja huoneen ominaissävyjä, jälkikaiuntaa, staattisia ja jopa hetkellisiä häiriöääniä. – Usein on voitu ja voidaan hyödyntää olevassaolevaa tekniikkaa, esimerkiksi järjestelmäprosessoreita uudelleen ohjelmoimalla… Puhemikrofonien rinnalle voidaan lisätä tilamikrofoneja musiikkiesityksille ja uruille, Rintamäki kertoo. Parhaimmillaan analogisia audiokaapeleita ei vedetä välttämättä ainoatakaan, vaan mikrofonit lähettävät äänen suoraan Audio Over IP verkkoon, joissa tyypillisin formaatti tällä hetkellä on Dante. Audiovisuaalisia uudistuksia ei käytännössä voi nykyään tehdä ilman yrityksen IT-osaston osallistumista. Huolellisesti suunniteltu akustiikka sekä mikrofonija kaiutinsijoittelu antaa etäneuvottelujärjestelmien automaattiselle prosessoinnille merkittävästi paremmat mahdollisuudet onnistumiseen. Ihanteellisessa tilanteessa riittää, kun kytkee virran ja säätää korkeintaan yleisvoimakkuutta, kuten monessa paikassa on totuttu toimimaan saliäänentoiston kanssa. Shuren tapauksessa sama ohjelma avustaa myös käyttöönotossa sekä hallinnassa, eikä suunnitelma jää vain suunnittelijan työpöydälle, Rintamäki kuvailee, ja kääntää sitten huomion mikrofoneista kaiuttimiin: – Vieläkin hyvin usein kokoushuoneissa nähdään yhdistelmä, jossa tilan päätyseinään on kiinnitetty televisio ja sen molemmin puolin äänityskäyttöön tarkoitetut lähitarkkailukaiuttimet, joita ei ole suunniteltu siihen, että ääni kantaisi mahdollisimman pitkälle kontrolloidusti. Mikrofonien osalta pyrkimys on mahdollisimman suuntaaviin valintoihin. – Ohjelmistot tuovat huomattavasti paremman lopputuloksen, kuin se, että hankittaisiin kalustoa summittain ja katsotaan miten käy. Usein hyödynnetään kirkkosalien olemassa olevia kiinteitä äänijärjestelmiä ja niistä lainattua äänisummaa, joilla puhe saadaan verraten selkeänä verkkolähetykseen. Neuvotteluhuoneiden nykyaikaistamisen saralla olisikin osaaville tekijöille työmahdollisuuksia, vinkkaa Rintamäki. Neuvottelujärjestelmän äänitekniikan suunnittelua varten laitevalmistajilla on myös varsin käypiä ohjelmistoja, näistä yhtenä esimerkkinä Shuren Designer -ohjelma, joilla mikrofonijärjestelmän ja kaiuttimien kattavuus voidaan suunnitella ennakkoon pohjakuvan perusteella. Ja se jatkuu edelleen seurakuntien kohentaessa laitteistojaan ja osaamistaan, Rintamäki kertoo. Tämä helpottaa asennustyötä ja keventää kaapelointikustannuksia. Ensimmäinen askel monissa seurakunnissa oli tilaisuuden välittäminen kännykkäkameralla seurakunnan Facebook-sivuille. – Tehokkaimmin rahaa käytetään, kun se käytetään tilan akustoinnin parantamiseen. Mikrofonista signaali siirtyy verkon yli etäyhteyttä hoitavalle tietokoneelle tai ääniprosessorille ja paluuääni tyypillisesti niin ikään takaisin verkkoon aina kaiuttimille asti. Monesti päästään merkittävästi parempaan lopputulokseen, kun puhemikrofoneille luodaan rinnakkaiset, saliäänentoistosta erilliset säätönsä striimiä varten. Mikrofonit ja kamerat saavat useimmiten jo käyttöjännitteensäkin verkkokaapelia pitkin PoE:n (Power over Ethernet) avulla, jolloin laitteelle menee vain yksi kaapeli
u 13-17 Striimaus.indd 17 29.3.2021 8.19. Toisaalta eri tulojen painotusta tai toisin sanottuna herkkyyttä voidaan säätää automaattimikseristä käsin. Vaihtoehtoiset automaattimikserit perustuivat kompressorin sekä gaten kaltaisiin toiminnallisuuksiin, mutta niissä ongelmana on se, että kynnystasoja pitäisi olla jatkuvasti täsmentämässä ja osa hyötysignaalista saattaisi silti jäädä kuulumattomiin. Prosessiin on yhdistetty myös se, että mikäli kanavia on useampia samaan aikaan auki, lasketaan kaikkien tasoa (aina avoimien mikrofonien määrän kaksinkertaistuessa vahvistus laskee 3 dB), jotta kokonaisvahvistus vastaisi sitä, että yksi mikrofoni olisi auki. Ryhmittelemällä asiat loogisiksi kokonaisuuksiksi DCA/VCA-ryhmiin saadaan tilanne pidettyä hyvin ”näpeissä”. Dynamiikan hallintaa sekä prosessointia Kokonaisdynamiikka on osiensa summa ja Rintamäen metodilla se rakentuu askel askeleelta. Ja jotta tilanne pysyisi hallussa, on tärkeää, että käsillä on ajolista. – Huippujen rajoittaminen on jaettu moneen eri portaaseen, esimerkiksi puheen prosessointi ei tapahdu yksinomaan mikrofonikanavassa. Geittien tai kompressoreiden käyttöön verrattuna duganissa ei ole säädettävää kynnystasoa eikä viivettä kanavien avaamisessa ja sulkemisessa. – Listan läpikäyminen vielä ennen tilaisuutta asiakkaan ja tuotantoryhmän kanssa varmistaa, että kaikilla on sama käsitys tulevan tapahtuman kulusta. Tämä on toki kovin haastavaa, koska laitteet eivät osaa tehdä lainkaan taiteellisia tai sisällöllisiä ratkaisuja. Tällä tavoin siitä saadaan luonnollisemman kuuloista verrattuna siihen, että yrittäisi tehdä kaiken yksittäisessä kanavassa” Antti Rintamäki kuvailee työtapojaan. Uusiin kohteisiin ja suurempiin päivityksiin lisätään usein pieni tietokone, jonka avulla kirkon laitteisiin saadaan yhteys ja säätömahdollisuus koska tahansa, ilman paikanpäälle matkustamista. Mikäli toiminnallisuutta ei laitteeseen edes lisäkortein saa asennettua, on oikein suositeltava vaihtoehto ratkaista asia kotimaista alkuperää olevalla Wavetool:in WT Automixer ohjelmistolla. Dugan-automaattimikseri perustuu siihen, että jokaisen kanavan tasoa verrataan kaikkien kanavien summaan. Nykyään lähes jokaisesta digitaalimikserissä, hintaluokasta riippumatta löytyy jokin versio automaattimikseristä, joko Duganin logolla tai valmistajan omana tulkintana. Toisaalta ihmisen reaktionopeus on rajallinen, joten jatkuva liukujen ja mute-painikkeiden operointi vie tarpeettomasti huomiota pois tärkeämmiltä asioilta. – Jos pitäisi listata tärkeimmät työkalut, mitkä tulisi löytyä äänipöydästä, niin aiemmin mainitun automaattimikserin lisäksi hyvä de-esser sekä monipuolinen dynamiikkaprosessori ovat äärettömän hyödyllisiä, varsinkin puheohjelmissa, Rintamäki luettelee. Puhemikrofonien määrän kasvaessa eräs toiminto nousee arvoonsa. Silloin laitteiston toimittajan on pystyttävä tarjoamaan asiakkaan kannalta riittävän nopeasti tukea käyttötilanteiden mahdollisiin pulmiin. – Etenkin suorissa lähetyksissä automaattimikseri on korvaamaton selkeyden ja vuotojen eliminoinnin takia, Rintamäki toteaa. Kanavien välisestä balanssista huolehtiminen jää automaatiosta huolimatta vielä äänitarkkailijan hommaksi, samoin kuin mikrofonitulon dynamiikan hallinta. Reitittämällä kanavat liukujen jälkeisestä inserttipisteestä automaattimikserille, voidaan prosessi kuitenkin unohtaa lähes täysin ja keskittyä olennaiseen. Pääsääntöisesti asiat hoituvat äänipöydän työkaluilla, mutta varsinkin suorissa lähetyksissä kokonaisuuden loppuprosessointiin valikoituu kuulemma usein jokin erillislaite. – Yrityspuolella myyjäyrityksen etäohjaus muodostuu kriittiseksi, kun yhä useammin pelkän kaluston sijaan myydään tekninen kokonaisratkaisu palveluna kuukausimaksulla, Rintamäki kertoo. Eri lähteet reititetään sopiviin ryhmiin, joissa muokataan puhetai soitinkokonaisuuksien dynamiikkaa, ehkä eri tyyppisin asetuksin. Lähes jokaisesta nykyaikaisesta mikseristä löytyykin versionsa aiheesta, jopa hintahaitarin edullisimmasta päästä. Duganin miksausautomaatio – Se vain pitäisi useimmiten pystyä tekemään niin automatisoiduksi ettei kenenkään välttämättä tarvitse olla fyysisesti miksaamassa. Alunperin automaattimiksereitä myytiin erillislaitteina, myöhemmin lisäkortteina digitaalimiksereihin. Etäohjaus voi myös olla osa ongelmien ratkaisua. Ja lopuksi päälähdössä on vielä oma prosessointinsa. Kompressoreista huolimatta merkittävä osa dynamiikan hallinnasta tapahtuu silti käsipelillä. www.riffi.fi 2/2021 17 Yhdysvaltalainen ääniteknikko Dan Dugan tuli 1970-luvun alussa tulokseen, että monissa tilanteissa mikrofoni kannattaa pitää auki ainoastaan silloin, kun sieltä tulee hyödyllistä signaalia, sillä tarpeettomasti avonaiset mikrofonikanavat lisäävät ainoastaan pohjakohinan määrää ja kasvattavat konserttitilanteessa kierron vaaraa. Tämän ansiosta järjestelmä tunnistaa siis mistä kanavasta tulee pohjakohinan ylittävää hyötysignaalia, kohinan tasosta riippumatta. Lista voi olla perinteisesti paperinen tai moderniin tapaan sähköinen versio, kunhan se vain on yksiselitteinen ja helposti luettavissa, Rintamäki summaa. Hyviä kokemuksia Rintamäellä on varsinkin TC Electronicin ja Wavesin rautakompressoreista. Asiansa osaava ääniammattilainen, jolla on kokemusta tilaisuuksien sisällöstä, on useimmiten edelleen paras apu
Mount Mary on laulaja-kitaristi Hännisen, kitaristi Petri Majurin, basisti Jukka Jyllin ja rumpali Otto Haapasen muodostama yhtye, joka itse kuvailee musiikkiaan ”new wave hard rockiksi”. Mount Mary julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa tammikuussa 2021. Bändin tähänastinen ohjelmisto on kokonaan Hännisen kynästä. Lähti ihan joku käsittämätön vyöry, niitä vaan tuli yökaudet, kertoo Maria Hänninen Mount Mary -bändin syntyyn johtaneista tapahtumista. Me olimme Jukan kanssa törmänneet usein, ja aina puhuttiin, että pistäisi jotain keksiä, Hänninen kertoo. 18-21 Mount Mary Parhaat riffit.indd 18 29.3.2021 8.21. 2019 laitettiin tämä bändi pystyyn, Hänninen sanoo. 18 www.riffi.fi 2/2021 -M ulla alkoivat biisit purskahdella päästä, vuoden 2018 lopussa niitä rupesi tulemaan. Tärkeintä on luoda musiikkia, joka miellyttää bändiä itseään. Bändi tarvitsi myös basistin, ja Hännisen mukaan ensimmäinen mieleen tullut vaihtoehto oli juuri Jylli. TEKSTI JA KUVAT: VILMA TIMONEN Mount Mary – raskaita riffejä ja rosoa Mount Maryn esteettiset esikuvat löytyvät 1970-luvulta, mutta pastissia ei haluta tehdä. Mount Maryn muodostavat Petri Majuri (vas.), Maria Hänninen, Jukka Jylli ja Otto Haapanen. Sopiva rumpali löytyi toisella yrittämällä. – Minullakin oli bluesbändi hajonnut sisäisiin ristiriitoihin eikä ollut bändiä alla, Majuri lisää. – Ei tullut ketään muuta mieleen. Kaikilla muusikoilla on vankkaa näyttöä erilaisista bändija soittokuvioista, ja Majuri on tehnyt mittavan uran myös äänittäjänä ja tuottajana (Ikimuistoiset sessiot, Riffi 1/2020). – Tapasin Petrin E-studion juhlissa, ja tuli puheeksi, että voitaisiinko tehdä jotakin yhteistyötä
– Petrin kanssa oli hyvä tehdä, kun hänellä on niin pitkä kokemus – vuosikymmeniä tuottajana, miksaajana, masteroijana… Petri saa aina soundin ruuvattua hyväksi, Hänninen sanoo. Jopa sävellajit oli rukattu sinne matalaan vireeseen, Majuri sanoo. Majurin mukaan kappaleet olivat jo treeneihin tuotaessa varsin valmiissa kunnossa. Yhtä kappaletta kohden tehtiin korkeintaan kolme tai neljä ottoa, joitakin saatiin tallennettua heti ensimmäisellä yrityksellä. – Se on biisintekijän ensireaktio, mutta sä onneksi onnistuit nielemään sen aika nopeasti, Jylli kommentoi. Levyn julkaisi Ainoa Productions. – Jotenkin tuntui, että pitää möristä ja möyrytä tarpeeksi alhaalla, joten pistin kitaran heti D-vireeseen, kun aloin tekemään näitä biisejä, Hänninen kertoo ja toteaa perään suuren merkityksen olevan myös bändikavereiden musiikillisella menneisyydellä. Hännisen mukaan riffit konkreettisesti synnyttivät kappaleet. – Oli kiva laulaa, meni vaivattomasti. Petri ei koko ajan katkaise äänitystä, vaan vedettiin läpi niitä biisejä ja sitten kuunneltiin, mitä ehkä piti ottaa uusiksi. – Mä taas rupesin nimenomaan hienostelemaan ja hankin 5-kielisen basson, Jylli sanoo. Riffeistä se lähti Hänninen kertoo sävellysten ja sanojen syntyneen vaivattomasti. Olen soittanut sellaisilla ”haloilla”, joissa on paksut kielet. Hän kuvailee prosessia padon murtumiseksi. Ja on monta muutakin aspektia: D-vire ja se, että on tarpeeksi ilmaan sovituksissa. Sovitusten ideana oli pitää ne levylläkin sellaisina, että ne on mahdollista toteuttaa myös livenä. On ollut monenlaista ja monimuotoista, mutta tämä tällainen painava on varmaan kytenyt aina, Hänninen toteaa. Sitten otettiin Ottoon yhteyttä, ja hän lupautui. Eikä ruvettu niitäkään hiomaan ylisiisteiksi, Hänninen kertoo. Meillä ei kuitenkaan ole keikoilla kosketinsoittajaa kuin joskus vierailijana, Hänninen sanoo. – Osa raskautta on myös se, että on vähemmän kamaa ja ilmaa enemmän, Majuri toteaa. – Niin, että pääset tarpeeksi alas, Majuri kuittaa. Ehkä riffejäkin syntyi helpommin, kun oli soittimena kerrankin ”ei-halko”, Hänninen sanoo. Levy äänitettiin pitkälti livesoittona, ja se on Majurin termein ”vanhan liiton meiningillä nauhoiteltu”. Siten saadaan raskas meininki, mahtuu niin sanotusti soundit sinne levylle, Majuri toteaa. – Kun tulemme kämpille ja rupeamme katsomaan jotain uutta biisiä tekemäni alkeellisen demon perusteella, niin Otto on aina tajunnut heti, mitä sille pitää tehdä, Hänninen sanoo. – Jos olisimme menneet maksulliseen studioon ja joutuneet viikonlopun aikana väsäämään hirveällä kiireellä, niin levystä olisi tullut paljon paskempi, hän jatkaa. Kaikki on luontevaa eikä tarvitse äärettömästi etsiä sitä, miten pitäisi soittaa, Jylli sanoo. – Sovitettiin me jonkin verran, mutta kyllä ne aika hallussa jo olivat. Se oli aika helppo synnytystarina, Hänninen sanoo. Mun demoilla oli liikaakin koukkuja ja koukeroita, osasit yksinkertaistaa ja tehdä jämäkkyyttä, Hänninen sanoo. Siihen kuuluvat muun muassa Kingston Wall ja Havana Black -yhtyeet, joista kumpikaan ei ollut aivan höyhensarjalainen soundiensakaan puolesta. 18-21 Mount Mary Parhaat riffit.indd 19 29.3.2021 8.21. – Sen takia ei ruvettu laittamaan esimerkiksi koskettimia joka biisiin, kuten musiikin tyylilajiin saattaisi kuulua. Luontevaa ja helpon tuntuista Jylli kertoo olevan mielenkiintoista soittaa basistina basistin bändissä. – No se on kiva kuulla, Hänninen toteaa. Monesti olen törmännyt siihen, että ihmiset sanovat, että ”soita tälleen ja vedä tälleen”, ja sitten sitä yrittää toteuttaa, mutta Marian kanssa meillä on jotenkin samanlainen kela musasta. Vaikka Mount Maryn tähänastiset kappaleet ovat kaikki Hännisen yksin tekemiä, niiden sovittaminen tapahtuu ryhmätyönä. www.riffi.fi 2/2021 19 – Aluksi kokeilimme toisen rumpalin kanssa, mutta hänellä oli hyvin erilainen soittotyyli ja sitten hänelle tuli muita kiireitä. Ei liiallista silottelua Mount Maryn ensilevy näki päivänvalon alkuvuodesta, ja sitä ennen oli jo ehditty julkaista muutama sinkku digistriimeinä. Olin ollut vierailemassa Oton bändin Liivit Boysin klubilla, ja mieleeni tuli, että Ottohan oli hyvä rumpali, että olisikohan hän kiireinen. Monella bändillä ei ole tällaista, Majuri toteaa. – Sitä on kiva soittaa, se on niin kevyt. – Mariahan on basisti itse. – Kyllä se lähtee myös bändin hihasta se soundi. Ja osaat karsia. Ja tietenkin on, kun tuollaisten ammattilaisten kanssa pääsee soittamaan, Haapanen toteaa. Hänninen ja Majuri kertovat yhteistyön sujuneen hyvin, toinen toistaan ruokkien. – Nyt vihdoinkin pääsi ulos joku tällainen raskaampi, joka on odottanut ulospääsyä vuosikymmenet. Mount Maryn musiikki on riffivetoista. Luontevuus ja vaivattomuus kuuluvat olleen myös levyntekoa leimaavat tunnelmat. Myös Haapanen kehuu yhteistyön luontevuutta. Paitsi raskaus, Mount Maryn tavoitteena on ollut rosoinen soundi ilman liiallista silottelua. – Se menee jotenkin helposti siihen, kun sä omistat sen biisin, olet tehnyt sen ja kuunnellut sitä, hän lisää. Ja mun mielestäni aika helpon tuntuista jopa. – On selkeitä biisejä ja demoja, joista saa itse koppia – niin kuin Jukka sanoi, on luontevaa. – Olemme onnellisessa asemassa siinä, että meillä on tällainen mahdollisuus, että voimme tehdä täällä omassa studiossamme. Hänninen kertoo olleensa aluksi jossain määrin omien demojensa vanki ja sanoneensa herkästikin ”ei” muiden ideoille, mutta päässeensä siitä yli. Äänitykset tehtiin Majurin studiolla, joka sijaitsee bändin treenikämpän naapurissa Herttoniemessä. – Olen siitä iloinen ja onnellinen, että olet niin pitkän linjan basisti ja tottunut kuulemaan ja soittamaan. – Saimme tehdä rauhassa ja ilman liikapaineita, Haapanen lisää. Hänninen kehuu rumpaliaan ja kertoo, että treeneissä Haapasella on usein ensimmäisenä näkemys siitä, miten uutta kappaletta pitäisi käsitellä. – Oli vähän teemana, ettei ruveta hienostelemaan hirveästi, että annetaan niitä virheitäkin jäädä, Majuri kertoo. Hän arvelee yhden riffien putkahtelemiseen myötävaikuttaneen syyn olleen Majurilta ostamansa Gibson SG -kitaran
Ihmiset ovat menneet levykauppoihin tai tilanneet levyn, Hänninen toteaa. Toukokuussa meidän pitäisi olla taas On the Rocksissa, Electric Boysia lämppäämässä. On puhuttu, että jos löytyy riffejä tai biisejä, niin kaikilla on yhtä lailla tilaisuus tuoda esille omia tuotoksiaan, Hänninen toteaa. On helpompi seisoa tekemisten takana, hän sanoo. – Oikeasti hemmetin hyvä huuliharppu, niin rokkaava! En olisi voinut kuvitella siihen ketään muuta kuin Michaelin, Hänninen kommentoi Monroen panosta. Kumpikin päätyi levylle aiempien yhteistyökuvioiden kautta. Se oli syyskuussa On the Rocksissa, ja silloinkin oli koronarajoitukset päällä eikä sisään saanut ottaa kuin sata ja risat, Hänninen kertoo. Sitten joku ilta istuin kotona keittiössä ja päässäni alkoi pyöriä sellainen itämainen riffi. 20 www.riffi.fi 2/2021 Featuring… Levyllä on mukana kaksi vierailijaa: Hanoi Rocks -solistiuden jälkeen soolouraa tehnyt Michael Monroe soittaa huuliharppua kappaleessa ”Holy Matrimony” ja ruotsalainen multi-instrumentalisti Per Wiberg koskettimia kappaleessa ”Footprints in the Dark”. – On hyvä, että tehdään näin. Ja kun tekee ilman laskelmointia, on täysin mahdotonta arvioida vastaanottoa, Jylli jatkaa. – Tai kesällä oli ihan yksi radioshow, jossa vedettiin livenä puoliakustisesti pari biisiä, mutta oikeita keikkoja on ollut yksi ainut. Että ainakin biisit hiotaan nyt keikkakuntoon, hän sanoo. Kuulin päässäni, että siihen sopisi älyttömän hyvin, jos häneltä löytyisi koskettimista jotain soundia. Uutta materiaalia syntyy, ja toista levyäkin mietitään jo. Mutta kun he tulevat Ruotsista, jos tulevat… Ja mikä tilanne muutenkaan on, ei voi tietää, Hänninen sanoo. – Yksi keikka ehdittiin tehdä, Majuri sanoo. – Ja on tämä tärkeää myös ihan oman pään kasassa pysymiseksi, Jylli toteaa. – On myös täysin mahdoton arvioida etukäteen, mikä on vastaanotto. – Meillä ei ole mitään plaania. Omalla linjalla eteenpäin Tulevalle levylle saattaa päätyä muidenkin kuin Hännisen tuotantoa. – En ole mikään despootti. – Olin käynyt tykkäämässä jostain Wibergin kuvasta, ja hän laittoikin viestin, että ”Hi, I remember you!”. Musaa ei voi tehdä laskelmoiden. – Meninkin sitten Ruotsiin. u ”Osa raskautta on myös se, että on vähemmän kamaa ja ilmaa enemmän.” Maria Hänninen vastaa kaikista Mount Maryn ensilevyn sävellyksistä ja sanoituksista. Se kuuluu myös musiikissa, sitä ei ole kukaan puristanut muottiin, Hänninen toteaa. Olennaista on, että musiikin linja pysyy jatkossakin sellaisena, josta bändi itse pitää ja että homma on edelleen vaivatonta ja luontevaa. Jos ei keikkoja, niin ainakin levyjä Levy on saatu julkaistua, mutta keikat ovat Mount Maryllakin jääneet vähiin. Hän sanoi, että jos joskus tulet käymään Tukholmassa, niin ilmoittele, Hänninen muistelee. Ei voi tehdä oikeasti hyvää bändiä niin, että ”meillä on tällainen bändi ja me soitetaan tällaista musiikkia”, että nyt perustetaan reggaebändi. Treenaamista on kuitenkin jatkettu ahkerasti, ja bändin katse on tulevaisuudessa. Niin hän sitten Tukholmassa äänitti oman osuutensa, kun me olimme saaneet tehtyä pohjat ja muun muutenkin aika lailla valmiiksi. Tekniikassakin luotetaan vanhaan ja hyväksi havaittuun. Majuri toteaa luonnollisen ja itsemääriteltävän tavan tehdä musiikkia olevan Mount Marylle juuri se oikea. – Olemme myös iloisia siitä, että vastaanotto on ollut hyvää. Kävimme kahvilla, ja hän antoi mukaani ison kasan levyjä. On muiden tehtävä määritellä, mitä se musa on, Jylli sanoo. – On pakko hyödyntää aika tulevaisuuden tekemiseen. Tai Wiberg löysi Hännisen. Sitä paitsi sitten, jos niitä keikkoja alkaa tulla, niin ei ehditä sitä levyä edes tekemäänkään. – Eikä bändi ole workshop. Ja Petri miksasi koko kakun, Hänninen kertoo. 18-21 Mount Mary Parhaat riffit.indd 20 29.3.2021 8.21. – Nyt jännitetään seuraavaa. – Jos ei keikkoja ala tulla, niin kohta tulee uusi levy, Majuri muotoilee. Hän vastasi heti, että kyllä hän voisi soittaa. Mount Marylla on ollut suunnitteilla myös yhteiskiertue Wibergin Kamchatka-bändin kanssa, mutta toistaiseksi vallitseva tautitilanne on hidastanut hanketta. Muun muassa Opeth-yhtyeestä tutun Wibergin Hänninen löysi pitkän yhteydenpidossa olleen tauon jälkeen Instagramin kautta. Bändillä oli sovittuna lisäkeikkoja syksyksi ja talveksi, mutta nyt ne ovat siirtyneet ”hamaan tulevaisuuteen”. Ja tällainen minun ikäiseni henkilö kuin minäkin olen – ei siis mikään talent scouttien himometsästettävä – niin ihan vapaasti saa olla se, kuka on. Tein pienen demon ja lähetin Wibergille. – Ja sekin oli reilun puolen tunnin keikka, Jylli lisää