Retki 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Halki hyisen Perämeren Ylhäinen Yliperä KÄSIVARREN ERÄMAASSA EI PUHELIN SOI Korsika VÄLIMEREN VIHREÄ SEIKKAILUSAARI LAPIO RINTEESEEN JA RETKELLE Liukulumikengät. 3/2013 . 9,20 ? Syntyykö Suomeen neljä uutta kansallispuistoa. >> s
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Joel Ahola Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos KANNEN KUVA PIIRROKSET Karoliina Lahti VUONNA 2013 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Poppis Suomela. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 . 10 %) AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Reetta Laaksonen Panu Pihkala Jyrki Vainio Veikka Gustafsson p. (sis. alv. 050-505 8848 KARTAT Y-tunnus 1441340-4 veikka.gustafsson@outdoormedia.? ISSN 1456-8837 Aikakauslehtien liiton jäsen Anna Munsterhjelm Mari Vahtokari Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. (sis. alv. Kruunun uudet jalokivet 6 KUVA Joel Ahola Ympäristöministeriö selvittää tulisiko uusia kansallispuistoja perustaa. Umpiseen Liukulumikengillä latu syntyy minne vaan. Retkeilijöiden nettipalstan ylläpitäjä Harri Vesterinen kertoo kuinka palvelu syntyi. www.retkilehti.? 28 38 KUVA Ville Siekkinen KUVA Harri Vesterisen albumi Vaellusnet 15. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO TILAAJAPALVELU Mikko Hieta Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.? aineistot@retkilehti.? p. (09) 3540 1785 arkisin klo 9?16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.? JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.? Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Salla Virta PAINO Reusner AS, Tallinna etunimi.sukunimi@retkilehti.? Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50
AJANKOHTAISET Etsimessä Kruunun uudet jalokivet 6 Kansallispuistoselvitys käynnistyi. Uutiset 18 KUVA Poppis Suomela 3/2013 huhtikuu Perämeri Talvivaellus johdatti Ruotsista Suomeen. Koli äänestettiin vuoden retkikohteeksi. Kirjat 25 Pata Degermanin elämäkerta vie seikkailuun. 26 Erämessukausi lähestyy. Oma retki 27 IHMISET Ylläpitäjä Harri Vesterinen KUVA Joel Ahola Historian havinaa Haltilta. 28 Vaellusnetin isä hoitaa sivustoaan talkoilla. Kokemukset Naskaliformulaa 46 KUVA Panu Pihkala Tapahtumassa 32 Vierailimme partiolaisten talvileirillä. Lajiesittely Liukulumikengät 38 Uusi kulkupeli umpihankeen. 54 44 Lintujen kevätmuutto on suuri spektaakkeli. Pohjola Perämeren puolikuu 46 Retkikunta hiihti Ruotsista Suomeen. Kotimaa Ylhäinen Yliperä 54 Käsivarren erämaassa retkeilijä on kaukana. Kaukokohde Kivikaarien maailma 62 Yhdysvaltojen Arches ja Canyonlands. Eurooppa Välimeren vihrein 62 54 KUVA Anna Munsterhjelm LUONNOSSA Huhtikuu Arktika Korsika Välimeren vihrein seikkailusaari. 68 Korsikalla on mainioita vaellusreittejä. 68 74 Sonyn videokameralla saa temput talteen. Repussa Kovat ja pehmeät 76 6 Kevätuutuuksien avulla pääsee puuhun. Testi Lapiot talvikäyttöön 78 8 KUVAT Kalle Tarkiainen VARUSTEET Pikatesti Seikkailijan kamera Rinteeseen ja retkelle samalla lapiolla. × MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka Jokamiehen oikeus 4 42 2 90 0 Lapiot talvikäyttöön tal 78
Metsähallituksella on jo nykyisin noin 350 soinpimuskumppania yrityksistä, jotka sitoutuvat huomioimaan toiminnassaan luontoarvot ja edistämään luonnonsuojelun tavoitteita. Luontomatkailuyrityksille paras ratkaisu lienee jonkinlainen kansallinen puuhapuisto, jossa on kaunista luontoa, mutta liikkuminen sallittaisiin mahdollisimman vapaasti erilaisilla kulkuvälineillä. Matkailualueiden kansallispuistoissa hyöty oli vieläkin suurempi. Ei siis ole ihme, että matkailu- ja luontoväki haaveilee uusien kansallispuistojen perustamisesta eri puolille maatamme. Yhä runsastuville retkeilijäjoukoille oiminvitaan palveluja, ja yritysten on hyvä ajoissa ymmärtää, millaisia toimintamahdollisuuksia kansallispuistot tarjoavat. Maankäyttöä koskevat rajoitukset pitävät yrittäjät paikoitellen varovaisina, eikä kannatus aina ole ollut varauksetonta. Ympäristöministeri Ville Niinistö käynnisti marraskuussa neljä kansallispuistoselvitystä . yhteensä aloitteita uusien puistojen perustamiseksi oli saapunut kahdeksantoista. Miksi esimerkiksi polkupyöräily on usein kansallispuistoissa kiellettyä? Valtion retkeilyalueet muodostaisivat jo valmiin viitekehyksen monenlaisessa niiden ten matkailupalveluiden kehittämiseen, mutta rahoituksen puuttuessa von alueella kehittäminen on jäänyt kansallispuistojen jalkoihin. Valtionhallinnossa olisikin kiireesti kehitettävä siin linnonalojen yli menevää yhteistyötä, jotta aluekehittämistä tehtäisiin aa. johdonmukaisesti eikä köyttä vedettäisi kahteen suuntaan yhtä aikaa. aa Suojelun ja matkailun edistämisen välille on mahdollista rakentaa osiltaa, jos tahtoa löytyy. Esimerkiksi Evon yä halutaan valtion ohjaus on ollut vähintäänkin poukkoilevaa. Toisaalta retkeilyä entää luonedistää, mutta samalla opetus- ja kulttuuriministeriö haluaisi vähentää nonvara-alan koulutusta alueella, johon metsäopetus kuuluu jo kulttuurivä halhistoriallisista syistä. Kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat 37 kansallispuistossa yhteensä lähes 110 miljoonaa euroa. Kansallinen puuhapuisto M etsähallitus julkaisi helmikuussa kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset viime vuodelta. Tällaiset puistoiyritykset myös hyötyvät niistä panostuksista, joita valtio kansallispuistoihin tekee. utukset Uusia suojelualueita perustettaessa paikallistaloudelliset vaikutukset lle tartulee selvittää tarkasti etukäteen. Kansallispuistostatus edistää matkailua varmasti, vaikka puiston perustamisen ensisijainen tarkoitus tulisi tietenkin olla luonnonsuojelu. Kaikki kansallispuistojen puolesta puhuvat eivät tule heti ajatelleeksi, mitä laki oikeastaan sellaisista sanoo. Puistoissa vierailtiin kaksi miljoonaa kertaa ja jokainen valtion sijoittama euro poiki lähialueille noin kymmenen euroa takaisin. × Puistoissa vierailtiin kaksi miljoonaa kertaa. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.? 4 huhtikuu 2013 KUVA Mikaela Löfroth HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS
dramatically improves weight distribution and air?ow. LONGER DAYS THE NEW STANDARD IN BACKPACK SUSPENSION DESIGN Opti?t. 22? Elevation: 2330 M Photo: RIKY FELDERER BETTER FIT. delivers an unrivaled combination of load control and maximised ventilation with a fully adjustable backpanel and hipbelt design. JAMES PEARSON DOLOMITES, ITALY Latitude: NORTH 46° 37. Opti?t. The result: a perfect ?t and cooler carry. thenorthface.com. 45? Longitude: EAST 12° 15
Kevään aikana ministeriö sai puolenkymmentä muuta puistoaloitetta. Valtion asettama kansallispuistokomitea jätti raporttinsa vuonna 1952, minkä jälkeen perustettiin seitsemän puistoa muun muassa Lemmenjoki ja Oulanka. Niinpä ministeri ilmoitti,. Ehdokkaat ovat Käsivarren suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Teijo. Vuoden 1976 kansallispuistokomitean ehdotettua peräti 58 kansallisja luonnonpuistoa valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmasta, johon sisältyi ajatus 17 uudesta kansallispuistosta. etsimessä Kruunun uudet jalokivet KUVA Hannu Huovila/Vastavalo UUDET KANSALLISPUISTOT TEKSTI Mikko Lamminpää Maahamme saatetaan perustaa jopa viisi uutta kansallispuistoa, mikäli nimettyjen ehdokkaiden todetaan täyttävän vaatimukset. Y mpäristöministeri Ville Niinistö antoi viime marraskuun lopussa Metsähallitukselle tehtäväksi selvittää neljän uuden kansallispuiston perustamisedellytykset. Ville Niinistö ilmoitti vastauksessaan, ettei puiston perustaminen ole suunnitelmissa. Ym- päristöministeri Satu Hassi kutsui vuonna 2001 koolle kansallispuistoseminaarin, joka käsitteli ministeriölle toimitetut 15 perustamisaloitetta. Reilu vuosi sitten Pertti Salolainen ja kuusi muuta kansanedustajaa esittivät ympäristöministerille kirjallisen kysymyksen ehdottaen Porkkalanniemen kansallispuiston perustamista. Metsähallituksen luontopalvelut käynnisti selvitystyön alkuvuonna, ja tuloksia on odotettavissa ensi vuoden aikana. 6 huhtikuu 2013 Luonnonsuojelulaissa ei ole määritelty, kuka ja miten voi esittää aloitteita kansallispuistojen perustamiseksi, joten asiaa on hoidettu monin eri tavoin. Lisäksi ympäristöministeriö arvioi Suomenlahden kansallispuistojen kehittämistä ja Porkkalan asemaa osana tätä kokonaisuutta
Eniten seudun matkailulle ja kaupalle tuottavat Pallas?Yllästunturin kansallispuisto, 33 miljoonaa euroa ja Urho Kekkosen kansallispuisto, 22 miljoonaa eu- © Metsähallitus © Maanmittauslaitos roa. Budjettieuroista käydään kovaa vääntöä, joten investoinnit ja niiden tarvitsemat käyttömenot on punnittava harkiten. Jotkut pelkäävät kansallispuistoksi nimeämisen vievän työpaikkoja ja hidastavan alueen muuta kehitystä. Toimeksiannossaan ympäristöministeriö pyysi Metsähallitusta tarkastelemaan perustettavien puistojen valtiontaloudellisia vaikutuksia ja palveluiden tarvetta sekä ehdottamaan alueille rajauksia. Nopeasti ajatellen kansallispuistoverkoston laajentamisen luulisi olevan ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhteinen toive. Puiston perustaminen ja varsinkin tarvittavien palveluiden rakentaminen ja ylläpito vaativat kuitenkin rahaa vuosittain. Metsähallitus saa rahoituksensa ympäristöministeriöltä, jonka rahapussin suuruudesta päättää eduskunta. Perustamisedellytyksiä tarkastellaan luonnonarvo- huhtikuu 2013 7. Helmikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan kansallispuistojemme vuosittaiset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 109 miljoonaa euroa. Kemijärvi Rovaniemi Oulanka Riisitunturi Kuusamo Kemi Syöte Perämeri Olvassuo Oulu Rokua Kajaani Kuhmo Kokkola Tiilikkajärvi Vaasa Salamajärvi Selkämeri Seitseminen Tampere Puurijärvi-Isosuo Kurjenrahka Saaristomeri Jyväskylä Lahti Valkmusa Liesjärvi Nuuksio Tammisaaren saaristo Joensuu Kolovesi Linnansaari Repovesi Päijänne Teijo Hanko Konnevesi Leivonmäki Mikkeli Isojärvi Torronsuo Turku Patvinsuo Koli Petkeljärvi Kauhaneva-Pohjankangas Helvetinjärvi Lauhanvuori Pori Iisalmi Kuopio Pyhä-Häkki Seinäjoki Hiidenportti Nurmes Kotka Porvoo Sipoonkorpi Itäinen Suomenlahti Helsinki Porkkala Metsähallitus rakentaa ja ylläpitää jokamiesretkeilijöille puistojen peruspalveluita, joita myös yhteistyösopimuksen solmineet luontomatkailuyritykset voivat käyttää toiminnassaan. että kaikki 31.7.2012 mennessä ministeriöön toimitetut kansallispuistoehdotukset käsiteltäisiin yhteisellä arviointikierroksella. Arviointi tehtiin ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin johtaman virkamiesvalmistelun pohjalta. Maanomistussuhteisiin vedoten virkamiesten oli hylättävä Tampereen Teiskoon, Oulun Sanginjoelle sekä Hollolan ja Lahden Tiirismaa?Salpausselän alueelle kaavaillut puistot. Alueella on lain mukaan oltava lisäksi merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Onneksi tutkimustieto puoltaa puistojen perustamisen taloudellisia hyötyjä. Metsähallitus oli jo aiemmin käynnistänyt tutkimuksen kansallispuistoihin suuntautuvan luontomatkailun vaikutuksista paikallisille matkailuyrityksille. Puistoehdokkaat valikoituivat maakuntaliittojen, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten henkilöiden esittämistä kahdeksastatoista aloitteesta. Ministeriö antoi lausunnon myös muiden ehdotettujen kohteiden luonnonarvojen suojelemisen keinoista. Käsivarren suurtunturit Lemmenjoki Ivalo Enontekiö Urho Kekkosen kansallispuisto Pallas-Yllästunturi Kittilä Sodankylä Luonnon arvottamista Pyhä-Luosto Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle ja sen pinta-alan on oltava vähintään tuhat hehtaaria. Valtion kansallispuistoihin investoima euro tuo alueille kymmenkertaisen määrän matkailutuloja. Toiveita kuunnellen Metsähallitus kuulee selvityksessään eri sidosryhmiä ja paikallisia toimijoita
Monet siellä tavattavat uhanalaiset tunturikasvit ja -perhoset eivät kasva muualla Suomessa. Kilpisjärvi on matkailijoiden suosiossa, ja osa kunnan matkailuyrittäjistä pelkää mahdollisten rajoitusten tähtäävän norjalaiskelkkailijoiden häätämiseen. Ikosen mukaan tällainen matkailutoiminta loppuisi kansallispuiston tullessa. KUVA Joel Ahola 1. × E hdotetuista alueista tunnetuin lienee Käsivarren suurtunturit, jotka hipaisevat Köli-vuoristoa. Konnevedellä ja Kilpisjärvellä alueiden toimijoita osallistava työ on meneillään. Kansallispuistoissa vierailee vuosittain kaksi miljoonaa kävijää, ja määrä nousee jatkuvasti. Niinpä hanketta on ajettava yhdessä kunnan kehittämisen kanssa, jotta sille saadaan paikallisten tuki. Enontekiön yrittäjien puheenjohtaja Pasi Ikonen vastustaa kansallispuistoa peläten sen tekevän kymmenien yrittäjien toiminnan mahdottomaksi. Puisto käsittäisi alustavien kaavailujen mukaan Saanan ja sen rinteiden lehtojensuojelualueen, Jehkatstunturit ja suurtunturit, jotka kuuluvat erämaalailla perustettuun Käsivarren erämaaalueeseen. 8 huhtikuu 2013 Seudun kasvillisuusvyöhykkeellä ei ole yhtään kansallispuistoa, joten se täydentäisi nykyistä verkostoa. Työtä nopeuttaa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmatyö. Elinkeino perustuu luontomatkailuun, jota tehdään nykyisin osin konevoimin. Suomen katolla. KUVA Joel Ahola UUDET KANSALLISPUISTOT jen, virkistys- ja matkailukäytön, taloudellisten vaikutusten ja metsästyksen kannalta. Repoveden kävijämäärä kaksinkertaistui muutamassa vuodessa kansallispuiston perustamisen jälkeen. Metsähallitus on parantanut alueen reittejä ja pysäköintipaikkoja sekä tehostanut markkinointia yhteistyössä Kouvolan kaupungin ja alueen yritysten kanssa. Myös Sipoonkorvessa retkeilee tuplamäärä väkeä, vaikka puiston palvelut ovat vasta suunnittelupöydällä. Kasvava kävijämäärä tuo lisää asiakkaita ja euroja ohjelmapalveluyrittäjille, mikä oletettavasti johtaa ohjelmatarjonnan laajuuden kasvuun ja laadun paranemiseen. Tarkoitus on, että tämän hallituskauden aikana voidaan laatia linjaukset kansallispuistojen perustamisesta tai kenties jopa perustaa ne. Teijon suunnitelma on juuri valmistunut
Siellä toimii pienten matkailuyritysten verkosto, joka palvelisi mieluusti kansallispuiston kävijöitä, joita odotetaan tulevan Jyväskylän ja Kuopion seutukunnista. Konneveden kunta oli kaavaillut puiston perustamista vuodelle 2017, mutta hanke voi toteutua vuosia aiemmin. Se edustaa pohjoissavolaista järvi- ja metsäseutua, joka uupuu puistoverkostosta, mutta jolle olisi tarvetta. Puisto sopisi erityisesti veneilyyn ja melontaretkeilyyn, joissa tarvittavia palvelurakenteita on jo valmiina alueen rannoilla. Kansallispuiston perustamista kannatetaan seudulla erittäin laajasti. Kunnanjohtaja Kari Leväsen mukaan puistolle ei ole mitään esteitä, ja kuntalaiset, yrittäjät ja järjestöt kannattavat sitä yksimielisesti. huhtikuu 2013 KUVA Tapio Sirkka/Vastavalo lvassuo, joka sijaitsee Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan kunnissa, olisi kansallispuistojemme laajin ja edustavin aapasuo, josta löytyvät lähes kaikki suoluontotyypit sekä jokien tulvarantoja ja harju- ja dyynimuodostumia. Se on tärkeä lintujen pesimäalue, jossa kasvaa runsaasti uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. Varsin lähellä Oulun seutua sijaitseva puisto poistaisi Pohjois-Pohjanmaalla olevan kansallispuistoverkon aukon. Vanhat mänty- ja kuusimetsät ovat paikoin luonnontilaisia. Seudulla on jo 60 neliökilometrin laajuinen Olvassuon luonnonpuisto ja peräti 270 neliökilometrin suuruinen Olvassuon luonnonsuojelualue, josta tulisi kansallispuiston ydin. Kansallispuistoa kannatetaan laajasti, ja osa retkeilyrakenteista on jo valmiina. KUVA Joel Ahola 2. Puisto edistäisi suomatkailun kehittämistä koko maakunnassa. 9. Savolaismaisemia K onnevedellä on parhaat valmiudet nousta kansallispuistoksi. Sitä rajaavat eteläisen Konneveden yksityiset rauhoitusalueet. Edustava aapasuo O 3. Valtio omistaa alueen arvokkaan ydinosan kallioineen ja vanhoine metsineen
Tähän työhön nivoutuu mahdollinen Porkkalan kansallispuiston perustaminen tai sen sisällyttäminen Tammisaaren saariston kansallispuistoon. 10 huhtikuu 2013 KUVA Mikko Lamminpää S alossa sijaitsevaan Teijoon sisältyy valtion retkeilyalue ja useita luonnonsuojelualueita, joiden yhteinen pinta-ala on 33 neliökilometriä. Ne voisivat parhaimmillaan olla retkeilijöiden suosikkikohteita. Tuoreen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen retkeilyreitistöjä palvelurakenteineen täydennetään lähivuosina. Alueen erikoisuus on 1600-luvulla perustetut ruukkiyhdyskunnat, jotka tarjoavat nykyisin majoitus- ja ravintolapalveluita. KUVA Mikko Lamminpää UUDET KANSALLISPUISTOT. He kaipaavat seudulle myönteisiä uutisia, jollainen kansallispuiston saaminen ehdottomasti olisi. 5. Porkkalan tulevaisuus Y mpäristöministeriö päätti samassa yhteydessä toteuttaa laajan arvioinnin Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen kokonaisuuden kehittämisestä. Ne muodostavat retkeilyyn sopivan yhtenäisen järvi-, suoja metsäalueen, jolla käy vuosittain lähes 60 000 ulkoilijaa. Lounaisrannikon mannerpuisto Valtion retkeilyalueiden tulevaisuutta on pohdittu eri työryhmissä. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeriön, jonka hallinnonalaan ne kuuluvat, voimavarat eivät ole riittäneet niiden laajaalaiseen kehittämiseen. Niinpä Salon kaupunki, kyläyhdistys ja alueen matkailuyrittäjät ajavat yhdessä retkeilyalueen kehittämistä kansallispuistoksi. 4
90 YEARS 1923 - 2013 ww w.l ow a.d e ww w.b on ge .? 90 vuotta perinnettä, laatua ja istuvuutta
Pumpputeknologialla säädettiin mono tarkasti istumaan jalkaan kuin jalkaan. LOrenz WAgner perustaa LOWA:n baijerilaisessa kylässä, Jetzendor?ssa, Münchenin lähellä. Alppikengät ja vaelluskengät tulivat mukaan mallistoon ja tämä loi pohjan tulevaisuuden menestykselle. Seppä Josef Lederer aloitti harjoittelijana LOWA:lla. 90 VUOTTA PERINNETTÄ, LAATUA JA ISTUVUUTTA 1923: MISTÄ KAIKKI ALKOI... Pieni maatila ja suutari Johann Wagner. norjalainen reunus; tuplatikkaustekniikka, joka tuli läheisiltä vuorilta. jo varhain ja haki oppia useilta eri suutarimestareilta. Kolme vuotta myöhemmin LOWA muuttaa laskettelumonoteollisuuden historiaa tuoden uuden LOWA Air -teknologian markkinoille. Yksi opeista oli ns. Lederer ottivat yrityksen haltuun ja jatkoivat tarjonnan kasvattamista edellisen sukupolven viitoittamalla tiellä. Kasvu oli valtavaa ja uusi tuotantolaitos perustettiin. Tuotanto alkoi nauhoitetuista kävelykengistä. 1955 1930/31 Toisen sukupolven esiinastuminen. Tuotantoa tehostettiin ja optimoitiin kohti volyymituotantoa 20-luvun loppupuolella, ja tästä sai alkunsa LOWA.. Hän alkoi ajatella tuotantoa ?laatikon ulkopuolelta. Yksi ensimmäisistä polyuretaani-injektiokoneista otetaan käyttöön. Pian pieni suutaritoiminta kentällä muutti muotonsa pieneksi tuotantolaitokseksi. Tämä loi perustan, jolle Johannin yksi kolmesta pojasta, Lorenz, lanseerasi uuden laadukkaan jalkinemerkin vuonna 1923. Näinä päivinä Lorenz kiersi tilalta tilalle jalkaisin, valmistaen ja korjaten kenkiä asukkaille tilojen omista nahoista. Jetzendor?in syntyi ensimmäinen pieni tehdas, joka valmisti kuuluisia ja haluttuja ?Göiserer?-kenkiä (reikäkoristeltuja kävelykenkiä tuplatikkauksella). Ensimmäiset koneet joita käytettiin yhdistivät ommeltuun kenkään sopivan pohjan korkoineen. 1923 90 vuotta perinnettä, 1923 1953 Lorenz Wagner menehtyi. 1970 Nopea siirtyminen synteettisten materiaalien käyttöön toi lisää tilaa innovatiivisuudelle. Wagnerin tytär Berti ja hänen miehensä Josef ?Sepp. Alkuvuosina toiminta oli kovaa jalkatyötä, jolla nuori yrittäjä koitti ansaita leipänsä tehden pitkää päivää
Kiitos innovatiivisten tuotteiden, korkeimman laadun ja Saksalaisen käsityön, LOWA valmistaa ensimmäistä kertaa yli miljoona paria vuodessa. 2010 Werner Riethmann siirtyy LOWA:n Seuraava tavoite on saavutettu. johtoon. Samat periaatteet ovat pitäneet ja LOWA valmistaa ensimmäisen kerran yli 2 miljoonaa paria kenkiä. 2013 LOWA juhlii 90-vuotispäiviään. 2013: 90 VUOTTA MYÖHEMMIN... 90 vuotta perustamisen jälkeen LOWA on edelleen samaisessa Jetzendor?n kylässä, mutta tämä perinteinen brändi on muuttanut itsensä moderniksi Outdoor-yritykseksi, joka nauttii maailmanlaajuista mainetta. tulee markkinoille ja määrittelee käsitteen vaelluskengästä uusiksi. Tästä muodostuu koko Euroopan kautta historian myydyin vaellusjalkine. 1992 2000 Tärkeä tavoite on saavutettu. Ei siis ihme, että vuonna 2010 LOWA möi yli 2 miljoonaa paria outdoor-jalkineita erikoisliikkeiden kautta. Klassinen alppivaelluskenkä on monistunut vaelluskengäksi, monikäyttöiseksi All Terrain -klassikoksi, vapaa-ajan jalkineeksi ja kattavaksi lasten mallistoksi. Werner Riethmann. Vuotta myöhemmin juhlitaan koko maailman yhden myydyimmän kengän RENEGADEN syntymää. 1983 Uusi malli ?Trekker. LOWA ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan päinvastoin Jetzendor?n tuotekehitystä on hiottu jatkuvasti, tekniikkaa on kehitetty ja useita erittäin suosittuja malleja on tuotu lisää markkinoille vuosittain. LOWA:n suuri menestys on johtunut perinteiden ja innovaatioiden taidokkaasta yhdistämisestä. Werner Riethmann on ollut vastuussa yrityksen suunnasta vuodesta 1992 lähtien. Mukaan on tuotu myös uusia segmenttejä, joilla LOWA:n on onnistunut saada lisää markkinaosuuksia vuosittain. laatua ja istuvuutta 2013 90 YEARS 1923 - 2013 1995/96 Esitellään kevyet Hiking-kengät. Nämä edeltävät yleiskäyttöisen ATC-linjan markkinoille tuloa. Tämä yhdistelmä on antanut omalle tuotannolle erinomaisia taitoja, joita kiittelevät tyytyväiset asiakkaat ympäri maailman. Vuosituhannen alussa ylitettiin miljoonan parin maaginen rajapyykki
LOWA Flex® -nauhoitus ja useat muut ominaisuudet takaavat miellyttävän tunteen jalalle tilanteessa kuin tilanteessa. ow w.l ww Lisätietoja uudesta innovatiivisestä vaelluskengästä ja jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.? e a.d LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. Y .? ge on w.b ww. 90 YEARS 1923 - 2013 MAD Quali E IN ty si nce 1923 GER MAN Uusi innovatiivinen vaelluskenkä parhaalla mahdollisella istuvuudella ja notkeudella. Camino GTX® I Trekking Camino GTX® Istuvuus, monikäyttöisyys ja teknisyys olivat termejä, jotka saivat aikaan tämän uuden vaelluskengän
vv 90 YEARS 1923 - 2013 MAD Quali E IN ty si nce 1923 GER MAN Y Naisten jalat tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. Mm. Ne ovat herkemmät, sirommat ja kaipaavat tukea ja pehmusteita eri kohtiin. Me lupaamme auttaa siinä. Mauria GTX® Ws Mauria GTX®Ws I Trekking Naisten jalat eroavat huomattavasti miesten jaloista. näistä lähtökohdista olemme suunnitelleet tämän ainoastaan naisille tehdyn vaelluskengän. ww w.b on ge .? Lisätietoja tästä ainoastaan naisille suunnitellusta kaunottaresta ja jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.? ww w.l ow a.d e LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi.
90 YEARS 1923 - 2013 Quali ty sin ce 1 923 Kenkä, jota ei voi enää parantaa. Paitsi yksityiskohdilla. Renegade GTX® Mid I ATC Renegade GTX® Mid Men ja Ws. Tämä malli on klassikko ulkoilukenkien joukossa. Sen innovatiivinen MONOWRAP®-pohjarakenne tarjoaa juuri oikean jouston ja jäykkyyden balanssin miellyttävään ulkoiluun ja retkeilyyn. Monikäyttöisyydessä ei ole löytynyt RENEGADEN voittajaa! ow w.l ww Lisätietoja jo pitkään mainetta niittäneestä klassikosta www.lowa.de - jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.? e a.d Katso viereiseltä sivulta kevään 2013 erikoismalliston värit!! .? ge on w.b ww LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi.
90 YEARS 1923 - 2013 Värikkään limited edition -juhlamalliston jälleenmyyjät a.d e ww w.l ow 90 vuotta perinnettä, laatua ja istuvuutta ww w.b on ge .? Katso muut jälleenmyyjät osoitteesta www.bonge.? Koko mallisto on nähtävissä osoitteessa www.lowa.de
Matkaa taitetaan pitkillä metsäsuksilla ja vähintään 8-kiloinen varustereppu selässä. kerran. Omien latujensa tarpojat ottivat mittaa itsestään, toisistaan ja talvisesta luonnosta. L umi suihki suksiloista, kun lähes neljäsataa ennakkoluulotonta hiihtäjää kirmasi umpeen ja hankeen helmikuun toisena viikonloppuna. usein reilusti yli 20 asteen pakkases- sa . Ylimääräisestä maastoyöpymisestä saa pari lisäpistettä, mutta samalla se tietää rinkalle lisäpainoa ja aamiaisen sijaan tulilla sulateltua aamuteetä ja jäätyneitä eväsleipiä. Umpihankihiihdon MM-kilpailussa ei ratkaise vain kova kestävyyskunto tai pelkkä hiihtovauhti, vaan niiden lisäksi on hallittava oikea varustautuminen talviretkelle, erä- ja suunnistustaidot sekä omalle kunnolle sopiva reitinvalinta. Leppoisammin etenevät tyytyvät noin 30-kilometriseen perusreittiin, ja pääsevät hyötymään jo avatuista laduistakin. Tunnelma tiivistyy, kun perjantain infotilaisuudessa arvotaan lauantaiaamun lähtöjärjestykset ja jaetaan kilpailukartat. Edessä on pitkä hiihtopäivä: hiihtoaikaa on 10 tuntia, siinä ajassa kovin kärki ehtii taivaltaa hangessa jopa 60 kilometriä. ajankohtaiset UMPIHANKIHIIHTO Maailmanmestaruuksia metsäsuksilla Toisenlainen talviretki TEKSTI Tiina Riikonen KUVA Juha Nyman Umpihankihiihdon MM-kisat hiihdettiin Pudasjärvellä 16. ja palautuminen seuraavan päivän pikataipaleelle. Tapahtumasta talviretkeilijäksi Tykkylumen painamat puut kumartelevat ympärillä, kun pääjoukko starttaa maastoon lauantaina aamunkoitteessa. Raskaan hiihtopäivän jälkeen haasteena on metsäyöpyminen . Samaan aikaan perjantai-yön lisärastille lähteneet avaavat jo latua pimeässä metsässä suunnistaen kohti ensimmäistä yöleiriään. Tästä yhtälöstä syntyy otolliset olosuhteet umpihangessa kisaamiselle: tälläkin kertaa erähiihdon ystävät saivat hiihtää ja yöpyä lähes metrisessä hangessa. Pikku-Syötteen hotelli täyttyy sadoista erä-Jormista, hiihto-Niiloista ja retki-Elleistä sekä pitkistä ja ylipitkistä metsäsuksista, huopasaappaista ja rinkoista. Alkaa rinkko- 18 huhtikuu 2013 jen äheltäminen lähtökuntoon ja seuraavan päivän reittitaktiikan suunnittelu. Pudasjärvi on Suomen soisinta seutua ja Syötteen vaarat maamme runsaslumisinta aluetta. Hiihtokestävyyden ja suunnistamisen lisäksi lauantain taipaleella mitataan myös osallistujien erätaitoja ja luontotietoutta. Umpihankikisojen osallistujamäärä on vakiintunut 300?400 hiihtäjän paikkeille. ?Baanahiihdon vastapainoksi Pudasjärvel-. Vanhat tutut morjestellaan
Suosittelen silti Umppareihin osallistumista kaikille talviretkeilytaitoisille?, kannustaa tuore umpihankineuvos Hämäläinen. Maailmanmestaruuden vei Laskuvarjojääkärikilta vain sekunnin erolla Kouvolan varuskunnan urheilijoihin. Menestyäkseen, tai muuten Sata leirinuotiota lumisen pimeän metsän katveessa luo joka kerta yhtä mieliinpainuvan tunnelman, niin kilpailijoille ja satapäiselle vapaaehtoisten joukolle kuin yleisölle ja kutsuvieraillekin. Niin uudet kuin kokeneetkin osallistujat kehuvat alueen upeaa luontoa sekä ylistävät kisan hyvää henkeä ja toimivia järjestelyjä. Umpihankihiihto ja siihen valmistautuminen on Pohjanakoille samalla kuntotestiä tuleville Lapinvaelluksille. ?On eri asia hiihtää päivä, kuin hiihtää pitkä päivä rinkka selässä umpihangessa ja sen jälkeen yöpyä ulkona kovassakin pakkasessa. ?Umpisessa vauhdilla hiihtäminen vaatii rautaista kuntoa, mutta meillä kaikilla on urheilutaustaa, mukana on muun muassa hiihtäjiä, suunnistajia, seikkailu-urheilijoita ja pyöräilijöitä?, paljastaa kärkijoukkueiden vahvuuksia Markus Paananen. Monelle osallistujalle kisa on ollut yllyke metsäsuksien hankintaan ja muutenkin umpihangessa retkeilyyn. Tehtävärasteilla joukkue lyö viisaat päänsä yhteen: mikä kasveista olikaan myrkyllinen. vajaan kymmenen kilometrin pikataipaleella mennään täysillä! Pudasjärven laajoilla soilla riittää tilaa satojen hiihtäjien laduille, ja perässähiihtäjät valvovat ajolinjojen pysymistä upottavassa umpihangessa. Eksoottinen tapahtuma on alkanut kiinnostaa myös ulkomaalaisia; tällä kertaa osallistujia oli ainakin Tsekeistä, Ranskasta ja USA:sta. ?Umpihankihiihto on aina erilainen seikkailu ja herkkua tällaiselle elämäntapaulkoilijalle. Samalla hörpitään jäähileisiä juomia, kaivellaan repuista evästä ja tutkitaan karttaa. Tasavahvat joukkueet oli koottu laskuvarjojääkärikoulun reserviläisistä. Montako metriä edessä oleva mänty kasvaa tulevina vuosina. Ehdottomasti tulen uudelleenkin . Belgialainen Erwin Borremans oli mukana jo neljättä kertaa, nyt yksilösarjassa. ?Uusien osallistujien määrä kertoo umpihankihiihdon harrastajakunnan kasvusta: tänä vuonna ensikertalaisia oli peräti 80?, iloitsee Ruuskanen. vain omaa kuntoaan koetellakseen, on haettava myös vapaaehtoiset lisärastit. Ilman lisärastien hakua leirin pystytykseen saattaa ehtiä jo alkuillasta, mutta menestystä havittelevat suunnistavat viimeiset tunnit pimeässä. Umpihankihiihdossa kisataan 3?5-henkisin joukkuein sekä yksilökilpailuna. Lähtöjärjestys määräytyy tehtävistä ja lisärasteilta kerättyjen pisteiden mukaan. Lumi pöllyää, kun kärkijoukkueet säntäävät umpiseen . ?Hiihtona haasteellinen, mutta koko tapahtuma toimi hienosti. Miehet, naiset, nuoret ja vanhat hiihtävät kaikki samassa sarjassa, mikä osaltaan lisää tapahtuman yhteisöllisyyttä. Oululaisen Aino Hämäläisen joukkue Pohjanakat on yksi harvoista naisjoukkueista. ?Muihin kestävyysurheilukisoihin varrattuna Umppareissa on aivan oma tunnelmansa: maisemat, joukkuehenki ja metsäyöpyminen luovat ainutlaatuista ?ilistä?, ynnäilee itse viidettä kertaa mukana ollut maailmanmestari Paananen. Tiukan vastuksen uttilaisille antoi EkoRipe Metsä- ja luontopalvelut, rajavartijoista koottu kokenut joukkue. Yksilökilpailun maailmanmestariksi hiihti nurmijärveläinen Jaakko Pitkänen päihittäen aiempien vuosien voittajat savukoskelaisen Juha Julkusen ja inarilaisen Tuomo Aholan. Maaliin asti selvisi kaikkiaan 69 joukkuetta ja 29 yksilöhiihtäjää. Onko pussissa oleva muhu ehkä mannaryyniä vaiko sittenkin pettujauhoa. Syötteen luminen luonto ja yöleirin erätulet tekivät vaikutuksen!? Suunnistus- ja tehtäväpäivänä saa hiihtää myös muiden avaamia latuja, mutta sun- nuntaiaamun pikataipaleella jokaisen joukkueen ja yksilökisaajan on avattava omaa latuaan. × huhtikuu 2013 19. sijoituksella ei ole väliä, kunhan edes yhden miesjoukkueen päihitämme.? Yksi tämän vuoden ensikertalaisista, Trexpert Adventures -joukkueessa hiihtänyt hämeenlinnalainen Jani Kanninen lähti mukaan eräopaskurssikavereidensa innostamana. Silloin matkaa kertyy runsaasti lisää, ja aikataulussa pysyminen vaatii rivakkaa hiihtovauhtia. Retkimielellä osallistuva joukkue ehtii keitellä kahvit ja ihastella rauhassa erämaista talviluontoa. Kisoista onkin tullut merkittävä metsähiihdon vaalija ja levittäjä. Yhdessä viikonlopussa kokee todella paljon. Kuntoa koetteleva, mutta samalla leppoisa ja erähenkinen tapahtuma vetää kokeneita umpihankikonkareita mukaan yhä uudelleen. Tykkylumisten puiden katveessa pujottelu on kertakaikkiaan mahtavaa!?, hehkuttaa triathloniakin harrastava Borremans. Tuttuja kärkisijoilla Joukkuekisan kärkisijat menivät tälläkin kertaa Uttiin. Umpihankineuvoksia, eli vähintään kymmenen kertaa osallistuneita on jo lähes 80, ja muutama hiihtäjä on ollut mukana kaikissa kisoissa alusta asti. Leiritunnelma sykähdyttää tä haetaan luonnonläheisyyttä ja laduttoman metsähiihdon perinteitä?, tietää kilpailunjohtaja ja tapahtuman tulisielu Heino Ruuskanen. ?Pohjanakoille tärkeintä on yhdessä retkeileminen . Kärkikymmeniköstä ainoana joukkueena EkoRipen miehet hiihtivät koko 60 kilometrisen taipaleen lauantaina. ?Ensi vuonna taas uudelleen?, oli maalissa, tai viimeistään saunassa, yleisimmin kuultu kommentti
Alueella on myös Kolin 280 asukkaan kylä, joka takaa matkailupalveluiden kehittämisen alueella?, kertoo puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta. Retkeilyä maalla, lumella ja vedessä Teemana tämän vuoden kilpailussa olivat monitoimikohteet eli sellaiset luontoretkikohteet, joissa voi harrastaa minä vuodenaikana hyvänsä vähintään kahta erilaista retkeilymuotoa. Rauhoittumista kaipaaville on luontomatkoja hiljaisuuteen ja lammaspaimennusta. Yhteensä ääniä annettiin yli 5 700. Talvella on kaksi perinteistä hiihtotapahtumaa, Kolin Maisemahiihto ja Ahmanhiihto, syksyllä Vaarojen maraton ja Ruskablues. Muita aktiviteetteja ovat jääcurling ja pilkkiminen sekä avantouinti ja kellunta hyisessä Pielisessä. Kesäretkeilijöille on laaja polkuverkosto, maanteille on tehty merkittyjä pyöräilyreittejä ja kansallispuistossa pääsee ratsastamaan islanninhevosilla. Viime vuosina alueella on hoidettu perinnemaisemia, kuten kaskia ja ahoja. Neljänneksen äänistä saanut voittaja julkistettiin Retki-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Vaativin niistä on 61 kilometrin mittainen Herajärven kierros, toisessa ääripäässä taas on niin sanottu kahvilakierros, jonka varrella on kahviloita parin kilometrin välein. Kesään kuuluvat Retkiviikko ja Ympäristötaidefestivaali, joka houkuttelee paikalle pohjoismaisia taiteilijoita. ?Panostamme ohjelmapalveluiden kehittämiseen, jotta aluetta voi hyödyntää monipuolisesti. Maisema, joka avautuu Kolilta Pieliselle päin, on suomalaisuuden ydintä, kansallismaisemaa, jota monet taiteilijat ovat töissään kuvanneet. Myös taukopaikat on kunnostettu. Kolilla järjestetään paljon tapahtumia ympäri vuoden. Kolin alueella voi talvella lasketella, hiihtää ja lumikenkäillä. × KUVA Jorma Ikonen/Vastavalo UUTISET. Lisäksi Pielisellä voi veneillä, meloa, uida ja kalastaa. Ympäristötaidetta ja urheilutapahtumia Kolin kansallispuisto on perustettu vuonna 1991. Koli saa palkinnoksi Suomen Messusäätiön myöntämän 5 000 euron stipendin. Kolin kansallispuistossa käy vuosittain noin 130 000 retkeilijää, joita varten alueella on neljä luontopolkua ja 80 kilometriä erilaisia retkeilyreittejä. Koli äänestettiin vuoden retkikohteeksi VUODEN retkikohde -yleisöäänestyksen on voittanut Pohjois-Karjalassa sijaitseva Koli, jonka ydin on Kolin kansallispuisto. Kolin vaara, Ukko-Koli, on Etelä-Suomen korkein kohta, joka kurottaa 347 metrin korkeuteen. ?Kolin kansallispuiston ominaispiirre on se, että alueella on suomalaiset kasvot. Lisäksi kansallispuiston 20 huhtikuu 2013 ulkopuolella on moottorikelkkareittejä ja siellä voi liikkua myös koiravaljakolla. Messusäätiön stipendillä on tarkoitus kehittää Retkiviikko-tapahtumaa, joka järjestetään kesällä kuudetta kertaa?, Tuhkalainen kertoo. Seikkailijat puolestaan voivat tutustua ohjatusti Kolin luoliin maan alle suuntautuvilla luolaseikkailuilla