RETKIPUUKOT · RISULUMIKENGÄT · ENSI TALVEN UUTUUKSIA · PAISTJÄRVI
MAALISKUU 3/2011 · 8
R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T
Retroilua kahvinkeittoon
Pikatesti
Geokätköilijän gps-paikantimet
Tuhtia talvipyöräilyä
Saariselän
kulttuurikohteet
fatbike
SKOTLANTI VIISIKON TYYLIIN
TERVAREITTI KUHMON KEVÄTHANGILLA
ALEKSIS KIVI JA VELJESTEN MAISEMAT
NÄIT OIKEIN. TYYLIKKÄITÄ AKKOJA RANTA TÄYNNÄ!
Ja on siellä myös muutama höyhenenkevyt Abiskokin. Niin on myös GoExpo -messuilla 11.-13.3. Mikäli et kuitenkaan syystä tai toisesta pääse paikanpäälle hipelöimään näitä uutuuksia, käännä sivua ja tutustu lisää Fjällrävenin Akka ja Abisko -uutuuksiin.
www.fjallraven.fi. Helsingin Messukeskuksessa ja Oulun Erämessuilla 19.-22.5
4 hengen mallissa on myös jalkopäässä sisäänkäynti katoksineen. Pienet yksityiskohdat, kuten pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useat lokerot ja taskut pikkutavaroille nostavat telttailun täysin uudelle mukavuustasolle. Värit Mallit ja painot: Akka Endurance 2 Akka Endurance 3 Akka Endurance 4 3690 g 4140 g 5850 g
Vahvat vetoketjut ja erityisen suuret vetimet, joita on helppo käsitellä myös käsineet kädessä.
sisäänkäynti kahdelta sivulta, mikä on käytännöllistä kovalla tuulella.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www.fjallraven.fi
Myös edeltävä Akka on saatavissa jälleenmyyjiltämme.. Tuloksena on vahva, tuulivakaa ja erittäin turvallinen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön erityisen suurella eteistilalla. Teltasta löytyy lisäksi useita kiinnikkeitä esimerkiksi lisätaskuille, varustehyllylle, vahvikelattialle ja pressulle, joka muodostaa 3 x 3 metrin ulkotilan.
Hyttysverkko kaikissa aukoissa. Pääkatos on avara ja siinä on sisäänkäynti kahdelta sivulta, mikä on käytännöllistä kovalla tuulella ja jos ulos ja sisään kulkijoita suurten kantamusten kanssa on monta. Ulkoteltan materiaali on kolminkertaista ripstop -polyesteria, mikä takaa loistavan UV-suojan ja pitää teltan linjakkaana märissä ja kosteissa olosuhteissa. Ulko- ja sisäteltta pystytetään samanaikaisesti, ja niiden väliset us kiinnikkeet ovat X:n muotoiset, jotta kuormitus n jakautuu suuremmalle alalle. AKKA ENDURANCE
Turvallinen ja tuulivakaa 2-4 hengen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön.
Uuden Akka Endurance 2, 3 ja 4 perustana on vanha suosikki Akka, jota on kehitetty päivitetyillä materiaaleilla, tarkkaan mietityillä mitoilla ja uusilla ratkaisuilla. Värikoodatut erittäin vahvat (9,5mm) alumiinikaaret ja erityisen tilae vat kaarikanavat, joissa on tilaa kahdelle kaarelle t tutkimusretkitelttailua varten (vaatii mukautetut kaarenpidikkeet, jotka ovat saatavana lisävarusteena). Kaarenpidikkeiden kätevä säätö helpottaa käsittelyä, ja 12 myrskynarukiinnikettä pitävät teltan vakaana kovallakin tuulella. Telttakangasta on vahvistettu myös alaosasta, jotta se on erityisen kestävä sieltä, missä kestävyyttä eniten tarvitaan. Ilman läpivirtauksen takaavat tuulikartiot, joissa messinkilankaa.
Pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useita lokeroita ja taskuja pikkutavaroille.
Tunneliprofiili ja hieman pidempi keskikaari tekevät teltasta erittäin tuulivakaan.
Telttakangasta on vahvistettu alaosasta, jotta se on erityisen kestävä sieltä, missä kestävyyttä eniten tarvitaan
ABISKO LIGHTWEIGHT
Erittäin kevyt ja vahva 1-3 hengen tunneliteltta ympärivuotiseen käyttöön.
Abisko Lightweight 1, 2 ja 3 malleihin on otettu suositun Akka Shape -teltan parhaat ominaisuudet ja luotu täysin uusi telttaperhe, jossa mitat on mietitty tarkkaan ja materiaalit on päivitetty. Hyttysverkko kaikissa aukoissa. Hyttysverkolliset tuuletusaukot ja tuulikartiot, joissa on sisäänommeltua messinkilankaa, pitävät huolen riittävästä ilmanvaihdosta. Ulkoteltan materiaali on kolminkertaista ripstop -polyesteria, mikä takaa loistavan UV-suojan ja pitää teltan linjakkaana märissä ja kosteissa olosuhteissa. Värit Mallit ja painot: Abisko Lightweight 1 1820 g Abisko Lightweight 2 2530 g Abisko Lightweight 3 2940 g
Myrskyn kestävä kangas ja rakenne heijastavilla myrskynaruilla.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www.fjallraven.fi. Ulko- ja sisätelttaa voidaan käyttää myös erikseen lisäkaarenpidikkeiden avulla (lisävaruste). Pienet yksityiskohdat, kuten pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useat lokerot ja taskut pikkutavaroille nostavat telttailun täysin uudelle mukavuustasolle. Ilman läpivirtauksen takaavat tuulikartiot, joissa messinkilankaa.
Taitettu profiili tekee teltasta erittäin tuulivakaan.
Erittäin vahva ja kevyt kangas sekä ultrakevyet kaaret ja kiilat takaavat yllättävän pienen ja kevyen paketin. Sivulla olevan sisäänkäynnin ansiosta suuri eteistila on hyvin hyödynnettävissä. Tuloksena on kevyt ja vahva tunneliteltta, jossa on tuulivakaa rakenne. Teltasta löytyy lisäksi useita kiinnikkeitä esimerkiksi lisätaskuille, varustehyllylle, vahvikelattialle ja pressulle, joka muodostaa 3 x 3 metrin ulkotilan.
Pyykkinaru sisällä ja katoksessa sekä useita lokeroita ja taskuja pikkutavaroille. Ulko- ja sisäteltta pystytetään samanaikaisesti, ja niiden väliset kiinnikkeet ovat X:n muotoiset, jotta kuormitus jakautuu suuremmalle alalle. Suuret, vähäkitkaiset kaarikanavat sekä helposti säädettävät kaarenpidikkeet tekevät teltasta helposti käsiteltävän. Rakenne ja muotoilu tekevät tästä teltasta täydellisen kumppanin kaikentyyppiseen retkeilyyn
Koska jokainen mies ja nainen ovat rakenteltaan yksilöllisiä, miksi rinkka ei voisi olla sitä myös. Varusteet ovat ulottuvilla niin ylhäältä, alhaalta kuin etuosassa sijaitsevan suuren aukonkin kautta. Päällikansi on myös irroitettavissa ja näin sitä voi kantaa lantio- tai rintalaukkuna, kun haluat pitää arvoesineitä silmällä erityisen hyvin. e ityi e hyvin erityisen hyvin. Tästä syystä kehitimme rinkan erikseen miehille ja naisille. Vetoketjulliset taskut päällikannessa, sivuilla ja lantiovyössä. Kantojärjestelmän leveyttä ja pituutta on helppo säätää kantajan mukaan. Kiinnikkeitä päällikannessa ja rinkan alla. Rinkan päälokero voidaan jakaa ylä- ja alaosaan. KAJKA
Kajka ei ole ainoastaan tilava rinkka, jolla on miellyttävä kantaa raskaskin kantamus, vaan ennemminkin kantojärjestelmä täynnä käteviä toimintoja, jotka ovat kasattu erittäin toimivaan pakettiin. yise vin.
Ergonominen, kestävä ja täynnä toimintoja.
Vertailtuaan kaikkia vuoden 2009 aikana testaamiaan tuotteita, Ruotsalainen ulkoilulehti Utemagasinet nimesi Kajkan paitsi parhaaksi rinkaksi, myös vuoden tuotteeksi.
Lisätiedot ja jälleenmyyjät:
www fjallra www.fjallraven.fi
Kajka 65/75/85/100
Kajka 55/65/75
Vähäinen paino, kulutuksen kestävä materiaali, harkitut yksityiskohdat ja huippulaatu ovat tuotteidemme lisäplussia. Valmistamme kaikkea, mitä ulkoiluliikuntaan tarvitaan: takeista jalkineisiin ja teltoista rinkkoihin ja reppuihin. JACK WOLFSKIN -tuotteet saavat sinut tuntemaan olevasi kotonasi ulkona.
TILAA NYT ILMAINEN KUVASTO OSOITTEESTA:
www.jack-wolfskin.com. Ehdoton säänkestävyys ja käytön mukavuus ovat tuotekehittelyssä ensi sijalla. AT HOME OUTDOORS
JACK WOLFSKIN on suuri eurooppalainen retkeily- ja ulkoilutuotemerkki. Ensiluokkaiset, toimivat tuotteet vuoristo- ja patikkaretkille ja matkailuun ovat meidän innoituksemme kohde
Münchenin urheilumessuilla helmikuussa esiteltiin täysin uusi afrik, kalainen urheilulaji, joka oli oikeastaan keksimällä keksitty. Jäin pohtimaan, kehtaisinko vapauttaa sisäisen gondolieerini tutuilla melontareiteillä. köilyyn, Tässä numerossa perehdymme geolajeihin, ja erityisesti geokätköilyyn, navijoka on kerännyt jatkuvasti laajenevan harrastajajoukon. Taustalla oli reppu-, kenkä- ja vaellussauvavalmistajien yhteinen markkinointiponnistelu, joka ei ainakaan vielä ole saanut merkittävää alkatallustenostetta siipiensä alle. Myönnän olevani usein hieman epäileväinen kohdatessani uuden lajin. Viime syksynä kohisp tiin kovasti speed hiking -ilmiöstä, jossa vuoristopoluilla kirmataan nopeaan tahvavalmistajien tiin kevyin kantamuksin. Läskipyörä kulkee lumessakin.
V
Lainelaudalla voi kuulemma retkeillä.
Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi
10
RETKI maaliskuu 2011
kuva Mikaela Löfroth. Kotimaisen valmistaan jan ohella muutkin ovat nyt löytäneet jalan omia lihaksia vahvistavan etenemistavan terveyshyödyt. Tuoreimmissa retkisurffilaudoissa on lastiluukut kajakkien tapaan, joten eväiden ja vaihtovaatteiden mukana kuljettaminen onnistuu. Pari päivää myöhemmin kirjastossa käydessäni silmiini osui sattumalta tukkilaisperinteestä kertova teos. Harrasteesta oli kehitetty varsin vakavasti otettava kilpalaji, vaikka harrastelijoiden kokemana touhu vaikutti samanlaiselta räpiköinniltä kuin tavallinen turistisurffauskin. Satelliittinavien gointia hyödyntävät harrasteet vauhdittavat mukavasti paikantimien myyntiä, sillä tavallisessa patikoinnissa hintavan hyödykkeen edut eivät n tahdo kohdata hankinnan kustannuksia. Tämä ominaisuus luonnollisesti lisää lajin retkeilyllisyyden toiseen potenssiin. Pystyasennossa tapahtuvalle melonnalle on suomenkielinen nimikin suppailu. Sain ensikosketuksen lajiin tammikuussa Lontoon retkimessuilla. No seisten laudan päällä ja meloen vimmatusti. Olihan kiikkerillä kelluntavälineillä reissattu ennenkin. Äkkiä suppailu tuntuikin lähes järkevältä etenemistavalta. Ja miten laineilta kajahtelisi La donna è mobile. Tutkailemme myös, miten pyöpiin. Ai mitenkö. PÄÄKIRJOITUS
MIKKO
HIETA
Sopiiko suppailu Suomeen?
iime vuonna saimme toimitukseen juttuvinkin. Juuri muuta en lajista onnistunut ymmärtämään. Tämän vuoden trendiksi ennustetaan paljasjalkatallusten lua, eli hyvin kevytrakenteisten jalkineiden käyttämistä. Sanaväännös periytyy englanninkielisen stand up paddle surfing -termin lyhenteestä. Lajissa, jota kutsuttiin 360ball-nimellä, urheilijat mätkivät palloa hieman squashin tapaan, mutta pyöreän pelialueen keskellä on kori tai kiekko, jonka kautta palloa pomputetaan. Lainelaudalla voi kuulemma retkeillä. Mahtaisinko pysyä pystyssä riittävän kauan. räilyharrastus muuttuu, kun renkaat vaihdetaan tavallista paksumpiin
PHOTO: KRISTOFFER ERICKSON HERVÉ BARMASSE, PAKISTAN
THE HALF DOME JACKET USES THE NEW GORE-TEX® STRETCH 3-LAYER PRO SHELL TO GIVE EXTREME WATERPROOFNESS, BREATHABILITY AND A UNIQUE FREEDOM OF MOVEMENT IN ALL WEATHERS.
THENORTHFACE.COM
THE NORTH FACE® TRAILHEAD APP
Täytyya kö meidän odottaa sen saapumista. Kukapa ei olisi ulkomailla ollessaan kertonut tulevansa tuhansien järvien maasta, tai kenen haaveissa ei ole mökki veden ääreltä. Laki määrää, että jätevedestä on poistettava typpi ja fosfori, ennen kuin se orittamaan voidaan laskea takaisin kiertoon. Minne vesi menee, miten se puhdistetaan vai puhdistetaankohan sitä ollenkaan. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta ei pitäisi unohtaa myöskään jäteveden puhdistusta. Monelta paikkakunnalta löytyy oma "paskalampi" tai paikka, mistä saaduissa kaloissa on pieni sivumaku. Mikä on sen lopullinen päätepiste, ja miten se palautuu takaisin kiertoon. VIRALLINEN SEIKKAILIJA
VEIKKA
GUSTAFSSON
Pilaantuva ylpeytemme
P
Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@retkilehti.fi
12
RETKI maaliskuu 2011
kuva Mikko Nikkinen
äivän pidentyminen ja yhä useammin näyttäytyvä aurinko antavat toivoa siitä, että lumen olomuoto alkaa vähä vähältä muuttua. Tämä tarkoittaa sitä, että jokiin, järnutta viin, mereen ja muihin vesistöihin lasketaan jatkuvasti saastunutta vettä. En ihan tarkkaan osaa sanoa, mistä ajatus on päähäni tullut se on kai ollut vain itsestäänselvyys. Viime aikojen vesikeskustelu on keskittynyt haja-asutuksen jätevesiasetusten ja Itämeren saastumisen ympärille. Olen pitänyt Suomea aina edelläkävijänä vedenpuhdistusasioissa. Kohta on taas vaalien aika, jolloin on hyvä saada päättäjiltä lupauksia.
Sotkemme kansallisaarrettamme!. Kaikki sen tietävät, mutta siitä ei juuri puhuta. Uskallan väittää, että jätevesiasia on hoidettu Suomessa ainalta nakin osittain samalla periaatteella. tä Mielestäni ainoa oikea periaate tässä asiassa olisi, että käyttämämme vesi palautettaisiin luontoon puhdistuksen jälkeen yhtä puhtaana rvitsisi kuin se oli ennen käyttöä. Koemme suurta ylpeyttä siitä, että meillä vettä riittää, ja ennen kaikkea puhdasta sellaista. Eikä tarvitse odottaa kauaa, kun voimme ottaa mallia vaikin ka paljon parjatusta Pietarista, jossa asia kehittyy isoin harppauksin. Samainen laki ei määrää suorittamaan rkiksi niin sanottua jälkidesinfiointia, joka poistaisi jätevedestä esimerkiksi mikrobit ja muut ulosteperäiset saasteet. Aasian matkailua paljon harrastaneena olen sortunut parjaatä maan sikäläisen jätehuollon poissa silmistä, poissa mielestä -perimessa aatetta. Lumen tavoin vesi on osa suomalaista identiteettiä. Valitettaamassa vasti olen joutunut toteamaan, että asia ei taida olla niin hyvässä jamassa kuin o olen luullut. Tähän päästäksemme ei tarvitsisi kuin otä taa mallia muutamasta Euroopan maasta, joissa nämä asiat hoidetaan paremmin. Mielestäni pitäisi toimia jo ennen sitä. Toisin sanottuna sotkemme kansallisaarrettamme! ä EU on mahdollisesti säätämässä direktiiviä, joka määrää jälkidesinfioinnin suoritettavaksi, mutta siihen voi mennä vuosia. Nyt käsi sydämelle: osaatko sanoa, mitä tapahtuu jätevedelle vedettyäsi vessan
Muutamassa vuosikymretkeilykohde. LAAJA jälkeen. Näin Saariloin paikanniselkä sisältää yhtä lailla suuren TUNTURISEUTU HOUKUTTELEE mellä tarkoitettiin Inarin ja Soosan Urho Kekkosen kansallisLUONNOLLAAN, KULTTUURILLAAN dankylän rajaseudulla vedenjapuistoa kuin suojelualueen länkajana kohoavaa tunturiseutua, sipuolelle jäävät Saariselän, KiiJA RETKEILYPALVELUILLAAN. kus 1950-luvulla. Saariselän tunturiseutua on alettu kutsua Urho Kekkosen kansallisMoni aloitteleva retkeilijä tekee seudulle ensimmäisen Lapinpuiston perustamisen jälkeen UKK-puistoksi tai vielä lyhemmin UKvaelluksensa ja palaa ihastuksensa tuntureille vuodesta toiseen yhä puistoksi. Saariselän nimeä käytettiin kukset kattavine retkeilyreitteiyksilöimään ensimmäisiä nelostien ja itärajan välisiä retkeilykarttoneen. Toisaalta erämaa houkutitselleen ennen laajaa tunturialuetta kuvanneen nimen. käypä Saariselän matkailukeskuksesta alkava Kulmakurun luontolaKaunispään juurelle nelostien varteen alkoi kehittyä matkailukestu kääntymässä Hammastunturin erämaa-alueenkin puolella. Samalla alueeseen lukeutuu myös Sompion luonnonpuisto, ja ja, jotka ilmestyivät 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Tuolli vuosisataa sitten. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
teksti ja kuvat Joel Ahola
Paluu Saariselän juurille
etkeilijät löysiSaariselästä puhuttaessa nivät Saariselän mellä kattaa mielellään saman SAARISELKÄ ON PALJON MUUTAKIN tunturit sotien alueen, jota se on kuvannut puoKUIN MATKAILUTAAJAMA. vella. Varsinaisen Saariselän matkailukaupungin suunLaajan käsitteen Saariselkä on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen nittelu ja kaavoittaminen alkoi 1970-luvulla. joka laajimmillaan käsitettynä lopään, Laanilan, Kakslauttasen jatkui kauas itänaapurin puolelja Tankavaaran matkailukesle. Mielekästä koettavaa riittää kaikille vauvasta vaariin ja retkei-
R
14
RETKI maaliskuu 2011. telee sankoin joukoin rinkkaa kantavia tai ahkiota vetäviä vaeltajia. Venäjään rajoittuva kansallispuiston laajin osa tunnetaan vieuudelleen. Saariselkä tarjoaa luontoelämyksiä sekä kesällä että tallä alkuperäistä nimeä kunnioittavana Saariselän erämaaosana. Seudun länsi- ja pohjoislaidalla voi tehdä päiväretkiä menessä yksinäinen retkeilykeskus kasvoi lomakaupungiksi omien luontoon ja kulttuurihistoriaan keskittyen
Poromiesten pystyttämien turvekotien raunioita voi edelleen löytää satavuotisten poroerotuspaikkojen liepeiltä. Sen hirsissä on säilynyt kaiverruksia 1830-luvulta. Talvella alueella huolletaan 250 kilometrin latuverkostoa. Elias Lönnrotin ja Matias Aleksanteri Castrénin kerrotaan yöpyneen kodassa jouluna 1841. Kiilopää tarjoaa päiväretkeilijälle jo erämaisia näkymiä: idässä kohoavien huippujen kutsua on vaikea vastustaa. Kaunispää on seudun suosituin näköalapaikka, koska matkailijat voivat poike-
RETKI maaliskuu 2011
15. Arkeologit ovat löytäneet lampien rannoilta kivikautisia asuinpaikkoja ja vanhojen peurahautojen rivistöt kertovat entisistä pyyntitavoista. Suomunköngäs ja Luttoköngäs näyttävät raivoisan virran voimat etenkin kevättulvien aikana. Veden riittävyys takaa poikkeuksellisen rehevän ja monipuolisen kasvillisuuden: Rakkakivikkoisten rinteiden ympäröimissä kuruissa kasvaa saniaisia. Tunturipurot putoavat paikoin pystysuorina vesiputouksina alas laaksoihin tarjoten upeita näkymiä erämaan taivaltajalle. Sompion luonnonpuistossa Pyhä-Nattasen ja Terävä-Nattasen huipuilla voi tutustua näköalojen lisäksi nattasten punaisesta graniitista muovautuneisiin tooreihin eli muurimaisiin kalliomuodostelmiin.
Saariselkä on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen retkeilykohde.
Keinoja ja reittejä
Nelostien tuntumassa levittäytyy parin sadan kilometrin laajuinen merkittyjen retkeilyreittien verkosto. Saariselän vanhin kulkukeino on vienyt talviset porokyydit eteläisiltä soilta Luirojärven kautta Maantiekuruun, jonka pohjoispäässä on seudun vanhimman säilyneen autiotuvan museoitu raunio. Paratiisin vastakohtaa voi hakea Pirunportin kivikoista. Sokosti kurkottaa seudun huipuista kaikkein korkeimmalle eli 718 metrin korkeudelle merenpinnasta. Erämaan keskeisille tuntureille taivallettuaan retkeilijän kannattaa käyttää päivä myös Paratiisikuruun ja Lumikuruun tutustumiseen. Porttikosken ja Kotakönkään kuohujen rannoilla voi tutkiskella tulvauomien jokihiidenkirnuja. Ruijanpolkuna tunnettu taival johdatti matkalaiset pilkoin ja kivipyykein merkitylle matkalle Sompiojärveltä kohti Laanilaa ja edelleen Ruijaan Jäämeren rannalle. Kesäinen kulkukeino kohti pohjoista sijoittuu kauas Maantiekurun talvireitin länsipuolelle. Näiden reittien itäpuolella levittäytyy laaja erämaa, josta puuttuvat opastetut taipaleet. Tuntureiden huiput ovat aina kiehtoneet kulkijoita. Katoksella suojattu jurttamainen majapaikka tunnetaan Helanderin kotana ja Suomujoen autiotupana. Raja-Joosepin kenttä on Saariselän parhaiten säilyneitä kulttuurikohteita.
ta sen huipulla autolla. Seudulla on kuljettu paljon aiemmin kuin turhankävelijät eli retkeilijät ottivat houkuttelevat vaellusmaastot omakseen. Se on monen vaeltajan tavoittelema kääntöpaikka, jossa poiketaan Kiilopäältä alkaneen viikon vaelluksen puolivälissä. Poluttomasta seudusta ei voida kuitenkaan puhua, sillä tuhansien askelten kuluttamat urat kulkevat jokilaaksoja mukaillen tuvalta toiselle. Pihlajat ja puistomaiset koivikot reunustavat kukkaniittyjä. Molemmat kurut varastoivat talvella suuret määrät lunta, jonka sulaminen kestää suven lopulle. Sompio-
Saariselkä on Suomen suosituin retkikohde, jossa liikutaan merkittyjen polkujen ulkopuolella.
lyä opettelevasta noviisista tuntureita vuosikymmeniä kolunneisiin konkareihin.
Lumoava luonto
Saariselän luonto tarjoaa uskomattoman kattauksen huikeita maisemia: jylhiä tuntureita paljakoineen ja rakkakivikkoineen, syviä jokilaaksoja vuolaine virtoineen ja leikkisine puroineen, veteliä soita ja välkehtiviä vesistöjä, vanhoja männiköitä, kynttiläkuusikoita ja sitkeitä tunturikoivikoita kaikkea, mitä taivaltaja voi matkoiltaan toivoa
Keväästä 1940 kesään 1941 Petsamon satama oli Suomen ja Ruotsin ainoa kuljetusyhteys ulkomaailmaan. Hän myi kaivoksensa vuonna 1906, ja samalla muodostettiin uusi yritys, Suomalais-
16
RETKI maaliskuu 2011. Ruijanpolku jäi osin tarpeettomaksi, kun kullankaivajat rakensivat tien Laanilaan vuonna 1902. Kuusi vuotta myöhemmin Johan Albert Piponius teki Luttojoelle kultavaltauksen. Työ tuotti tien Laanilaan sekä kymmenkunta kaivoskuilua, joista Luton ja Kaarle Kustaan kuilut yltävät yli 50 metrin syvyyteen. Amerikan kultakentillä kokemusta hankkinut Henry Kerkelä sai tiedon löydöksestä ja teki kaivosvaltauksen alueelle. Tällöin Saariselän Magneettimäki yritti hyydyttää 2 000 rekan huoltokuljetukset. Sensaatiomainen löytö oli ilmeisesti huijaus, mutta se synnytti vuonna 1902 Kerkelän Kaivososakeyhtiö Pohjolan. Kerkelä ei luopunut kuiluistaan yhtä helposti. Petsamon Liinahamarin sataman Jäämerentie tavoitti vuonna 1933. Vuonna 1901 otetuista Kerkelän malminäytteistä löydettiin uskomattomat määrät kultaa: analyysien mukaan tonnissa malmia oli kultaa parhaimmillaan peräti 289 grammaa. Kyrön kylään eli nykyiseen Ivaloon tie valmistui vuonna 1914. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
järven ja Laanilan väli on viitoitettu nykyisin retkeilypoluksi. Kerkelä sai kilpailijakseen Aktiebolaget Prospektorin, joka etsi kalliokultaa Saariselän ja Laanilan seuduilta vuoden 1904 toukokuulle rahojen loppumiseen asti. Valtion geologinen retkikunta löysi kalliokultaesiintymään viittaavan kvartsikallion Hangasojalta vuonna 1898. Tämän Saariselän ensimmäisen kultakohteen kahdeksasta rajapyykistä on säilynyt ihmeen kau-
palla puolet, vaikka valtaus sijoittuu Saariselän matkailukaupungin ja Kaunispään laskettelurinteen väliin. Vedenjakajalle kiipeävä tieosuus on suojeltu nykyisin museotienä.
Kullan kiilto silmissä
Konrad Wilhelm Planting löysi Saariselän kullan ensimmäiset merkit vuonna 1865. Historiallisen taipaleen verralta on yhä löydettävissä Kaptukaisen ja Kakslauttasen kruununtupien paikat sammaloituneine tulisijoineen
Tarinat kertovat Meänteisen kavahtaneen erämaan rauhan loppumista ja vaeltajamäärän kasvua niin, että hän rupesi uhkailemaan kulkijoita ja varastamaan heidän rinkoistaan rahaa ja ruokaa. Laanilan kultapolkuna tunnettu kahdeksan kilometrin retkitaival poikkeaa usealla kultakohteella.
Kairan yksinäiset
Museoitu Raja-Joosepin asuinkenttä on Saariselän parhaiten säilyneitä kulttuurihistoriallisia kohteita. Nykyisin Meänteisen kömmänän paikkaa vaalitaan museoalueena. Savinainen saapui Saariselälle vain 15-vuotiaana pöllimetsään tienestejä hankkimaan. kultalöydös ei vastannut hankkeeseen upotettuja varoja. Parkanolainen Josef Juhonpoika Sallila eli Raja-Jooseppi asettui Maria Matilda Lehikoisen kanssa Luttojoen törmälle vuonna
Autiot kolttakentät
Ennen toista maailmansotaa Petsamo oli kolttien asuinaluetta, mutta Suomi menetti sen sodassa Neuvostoliitolle. Piha oli aluksi metsäinen, mutta vähitellen raivattiin niittyä ja perunapeltoa. Suonikylän koltista Semenoffit ja Fofanoffit asettuivat Suomu- ja Luttojokien varsille
RETKI maaliskuu 2011
17. Matilda eli Tilta oli naimisissa toiselle miehelle, eikä hän mennyt koskaan Joosepin kanssa vihille. Suomujoen latvoilla on Meänteisen rakentama niliaitta.
Amerikkalainen Kaivosyhtiö Pohjola. Pihapiiriin kuuluu myös niliaitta, pahoin lahonnut ruuhi sekä parikymmentä linnunpönttöä. Törmälle nousi talo ja navetta. Rajavyöhykkeen takarajan uudelleen linjauksen ansiosta vierailu kentällä on ollut vapaata syksystä 2005 lähtien. Jooseppi ehti palata Luttojoen törmälle vielä sodan jälkeen ja todeta venäläisten vieneen lähes valmiin uuden kämpän hirret. Meänteistä pidettiin erakkona, mutta todellisuudessa hänen vieraanaan kävi satoja vaeltajia. Samaan ryhmään on nostettu Meänteiseksi kutsuttu Reijo Savinainen. Molemmat pakenivat ainakin osin menneisyyttään syrjäiselle rajaseudulle. Koltansaamea oleva nimitys tarkoittaa kotakentän haltijaa. Löysipä mies heidän joukostaan lopulta myös vaimon ja muutti pois erämaasta. Eivät kaikki hankkeet ole epäonnistuneet, sillä onhan Saariselältä löydetty kaksi Suomen suurinta kultahippua: Evert Kiviniemen 392,9 gramman löydös on vuodelta 1935. Hän vietti paljon aikaa Lankojärvellä vuosien 1951 ja 1970 välillä. Sivummalle rakennettiin kellari ja uunissa pirtin ja saunan välissä paistettiin leivät. Palamisen sijaan pitäisi puhua polttamisesta, sillä yksityiset kämpät haluttiin pois erämaasta. Muorravaarakanjoella lemmikkiahmoineen asustanut Aulis Nuotio antoi Savinaiselle nimen Meänteinen. Näin hän pääsi vankilaan lämmön ja valmiin ruuan ääreen kurjien savottojen sijaan. Meänteisen asuinkenttä Lankojärvellä jäi autioksi vuonna 1970. Raja-Jooseppi ja Tilta majoittuivat ensin poromiesten, Uula Vallen ja Arvid Pokan, rakentamaan metsäsaunaan. Raja-Joosepin kenttää hoidetaan museona ja kulttuurimaisemana. Kultakuumeen ensioireet voi vahvistaa parantumattomaksi sairaudeksi tutustumalla Tankavaaran kultakylään ja Kultamuseoon. Meänteinen oli saanut sakotkin luvattomasta rakentamisesta. 1915. Rantapenkasta voi erottaa kämpän sijainnin, ja laavumainen ulkovarasto on osin pystyssä. Yritys lopetettiin kannattamattomana jo seuraavana vuonna. Pihapiirissä pääsee tutustumaan savusaunaan, Joosepin ja Tiltan pirttiin, helmenpyytäjä Huhti-Heikin kämppään, navettaan, lampolaan, latoon, aittaan ja kellariin.
Laanilan kultapolku johdattaa päiväretkeilijän kullan kimmeltävään historiaan.
Raja-Joosepin kenttää hoidetaan museona.
Raja-Joosepista on tullut yksi Saariselän legendoista. Nuorukainen rakensi Lankojärven etelälaidan saarekkeeseen osin rinteeseen kaivetun kömmänän. Meänteinen on tunnustanut rikokset, vaikkei niitä ehkä tehnytkään. Saariselän kultakentät kokivat seuraavan suurhankkeen vuonna 1925, kun Oy Ivalojoki Ab kuivasi 200 metriä pitkän kanavan Saksalaiset pioneerit avulla Kuivakurun ja huuhtoi rakensivat SchutzwallTolosjoen rannassa kurusta kaipuolustusaseman kenttäteille näyttäviä vetun maa-aineksen. Parin kilon siltoja. Aleks Kiviniemi löysi Hangasojalta noin 400-grammaisen hipun jo vuonna 1910, mutta sormuskultien ottamisen jälkeen kultakimpale painaa nykyisin 385,4 grammaa. Rajamiehet palasivat partioretkeltään asuinkentän kautta 10.5.1946 ja löysivät Joosepin menehtyneenä pirtistään. Kämppä oli autiotupana, kunnes se paloi vuonna 1976. Tilta kuoli 8.4.1937, jonka jälkeen Raja-Jooseppi eleli yksin kentällään
Monipuoliseen nähtävyyteen kuuluvat myös pihaa kiertävä aita, niliaitta, maauuni, sauna, lammaspuura ja -aita, koirankoppi sekä maakellari. Semenoffien ja Fofanoffien talviasuinpaikkoja kutsutaan yhteisellä nimellä Luttojoen kolttakentiksi. Seudun vanhin yhä käytössä oleva tupa seisoo Rumakurun tuntumassa. runsas kymmenen kilometriä. Semenoffien kesäpaikkana kolttakenttä ehti olla vain vuoteen 1948. Molempia kolttakenttiä on vaalittu museoalueina 1980-luvulta lähtien.
Tunturitupia
Saariselän retkeilijöille tarjotaan kymmeniä autiotupia taukopaikoiksi. Rumakurun vanhaksi tuvaksi kutsuttu kullankaivajien
18
RETKI maaliskuu 2011. Rakennukset saivat lahota 1980-luvulle ennen kuin niitä alettiin kunnostaa. Monet rakennelmat jouduttiin pystyttämään kokonaan uudelleen.
Ensimmäisenä kolttakentälle pystytettiin turvekota, joka seisoo yhä pihapiirissä. Välimatkaa Luttojoen ja SuoKäyttämätön tukkitien lumiaura lahoaa mujoen kolttakentille kertyy Aurajängän laidalla. Oskarinkosken pihapiirissä on kaksi lukittua asuinpirttiä, savusauna, lammaskarsina, maauuni sekä kaksi kellarikuoppaa. Kotajärven pohjoislaidalle rakennettu Suomujoen kolttakenttä on nykyisen Suomen alueella parhaiten säilynyt kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus, joka on tehty vanhan Suonikylän rakennusperinteen mukaisesti. etsimessä
Saariselän kulttuurikohteet
vuonna 1946. Oskarinjärven länsirannan asuinpirtti ja pari ulkorakennusta ovat avoimia tutustumiskohteita. Sen naapurina on pirtti sekä teräväksi veistettyjen kantojen päälle rakennettu jalka-aitta. Oskarinjärvellä ja Oskarinkoskella on erilliset rakennuskokonaisuudet, joiden välimatka on vain 250 metriä. Koltat asutettiin pysyvästi Sevettijärvelle vuonna 1948, jonka jälkeen jokivarsien kolttakentät jäivät tyhjilleen. Pihapiirin takana metsässä on porolato eli liemu, johon porot pääsivät pakoon räkkää