VKO 2021-01 683219-2010 5 VA R U ST E E T R E T K E T T I E D OT & TA I D OT Testissä lumikengät Hiihtovaellus kaamoksessa SUP-retki NUORTTIJOELLA ENSILUMEN AIKAAN PEAK LENIN huiputettiin suomalaisvoimin R ET K I 10 /2 20 NÄIN VUOLET KIEHISET LENTO Helsinki-JapaniHelsinki 3000 kg CO 2 e 700 kg CO 2 e 250 kg CO 2 e 250 kg CO 2 65 kg CO 2 0.01 kg CO 2 LENTO Helsinki-GeneveHelsinki LENTO Helsinki-RovaniemiHelsinki AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (1 henkilö) AUTO Helsinki-RovaniemiHelsinki (4 henkilöä) JUNA HelsinkiRovaniemi-Helsinki #pysynlähellä Viime ajat ovat vaatineet meiltä vastuullisuutta ja sitä, että pysymme lähellä. L äh te et : W W F G re en O ffi ce ilm as to la sk ur i ja A tm o sfa ir @protectourwintersfinland @protectourwintersfinland @POWFinland Talviretkeilyn ABC Kaakonkulman PARHAAT. Tutkimusten mukaan tärkein syy vaikkapa lentämisen vähentämiseen on monille se, että niin on kaverikin tehnyt. Suositaan siis jatkossakin lähimatkailua ja kuljetaan maata pitkin! K uv a: H ar ri Ta rv ain en , la sk ija : M iik ka H as t, p aik ka : R uk a. 10/2020?— 10,50 € Retki PAL. Esimerkin näyttäminen ei muuten ole mikään pikkujuttu
TALVIRETKEILYKURSSIT SEKÄ LUMIKENKÄJA HIIHTOVAELLUKSET. 03 871 460 www.ruskovilla.. Luomuvillasta Artjärvellä valmistetut fleecevaatteet lämmittävät läpi talven RETKILLE SUOMALAISTA Tehtaanmyymälä Kinnarintie 32, 16230 Artjärvi ma-pe 9-16, la 10-14 puh. Hinnat sisältävät 10 % arvonlisäveroa. Retken tilaajat voivat lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita Lehtiluukussa www.lehtiluukku.fi. Retki Retki 1/2021 Seuraava Retki-lehti ilmestyy 8.1.2021 Vuoden ensimmäisessä Retkessä kerromme, kuinka tärkeä turvavaruste teltta on talviretkillä. SISÄLLYS 10—2020 20 Talviretkeilyn ABC 58 Joulusaunaan melomalla 44 Hiihtovaellus kaamokseen. TILAA Retki-lehti ja saat tilaajalahjana Calazo-kustannuksen Nuotioruokaa-kirjan. MARKKINAPAIKKA ULKOILMA AKATEMIA ULKOILMA OUTDOOR ACADEMY KOE TÄNÄ TALVENA TALVIRETKEILYN RIEMU! MM. MEILTÄ SAAT VARUSTEET LAINAAN! RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI TILAA RETKEILYN JA VAELTAMISEN ERIKOISLEHTI 6 numeroa + Nuotioruokaa-kirja (arvo 25 €) Yhteensä 50 € Voit tilata lehden joko sähköpostilla tilaajapalvelustamme osoitteessa tilaajapalvelu@retkilehti.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5354
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Jenni Kurki-Suonio Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Eerikki Rundgren Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Olli Järvenkylä Ossi Määttä Merja Paakkanen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media tmi, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Poppis Suomela Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Vuonna 2021 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Tiedot & taidot 11 Rangerit neuvovat ja opastavat 12 Näin vuolet kiehisiä 16 Kaikki vinkit talviretkeilyyn 20 Retket 33 10 x Nuorttijoki SUP-laudalla 34 Kaamoshiihto kohti valoa 44 Peak Lenin haastaa kovakuntoisenkin 50 Vuoden pimein melontaretki 58 Kivaa & kaunista Kaakonkulmalla 62 Varusteet 67 Hanwag lisäsi villaa kenkiin 68 Fjällräven toppasi talvitakin villalla 68 Devoldin merinohame lämmittää 70 Testissä retkeilijän lumikengät 72 www.facebook.com/retkilehti Instagram: @retkilehti YouTube: Retki-lehti Outdoor Media Oy SISÄLLYS Tutustu näihin. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin
Tärkeää on kuitenkin myös se, että retkeilijä kokee olonsa turvalliseksi, kun hän lähtee syyslomalla vaeltamaan vaikkapa Urho Kekkosen kansallispuistoon. Se on myös tärkein metsästyskausi. Mitä värikkäämmin, sen parempi. Retkeilijän kuolema on järkyttänyt monia, erityisesti meitä, jotka Onnin tunsimme. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com. Siksi olisi syytä pohtia, pitäisikö metsästystä säädellä tiukemmin. Siellä hän sai surmansa metsästäjän vahingonlaukauksesta. Myös retkeilijät voivat tehdä enemmän oman turvallisuutensa eteen. Sen on yhä useampi suomalainen havainnut. Onni on myös mukana Nuorttijoen jutun kuvissa. Tarkoitus on selvittää, vaativatko retkeilijöiden määrän kasvu ja käyttömuotojen monipuolistuminen muutoksia ohjaukseen tai palveluihin, jotta turvallinen luonnossa liikkuminen voidaan taata. Syksy on erinomaista aikaa liikkua pohjoisen kansallispuistoissa. Se on myös herättänyt paljon keskustelua metsästyksen roolista kansallispuistoissa. Esimerkiksi niin, että syyslomien aikana ei kansallispuistoissa saisi metsästää. Retkellä oli mukana Onni Kojo, nuori eräopas, joka oli lähdössä heti seuraavana aamuna suppailun jälkeen maastopyöräilemään Urho Kekkosen kansallispuistoon, Savukoskelle. Monille on ollut yllätys, että pohjoisen puistoissa ylipäätään metsästetään. Vuodenajasta ja retkikohteesta riippumatta kannattaa pukeutua värikkäästi. Petri Laine Metsästys kansallispuistoissa PÄÄKIRJOITUS 6 RETKI joulukuu 2020 P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal. Ympäristöministeriö tilasi onnettomuuden jälkeen Metsähallituksen Luontopalveluilta selvityksen kansallispuistojen asiakasturvallisuudesta. Kerromme Onnin nimen hänen äitinsä luvalla. Metsästysonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia ja luonnossa liikkuminen on turvallista. Tässä lehdessä on Poppis Suomelan juttu SUP-retkestä Nuorttijoella
P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com. The Or iginals – Timeless classics DEVOLD X SIGRID devold.com P h o to : V eg ar d B re ie Stay tr ue to who you are, what you want and where you come from – stay or iginal
Urho Kekkosen kansallispuiston reittien solmukohta on Luirojärvi, missä kokeiltiin Luiro Guide -kämppäopastoimintaa ruskaviikoilla yhdessä Suomen Latu Kiilopään kanssa.. RETKI joulukuu 2020 6 KARTALLA Kartalla T E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä VAPAAEHTOISISTA KÄMPPÄOPPAISTA APUA RUUHKAAN. Metsähallitus etsii uusia keinoja vastatakseen kansallispuistojen kasvaneisiin kävijämääriin ja niiden tuomiin haasteisiin
Keskeisen sijainnin lisäksi Luirolle vaeltajia houkuttelee alueen korkein tunturi, yli seitsemänsadan metrin korkeuteen kurkottava Sokosti. ”Huomattiin, että miesten vessa on ihan täynnä. Yleensä retkeilijät siistivät itse paikat hyvin”, kämppäopas Korhonen antaa retkeilijöille positiivista palautetta. Reittivinkit ovat kuumaa tavaraa”, kertoo kämppäopas Renita Niemi. RETKI joulukuu 2020 7 KARTALLA KARTALLA I tä-Lapissa sijaitsevan Urho Kekkosen kansallispuiston keskellä sijaitsevaa Luirojärveä kutsutaan usein kansallispuiston helmeksi. Jälkimmäisellä viikolla vapaaehtoisina kämppäoppaina olivat Renita Niemi Helsingistä ja Hanna Korhonen Rovaniemeltä. ”Meidän tehtävä on katsella, että paikat pysyvät siistinä, sillä kävijämäärät ovat suuret ruskaviikoilla. Vapaaehtoistyön muodot myös monipuolistuvat tulevaisuudessa. Metsähallituksen oma väki ei ehdi kaikkialle, missä kysyntää neuvonnalle ja ohjaukselle olisi. Kämppäopastoiminnalle tilausta Pohjois-Lapin puistoalueen asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen kertoo, että muutamia vuosia aikaisemmin Metsähallituksessa huomattiin, että kuumimpina sesonkeina voisi olla hyvä, että maastossa olisi tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Pohdinnassa on esimerkiksi vapaaehtoisten tekemät huoltovaellukset Urho Kekkosen kansallispuistoon.. Suomen Ladun liikuntapalvelupäällikkö Mervi Savolainen kertoo, että vapaaehtoiset oli helppoa löytää. Kokeilusta kerättävä palaute ja yhteenveto käydään lävitse yhdessä Suomen Ladun kanssa loppuvuoden aikana. Ihan pelkkää kahvittelua ja tunturien huiputuksia ei vapaaehtoisen kämppäoppaankaan homma ole. Heillä molemmilla oli aikaisempaa kokemusta Suomen Ladun vapaaehtoisja opastoiminnasta. ”Pitäisi muistaa, että mitä tuot tänne sen kannat takaisin mennessäsi. Tämänvuotinen kämppäopastoiminta on kokeilu, minkä avulla selvitetään, onko tällaiselle toiminnalle tarvetta ja millaista sen tulisi jatkossa olla. Niin tyhjennettiin huussi ja vaihdettiin säiliö”, Hanna Korhonen kertoo riisuessaan suojahaalaria. Aika paljon kysytään myös varusteista ja reiteistä, mistä kukin on kulkenut. Matkaa kertyi reilu kaksikymmentä kilometriä suuntaansa. Retkeilijöiltä saadun alustavan palautteen perusteella toiminnalle näyttäisikin olevan tarvetta. Tarvetta tällaiselle olisi erityisesti vasta-alkajilla ja kokemattomilla retkeilijöillä. Myös retkietiketti ja roskaaminen ovat olleet keskusteluissa pinnalla Niemi kertoo. Käytetään polkuja ja yövytään siellä, missä se on sallittu. Vilkkaimmillaan on Luirojärven ympäristössä ollut samanaikaisesti yli 40 telttakuntaa. Ensimmäisen ja toisen viikon kämppäoppaat kohtasivat toisensa Maantiekurussa, missä kotimatkalle lähtevät kertoivat kokemuksistaan ja evästivät tulokkaita vuoronvaihdon merkeissä. Myös sauna tarkistetaan aamuisin ja tarvittaessa siistitään. Se on myös risteyskohta, missä eri puolilta puistoa lähtevät reitit risteävät. Keitellään kahvia ja jutellaan päivän kuulumisia. Kämppäoppaat majoittuivat Metsähallituksen huoltotuvassa Luirojärven rannalla. Esimerkiksi eilen käytiin Sokosti huiputtamassa ja sitä edellisenä päivänä poimittiin mustikoita ja kierrettiin lähialueita”, Hanna Korhonen kertoo Roskaaminen keskusteluttaa ”Luiroguidet tapaavat iltanuotiolla ihmisiä joka ilta kahden viikon ajan. Tosi rentoa hommaa tämä vapaaehtoishomma täällä. Ja tehdään tulet merkitylle tulipaikalle, muuten saa vapaasti nauttia ihanasta luonnosta”, Renita Niemi tiivistää luonnon omaa etikettiä. Kämppäopastoiminta on juuri sellainen vapaaehtoistoiminnan muoto, jossa haluamme olla mukana”, hän sanoo. Metsähallituksen Tuovisen mielestä kämppäopastoiminnasta voisi tulla pysyvä toimintamuoto. Jos aikoinaan kaikki tiet veivät Roomaan, niin syksyn ruskaviikkoina polut tuntuvat tuovan Luirolle. ”Koska meillä on vain aamulla ja illalla työtehtäviä, niin muuten on koko päivä aikaa nauttia tästä upeasta ruskasta ja luonnonrauhasta. ”Kiilopään tunturikeskuksen vapaaehtoistoimintaa uudistetaan parhaillaan. Kävellen kohteeseen Toiminnan luonteeseen luonnonsuojelualueella sopii sekin, että kämppäoppaat saapuivat Luirojärvelle kävellen Aittajärveltä
Marraskuussa hän esiintyi GoExpo Winter -messuilla ja kertoi vaelluksestaan Hangosta Kilpisjärvelle. 28,80 € Kansallispuistot – Bongarin opas Merkitse kirjaan omat retkesi, kulkemasi reitit ja parhaat nähtävyydet. Anna tähtiarviot puistoille ja bongaa puistojen harvinaiset lajit. Onni rakasti luontoa ja luonnossa liikkumista. T E KST I Petri Laine Onni Kojo (1990-2020) KARTALLA PO PP IS SU O M EL A. Toisin kuitenkin kävi. /tarjoukset Jatkuvia tarjouksia: -30 % -40 % -50 % -60 % KARTTAKAUPASTA NYT TARJOUSHINNOIN Kansallispuistot tutuiksi Suomi – Retkeilijän opas Kirja esittelee kaikki maamme 40 kansallispuistoa ja viisi valtion retkeilyaluetta. Keväällä 2019 hän valmistui Kiljavalta ja kesällä hän toteutti unelmansa ja käveli Suomen halki. Lausahdus kuvaa hyvin aurinkoista Onnia, johon itse tutustuin monilla messuilla, kun seisoimme Retken osastolla myymässä lehtitilauksia. Mukana on kiinnostavaa tietoa puistojen luonnosta ja historiasta sekä retkeilyreiteistä. Pyhällä oli helppo harrastaa lumilautailua, joka oli Onnin intohimo, ja myös tuleva talvi oli tarkoitus viettää Lapissa. Onni Kojo sai surmansa maastopyöräretkellä Urho Kekkosen kansallispuistossa 17.10., vain 30-vuotiaana. Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Seikkaile ihan naalina Espoon Nuuksioon on merkattu uusi lapsiperheille tarkoitettu luontoreitti. 15,20 € Suomen upeimmat luontokohteet 21,60 € Retkeilijän vuodenajat – Kohteet ja vinkit lähiluontoon 21,60 € Retkipaikka – Uudet seikkailut 23,20 € Metsäretki – Lasten kanssa luontoon 23,20 € Pohjoiskalotin kalapaikkaopas 27,20 € Sipoonkorpi luontokohdeopas 25,60 € Madeira retkeilyopas 21,60 € Suomen ennätykset -palapeli 13,60 € Ulkoilukartat, Topokartat ja Veneilykartat Saatavilla lähes 70 erilaista vedenkestävää karttaa! ”Onnista löytyy vain kuvia, joissa hän hymyilee”, kertoo Joel Ahola, joka opetti Onni Kojoa eräopaskoulutuksessa Kiljavan opistolla. Naalin seikkailulla ulkoilijat pääsevät seuraamaan naalin jättämiä vihjeitä ja tunnistamaan metsän eläimiä. Hän kuoli metsästäjän vahingonlaukaukseen. RETKI joulukuu 2020 8 KARTALLA N U U K S I O R E T K I L U K U Suomessa kerätään vuosittain 100 kg haahkanuntuvaa luksuspeittoihin. Kaksi kilometriä pitkä reitti lähtee Suomen luontokeskus Haltiasta. Alueesta oli tullut hänelle rakas ja kesäksi Onni sai töitä Uhriharjun uusien portaiden rakennusporukassa. Talveksi Onni suuntasi Pyhätunturiin, jossa hän työskenteli eräoppaana. Tutustu myös muihin aletuotteisiin: Karttakauppa
Mukana on kiinnostavaa tietoa puistojen luonnosta ja historiasta sekä retkeilyreiteistä. /tarjoukset Jatkuvia tarjouksia: -30 % -40 % -50 % -60 % KARTTAKAUPASTA NYT TARJOUSHINNOIN Kansallispuistot tutuiksi Suomi – Retkeilijän opas Kirja esittelee kaikki maamme 40 kansallispuistoa ja viisi valtion retkeilyaluetta. 28,80 € Kansallispuistot – Bongarin opas Merkitse kirjaan omat retkesi, kulkemasi reitit ja parhaat nähtävyydet. Anna tähtiarviot puistoille ja bongaa puistojen harvinaiset lajit. Tutustu myös muihin aletuotteisiin: Karttakauppa. RETKI joulukuu 2020 9 KARTALLA Tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 saakka. 15,20 € Suomen upeimmat luontokohteet 21,60 € Retkeilijän vuodenajat – Kohteet ja vinkit lähiluontoon 21,60 € Retkipaikka – Uudet seikkailut 23,20 € Metsäretki – Lasten kanssa luontoon 23,20 € Pohjoiskalotin kalapaikkaopas 27,20 € Sipoonkorpi luontokohdeopas 25,60 € Madeira retkeilyopas 21,60 € Suomen ennätykset -palapeli 13,60 € Ulkoilukartat, Topokartat ja Veneilykartat Saatavilla lähes 70 erilaista vedenkestävää karttaa!
Kirja kertoo norjalaisen stand up -koomikon yrityksestä valaistua retkeilyn saralla. Seikkailijan käsikirja, The Lost Book of Adventure, toimitus Teddy Keen, Kustannusosakeyhtiö Otava 2020 Kaiken A ja O Helvetillinen vaelluskirja kutkuttaa nauruhermoja, mutta saattaa se ärsyttääkin. Kutsu seikkailuun – Seikkailijan käsikirja Houkutteleva ulkoasu saa jokaisen seikkailevan nuoren, ja ehkä vähän vanhemmankin, tarttumaan opukseen. Niin ja Kontio vaeltaa vain ja ainoastaan kumisaappailla. Runoilija ja kirjailija Kontion teos ei ole perinteinen opaskirja karttoineen ja reitteineen. Alku rullaa, houkuttaa ja koukuttaa, kunnes ajaudutaan suvantoon – ja kyllä tarina siitäkin vielä etenee. Mutta ensi sijassa se on lukuelämys ja kurkistus vaeltajan mielenmaisemaan. Tekstin lukeminen on kuin stand-up-viihdettä. Kirja on tarinallinen matka kansallispuistoihin, joihin luontokaipuu Kontion vie. Kirjassa lähdetään liikkeelle lähimetsistä, ja edetään pyörällä ja vuorikiipeillen aina maailman ääriin. Kirjaan on myös lisätty osio valtion retkeilyalueista, kuten esimerkiksi Evosta. Se on myös tarina isänä olemisesta ja yhteyden löytämisestä omiin lapsiin. Kirja kertoo puistojen taustoja, antaa käytännön vinkkejä retkeilijöille ja opastaa tunnistamaan luonnosta löytyviä kasvija eläinmaailman ihmeitä. Kansallispuistojen kutsu, Tomi Kontio, Avain 2020 Kansallispuistot tutuiksi Pepe Forsberg ja Mikko Sorsa ovat aiemmin kirjoittaneet neljän kirjan sarjan kansallispuistoistamme. Helvetillinen vaelluskirja, Are Kalvo, Aula Co 2020 Kansallispuistot puhuvat runoilijalle Luirojärven saunan pehmeisiin löylyihin päättyi Tomi Kontion projekti vierailla kaikissa kansallispuistoissa. Kirjailija yrittää ymmärtää, mistä retkeilyssä on kysymys, tekemällä omakohtaisen ihmiskokeen. Hädän hetkellä vain mielikuvitus on rajana. Ihan varma ei voi olla, selviytyykö kaikista ideoista ehjänä, saati hengissä. Kirja on toimitettu tuntemattoman seikkailijan muistiinpanoista ja luonnoksista, mikä vain lisää teoksen arvoa ja mystistä tunnelmaa. Ainakin se antaa kuvan norjalaisesta retkeilykulttuurista. Tekstissä on teräviä havaintoja meidän retkeilijöiden totuuksista ja toimista, mutta myös faktaa ja pohdintaa. Sieltä tarina myös alkoi, kun Kontio joitakin vuosia aiemmin teki sinne ensimmäisen vaelluksensa. Nyt ne on koottu yksien kansien väliin päivitettynä versiona. Kirja ei ole kylmä faktapaketti, vaan siitä välittyy vahva tunnelma ja tekstit ovat osittain lähes runollisia. Ilkikurista kirjaa on syytä lukea pilke silmäkulmassa. Kirja tarjoaa kyllä myös vinkkejä patikointireissuille, hienoja maisemia sekä tarkkaa havainnointia eräreissuilta. Siinä on mielenkiintoisia ja innostavia vinkkejä. Kansallispuistot tutuiksi, Pepe Forsberg & Mikko Sorsa, Karttakeskus 2020. Ja on siinä joitakin varsin eriskummallisiakin ideoita, kuten muurahaisten käyttöä tikkeinä. Se aiheuttaa levottoman mielen, ja saa sormet syyhyämään seuraavaan retkeen. RETKI joulukuu 2020 10 KARTALLA K I R J A T KO O N N E E T Aksana Kurola & Petri Laine Sohvaretkeilyä joulunpyhiin Jouluna tosiseikkailijakin avaa kirjan ja vaihtaa makuualustan pehmeään sohvaan
Näin vuolen kiehisen, s. 16 NRO VINK IT TALV ISEL LE TAIP ALEE LLE ”. RETKI joulukuu 2020 11 tiedot & taidot 12 10 2020 VUOLE KIEHINEN PUUN LATVASTA TYVEÄ KOHDEN
12 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA R A N G E R I Leena Leppälä liikkui jalan ja pyörällä Urho Kekkosen kansallispuistossa kesäkuun alusta syyskuun loppuun.
Niemi kertoo, että kansallispuiston valvojan roolissa korostuu erityisesti neuvonta ja ohjaaminen. Repovedellä valvontaa maissa ja vesillä Metsähallitus ostaa Repoveden kansallispuiston valvonnan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Kari Niemi kannustaakin ihmisiä tulemaan rohkeasti heidän luokseen, jos on kysyttävää tai epäselvyyksiä. Kansallispuiston valvojan tunnistaa Metsähallituksen lippiksestä ja liivistä, missä on teksti ”valvoja”. Repoveden kansallispuiston valvojista toinen liikkuu enemmän maastossa jalan ja toinen operoi vesiltä. Vesiltä hahmottaa kerralla suurempia kokonaisuuksia ja siellä pääsee kontaktiin myös melojien kanssa. 13 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA S uomalaiset ovat tänä vuonna lähteneet luontoon. Kaunis retkikeli sai ihmiset joukolla liikkeelle ja pysäköintialue sekä läheiset tiet olivat täynnä autoja. Mikäli he. Luontomatkailuasiantuntija Kulha kertoo, että kevään yleisöryntäykseen vastattiin muun muassa lisäämällä opastavaa valvontaa ja neuvontaa kansallispuisT E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä Rangerit jalkautuvat kansallispuistoihin Kansallispuistojen käyntimäärät jatkavat huimaa kasvuaan. Repovedelläkään ei ole selvitty kasvaneista kävijämääristä ilman lieveilmiöitä. tossa. Kansallispuiston pääsisäänkäynti Lapinsalmi ruuhkautui ajoittain pahoin varsinkin viikonloppuisin. Luvut yllättivät positiivisesti myös alueen luontomatkailun kehittämishanketta vetävän Petri Kulhan. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Repoveden ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Toinen kansallispuiston valvojista on Kari Niemi, jolla on pitkä toimintahistoria alueella. Metsähallituksen tilastojen mukaan se tuplasi käyntimäärät edellisvuoteen verrattuna. Tämän lisäksi Repovedellä panostettiin vaihtoehtoisista sisääntuloväylistä tiedottamiseen ja julkisen liikenteen eli Repovesibussin kampanjointiin. Kävijöissä on mukana myös paljon ensikertalaisia ja vähemmän kokeneita retkeilijöitä. Kari Niemen mukaan suurin osa vesillä liikkujista osaa noudattaa alueen sääntöjä, mutta toisinaan valvoja on joutunut puuttumaan muun muassa vesiskoottereilla ajamiseen. ”Jättimäisen kasvun takana on todennäköisesti luontoinnostuksen lisäksi Repoveden kansallispuiston sijainti eteläisessä Suomessa sekä myös Lapinsalmen uusi silta, joka avattiin loppuvuonna 2019”, hän arvelee. Yksi eniten käyntikertoja kasvattaneista kansallispuistoista on varmastikin Kymenlaaksossa sijaitseva Repovesi. Heinäkuun loppuun mennessä kansallispuistoihin tehtiin lähes 2,5 miljoonaa käyntiä, missä on noin 20 prosentin kasvu edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Metsähallitus onkin lisännyt neuvontaa ja opastusta luontokeskusten ja verkon ohella myös maastossa. Retkeilijöiden neuvonnan ohessa valvojat purkavat muun muassa luvattomia nuotiopaikkoja
Ja se tarkoittaa sitä, että tarvitsemme sinne myös porukkaa, joka tarvittaessa katsoo heidän peräänsä”, Tuovinen sanoo. Jopa ihan lähireiteillä osa retkeilijöistä tarvitsi opastusta kartan ja kompassin avulla. Toiminnalla tavoitetaan myös niitä retkeilijöitä, jotka eivät käy opastuspisteessä tai asioi verkossa ennen kansallispuistoon tuloa”, Tuovinen toteaa. ”Toimenkuvani on erittäin monipuolinen ja olen myös aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jotta asiakasneuvontatyöni saavuttaisi isomman yleisön. Sen avulla pystyy päivän aikana tavoittamaan laajankin alueen ja mukana kulkee tarvittaessa myös infomateriaalia ja työkaluja pieniä huoltotöitä varten. ”Tänä kesänä saavutimme tavoitteen, että saadaan ihmiset luontoon. ”Ihan hyvässä sovussa on asiat selvitetty, että miten ne pitäisi mennä”, Leena Leppälä muistelee. Yksi Metsähallituksen Saariselällä sijaitsevan asiakaspalvelupisteen työntekijöistä on kesän alusta jalkautunut säännöllisesti kansallispuistoon tapaamaan asiakkaita. Tuovinen kuitenkin muistuttaa, että edelleen on retkeilijöidenkin kannettava vastuuta paikkojen kunnossa pysymisestä ja siisteydestä. 14 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA huomaavat alueella epäkohtia tai roskaamista, välittävät he niistä tiedon kansallispuiston huoltohenkilökunnalle. Eli sitä normaalia asiakaspalvelua, mitä myös asiakaspalvelupisteissä tehdään. Rangeri liikkuu sähköpyörällä Puistorangeri Leena Leppälä liikkuu mielellään jalan Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kokeilusta saatiin niin hyviä kokemuksia, että työmuotoa päätettiin laajentaa tänä vuonna kestämään koko sulan kauden ajan. Sometan pääsääntöisesti retkietiketistä, mutta myös muun muassa luontohavainnoista ja tapaamistani retkeilijöistä sekä Metsähallituksen erilaisista puistossa tehtävistä töistä.” Leena Leppälän mukaan asiakkaiden kohtaamiset maastossa ovat olleet positiivisia, sillä ihmiset ovat lomalla ja hyvällä fiiliksellä liikkeellä. Näin pystyttäisiin kattamaan laajempi alue kansallispuistosta ja saavuttamaan useampi retkeilijä. Jo silloin vahvistui käsitys, että maastoon tarvitaan lisää asiakaspalvelua ja neuvontaa. Kari Niemi kertoo, että kansallispuiston valvojan tehtävä on neuvoa ja ohjeistaa, eikä heillä ole sakotusoikeutta. Mikäli puhe ei tehoa, on heillä kuitenkin valmius kutsua paikalle erätarkastaja tai poliisi. Tuovisen mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa kokeiltiin liikkuvaa rangeritoimintaa lyhyesti jo kesällä 2018. Tällaisia ovat olleet muun muassa, että tehdään tulet väärään paikkaan, pyöräillään polkujen ulkopuolella tai koira on ollut irti. Luulammella Leena Leppälä opasti retkeilijän lähteelle täyttämään vesipulloa.. Muutamia kertoja rangeri Leppälä on törmännyt tilanteeseen, missä on tehty jotain sellaista mikä ei kansallispuistossa ole sallittua. Hänen mukaansa rangereiden toimenkuvaan voidaan sisällyttää myös paikkojen järjestelyä ja siistimistä sekä pieniä korjaustoimia. ”Aloitin kesäkuussa puistorangerina ja liikuin kansallispuistossa syyskuun loppuun asti. Sen lisäksi hän hyppää usein myös sähköavusteisen läskipyörän selkään. ”Rangerin työn tavoitteena on muun muassa kertoa alueesta ja reiteistä, tuoda esille roskatonta retkeilyä ja retkeilijöiden omaa vastuuta. Rangeripari liikkuisi puiston kauemmissa osissa työparina ja lähireitillä itsekseen. Urho Kekkosen kansallispuiston tavoitteena on, että jatkossa maastossa liikkuisi useampi rangeri. Leppälän näkemys ja kokemus on, että kyse on enemmän tietämättömyydestä kuin piittaamattomuudesta. Käytännössä se tarkoittaa, että olen liikkuva asiakasneuvoja maastossa ja samalla teen kevyitä huoltotöitä”, Leppälä kertoo. Epäkohdat, mitä rangeri Leppälä henkilökohtaisesR A N G E R I N työ on pääasiassa ohjausta ja neuvontaa. Asiakaspalvelua maastossa Myös Urho Kekkosen kansallispuistossa on panostettu maastossa näkymiseen ja asiakasneuvontaan kertoo Pohjois-Lapin puistoalueen asiakaspalvelupäällikkö Tarja Tuovinen Ivalosta
Retkietiketti löytyy osoitteesta www.luontoon.fi. Luulammella sijaitsee myös erämaakahvila, joka palvelee syksyllä retkeilijöitä ja kevättalvella hiihtäjiä. Kivikautiset muinaisjäännökset ovat herkästi vaurioituvan kunttakerroksen alla. Rangeri Leppälän mukaan pääsääntöisesti ihmiset toimivat vastuullisen retkeilyn periaatteiden mukaisesti, mutta aina on yksittäisiä tapauksia, jotka eivät osaa toimia luonnossa kestävästi. Leppälä kiinnittää kyltit Luulammen rannan ja reiR A N G E R I T tekevät maastossa tarvittaessa myös pienimuotoisia huoltotöitä.. Mukaan reppuunsa Leena Leppälä pakkaa puulevyille kiinnitettyjä kylttejä, joissa kerrotaan Luulammen ympäristössä sijaitsevasta muinaismuistoalueesta. Aidan väärällä puolelta näkyy maastopyörän renkaan jälkiä. ”Ehkä eniten on keskusteltu siitä, missä saa pyöräillä, sillä pyöräilyn suosio on kasvanut huimasti. Retkietiketti hallussa suurimmalla osalla Tällä kertaa puistorangerin suuntana on Luulampi, joka sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä Kiilopäällä sijaitsevasta Metsähallituksen tukikohdasta. Niiden avulla muistutetaan retkeilijöitä, että he välttäisivät alueella liikkumista. Matkalla kohteeseen Leppälä pysähtyy vaihtamaan kuulumisia vastaan tulevien retkeilijöiden kanssa. Retkeilyetiketin avulla Metsähallitus muistuttaa retkeilijöitä vastuullisesta retkeilystä. Luulammen ympäristö on yleisesti ottaen siisti, mutta toisaalla kansallispuistossa retkeilijöillä riittää petrattavaa. Retkietiketti sisältää ohjeistusta ja neuvoja luonnon kunnioittamisesta, liikkumisesta, leiriytymisestä, tulenteosta ja roskattomasta retkeilystä. Pyöräilijöitä on suhteessa paljon enemmän kuin aikaisemmin, eivätkä kaikki heistä selvitä, mitkä säännöt ovat kullakin puistoalueella. ti on kohdannut, ovat olleet lieviä. Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja ja täällä on paljon polkuja, niin silti pyöräillä saa vain merkityillä reiteillä”, hän huomauttaa. Heissä on reppuretkeilijöitä, pyöräilijöitä, perheitä ja koiran kanssa liikkeellä olevia. 15 RETKI joulukuu 2020 RANGERIT TOSITOIMISSA tin erottavaan aitaan. Alueella leiriytyminen, tulenteko ja pyöräily ei ole sallittua. Leppälä käy tapaamassa kahvilan yrittäjää ja kerää samalla vastaan tulevia roskia
Millaisesta puusta syntyy paras kiehinen. Aluksi voi olla helpompaa tehdä kiehisiä ohuista, parin sentin paksuisista pilkkeistä kuin suurista haloista.. Kiehinen on osa suomalaista eräperinnettä, jolla on käyttöarvoa myös nykyretkeilijälle. Kiehinen on erinomainen sytyke – välttämätönkin, ellei tuohta ei ole saatavilla. Kun puu vuollaan ohuiksi lastuiksi, saadaan happea enemmän palavan aineen ympärille. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I Maija Arosuo K U VAT Vesa Särkelä Tommi Harju-Autti Tommi Harju-Autti NÄIN VUOLEN NÄIN VUOLEN KIEHISEN KIEHISEN Tulentekijälle kiehisen vuoleminen on tarpeellinen taito. Lehtipuuta on vaikeampi vuolla, koska se on kovempaa, mutta onnistuu sekin. Mitä kuivempaa puu on, sitä helpompaa sitä on vuolla ja sen paremmin se syttyy. 16 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Kiehinen on erinomainen sytyke, jonka voi tehdä koska vaan ja mistä puusta tahansa. Maastossa kiehispuiksi käyvät maapuut ja tervaskannot, mieluiten irti maasta olevat. Kuusikin käy. Vuollessa aika kuluu pimeillä tuvilla joutuisasti. Niistä hakataan kirveellä noin 30 cm pitkä palanen. Siksi kiehinen syttyy helposti. Miksi kiehinen kannattaa opetella vuolemaan. Kiehisten tekeminen on myös rentouttavaa puuhaa. Parasta raaka-ainetta on suora ja oksaton mäntypuu, esimerkiksi kelo
TO M M I H arju -Autti on viettänyt pitkiä iltoja tuvilla vapaa-ajalla ja töissä. 17 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: TOMMI HARJU-AUTTI – Tommi Harju-Autti on kemijärveläinen rajavartija. Kiehisten tekeminen on tällöin ollut sopivaa puhdetyötä.. Tuvilla ollessaan hän haluaa aina jättää kunnon ”sytöt” valmiiksi seuraavalle tulijalle – joka saattaa tulla tupaan kylmissään. Tommi periyttää kiehistentekotaitoaan myös twittertilillään Mettämies. Puuja hirsitöitä harrastava erämies onkin vuollut elämässään tuhansia kiehisiä, joista on tullut ajan saatossa yhä hienompia. Töiden lisäksi Harju-Autti tulistelee hirvija kalareissuilla sekä kotikamiinoiden ja saunan pesissä
Vuole kiehinen puun latvasta tyveä kohden. Tällöin kiehinen palaa pitkään, antaa korkean lämmön ja ehtii kuivattaa hieman kosteitakin puita. Kiehinen on hyvä tehdä valmiiksi edellisenä iltana tai seuraavalle kulkijalle, niin se ehtii kuivua, jos puu on märkää. Aina kun käsitellään teräaseita, on hyvä olla varovainen. Näin se liukuu mukavasti. Siksi käytän puukkoa, jossa on hiiliteräksinen terä, joka on pehmeänä helppo teroittaa. Näin kiehkurat sytyttävät emopuun helposti. Pidä puuta maata vasten niin vuoleminen on kevyempää. Mitä riskitekijöitä kiehisen tekemiseen liittyy. Pilkkeet tulee pilkkoa niin, etteivät sormet jää väliin, eivätkä halot lennä kaverin päälle. Puukon pitää olla terävä ja kahvan käteen sopiva, ettei sitä tarvitse puristaa. Liu’uta puukkoa ja anna terän haukata vain kevyesti puuta. Teroitan puukon niin, että teräkulma on mahdollisimman loiva sama hamarasta terän suuhun asti. Millainen on hyvä kiehinen. Aseta puukon teräosa halkoa vasten lappeelleen ja paina kevyesti lapetta puuta vasten. Se on helpompi hallita, eikä vuoleminen rasita kättä. Hyvässä kiehisessä on paljon ohuita lastuja. Työnnä veistä kevyesti.. Näet sen katsomalla, kumpaan suuntaan puun syyt suurenevat halossa. Itse käytän puukkoa, jonka terä on alle kahdeksan senttiä. P I DÄ puukkoa pienessä kulmassa halkoon nähden, jottei terä uppoa puuhun. Terävä puukko on turvallisempi kuin tylsä: tällöin on helpompi vuolla oikeaoppisesti. 18 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Mitä välineitä tarvitsen. Jotkut irrottavat lastuviuhkan lopuksi emopuusta, mutta minä jätän ne yhteen. Vuoleminen tapahtuu itsestä poispäin. Ne voivat taipua eri suuntiin, jolloin pinta-alaa tulee enemmän. Näin saat ohuita lastuja. Mitä niksejä annat vuolemiseen. Jos puukossa on pitkä terä, vuolen sen tyviosalla. Klapin tai pilkkeen tekemiseen tarvitaan kirves ja vuolemiseen puukko. Hyvä kiehinen on myös kaunis, mutta perimmäinen tarkoitus on toki saada tuli syttymään
19 RETKI joulukuu 2020 KANTAPÄÄN KAUTTA Tommi Harju-Autin kiehisvinkit VA L I TS E H Y VÄ M AT E R I A A L I. Suora, kuiva, oksaton honka on paras kiehispuu. Käsittele puukkoa huolelle, varsinkin kun olet kaukana kairassa. M U I STA T U R VA L L I S U U S. P I DÄ O I K E A V U O LU K U L M A. Älä paina puukkoa liian syvälle puuhun. TO M M I Harju-Autin puukossa on lyhyt terä, jossa on loiva teräkulma.
Tässä jutussa käydään läpi talviretkeilyn perusteet, rohkaistaan aloittelijaa alkuun ja jaetaan vinkkejä. JA AK KO H IE KK A. 20 RETKI joulukuu 2020 TALVIRETKEILYN ABC T E KST I Jenni Kurki-Suonio Vinkit talviselle taipaleelle Kylmä, lumi ja jää voivat olla rajut retkiseuralaiset, mutta oikeilla varusteilla ja hyvin valmistautuneena kylmästäkin koettelemuksesta selviää