tilaajapalvelu@retkilehti.fi, puh. PÄÄKAUPUNKISEUDUN VIHERKEHÄ · MIKSI VARUSTEET HAJOAVAT. 044-733 0022 (tito klo 916)
SIPOONKORPI KANSALLISPUISTOKSI
POHJOIS-KARJALA ENSILUMEN LADUILLA
ökal n ämä imity ksi t -monito lahja al Saat er Cruci uroa) rb ,90 e Ge 59 (arvo
un!. · MOMOT JA LINSSIT
MARRASKUU 9/2010 · 8,10
R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T
NÄIN VALMISTAT SUKSET ITSE
Fjällräven Classic
RUOTSALAISTEN TUNTURIRETKI VUORIKIIPEILIJÄ
Carina Räihä Irtiotto onneen
Kuoriasut talven tuiskuihin
VAIKEAVAMMAISTEN RETKIKUNTA
TILAA HETI! Tilausjakso 8 nroa hintaan 59,90 euroa
Odlo "zoned function" huolehtii kehostasi ottaen huomioon eri alueiden erilaiset tarpeet. Koko vaatteessa "effect" by Odlo, kuituihin kiinnitetyt hopeaionit, jotka estävät mikrobien kasvun ja siten epämiellyttävän hajun syntymisen.
Oy Micky Björkholm Trading Ab www.mb-trading.fi www.odlo.com. Saumattomasti vaihtuvat vyöhykkeet: hengittävät, lämmittävät, joustavat, tukevat. Evolution warm paita 59,90 ja housut 59,90 naisille ja miehille, oma mitoitus omat värit.
Saatavana urheiluliikkeistä ja parhaiden tavaratalojen urheiluosastoilta.
Riippumatta siitä miten ja missä lajiasi harrastat, ainutlaatuisen toimivat ja täydellisen mukavat Evolution Warm alusvaatteet takaavat sinulle täydellisen olon
Tunne täydellinen olo, kaikissa lämpötiloissa.
Adjust your comfort zone.
Tavoitteena on tehdä täysin uusia uria koskemattomille vuorenrinteille, avarille tuntureille ja puiden lomaan. SKI OUR WAY
Frontcountry-hiihdossa pääasiana on itse laskettelu. Voit tehdä päivässä yhden tai useampia lyhyitä retkiä, seurata valmista latua tai hiihtää vuorenrinnettä ylös.
M A R K U S A L ATA L O. Valmiita latuja ja teitä hyödyntämällä päästään vielä korkeammalle ja kauemmaksi etsimään uusia seikkailuja
Takissa yhdistyvät säältä suojaava kuorikerros ja lämmittävä välikerros.
O UT ST A NDIN G OUTDOOR EQUIPMEN T. S E
C O UL O IR PA NT
Soft Shell housut, joissa yhdistyvät vedenpitävyys, lämpimyys ja liikkuvuus. W W W. Recco-heijastin, lumilukko ja kainaloissa vetoketjulliset ventilaatiot.
S N OW PA S S I O N
Pieni päiväreppu heliski- ja off-piste-lasketteluun.
NE V L U K JACKET
Monikäyttöinen vedenpitävä GORE-TEX® -takki, lämmittävä PrimaLoft®-täyte. Recco-heijastin, reisissä vetoketjulliset ventilaatiot, lumilukot ja kolme lahjemittaa.
GORE-TEX®
YOYO J ACKET
Lämpö-/painosuhteeltaan erinomaisesta, liikkuvuutta edistävästä Polartec® Power Stretch® -materiaalista valmistettu monikäyttöinen takki.
C OU L OIR J AC K E T
GORE-TEX®
Soft Shell -takki, joissa yhdistyvät vedenpitävyys, lämpimyys ja liikkuvuus. H A G LO F S
Mukana suomalainen matkanjohtaja.
- 5 päivää Mount Kenialla - 1 päivä Nakurun luonnonpuistossa - 2 päivää Masai Marassa Matkan hinta 2 690 /hlö Vastuullinen matkanjärjestäjä:
j
Mandala Travel Oy Köydenpunojankatu 4 00180 Helsinki puh. Vaellamme Mount Kenialle ja tarkkailemme eläimiä Nakurun ja Masai Maran luonnonpuistoissa. 2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 2002 Sahara · 2003 Tahiti
· 2004 Dakota · 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia · 2010 Kenia
LÄHDE MUKAAN LUKIJAMATKALLE 19.829.8.2011
Koe kanssamme mystinen Afrikka. (09) 4259 9822 myynti@mandalatravel.fi www.mandalatravel.fi
Tilaa matkaesite!
Tilausjakson hinta on 42 . gafdjlho c w e
19.8.29.8.2011
Mt. Kenia ja Masai Mara Kenian jalokivet Tilaa Retki ja voit voittaa lukijamatkan kahdelle.
Voittaja arvotaan Matka2011-messuilla. Lähetä nimesi, ikäsi ja yhteystietosi postikortilla osoitteeseen: Retki, PL 193, 15101 LAHTI.
Retki-lehden lukijamatka
Arvontaan osallistuvat 15.1.31.12.2010 välillä saapuneet vastaukset sekä Retken täysi-ikäiset kestotilaajat. Kestotilaus laskutetaan kuuden kuukauden jaksoissa. Outdoor Media Oy maksaa voiton arpajaisveron. Voit osallistua arvontaan myös tilaamatta lehteä. Ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti. Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. tilaajapalvelu@outdoormedia.fi
Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. etsimessä1621
Pääkaupunkiseudun viherkehä Kaavoituksella on kauaskantoisia vaikutuksia lajistojen elinmahdollisuuksiin. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
Tilaa
RETKI ILMEST Y Y 10 KERTA A VUONNA 2010
etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TOIMITUS
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi REPRO
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA
Tuula Puranen Juha Viitala
K ANNEN KUVA
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 42 Määräaikatilaus 10 numeroa 76
TIL A AJAPALVELU
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Mikko Nikkinen Kumputunturi, Kittilä
Oy Scanweb Ab, Kouvola
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Seuraavana kansallispuiston arvon saa Sipoonkorpi.
D
S ET I V U
T
UU
ehti.fi www.retkil U T AVAstuTmassa
käy tutu
K ARTAT A
www.retkilehti.fi
PÄ ÄTOIMIT TAJA
12. Pahimmillaan sinne tänne ripotelluista suojelualueista tulee sukupuuttojen saarekkeita. 044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet)
kuva Mikko Lamminpää
9/2010
marraskuu. Pääkaupunkiseudun viherkehä tarjoaa virkistysmahdollisuuksia yli miljoonalle ulkoilijalle. vuosikerta Veikka Gustafsson
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
info@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI
VIRALLINEN SEIKK AILIJA IKK
Mikko Hieta
mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI
Joel Ahola
PIIRROKSET
VAKITUISET AVUSTAJAT
Tuukka Tams
toimitussihteeri@retkilehti.fi TAIT TO
Tenho Järvinen
aineistot@retkilehti.fi
Joel Ahola Aino Juslén Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila
Pasi Ikonen Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela
Karoliina Lahti
ISSN 1456-8837
Jenni Nilsson p. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi
Aikakauslehtien liiton jäsen
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty
56
kuva Joppe Ranta
retkellä 6187
Ensilumen latuja 62 Vaikeavammaisten retkikunta 68 Carina Räihä irtiotto onneen 72 Pohjola Fjällräven Classic ruotsalaisten tunturiretki 74 Kaukoretki Villieläimiä ja lumihuippuja päiväntasaajalla 80 Eväät Momot ja linssit 86
kuva Savotta
lopuksi 8890
Markkinapaikka 88 Jokamiehen oikeus 90
kuva Joel Ahola. TÄSSÄ NUMEROSSA
aluksi 1014 marraskuu 2334
Taipaleelta 10 Pääkirjoitus 12 Virallinen seikkailija 14 Uutiset 24 Kätkettynä kivenkoloon 27 Tulitikkuja suojaamassa 28 OmaRetki 30 Pohjavesien viiksiniekka 31 Tapahtumia 31 Kirjat 32
3 35 varusteet 3560
Uutuudet 36 Pikatesti LJK Modulaaririnkka 37 Testissä kuoriasut talven tuiskuihin 38 Eräaskareita omat sukset 54 Miksi varusteet hajoavat
taipaleelta
kuva Antti Kurola
10
RETKI marraskuu 2010
Onni on joskus sattumaa, mutta useammin se on saavutus.
RETKI marraskuu 2010
11
Toimittajan on kyettävä kirjoittamaan niin, että t lukija erottaa toimittajan mielipiteet ja faktat toisistaan. Voin vakuuttaa, että salaliittoteorioihin ei ole syytä. isenkin Olen joskus nauttinut kahvia yhden jos toisenkin maahantuojan tai retkikohdeyrittäjän luona, mutta en usko hoivaavani näitä tuotemerkkejä tämän vuoksi paremmin. Ei omista eläimiä, aseita, vapoja eikä retkeilybrändien osakkeita.
mikko.hieta@retkilehti.fi
12
RETKI marraskuu 2010
kuva Mikaela Löfroth. Medialla vaikuttaisi siis olevan valtaa ostopäätöksiä tehtäessä. Entinen päätoimittaja Matti Apunen heitti vettä kiukaalle ehdottamalla toimittajien poliittisten sidonnaisuuksien selvittämistä. Avoimuuden vaatimus on oikeutettu. Vaikka jokainen julkistaisi jäsenyytensä eri järjestöissä ja omistamansa osakkeet, ei siitä vielä voitaisi luotettavasti päätellä toiminnan motiiveja. Yhteiskuntaa on tulkittava kriittisten silmäin lasien läpi ja pohdittava, miksi joku sanoo niin kuin sanoo. Sen sijaan koen, että lukijamme hyötyvät tyy siitä tietämyksestä, jota toimittajillemme kertyy eri tahoja tavatessamme.
Salaliittoteorioihin ei ole syytä.
Mikko Hieta Päätoimittaja kuuluu melontaseuraan ja partioon, kirkkoon ja oikeistopuolueeseen ja on suorittanut varusmiespalveluksen. Pitäisikö samalla kysyä, oletko käynyt armeijan, omistatko kissan tai kuulutko kirkkoon. Saisiko toimittaja kirjoittaa joukkoliikenteestä, jos hän itse omistaa auton. Siksi on tärkeää opetella medialukutaitoa. n Kiinnitin pari viikkoa sitten partiotaitojen suomenmestaruuskilpailuissa li huomiota siihen, että monilla kilpailijoista oli selässään reppu, joka taannoin si voitti Retki-lehden testin. Yksittäisistä tiedoista muodostuva kuva ei ole täydellinen. Toisen sanomaa on helpompi tulkita, jos tuntee sanojan taustat. Kohtean lemme ilmoittaja-asiakkaitamme testeissä ihan samoilla kriteereillä dessä kuin muitakin ja kerromme aina jutun yhteydessä miten n ja millaista käyttötarkoitusta ajatellen testi on tehty. Arkikokemus kuitenkin osoittaa, että toisen ihmisen tunteminen pintatasoa syvemmältä on vaikeaa. Aina välillä saamme palautetta siitä, että joku brändi on ostanut testioteorioihin voiton itselleen. Täysin sitoutumatonta ihmistä ei olekaan. Kuka edes haluaisi päättäjiksi tai toimittajiksi tyhjiössä eläneitä henkilöitä, jotka eivät ole tavanneet ketään eikä heillä ole omaa mielipidettä mistään. PÄÄKIRJOITUS
MIKKO
HIETA
Sidonnaisuudet solmussa
J
ulkista keskustelua on värittänyt pohdinta poliitikkojen sidonnaisuuksista
HERVÉ BARMASSE, ITALY PHOTO: DAMIANO LEVATI
HIS LOCKOFF JACKET EXCELS IN VARIABLE CONDITIONS SO HE CAN CONCENTRATE ON THE ICE, NOT THE WEATHER
THENORTHFACE.COM
THE NORTH FACE® TRAILHEAD APP
Aion koluta sen reitit seuraavalla Lapin-reissullani patikoiden ja meloen.
Myönteisten asioiden jakaminen on aina mukavaa.
Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@retkilehti.fi
14
RETKI marraskuu 2010
kuva Mikko Nikkinen. Viime kesä oli Etelä-Suomessa helteisen upea, mutta Utsksi joella minulle kerrottiin, että siellä oli satanut joka päivä. luta Jätin kuitenkin vielä käymättä Sevettijärven seudun. Kun matkustaa päivästä toiseen 60-kilometrisen koulumatkan samojen matkakavereiden vieressä, oppii hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Valoin nuoriin kuulijoihin elämänuskoa kertomalla, että jokainen meistä on jossain hyvä. VIRALLINEN SEIKKAILIJA
VEIKKA
GUSTAFSSON
Löytöretkellä kotimaassa
K
iersin Zest-ohjelman (www.zest.fi) lähettinä Pohjois-Lapin kouluja viikon verran. Onneksi syyskuun alussa ruska hehkui upeimmillaan. Huomasin, että mitä pienempi koulu on, sitä sydämellisempi tunnelma siinä vallitsee. Jylhää jokilaaksoa mutkitellen seuraava tie toi mieleeni Indusjoen. Pienimmille jaettiin piirustuspaperit ja värikynät pitkästymisen varalta, joten minun oli annettava parastani, etteivät kuulijani olisi muuttuneet kuvataiteilijoiksi. Opin, että Utsjoen, Inarin ja Enontekiön koululaiset elävät n tyystin erilaista lapsuutta kuin pääkaupunkiseudun vekarat. Kirkkain värein maalatut maisemat olivat ylitsevuotavaisen kauniita, ja halusin nähdä niitä lisää. Myönteisten asioiden jakaminen on aina mukavaa, mutta tällä kertaa se oli erityisen antoisaa. Ajaessani ensimmäistä kertaa Tenon vartta Karigasniemeltä Utsjoelle näin, miten havupuut loppuvat ja niiden sijasta rinteia tä peittävät omenapuunkokoiset koivuntarrit. Saliin oli kerätty kylän kaikki koululaiset esikoulusta yläasteelle. Isoissa kouluissa monet oppilaat esittävät rooleja, mutta esimerkiksi Kilpisjärven viiden oppilaan yläasteella kaikki olivat aitoja yksilöitä ja kuin yhtä perhettä
tuntureillavillavaatteista tuli villavaatteista Devold nopeasti erittäin tuli suosittuja. sääoloissa rannikoilla, Devoldin ja jää tiköillä. päivän retkikunnat.
Worn by Norwegians since 1853
V I L L A K E R R A S TOT
www.devold.com | Suomessa: info@marinoutdoor.nu
Foto: Fred JonnyTM. Niitä suosivat
yhtä on pitänyt pintansa yli Devoldlailla Villakerrastoja 150 vuotta: sen villavaatteita käytmyös tämän päivän suosivat myös monet tämän retkikunnat. Ellsworth. olivat kalastajat, työläiset äiset käyttäjämme olivat ja tutkimusmatkailijat, kalastajat, työläiset ja jotka joutuivat liikkumaan tutki musmatkailijat, jotka rannikoiden, tuntureiden ja jäätiköiden kovissa joutuivat liikkumaan kovissa sääoloissa. Ensimm. Niitä käyttivät nopeasti erittäin suotivät myös monet kuuluisuudet, sellaiset kuuluisuudet kuin kuten tutkimusmatkailijoina Fridtjof Nansen, Roald kunnostautuneet Fridtjof Amundsen, Lincoln Nansen, Roald Amundsen ja Lincoln Ellsworth. DEVOLD HISTORIA
®
Devold on valmistanut villavaatteita Norjassa jo Devold on valmistanut vuodesta 1853. Tuotteiden villavaatteita Norjassa ensimmäisiä käyttäjiä vuodesta 1853
Siksi tarvitaan laajoja alkuperäisen ja aidon luonnon alueita, joissa ulkoilijat pystyvät rentoutumaan ja purkamaan stressiään. Niistä haluttiin yleisiä virkistysaluei-
RETKI marraskuu 2010. Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan tutkimusten mukaan suomalaisten mielipaikat ovat useimmiten metsä- ja luontokohteita, joissa kaupunkilaisetkin pääsevät edes hetkeksi eroon arjen kiivaas-
ta rytmistä. Luonnonläheinen elinympäristö ja laajat virkistysalueet houkuttelevat kuntiin uusia asukkaita ja auttavat heitä viihtymään. Myös Espoo ja Vantaa ovat perustaneet virkistysalueita yli kuntarajojen.
Suojelualueita ja virkistyskeitaita
Ulkoilu- ja virkistysalueiden perustaminen edustaa luonnonsuojelun vanhinta ja samalla tuoreinta suuntausta. Helsingin kaupunki ennakoi rajojensa käyvän ahtaiksi jo vuosikymmeniä sitten. Viheralueet ovat elinvoimaisten taajamien menestystekijöitä. Kaupunkien viheralueet eivät tarjoa riittävästi luonnonrauhaa ja hiljaisuutta eivätkä pysty vastaamaan kaikkien tarpeisiin. etsimessä
pääkaupunkiseudun viherkehä
teksti ja kuvat Mikko Lamminpää
Pirstaloituminen uhkaa viheralueita
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VIHERALUEET MUODOSTAVAT AINUTLAATUISEN KOKONAISUUDEN, MUTTA NIIDEN VÄLILLE KAIVATAAN LISÄÄ EKOLOGISIA KÄYTÄVIÄ.
S
16
uomi on harvaanasuttu maa, jonka tiheimminkin rakennettuun lähiöön kantautuu yhä linnunlaulu ja puiden tuoksu. Näin syntyivät esimerkiksi Karjakaivon, Pirttimäki-Oittaan, Luukkaan ja Vaakkoin ulkoilualueet Pohjois-Espoossa. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla upeiden maisemien ja erikoisten luonnonmuodostelmien esittelemiseksi kansalaisille. Niinpä kaupunki hankki suuria metsäalueita kaupunkilaisten virkistäytymiseksi naapurikuntien alueelta
Etelä-Suomessa suojeluala jää yhteen prosenttiin. Maankäyttömuotojen ristikkäispaineiden alla kunnat ovat määrittäneet rakentamiseen sopivat ja suojeltavat alueet. Ansiokas selvitys koski suojelualueverkoston ulkopuolisia kohteita, joista kerättiin tietoja yleiskaavoituksen avuksi. ta, joista koko kansa voisi hyötyä ja nauttia. Ympäristö-
Solvallan urheiluopiston ranta Nuuksion Pitkäjärvellä on oiva soutu- ja melontaretkien lähtöpaikka.
RETKI marraskuu 2010
17. Se päätti antaa 550-juhlavuotenaan kuntalaisilleen syntymäpäivälahjaksi yhtä monta hehtaaria luonnonsuojelualueita. Vasta muutama vuosikymmen sitten oivallettiin, että yksittäisten kohteiden ja lajien sijaan tulee suojella kokonaisia elinympäristöjä. Maan ostaminen jatkuu varsinkin Euroopan unionin laajuisen Natura 2000 -verkoston osalta, joka kattaa peräti 18 prosenttia EU-valtioiden maapinta-alasta. Luonnossa virkistäytymisen on havaittu ylläpitävän henkistä vireyttä, nopeuttavan parantumista ja ennaltaehkäisevän sairauksia. Australialaisesta Victorian osavaltiosta maailmalle levittäytynyt Healthy Parks Healthy People -ajattelu korostaa kaupunkipuistojen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä. Kaukana sijaitsevien rauhallisten virkistysalueiden lisäksi taajamien asukkailla tulee olla helposti saavutettavia lähialueita päivittäiseen ulkoiluun. Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN palkitsi hienon eleen vuosien 20072008 parhaana luontotekona. Espoon kaupunki ymmärsi, ettei suojelualueiden perustamista voi jatkuvasti lykätä. Viime vuosina ihminenkin on ymmärretty jälleen luontokappaleeksi, joka tarvitsee ympärilleen luonnon eheyttävää voimaa. Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin mielestä pienialaisten suojelualueiden verkosto ei riitä turvaamaan alkuperäisen luonnon mo-
Sukupuuttojen saarekkeet
Kiistattomista eduistaan huolimatta viheralueita nakerretaan jatkuvasti pienemmiksi ja niiden välisiä yhteyksiä katkotaan. Luontoa voi käyttää myös passiivisesti, ja siitä saa lisäksi esteettisiä elämyksiä: tutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita maksamaan asunnon ikkunasta avautuvasta vihermaisemasta.
kuva Hannu Vallas/Lentokuva Vallas Oy
Viherkehä
2 25 3
Nuuksio
1
Vestra
45
4
Sipoonkorpi
7
Meiko
51
Helsinki
Porkkala
Suomenlahti
0 10 km
pääkaupunkiseudun viherkehä
Suomalaisten mielipaikat ovat useimmiten metsäja luontokohteita.
myönteisyydestään kuulu Vantaan kaupunki kartoitti luonnon monimuotoisuudelle tärkeät alueet viimeksi vuonna 2005. Kaavoituksen viheraluemerkintöjä on valitettavan vaivatonta pyyhkiä yli, joten lähiöiden metsiköt ja tuottamattomat niityt jäävät helposti rakennushankkeiden jalkoihin. Lain perusteella voitiin muodostaa erityinen suojelualue luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttämiseksi vastaisuutta varten sellaisenaan taikka jonkin eläin- tai kasvilajin rauhoittamiseksi. Käynnistettiin valtakunnalliset harjujen-, lehtojen-, soiden-, lintuvesien-, rantojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmat, joiden perusteella valtio on hankkinut arvokkaita luontokohteita suojelualueiksi. Moni nauttii ulkoilusta sen sosiaalisen merkityksen vuoksi. Suomen maapinta-alasta on suojeltu noin yhdeksän prosenttia, mistä lähes puolet on Pohjois-Lapin erämaa-alueita. Maamme ensimmäinen luonnonsuojelulaki edusti suojelualueajattelun toista aaltoa astuessaan voimaan vuonna 1923
Hanski kutsuukin suojelualueita sukupuuttojen saarekkeiksi. Vihersormista keskeisin ja ahkerimmin käytetty on Helsingin Keskuspuisto, joka täyttää ensi vuonna sata vuotta. Kun pienetkin lähiömetsiköt liittyvät viherkäytävien välityksellä toisiinsa ja laajempiin ulkoilualueisiin, kuka tahansa voi ulottaa reippailunsa kilometrin päähän kotioveltaan. etsimessä
pääkaupunkiseudun viherkehä
Nuuksiossa sijaitseva Kattilan torppa sopii niin kesäjuhlien kuin pikkujoulujenkin tunnelmalliseksi pitopaikaksi.
nimuotoisuutta. Lopulta paikalliskanta surkastuu elinkelvottomaksi. Toisiinsa kytkeytyvät luontoalueet parantavat myös ihmisen elämisentasoa. Suuria metsäalueita on myös Tuusulan Ruotsinkylässä ja Vantaan Petikko-Vestrassa, jonka kaupunki haluaisi luettavan osaksi Nuuksiota. Alueista tunnetuin on Nuuksio kansallispuistoineen ja ulkoilualueineen, joilla vierailee vuosittain lähes miljoona ulkoilijaa. Pääkaupunkiseudun Viherkehään lasketaan tavallisesti kuuluvaksi Nuuksion lisäksi Sipoonkorpi, Meiko ja Porkkalanniemi, jotka ovat laajoja ulkoiluun tarkoitettuja alueita pääkaupunkia kiertävän Kehä III:n ulkopuolella. Koska maamme suojelualueverkostoa ei voida kasvattaa riittävän laajaksi, on eliöitä suojeltava myös suojelualueiden ulkopuolella, ja niil-
le on taattava mahdollisuus siirtyä alueelta toiselle. Arkkitehti Bertel Jung piirsi jo vuonna 1911 ensimmäisen ehdotuksen, joka ulottui Kaisaniemestä Eläintarhaan. Nykyistä Keskuspuistoa pääsee
Puistonjohtajana Nuuksiossa toiminut Hannu Ormio on Viherkehä-idean isä.
18
RETKI marraskuu 2010. Toistuvat lehtiuutiset kertovat jäljelle jääneen paikoin vain yksittäisiä "hulluja metsoja", jotka kumppanien puuttuessa kukkoilevat retkeilijöille. Sen lisäksi kehä tarjoaa paljon muutakin. Kunnat voisivat korjata aiempia kaavoitusvirheitään ja ottaa viheralueiden kytkemisen keskeiseksi kaavoitustavoitteekseen. Elinympäristöjen pirstaleisuus johtaa sopivien elinpaikkojen vähenemiseen, jolloin vuorovaikutuksessa elävien saman lajin yksilöiden lukumäärä vähenee. Kytkeytyneisyys on luonnollisesti myös hiihtoreittien luomisen edellytys. Parhaimmillaan rakennettujen alueiden kuristuksessa olevien erillisten viherkeitaiden asemesta ympäristö voisi olla viihtyisien asuinalueiden täplittämää viheraluetta.
Unelma viherkehästä
Helsinkiä ympäröi poikkeuksellisen mittava suojelu- ja virkistysalueiden kehä. Niitä kohti kurottautuu Helsingin ja Espoon keskustasta lukuisia vihersormia, jotka ovat kuin viherkehän puolia. Viher- tai ekologiset käytävät eli suojelualueiden väliset vihervyöhykkeet lisäävät kantojen välistä vaihtuvuutta ja monipuolistavat geeniperimää, jolloin lajit pystyvät vastaamaan paremmin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Luonto tulisikin vallata takaisin ihmiseltä
Kaupunki pyrkii edistämään varsinkin Rantaraitin virkistyskäyttöä. Kuntien yleiskaavoitusta ohjaavan nonpuistoon, Lohjanjärven ja Hiidenveden taivaltaa. Jo nyt voidaan pitää realistisena tavoitteena maanomistajien entistä aktiivisempaa yhteistyötä, joka tiivistyy entisestään sitten jos Helsinki ja Vantaa yhdistyvät. Eivätkä Tammisaaren kansallispuisto, Hämeen Viherkehän kehittämisen kannalta on tärkeää, että maanomistajärviylänkö, Hämeenlinnan Aulanko ja Evo sekä Lahden Salpausseljat ymmärtäisivät hankkeen ajavan kaikkien etuja. Niiden lisäksi tärkeä tekijä on Uudenmaan Virkistysalueyhdistys, joka on hankkinut jäsenkuntiensa asukkaiden käyttöön 33 virkistysaluetta pitkin Uuttamaata Hangosta Porvooseen. Rantapatikoinnista pääsee nauttimaan myös Laajalahden ja Vanhankaupunginlahden yleisillä rannoilla. Toinen sormi johtaa Vanhankaupunginlahdelta Haltialaan, jossa se yhtyy Keskuspuistoon. Ylevimpänä tulevaisuuden unelmana voidaan pitää viherkehänlaajuista kansallista kaupunkipuistoa tai jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuista kansallispuistoa. Ormio oivalsi viheralueiden kytkeytyneisyyden tärkeyden kaikkien eliölajien elinkelpoisuuden säilyttäjänä. Vanhankaupunginlahdelta alkavat myös Viikin kautta Hakunilaan ja Mellunkylään suuntaan vievät puistometsäketjut. suunnitelman kaavakarttoihin on hahmotetympäristöön, Hyvinkään Kytäjän maille, tu jopa havaitut viheryhteystarpeet, jotka toMäntsälän kartanoreiteille sekä Porvoon ja teutuessaan vievät viherkehää pitkän harppauksen eteenpäin. Lähivuosina retkeilymahdollisuudet kasvavat entisestään, kun puolustusvoimilta vapautuneet saaret avataan luontoharrastajille ja muille ulkoilijoille. Alueilla ei ole varsinaisia retkeilyreittejä, mutta sopivasti pyöräteitä ja polkuja valitsemalla pääsee tavoitteeseensa. patikoimaan, pyöräilemään tai hiihtämään Töölönlahdelta Vantaanjoelle asti. jos verkostolle pystyttäisiin laatimaan yhteinen hoito- ja käyttösuunnitelma, joka määrittelee alueen reitistöt, käyttömuodot, virkistys-
RETKI marraskuu 2010
19. Vantaanjokea seuraileva vyöhyke koostuu kallioisista männiköistä, laajoista peltoaukeista ja rehevästä jokivarresta, jonka molemmin puolin kurvailee pyörätie. Pernajan saaristoon. Espoon vihersormet harovat Olarista Kauklahteen ja 37-kilometrisenä Rantaraittina Tarvaspäästä Saunalahteen. Pääkaupunkiseudun Viherkehän isänä pidetään viime talvena eläkkeelle jäänyttä Metsähallituksen erikoissuunnittelija Hannu Ormiota. Ne johtavat Östersundomiin, jonne pääsee myös Vartiokylänlahdelta Mustavuoren ja Kasakallion kautta. Raskaastikin käsitelty talousmetsä voi muuttua suojelunarvoiseksi ihmisen eliniässä. Upeat viherAjatus yhtenäisestä viherkehästä sisältyy alueet jatkuvat ulompana ja yltävät yhä syvahvistettuun Uudenmaan maakuntakaavemmälle sisämaahan. Alkusyksystä julkistettiin reitin kännykkäopastuspalvelu. Seudun suurimpia maanomistajia ovat valtio ja kunnat. Hienointa olisi, kä ole juurikaan kauempana. Pitkän uransa aikana hän ehti toimia muun muassa Nuuksion kansallispuistossa puistonjohtajana, ja viimetöinään hän selvitteli Sipoonkorven edellytyksiä uudeksi kansallispuistoksi. Oikeastaan on turha rajata viherkehä vain Yhteinen tulevaisuus pääkaupunkiseudun ytimeen. Aika parantaa monet luonnolle aiheutetut haavat.
Vihreiden eduskuntaryhmä avustajineen tutustui kesällä Sipoonkorven kansallispuistohankkeeseen Ismo Tuormaan opastamana.
Aika parantaa monet luonnolle aiheutetut haavat.
käytön tarvitsemat rakenteet ja muut palvelut. Reilussa puolessa Kapeina kiemurtelevia vaan, vaikkei siinä termiä sellaisenaan maitunnissa pääsee esimerkiksi Karkalin luonmetsäpolkuja pitkin on veikeä nitakaan. Helsinkiin laivalla saapuvat matkailijat ihastuvat ensimmäisenä Suomenlahden kauniiseen saaristoon, johon pääsee tutustumaan myös melomalla tai pienen yhteysaluksen matkustajana. Näiden lisäksi Viherkehään voidaan laskea kuuluvaksi seudun kaikki muutkin suojelu-, ulkoilu- ja virkistysalueet, pienimmätkin puistot, lähiöiden metsiköt sekä järvet rantoineen itse asiassa kaikki rakentamattomat maa- ja vesialueet maanomistusoloista välittämättä. Hänen mukaansa rakentamattomina säilyneet alueet tulisi ensisijassa varata viherkäytäviksi riippumatta siitä, onko niillä yksittäisinä kohteina luonnonsuojelullista arvoa
Viherkäytävät nakertaisivat Helsingin kaavailemaa asutusaluetta. Ensimmäisten arvioiden mukaan siten jäisi rakentamatta asuntoja 10 000 12 000 asukkaalle, eikä metrolinjan jatkaminen itään olisi sen vuoksi kannattavaa. Helsinki, joka oli hankkinut alueen eteläosat Sipoolta kaavoittaakseen ne asuinalueiksi, kavahti ja harasi vastaan. Helsingin kaupunginvaltuusto kirjasi kansallispuiston perustamisen tavoitteekseen viime keväänä, joten kiistaa ei aiheuttanut puisto sinänsä. Myös ajatus kansallispuiston hoitokustannusten jakamisesta Metsähallituksen ja kuntien kesken aiheutti närää. Reittien ja taukopaikkojen ylläpito siirtyisi kokonaan Metsähallituksen Luontopalveluille, joka painii paraikaa toimintakulujen leikkausten kanssa.
Porvoo Storträsk 7
Helsinki
0
2 km
Sipoonkorpi
Sipoonkorvessa on nykyisin kaksi merkittyä luontopolkua ja runsaasti merkitsemättömiä polkuja. Erimielisyys johtui viherkäytävistä, joiden tarkoitus on taata eliöiden vapaa kulku kansallispuiston ja meren välillä. etsimessä
pääkaupunkiseudun viherkehä
teksti ja kuvat Mikko Lamminpää
Pariksi Nuuksiolle
Pääkaupunkiseudulle perustetaan toinen kansallispuisto, kun Sipoonkorvelle myönnetään pitkään odotettu arvo.
Sipoonkorpi
Sipoo Kerava Ängesböle 4 Ponun Perinnepostia luontopolku
Sipoonkorven kansallispuisto
(laajin rajausvaihtoehto) Bisajärvi Kalkkiruukin luontopolku
T
untuu kuin aika olisi pysähtynyt Sipoonkorpeen kuuluvan Hindsbyn metsissä. Siitä lähtien he ovat retkeilleet alueella, nyt jo eläkeläisinä, sillä tieto nokkelien poikasten oivalluksesta kiiri maanomistajan korviin vasta vuosi sitten. Kämpän hirret myytiin vuosikymmeniä sitten polttopuuksi, mutta kaupasta kuulleet partiopojat saivat neuvoteltua ne tai mielestään koko kämpän omaan käyttöönsä. Samanlainen uinuva hiljaiselo jatkui muuallakin Sipoonkorven kuusikoissa ja mäntykankailla viime talveen asti. Vantaan Kuusijärven ulkoilualueella on ulkoilumaja uimarantoineen, Byabäckenin Ängesbölessä telttailualue ja tulentekopaikka ja Kalkkiruukin luontopolulla Helsingin kaupungin ylläpitämä nuotiopaikka. Silloin Metsähallitus julkaisi selvityksen alueen edellytyksistä uudeksi kansallispuistoksi. Vantaa ja Sipoo kannattivat pohjaesityksenä ollutta laajinta mallia, joka sisältäisi valtion omistamien
alueiden lisäksi myös kuntien maapalat ja merelle johtavat viherkäytävät. Ympäristöministeriön toimeksiantona laaditun raportin neljä rajausvaihtoehtoa aiheutti voimakasta keskustelua niin kabineteissa kuin yleisönosastoilla. Hylätyn näköisen hirsitalon lautavuoraus irvistelee, ja seinälle ripustetut saunavastat näyttävät risukimpuilta, sillä niiden viimeisetkin lehdet ovat jo varisseet. Ne eivät riitä palvelemaan edes nykyistä kävijämää-
Työministeri Anni Sinnemäki ja oikeusministeri Tuija Brax lupasivat istuvan hallituksen tekevän päätöksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta.
20
RETKI marraskuu 2010