· ROHDOKSET TUTUIKSI · KÄPYKEITIN
HEINÄKUU 6/2010 · 8,10
RETKEILY · MATK AILU · VARUSTEET Y U VA R U S T E E T
MATKA KADOTETTUUN MAISEMAAN VANHAA RAJAA ETSIMÄSSÄ VALTAKUNTIEN VÄLISSÄ KOSKIA LASKIEN
Kahden tonnin kajakit
HANGON LUONTO SOPII
LAPSIPERHEILLE
GRAN PARADISO ON PARATIISI
VUORTEN KESKELLÄ
TUKHOLMAN ROMANTTINEN
SAARISTO. TUNNETKO NÄMÄ KOTIMAAN KOHTEET
2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 2002 Sahara · 2003 Tahiti
· 2004 Dakota · 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia · 2010 Kenia
LÄHDE MUKAAN LUKIJAMATKALLE 19.829.8.2011
Koe kanssamme mystinen Afrikka. Vaellamme Mount Kenialle ja tarkkailemme eläimiä Nakurun ja Masai Maran luonnonpuistoissa. Mukana suomalainen matkanjohtaja.
- 5 päivää Mount Kenialla - 1 päivä Nakurun luonnonpuistossa - 2 päivää Masai Marassa Matkan hinta 2 690 /hlö Vastuullinen matkanjärjestäjä:
j
Mandala Travel Oy Köydenpunojankatu 4 00180 Helsinki puh. (09) 4259 9822 myynti@mandalatravel.fi www.mandalatravel.fi
Tilaa matkaesite!
Outdoor Media Oy maksaa voiton arpajaisveron. Kestotilaus laskutetaan kuuden kuukauden jaksoissa. Voit osallistua arvontaan myös tilaamatta lehteä. Kenia ja Masai Mara Kenian jalokivet Tilaa Retki ja voit voittaa lukijamatkan kahdelle.
Voittaja arvotaan Matka2011-messuilla. Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti. gafdjlho c w e
19.8.29.8.2011
Mt. Tilausjakson hinta on 42 . tilaajapalvelu@outdoormedia.fi. Lähetä nimesi, ikäsi ja yhteystietosi postikortilla osoitteeseen: Retki, PL 193, 15101 LAHTI.
Retki-lehden lukijamatka
Arvontaan osallistuvat 15.1.31.12.2010 välillä saapuneet vastaukset sekä Retken täysi-ikäiset kestotilaajat
Retki perinnetilalle on todellinen aikamatka lähihistoriaan.
www.retkilehti.fi
PÄÄTOIMIT TAJA
12. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi
Aikakauslehtien liiton jäsen
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Uhanalaisiksi käyneitä perinnemaisemia vaalitaan talkoiden ja alkuperäiskarjan avulla. 6/2010
etsimessä1218
Matka kadotettuun maisemaan Perinteinen maalaismaisema on vähitellen kadonnut maatalouden muuttumisen myötä. 044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet)
kuva Joel Ahola
heinäkuu. Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun.
Tilaa
RETKI ILMEST Y Y 10 KERTAA VUONNA 2010
etunimi.sukunimi@retkilehti.fi TOIMITUS
PL 193, 15101 LAHTI
toimitus@retkilehti.fi REPRO
AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA
Tenhelp Oy, Kerava
PAINO
Tenho Järvinen Juhani Karvonen Kalle Kirstilä Jussi Ovaskainen
K ANNEN KUVA
Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 42 Määräaikatilaus 10 numeroa 76
TILAAJAPALVELU
Oy Scanweb Ab, Kouvola
Mikko Nikkinen Taipalsaari
tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. vuosikerta
VIRALLINEN SEIKK AILIJA K ARTAT
JULK AISIJA
Outdoor Media Oy
info@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI
Mikko Hieta
mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI
Veikka Gustafsson
VAKITUISET AVUSTAJAT
Joel Ahola
PIIRROKSET
Tuukka Tams
toimitussihteeri@retkilehti.fi TAIT TO
Tenho Järvinen
aineistot@retkilehti.fi
Joel Ahola Aino Juslén Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila
Pasi Ikonen Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela
Karoliina Lahti
ISSN 1456-8837
Jenni Nilsson p
TÄSSÄ NUMEROSSA
aluksi610
Taipaleelta6 Pääkirjoitus8 Virallinen seikkailija10
heinäkuu1930
Uutiset20 Kamera kaulassa elukkajahtiin23 Muovipussi auttaa monessa24 Retkeilijä Tim Leatherman25 OmaRetki26 Kapustarinta27 Tapahtumia27 Kirjat28
152 varusteet3152
Uutuudet32 Pikatesti Rockpool Isel33 Testissä kahden tonnin kajakit34 Eräaskareita käpykeitin46 Varustekatsaus retkeilyreittien opasteet48 asteet
Mika Huupponen
Vanhaa rajaa etsimässä54 Luonnon lääkeaitta60 Vuoriston tuntematon Suomi66 Lappi Rajalla virtaa joki68 Pohjola Tukholman leppoisat kesäsaaret74 Euromatka Vipinää ja vilskettä paratiisissa78 Päiväretki Hangon luonto sopii lapsiperheen retkeilyyn84 Eväät Puksmäntti ja muita perunaherkkuja86
lopuksi8890
Markkinapaikka88 Jokamiehen oikeus90
kuva Antti Kurola
retkellä5387
kuva Juhani Karvonen
taipaleelta
kuva Terho Pelkonen/Vastavalo.fi
6
RETKI heinäkuu 2010
Sellaisia kutsutaan nykyisin hybrideiksi. Testin kuluessa keskustelimme testipäällikön kanssa useita kertoja siitä, kuinka alusten erot tässä hintaluokassa tahtovat jäädä niin kovin pieniksi, että pisteytyksessä saa olla todella tarkkana. Halusin pyörän, jolla voisin liikkua sekä kaupungissa että retkipoluilla. Ilmeisesti tietämättömän ostajan kuvitellaan aina hankkivan halvinta. sta Kaipaamme toimituksessa teidän lukijoiden kokemuksia onnistuneista tuotehankinnoista. Yllättävää kyllä, kukaan myyjistä ei edes tarjonnut kalliimpia, monipuolisempia vaihtoehtoja. Kerro vinkkisi toimitukseemme alla olevaan osoitteeseen. Neuvot olivat kultaakin kalliimpia, sillä urheiluliikkeistä apua ei tahtonut herua. Se polkupyöräkin on vielä hankkimatta.
S
Olemme halunneet löytää parhaat tuotteet hinnasta välittämättä.
Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi
8
RETKI heinäkuu 2010
kuva Mikaela Löfroth. Yhdenlaisen saisi seitsemällä sadalla ja vieressä olisi tonnin paukku. Toiseksi eniten te, hyvät lukijat, olitte kiinnostuneita oman kajakin hankkimisesta. Enimmäkseen hankinnat jäivät alle viidensadan euron, vaikka summa olikin edelliseen lukijatutkimukseemme verrattuna kasvanut. PÄÄKIRJOITUS
MIKKO
HIETA
Tonnin paukku
elvitimme viime syksynä kuinka paljon lukijamme käyttävät vuosittain rahaa uusien retkeilyvälineiden hankintaan. Sain häneltä runsaasti vinkkejä siitä, millaisiin asioihin pyörän hankinnassa tulisi kiinnittää huomiota. Geokätköilyn suosion vahvistuminen näkyy siinä, että joka viidennen vastaajan haaveissa oli uusi gps-laite. Olemme halunneet löytää parhaat tuotteet hinnasta välittämättä. i On surullista, jos retkeilyvälineiden suunnittelussakin lähtökohdaksi otetaan vain tavoitehinta, minkä jälkeen alihankintaketjua kilpailuttaan malla tuotetaan keskinkertainen tuote, joka on lähes identtinen kilpailijan oratkaisun kanssa. Mihin retkituotteeseen sinä olet ollut tyytyväinen. Tuntui siltä, että alalla vallitsi jonkinlainen kartelli, jossa useilta valmistajilta löytyi ominaisuuksiltaan samankaltaiynen tuote lähes sentilleen samalla hinnalla. Juuri muuta en sitten polkupyöristä tiennytkään, joten käännyin lajia harrastavan ystäväni puoleen. kMikä varuste on säilyttänyt toimivuutensa vuodesta toiseen. Sen sijaan että liikkeissä olisi kartoitettu ostajan tarpeita tai kerrottu pyörien n ominaisuuksista, myyjät olivat kiinnostuneita esittelemään vain tiettyyn hintakategoriaan perustuvia vaihtoehtoja. Mieleeni tuli elävästi keväinen urakkani uuden polkupyörän hankkimiseksi. Tästä innostuneina päätimme toteuttaa kesänumeroamme varten retkikajakkitestin, jossa vertailisimme sitä kaikkein yleisintä hintaluokkaa: alle kahdentuhannen euron aluksia. Olemmeko me kuluttajina valmiita palkitsemaan ostoosti päätöksillämme innovatiivisimmat valmistajat siitä, että he tekevät aidosti aklaadukkaita, retkeilijän tarpeita palvelevia tuotteita, vaikka ne sitten maksaisivatkin hieman kilpailijaa enemmän. Poikkesimme siis vanhasta periaatteestamme, jonka mukaan hinnalla ei yleensä ole ollut vaikutusta vertailuun
Kutsuin kavereitaeimmat ni vierailemaan mökilläni, ja useimmat heistä ryhtyivät kakistelemati. asti Rakentaminen sujui nokkelasti talkoovoimin. Tarjoaisihan laavu heillekin jatkossa sekä hienon ruokapaikan että tunnelmallisen yösijan. kentaa erämaagrilliäni hirsi kerrallaan. Kampesin nurkkakivet pa o ee , ja a o rarallaan. Nähtävästi olen alitajunnassani suunnitellut omaani jo vuosikaudet, sillä löysin ajatuksistani valmiit piirustukset. ta auttamaan minua urakassani. Olen vaelluksillani ympäri Suomea viettänyt lukemattomia öitä toinen toistaan tyylikkäämmissä laavuissa. Neljä edellistä kesääni ovat kuluneet talon rakentamisessa tai viimeisten kasitonnisten rinteillä kipuamisessa. Laavun suojassa ruoanlaitto kävisi jatkossa myös syyssateissa, ja alkukesän hyttyspilvet pysyisivät poissa savuverhon ansiosta. Veikka Gustafsson dia.fi veikka.gustafsson@outdoormedia.fi
Löysin ajatuksistani valmiit piirustukset.
10
RETKI heinäkuu 2010
kuva Mikko Nikkinen. Kaadoin muutaman pystyyn kuivuneen kuusen, ja raahasin ne hirsimittaan u a e paikoilleen, aloin a pätkittyinä työmaalle. Kokkailen mökilläni mielelläni avotulella. Ehkäpä hienointa on istuskella laavulla katsellen auringonlaskua ja kuunnellen ulapalla liihottavien lintujen ilakointia. Rakennuspaikaksi valitsin merenrannan kalliokummun. si Yritän saada laavuni valmiiksi ennen metsästyskauden alkua, jotta voisin käyttää sitä an myös itse pyytämäni riistalihan palvaai miseen. Niinpä halusin tehdä tänä kesänä jotain perinteisen suomalaista rakentaa laavun. Retkellä tai mökillä annetaan aikaa itselle fiilistellä, tutkailla ympärilleen ja antaa ajatusten laukata. Silloin elämä maistuisi ja kelpaieikkailuja si suunnitella tulevan kauden seikkailuja menneitä muistellen. VIRALLINEN SEIKKAILIJA
VEIKKA
GUSTAFSSON
Nuotion ääressä
S
uomessa oikeaoppiseen kesänviettoon kuuluu lomailu luonnon rauhassa
· Glukosamiinin on myös todettu hillitsevän tulehduksia. Lysi Omega-3 Nivel täydentää monipuolista ruokavaliota.
Tero 43 v. · Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti yhdessä tehostavat rustokudoksen uusiutumista aktivoimalla rustosoluja ja samalla torjuvat rustokudoksen haurastumista. C-vitamiinilla on tärkeä osa kollageenin tuotannossa.
VOITELE NIVELIÄ JA RAKENNA RUSTOA
Lysi Omega-3 Nivel on ainutlaatuinen tuote nivelvaivoista kärsiville. - Polvi oli ärhennellyt jo pa liikkuminen on taas he ri vuotta, mutta nyt lppoa "Puoli vuotta sitten polvi heittäytyi varsin hankala ksi. C-VITAMIINI Rustokudos muodostuu kahdesta perusrakennusaineesta vahvoista kollageenisäikeistä ja sitkeästä geelimäisestä proteoglukaani-nimisestä aineesta. Nyt po lvi on kunnossa ja liikku minen taas helppoa."
olkapää
MIKSI Lysi Omega-3 Nivel?
· Ainutlaatuinen koostumus laadukas kalaöljy omana kapselinaan ja glukosamiini, kondroitiinisulfaatti sekä C-vitamiini samassa tabletissa. ILMOITUS
ILMOITUS
Ainutlaatuinen koostumus nivelille
Natkuuko nivelet, vaivaako polvi onko kyykistyminen kankeaa?
Nivelvaivat koskettavat monenikäisiä ihmisiä. Kuluneen ruston rappeutuminen kiihtyy helposti, sillä se menettää lisää glukosamiinia. Särky lääkkeet vaihdoin Lysi Om ega-3 Nivel -kuuriin, jonka my ötä vaivat helpottuivat jo muutamassa viikossa. Nivelrusto ei uusiudu, siksi siitä kannattaakin pitää huolta ennen kuin suurempia vaurioita syntyy.
Lysi Omega-3 Nivel
MITÄ NIVELTEN HYVINVOINTIIN TARVITAAN?
Liikkuminen tekee hyvää, mutta nivelet ja keho tarvitsevat myös ravintoaineita jaksaakseen. Iän myötä sidekudoksen glukosamiinipitoisuus alenee, mistä aiheutuu rustojen oheneminen, jolloin niihin helposti syntyy pieniä koloja, reikiä ja halkeamia. Rusto rappeutuu ja nivelet alkavat oireilla. GLUKOSAMIINI on nivelissä luonnostaan oleva aine, jolla on merkittävä osa rustojen joustavuuden ja kestävyyden kannalta. KONDROITIINISULFAATTI Tärkeimpiä rustokudoksen rakennusosia on rustosolujen tuottama kondroitiinisulfaatti, joka sitoo kollageenin tiukasti vahvaksi kudokseksi. Omega-3 rasvahapot puolestaan lisäävät nivelten liikkuvuutta. · Kolmen-neljän viikon käytön jälkeen huomaa valmisteen tehon.
TÄSMÄTUOTE NIVELILLE
kyynärpää
lonkka ranne
polvi
Lysi Omega-3 Nivel
Saatavana ilman reseptiä apteekeista, hyvin varustelluista ruokakaupoista ja tavarataloista. Tuotteen sisältämä glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti aktivoivat rustokudoksen uusiutumista ja C-vitamiini lisää kollageenin tuotantoa. Koirien kanssa lenkkeily oli vaikeaa ja polvituen kä yttö tuntui kömpelöltä. nilkka
www.lysi.fi
Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02101 Espoo. Nivelruston tehtävä on vaimentaa luihin kohdistuvaa rasitusta nivelen liikkuessa
etsimessä
perinnemaisemat
teksti ja kuvat Joel Ahola
ärrypolku seuraa riukuaitaa pihamaalle. Pellon perällä häämöttää lato ja savusauna. Pari omenapuuta somistaa pihakenttää, jonka reunassa on suuri vinttikaivo. Leivontapäivänä paistetaan urakalla leipää. Vieraat voivat kehrätä villaa rukilla tai valmistaa saippuaa. Suomenlampaat laiduntavat karitsoineen omalla palstallaan. "Korteniemi ei ole museo vaan elävä tila, jossa saa ja pitää koskea", naurahtaa Hämeen puistoalueen puistomestari Anne Huhta. Hän viittaa kommentillaan tilalla järjestettäviin työnäytöksiin ja talkoopäiviin, jolloin vierailijat pääsevät näkemään ja kokemaan, millaista maalaistalon arki on ollut sata vuotta sitten. Pari kyyttöä tuijottaa vastaantulijaa suurilla silmillään samalla heinätuppoa märehtien. Metsähallituksen omistamaa Korteniemen perinnetilaa ja siihen liittyvää perinnemaisemaa hoidetaan vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelun sekä vanhan perinnetiedon ylläpitämisen vuoksi. Heinäpäivänä viikatteet taittavat niityn satoa, ja syksyllä tilan ruis puidaan perinteisin menoin: vilja leikataan viikatteella, kuivataan kuhilailla ja puidaan varstoilla riihessä. Punamultainen metsänvartijatilan päärakennus seisoo vihertävän pihamaan keskellä. Kanat ja kukko käyskentelevät peräkattoisten ulkorakennusten liepeillä. Talkoopäivinä katselu vaihtuu työntekoon. Perinnetyöpäivään osallistuneet pääsevät työn päätteeksi kiitollisiin savusaunan löylyihin.
Matka kadotettuun maisemaan
12
RETKI heinäkuu 2010. Osa niityn heinistä on nostettu jo seipäille kuivumaan. Ainoastaan Liesjärven kansallispuiston vieraat digikameroineen ja teknisine ulkoiluasuineen kertovat näyn olevan nykypäivää. He pääsevät seuramaan pyykkärin, sepän ja värjärin toimia", Huhta selventää. Kohde on ainutlaatuinen, sillä hyvin säilynyt kokonaisuus on Etelä-Suomen ainoa valtion omistuksessa oleva entinen metsänvartijatila. Pihalta polku jatkuu kohti edempänä siintävää järveä.
K
MAATALOUDEN MUUTOKSEN MYÖTÄ PERINTEISEN MAANKÄYTÖN SYNNYTTÄMÄT MAISEMAT RAKENTEINEEN OVAT VIIMEISEN SADAN VUODEN AIKANA HUVENNEET ALLE PROSENTTIIN. Sen edessä koirankoppikin on saanut katolleen pärekatteen. Aitaukset erottavat peltotilkut ja laitumet toisistaan. AIKAMATKAN ENTISEEN VOI TEHDÄ EDELLEEN MONESSA TUNNETUSSA RETKIKOHTEESSA, MUTTA UHANALAISIKSI KÄYNEIDEN PERINNEMAISEMIEN SÄILYMISEEN TARVITAAN PALJON NÄLKÄISTÄ ALKUPERÄISKARJAA JA AHKERAA TALKOOVÄKEÄ.
Aika Korteniemen pihamaalla on pysähtynyt 1910-luvulle. "Perinnepäivänä tilalla tehdään käsitöitä ja esitellään kädentaitoja
Kaikkialle alkuperäisrotuja ei riitä, vaan on tyydyttävä siihen mitä saadaan. Tuoreet niityt ovat säilyneet vain jyrkillä jokirinteillä, joita ei ole voitu muuttaa pelloksi. Parhaimmillaan tilan töihin on tutustunut 300 vierailijaa samana päivänä", puistomestari summaa mielenkiinnon.
Latoja ja laitumia
Korteniemen tilan kaltainen perinnemaisema on käynyt harvinaiseksi näyksi maatalouden muutoksen myötä: perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä on sadan vuoden takaisesta tilanteesta jäljellä enää alle prosentti. Saarilla laiduntavat lampaat eivät suostu syömään nummien valtalajina viihtyvää kanervaa, joten sitä kulotetaan ihmisvoimin. Merenrantaniittyjen kasvuun liittyy keskeisesti säännöllisistä tulvista saatava kosteus. Näin maisemanhoito estää myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä. Muina kasveina metsänvartijatilalla viljellään aunusruista, mustakauraa ja marttapellavaa. Silti tuntuu oudolta, että jotkut biisonitilat nimittävät itseään perinnetiloiksi. "Perinnemaiseman hoito alkaa yleensä raivauksella, jolloin maastosta poistetaan liiallinen puusto puskineen. "Suomessa lasketaan perinnebiotooppeja olevan noin 30 000 hehtaaria, josta puolet on hoidon alaisena. Kaikkia perinnemaisemia ei koskaan saada hoidon pariin suuresta halusta huolimatta, sillä osa kohteista, kuten Pohjois-Suomen joki- ja suoniityt, sijaitsevat hankalien tiettömien taipaleiden takana. Rantojen niittäminen ja laiduntaminen ovat vaikuttaneet suuresti rantalinnustoon.
Talkoopäivinä katselu vaihtuu työntekoon.
Maatiainen ry on valinnut Paimionjokilaakson Askalan niityt ja kedot vuoden 2010 perinnemaisemaksi.
RETKI heinäkuu 2010
13. Pienialaisia lajistoltaan arvokkaita kohteita pidetään auki niittämällä, varsinkin jos karjaa ei ole saatavilla. Kotimaisen karjan lisäksi perinnetiloilla vaalitaan alkuperäiskasveja. Suuri osa perinnebiotoopeista sijaitsee yksityismailla. Tehoviljelyn, tilakoon kasvamisen, maatalouden yksipuolistumisen ja töiden koneellistumisen myötä erilaiset perinnebiotoopit eli niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, nummet, hakamaat, metsälaitumet ja lehdesmetsät ovat kadonneet lähes tyystin maisemasta. Esimerkiksi Liesjärven kansallispuistossa Korteniemen tilalla käytetään vanhoja perunalajikkeita, joiden nimiä tuskin näkee kauppojen pottulaareilla: hätäläinen, koijari ja lopen musta. Siitä huolimatta strutsit, laamat ja villisiat eivät kuulu suomalaiseen maatalousperinteeseen. Perinnebiotooppien lisäksi perinnemaisemiin luetaan vanhaa rakennuskantaa sisältävät ympäristöt ja edellisten yhdistelmät sekä muinaisjäännökset. Erilaiset niityt ovat yleisimpiä suomalaisia perinnemaisemia. Korteniemeä pidetään lajikkeiden geenipankkina.
Ulkosaaristosta tuntureille
Perinnemaisemia on säilynyt koko valtakunnan alueella, mutta niiden luonne vaihtelee suuresti paikkakunnan mukaan. Perinnemaiseman luonteesta riippuen hoitotoimina voidaan käyttää myös kulotusta,
kaskeamista, lehdestystä tai tulvitusta", Raatikainen kertaa työvaiheita. Metsähallitus ei omista retkikohteissaan laiduntavaa karjaa, vaan alueen käyttöoikeus vuokrataan yksityiselle maatalousyrittäjälle. Ehkä sanasta perinne on tullut maaseutumatkailun mainos luomun rinnalle. Raatikainen haluaa painottaa, että maataloustukijärjestelmä tarjoaa tukea yksityisten lisäksi yhdistyksille, jotka voivat perustaa viiden vuoden laidunnushankkeen yksityisille tai valtion maille. Määritelmän rajanveto on joskus hankalaa, mutta säilyneiden kohteiden pinta-ala on joka tapauksessa hälyttävän pieni. Valtion mailla on hoidettuna tällä hetkellä noin 2 500 hehtaaria perinnemaisemaa", laskeskelee suojelubiologi Katja Raatikainen. Hän koordinoi perinnebiotooppiasioita koko Suomen alueella Metsähallituksen osalta. Perinnemaisemien hoidossa suositaan kotimaisia alkuperäisiä karjarotuja, joiden kanta on usein pieni ja uhanalainen. "Tapahtumien osanottajamäärä vaihtelee sään mukaan, mutta paikalla on aina tietty vakioporukka sekä muutamia uusia kasvoja. Saariston hiekkapohjaisilla alueilla on varpujen peittämiä puuttomia laidunnusalueita eli nummia. Tämän jälkeen kohdetta hoidetaan useimmiten karjan kuten lehmien ja lampaiden laidunnuksella
Niittämällä hoidettavat kohteet sisältävät runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa. Itä-Suomen tyypillinen perinnemaisema sisältää vanhoja kaskiviljelmiä, joita poltetaan enää näytösluontoisesti ja kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi. Niille on pitkän laidunnuksen seurauksena kasvanut kauniita puumaisia katajia, jotka eivät ole kelvanneet karjan ruuaksi. etsimessä
perinnemaisemat
Korteniemen metsänvartijatila Liesjärven kansallispuistossa on maamme elävimpiä perinneympäristöjä. Nyt ei peitellä jälkiä vaan halutaan säästää ja palauttaa ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet maisemat ja kasvuympäristöt. Perinnemaisemien kohdalla luonnonsuojelun perinteinen käsitys on kääntynyt päälaelleen. Hakamailla kasvaa lehtipuita, mutta puustoa on harvennettu laitumen rehutuotannon parantamiseksi. Lehdesmetsiksi kutsutaan lehtimetsiä, joissa puista leikataan lehtien täyttämiä oksia eli lehdeksiä karjan lisärehuksi. Suojelutarve on suuri, sillä maatalouden muutoksen jäljiltä viidesosa uhanalaisista eliölajeistamme on riippuvainen perinnemaisemista.
Berghamnin perinneympäristö on yksi Saaristomeren kansallispuiston helmistä. Metsähallitus järjestää 1910-luvun elämään johdattavalla tilalla vuosittain useita perinne- ja talkoopäiviä.
Kedoiksi kutsutaan kuivia niittyjä, joita kasvaa hiekkaisilla ja kallioisilla mailla. Lehdesmetsät ja laidunmaat levittäytyvät entisen kalastajatilan ympärillä.
14
RETKI heinäkuu 2010. "Pohjois-Suomen perinnemaisemat ovat vanhoja asuinkenttiä ja jokivarsien suoniittyjä. Hoitotoimilla pyritään poistamaan ihmisen aikaansaannokset maastosta: metsäteitä maisemoidaan, soita ennallistetaan ojia tukkimalla ja yksipuolista talousmetsää monipuolistetaan lahopuuta ja pienaukkoja lisäämällä. Tyypillisinä kohteina hoidamme esimerkiksi Sallivaaran poroerotuspaikkaa, Kaapin Jounin kenttää Lemmenjoella, Kultalan kruununtupaa Ivalojoella ja Raja-Joosepin kenttää Urho Kekkosen kansallispuiston laidalla", Mia Vuomajoki valottaa pohjoisen tilannetta. Hän työskentelee suojelubiologina Metsähallituksessa.
Lampaat osallistuvat etenkin rannikon ja saariston perinnemaisemien hoitoon.
Poikkeavaa luonnonsuojelua
Tavanomainen luonnonsuojelu keskittyy alkuperäisen luonnon säilyttämiseen
Syvään uurtuneet jyrkät jokinotkot muodostavat niittyineen, hakametsiköineen ja lehtomaisine metsälaitumineen perinnemaiseman, jonka kulttuurihistoriallista arvoa korostaa osin vanhana säilynyt rakennuskanta. Laidunnuksen loputtua matalat kasvit ja kukat ovat jääneet nopeasti pitkän ja vähäravinteiseen maahan tyytyvän aluskasvillisuuden alle. - pellavapäivä, 25.9. Perhosen selviytymisen salaisuus on niityllä aikaisin keväällä kukkiva pystykiurunkannus, jota pikkuapollon toukat käyttävät ravinnokseen.
Maisemia verkossa Metsähallituksen hoitamia perinnemaisemia, www.luontoon.fi/perinnemaisemat Maatiainen ry, www.maatiainen.fi Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry, www.vsperinnemaisemat.net WWF Suomen talkooleirejä, www.wwf.fi Ympäristöhallinto, www.ymparisto.fi/perinnemaisemamatkailu
RETKI heinäkuu 2010
15. Vanhoilla laitumilla ja niitetyillä luonnonniityillä ovat viihtyneet matalavartiset ja runsasravinteisesta maaperästä riippuvaiset kasvilajit sekä niiden esiintymiseen liittyvät hyönteiset. Alueella viihtyy peräti 390 erilaista perhoslajia. niittotalkoot, 23.7., Leivonmäen kansallispuisto niittotalkoot, 23.7., Tiaisen torppa, Puolanka perinnepäivä 24.7, Huhtalan torppa, Isojärven kansallispuisto perinnepäivä 22.8., Telkkämäen kaskitila Euroopan rakennusperintöpäivä, 11.12.9. Kovero, Seitsemisen kansallispuisto
Maisemanhoito estää myös suomalaisen kulttuurin köyhtymistä.
Parhaimmilla perinnemaisemilla, kuten Länsi-Turunmaalla sijaitsevassa Lenholmin tammihaassa ja Someron Rekijokilaakson Häntälän niityillä, yhtäjaksoinen laidunnus on jatkunut satoja vuosia. Kesäkuussa niittyjen yllä lentelee rauhoitettu pikkuapollo, jolle Häntälän notkot on sisämaassa lähes ainoa lajin esiintymispaikka. Laidunnetussa tammimetsässä kasvaa erittäin harvinaisia tatteja, kuten juurto- ja härkätatteja. Tällaisille alueille on muodostunut aivan erityinen lajisto. Vähitellen niityt ovat puskittuneet, ja sadassa vuodessa avonainen maisema on muuttunut kuusivaltaiseksi sekametsäksi tuhoten arvokkaan perinnemaiseman.
Retkelle perinnemaisemaan
Retkivinkkejä Perinnetiloja: Korteniemen metsänvartijatila Liesjärven kansallispuistossa ja Koveron kruununmetsätorppa Seitsemisen kansallispuistossa Rantaniittyjä: Laajalahden, Espoonlahden ja Mietoistenlahden luonnonsuojelualueet Niittyjä: Häntälän notkot ja Askalan niityt sekä kedot Nummia ja lehdesmetsiä: Jurmo ja Berghamn Saaristomeren kansallispuistossa Hakamaita ja metsälaitumia: Lenholmin luonnonsuojelualue, Paimensaaren perinneympäristö Kaskimaita: Linnansaaren torppa Linnansaaren kansallispuistossa, Telkkämäen perinnetila ja Kolin kansallispuisto Pihakenttiä: Kaapin Jounin kenttä Lemmenjoen kansallispuistossa, Puolitaipaleen metsänvartijatila Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Ivalojoen kultala Hammastunturin erämaa-alueella ja Raja-Joosepin kenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Poroerotuspaikkoja: Sallivaara ja Sammalselkä Metsähallituksen perinnetilojen tapahtumia Korteniemi, Liesjärven kansallispuisto - heinäpäivä 3.7. - rukiin leikkuu, elokuu - rukiin puinti, elo-syyskuu - rakennusperintöpäivä, 11.9. Rekijoki virtaa maamme paksuimman savikon halki. Lenholmin tammihaan puuvanhukset, keväisten lehtokukkien väriloisto ja laidunnetut hakamaat muodostavat yhden Suomen tunnetuimmista maisemista
Askalan niityt ja kedot ansaitsivat valintansa monipuolisen kokonaisuuden sekä alueen pitkäaikaisen hoidon ja vapaaehtoisvoimin tehtävän ylläpidon vuoksi. etsimessä
perinnemaisemat
kuva Tuuli Äikäs/WWF Suomi
"Perinnemaisemien hoidot ovat vaikuttaneet myönteisesti linnustoon rantaniittyjen kunnostuksen kohdalla. Tämänvuotinen kohde Paimionjoen varressa on virtaa seuraavan melontareitin maisemallinen huippukohta. Jyrkkiä jokipenkkoja on laidunnettu jo pronssikaudelta lähtien, mutta ikiaikaiset avoimet rinneniityt alkoivat kasvaa uhkaavasti umpeen 1950-luvulla päättyneen laidunnuksen jälkeen. "Etenkin karjataloudesta hyötyvät kottaraiset ja haarapääskyt ovat kärsineet maatalouden muutoksesta, mutta kaikki ympäristön yksipuolistuminen on haitaksi linnuille. Viime vuonna kiitimme Linnansaaren kansallispuistossa sijaitsevan kaskitorpan säilyttämistä retkeilijöille", Saario perustelee valintoja. Laajojen ruovikkoalueiden osittainen muuttaminen laitumiksi on tarjonnut etenkin kahlaajille pesimä- ja ruokailualueita. Valinnat tukevat Maatiainen ry:n toiminnan tavoitteita, sillä aatteellinen yhdistys haluaa säilyttää vanhat viljely- ja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat edistäen samalla luonnon monimuotoisuutta. Ensimmäinen valinta kohdistui satakuntalaiseen Mäki-Ketalan tilaan, jonka pihapiirissä yhdistyvät kaikki perinnemaiseman elementit vanhoista rakennuksista muinaisjäännöksinä suojeltaviin kalmistoihin. Niittyjen tyyppilajeista keltavästäräkki ja niittykirvinen ovat taantuneet perinnemaisemien vähentyessä", valistaa suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.
Puolitaipaleen metsänvartijatila on ollut tärkeä välietappi Pallastunturin länsipuolella kulkevan postipolun varrella. Tämän vuoden kohde on Askalan niityt ja kedot Paimiojokilaaksossa", kertoo yhdistyksen perinnemaisemavastaava Leena Saario. 1990-luvun alussa paikallinen ympäristöyhdistys järjesti seudulla ensimmäi-
Talkooleirin osallistujat tekevät arvokasta työtä perinnemaisemien säilyttämiseksi ja palauttamiseksi.
Telkkämäen perinneympäristössä vierailijat pääsevät tutustumaan kaskitilan elämään.
Perinnemaisemien katoaminen on aiheuttanut kasvi- ja hyönteislajiston köyhtymisen lisäksi muutoksia alueiden linnustoon. "Perinnemaiseman valinnalla yhdistys kannustaa pitkäjänteistä ja arvokasta työtä, jonka toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Yksi historiallisen pihapiirin rakennuksista on autiotupana.
16
RETKI heinäkuu 2010. Myös ruovikossa viihtyneet linnut ovat hyötyneet muutoksesta, sillä raivaus on synnyttänyt lisää rytija ruokokerttusten suosimia ruovikon reuna-alueita", Lehtiniemi kehuu maisemanhoitoa.
Vuoden valinta
"Maatiainen on valinnut vuotuisen maatiaisrodun ja kulttuurikasvin jo pitkään. Vuodesta 2008 lähtien olemme halunneet nostaa näiden valintojen rinnalle vuoden perinnemaiseman
"Liesjärven tapahtuma on perheleiri, jollaista emme ole aiemmin järjestäneet. TÄMÄ SPORT T Ä UK E V LULLA. Yleensä se tarkoittaa viikon telttailua, kuten perheleirilläkin. set niittotalkoot. VI AKETINAVA VIPAKETINAVAA ETINAV LUE LISÄÄ OSOITTEESSA: WWW.GERBERGEAR.COM OSOI OSOIT AR.CO .C
Myynti ja M i ja Markkinointi Fiskars Brands Finland Oy Ab Puh. Kuluvana suvena leiriläiset ahkeroivat viikon Liesjärven, Saaristomeren, Tammisaaren, Linnansaaren ja Lemmenjoen kansallispuistoissa. Perinnemaisemien hoitoon voi osallistua monien luonnonsuojelu- ja kotiseutuyhdistysten kautta. 020 439 10 info@fiskarsbrands.fi
RETKI heinäkuu 2010
17. Jos retkeilijä haluaa osallistua perinneympäristön hoitoon, hänen kannattaa olla aktiivinen heti ilmoittautumisen alkaessa, sillä pitkien talkoiden leiripaikat menevät parissa päivässä", Niinimäki vinkkaa. Puolet leireistä kestää viikon päivät ja toinen puolikas muodostuu pidennetyistä viikonlopuista. Maiseman palauttamiseen osallistuivat myös WWF Suomen talkooleiriläiset vuosina 19931995. Kesän 2011 talkookohteita ei ole vielä valittu. Leirille osallistuu nelisenkymmentä talkoolaista, joista puolet on 213-vuotiaita lapsia. Hän työskentelee WWF Suomen kenttäkoordinaattorina. ÄM SPORTTINEN POR MONITOIMITYÖKALU SOPII KÄTEEN HETI! MIT YÖKA T YÖK A ÄTEEN HETI TEE HETI! ETI I! TYÖKALUT: KÄRKI UT: K ÄRK T KÄRKIPIHDIT, SIVULEIKKURIT, SILEÄRKI T, IVULEIKK T, SIVULEIKKU V UL LE Ä LEÄJA SAHALAITAINENVEITSI, RISTIPÄ HALAITAINENVEITSI, RIST P ALAITAIN NVE TSI RISTIPÄÄMEISSELI, AI I, LI, I 2x TALTTAPÄÄMEISSELI, PULLO TALTTAPÄÄMEISSELI, P L ALTTAPÄÄ ALT TAP Ä E SSELI PULLONAVAAJA, KUPL KUPL KUPLAMUOVIPAKETINAVAAJA. Talkoohenkiset viikonloput vierähtävät Tammisaaren Flatholmenilla, Vammalan Vehmaanniemessä, Pyhtään Ristisaaressa ja Kirkkonummen Vrångnäsuddenilla. Leireillä majoitutaan työkohteen välittömään läheisyyteen. KOMPAKTISTA IA A PAIN AI KOMPAKTISTA OM AK T S A KOOSTA 4" HUOLIMAT OCTANEN ON VARUSTETTU HUOL MAT HUOLIMATTA UOL ON VARUSTET TU ARUS T TU YHDEKSÄLLÄ TUKEV LLÄ TUKEVALLA TYÖKALULLA. Nuorille järjestetään ohjattua ympäristökasvatusta sillä välin, kun aikuiset punamultaavat Korteniemen tilaa, raivaavat metsää, niittävät ja kunnostavat aitaa", Teemu Niinimäki valaisee leiritoimintaa. "Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Myös Metsähallituksen järjestämät teema- ja talkoopäivät ovat oivia tilaisuuksia olla mukana säilyttämässä menneiden sukupolvien perintöä tuleville sukupolville.
OCTANE TM
OCTANE ON TODELLINEN TEHOPAKKAUS TÄYNNÄ PÄTEVIÄ DELL NEN DELLINEN YNNÄ PÄTEVIÄ NNÄ ÄTE NN PÄTEVI TEVI OMINAISUUKSIA JA PAINAA VAIN 142G. TÄMÄ SPORTT ULLA. Ne selviävät tarvekartoituksen perusteella alkutalven aikana. WWF Suomi on tehnyt esimerkillistä työtä perinneympäristöjen hyväksi jo vuodesta 1977, jolloin yhdistys järjesti ensimmäisen talkooleirinsä Linnansaaressa.
Perinnemaisemia on säilynyt koko valtakunnan alueella.
WWF Suomi ja Suomen Kulttuurirahasto ovat tänä vuonna aloittaneet kolmivuotisen yhteistyöhankkeen, jonka aikana on tarkoitus nostaa vuotuisten leirien määrä kymmeneen. Nykyisin Askalan niittyjä hoidetaan karjan laidunnuksella ja Paimion seudun ympäristöyhdistyksen vuotuisten talkooleirien avulla.
YHDELLÄ KÄDELLÄ AVATTAVA UUTUUS MALLI OCTANE TM
Talkoovoimin
Maatalouden pysyvän muuttumisen jälkeen perinnemaisemien ylläpito ja kunnostus vaatii paljon vapaaehtoistyötä ja talkoohenkeä. Luonnonläheiset puuhaviikot upeissa maisemissa luonnon hyväksi ovat todella suosittuja. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla
etsimessä
perinnemaisemat
teksti Jussi Ovaskainen kuva AFP/Lehtikuva
Polttoviljelyn perinteet elpyvät
Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset -maalaus vuodelta 1893 näyttää väsyneen sarkapukuisen pikkutytön seisomassa savupellon keskellä. Parhaimmin kaskeamisten vaikutuksia pääsee katsomaan luonnonpuistoissa. Syötteen kansallispuistossa merkit ovat vieläkin maallikon löydettävissä, ja tavallisissa talousmetsissä parhaimman viitteen antaa lehtipuiden yleisyys havumetsäisillä alueilla. Kolmantena kesänä kylvettiin useimmiten korpiruista ja neljäntenä naurista, jonka jälkeen kaski muuttui karjan laidunmaaksi eli halmeeksi. Sahateollisuuden tukkipuutarve ja traktoreiden myötä helpottunut peltojen raivaus sammuttivat kasket vuosisadan taitteessa.
Kasken elinkaari Ensimmäisenä vuonna kaski kaadettiin kuivumaan, toisena puut poltettiin. Mikäli paikannimestä löytyy sanoja aho, auma, halla, halme, huuhta, karhi, nauris, närös, olki, pykälä, pykälikkö, rasi, riihi, rovio tai vaikka sänki, siinä on viite vanhaan kaskeen. Luonto on järjestänyt
kaskialueille metsäpeitteen, joka on usein pariinkin kertaan parturoitu. Kaskien merkit ovat sadassa vuodessa kadonneet luonnosta liki olemattomiin. Muun muassa tervaleppä on ensimmäisiä kasken kasvajia, eikä se anna ilman ihmiskättä reviiriään enää muille puulajeille. Vaikka lakiteksti oli vanha, se alkoi puremaan vasta parisataa vuotta myöhemmin, kun Metsähallituksen perustamisen jälkeen valvonta muuttui aktiivisemmaksi. Pelkästään Kuhmossa on ainakin neljä Antinahoa, neljä Matinahoa ja kaksi Erkinahoa, jotka kaikki ovat vanhoja kaskialueita.
18
RETKI heinäkuu 2010. Tänä kesänä kaskisavuja on jälleen mahdollisuus nähdä, kun Metsähallitus elvyttää kaskiperintöä.
uonnon monimuotoisuuden teemavuoden kunniaksi Metsähallitus ennallistaa perinnemaisemia perinteisin keinoin. Salakaskien yleisyyttä kuvastaa 1800-luvun lopulla Lieksan tilanne, jolloin joka kolmannessa valtion mailla sijainneessa torpassa asui kaskeamisrikokseen tuomittu henkilö.
L
Kasken polttaminen oli aina 1900-luvun alkuun saakka erittäin keskeinen elinkeino. Vuosisatojen ajan jatkunut kaskeaminen näkyy edelleen selkeimmin paikannimissä. Kaskeamisella eli polttoviljelyllä on Suomessa tuhatvuotiset perinteet. Suurimmat tukkipuut jätettiin usein pystyyn, mutta ne kuorittiin tyvestä. Suomalaiset elivät pitkään luonnonkansana ilman rajoja, ja kaskia tehtiin sinne mistä oletettiin löytävän muhevaa maata viljelyksille. Oikean tunnelman aikaansaamiseksi on valmistettu jopa alkuperäisten kaltaisia kaskenpolttajien vaatteita. Vuonna 1647 kasken polttaminen kiellettiin kruunun mailla. Kaskeamisessa käytettiin neljää eri tekniikkaa, joista savolaisten suosima havupuisille alueille sopiva huuhtamenetelmä oli kaikkein suosituin
heinäk
www.retkilehti.fi
Uutiset2022 Kamera kaulassa elukkajahtiin 23 Muovipussi auttaa monessa 24 Retkeilijä Tim Leatherman 25 OmaRetki26 Kapustarinta27 Tapahtumia27 Kirjat2829
Erämessut, Riihimäki
RETKI heinäkuu 2010
19
kuva Mikko Hieta
20 2029
Välittäjäaineella tiedetään olevan tärkeä rooli oppimisessa, ja sitä käytetään myös masennuksen hoitoon. Muutos mahdollistaa kiistellyn hotellilaajennuksen, mutta eduskunta lisäsi lakiin matkailupalveluja koskevia erityisvaatimuksia haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Testiryhmämme olisi ilmeisesti tarvinnut tarkemmat käyttöohjeet, sillä Vaudelta kerrotaan, että kaksoispohjallisen tarkoituksena onkin kengän säätäminen jalkapöydän korkeuden mukaan. Luvassa on ainakin vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoittamista kansallispuistossa ja muissa suojelukohteissa. Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä on aloittanut vuoden loppuun kestävän kokeilun, jonka aikana pyörät voi kuljettaa ilmaiseksi ruuhkaajan ulkopuolella, jos junassa on tilaa. www.reittiopas.fi
RETKEILYN virkistävälle vaikutukselle on löydetty tieteellinen selitys. Brittitutkijat selvittivät jo vuonna 2007, että tavanomainen maaperässä esiintyvä bakteeri Mycobacterium vaccae voisi lisätä aivojen serotoniinituotantoa. Kun bakteerit poistettiin hiirten ruokavaliosta, ero testinopeudessa katosi noin kolmessa viikossa. Kokeilu ei tuo apua työmatkaliikenteeseen mutta helpottaa viikonlopun pyöräretkiä. Kisaan ehtii vielä ilmoittautua ja hankkia joukkueelle nettitunnuksen, jonka avulla kilometrien kirjaaminen käy näppärästi. heinäkuu
uutiset
koonneet Mikko Hieta ja Aino Juslén
Lyhyesti
TUTKIJAT VÄITTÄVÄT: RETKEILY LISÄÄ ÄLYKKYYTTÄ
kuva Ari Niippa/Vastavalo
Fillarit junaan
PYÖRÄILIJÄT saavat ottaa pyöränsä pääkaupunkiseudun lähijuniin maksutta. metsahallitusmerella.blogspot.com
Oikaisu
EDELLISEN numeromme retkeilyjalkinetestissä kerroimme Vauden Rock Scrambler -kengän tuplapohjallisesta, jolla oli tarkoitus saavuttaa parempi tuki ja istuvuus. Voittajaksi julistetaan joukkue, jonka keskimääräinen pyöräilymäärä on suurin. Myös metroissa pyörien kuljettaminen on ilmaista. Ruuhka-aikana pidetään arkipäivien aamuja (kello 79) ja iltoja (kello 15 18). Tulostettavan kartan lisäksi sivusto kertoo matkan pituuden ja arvioidun ajan valitun keskinopeuden perusteella. Muussa tapauksessa alempi pohjallinen voidaan poistaa, jolloin kengän tilavuus kasvaa. Luonnonsuojelujärjestöt moittivat hallitusta yritysten taloudellisten etujen ajamisesta luonnonsuojelun kustannuksella. Järjestöt ovat vastustaneet lisärakentamista kansallispuiston alueelle, ja kansalaispalautteen myötä majoituskapasiteetin kasvattaminen rajoitettiin aiotun 500 vuodepaikan sijaan 320 paikkaan.
PYÖRÄLLÄ TÖIHIN
KILOMETRIKISA on työpaikkojen välinen leikkimielinen kilpailu, jossa joukkueet saavat pisteitä jäseniensä pyöräilemien työmatkakilometrien perusteella. Retkeilijät altistuvat hyödylliselle bakteerille luonnossa liikkuessaan, joten on syytä uskoa, että ainakin osa luontoliikunnan piristävästä vaikutuksesta olisi bakteerin aiheuttamaa.
EDUSKUNTA HYVÄKSYI PALLAS-LAIN
PALLAS-YLLÄSTUNTURIN kansallispuiston kehittämisestä käyty keskustelu saavutti yhden välietapin, kun eduskunta hyväksyi puistoa koskevan lakimuutoksen. Newyorkilaisen Sage Collegen tutkimuksessa bak-
teerille altistuneet hiiret suunnistivat labyrintin halki tuplavauhdilla verrokkijyrsijöihin nähden. www.kilometrikisa.fi
Biologin blogi
TELEVISIOSARJOISSA meribiologit sukeltelevat delfiinien kanssa, mutta millaista työ on Suomessa. Tutkimus julkistettiin Amerikan mikrobiologisen yhdistyksen kokouksessa San Diegossa. Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen kirjoittaa kesän ajan blogia tutkimuksista Perämeren alueella. Käyttäjä voi valita, haluaako hän edetä pyöräteitä, asfaltoituja reittejä vai hiekkateitä pitkin tai kulkea lyhyintä reittiä. Reittiopas-nettisivusto neuvoo sujuvimman reitin kahden valitun pisteen välille. Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopussa yhdysvaltalaistutkijoiden tuoreesta havainnosta, jonka mukaan bakteeri voi lisätä myös älykkyyttä. Blogia pääsee kommentoimaan myös Perämeren kansallispuiston Facebooksivuilla. Moitimme pohjallisia siitä, että ne vievät kengästä liikaa tilaa, jolloin osa testaajista koki varvastilan riittämättömäksi. Tämän sinänsä yksinkertaisen ohjeen kertominen myyntitilanteessa auttanee muokkaamaan kengästä paremmin omaan jalkaan sopivan.
20
RETKI heinäkuu 2010. Kahta pohjallista käyttää henkilö, jolla on matala jalkapöytä tai kapea lesti. www.hsl.fi
Sujuvasti pääkaupunkiseudun halki
RUUHKAISELLA pääkaupunkiseudulla pyöräileminen on nyt entistä helpompaa. Kisa alkoi Pyörällä töihin -päivänä toukokuussa ja päättyy syyskuun lopussa, jolloin kilometrit lasketaan yhteen. Sivustolla on myös hiilidioksidilaskuri, jolla voi selvittää, kuinka paljon pyöräily säästää hiilidioksidia ja polttoainetta autoiluun verrattuna. Kisan järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi Pyöräilee -kampanja yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa