Retki 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TAAKKATELINEET · KORJAUSVÄLINEPUSSI · MONIPUOLISET HIIHTOKESKUKSET HELMIKUU 2/2011 · 8 R E T K EILY · M AT K A IL U · VA R US T EE T Telemark-opissa Lumivyörypiippari Ylläksellä Ortovox 3+ Pikatesti esti LÄNNEN JÄTTILÄINEN PETRANPOLULLA UMPIHANGESSA HIIHTÄEN PERHERETKI RUOTSIN TUNTUREILLA BOLIVIAN SUOLA-AAVIKKO
Retken lukijakilpailun matkat · 2000 Annapurna · 2001 Amazonia · 2002 Sahara · 2003 Tahiti · 2004 Dakota · 2005 Santiago de Compostela · 2006 Skotlanti · 2007 Kanada · 2008 Islanti · 2009 Intia · 2010 Kenia · 2011 Borneo
Retki ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Suurimmat jättiläiset tunnetaan ulkomaita myöten, mutta monet pienet tarjoavat erinomaisia lähiliikuntapaikkoja. Vaatimattomammista paikoista voi myös löytää rauhaa ja hiljaisuutta. www.retkilehti.fi PÄ ÄTOIMIT TAJA 13. vuosikerta VIRALLINEN SEIKK AILIJA K ARTAT JULK AISIJA Outdoor Media Oy info@outdoormedia.fi ILMOITUSMY YNTI Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi TOIMITUSSIHTEERI Veikka Gustafsson VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola PIIRROKSET Tuukka Tams toimitussihteeri@retkilehti.fi TAIT TO Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Karoliina Lahti ISSN 1456-8837 Jenni Nilsson p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.fi TOIMITUS etunimi.sukunimi@retkilehti.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Tilaa RETKI ILMEST Y Y 10 KERTA A VUONNA 2011 PL 193, 15101 LAHTI toimitus@retkilehti.fi REPRO Jussi Ovaskainen Mikko Vesa Salla Virta K ANNEN KUVA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 44 Määräaikatilaus 10 numeroa 78 TIL A AJAPALVELU Tenhelp Oy, Kerava PAINO Mikko Nikkinen Saimaa Oy Scanweb Ab, Kouvola tilaajapalvelu@retkilehti.fi p. 044-733 0022 tito klo 916 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) kuva Ville Siekkinen helmikuu. 040-547 8844 jenni@outdoormedia.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 2/2011 etsimessä 1217 Hiihtokeskuksia joka makuun Joka puolelta maatamme löytyy hiihtokeskuksia. Niiden kirjo on valtava
TÄSSÄ NUMEROSSA aluksi 6 610 helmikuu 1929 20 23 Taipaleelta 8 Pääkirjoitus 10 Virallinen seikkailija Uutiset Repussa lumikenkäilijälle 24 Retkimessut Lontoossa 26 Kirjat 27 Retkeilijä Liisa Saarni 28 Tapahtumassa 29 Oma retki varusteet 3152 31 32 Pikatesti kolmen antennin piippari ari Uutuudet 34 Testissä kuivapuvut 46 Eräaskareita välinepussi 48 Varustekatsaus taakkatelineet 54 62 Petranpolun umpihangilla Ensimmäinen talviretki 68 Päiväretki loma kunnon kasvattajana 70 Telemarkia rinteiden ulkopuolella 74 Pohjola Åre lännen jättiläinen 80 Kaukomatka Bolivian valkoinen äärettömyys 86 Eväät retkeilijän energiantarve lopuksi 8890 88 90 Markkinapaikka Jokamiehen oikeus kuva Poppis Suomela retkellä 5387 kuva Salla Virta kuva Aksana Kurola
taipaleelta kuva Joel Ahola 6 RETKI helmikuu 2011
Erämaan katuvalot, kuutamo ja iltanuotio, loistavat valoa ja lämpöä talviselle taipaleelle. RETKI helmikuu 2011 7
On myös iankohtuullista odottaa, että markkinoilla olevat suojavälineet ovat asianmukaisesti testattuja. sEräs yrittäjä viittasi italialaiseen hallintokulttuuriin keskustellesä, samme tuoteturvallisuudesta. Kahvinkeitin taidettiin siirtää ruuanvalmistustiloista ruokalan puolelle. Kahvinkeitto loppuikin hetkeksi, kunnes järki voitti. Onko ajan henki uu. muuttunut niin, että omaa etua tavoitellessa yhteinen hyvä unohtuu. Lainsäädäntö on jokseenaatakin johdonmukaista ja ennustettavaa. alle Suomalainen yhteiskunta on kyennyt takaamaan yritystoiminnalle kseenpoikkeuksellisen vakaat toimintaedellytykset. Monille määräykset ovat olleet katkeraa kalkkia. n Mistä tällainen juopa toimijoiden välille on syntynyt. Tässä lehdessä julkaistavan kuivapukutestin yhteydessä saimme kuulla hyvin kärkeviä lausuntoja Suomen viranomaisten toiminnasta. Kalliiksihan se tuli. Ohjelmapalveluissa on käytettävä asianmukaisia suojavälineitä, vesille ei mennä ilman pelastusliivejä eikä pyörällä ajeta ilman kypärää. Näinkö mekin Suomessa haluaisimme toimittavan? "M Näinkö mekin Suomessa haluaisimme toimittavan? Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.fi 8 RETKI helmikuu 2011 kuva Mikaela Löfroth va Mikaela M la. Tämä olisi hyvä muistaa julkista hallintoa arvostellessa. Ihana Italia. Ulkoministeri Alexander Stubbin lähes yhtä kuuluisa vastine on: "Missä ongelma, siellä EU korjaamassa sitä." Vastakkainasettelu kuvaa hyvin suomalaisten suhtautumista ylikansalliseen sääntelyyn. Luonnossa toimivat yritykset ja järjestöt ovat myös kokeneet määräysten tiukentumisen. nJoustavuudesta me suomalaiset emme ole kuuluisia. Täällä ollaan kuulemma pikkutarkkoja, nokkavia, tietämättömiä ja haluttomia yhteistyöhön. Moni asia voisi ratketa yhteisat työssä toimijoiden välillä, jos asenteet ja keskustelukulttuuri olisivat kunnossa. Itsekin kimpaannuin, kun hygieniasäännösten tiukentumisen vuoksi kyläyhdistykset eivät enää saaneet keittää kahvia koulun keittiössä ilman palkattua henkilökuntaa. Koulutettua työvoimaa on saatavilla eikä mafia kolkuttele ovella. Järjestelmä on joustavuudessaan ainutlaatuinen. Olen kuullut useammalta yrittäjältä, kuinka direktiivit vievät leivän pöydästä ja toiminta muuttuu kannattamattomaksi. yt Retkeilijälle määräysten tiukentuminen on paikoitellen näkynyt a kohonneina hintoina, mutta silti palveluiden käyttäjät ovat lopulta voittajia. Toiset kokevat byrokratian lisääntyneen, vaikka samalla toiset ovat saaneet yhteisistä pelisäännöistä monenlaista hyötyä. Siellä hyväksyntä kuulemma heltiää, vaikka tuotetta ei edes näytettäisi viranomaiselle. Siinä viranomaisillakin lienee opettelemista. Voimme mennä ohjatulle retkelle turvallisin mielin, kun toiminnan turvallisuudelle on asetettu vähimmäisvaatimukset. PÄÄKIRJOITUS MIKKO HIETA Ihana Italia issä EU, siellä ongelma", lienee Timo Soinin kuuluisimpia sutkauksia. Oli kuulemma liian suuri terveysriski
Valaisin toimitetaan tyylikkäässä mustassa salkussa. M7R ladattava Tämä valaisin hyödyntää Smart Light Technology (SLT ) -valaisintekniikkaa. Maksimivaloteho 220 lumenia. Suositushinta: 99 Suositushinta: 134 Katso valaisinten valiosarja ja lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa Ledlenser.fi. Valaisimessa on erilaisia valo-ohjelmia, useita valotehoasetuksia ja innovatiivinen latausjärjestelmä. Valaisimessa on kaksi valotehoa sekä vilkkuvalo toiminto. Nopeasti säädettävä valokeila, 210 lumenia, tehokas Cree led ja innovatiivinen latausjärjestelmä. Led-valon ohjaus tapahtuu mikroprosessorin avulla. L A DAT TAVA A VA LOVOIM A A Led Lenser -mallisto on laajentunut edistyksellisillä uutuusvalaisimilla, jotka tarjoavat monipuolisia ominaisuuksia. Ja tietysti ladattavana! P5R [ P5R 117 5 mm | 80 g ] P5R 117 m 5R 117,5 17,5 [ M7R 156 mm | 200 g ] 156 0 Molempiin saatavana lisävarusteena autolaturi svh: 1990 P5R ladattava Taattua Led Lenser -laatua ladattavan uutuusvalaisimen muodossa
Muistan ytyä tilanteita, joissa isolle vuorelle kiivetessä on ollut pakko leiriytyä paikkaan, toissa, jossa on korkea lumivyöryriski. Minä pidän lumitöistä. Sisällä kahvipannu jo porisee. Mikäli emme vielä opi löytämään a lumesta iloa, niin toivokaamme, että saamme taas ensi talvena mahdollisuuden tämän asian oppimiseen. Lapion merkityksen opin, kun neensimmäisen kerran kaivoin lumivyöryssä tukkeutuneen tunnelin suun auki käsin. Luolassa eivät myöskään ulkopuourvalliset äänet häiritse nukkujan unta. Aamun hiljaisuudessa kolaamisen tuttua ääntä kuunnellen on hetki aikaa omille ajatuksille. Täreikä keätä on vain muistaa tehdä luolan kattoon pieni ilmastointireikä sekä ottaa lapio luolaan mukaan. isee. Sitä paitsi teltassa nukkumisesta ei tulisi muutenkaan a mitään, koska jokainen ulkopuolinen ääni alkaa pian kuulostaa lumivyöeet ryltä, ja se jos mikä karistaa väsyneenkin kiipeilijän unenrippeet pois. VIRALLINEN SEIKKAILIJA VEIKKA GUSTAFSSON Valkoinen ilo ja murhe unta, lunta ja lunta. Aikuisille lumi taas merkitsee usein rasitetta. Lähes poikkeuksetta sitä on satanut ainakin sen verran, että lumikolalle on töitä. Alkutalvesta kevyttä pakkaslunta ja viime aikoina raskaampaa suvilunta. Yleensä leireissä nukutaan teltoissa, mutta ä lumivyöryalttiissa paikoissa se voi olla hengenvaarallista. kä Himalajalla ollessani huomasin, että lumi voi olla turva sekä uhka. Ratkaisu tähän lumen tuomaan uhkaan löytyi lumesta. En pelkästään siksi, että se saa hikikarpalot kohoamaan ja on hyötyliikuntaa parhaimmillaan vaan myös siksi, että tuttua hommaa tehdessä, aamuhämärässä päivän pikkuhiljaa valjetessa, unihiekat saa karistettua silmäkulmista ja orientoiduttua uuteen päivään. Lapset ovat onnellisia valtavista lumikinoksista. Veikka Gustafsson veikka.gustafsson@retkilehti.fi L Lunta, lunta, lunta 10 RETKI helmikuu 2011 kuva Mikko Nikkinen. Joka-aamuinen jännitysnäytelmä on kurkistaa ulos, miten paljon sitä nyt on tullut. an Niin tai näin, asioilla on aina kaksi puolta. Kummin vain, kohta kevätauringon toimesta se häviää meitä ämään ilostuttamasta tai raivostuttamasta. Lunta on aina väärässä paikassa, väärään aikaan ja liikaa: auton päällä, talon katolla, kävelyteillä, parkkipaikoilla ja katujen varsilla. Heille lumi merkitsee peuhupaikkaa, pyllymäkeä, lumiukkoja ja -linnoja. Tämän aamun lumityöt on tehty. Siitä kertovat onnettomuustilastot. Luola on oikein tehtynä turvallinen, lämmin ja tilavakin riippuen kaivajien ahkeruudesta. Emme juurikaan mvoi vaikuttaa lumen määrään, mutta voimme päättää, koitamämeko ottaa siitä ilon irti vai päätyä vain tuskailemaan sen määeitä rää. Kaivoimme me lumeen lyhyen tunnelin ja sen päähän luolan, missä saimme nukopuokua ilman pelkoa lumivyörystä
Niitä suosivat yhtä on pitänyt pintansa yli Devoldlailla Villakerrastoja 150 vuotta: sen villavaatteita käytmyös tämän päivän suosivat myös monet tämän retkikunnat. päivän retkikunnat. Worn by Norwegians since 1853 V I L L A K E R R A S TOT www.devold.com | Suomessa: info@marinoutdoor.nu Foto: Fred JonnyTM. Ensimm. Ellsworth. Niitä suotivät nopeasti erittäinkäyttivät myös monet kuuluisuudet, sellaiset kuuluisuudet kuin kuten tutkimusmatkailijoina Fridtjof Nansen, Roald kunnostautuneet Fridtjof Amundsen, Lincoln Nansen, Roald Amundsen ja Lincoln Ellsworth. tuntureillavillavaatteista tuli villavaatteista Devold nopeasti erittäin tuli suosittuja. DEVOLD HISTORIA ® Devold on valmistanut villavaatteita Norjassa jo Devold on valmistanut vuodesta 1853. sääoloissa rannikoilla, Devoldin ja jää tiköillä. Tuotteiden villavaatteita Norjassa ensimmäisiä käyttäjiä vuodesta 1853. olivat kalastajat, työläiset äiset käyttäjämme olivat ja tutkimusmatkailijat, kalastajat, työläiset ja jotka joutuivat liikkumaan tutki musmatkailijat, jotka rannikoiden, tuntureiden ja jäätiköiden kovissa joutuivat liikkumaan kovissa sääoloissa
etsimessä hiihtokeskukset teksti ja kuvat Ville Siekkinen Hiihtokeskus jokaiselle POHJOISESSA SUOMESSA ON VALTAVA MÄÄRÄ HIIHTOKESKUKSIA. TUTTUJEN JÄTTIEN RINNALLA LUMILOMAA VARTEN ON HÄMMÄSTYTTÄVÄN PALJON VAIHTOEHTOJA. OSA ON PIENIÄ LIIKUNTAPAIKKOJA, MUTTA MONET OVAT TUNNETUIMPIEN RINNALLA TÄYSVERISIÄ KOHTEITA. 12 RETKI helmikuu 2011
Pienuus ja tuntematon nimi eivät kuitenkaan tarkoita vähäisempiä elämyksiä. Esimerkiksi noin tunnin ajomatkan päässä toisistaan olevat Ylläs, Levi, Pallas ja Olos myyvät useamman päivän lippuja, joilla voi laskea vapaasti kaikissa neljässä kohteessa. Mielikuvienkaan ei kannata antaa liiaksi ohjata omaa valintaa, sillä pienemmät paikat ovat usein selvästi edullisempia niin mökkivuokrien kuin hissilippujen osalta. Monet keskukset sijaitsevat kansallispuistojen välittömässä läheisyydessä ja osa jopa niiden sisällä. Olosuhteet haastavat, kun myrsky yllättää suurtunturin rinteiden ulkopuolella. Isojen etuna on kuitenkin monipuolisuus. Kaikkein pienimmät kohteet pohjoisessakin ovat enemmänkin lähiliikuntapaikkoja kuin todellisia lomanviettokeskuksia. Pienillä kävijämäärillä ei voida rakentaa kylpylöitä, moottorikelkkareittejä, lukuisia ravintoloita tai houkutella valtavaa määrää ohjelmapalveluyrittäjiä kehittämään viihdykettä matkailijoille. RETKI helmikuu 2011 13. Monet keskukset pärjäävät korkeuseroissa ja rinteiden pituudessa tunnetummille paikoille. Vuokatti on yölläkin tunnelmallinen. S kuva Vuokatin Aateli opivaa lomakohdetta etsivälle on tarjolla paljon talvisia vaihtoehtoja. Ne on kuitenkin hyvä pitää mielessä sopivina pysähtymispaikkoina pitkillä ajomatkoilla tai päiväkohteina kaupungissa piipahtaessa. Esimerkiksi Keminmaan Kalli on tällainen pieni paikka, jossa jäseniään voi edullisesti verrytellä. Toisilla alueilla keskukset ovat vähintään Lapin mittakaavassa lähellä toisiaan, joten niistä saa lomaviikkoon vaihtelua. Suurista keskuksista löytyy valtavasti majoitus-, rinne- ja latukapasiteettia, mutta monet pienemmät paikat voivat tarjota edullisempia ja uudenlaisia vaihtoehtoja. Pohjoisen keskuksissa on usein hyvät mahdollisuudet päästä helposti erinomaisiin luontokohteisiin. Isojen etuna on monipuolisuus. Parhaimmillaan samalla lipulla voi laskea useassa eri paikassa
Pienissä keskuksissa hissit ovat usein vain yhteen suuntaan, jolloin takapuolelle laskeva joutuu hiihtämään pitkiäkin matkoja. Palveluiden aukiololla on silti merkitystä myös talven jälkeen, ja osa keskuksista on aktiivisesti kehittänyt kesätoimintaa. Hiljaisuudesta nauttimiseen ei tarvita eräsuksia. Erityisesti sesonkien ulkopuolella on isoissa keskuksissa syytä olla tarkkana, ettei jää jumiin syrjäiseen rinteeseen hissin sulkeutuessa. Autiotuvat ovat käytössä ja tulentekopaikoilla on puuta, joten sekä päivä- että yöretkillä voi helposti katkaista lumiloman laskettelupäivät. Tuuli puhaltaa irtolumen pois ja muuttaa pinnan karkeaksi korpuksi, jonka laskeminen ei ole useimpien mielestä kovin mukavaa. Monista rinteistä voi valita helpommin tuulensuojaisen puolen. Moni pieni keskus on syntynyt 1980-luvun huumassa, ja matkan varrella maailma on muuttunut. Keskusvaraamoiden palveluilla ja mökkien saatavuudella on kesällä tärkeä merkitys vaeltajille ja muille matkailijoille. Alamäkiradat maastopyöräilijöille, kesäkelkkaradat ja monenlaiset muut palvelut koittavat pitää eloa keskuksissa ympäri vuoden. Toisaalta isot tunturit mahdollistavat hyvät rinteiden ulkopuoliset laskut. Talvikauden lopussa keskukset tuntuvat hiljenevän. Myös päivittäisissä aukioloissa on eroja. Levi ja Ylläs taas tarjoavat menoa nuorempaan makuun. Selvittämisen arvoisia vaihtoehtoja ovat valmiit matkapaketit, joihin saa sisällytettyä haluamiaan palveluita alkaen bussikyydeistä perille ja päätyen ohjelmapalveluihin tai täysihoitoon. Viikon patikointi on mukava lopettaa saunomiseen ja yöhön lakanoiden välissä ennen kotiin paluuta. Joukossa on kuitenkin harvinaisuuksia kuten Pallas, joka palvelee vain kaikkein kiivaimman hiihtokauden talvilomista pääsiäisen tienoille. Suomalaiset eivät totutusti halua ostaa kotimaan matkoja matkajärjestäjiltä vaan räätälöintiin käytetään mieluummin omaa aikaa. 14 RETKI helmikuu 2011 kuva Heini Aromaa. Eteläisemmät keskukset antavat valoisampia laskuja koko kauden, vaikka kaamos vaikuttaakin vain napapiirin pohjoispuolella. Sesonkien kirjo Hiihtokeskusten aukioloajat vaihtelevat runsaasti. Luonnon rauha, elämykset ja kokonaisuus ovat täysin erilaisia esimerkiksi Hetassa ja Suomulla. Sama hintojen vaihtelu koskee myös hissilippuja ja monia muita palveluita. Asiakkaiden huomioiminen näkyy paikkojen kunnossa, vuokrakalustossa ja mökkien iässä. Toinen haluaa ykkösluokan näyttävät tilat, kun toisessa paikassa korostetaan rauhaa ja mutkattomuutta. Kansallispuistoissa on hyvät reitit, paljon levähtämiseen sopivia paikkoja ja niistä on saatavilla hyvät kartat. Lumi sataa eri puolille tyypillisesti eri aikaan ja eri määrinä. Talvilomien huipussa sama mökki on arvoltaan helposti yli tuhat euroa viikolta, kun kesäkaudella neliöt saa muutamalla satasella. Retkeilyreiteille Retkeilijä nauttii hiihtokeskusten ympäristössä kiemurtelevista pitkän matkan reiteistä. Kalamiehille ja muille pohjoiseen suuntaaville palvelut ovat tervetulleita. Korkeimmat ja avonaisimmat tunturit ovat myös armottomasti tuulen pyyhkimiä. Aina laskettelu ei ole pääosassa. Esimerkiksi Pallas on tunnelmallinen ja jännittävä keidas kansallispuistossa. Niissä ratkaisee samalla tavalla sesonki mutta myös luonnonvalon ja valaistujen rinteiden määrä. Kun rinteitä on vielä joka suuntaan, takaisin hisseille pääsy on helpompaa. Esimerkiksi Saariselkä on todellinen murtomaahiihtäjän ja retkeilijän paikka, jonka ilta-aktiviteetit ovat selvästi vanhemmalle väelle suunnatut. etsimessä hiihtokeskukset Mihin on satsattu? Kun keskusta rakennetaan ja suunnitellaan, omistajat ottavat ympäristön mahdollisuudet huomioon ja kartoittavat minkälaisia asiakkaita kohteeseensa haluavat. Lomaltaan eri asioita haluavia asiakastyyppejä on valtavasti ja samoin eroavat keskukset. Toiset kilpailevat pitkillä kausilla, jotka parhaimmillaan ulottuvat lokakuusta kesäkuulle. Sen rinteillä voi tavata ihmisiä, jotka laskettelupäivän päätteeksi hiihtävät autiotuvalle yöksi. Keskusten läheltä löytyy tunnelmallisia laavuja retkikohteiksi. Itse tai ryhmässä Keskuksien kulkuyhteydet vaihtelevat. Lisäksi hiljaisella kaudella voi joutua kolkuttamaan montaa ovea ennen kuin tarvittava palvelu löytyy. Luonnon armoilla Pohjois-Suomen hiihtokeskukset levittäytyvät valtavan suurelle alueelle. Mökkien hinnat vaihtelevat valtavasti sesongin mukaan. Niinpä myös luonnonolot vaihtelevat paljon. Toisiin pääsee helposti lentämällä tai junan ja linja-auton yhdistelmällä, mutta monet paikat jäävät lähinnä omalla autolla kulkevien mahdollisuudeksi. Kansallispuistojen suojiin pääsee hiihtelemään useista kohteista, ja niihin höylätään koneella helposti hiihdettävät ladut. Pohjoisen suuret erämaat ja kansallispuistot paitsi tulevat monien keskusten lähelle, ne myös sulkevat toisia kokonaan sisäänsä. Tällöin kehnollakin kelillä voi laskuista nauttia enemmän. Samalla he tekevät isoja valintoja siinä mihin panostetaan
Mainoslauseiden joukossa on tietoa kohteeseen pääsemisestä ja palveluiden löytämisestä. Kuusamossa pääsee parhaimmillaan hiihtämään jo marraskuussa. Kauniit lopputalven päivät ovat parasta Lapin antia. Päivittäisissä aukioloissa on eroja. Parasta tietoa Omaa kohdetta haarukoidessa erittäin hyvää infoa saa suoraan keskuksilta. Isojen keskusten skibussit mahdollistavat vapaamman majoittumisen ilman autohuolia. Useimmiten linja-autot kuljettavat ilmaiseksi rinteille ja takaisin syrjäisemmillekin mökeille. LISÄTIETOA Suomen hiihtokeskusyhdistys: www.ski.fi RETKI helmikuu 2011 15. Hiihtokeskusten nettisivuille lisätäydennystä kannattaa hakea luontoon.fi-sivuilta, joilta saa tietoa retkeilijän kannalta olennaisista palveluita ja kohteista lähistöllä. Perinteiset ilmoita ilmaiseksi -lehdet ja netin keskustelupalstat ovat hyviä mutta työläämpiä keinoja asiallisen majoituksen löytämiseen. Metsähallituksen Villi Pohjola -palvelussa tarjotaan vaihtoehtoisesti rauhallisia ja syrjäisiä paikkoja. Mökkipaikkaa varten keskusten varaamot ovat hyviä, mutta hinnoittelu ei liiemmin tarjoa kilpailua. Nykyisin myös aktiivinen nettikeskustelu antaa ainakin paljon mielipiteitä kohteista, ja joukkoon eksyy muutama ihan arvokas tiedonmurunen. Monessa tapauksessa valmis paketti voisi kuitenkin taata edullisemman ja stressittömämmän tavan, kun moni piilokustannus ja unohtuva asia jäisivät vastaavan järjestäjän harteille
Kotimaassa melko tuntemattomaksi jäänyt kohde vetää talvisin väkeä muun muassa Isosta-Britanniasta. Hetassa on panostettu vahvasti murtomaahiihtoon ja retkeilyyn. Rinteitä on kohtuullisesti ja latupuoli on erinomainen. Nykyisellään kokonaisuus on pieni mutta erittäin hyvä. Sitä suorastaan jää odottamaan jännityksellä, milloin Urho Kekkonen marssii sisään anorakki yllään ja perässähiihtäjät seuranaan. Pallas on kokonaan kansallispuiston alueella, ja matkailutoimintojen laajentamisesta onkin väännetty pitkään peistä. etsimessä hiihtokeskukset Pohjoisen helmiä kuva Patrick Forsblom Hetta Enontekiö Rinteet: 7 Hissit: 3 Latukilometrit: 120 Korkeusero: 105 metriä Majoitus: hotelleja, mökkimajoitusta, Ounasvaara Rovaniemi Rinteet: 7 Hissit: 4 Latukilometrit: 100 Korkeusero: 140 metriä Majoitus: hotelleja, mökkipaikkoja ja Pallas Muonio Rinteet: 9 Hissit: 2 Latukilometrit: 250 Korkeusero: 340 metriä Majoitus: hotelli- ja asuntovaunu- täysihoidolla ja ilman Luontokohteet: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisosa, useita retkeilyreittejä Liikenneyhteydet: auto, linja-auto, lentäen Enontekiölle, junabussi Netti: www.hettahiihtomaa.fi Rovaniemen keskustan palvelut Luontokohteet: Napapiirin retkeilyalue, Kaihuavaara Liikenneyhteydet: henkilöauto, linja-auto, juna ja lentokone Netti: www.ounasvaara.fi H etta lienee Suomen tuorein hiihtokeskus, sillä se avattiin vasta kaksi vuotta sitten. Sekä palvelut että hyvät ladut ovat kansallispuistossa kohdallaan. Pyhäkuru on offareiden klassikko, jossa on laskettavaa lunta useimmiten vielä juhannuksena. Harvat rinteet ovat monipuolisia ja takamaastoihin pääsee helposti. Ympärillä aukeava erämaa takaa rauhoittavia hiihtoretkiä. H 16 RETKI helmikuu 2011. Tästä johtuen majoitus- ja ohjelmapalvelut ovat hyvin korkeatasoisia. Aika tuntuu pysähtyneen kokonaan. Keväthangilla voi sivakoida etelään päin aina Pallakselle ja Olokselle asti. unasvaara on melkeinpä kaupunkikeskus, sillä Rovaniemen keskustan kaikki palvelut ovat vain muutaman kilometrin päässä. Ilman omaa autoa olevalle Ounasvaara on eräs helpoimmin saavutettavia pohjoisen kohteita. Kokeneelle laskijalle Ounasvaara voi tuntua pieneltä, mutta murtomaahiihtoon on sekä helppoja että hyvin vaativia latuja. Alueen kilpailuhistoria näkyy paikkojen kunnossapidossa. O paikkoja, mökkejä kansallispuiston ulkopuolella Luontokohteet: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Liikenneyhteydet: henkilöauto, sesonkina linja-auto Netti: www.laplandhotels.com/FI/ lapin-kohteet/pallas.html irsisen hotellin ravintolassa istuessa huomaa Pallaksen todellisen tunnelman. Pikalomille joulupukkia katsomaan tulee väkeä lentokonekaupalla
Puiden suojassa lumi säilyy hyvin puuterimaisena, joten osaavalle laskijalle on varmaa riemua tiedossa. Keskusten välinen etäisyys on muutaman kilometrin verran, jolloin sekä majoitus- että rinnevaihtoehdot paranevat. Lähimpään kauppaan on viisitoista kilometriä, mutta ruokatavarat saa tilattua suoraan mökkiin. Rinteet ovat hauskasti kahden puolen isoa kurua, jolloin esimerkiksi auringon ja tuulten puolesta laskut on helppo optimoida. retkeilyalue, Syötteen kansallispuisto ja Syötteen virkistysmetsä Liikenneyhteydet: henkilöauto, linja-auto, junalla Ouluun Netti: www.isosyote.fi, www.syotekeskus.net S uomu on omanlaisensa erämaatunturi. Helsingistä Suomen eteläisimpinä tuntureina mainostettuun kohteeseen on 750 kilometriä. Molemmat kohteet ovat panostaneet paljon parkkeihin eli hyppimiseen ja temppujen harjoitteluun soveltuviin rinteisiin. Lumivarmuus alueella on hyvä. Suomulla onkin järjestetty metsälaskun Suomen mestaruuskilpailuja. Alueella on myös omaleimainen ja monipuolinen historia, johon liittyy niin maa- ja metsätalouden historiaa sekä hyvin säilynyttä luontoa. P udasjärven naapurusrinteet ovat mainio vaihtoehto lähempänä etelää. Saariselkä Inari Rinteet: 15 Hissit: 5 Latukilometrit: 200 Korkeusero: 240 metriä Majoitus: hotelleja, mökkejä, Suomu Kemijärvi Rinteet: 13 Hissit: 5 Latukilometrit: 70 Korkeusero: 240 metriä Majoitus: hotelli ja mökkimajoitusta Luontokohteet: Oulangan kansallispuis- Syötteet Pudasjärvi Rinteet: 8 + 15 Hissit: 5 + 10 Latukilometrit: 120 Korkeusero: 130 metriä ja 190 metriä Majoitus: hotelleja, mökkejä, asuntovaunualue Luontokohteet: UKK-puisto Liikenneyhteydet: henkilöauto, linja-auto, lentämällä Ivaloon tai Rovaniemelle, jonne myös junalla Netti: www.saariselka.fi asuntovaunualue Luontokohteet: Iso-Syötteen to, Posion Pentinmäki Liikenneyhteydet: henkilöauto, rautatieasemat Kemijärvellä ja Rovaniemellä, lentokentät Kuusamossa ja Rovaniemellä Netti: www.suomu.com S aariselkä on Lapin matkailun klassikko. Iso-Syötteellä on lisäksi metsäreittejä ja hoitamattomia rinteitä, joilla voi haastaa omia kykyjään. RETKI helmikuu 2011 17. Suomun vieressä on yhtä korkea Viimavaara, jolle saa järjestettyä itselleen kelkkakyydin huipulle. Siellä pysähtyvät niin automatkailijat kuin vaellukselle UKK:lle pyrkivät. Keskuksessa on monipuoliset palvelut sekä majoituksen, ruokailun että tekemisen puolesta. Oma hienoutensa ovat mahdollisuudet takamaastossa. Pitkälti liikematkailijoille ja aikuiselle väestölle profiloitunut alue on ennen muuta murtomaahiihtäjien suosikki, sillä latuverkko on laaja ja kansallispuiston palvelut ovat helposti käytettävissä
www.suunto.com/elementum. 18 RETKI helmikuu 2011. SUUNTO ELEMENTUM TERRA Modernin tutkimusmatkailijan kaupunkikello Suunto Elementum Sarja yksilöllisiä, Suomessa valmistettuja laatukelloja, jotka on suunniteltu opastamaan syvemmälle, korkeammalle ja pidemmälle. Jälleenmyynti: Valikoidut kello- ja kulta-alan liikkeet kautta maan
Viime vuosikymmeninä metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet. Teeri munii laakeaan maapesään toukokuun loppupuolella ja hautoo 610 kellertävää munaa RETKI helmikuu 2011 19. Naarasteeren selkein tuntomerkki on lovipäinen pyrstö. Teerien elinoloja ovat heikentäneet suo-ojitukset ja lisääntyneet pienpedot, mutta sekapuuston suosiminen auttaa lajia. Kevätauringon lämpö saa teerikukon hormonit hyrräämään. Teeren levinneisyys kattaa koko maan saaristoa myöten, mutta Tunturi-Lapin havainnot ovat satunnaisia. Se pulputtaa koivun latvasta yhä voimistuvalla äänellä ja hakeutuu tutulle lammen jäälle, pellolle tai suoaukealle kohtaamaan aamuyön tunteina seudun muut uroot, jolloin taistelu naaraiden suosiosta alkaa. Sen sijaan suurille vuosittaisille kannanvaihteluille ei ole saatu selitystä. Lyyrapyrstön kevätleikit teksti Mikko Lamminpää piirros Karoliina Lahti Pyörätuunari Hannu Ahosola hahmottelee seuraavaa teostaan. 20 uutiset Uudesta rulettihuussista halutaan kommentteja. 23 repussa Lumikenkäilijän varusteet. 24 messut Miehemme Lontoossa tutustui kevään tarjontaan. 26 kirjat Luontoelämyksiä ruokakirjassa ja pohdintaa ilmastonmuutoksesta. S 27 retkeilijä Liisa Saarni valmistaa käyttöesineitä kalannahasta. 28 tapahtumassa Lepakkovuosi alkoi. 29 oma retki Itärajalta Nallikarille. ydäntalven pakkaspäivinä hangesta löytää painaumia, joiden ympärillä näkyy suurehkon linnun siivenjälkiä. Untuvikot kuoriutuvat viimeistään juhannuksena. helmiku www.retkilehti.fi Ajassa 2 2029 nelisen viikkoa. Jäljet saattavat kertoa petolinnun myyräjahdista tai teeren (Tetrao tetrix) öisestä makuupaikasta. Muiden metsäkanalintujen tavoin se pakenee kireimpiä pakkasia lumihangen suojaan eli kieppiin. Naaras muistuttaa koppeloa eli naarasmetsoa mutta on sitä huomattavasti pienempi. Kukot pomppivat ja naputtelevat toisiaan siivillään ja nokallaan. Englanninkielisen nimen black grouse mukaisesti urosteeri on pääväritykseltään mustanpuhuva, ja sitä koristaa lyyranmuotoinen pyrstö. Poikaset oppivat lentämään parissa viikossa, mutta monet kohtaavat tiensä pään sitä ennen. Päivisin suuret parvet kerääntyvät aterioimaan peltoja reunustaviin koivuihin. Vahvin saa valita parittelukumppaninsa
Entä kun käymälän alusastia on täynnä. Retkeilykohteiden huoltoon käytettävät varat ovat kuitenkin yhä tiukemmassa, ja retkeilyrakenteiden ylläpidon henkilöstöresurssitkin ovat niukkenemassa. Suosituilla retkikohteilla käymälä on välttämätön myös ympäristön kannalta: sen ansiosta ylimääräisiä rehevöittäviä ravinteita ei leviä luontoon ja käyntikohteen ympäristökin pysyy siistimpänä. Roskaton retkeily tuot pois mitä maastoon vietkin on vaspiirros Antero Isola Pyörivä taso, jonka avulla voidaan vaihtaa tyhjä laatikko sisältä käsin täyttyneen tilalle. Liiteri Käymälä Kääntövipu Alusastia Virtsan imeytys Kuivikkeet tuullisille retkeilijöille tietysti jo itsestäänselvyys. Isola on kehitellyt kuivakäymälän, jonka alusastia on vaihdettavissa kevyesti ja käsiä likaamatta vain vivusta vääntäen. Retkeilysesonkien aikaan huussit täyttyvät hyvinkin nopeasti, ja tyhjentäminen vaatii aina huoltokäynnin paikan päälle. Toimiva kuivakäymälä on ekologinen, mutta se on aika ajoin tyhjennettävä. Entäpä jos sama homma hoituisikin siististi ja vaivattomasti. "Valistunut retkeilijä varmasti kantaisi kortensa kekoon ja vaihtaisi pöntön omatoimisesti, kunhan ohjeet ovat selkeät ja mekanismi siisti ja varmatoiminen", uskoo Pohjois-Lapin alueen puistomestari Leppäkangas. "Huussien tyhjennys tai alusastian vaihtaminen on yleensä suurin syy kesäaikaiseen huoltoliikenteeseen", muistuttaa Leppäkangas. "Silloin huoltoliikenteen kesäistä käymälärallia voitaisiin vähentää, ja huoltokustannuksia säästyisi tärkeämpiin kohteisiin." Uutta rulettikäymälää on tarkoitus kokeilla Utsjoelle suunnitteilla olevalla uudella retkeilyreitillä. Mielipiteesi "rulettikäymälä"-ideasta voit kertoa sähköpostilla: antero.isola@utsjoki.fi. teksti Tiina Riikonen 20 RETKI helmikuu 2011 kuva Heikki Riikonen. Mönkijä on luonnon kulumisen kannalta moottorikelkkaa paljon haitallisempi vaih- toehto. Olisitko itse valmis kääntämään kammesta kun käymälä täyttyy. Harva kulkija kuitenkaan haluaa itse tarttua lapion varteen ja tyhjentää käymälän. Polttopuut nuotiopaikoille, laavuille ja tuville kuljetetaan helpoiten moottorikelkoilla, ja samalla paluukuormassa tuodaan pois jätteitä. helmikuu uutiset koonnut Mikko Hieta RETKEILIJÄT HUUSSEJA TYHJENTÄMÄÄN? RETKEILIJÖILLE tulipaikan tai tuvan yhteydessä oleva hotelli helpotus on tarpeellinen mukavuustekijä. "Retkeilyalueilla pääosa kuljetuksia vaativista huoltotoimista tehdään talvisaikaan. Eräs mahdollisuus palveluvarustuksen turvaamiseen ja kesäaikaisen maastoliikenteen vähentämiseen olisi retkeilijöiden oma osallistuminen pienimuotoisiin ylläpitotoimiin retkeilykohteissa. Utsjoella retkeilyreitistöä suunnitteleva Antero Isola on ideanikkari, jolta reittihankkeen lisäksi syntyy muutakin uutta. Talvella lumi suojaa maastoa ja kasvillisuutta, mutta kesällä huoltotöissä joudutaan yleensä liikkumaan mönkijöillä", selvittää puistomestari Aimo Leppäkangas Metsähallituksesta. Kesäaikainen maastoliikenne myös häiritsee useamman retkeilijän luonnonrauhan kokemista kuin hiljaiseen talviaikaan kelkoilla tapahtuva huoltoliikenne. Metsähallituksen huollossa on jo pelkästään Lapin alueella 701 huussia