10 Huipputarjous hengen ja ruumiin ravintoa 128 RAHJAN SAARISTO · TORNIOSTA KEMIIN MELOEN · MAASTOPYÖRÄLLÄ NÄKKÄLÄSTÄ PÖYRISJÄRVELLE Kaitumissa KALAA NARRATEN Zugspitze Saksan KORKEIMMALLA KATOLLA LUONTORETKI AHVENANMAALLE Oolannin huipulla Arabian yö Omanissa Vaelluskengät valmistuvat käsityönä Testissä untuvaiset kesämakuupussit. 5-6/2014 • 9,20 € Käsivarren Lapin kiehtovat kulttuurikohteet >> s
www.jack-wolfskin.com 02-03_JW.indd 3 13.6.2014 12:25:23. Ne ovat helppohoitoisia, sisältävät UV ja/tai hyönteissuojauksen ja siirtävät kosteutta tehokkaasti. Tuntemattomat maat, eksoottiset kulttuurit, kesäiset maisemat... Niiden paino ja pakkauskoko on pidetty minimissään, jotta voisit aina ottaa oikeat varusteet mukaasi silloinkin, kun matkustat keveimmällä mahdollisella kantamuksella. TRAVEL-sarjan tuotteemme on tehty suurta maailmaa varten
www.retkilehti.. p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. alv. 26 Lasten Lappi Listasimme Lapin parhaat luontoelämykset lapsiperheille. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 10 KUVA Joel Ahola Seitakivet, ruostuvat romut ja muistomerkit muistuttavat menneistä ajoista. aineistot@retkilehti.. JULKAISIJA Aksana Kurola Mikko Lamminpää Poppis Suomela PAINO Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki etunimi.sukunimi@retkilehti.. Annika Berggren Tuija Kauppinen Jaakko Luoma Y-tunnus 1441340-4 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Juhani Karvonen Pentti Korpela Eero Sorila TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. ISSN 1456-8837 04-05_Sisalto_MH.indd 4 KUVA Antti Kurola Käsivarren kulttuurikohteet KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Reusner AS, Tallinna KANNEN KUVA Joel Ahola TILAAJAPALVELU VUONNA 2014 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. KUVA Juhani Karvonen Perheretki Konkreettiset tavoitteet auttavat lasta jaksamaan. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO Mikko Hieta Joel Ahola Reetta Laaksonen Joppe Ranta Marko Taavila Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.. 36 16. alv. 16.6.2014 19:49:44. toimitus@retkilehti.. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.
Ihmiset Lasten Lappi Lapsiperheen parhaat retkikohteet. LUONNOSSA Ympäristö Mansikka 46 Kotimaa Suon imu 48 Suoretkeily tarjoaa erilaisia elämyksiä. Kaukomatka Oman 100 Kesän marjat kypsyvät. Kotimaa Torniosta Kemiin 88 Kajakilla rajajoelta merikaupunkiin. Oma retki 8 10 20 22 24 25 Rahjan saaristo Karikot yhdistyvät saariksi ja merenlahdet kuroutuvat järviksi, kun maa kohoaa. Varustekatsaus Vesurit Viidakkoveitsi korvaa joskus kirveen. Taidot Valokuvaus 84 Pienelläkin kameralla saa hyviä kuvia. Niksejä retkeilyyn pienten lasten kanssa. Pohjola Kalaisa Kaitum 78 Meloja saa eväät suoraan järvestä. Oikotietä Espanjasta. Eurokohde Zugspitze 60 Saksan korkeimmalle huipulle vie via ferrata. Eväät Tikkupullahotdog 26 32 36 42 KUVA Pentti Korpela IHMISET Ihmiset Pähkinätaktiikalla 52 KUVA Joel Ahola AJANKOHTAISET Juhannus KUVA Joel Ahola 5–6/2014 heinäkuu Suolaisen pullan sisässä piileskelee nakki. Tapahtumassa Kesän retkiviikot alkavat. 88 Untuvaiset pussit turvaavat kauniit unet. Testi Kesämakuupussit 110 114 118 Oman Monipuolista luontoa ja kiehtovaa kulttuuria. Melomme juhannusuneen. Pohjola Postipolkua pohjoiseen 70 Tunturi-Lappi sopii maastopyöräilyyn. Taidot Vaelluskengät Käsityönä saa itselleen sopivat jalkineet. Kotimaa Ahvenanmaa 94 Oolannin huipulta avautuu upea maisema. Kotimaa Rahjan saaristo 52 Maankohoaminen muuttaa ympäristöä. Uutiset Erämessuilta löytyi uutuuksia. Koulutus Kestokartat 66 Kartan voi painaa muullekin kuin paperille. Kirjat Veljekset vaelsivat Norjan halki – kahdesti. Etsimessä Käsivarren Lappi Kulttuurikohteet kertovat menneistä ajoista. KUVA Sulaiman Al-Alawi 54 94 100 KUVAT Joel Ahola Autiomaata ja palmukeitaita. MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka Jokamiehen oikeus 04-05_Sisalto_MH.indd 5 6 44 130 Kesämakuupussit 118 16.6.2014 19:49:54. VARUSTEET Pikatesti Kevytuntuvatakki Kun kesä on viileä, takki lämmittää
× dommalta, kun sen tekee kotimaiset Kuntoilu kiinnostaa, järjestöelämä ei. Olosuhteiden tulisi kuitenkin pikaisesti muovautua näiden muuttuneiden tarpeiden mukana. Tulistelupaikoilla ei juuri näe honkapölleistä veistettyjä maastokuntosaleja, vaikka sellaisten rakentaminen ei sinänsä vaatisi mahdottomia ponnisteluja. Niin moni muukin – jopa sellaisella innokkuudella, että koko ilmoittautumisjärjestelmä nitisi ja natisi liitoksissaan, eikä kaikki sitten mennyt aivan kuin Strömsössä. Maastossa järjestettävät liikuntatapahtumat ovat nyt äärimmäisen suosittuja. Jukolan viestin suosio kertoo samankaltaisesta joukkoilmiöstä. Idea on niin hyvä, että täytyy vain ihmetellä miksi kukaan ei ole keksinyt sitä aiemmin. Niihin ilmoittaudutaan kaveriporukoina – ei siis välttämättä minkään rekisteröityneen urheiluseuran tai yhdistyksen kautta. Askelkyykkykin tuntuu jotenkin aiset kumisaappaat jalassa. Siis todellista hemmottelua kunnon rääkin jälkeen. Metsäkuntoilu on tietenkin kansanterveyden kannalta erittäin kannatettavaa. Jos majoituksen voisi vielä järjestää Erämessuilla nähtyihin hohtavanvalkoisiin glamping-henkisiin luksustelttoihin, olisi kansainvälinen menestyskonsepti valmis. Torassiepissä ensi kertaa tänä kesänä kokeiltavat Bootcamp-leirit osoittavat, että metsäkuntoilussa on myös liiketoimintamahdollisuuksia. Luontoloman yhdistäminen ammattilaisen johdolla tapahtuvaan kuntoiluun kiinnostaa suomalaisia varmasti. Suurta viisautta on osoitettu siinä, että monien kilpatapahtumien kylkeen on tuotu erilaisia retki- ja höntsäsarjoja, joissa pääsee nauttimaan tunnelmasta ilman numerolapun aiheuttamaa suorituspainetta. 6 06-07_Paakirjoitus_MH.indd 6 KUVA Mikaela Löfroth HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS heinäkuu 2014 16.6.2014 11:44:11. Perinteisiä retkeilyn rakenteita ei ole suunniteltu tukemaan juoksuvaelluksia. Tukista veistetyt puiset kahvakuulat olisivat hyvä lisä autiotupien seinustoille – ainakin siihen saakka, kunnes joku polttaisi ne vahingossa tai ilkikurisuuttaan. Kun kuntosali on ensin tuotu luontoon, käy pian väistämättä myös toisinpäin. Kuntoilu kiinnostaa, järjestöelämä ei. Metsäkuntoilu on pop Y rititkö ilmoittautua Vaarojen maratonille. Päivän liikunta-annoksen jälkeen luvassa on hierontaa, rentoutusta ja hyvää ruokaa ruokavaliovinkkien kera. Liikunnalla ja luonnossa kulkemisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia paitsi fyysiseen kuntoon, myös mielenterveyteen. Eikä tämä ole edes ainut kotimainen polkujuoksutapahtuma, joka myydään loppuun hetkessä. On vain ajan kysymys, milloin Jätkäsaareen avataan risteitola, jossa välineet ovat raudan silyturisteille suunnattu kunttakuntola, jaan puuta, kiveä ja poronluuta. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.
OLETKO VALMIS KESÄÄN! CLEARWATER CNX OY C.R.I AB 06-07_Paakirjoitus_MH.indd 7 VENICE H2 INFO@CRI.FI NEWPORT H2 2 0400-79 48 49 16.6.2014 11:44:14
Työnnämme matkatavaroilla ja eväillä lastatun kanootin varovasti vesille Alaskan tietä ylittävän sillan korvassa. Todellisuudessa sitä mekin tarvitsemme, mutta ei myöhemmin toteutuvalla tavalla. Se voittaa meidät jälleen. Se varmaan ihmettelee että mitä kaksi harvinaista olentoa touhuaa hänen heinäkuu 2014 16.6.2014 11:52:11. Kaikki tavarat, jotka eivät ole naruilla sidottu kanoottiin, painuvat armotta joen pohjaan. Voimakas virta painaa kanoottia kuusen runkoa vasten. Saavumme joen keskellä olevalle hiekkaiselle saarelle, joka tuntuu olevan turvallinen yöpymispaikka karhuilta ja susilta. Punainen intiaanikanootti on auton katolla saanut pintaansa pölykerroksen ja se odottaa puhdistushuuhtelua 257 kilometrin pituisella Muskwajoella. Lähin asutusalue on Fort Nelson, joka sijaitsee kymmenen kilometrin päässä joelta pohjoissuuntaan. Myötävirtaa on helppo meloa, ja tunnemme olevamme kanootissa kuin erä- 8 08-09_Sorila_MH.indd 8 maan ruhtinaat. Veikko astuu kanootin laidan yli kahlatakseen rantaan. En minäkään säily kuivana rantautumishankkeessa, vaikka ryömin kaatuneen puun runkoa pitkin sen tiheitten oksien läpi rantaan. Virta pärskyttää vettä allani ja saan kuusen oksista piiskaa. Vancouverista pohjoiseen Muskwajoelle kertyy kilometrejä 1 600. Kun selviämme tästä toisesta rytäkästä niin kaikki tavaramme ovat likomärkiä. V uonna 1924 syntynyt sotaveteraani ja erämaitten ystävä Veikko Kummila on tullut Kouvolasta matkatoverikseni. Kuin ongen korkki Veikko pulpahtaa kuitenkin pintaan ja ui rantaan. Onneksi olin laittanut ?lmit ja osan kuvauskalustoa vedenpitäviin muovipusseihin. Pyssyäkään ei enää ole, jolla voisi jotenkin puolustautua villieläimiltä. Suviaamu on koristeltu juhannusruusujen kukkimisella. Onneksi kanootti ei kaatunut emmekä menettäneet matkatavaroita. Odottamaton puhdistushuuhtelu on koettu. MELONTAMUISTO Melomme juhannusuneen TEKSTI Veikko Kummila / Eero Sorila Toyotan tila-auto haukkaa Alaskan tietä hanakasti. Samassa hän humpsahtaa niin syvälle veteen ettei päätä näy. Me pääsemme uimalla rantaan. Menetettyjen tavaroitten joukossa on pienoiskivääri. Yritämme pysytellä noin sata metriä leveän joen keskellä, mutta virta on niin voimakas eräässä mutkassa, että se työntää kanoottimme kohti rantaryteikköä. Kanadan villi luonto kutsuu meitä kuin mehiläisiä hunajaan. Sen pitkät oksat torröttävät vasten erämaan sinistä taivasta. Seisomme kovan urakan jälkeen maan kamaralla kuin kaksi uitettua koiraa. On juhannusilta ja valkopääkotka istuu läheisen kuusen latvassa. Kanootti jysähtää jokeen kaatuneeseen jättiläiskuuseen. Pystysuoran soravallin päälle kiipeäminen on taistelua. Olemme avuttomia kuin hätääntyneet hyttyset suden kidassa. Ensi työksi ripustamme kaikki märät vaatteet ja tavarat kuivumaan kaatuneen puun rungolle. Vajaan tunnin päästä tulemme jälleen tyrskyävän virran keskelle. Tällä kerrralla kanootti kaatuu. Pystytämme teltan, joka kuivuu pian auringonpaisteessa. Puun juurista itseään ylös vetäen Veikko pääsee vihdoin kahden metrin korkean rantatöyryn päälle
Kyykkyämme vastakkain kuivan kokon äärellä ja raapaisen yhden tikuista kämmenen suojassa. Laitamme ne nuotioon, jonka ympärille keräämme suojakiviä. Ei ole saattanut nähdä ihmistä näillä mailla vuosikausiin. Vuolas virran kohina soittaa univirttä ja me melomme autuaaseen juhannusuneen. Panosten räjähdellessä erämaa kaikuu. Laitan ne mustan kiven päälle kuivumaan auringon paisteeseen. alueellaan. Kuivumassa olevien tavaroitten joukosta löydämme rasian pienoiskiväärin panoksia. Juhannusilotulituksen jälkeen ryömimme telttaan ja auringon kuivattamiin makuupusseihin. Jännitys on huipussaan. × Eero Sorilan seikkailut on julkaistu kirjassa Kengännauhakassalla maailman ympäri. Yksi tikuista syttyy ja pian juhannuskokko roihuaa iloisesti. Annan vaativan tehtävän Veikolle, joka on minua kokeneempi erämies. heinäkuu 2014 08-09_Sorila_MH.indd 9 9 16.6.2014 11:52:12. Ei syty. Kuivia oksia löytyy saarelta, mutta tulitikut ovat märkiä. Siirrymme nopeasti parinkymmenen metrin päähän ja odotamme jännittyneenä mitä tapahtuman tulee. Jossain kaukana ulvoo susi. Koska selvisimme kahdelta haaksirikolta hengissä, on aika juhlia ja pystyttää ju- hannuskokko. Muutaman tunnin päästä koittaa jännä hetki. Monta tulitikkua jää kosteuden takia syttymättä
etsimessä KÄSIVARREN KULTTUURIKOHTEET Erämaan kulttuuria etsimässä TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola Käsivarsi on suurtuntureineen ja paljakoineen äärimmäistä erämaata, mutta ihminen on kulkenut siellä kaikkialla – niin hyvässä kuin pahassa 10 10-19_Kasivarsi_MH.indd 10 heinäkuu 2014 16.6.2014 12:31:18
Sen uhrilahjat ovat ajalta ennen euroa. heinäkuu 2014 10-19_Kasivarsi_MH.indd 11 11 16.6.2014 12:31:20. DIERPMESVÁRRIN neljä metriä korkea seitakivi erottuu kilometrien päähän loivapiirteisessä tunturimaastossa
Seitakivessä on runsaasti koloja ja uurteita, joihin on isketty lähinnä uhrikolikoita. Kiitokseksi onnistuneesta pyynnistä seidalle on viety esimerkiksi sarvia, rasvaa, kalanpäitä, rahaa, hopeavyön nappeja ja viinaa. Kiitokseksi onnistuneesta pyynnistä seidalle on viety esimerkiksi sarvia, rasvaa, kalanpäitä, rahaa, hopeavyön nappeja ja viinaa. Palvonta ei ole kohdistunut itse seitaan, vaan siinä asuvaan henkeen. Kylän alkuvaiheet sijoittuvat sodan jälkeiseen aikaan. Kivien lisäksi seitoja ovat olleet korkeat tunturit, jyrkänteet, lähteet ja puut. Katselu- 12 10-19_Kasivarsi_MH.indd 12 SIEIDDESÁIVAN seitakiven rosoinen pinta tarjoaa sadoille uhrikolikoille sopivia rakoja. Generaattorit, aurinkopaneelit, satelliittilautaset ja matkapuhelinyhteyteen tarvittavat suunta-antennit kertovat uudesta vuosituhannesta. Korkeana se erottuu jopa kilometrien päähän, sillä suurin osa vaaran muista kivistä on vain polvenkoruisia. Kylässä on poroerotuspaikka ja kymmenkunta asuintaloa. Dierpmesvárrin seitakivi on Piennin suvun seita. Se on tuotu seidalle kiitokseksi todennäköisesti syksyllä 2012, kun eräs Piennin suvun miehistä vajosi kelkalla Ailakkajärven jäihin, mutta pelastui kovasta pakkasesta huolimatta. Kiven juurella on nykyisin myös jakoavaimen jatkovarsi. Dierpmesvárrin länsirinteellä seisoo kolmitahoinen, nelimetrinen kivi. Sinne johtaa lounaasta yli kolmen peninkulman pituinen Tiehallinnon polkutie, joka on kesäisin osin pitkostettua mönkijäpolkua ja talvella moottorikelkkauraa. KÄSIVARREN KULTTUURIKOHTEET E rämaa on ihmistoiminnan ulottumattomissa olevaa asumatonta maastoa, koskematonta luontoa – niin me virheellisesti kuvittelemme. Seitakivessä ei ole koloja tai rakoja, joten kolikot ja muut uhrit on asetettu maahan. Villipeurat metsästettiin loppuun, mutta niiden tilalle kesytettiin porot, jotka antavat edelleen merkittävän elinkeinon monelle erämaassa viihtyvälle poromiehelle ja heidän perheilleen. Saamelaiset ovat pitäneet tällaisia ympäröivästä luonnosta poikkeavia maastokohteita pyhinä seitoina. Suurin porotalouskeskittymistä on Raittijärven ympärivuotisesti asuttu porokylä keskellä erämaata. Näitä henkiä on lahjottu uhrein ennen peuranpyyntiä tai kalastusta. Peurakuopat, lihojen säilytykseen käytetyt purnut, liesilatomukset, kotasijat ja lukuisat irtolöydöt ajoittavat saamelaiset kulkemaan tuntureille varhaismetallikausilta rautakaudelle ja historialliseen aikaan. Vaikka Käsivarren erämaa on Suomen vaativinta retkeilymaastoa arvaamattomine säineen, suojattomine suurtuntureineen ja puuttomine paljakoineen, ihminen on kulkenut kaikkialla sen kamaralla. Pohjoisen ankaraa tunturiylänköä on kuljettu ristiin rastiin jo kivikaudelta lähtien, mistä muistuttavat monet arkeologien löytämät kvartsi-iskokset ja niiden osoittamat asuinpaikat. Alkuperäisintä Raittijärveä edustavat tervatut puuveneet, osin romahtaneet hirsikämpät ja turvekellarit sekä tupien seinustoilla kuivuvat porontaljat. Vanhat mutta yhä käytössä olevat poroerotus- ja vasanmerkintäpaikat kertovat omaa tarinaansa pirrikotien, pailakoiden ja takkaporojen ajoilta kämppien, mönkijöiden ja vesitasojen aikakaudelle. suunnasta riippuen huipultaan valkea kivi muistuttaa hammasta, lapinkotaa tai pyramidia. Kiven juurella on vanhoja poronluita ja sarvia, joissa on kaiverruksia ainakin 1960-luvulta. Seidan länsipuolella on alttarimainen laakea kivi, eräänlainen uhripöytä, jonka päälle ja alle on sijoitettu uhrilahjat. Samuli Paulaharjun mukaan kivellä tehdyissä kaivauksissa on löydetty hopearahoja, joista vanhin on lyöty vuonna Syrjäisen sijaintinsa vuoksi seidalla on vain muutamia kolikoita, joku sarvi ja valkeita kvartsikimpaleita. Käsivarren erämaan tunnetuin seita sijaitsee Somasjärven lähettyvillä: Sieiddesáivan länsirannan töyräällä kohoaa neljän metrin korkuinen, rosoinen kivenjärkäle. Kaikkiaan rakennuskantaan kuuluu kymmeniä rakennelmia saunoista varastoihin ja käymälöistä kellareihin. Seitoja uhraten Pyhät uhripaikat, seidat, ovat olleet käytössä villipeurojen ajoilta pitkälle poronhoidon puolelle. 1747. heinäkuu 2014 16.6.2014 12:31:20. Nuo uskomukset pysyvät tiukasti saamelaisessa perinteessä, joten osa seidoista saa uhreja tänäkin päivänä
Ilmeisesti kivelle kannetaan yhä perkeitä ja kalanpäitä, sillä paikalla on runsaasti ketun ulostetta. Markkinan kummulle rakennettiin kruunun tulliaitta, kauppatupia ja -aittoja sekä kymmeniä kirkkokotia. Markkinat järjestettiin vuosittain tammihelmikuussa, jolloin pidettiin käräjät, toimitettiin veronkanto ja käytiin kirkossa. Kiven juurella lojuu sarven kappaleita, joihin on kaiverrettu päivämääriä menneeltä vuosisadalta. Ensimmäisen maailmansodan aikana kuljetettiin Venäjän rintamille tarkoitettua materiaalia Norjan satamista Kilpisjärven kautta Tornion pohjoispuolella sijaitsevaan Karunkiin, rautatien päähän. keskuksen kirkkoineen Kaaresuvantoon, ja Markkinan purettu kirkko uitettiin jokea pitkin Palojoensuuhun vuonna 1826. Kivien raoissa olevat poronhampaat, kiväärinhylsyt ja vieheet sopivat uhripaikan ilmeeseen, mutta valitettavasti retkeilijät ovat tunkeneet halkeamiin myös roskia paristoista korvatulppiin. Ruotsin kuningas Kaarle IX pyrki valvomaan tarkemmin valtakunnan pohjoisosien kauppaa siirtämällä hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen Markkinaan, 60 kilometriä Rounalasta kaakkoon. Käkkyräisen aihkin runko on tyvestään ontto. Ruotsi rakensi uuden hallinto- KILPISJÄRVEN pamauksen muistolaattaan on ikuistettu vuoden 1916 sissi-iskuun osallistuneiden jääkäreiden nimet ja liekehtivä sotatarvikevarasto. Markkinan kummulla Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin Ruotsin Rounalaan, joka oli seudun kohtauspaikka 1500-luvulla. Siilastupa ja sissit Kilpisjärven kylän ensimmäinen talo rakennettiin Siilasjärven rannalle vuonna 1916. Yksi matkan välietapeista oli Siilastupa, jonka pihaan oli varastoitu kesäkuussa 1916 kaikkiaan 150 tonnia muiden ympärysvaltojen Venäjän keisarikunnalle toimittamaa materiaalia. Kaksi päivää Clarken jälkeen Markkinasssa vieraili italialainen maailmanmatkaaja Giuseppe Acerbi. Saivo muistuttaa muodoltaan tiimalasia, jonka alimmassa kerroksessa asui saamelaisten kuolemanjälkeinen saivokansa. Valkoinen aitaus ympäröi kirkkomaata kalmistoineen. MARKKINAN kirkonpaikka on merkitty maastoon suurella muistomerkillä. Samaan aikaan Saksassa oli lähes 2 000 suomalaista jääkäriä saamassa sotilaskou- heinäkuu 2014 10-19_Kasivarsi_MH.indd 13 13 16.6.2014 12:31:21. Markkinan kirkkokummulla on aidalla rajattu kalmisto muistomerkkeineen. Kalaisat saivot voivat muuttua nopeasti kalattomiksi, sillä ihmisten metelöinnistä pahastunut saivokansa saattaa kutsua kalat alakertaan järven pohjassa olevasta reiästä – kalassa kannattaa olla hiljaa. Kirkkomaan kaakkoiskulmauksessa kasvaa ikivanha uhrimänty, seita. Markkinan kirkkohanke käynnistyi vuonna 1607. Puun kyljessä on noin metrin korkeudella kämmenen kokoinen aukko, josta on pudotettu rahoja ja muita uhreja. Seidalla on uhrattu hyvän kalaonnen toivossa ja käyty kiittämässä saalista. Seidassa on nyrkinkokoinen syvennys, jossa on yli sata kolikkoa ja useita uistimia. Pyhättöä laajennettiin ja korjattiin useaan otteeseen seuraavan sadan vuoden aikana. Kiven vieressä välkehtivä Sieiddesáiva tarkoittaa seitasaivoa. Parhaimmillaan sotamateriaalia oli kuljettamassa 1 400 hevosta ja poroa vuosina 1915 ja 1916. Heinäkuussa 1799 Markkinassa nähtiin ihme, kun brittiläinen maailmanmatkaaja Edward Daniel Clarke lennätti kuumailmapalloa yhdessä kirkkoherran, Erik Grapen, kanssa. Huonon vedensaannin vuoksi Siilastupa siirrettiin Kilpisjärven rantaan. Tarinan mukaan saamelaiset ja heidän poronsa säntäilivät kauhuissaan kaikkiin ilmansuuntiin paperisen ilmapallon noustessa. Saamelaiset kutsuivat saivoksi kaksipohjaista lampea. Haminan rauha jakoi Enontekiön kahtia vuonna 1809, kun Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Se tarjosi vaatimattoman majatalon Norjan Skibotniin matkaaville markkinamiehille
Jääkäriryhmän iskulle eli Kilpisjärven pamaukselle on pystytetty muistomerkki Käsivarrentien laitaan. Miehet viettivät yön majatalossa ja jatkoivat aamulla kohti Norjaa, mutta jäivät piileskelemään tunturiin. Neljän jääkärin ryhmä, Juho Heiskanen, Immo Relander, Vilho Suvirinne ja Oiva Willamo, lähti Saksasta toukokuussa 1916. Jääkärit palasivat onnistuneen tehtävän jälkeen Ruotsiin. kesäkuuta. Kolme valtakuntaa Kolmen valtakunnan rajapyykillä kohtaavat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat. Rakennelman saa kiertää, jos mukana ei ole tullattavaa. KÄSIVARREN KULTTUURIKOHTEET lutusta Suomen vapaustaistelua varten. He saapuivat junalla Ruotsin Matarenkiin ja jatkoivat sieltä jalkaisin erämaan halki. Norjaan matkaaviksi kalastajiksi naamioituneet jääkärit saapuivat Siilastuvalle 5. Ensim- RAITTIJÄRVEN porokylässä yhdistyvät nykyaika ja perinne: Porontalja on kuivumassa seinällä aurinkopaneelin ja satelliittiantennin vierellä. KOLMEN valtakunnan rajapyykki sijaitsee pienellä tekosaarella. Sotatarvikevarasto räjähti varttia ennen keskiyötä 6. kesäkuuta. 14 10-19_Kasivarsi_MH.indd 14 heinäkuu 2014 16.6.2014 12:31:24. Panostus oli liian pieni räjähdyksen tuhotessa vain osan varastosta, mutta jääkärit onnistuivat sytyttämään koko alueen suureksi kokoksi
Alkupäinen vieraskirja sijoitettiin rajamerkille 304 eli Käsivarren pohjoisimpaan kohtaan. Keltaiseksi maalatun, katkaistun kartion huipulla on kolmiseinämäinen sydänkivi, jonka sivuille on kaiverrettu rajapyykin historiaan liittyvät vuosiluvut 1897, 1901 ja 1926. Jotkut käyvät huipulla sumussa löytämättä vieraskirjaa, ja toisaalta ahkerimmat ovat käyneet Haltilla kirjoittamassa nimensä yli sata kertaa. Haltin valloitus Kaarina Kari, Anna Lehtonen ja Inkeri Arajärvi tekivät ensimmäisen vaelluksen Haltille Suomen puolelta vuonna 1933. Saksalaiset rakensivat tien Kilpisjär- Tuoreimman vuosiluvun yläpuolelle on kaiverrettu yksinkertaisesti: Suomi. Haltilla oli käynyt ennen heitä maanmittareita, kartoittajia ja tutkijoita, mutta naiset olivat varsinaisesti ensimmäiset Haltin retkeilijät. Saksalaisten vastuulle tuli Pohjois-Suomen puolustaminen. He aloittivat taivalluksensa Siilastuvalta, jonne he saapuivat Norjan Kvesmesistä ensin pitkän laivamatkan tehneinä. Kolmikko jätti Haltille vieraskirjan Fazerin peltilaatikkoon suojattuna. Kolmen valtakunnan rajapyykki on Manner-Suomen läntisin paikka ja Ruotsin pohjoisin piste. Naisten aloittama vieraskirja on saanut kymmeniä seuraajia: sadastuhannes nimi kirjoitettiin Haltin vieraskirjaan 25.4.2011. Lennon loppu Suomi solmi kauttakulku- ja kauppasopimuksia Saksan kanssa syksyllä 1940. Kotimaamme puolella on unohdet- tu koristeellisuus, sillä tuoreimman vuosiluvun yläpuolelle on kaiverrettu yksinkertaisesti: Suomi. mäinen raja seudulle määritettiin Ruotsin ja Norjan välille Strömstadin sopimuksella vuonna 1751. Nykyisin kävijämäärä kasvaa hurjaa vauhtia, sillä matkailuyrittäjät järjestävät Haltille kelkkasafareita. Vanhimman ajankohdan yhteydessä on esitetty Norjan kuningaskunnan kirvestä kannatteleva vaakunaleijona. Järveen rakennettiin kivistä tekosaari ja sille 2,5 metriä korkea rajapyykki. Todellinen kävijämäärä on jotain aivan muuta, sillä vihkot ovat olleet joskus täynnä, eivätkä kaikki kirjoita nimeään, vaikka tilaa olisi. Suomi ilmoitti olevansa mukana mutta käyvänsä erillissotaa, jonka tavoitteena oli ainoastaan talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin valtaaminen. Suomen ja Ruotsin välinen raja muodostui Haminan rauhassa vuonna 1809, kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Ruotsin kolme kruunua edustavat seuraavaa vuosilukua. Seuraavana keväänä maamme hallitus sai vihiä saksalaisten hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Nykyinen vieraskirja sijaitsee Suomen korkeimmalla kohdalla, rajapyykin 303B vieressä, 700 metriä alkuperäisestä vieraskirjan paikasta. Nykyinen betoninen rajamerkki on rakennettu vuonna 1926 kevätjäiden runneltua vanhan kivikasan. Suomen ja Norjan rajankäynnissä vuonna 1897 määritettiin rajojen tarkka yhtymäkohta Golddajávriin, 150 metriä rajapyykin 294 länsipuolelle. Ruotsi hyväksyi rajamerkin vuonna 1901 kaikkien kolmen maan yhteisessä katselmuksessa. heinäkuu 2014 10-19_Kasivarsi_MH.indd 15 15 16.6.2014 12:31:25
Yksi koneista alkoi savuta ilmassa ja se syöksyi kohti Saanan pohjoispuolta. varren kapeimpaan kohtaan kesällä 1944. Sodan viimeiset laukaukset ammuttiin tiedustelupartioiden välillä 25. Puolustusaseman tavoitteena oli turvata saksalaisten kulku Pohjois-Norjan satamiin, vaikka Neuvostoliitto onnistuisi valloittamaan Suomen saksalaisten avusta huolimatta. Jatkosodan rauhanehtoihin kuului saksalaisten pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan. Vuoristodivisioona miehitti osin keskeneräisen Sturmbock-aseman lokakuun lopulla. Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta 27. Saksan 7. Asemasotaa kävi suomalaisten taisteluosasto Loimu, joka koostui 600 miehestä. Tammikuun 11. Lapin sodan raunioilla Saksan 20. Saamenkielinen paikannimi Siktagurra tarkoittaa tähtäinkurua. päivään mennessä saksalaiset olivat jättäneet Sturmbock-aseman ja vetäytyneet kohti Kilpisjärvelle rakennettuja asemia, jotka olivat osa pääasiassa Norjaan sijoittuvaa Lyngen-puolustusasemaa. Sodan päätyttyä paikalliset hyödynsivät jäljelle jääneet parakit ja niiden kamiinat. Huhtikuussa saksalaiset alkoivat irrottautua asemistaan. syyskuuta 1944, ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon 4. Vuoristoarmeija aloitti Sturmbock-puolustusaseman rakentamisen Käsi- 16 10-19_Kasivarsi_MH.indd 16 heinäkuu 2014 16.6.2014 12:31:25. KÄSIVARREN KULTTUURIKOHTEET KOVALEVYISTÄ ja laudoista kasattu Siktakurran maja on sinnitellyt tunturituulessa jo vuodesta 1955. Vetäytyvät saksalaisjoukot räjäyttivät lähes kaikki puolustusvarustuksensa ennen perääntymistään. Muutamia tiedusteluja sissi-iskuja lukuun ottamatta joukot eivät kohdanneet – saksalaisia oli asemissa noin 12 000 vastassa suomalaisia takaa-ajajia. syyskuuta. Suomalaiset kaivoivat vaatimattomat kuoppansa Lätäsenon itäpuolelle Mark- kinan kylään, noin kahdeksan kilometrin päähän saksalaisista. huhtikuuta 1945. Yhdeksän saksalaisen pommikoneen muodostelma lensi Norjasta Kilpisjärvelle 20. Erään kertomuksen mukaan räjähdyksessä kuoli heti kaksi miehistön jäsentä ja kolmas menehtyi hieman myöhemmin tien varressa. Koneen arvokkaimmat osat otettiin talteen, ja loput romut paikalliset hyödynsivät parhaansa mukaan. Neljännen sotilaan sanotaan päässeen hoitoon Norjaan ja hän olisi selviytynyt turmasta. Romu vähenee yhä, sillä turistit varastavat matkamuistoja. Turmapaikka erottuu kuitenkin hämmästyttävän hyvin Saanan luontopolun varrelta: palanut ja romun peittämä maapohja ei ole hautautunut aluskasvillisuuteen yli seitsemän vuosikymmenen aikana. Tarkkasilmäinen erottaa maastosta yhä huoltotiet, parakkien pohjat, korsujen jäänteet, tähystyssuojat, metalliesineet ja räjäytetyt kivet. Lentäjän kerrotaan yrittäneen pakkolaskua avoimelle rinteelle, mutta Junkers JU88 räjähti kappaleiksi pommiensa saattelemana. Koneessa oli mukana vastaava mekaanikko, joten Junkersin on oletettu olleen matkalla Banakista huollettavaksi Kemiin – ilmeisesti huolto tuli liian myöhään. Perääntyvät saksalaiset polttivat Lapin kylät ja räjäyttivät sillat. huhtikuuta Norjan puolelle – Lapin sota oli päättynyt. Eri lähteet antavat ristiriitaisen kuvan onnettomuudesta ja jopa miehistön määrästä. velle taatakseen armeijansa huollon Jäämeren kautta. Räjäytys-, hyötykäyttö- ja siivoustoimista huolimatta saksalaisten sotilaiden jättämiä jälkiä on kaikkialla Kilpisjärven ympäristössä. Seuraavaksi tulivat romujen kerääjät ja sotamuistojen etsijät. Synkimmän tiedon mukaan maahansyöksyssä kuoli koko viisihenkinen miehistö. Hävikin vuoksi koneesta on jäljellä enää palaneita alumiinikokkareita ja sekalaista jätettä. syyskuuta 1942. Viisi päivää myöhemmin suomalaiset saapuivat Kilpisjärven eteläpäähän, mutta heillä ei ollut mahdollisuuksia hyökkäykseen. Retkeilykulttuuria Jogasjärven etelärannalle vuonna 1937 rakennettu autiotupa on Käsivarren vanhin KÄSIVARREN erämaa on kuljettu ristiin rastiin jo ennen retkeilijöiden aikakautta. Nykyisin Järämän museoalueena tunnetulla asemalla oli leveyttä 25 kilometriä ja siihen on kaivettu lähes 50 kilometriä juoksuhautaa
1 1 JUNKERS-POMMIKONEEN maahansyöksypaikka erottuu yhä selvästi, vaikka turmasta on kulunut jo yli seitsemän vuosikymmentä. Järämässä entisöityjä korsuja on viisi. 5 SAKSALAISET tuhosivat suurimman osan Kilpisjärven puolustusasemien rakenteista perääntyessään keväällä 1945, mutta muutamat korsut ja tähystyssuojat ovat säilyneet kohtalaisen hyväkuntoisina. 2 3 KYMMENET tyhjät kranaattilaatikot osoittavat maastossa yhä saksalaisten puolustusasemien sijaintia. 4 JÄRÄMÄN linnoitusalue on saksalaisten Sturmbock-aseman entisöity eteläosa. Koko aseman pituus on noin 25 kilometriä ja siinä on yli 600 valmista tai keskeneräistä korsurakennelmaa. Ne ovat todennäköisesti ranskalaisista Matfordkuormureista. 3 4 5 heinäkuu 2014 10-19_Kasivarsi_MH.indd 17 17 16.6.2014 12:31:29. Romujen joukossa on myös lentokoneeseen kuulumatonta materiaalia kuten kamiinoiden osia. 2 SAKSALAISTEN Lammaskoskelle hylkäämistä kolmesta kuorma-autosta on jäljellä enää kahden tylppänokkaisen auton riisutut hytit
Tuuli on repinyt kovalevyjä mökin seinistä ja katosta. Muisto- heinäkuu 2014 16.6.2014 12:31:35. yhä käytössä oleva kämppä. Se tunnetaan Maahistupana, eräänlaisena kummituskämppänä. Rakennuksen muoto on edelleen hyvin tunnistettavissa, eikä lautakehikkoista runkoa voi sanoa ainakaan mädäntyneeksi – tuuletus toimii vähintäänkin erinomaisesti! Kekkosen kiitos Saivaaran huipulle on kiinnitetty muistolaatta Urho Kaleva Kekkosen 80-vuotissyntypäivän kunniaksi 3.9.1980. Suomen Matkailijayhdistys rakensi Siktakurran eli Kahperuskurun majan Siktagurran kurun suulle vuonna 1955. Tarinoiden pohjana on kertomus Norjasta paenneista sotakarkureista, joista eräs kuoli tuvalle. Harva nykyisistä retkeilijöistä mainitsee enää asiasta, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten maahisista kerrotaan monessa vieraskirjamerkinnässä. Pari päivää menehtymisen jälkeen kämpälle saapui pari uutta karkuria, jotka veistivät vainajasta paistin henkiensä piti- 18 10-19_Kasivarsi_MH.indd 18 miksi ennen ruumiin hautaamista. Siktakurran maja kävi tarpeettomaksi seudun autiotupaverkoston kehittyessä 1960-luvun lopulla. Majaraunio sijaitsee kilometrin päässä Kalottireitistä, muttei näy avoimesta maastosta huolimatta polulle. Kehnossa kunnossa oleva koppi kertoo kuitenkin yhä Käsivarren retkeilyhistoriasta: Haltille vievä reitti erkani majan kohdalla viiden tunturin reitistä, joka oli merkitty kivikasoin maastoon kesällä 1954. Vainajan hengen kerrotaan kummittelevan maahisena paikalla, joten yöllä voi kuulla miehen voihkaisuja. Uusi autiotupa tarjosi vain vaatimattoman suojan vaeltajille, sillä harjateltan muotoisessa kovalevykodassa ei ole ollut koskaan lämmityslaitetta. KÄSIVARREN KULTTUURIKOHTEET KEKKOSEN muistolaatta on kiinnitetty Saivaaran huipun kalliopintaan, Käsivarren kauneimpien maisemien äärelle. Levynkappaleita on satojen metrien päässä majalta
Kaikki eivät olleet innostuneita Kekkosen hiihtoretkistä, sillä niiden aikana autiotuvat lukittiin ja varattiin valtion päämiehelle. × 5 km Markkina 65 km Joel Ahola, Kilpisjärvi Halti Retkeilyopas ja kartta, Karttakeskus 2014. heinäkuu 2014 10-19_Kasivarsi_MH.indd 19 19 16.6.2014 12:31:41. Hänen valtakaudellaan rakennettiin erämaihin ja kansallispuistoihin kymmeniä Metsähallituksen autiotupia – turvapaikkoja meille erämaan kulttuurin etsijöille. Soraäänistä huolimatta Kekkosella on ollut valtava positiivinen merkitys ulkoiluinnostukselle ja etenkin Lapin autiotupaverkon kehittymiselle. Kirjailija Kullervo Kemppinen on kertonut keränneensä Meekonjärven tuvan edustalta Kekkosen hiihtoporukan jäljiltä 168 tyhjää keskiolutpulloa. Halti Käsivarsi No rja Su om i Sieiddesáivan seita Kalottireitti Siktakurra Junkersin turmapaikka Kilpisjärven pamaus Saivaara Jogasjärvi Kilpisjärvi Kolmen valtakunnan rajapyykki Kilpisjärven puolustusasemat Dierpmesvárrin seita Raittijärven porokylä Lisää tietoa: Ruotsi Järämä 55 km 0 merkin kaiverruksessa mainitaan Kekkosen hiihtäneen näillä mahtavilla kinkamilla joka kevät vuodesta 1968 lähtien. Kirjan ja ulkoilukartan yhteispaketti ilmestyy heinäkuun lopulla. Seurueita huollettiin kelkoilla, joten kämpillä saatettiin juhlia railakkaasti
Paljusta, telttasaunasta ja luksusluokan majoitusteltasta rakennettu kokonaisuus on helposti liikuteltava huvila. Glamping-telttailuun kuuluu luksuksen tuominen maastoon. Eräkämpän perusmalli on pohjamitoiltaan 3x6 metriä ja sen tasakerta on 2,1 metrin korkeudessa. Kevyt rakenne ei edellytä raskaita perustuksia. Lukaalin sisustus kelpaisi varmasti moneen kotiinkin. Yritys myy lisäksi ThermaCELL-hyttyskarkottimia, jotka antavat suojan inisevistä kiusankappaleista parinkymmenen metrin säteellä. Eräkämppä omalle tontille TYRNÄVÄ-LATO on tuonut markkinoille uuden rakennustyypin – suomalaisen eräkämpän, johon pääsi tutustumaan Riihimäellä. Lisää valoa tulvii kolmella sivulla olevista suurista ikkunoista. Uudet keinot hyttysiä vastaan NAANTALILAISESSA Proviter-yrityksessä todella inhotaan hyttysiä. Vesisateeseen karkotinta ei kannata jättää. Eräkämppä tarjoaa lämmitettävän, lukittavan ja viihtyisän majapaikan luonnon keskellä. www.hyttysraportti.. UUTISET TOIMITTAJAT Mikko Hieta, Juhani Karvonen Erämessu-extra Savotta esitteli glamping-teltan SAVOTAN Lukaali keräsi Erämessuilla runsaasti uteliaita katseita. Kehikko kootaan yhteen perinteisellä koirankaulaliitoksella. ”Eräkämppä sulautuu luontoon muotonsa ja materiaaliensa ansiosta. THERMACELL:IN hyttyskarkotin häätää inisevät kiusankappaleet sekä hirvikärpäset parinkymmenen metrin säteeltä miltei olemattomiin. ”Asiakas voi valita kehikkotoimituksen, osatoimituksen tai valmiiksi pystytetyn kämpän. 20 heinäkuu 2014 20-23_Ajankohtaiset-Kirjat.indd 20 16.6.2014 20:45:03. Nelituumaisesta hirrestä koottu rakennus lämpenee nopeasti ja pitää tasaisen lämmön myös pakkasilla”, sanoo toimitusjohtaja Petri Tölli. Tuulisella säällä karkotinta käytettäessä tulee ottaa huomioon tuulen suunta. Yksi matto kestää nelisen tuntia ja kaasupatruuna 10–12 tuntia. Tarvikkeet kuljetamme niin pitkälle kuin tietä riittää.” Yrityksellä on myös Erälaavu ja Eräsauna-tuotteet. Karkottimen butaanipatruunalla kuumennetaan vaikuttavaa ainetta, d-Alletriinia, sisältävää mattoa, jolloin hajuton karkote höyrystyy ilmaan. Avarassa pääteltassa on 180 sentin räystäskorkeus ja valkoinen kangas siivilöi valon kauniisti. Osat ovat keveitä, eikä kokoaminen vaadi nostureita tai monilukuista talkooväkeä. Pääteltan kahdelle sivulle saa liitettyä erillisen makuuhuoneen tai vaikka keittiön. Toimituksiin sisältyy ohjeet, joiden avulla Eräkämpän voi pystyttää omatoimisestikin. Yleensä harkkoperustus riittää. Teltan halkaisija on viisi metriä. He ovat kehittäneet Apple- ja Android-puhelimille Hyttysraportti-sovelluksen, jolla voi seurata ja raportoida hyttystilannetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Katto- materiaaliksi on valittavissa lautakatto tai hyvin eristävä ja maastoon sopiva kunttakatto. Sovellus käyttää alustana GoogleMaps-karttapalvelua. Matkapuhelinta muistuttavan karkottimen voi kantaa kädessä tai kantolaukussa