10/2019?— 9,80 € Retki Testissä talvikengät VINKIT Lumilla! RATSAILLA KAAMOKSEEN Vuorihiihtoa Jotunheimenissa VAELLUS MARTIMOAAVAN TYKKYLUMIEN KESKELLÄ Hiihdä tähtitaivaan alla LUISTELE JÄÄLLÄ TURVALLISESTI TULENTEON TAITO JUHA HURMEEN JUHA HURMEEN KORPITEATTERI KORPITEATTERI LOTTA HINTSA LOTTA HINTSA RAKASTAA VUORIA RAKASTAA VUORIA TEEMU JÄRVI TEEMU JÄRVI PIIRTÄÄ LUONTOA PIIRTÄÄ LUONTOA ERNO N VUOD EN VAEL LUS JATK UU
SISÄLLYS 10—2019 34 Ernon ensimmäiset kuukaudet 56 Mahtava Martimoaapa 52 Hevosen selässä kaamokseen
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Vuonna 2020 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Tiedot & taidot 13 Kantapään kautta 14 Teemu Järvi rakastaa metsää 18 Kurssin kautta retkiluistelemaan 22 Tulen loimussa 30 Retket 33 Varangista Lemmenjoelle 34 Pleunakämpän tarina 44 Jotunheimenin huipuilla 46 Hevosella arktiseen yöhön 52 Martimoaavan tykkylumet 56 Hiihtää tähtien alla 64 Varusteet 67 Fjällrävenin parka lämpiää villalla 68 Somaspulkka Lahdesta 70 Testissä retkeilijän talvikengät 72 www.facebook.com/retkilehti Twitter: retkilehti Instagram:retkilehti SISÄLLYS Tutustu näihin. Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Joel Ahola Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. p. Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.. ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Pauliina Toivanen Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Jenni Kurki-Suonio Mika Railo Erno Saukko Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Tenhelp Oy, Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.
Se tarkoittaa sitä, että tämä lehti ei todennäköisesti tule tilaajille marraskuun lopussa, kuten pitäisi. Tätä kirjoitettaessa ovat postilaiset vielä lakossa. Luonnossa ihmisen kohtaaminen on helppoa, siihen ei tarvita muuta kuin polku, jota pitkin tulee toinen ihminen. Olemme kaikki vaelluksilla tavanneet aika erilaisiakin ihmisiä. Siinä taas yksi hyvä syy lähteä retkelle. Ps. Toivon, että lehti kuitenkin täyttää tehtävänsä ja innoittaa teitä kaamoksenkin keskellä nauttimaan retkeilystä. Jotkut puhuvat enemmän, jotkut vähemmän. PÄÄKIRJOITUS RETKI joulukuu 2019 4. Yhteinen sävel löytyy helposti. Tässä numerossa on myös juttu Juha Hurmeesta, joka tuotti kuutena kesänä teatteriesityksen Lapin erämaissa ja Teemu Järvestä, joka on luontoaiheisiin erikoistunut taitelija. Moni asia sujuisi aika paljon helpommin, jos etsittäisiin yhteinen kiinnostuksen kohde erottavien asioiden sijaan. Olisi hienoa, jos tuo sama yhteinen sävel löytyisi myös arjen vaelluksilla kotona ja työpaikoilla. En itse ole kuitenkaan tavannut yhtään retkeilijää, joka ei haluaisi jutella taipaleestaan, olosuhteista, varusteista tai muusta retkeilyyn liittyvästä. Petri Laine Ihmisten vaelluksia He kaikki He kaikki viihtyisivät viihtyisivät tunturissa. Osa tykkää olla yksin, jotkut seurassa. H aastattelin tähän lehteen Lotta Hintsaa. Haastattelutilanne oli mukava, kuten aina, kun ihmiset juttelevat itselleen tärkeistä asioista. tunturissa. Pahoittelen sitä, mutta valitettavasti emme voi asialle mitään. Usein siihen riittää avoin mieli ja halu kohdata toinen ihminen. petri.laine@retkilehti.. Hintsan tapauksessa niitä olivat vuoret, luonto ja luonnossa liikkuminen. Juha Hurme on Finlandia-palkittu kulttuuri-ihminen, Järvi myy taidettaan omassa nettikaupassaan ja Hintsa on ollut julkisuudessa myös yksityiselämänsä ja parisuhteensa takia. Silti heille kaikille löytyy yksi yhteinen paikka. He ovat kaikki aika erilaisia ihmisiä, jotka ovat oman valinnan tai sattuman kautta päätyneet melko erilaisille elämänpoluille. He kaikki viihtyvät luonnossa ja etenkin tunturissa
Muuten ihminen ei kasva ja kehity” Lotta Hintsa. KARTALLA 6 RETKI joulukuu 2019 Kartalla ”Elämän ei kuulu olla helppoa ja kivutonta
NIMS PURJA, joka huiputti kaikki 14 kasitonnista reilussa kuudessa kuukaudessa.. S I T A A T T I “Uskon, että elämässä on kaikki mahdollista, jos olet päättäväinen ja positiivinen”. rman johtoportaalle. Veikka Gustafssonin mukaan siellä on talvisin ”pirun kylmä”. Kiipeäminen tapahtuu alppityyliin pienellä ryhmällä, ei osana isoa kaupallista retkikuntaa. Kipinä vuoriin syttyi Kilimanjarolla, jonka huipulle hän patikoi ilman ongelmia ja helposti. KARTALLA RETKI joulukuu 2019 7 L otta Hintsa ei ole ihan tyypillinen suomalainen vuorikiipeilijä. Vaikka Hintsa haluaa kiivetä kaikkien 14 kasitonnisen huipulle, ei pelkkä huipun saavuttaminen riitä, vaan tärkeää on tapa, jolla se saavutetaan. Huippujen lisäksi Hintsa haluaa voittaa itsensä. T E KST I Petri Laine K U VA Poppis Suomela Lotta tähtää korkealle Lotta tähtää korkealle Lotta Hintsa aikoo kiivetä omin voimin maailman kaikille kasitonnisille. ”Jos sattuu, niin kysyn itseltäni, kuoleeko kipuun tai voiko tästä tulla krooninen vamma. Itsensä haastaminen on tullut keskeiseksi asiaksi myös kiipeilyssä. Hintsa aloitti päämäärätietoisen vuorikiipeilyn vajaa neljä vuotta sitten. ”Elämän ei kuulu olla helppoa ja kivutonta. Siksi Hintsa ei käytä lisähappea ja haluaa kantaa itse omat varusteensa ylös. Amerikan korkeimman vuoren rinteillä Lotta Hintsa tapasi amerikkalaisen ammattilaiskiipeilijän Don Bowien, joka piti Hintsaa luonnonlahjakkuutena ja halusi auttaa häntä kiipeilyuralla. Seuraavana Hintsan listalla on toinen kasitonninen, Broad Peak, joka on talvella erityisen huonomaineinen. Kohti kasitonnisia Viime kesänä Hintsa suuntasi kohti ensimmäistä kasitonnista, Pakistanin Gasherbrum kakkosta. Hän ei vedä yksin autonrengasta perässään joulukuisella hiekkatiellä, ei kävele täyttömäen 400 porrasta edestakaisin eikä luennoi itsensä voittamisesta työeläke. ”Tunne siitä, että pääsee omien rajojen yli, on koukuttava.” Kipua hän on oppinut sietämään esimerkiksi Karhunkierroksella, jonka hän isänsä kanssa käveli 35 tunnissa, kun oli hieman kiire. Jos ei, niin jatkan menoa” hän kertoo. Sitten vuorossa oli Aconcagua, joka muutti kaiken. Sen sijaan hän treenaa Coloradossa ja Kaliforniassa ammattilaiskiipeilijän kanssa, poseeraa Instagram-kuvissa sponsorin alusvaatteissa ja osallistuu suosittuihin television viihdeohjelmiin. Vaikean talvikohteen valinta kertoo paljon Lotta Hintsasta. Olosuhteet olivat kuitenkin huonot, eikä huiputusyritystä tehty. Muuten ihminen ei kasva ja kehity” Hintsa kertoo Retki-lehdelle. Tarkoitus on myös löytää uusia, ennen kiipeämättömiä reittejä: ”Seikkailu on se kiipeilyn siisti juttu!” Vaikein asia Hintsalle vuorikiipeilyssä ei ole fyysinen rasitus vaan paikallaan olo: ”Perusleirissä on joskus vaikea kestää tylsyyttä ja oman pään kanssa olemista.” Kipinä vuoriin syttyi Kilimanjarolla, jonka huipulle hän patikoi ilman ongelmia ja helposti. Hän itse kertoo nauttivansa siitä, kun sattuu
V I N K I T Vinkki makuupussin lyhentämiseen. Linkki tutkimukseen löytyy Retken nettisivuilta. Jos makuupussin lyhentää hihnalla ulkopuolelta, syntyy jalkopäähän kylmäsilta eikä yöstä tule kovin mukava. Tilaa sähköinen lasku verkkopankistasi, ohjeet löytyvät paperilaskusta. Metsähallitus saa Lapin varausja vuokratuvista tuloa vuosittain keskimäärin noin Ota e-lasku käyttöön O L E T H A N huomannut, että Retki-lehden jatkotilauksen voi maksaa myös e-laskulla. Metsissä liikkujilla on mahdollisuus päästä kehittämään palvelua ja palautetta voi antaa palvelun pilottiversion kautta avoimesti kaikille. H A LUA M M E tietää, mitä mieltä olet lehdestämme. . Muista siis vastata Retken lukijatutkimukseen, niin osaamme tehdä vielä parempaa lehteä. Tykkäätkö. Näin jaloille tulee tuplaeriste. K U V A M et sä ha lli tu s 320 000 R E T K I L U K U e u ro a Sillä peitetään tupien kulut. KARTALLA 8 RETKI joulukuu 2019 Kerro mitä tiedät! R E T K I KO M PAS S I on Metsähallituksen uusi sosiaalinen karttapalvelu, jossa käyttäjät pääsevät jakamaan luontoelämyksiään ja käyttäjäkokemuksiaan valtion retkeilyalueilta. Karttapalvelua testikäytetään Ruunaan ja Evon retkeilyalueilla joulukuun 10. Palvelu löytyy osoitteesta: www.retkikompassi.. J O S sinulla on liian iso makuupussi, se kannattaa lyhentää niin, että käännät jalkopään sisälle pussiin ja kiristät sen irtohihnalla sisäpuolelta. päivään saakka
Suomalainen metsäkylpy. K I R J A T RETKI joulukuu 2019 9 KARTALLA Sumujen silta R E P OV E D E N Lapinsalmen uusi silta on avattu. Erityisesti kohdat Metsähallituksen roolista maaja hakkuukiistoissa ovat kiinnostavia. Sillalla ei ole käyttörajoituksia: ”Siltaa voi kävellä samanaikaisesti molempiin suuntiin, mikä poistaa vanhalla sillalla esiintyneet retkeilijäruuhkat. Luettavaa talvi-iltoihin Luettavaa talvi-iltoihin S E I TS E M Ä N V E L J E KS E N vaellusreitti on 90 kilometrin pituinen patikkareitti Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle. Vastatuuleen. Tekstit ja kuvat tuotettiin talkootyönä. Idän ihmeet KANSALLISPUISTOT tutuiksi -kirjasarjan neljäs ja viimeinen osa kertoo Itä-Suomen kohteista. Marko Leppänen & Adela Pajunen. Gummerus 2019. Teräsrakenteinen pylonisilta on 55 metriä pitkä ja nousee 12 metrin korkeuteen Kapiaveden ylle. Kansallispuistot tutuiksi, retkeilijän opas. Kukka Ranta & Jaana Kanninen. Kirja on selkeä ja täsmällinen opas, joka pyrkii tekijöidensä sanoin innostamaan ihmisiä tutkimusmatkalle kotimaamme metsiin ja vesistöjen äärelle. Ihan täysin ei idässä olla, vaan mukana on myös Leivonmäki Keski-Suomessa. Reitin pohjoispuolisko sai lokakuussa mobiiliopastuksen, joka esittelee alueen luontoa, historiaa, henkilöitä ja tapahtumia. Saamen kansa L A P I S SA viihtyvä retkeilijä törmää varmuudella saamelaiseen kulttuuriin, ainakin karttanimistössä. Älypuhelimissa toimiva opastus on toteutettu suomalaisella Citynomadi-sovelluksella ProAgrian hankkimalla rahoituksella. Pepe Forsberg & Mikko Sorsa. Mitä kaikkea tuohon hyväntunteeseen sisältyy, mistä se johtuu ja mihin kaikkeen se voi auttaa, sitä selvitetään Suomalainen metsäkylpy -kirjassa. Samalla varauduttaan Repoveden kansallispuiston koko ajan nouseviin käyntimääriin”, kertoo puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta. Sillan avaaminen mahdollistaa talviretkeilyn kehittämisen Lapinsalmen suunnalla. Reittiä voi kulkea päivittäisenä kävelylenkkinä, edetä pätkä kerrallaan kylästä kylään tai viettää sillä jopa viikon. Saamelaisuuteen kannattaa perehtyä syvemminkin, vaikka se ei aina olekaan niin kivaa luettavaa. Kirjan tekijät elävät kuten kirjoittavat, joten kirjan viestit, immuniteetin vahvistaminen, stressin hallinta ja toiveikkuuden säilyttäminen, kerrotaan persoonallisesti ja elävästi. Vastatuuleen-kirjan teemana on saamelaisten pakkosuomalaistaminen sekä maiden menettäminen. Taival tarjoaa mielenkiintoisia oppimishetkiä myös sen varrella oleville kouluille ja päiväkodeille. Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Karttakeskus 2019. Kustantamo S&S 2019. Mobiiliopas Seitsemään veljekseen. Itäisin kohde on vain 6 neliökilometrin Petkeljärvi, joka lienee monelle melko tuntematon kansallispuisto. Taival kulkee Aleksis Kiveen ja Seitsemään veljekseen liittyvien kohteiden kautta niin metsäluonnossa kuin asutuksen lomassa. Metsään kylpemään M E TSÄS SÄ käveleminen sateen jälkeen tuntuu hyvältä, senhän me tiedämme
10 RETKI joulukuu 2019 ETSIN: ERÄMIEHEN PUSKATEATTERIA O n aikainen aamu Murhahaaran autiotuvalla, aurinko lymyää vielä kynttiläkuusirivin takana. Viisitoistahenkinen seurue esitti Tuntsan erämaassa kolme Paulaharjun novellia: Vantus meren rannalla, Suongil-oopperan sekä Niilas Saaran kiroissa. Novellit ovat Paulaharjun kokoelmasta Tunturien yöpuolta. Päivän parasta aikaa”, Hurme selittää. Kirjailijana Paulaharjua ei ole koskaan arvostettu. ”Tykkään nousta aikaisin tekemään töitä, silloin on rauhallista. ”Paulaharju on oman lajinsa ainoa edustaja Suomessa, ainutlaatuista tavaraa. Esitykset olivat kaikki ilmaisia eivätkä näyttelijät saaneet niistä palkkaa. Mustapää oli ainoa, joka näki Paulaharjun merkityksen hänen omana aikanaan”, Hurme sanoo. TEKST I JA KUVAT Mika Railo Teatteria Teatteria tunturissa tunturissa Taiga kaikaa lauluista ja luonnonäänistä, kun teatteriryhmä esittää Samuli Paulaharjun novelleista koottua näytelmää lappilaisen suon reunalla. Erämaateatteria on esitetty aikaisempina kesinä Pallastunturilla, Kevolla, Lemmenjoella, Näätämössä ja Haltilla. Mennyt kesä oli Operaatio Paulaharjun kuudes ja viimeinen. Kyse ei ole puskafarssista, vaikka sitä erämaassa esitetäänkin. Autiotupaa ympäröivälle jängälle on noussut pieni telttakylä. Myös näyttelijöiden teltat pilkistävät kuusten välistä. Ollaan Tuntsan erämaassa Savukoskella. Ajatus kaukana kaikesta, keskellä erämaata esitettävästä teatterista voi äkkiseltään tuntua pähkähullulta, mutta Hurme ei koskaan epäillyt, etteikö yleisö löytäisi paikalle. Jokaisella kerralla esitykseen poimittiin paikkaan tavalla tai toisella sopivia novelleja, esimerkiksi Lemmenjoella esitettiin Rikkaan Hannan aarre, jonka tapahtumat sijoittuvat samoille seuduilla. Alun perin rahoituksen piti riittää viideksi kesäksi, mutta penniä venyttämällä saatiin vielä kuudeskin kesä aikaiseksi. Toinen aamuvirkku, näyttelijä Ossi Nurmela liittyy piiriin. ”Aluksi ajattelin, olisi hyvä, jos saisimme 50 katsojaa. Runoilija P. ”Tämä on meille tällainen kesäloman jatke”, Hurme nauraa. Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme istuu nuotiopaikalla ja tekee muistiinpanoja tulen lämmössä. Operaatio, jonka motto on: ”Ilmaista taidetta kaikelle kansalle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”, toteutettiin Koneen säätiön ja Kulttuurirahaston apurahoilla. Erämaassa on vielä hiljaista. Edellisen illan teatteriesityksen yleisö on jäänyt yöksi. Suon laidalla Hurme lisää puita nuotioon. Heti ensimmäisenä kesänä tuli 300! On ollut hienoa tehdä JU H A H U R M E hoiti esityksissä kertojan roolin.
Hurme itse hoiti esityksissä kertojan ja säestäjän roolin. Ajatus tehdä teatteria Paulaharjun novelleista syntyi sekin jo yli 20 vuotta sitten, kun Hurme vieraili Rovaniemen teatterissa. Paulaharju kulki laajasti pohjoisessa ja keräsi Lapin asukkaiden kokemuksia ja uskomuksia. Yksi ensimmäisistä produktioista oli Jumalan teatterissa kunnostautuneen Jari Halmeen kanssa tehty ulkoilmakiertue. Pahimmillaan he kiusaavat toisiaan vielä haudan takaakin. Makeilematon kuva todellisuudesta Idean Paulaharjun viemisestä erämaahan Hurme sai pitkän pähkäilyn jälkeen. Lopulta aloittaessani Hailuodon teatterifestivaalin johdossa keksin idean viedä näytelmät erämaahan.” Tunturien yöpuolta -kokoelman novellit ovat poikkeus Paulaharjun laajassa tuotannossa: ainoa kaunokirjallinen teos. Yhteen Juha Hurmeen mukavimmista muistoista liittyy paikallinen poromies, joka osui paikalle Kevolla harjoitusten aikana ja jäi katsomaan esitystä. Illuusion loivat näyttelijöiden merilintuja matkivat rääkäisyt tai tuulen ulvonta. Hän kertoi olleensa edellisen kerran teatterissa vuonna 1968. 11 RETKI joulukuu 2019 ETSIN: ERÄMIEHEN PUSKATEATTERIA esityksiä, joissa ei ole mitään katsojaodotuksia. ANT TI LAUKKARISEN esittämä Songil, kylän suurin noita ja metsämies, saa tuta yhteisön kateuden.. ”Paulaharjun novellit ovat sanataiteen merkkiteos, hän on aivan oman lajinsa ainoa edustaja. Välillä he muodostivat soutuveneen, jolla Krikan Sammu souteli saitatorkoa vuonolla, sitten taas Songilia pilkkaavan kyläkokouksen. Luonto ympärillä on vaarallinen ja pahimmillaan petollinen ja oman yhteisön jäsenten kateus ja ahneus käsinkosketeltavaa. Muutenkin lavastus oli äärimmäisen niukkaa: suon ja muutaman kitukasvuisen koivun lisäksi ryhmällä ei ollut käytettävissään muita lavasteita kuin toisensa. Tuntsassa näyttämönä toimi pieni tasanne saraa kasvavan suon laidalla. Se on hieno esteettinen valinta. 15 vuotta mietin, miten ne kannattaisi tehdä. ”Aivan viime hetkellä”, kuvaa Hurme työn tärkeyttä. Kirjoitettiin omia juttuja, jotka olivat aluksi pelkkää mölinää”, Hurme nauraa. Hän luki novellien kertovat osuudet kuusen takana piileskellen ja puhalteli huuliharpulla taustat lauluesityksille. Muu tuotanto on vaikeasti luokiteltavaa, kansatieteellisen tutkimuksen ja epiikan välimaastoon asettuvaa kertovaa kirjallisuutta. ” Erämaa on houkutellut paikalle myös yleisöä, joka ei välttämättä eksy taajamien kulttuurikeskuksiin. Paulaharjun näkemys lappilaisista yhteisöistä on Hurmeen mielestä ”makeilematon”. Hän on esittänyt teatteria ulkona koko uransa aikana. ”Meillä oli kova halu päästä ulos ja takapihoille tekemään teatteria. Välillä suo sai esittää Jäämeren selkää, sitten tunturilakeutta. Suongil, yhteisön taitavin metsästäjä ja noita, joutuu Luonto ympärillä on vaarallinen ja pahimmillaan petollinen ja oman yhteisön jäsenten kateus ja ahneus käsinkosketeltavaa
”Paulaharju ei silottele, mutta toisaalta ei paisuttele. Pohjoinen maailmankuva seitoineen perustuu harhaiseen käsitykseen todellisuudesta, mutta toisaalta siinä on valtavasti myös toimivaa tietoa. Raija Hentamannin retkeilyoppaat: ”Hentmann on tehnyt suuren työn kartoittaessaan lähiluontokohteita Etelä-Suomessa”. Ihmiset ovat eläneet täällä äärimmäisissä olosuhteissa.” Ryhmän etelästä kotoisin olevat näyttelijät pyrkivät lähestymään vierasta kulttuuria kunnioituksella. K I RJA I L I JA , ohjaaja Juha Hurme ja näyttelijä Ossi Nurmela heräilevät uuteen päivään nuotion lämmössä.. Järvisen tuotanto ”Järvinen on suomalaisen eräkirjallisuuden isä. Värikkäästä kielenkäytöstä tunnettu Hurme ei sanoja kaunistele, kun puheeksi nousee suomalainen tapa käsitellä metsiä. luonnon kannalta. Aikanaan häntä ei ymmärretty, vaikka teokset ovat huikeita.” Jack Londonin novellit: ”Novellit ovat tosi eteviä ja vastaavat meidän olosuhteita” . Epätoivoinen mies päätyy soutamaan koskeen. Sellaisessa metsässä on myös hyvä olla.” Hurme on koulutukseltaan biologi, mutta kertoo olevansa ”huono sellainen, koska ei ole koskaan oppinut tunnistamaan lajeja.” Erämiehenä hän on ”en taitava, mutta kova”. A.E. Ei suurta kirjallisuutta, mutta hauskoja” . Seitsemän veljestä: ”Kivellä on hyvä tatsi, Paulaharjulla oli se aina mukana” . Hänen arvionsa Metsähallituksen hakkuista ja kiintiöiden kasvattamisesta on suorasukainen: ”Saatanan tyhmää!” ”Ymmärrän kyllä, että metsiä pitää voida hakata, mutta 50 vuotta on jo tiedetty, että avohakkuut ovat katastro. 2014 hän julkaisi omiin kokemuksiin perustuvan romaanin Nyljetyt ajatukset, joka kertoo kahden miehen soutumatkasta Kustavista Hailuotoon. Hurme ei lähde metsään laskemaan grammoja tai kilometrejä. 12 RETKI joulukuu 2019 ETSIN: ERÄMIEHEN PUSKATEATTERIA naapureidensa kateuden uhriksi ja menettää ensin muiden arvostuksen ja sen myötä metsästysonnensa. Luonnontilainen metsä kestää kuivuuden ja myrskyt. Tänä kesänä Hurme kiersi Ahvenmaan Lukuvinkit Juha Hurmeen persoonalle ja puhetavalle on kuvavaa, että kun Retki-lehti pyysi häneltä viisi vinkkiä teoksista, jotka retkeilijän kannattaisi lukea, yksi idea johti toiseen ja lopulta vinkkejä on kasassa kuusi. ”Ei yritetä tehdä mitään etnoriistoa tai joikuparodioita, vaan etelän pellet esittää näitä juttuja vilpittömästi”, Hurme kuvaa ryhmän lähestymistapaa. Minulle tärkeätä on hyvä seura ja ruoka. ”Huono biologi mutta kova erämies” Teatterin vieminen metsään ei ollut Hurmeelle mikään satunnainen päähänpisto, vaan pikemminkin looginen tapa yhdistää kaksi rakkauden kohdetta. Mulle metsän kuva on vanha sekametsä. Juha Kauppinen, Monimuotoisuus: ”Monimuotoisuus on tosi tärkeä kirja, joka esittää hyvin luonnon ketjun ja sen merkityksen. Plantaasi ei ole oikea metsä. Ja hyväksi ruoaksi täällä riittää vaikka Lämmin kuppi –kiisseli.” Soutaminen on toinen rakas harrastus Hurmeelle. Parhaita on viikon, parin reissut, joilla pääsee irtautumaan kaupungin hälinästä. Metsässä kävely on vesijuoksun kaltaista lempeää liikuntaa.” Hurme ei lähde metsään laskemaan grammoja tai kilometrejä. Metsä on pienestä pojasta retkeilleelle miehelle tuttu ympäristö. 4,5-metrisellä soutuveneellä yhdessä lavastaja Matti Rasin kanssa. Jokaisen retkeilijän pitäisi lukea se!” Tunturien yöpuolta: ”Pauluharju on oman lajinsa ainoa edustaja. ”Kaksi viikkoa hyttysten keskellä tuottaa mielenrauhan. ”Ymmärrän kyllä grammanviilaajia, vaikken itse sitä harrastakaan. Metsässä aiheutetut tuhot ulottuvat ihmiseen. Hinta, joka siitä maksetaan on hirveä.” ”Harvennushakkuiden mahdollisuudet on tähän asti sivuutettu täysin. Hurmeen vaellushistoriaa kuvaa, että kaikki esityspaikat Tuntsaa lukuunottamatta olivat hänelle entuudestaan tuttuja
14 NRO SKRI NNA RIT JALK AAN JA JÄÄL LE ”. 13 RETKI joulukuu 2019 tiedot & taidot 14 10 2019 ”TULI ON HENGISSÄ SELVIÄMISEN KEINOISTA TÄRKEIMPIÄ ” Kantapään kautta, s
Tulen tekemisen taito on eloonjäämisen edellytys.. Ingvar Krancher: Näin selviän hengissä tulen avulla KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT C. Gibson RETKI joulukuu 2019 14 INGVA R KRANCHER on opettanut tuhansille ihmisille hengissä selviämistä vaativissa olosuhteissa
On hyvä ottaa erikokoista palavaa puuainesta ja pilkkoa se valmiiksi kasoihin. Koivu on hyvä polttopuu kuivana, mutta sitä ei yleensä luonnosta löydy kuin tuoreena tai lahona. Nuotion sytyttäminen valmiista, kuivista polttopuista onnistunee useimmilta retkeilijöiltä, ainakin muutaman harjoittelukerran jälkeen. Mitä pidempään tulta poltetaan, sitä syvemmälle maahan hehku painuu. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retki taitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! M etsähallitus sallii tulenteon valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, paikoissa, joissa ei alle puolen kilometrin sisällä ole huollettua tulipaikkaa. Tuli on hengissä selviämisen keinoista yksi tärkeimmistä, yhtä oleellinen kuin vesi. Tällöin on toimittava nopeasti ja tehokkaasti. Seuraavaksi haetaan riittävästi palavaa materiaalia, joka on mahdollisimman kuivaa. Etsi kuivunutta havupuuta. Varsinkin turvepohjaisella maalla tulee nuotion pohjalle laittaa kiviä estämään tulen leviämistä alaspäin. Lisäksi se auttaa henkisesti pitämään mielialaa korkealla. Miten tulipaikka valmistellaan. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa. Hätätilanteessa, eli odottamattomassa vaaratilanteessa, jolloin henki tai terveys on uhattuna, tulet voi tehdä siellä, missä se on tarpeen ja siitä materiaalista, mitä löytää. 1990-luvulla hän perusti oman yrityksen, joka tarjoaa henkiinjäämiskoulutusta. Kuusi räiskyy enemmän kuin mänty. Usein hätätilanteessa vaaditaan myös yöpymistä maastossa, joten nuotion täytyy palaa pitkään ja sen ääressä täytyy myös keittää ja pysyä lämpimänä. Yhdelle reunalle tehdään korotettu muuri suojaksi ja heijastamaan lämpöä. Hän vastasi jääkärikoulutuksesta Karlsborgissa ja kehitti yhdessä Lars Fältin kanssa Ruotsin armeijan eloonjäämiskoulutuksen 1980-luvulla. Suuremmista kivistä tehdään kehä tulen ympärille suojaamaan tuulelta ja estämään tulen leviäminen. Sen avulla voi pysyä lämpimänä, puhdistaa juomavettä, tehdä ruokaa ja lähettää merkkejä pelastajille. Kolmannen kasan muodostavat varsinaiset polttopuut. Mikäli nuotioaineksia on riittävästi ennen sytytystä, ei tarvitse poistua paikalta heti, kun nuotio palaa. Kivien välit voidaan tiivistää märällä sammaleella. Ingvar Krancher kertoo viettäneensä ulkona noin 3 500 yötä, eli kymmenisen vuotta, joista lumiluolassa noin 270 yötä. Miten käy sitten, kun ollaan syvemmällä erämaassa, paikoissa jonne Metsähallituksen polttopuupalvelut eivät yllä?. Hae siis yksi kasa kuivuneita kuusen alaoksia, joista neulaset ovat varisseet. Sitten valmistellaan tulisija. Kysymme asiantuntijalta, miten hätätilanteessa tehdään tulet. Ensin tulee löytää sopiva paikka, joka tarjoaa tuulen suojaa sekä itselle että tulelle tai jotain mistä sellaista voi rakentaa. Jokaisen maastossa kulkevan tulisi pystyä tekemään tuli kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Tulenteko vaativissa olosuhteissa on yksi hänen kurssiensa keskeisiä teemoja. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI joulukuu 2019 15 Ingvar Krancher – ON 80-VUOTIAS ruotsalainen selviytyjälegenda. Kasaa sen viereen pieniä keppejä ja oksia. Parasta materiaalia onkin pystyyn kuivunut mänty. Pimeällä metsästä on vaikeampaa hakea puuta. Miksi tulen sytyttämisen taito on tärkeä. Yli kymmenen asteen Tulenteossa on monta taitotasoa. Mitä esivalmisteluita tehdään ennen sytyttämistä. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Elävänä vastakaadettu puu ei pala. Oppinsa Krancher on hakenut armeijasta. ASIA NTUNT IJA Kantapään kautta Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Tulentekoon voi käyttää maasta löytyviä kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita
Sytytyspaperilla en siis tarkoita sanomalehteä, vaan steariinilla kyllästettyä selluloosaa. Työnnä risukimppuun pieniä oksia, hieman kekomaisesti. Älä laita vielä isoja puita tai paksuja oksia lainkaan. Myös tamponi on erinomainen sytyke. Erikokoisille risuille tehdään omat kasansa, jotta niitä on helppo lisätä pienemmästä isompaan. Miten nuotio rakennetaan. Nämä muodostavat nuotion pohjan ja tekevät ilmaraon. Tulus kestää tuhansia sytytyskertoja. Matkalla voin poimia niitä lisää. Alussa tulta tulee suojella liialta tuulelta ja sateelta. Tällaisesta puusta voi tehdä lastuja. Näin ne saavat tarttumapintaa ja syttyvät helpommin. Yritä löytää materiaalia, joka on irti maasta – kuollut pystyyn tai kaatunut niin, että se ei makaa maassa, esimerkiksi kaatuneen puun maasta irti olevat oksat ovat hyviä. Laita se puiden päälle. H Y V I Ä sytykkeitä ovat tervakset, tamponit, tuohi ja sytykepaperi.. Kun tuli on tarpeeksi voimakas, lisätään suurempia puita. Ennen käyttöä muovi avataan ja tamponista revitään kevyttä kuitua. Valitse kaikkien kuivinta materiaalia mitä sinulla on. tuohi tai sytytyspaperi. Hyviä sytykkeitä ovat tervakset, kuiva PA L AVA aines kerätään valmiiksi ennen sytyttämistä. Näin tiedän, että niitä on kuivana tarjolla silloin kun niitä tarvitsen. Se on pakattu vesitiiviisti ja menee pieneen tilaan. Sytyttämiseen käytän magnesiumtuluspuikkoa ja puukkoa. Halkaise puut kirveellä tai puukolla kahtia, jos mahdollista. Kun tuohi on syttynyt, se viedään risukimpun alle ja sytytetään kimppu. Tulustikun käytössä on tärkeää, että sytytettävää tuohta raaputtaa veitsellä muutaman sentin alalta juuri ennen sytyttämistä. Kun taidon kerran oppii, on sitä yhtä helppo käyttää kuin tulitikkuja. Kun kimppu palaa kunnolla, voidaan lisätä oksia. Se ei lopu, kuten tulitikut tai sytyttimen kaasu. Voit laittaa keskelle myös tuohta, varsinkin jos risut eivät ole aivan kuivia. Mitä käytät tulen sytyttämiseen. Tervaksia saa vuoltua pystyyn kuivuneista havupuista, jotka ovat pihkaantuneet tervasroson, eli sienen vaikutuksesta. Pidän mukanani aina pienen määrän sytykkeitä. Pieni silppu syttyy helposti. Ota käteesi kuivia kuusen alaoksia ja tee niistä risukimppu. Laita nuotion pohjalle kaksi suurehkoa polttopuuta, noin 15 senttimetrin päähän toisistaan. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI joulukuu 2019 16 pakkasella koivua voi polttaa, koska sen sisältämä vesi on jäässä. Ne syttyvät hyvin myös märkinä
Kolmijalan yläpäästä laitetaan roikkumaan puinen ripustuskoukku keittoastiaa varten. Tällöin 3-4 pientä runkoa asetetaan kimpuksi päällekkäin, jolloin ne saavat toisistaan voimaa. Astiaksi käy hyvin peltipurkki, jossa on rautalangasta tehty ripustin. Sen jälkeen kivet otetaan pois sekä reunoilta että alta. Palaakseen tuli tarvitsee happea, minkä takia nuotiota pitää kohentaa. Sivutuuli on paras, jottei savu tupruta nukkujaan. Myös pohjalla on riittävä määrä kiviä estämässä palon leviämistä maaperään. Hyvä paikka nukkua voi tällöin olla kallion ja nuotion välissä. Muutoin palo saattaa lähteä leviämään turvetta ja juuria pitkin maan alla. Runkoja työnnetään yhdessä nuotioon sitä mukaan, kun ne palavat. Miten sammutan nuotion ja varmistan, ettei se jää kytemään. Maa nuotion alta tutkitaan. Hyvä hiillos kuivattaa märkiä puita, joten niitä kannattaa laittaa nuotion ympärille ja yläpuolelle kuivumaan. Nuotion tulee antaa palaa loppuun tai se tulee sammuttaa vedellä tai lumella. Puut asetetaan noin 130 asteen kulmaan maahan makaamaan. Katsotaan, onko hehku edennyt kivien alle. Jos yöpymisnuotion tekee kallionjyrkänteen viereen, kallio lämpenee ja heijastaa lämpöä takaisin. Pienistä puun rungoista voi pinota heijastimen nuotiopaikan taakse laittamalla runkojen tyvipäät päällekkäin ristiin. Rankkasade voi sammuttaa nuotion, joten kovalla sateella sitä kannattaa suojella ainakin osittain esimerkiksi keittoämpärillä tai katoksella. Jos puissa on oksan hangat yläpäissä, ne pysyvät yhdessä sitomatta, muuten ne tulee kiinnittää toisiinsa rautalangalla. Miten voin keittää nuotiolla. H Y VÄ nuotio lämmittää, sillä voi keittää, se antaa valoa ja lämpöä. Liian märät ja tuoreet puut savuttavat voimakkaasti, joten niitä ei kannata polttaa ainakaan, jos nuotiota poltetaan majoitteen vieressä tai sisällä. Miten hyödynnät syntynyttä lämpöä. Nuotion päälle voi virittää kolmesta vajaan kahden metrin mittaisesta puusta kolmijalan. Heijastimena voit käyttää kalliota tai rakennusta tai voit rakentaa suojamuurin itse. Kaikkea polttopuuta ei tarvitse, eikä aina voikaan, sahata ja pilkkoa, vaan sen voi polttaa kokonaisina runkoina. T U LU ST I K U N käyttö vaatii harjoittelua, mutta kun sen oppii, on se varma tapa saada tuli aikaiseksi. Kulma, jossa rungot makaavat, määrittelee millä nopeudella puut palavat ja kuinka suuri nuotio syntyy. Jos maa on vielä kuumaa, se kaivetaan pois ja kastellaan. Kivet heitellään takaisin maastoon ja jäljet peitellään. Nuotion lämpö leviää eri suuntiin ja katoaa tuulen mukana, joten se kannattaa kerätä tai heijastaa takaisin. N U OT I O rakennetaan hyvin suojaavaan kivikehään. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI joulukuu 2019 17 Miten saan tulen pysymään elossa. Eksymistilanteissa se luo myös toivoa.
JÄ R V I pyrkii vangitsemaan eläinten luonteen kuviinsa. ”Lukioaikaan suunnittelin ryhtyväni taidemaalariksi”, Järvi kertoo. Tarvittiin miettimistauko. Kuvassa leikkisä saukko. Siellä Järvi opiskeli muotoilua. Vuodet vierivät sisustusarkkitehtuurin parissa. JÄ R V I on nähnyt kahdesti karhun luonnossa, toisella kerralla “vähän turhankin läheltä”.. Valmistuttuaan hän alkoi suunnitella huonekaluja. Järven osaaminen noteerattiin ulkomaita myöten. Hänellä oli myös selvästi lahjoja. ”Nautin eniten siitä kun pääsin suunnittelemaan koko maailman tuotteen ympärille; pakkauksen, miten tuote kuvataan, miten se esitellään messuilla ja niin edelleen.” Toistakymmentä vuotta alalla työskentelemisen jälkeen sisustusarkkitehtuurin maailma alkoi tuntua loppuun nähdyltä ja osittain pinnalliselta. Pelkkä huonekalujen suunnittelu alkoi ajan mittaan maistua puulta. TEKST I JA KUVAT Benjamin Hokkanen Ikkuna luontoon Ikkuna luontoon Teemu Järvi on suomalainen kuvataiteilija, jonka valolla, varjolla ja liikkeellä leikittelevät teokset tuovat luonnon lähelle. ”Wallpaper-lehti valitsi suunnittelemani tuolin vuoden kauneimpana”, Järvi sanoo. Teemu Järvellä on pysynyt kynä kädessä jo nuoresta asti. 18 RETKI joulukuu 2019 LUONNOLLISTA TAIDETTA K aikki kouluvihkot oli lapsena piirrelty täyteen. Brittiläinen muun muassa designiin ja muotiin keskittyvä lehti antoi merkittävän tunnustuksen Järven työlle vuonna 2000. Kylmä realismi itsensä taiteilijana työllistämisen haasteista vei nuorukaisen kuitenkin taideteolliseen korkeakouluun. Vuonna 2012 Järvi pakkasi laukkunsa ja lähti perheen mökille keskelle Savukosken korpimetsiä. Kiire pakotti jossain vaiheessa Järven luopumaan vuonna 1998 aloittamansa Metsästys & Kalastus -lehden kuvittamisen. Samoin perheen puhelinluettelo
Kalastaminen oli jo ennestään tuttua puuhaa. Ensimmäinen kalansaalis takasi halun lähteä uudelleen kalareissulle. Metsälle ei vain lähdetty ulkoiluttamaan asetta ja katselemaan puolukanvarpuja. Kaikkea ruokaa ei kuitenkaan tarvinnut kaupasta asti mökille ajaa. 19 RETKI joulukuu 2019 LUONNOLLISTA TAIDETTA Savukosken pirtti Autiotupaa muistuttavalla mökillä ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä. Teemu Järvi JA PA N I S SA eläimiin liittyy vahvaa symboliikkaa. Pian perhovavan tilalle saattoikin mukaan lähteä haulikko. Järven eno otti pojan mukaan metsälle tämän ollessa viidentoista vanha. Seurana olivat vain tummat hirsiseinät ja laajat erämaat. ”Mökki sijaitsee Kemijoen latvavesien varrella”, Järvi sanoo. Itse asiassa Järvi oli ollut koukussa kalastukseen jo pienestä saakka. Savukosken kirkonkylälle matkaa oli noin 75 kilometriä, joten turhia kauppareissuja ei tullut tehtyä. Hänen 20 vuotta vanhempi serkkunsa vei hänet alakouluikäisenä ensi kerran kalalle. T U L I T I K K U R AS I A N päällinen saa takansytyttäjän hyvälle mielelle.. Järvestä kuoriutui ajan myötä melkoinen metsästäjä-keräilijä, kun myös sienestys alkoi kiinnostamaan. ”Olen ollut pienestä asti melkoinen ‘luontofriikki’. Mökillä oli paljon aikaa miettiä ja loputtomasti tilaa antaa ajatusten vaeltaa. Saalistusvietti sykki nuoressa miehessä. Luonnossa liikkuminen on aina tuntunut luontevalta”, Järvi kuvailee
Hän voisi vihdoin yhdistää kaksi rakasta asiaa elämässään: piirtämisen ja luonnon. Palattuaan Helsinkiin, hän aloitti varovasti. ikka siirtyi verkkokaupasta sisustusmessuille. Savukoskella tuota luonnonrauhaa riitti. Nyt jälleenmyyjiä alkaa olla noin 120. 20 RETKI joulukuu 2019 LUONNOLLISTA TAIDETTA Viime vuosina Järvi on lähtenyt luontoon muutoinkin kuin saaliin perässä. Odotus palkitaan Vietettyään kolme kuukautta mökillä, Järvellä oli uusi suunta. ikka siirtyi verkkokaupasta sisustusmessuille. ”Toiminta lähti pikkuhiljaa kasvamaan ja aloin saamaan tuotteille jälleenmyyjiä ympäri Suomea”, Järvi sanoo. Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan tuntuneet kohtaavan. Järvi perusti nettikaupan, jossa alkoi myymään luontoaiheista taidegra. Siinä missä nuorempana luontoon veti selkeästi saalis, nyt pelkkä luonnonrauha riittää. Hän tiesi mitä tehdä. Taidegra. Tuoteperhe on laajentunut taidegra. ikkaa tehden samaan aikaan sisustuspuolen hommia rinnalla. Sieltä löytyneeseen kohderyhmään luontoaiheinen taide kolahti. ikasta muun muassa sisustustekstiileihin. Sieltä löytyneeseen kohderyhmään luontoaiheinen taide kolahti.. Taidegra. Pari vuotta kului jälleen. Järven sisustusarkkitehtuuritausta sai miehen lähestymään asiaa tutulta kantilta