Bhutan MATKALLA MAAILMAN KATOLLA Romaniassa KADONNUTTA AIKAA ETSIMÄSSÄ Tongan autiot saaret MELONTASEIKKAILU ETELÄMERELLÄ Talvimakuupussit testissä. 31. 1/2014 • 9,20 € Arpaisten reitiltä löytyi tuntematon autiotupa >> s. 32 T Tarjous uusille tilaajille sivulla
Eva Kaján Inna-Pirjetta Lahti Virpi Roivas Y-tunnus 1441340-4 AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Iiro Kerkelä Jussi Ovaskainen Ismo Savimäki TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. Hiihtoseuroissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä – rakkaudesta lajiin. Miten taidot karttuvat turvallisesti. 16 Metsäurat houkuttelevat laskettelevia lapsia. 26 16. 040-187 3400 arkisin kello 8–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO Mikko Hieta Joel Ahola Reetta Laaksonen Joppe Ranta Poppis Suomela Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. alv. toimitus@retkilehti.. ISSN 1456-8837 KARTAT Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos PAINO Reusner AS, Tallinna KANNEN KUVA Patrick Degerman Tonga TILAAJAPALVELU VUONNA 2014 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. JULKAISIJA Aksana Kurola Mikko Lamminpää Tiina Riikonen Marko Taavila Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki etunimi.sukunimi@retkilehti.. Tutustuimme tekijöihin Suomen eri puolilla. aineistot@retkilehti.. alv. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. p. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. www.retkilehti.. Nepalilainen ruoka sopii mainiosti nuotiolla valmistettavaksi. KUVA Jussi Ovaskainen KUVA Joppe Ranta KUVA Kari Kantola 6
Eväät 24 Pyy paistuu herkulliseksi retkievääksi. AJANKOHTAISET Etsimessä Hiihtoseurat KUVA Joel Ahola 1/2014 tammikuu 6 Toimintaa syntyy vapaaehtoisvoimin. Kokemukset 26 Metsälaskuja lapsen kanssa. 56 KUVA Antti Kurola Repussa Matkailijan tarvikkeet Uusi eriste on kehitetty avaruusmatkoille. Kaukomatka Tonga 56 Pata vei melontaretkikunnan autiosaarille. 32 Kesäreitti soveltuu myös talvivaellukselle. Eurokohde Romania 38 54 46 KUVA Patrick Degerman LUONNOSSA Kotimaa Arpaisten reitti 46 Kadonnutta aikaa etsimässä. 69 Mitä mukaan maailmalle. Ihmiset 15 Nepalilainen ruoka valmistuu nuotiolla. Pikatesti Vapaalaskijan monot 70 Atomic kehitti tuotteen takamaastoihin. Talvimakuupussit MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka 02-03_Sisalto_MH.indd 3 4 30 72 7.1.2014 9:45:01. Arpaisten reitti Tapahtumassa 14 tarjosi puitteet miellyttävälle hiihtovaellukselle. Kokeiltua Avaruusasu 71 Tongan autiosaaret kiehtoivat melontaretkikuntaa. Kirjat 11 Vaiska teki käsikirjan arktiseen retkeilyyn. Kaukomatka Bhutan 38 Erikoinen vaellus maailman katolla. Testi Talvimakuupussit 72 Eristeen määrä ei takaa täydellistä unta. VARUSTEET Kokeiltua Potkuttelukelkka 67 Vanhat laskettelusukset kiertoon. Matkamessujen teemamaa on Latvia. KUVA Eva Kaján Oma retki Tilapäisrinkka kuuluu primitiiviretkeilyyn. Taidot 22 32 KUVA Ismo Savimäki 13 Kilpisjärven kimalainen. Uutiset 12 Kansallispuistoselvitykset valmistuivat
Turvarajana pidetään jo 30 senttiä uutta lunta. Huonon lumitilanteen vallitessa on parempi pysyä hengissä hoidetulla rinnealueella kuin lähteä koettelemaan onneaan takamaastoihin. Valitettavasti lumitakuuta ei ole Alpeillakaan, ja mikä huolestuttavinta, lumen laatu on alkanut aiheuttaa ongelmia. Piippareita, sondeja ja reppukoon lapioita on hyvin saatavissa alan liikkeistä, ja kyseessä on niin halpa henkivakuutus että säästölinjalle on turha ryhtyä. miVyöryn alle jääneen pelastamiseen on niin vähän aikaa, että lumitteturvallisuusvälineiden käyttö pitää osata hyvin. ua, on aina Jos rinne on vieras tai lumen koostumuksen tutkiminen ei ole tuttua, järkevää palkata paikallinen hiihto-opas. Pienten kylien tunnelma kiehtoo ja pitkät laskut houkuttelevat. Hyvän laskutaidon lisäksi takamaastoissa tarvitaan lumivyöryosaamista. Ilmatyynyllä varustetut reput ovat yleistyneet turvallisuusvarusteena ja niistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Kohtalokkaat turmat tapahtuivat merkittyjen rinteiden ulkopuolella. Kun uutta lunta sataa hetkessä jopa metrin verran, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida. Se on Alpeilj otela yhtä tärkeää kuin heikkojen jäiden tietämys Suomessa. KUVA Mikaela Löfroth HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.. Mielikuvaharjoittelun ellä lula selkäytimeen voi iskostaa toimintamallin siitä, kuinka pitää menetellä a, raimivyöryn yllättäessä. Olisiko Tohlopissa aika ryhtyä piirtämään jatko-osaa myös rinneturvallisuudesta. On muistettava peruskoulusta tuttu sääntö: vapauksia voi ottaa vasta, kun kielioppi on ensin hallussa. 4 04-05_Paakirjoitus.indd 4 tammikuu 2014 3.1.2014 8:51:27. Viime vuonna ilmestynyt vapaalaskun tietokirja auttaa harrastuksen alkuun, mutta käytännön harjoittelua ei sovi aliarvioida. Vapaalaskun harrastajamäärät ovat kasvaneet lajin saaman julkisuuden myötä. Säännöllinen harjoittevin lu on suositeltavaa. On myös ymmärrettävä, millainen elun avullaskutekniikka on omiaan laukaisemaan vyöryjä. Alppimatkailu onkin ollut tasaisessa nosteessa jo vuosia. Kun lunta ei ole, sitä on etsittävä pohjoisempaa tai korkeammalta. Laske sivuun, luovu suksista, pysyttele pinnalla, vallivaa tilaa kasvoille. Varokaa vyöryvää lunta! V uosi vaihtui suurimmassa osassa Suomea leudossa säässä. Laskemaan on päästävä – ja pilkille. Silti turhia riskejä taan joka talvi niin rinteissä kuin likipitäen sulilla järvenselilläkin. Joulun jälkeisinä päivinä seudulla koettiin useita lumivyöryjä, joissa menetettiin ihmishenkiä. n vaPikku Kakkosen animaatio on opettanut jo muutaman sukupolven tekoromaan heikkoja jäitä. Jäävaroitus palkittiin viime vuoden vesiturvatekoeturna. Kokeneet vapaalaskijat osaavat ja ymmärtävät tutkia lumen koostumusta ja arvioida rinneturvallisuutta niin, että epävakaissa olosuhteissa voidaan rohkeasti tehdä päätös laskun jättämisestä väliin. Nautinnollista uutta vuotta! × Laskemaan on päästävä – ja pilkille
alv. Riista_0513_Kansi.in OMATOIMIMATKA TSEKIN RIISTAMA ILLE LAKI MUUTTUI: SUOM EN ASEKAUPAT ONG ELMISSA CUSTOM-METSÄST YSREVOLVERI KOTI MAISIN VOIMIN dd 1 19.11.2013 10:04:35 Mene nettiin www.riistalehti.fi ja tilaa Riista kotiin kannettuna! 04-05_Paakirjoitus.indd 5 3.1.2014 8:51:28. KOV AT KOTIMAISET Tuplanumero! 116 sivua 84 VERTAILUSSA 5-6 / 2013 METSÄSTYSRADIOT 12,90 € – ANTENNEISS A ON EROA PEURA-AJOV TAKTIIKKA JA INKIT: OIKEAT VARUSTEET Kestotilaajana voit tilaajatunnuksella lukea myös aiemmin ilmestyneitä numeroita osoitteessa www.lehtiluukku.. 10 %) 6 50 10 MAUSER M12 KAL . 10 %). numeroa € Määräaikaistilaus (sis. 9,3 x 62 vs. TILAA Nyt edullisena kestotilauksena numeroa euroa (sis.alv
Kouvolan Hiihtoseura ja Jyväskylän Freestyleseura kehittävät toimintaansa ammattimaisempaan suuntaan. 6 tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 6 7.1.2014 8:56:16. Rakkaudesta lajiin KUVA Kari Kantola VAPAAEHTOISTYÖ etsimessä TEKSTI Iiro Kerkelä KUVAT seurat KOUVOLAN HIIHTOSEURAN kasvatti Nina Halme lunasti paikkansa Suomen MM-joukkueeseen Itävallan Schladmingiin. Rovaniemen Telemark-hiihtäjät ja jyväskyläläinen Real Ski. Kisasuoritus tai nettivideo on vain jäävuoren huippu työstä, jota kotimaisissa alamäkiseuroissa ja laskuryhmissä tehdään. yrittävät saada jäsentensä vapaa-ajan riittämään myös harrastustoiminnan pyörittämiseen
Alppihiihtopuolella seuran kirkkain tähti on ollut vuonna 2009 uransa lopettanut Jukka Rajala, joka keräsi urallaan kasan maailmancup-pisteitä ja laski vuonna 2006 Torinon olympialaisten suurpujottelussa 21. Sen jälkeen kävimme leireillä Rukalla ja Pyhällä ennen kuin pääsimme laskemaan Mielakkaan joulukuun puolivälissä”, kertoo Kouvolan hiihtoseuran alppijaoston puheenjohtaja Pekka Tynkkynen. ”Käytimme ostovalmentajaa muutamalla Tahkon leirillä ja siitä jäi erittäin positiiviset kokemukset. Tällä hetkellä seurassa harjoittelee lähes 30 junioria. Tällä hetkellä tiukimmin katseet on suunnattu viime kaudella maailmancup-debyyttinsä tehneeseen Nina Halmeeseen. Vuosi ennen Hintertuxia Kouvolan hiihtoseuran alppihiihtäjät avasivat kauden leirillä Italiassa. Alppihiihtäjistä, maastohiihtäjistä ja mäkihyppääjistä koostuvan seuran tärkein tehtävä on toimia lajien yhteisenä edunvalvojana esimerkiksi kaupungin kanssa asioista päätettäessä. Kouvolassa ei murehdita puuttuvien metrien perään Kouvolan Mielakkaa ei ole korkeuserolla pilattu. Leireily ja kilpailumatkat eivät ole ilmaisia ja harrastus vaatii sitoutumista myös laskijoiden vanhemmilta, eikä pelkästään taloudellisesti. Esimerkiksi välineiden huoltamisessa on viikossa monta tuntia hommaa vanhemmille, sillä nuorimmat juniorit eivät vielä sitä itse osaa”, Tynkkynen sanoo. Valmennusmaksujen ja leirien omavastuuosuuksien lisäksi toiminnan mahdollistaa laaja sponsoriverkosto. Alkukaudesta on matkustettava lumen perässä kauemmaksi harjoittelemaan, eikä kotirinne tarjoa riittävästi haastetta enää vanhimmille junioreille. Yksiselitteistä vastausta Tynkkynen ei osaa antaa menestyksen syyksi. Kouvolassa on pyritty lisäämään leiritysten määrää etenkin vanhemmille junioreille. Tämän hetkisillä resursseilla seuran alppijaostolla ei ole varaa palkata kokoaikaista valmentajaa. Jyrkkyydeltään se antaa hyvät eväät harrastukselle ja yhteistyö rinneyhtiön kanssa on todella sujuvaa”, toteaa Tynkkynen nostamalla esiin myös sitoutuneiden vanhempien ja valmentajien panoksen. ”Olisihan se päätoiminen valmentaja silti sellainen haave.” tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 7 7 7.1.2014 8:56:16. Silti sen kisarinteestä on ponnistettu maailmancupin pisteille asti. Lisäksi olemme lähettäneet joka vuosi joitakin vanhempia valmennuskursseille, jossa myös kaupunki on meitä tukenut”, Tynkkynen selvittää. ”Vanhemmat ovat myös huoltajia sekä kuskeja. KUVA Lasse Henriksson IDEAT eivät ole loppumassa jyväskyläläiseltä Real Ski?ltä. ”Aloitimme viime kauden leirillä Itävallan Hintertuxissa. E teläinen sijainti asettaa haasteita Kouvolan korkeudella sijaitseville lasketteluseuroille. sijalle. He auttavat ratojen rakentamisessa ja leirien pyörittämisessä. ”Mielakan kisarinnettä ei voi väheksyä. Halukkuutta harjoittelun tehostamiseen silti löytyy. Hieman rahaa tulee erilaisten tukien muodossa, jotka kulkevat kolmesta jaostosta koostuvan Kouvolan Hiihtoseuran kautta
Sanat kertoivat siitä, että hän halusi saada meidän tarroja”, Ilkka jatkaa. V apaaehtoisvoimin pyörivän Rovaniemen Telemark-hiihtäjien puheenjohtaja Johanna Alppi nostaa esille yhdistyksen kaksi suurinta haastetta. ”Ruvettiin vaan kuvaamaan juttuja, miettimättä sen enempää. Rikastumisesta ei tarvitse silti haaveilla, ainakaan vielä. ”Koen tärkeäksi, että pystymme järjestämään jäsenille laadukasta ohjelmaa ja opetusta, vaikka ihmisten aika ja resurssit ovat tiukassa. ”Tällä hetkellä päästään omillemme. Tällaista materiaalia alkoi tulemaan aika luonnollisesti”, Juho Kilkki sanoo. ”Käytännössä se on 12 tai 13 kuvauspäivää yhtä jaksoa kohden. Mukaan tarttui Janne Korpela ja kameralle kertyi materiaalia. ”Olihan se hienoa, kun Tanner Hall linkkasi meidän videon Facebook-seinälleen”, Verneri Hannula sanoo viitaten amerikkalaiseen new school -laskijaan. Real Ski?n jaksoissa ei nähdä suurimpia ilmalentoja, mutta sukset saattavat vaihtua kesken suorituksen ja vauhtia haetaan leikkipuistojen keinuista. Mutta onhan se mukavaa, ettei tarvitse ihan jokaista kuvauspäivän pizzaa itse maksaa, tiivistää kameran takana viihtyvä Korpela, jonka toiminimen kautta joukko pyörittää rahaliikennettään.” Tulevaisuuden suunnitelmia sotkevat osaa ryhmästä odottava asepalvelus ja sen jälkeiset mahdolliset opiskelut. ”Koko ajan tulee uusia ideoita, joten katsotaan mitä tapahtuu”, Verneri Hannula pohtii. Resepti on yksinkertainen: Ilkka Hannula, Juho Kilkki sekä Verneri Hannula laskevat ja Janne Korpela kuvaa. ”Joku meitä nuorempi myös lähetti meille tekemänsä sanoitukset, johonkin tunnettuun biisiin. tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 8 7.1.2014 8:56:18. Jyväskyläläinen Real Ski. KUVA Lasse Henriksson VAPAAEHTOISTYÖ Real Ski. Yhdessä tekemistä ja toisilta oppimista Rovaniemen Telemark-hiihtäjät kaatuvat rohkeasti eteenpäin ja opastavat toisiaan. ”Olisihan tätä kiva tehdä muutenkin kuin vaan harrastuksena”, Ilkka jatkaa vieressä. Kaikki eivät laske jokaisena kuvauspäivänä, mutta ovat muuten auttamassa kuvauksissa vetämässä benji-köyttä ja lapioimassa”, Kilkki sanoo. vie kaupunkilaskemisen seuraavalle asteelle. Resepti on havaittu toimivaksi, sillä ryhmän kymmenettä jaksoa katsottiin internetissä parissa kuukaudessa noin 200 000 kertaa. ”Ollaan laskettu jo kauan yhdessä, mutta meillä oli sama ongelma kuin monilla muillakin eli ei ollut kuvaajaa”, Verneri Hannula kertaa. N eljä jyväskyläläistä nuorta tekevät nyt lyhyitä webisodeja nyt neljättä kauttaan. Kauden aikana porukalle kertyy kuvauspäiviä noin viisikymmentä. Näin pääsee helpommalla. Kuvauspäivien lisäksi kolmikko viihtyy rinteessä kauden aikana kymmeniä päiviä. Ahkerien kavereiden lisäksi apua tarjoavat myös sponsorit, joiden tuella on saatu hankittua muun muassa valaistusta sekä benjiköysi. ”Kun rinteessä tekee jotain, joku tekee sen aina hullummin. ”Ei me olla parhaita laskijoita, mutta voidaan tehdä sellaisia asioita, joita muut eivät keksi tehdä”, Verneri Hannula pohtii. Kuten kaikilla muillakin seuroilla, uusien jäsenien hankinta on myös elintärkeää”, Alppi kertoo. 8 Tanner Hallin huomio lämmitti Paras palaute on kuitenkin tullut muilta laskijoilta. Mausteena reilu annos mielikuvitusta ja maun mukaan vaihtuvat suorituspaikat. Samalla näitä katsovat myös monet sellaiset, jotka eivät itse laskettele”, Vernerin kaksoisveli Ilkka Hannula nauraa. luottaa mielikuvituksen voimaan Urbaani laskettelu ei ole uusi asia freestylehiihdossa
Jäsenten keski-ikä pyörii hieman kolmenkymmenen kokeneemmalla puolella. ROVANIEMELLÄ tiedetään, että yhteen hiileen puhaltaminen tekee vapaalaskustakin hauskempaa. KUVA Anni Kärkkäinen RTH:n perinteisellä reissulla Norjaan pääsee nauttimaan komeista maisemista. Laskutekniikan lisäksi harjoitellaan esimerkiksi lumivyörypiippareiden käyttöä sekä keskustellaan lumiolosuhteista. Vaikka Rovaniemen Telemark-hiihtäjät keskittyvätkin kantapäiden nosteluun, ei muita lajeja katsota nenänvartta pitkin. Yhdistyksen kausi rakentuu hyväksi havaitun rungon ympärille. S uomen vanhin freestyleseura sai alkunsa jo vuonna 1977. KUVA Anni Kärkkäinen ”Näitä asioita ei voi ikinä harjoitella liikaa. Yksi suosituimmista RTH:n vuosittaisista tapahtumista on Pallaksella helmikuisin järjestettävä Offarisessio, joka kokoaa 40–50 vapaalaskusta kiinnostunutta kyykkäilijää Lapin tunturimaisemiin. Nykyään on helppo lukea asioista, mutta käytännön harjoittelu on erittäin tärkeää”, Alppi toteaa. ”Telemarkissa kiehtoo haastavuuden lisäksi vapaus liikkua tunturissa. Freestylehiihto on ottanut huimia harppauksia eteenpäin 2000-luvulla, mutta Jyväskylässä on pysytty kehityksessä mukana. Seuran voimavarana ovat kokeneet vapaalaskijat, jotka mielellään jakavat tietotaitoaan eteenpäin. ”Alamäkeen mennään kuitenkin kaikilla välineillä ja muilla välineillä laskeminen tukee myös telemark-laskua. Resurssit ovat riittäneet jo viime vuosituhannelta asti, sillä yhdistys on rekisteröity vuonna 1999 ja vuonna 2013 aktiivisia jäseniä on seitsemisenkymmentä. Kauden alussa pidetään tekniikkakurssi Ounasvaaralla, talvikausi vietetään vapaalaskun parissa ja huhtikuussa nostetaan kytkintä nostalgisessa norjalaishengessä Fjell Telmark i Pallas -tapahtumassa sekä seuran vähemmän vakavissa mestaruuskilpailuissa Ounasvaaralla. tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 9 9 7.1.2014 8:56:19. Vain muutama vuosi sen jälkeen, kun koko laji saapui Suomeen. Hänen mukaansa kiinnostus lumiturvallisuusasioita kohtaan on noussut samaa tahtia vapaalaskun suosion kanssa. Sitten kun olen asiasta toista mieltä, niin minulla ei ole enää asiaa tämän seuran puheenjohtajaksi”, Alppi nauraa. Ehkä telemarkin kokee vapaiden kantapäiden ansiosta kuuluvan enemmän hoitamattomille, pehmoisen lumen paikoille.” Jyväskylän Freestyleseurassa tähdätään huipulle Keski-Suomessa on nähty freestylehiihdon kehittyminen pienten piirien puuhastelusta huippu-urheiluksi asti
10 KUVA Jani Honkanen JYVÄSKYLÄN FREESTYLESEURASSA pyörii toista kautta Tyttötiimi, jonka esikuva löytyy Norjan puolelta, takavuosien huippulaskija Kari Traan nimikkoryhmästä. Samaan aikaan freestylehiihdosta tuli yksi Keski-Suomen Urheiluakatemian lajeista. Tällä hetkellä seurassa harjoittelee noin 35 kumparelaskijaa ja 30 slopestyleen keskittyvää temppuilijaa. Tuntivalmentajien ja vapaaehtoisten lisäksi seuran palkkalistoilla on Ski Sport Finlandin ja Olympiakomitean kanssa jaettu kumparevalmentaja Lauri Kolomainen, joka aloitti neljävuotisen toimintakautensa vuonna 2010. ”Haluamme säilyttää freestylen nimen mukaisen vapauden slopestylessa. Uskon asiaan tulevan parannusta jo ensi kaudella.” Vaikka slopestyle ja halfpipe nähdään Sotšin olympialaisissa, ei Jyväskylän Freestyleseurassa uskota ryppyotsaiseen harjoitteluun slopestylen puolella. Nyt hyppäämässä voi käydä viitenä päivänä viikossa”, Kanninen selventää. ”Ennen ajattelimme, että osaamme kyllä hommamme. ”Nyt meillä on maailmanluokan olosuhteet kumparelaskussa yläasteikäisille asti. Harjoittelumahdollisuudet ovat aivan kaupungin keskustan tuntumassa ja toistoja saa paljon.” Tärkeä askel ympärivuotisen harjoittelun kannalta otettiin kesällä 2011, kun Jyväskylään valmistui vesihyppyri laskijoiden käyttöön. Hienot harjoitteluolosuhteet JFS:n tavoite on tehdä Jyväskylästä maan johtava freestylehiihdon valmennuskeskus. Lisäksi freestylekouluissa ja suksitaituriryhmissä kehittää taitojaan viitisenkymmentä lasta ja nuorta. ”Aiemmin täältä piti ajaa Nurmekseen harjoittelemaan kesäaikana. Se vaatii lumetusjärjestelmän tehostamista, jotta saamme kumpareikon avattua vielä aiemmin. Se on ainoa tie menestyä myös tulevaisuudessa, kun slopestylestakin tulee olympialaji”, toteaa seuran puheenjohtaja Timo Kanninen. KUMPARELASKU on pysynyt elinvoimaisena Keski-Suomessa, vaikkei kansainvälinen menestys olekaan ollut viime kausina huippuvuosien tasoa. Kannisen mukaan koko seura hyötyy tilanteesta. KUVA Anne Kaisla VAPAAEHTOISTYÖ ”Meillä kumparelasku ja new school -hiihto lyövät kättä yhteen. Järjestelmä auttaa nuoria yhdistämään opiskelun ja urheilun toisen asteen oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Laskijoilla pitää kuitenkin olla tukea harjoittelussa, ettei heidän tarvitse miettiä jokaista asiaa itse alusta loppuun.” × tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 10 7.1.2014 8:56:20. Nyt me otamme mallia oheisharjoittelusta esimerkiksi voimistelijoilta ja heidän valmentajansa ovat olleet ohjaamassa meidänkin harjoituksia”, Kanninen valottaa. ”Tällä hetkellä vuoden harjoittelukierto on kunnossa alkukautta lukuun ottamatta
230 sivua. Rinnakkain menestyselokuvan kanssa tuotettu kirja kertoo tarinan, jossa isä vie poikansa ikimuistoiselle retkelle halki metsän neljän vuodenajan, lapsuuden luontoelämyksistä ja pohjoisten kansojen myyttisistä uskomuksista kertoen. Osuuskunta Lumimuutos 2012. Paksussa kirjassa tarinallekin on sijansa ja se pitää teoksen tasapainossa. 40 euroa. Kari ”Vaiska” Vainion asiantuntemus on laajalti tunnustettua, joten kirjan oppeihin voi luottaa. Maahenki 2013. Seikkailun pääosissa ovat esi-isien palvomat karhut ja hirvet, kuukkeli – muinainen onnenlintu ja sielunlintu – sekä lukuisat muut suomalaisen metsän eläimet. Yksittäisistä nikseistä riittänee parran pärinää, mitä onkin kiva jäädä seuraamaan keskustelupalstoille. MH Ankarat avotunturit, Kari Vainio. Raaka-aineet ovat suoraan puhtaasta kotimaisesta luonnosta. Tärkeä rooli on myös satojen vuosien ikäisillä puilla, joita ennen muinoin palvottiin, joilta kysyttiin neuvoa ja pyydettiin suojelusta. Pen & Paper 2013. Tällaisena kirja sopii luontokasvatuksen tueksi – metsän satukirjaksi. Suullisen perinteen ja arkistotietojen avulla Eero Murtomäki valottaa linnun merkitystä mytologiassa vanhan noidan apulintuna ja eränkävijän pyyntikumppanina. Ulkomuodoltaan samaania muistuttava kirjoittaja liikkuu todellisuuden ja näkymättömän maailman rajamailla välittäen mahtilinnun salattua tietoa. Eräkokki, Marketta Kotilainen (toim.) 208 sivua. KIRJAT Elokuva paperille painettuna KOTIMAISTEN luontokuvakirjojen traditio on pitkä. Metsän tarina on hieman erilainen tulkinta tutusta teemasta. MH Arktisen retkikunnan käsikirja Kruunun reseptit rahvaalle Mustanpuhuva mahtilintu LASKUVARJOJÄÄKÄRIKILLAN reserviläistoiminta on kasvattanut arktisissa oloissa etevästi liikkuvia seikkailijoita. Kuvien rinnalle on nostettu vahva kertomus. Aikuiseen makuun kertomus jää väistämättä sirpaleiseksi, sillä luontotraditioita sivutaan niin lyhyesti, ettei syvällisempää ymmärrystä ehdi syntyä. Paikoitellen on vaikea valita, pitäisikö teos luokitella uskonnolliseksi kirjallisuudeksi luontokirjan sijaan. Elävät kuvat eivät kaivan- neet kertojaa. Elokuvaversiossa juuri tarina sai kriitikoilta moitteet. Jos hirvenhiihto tai kalliomaalaukset alkavat kiinnostaa enemmän, pitää tarttua muihin lähdeteoksiin. 208 sivua. Usean retkikunnan aikana tietoa oikeista toimintatavoista ja varusteista on kertynyt kosolti, ja nyt matkakirjojen rinnalle on saatu oikea oppikirja. MH PAKSU ja hintava opus tiivistää tekijänsä elämänmittaisen suhteen korppiin. MH VALTION maita hoitava Metsähallituksen väki liikkuu ahkerasti luonnossa ja matkaan tarttuu sieniä, marjoja, kalaa ja riistaa. Työntekijöiden eräruokaresepteistä on koottu upea kirja, joka esittelee herkullisen maanläheisellä tavalla ruokakulttuuria kaikkialta Suomesta. Todellista eränkävijää ei ruuanlaitossa tarvitse tietenkään neuvoa, mutta kirja antaa mahdollisuuden kurkistaa naapurin pöytään ja lainata parhaat vinkit itselleen. Kokkien esittelyt ovat mainio lisä kokonaisuudessa. 144 sivua. Ilman tekstiä kauniitkin kuvat vaikuttaisivat sattumanvaraisilta. Aloittelijalle teos ei sovi – se on kirjoitettu ammattilaisille ja kokeneille harrastajille. 65 euroa. tammikuu 2014 06-11_Hiihtoseurat_MH.indd 11 11 7.1.2014 8:56:21. Metsäkustannus 2013. Kaarne – tietolintu, Eero Murtomäki. 39 euroa. Lintu saa kirjassa takaisin vanhan nimensä: kaarne. Metsän tarina, Ville Suhonen, Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen. Kirjaa voi hyvin lukea pala kerrallaan, sillä varsinaista juonta siinä ei ole. 46 euroa
Suomen Latu kannatti lausunnossaan, että alue säilyisi jatkossakin valtion retkeilyalueena. Kansallispuistoselvitys etenee METSÄHALLITUS on luovuttanut ympäristöministeriölle selvitykset neljän uuden kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Kohteen nähdään täydentävän kansallispuistoverkostoa Järvi-Suomen pohjoisosissa. Ympäristöministeriö tilasi selvitykset vajaa vuosi sitten. Verkostoon saataisiin koko järvialtaan kattava sisävesien suurjärvikohde. Seuraavaksi asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Matildanjärven virkistyskalastuskohteen liittäminen puis- toon olisi kuitenkin haaste, sillä kirjolohen istuttaminen järveen ei olisi enää kansallispuiston alueella mahdollista. Karttojen mittakaava on 1:20 000. Kuvassa peruskarttaa Myrskylästä vuodelta 1964. Eroja syntyy perustamis- ja ylläpitokustannuksissa; lisäksi on huomioitava vaikutukset paikallistalouteen, metsästyskäytäntöihin, virkistyskäyttöön ja matkailuun muutenkin. Käsivarren suurtuntureilla selvitettiin kahta eri rajausvaihtoehtoa, jotta paikalliset perinteet ja matkailun edellytykset voitaisiin ottaa huomioon. Samalta alueelta voi löytää karttoja eri vuosikymmeniltä, jolloin alueen muutokset näkyvät silmäilemällä eri vuosien karttoja. Etelä-Konnevedellä on vahva maakunnallinen tahtotila kansallispuiston perustamiselle. 12 tammikuu 2014 12-13_Ajankohtaiset_MH.indd 12 3.1.2014 13:11:36. Eräilijöitä ja metsästäjiä houkuttelevan alueen muuttaminen kansallispuistoksi on saanut kannatusta, mutta sillä oletuksella, että metsästys voidaan järjestää hyväksyttävällä tavalla. Enontekiön kunta ja yrittäjät vastustavat hanketta, kun taas po- rotaloutta edustavat tahot ja Saamelaiskäräjät kannattavat kansallispuiston perustamista. MAANMITTAUSLAITOS on ladannut internet-sivuilleen vuosina 1949–1992 painettuja peruskarttoja sekä puolustusvoimien laatimia Ylä-Lapin topogra?karttoja. ajankohtaiset KUVA Joel Ahola UUTISET MATKAILUYRITTÄJÄT suhtautuvat varauksella Käsivarren suurtuntureille suunniteltuun kansallispuistoon. Ajantasaiset karttatiedot esimerkiksi retkeilyyn löytyvät Karttapaikka-verkkopalvelusta. SAMALTA alueelta voi olla painettuja peruskarttoja usealta eri vuosikymmeneltä. Saamelaisväestö on puiston puolesta. Karttalehtiä on yli 10 000. Teijo on jo nyt suosittu retkeilykohde ja sen muuttaminen kansallispuistoksi saattaisi lisätä alueen tunnettuutta ja merkitystä luontomatkailukohteena. KUVA Maanmittauslaitos Vanhat painetut kartat ladattiin nettiin vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.. Huolta on ollut erityisesti motorisoidun matkailun jatkumisesta Haltin reitillä ja suosituille rautujärville. Kartat ovat saatavissa painetuista kartoista skannattuina kuvatiedostoina, jotka on ladattava omalle tietokoneelle katselua varten. Selvitysten perusteella jokaisen kohteen luontoarvot puoltaisivat kansallispuistojen perustamista. Olvassuon selvitysalueen rajaus noudattelee pääosin vanhaa Natura-alueen rajausta, mutta Olvassuon luonnonpuisto jäisi kuitenkin kansallispuiston ulkopuolelle
Laji osoittautui pohjankimalaiseksi (Bombus balteatus). Reittien varrella on retkeilijälle tarkoitettuja palveluita, kuten leiriytymis- ja tulentekopaikkoja. ”Nimi uudistetaan, jotta se vastaisi paremmin järjestön tämän päivän toimintaa ja verkostomme majoitusliikkeiden tuotetta. Liitä mukaan yhteystietosi, sillä jokaisessa numerossa mielenkiintoisimman tarinan lähettäjä palkitaan hienolla Petzl Tikka R+ -otsalampulla! tammikuu 2014 12-13_Ajankohtaiset_MH.indd 13 13 3.1.2014 13:11:38. Retkeilyreitit ovat alueen ylläpitäjän suunnittelemia, useammasta etapista koostuvia kokonaisuuksia, jotka on merkitty maastoon ja retkeilykarttoihin. Lähetä kuva ja lyhyt kertomus retkikokemuksistasi osoitteella toimitus@retkilehti.. Nyt oli viimeinen retkipäivä ja Saana jo häämötti edessä retken maalina. Kevyin askelin oli nyt helppo harppoa viimeiset kilometrit kohti saunan lämpöä. Nimiuudistuksen myötä myös järjestön verkko-osoite vaihtui. Se harmitti meitä molempia. Äänestä vuoden retkikohde VUODEN RETKIKOHDE -kilpailun yleisöäänestys on alkanut. Kun sitten lauteilla kertailimme retken tapahtumia, kohosi tuo piskuinen kimalainen retkemme huippuhetkeksi! Hannu Tuomisto Lähetä tarinasi ja voita palkinto! VUODEN 2013 retkikohteeksi yleisö äänesti Kolin, jonka ydin on Kolin kansallispuisto. Kansainvälisesti Hostelling International -verkostoon kuuluu noin 3 500 hostellia lähes 90 maassa. Erityisesti olimme kuitenkin seurailleet alueen hyönteisiä, ja halusimme tietenkin nähdä ja määrittää niitä Lapin erikoisuuksia, joita ei kotona etelässä esiinny. Pysähdyimme pitämään taukoa ja siinä se sitten oli! Haavi nopeasti esille ja kimalainen oli kiikissä. Säät olivat suotuisat, ja meille luontoharrastajille kertyi hienoissa maisemissa kosolti hyviä kasvi- ja lintuhavaintoja. Laji oli juuri sellainen ”pinna”, josta olimme haaveilleet. Tänä vuonna kilpailun teemana ovat vähintään 20 kilometrin mittaiset retkeilyreitit, joiden varrella on maastoyöpymismahdollisuus. Retken alkupuolella olimme tunaroineet pariin otteeseen, ja komea kimalaislaji oli karannut haavipussista ennen määritystä. Omaa suosikkiaan voi äänestää 16. Sivustolta löytyy varausjärjestelmä, verkkokauppa sekä tietoa hostelleista ja kansainvälisestä hostellikortista. helmikuuta saakka osoitteessa www.goexpo.?. Usein reitit seuraavat historiallisia kulkuväyliä tai ne kulkevat merkittävien kohteiden kautta. O lin poikani Laurin kanssa elokuussa 2012 vaellusreissulla Kilpisjärven suurtuntureilla. Retkeilymajoista hostelleiksi SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ vaihtoi nimensä vuodenvaihteessa Suomen Hostellijärjestöksi. Ohjelmassa oli viikko vaellusta ja leppoisaa leirielämää. Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön 5 000 euron stipendillä maaliskuisten Retki-messujen yhteydessä. Viime vuonna etsittiin monitoimikohteita – tämän vuoden teemana ovat retkeilyreitit. Kirjoita viestin otsikoksi ”Oma retki”. Suomessa järjestön verkostoon kuuluu 47 hostellia. Kaikista ehdotetuista reiteistä ?naaliin pääsivät Hetta–Pallas– Ylläs-reitti, Itärajan retkeilyreitti, Kalottireitti, Karhunkierros, Karhunpolku, Kevon retkeilyreitti, Kuhankuono, Pirkan taival ja Seitsemän veljeksen vaellusreitti. Uusi nimi myös vastaa paremmin järjestön englanninkielistä nimeä”, perustelee järjestön pääsihteeri Aki Tuominen. OMA RETKI Kilpisjärven kimalainen www.hihostels.. Viimeisen 20 vuoden aikana hostelli-termi on vakiintunut yleisessä käytössä ja alkeellisimmat retkeilymajat ovat lopettaneet toimintansa. www.goexpo.
TARTON HIIHTOMARATON TARTTO, VIRO PERINTEISELLÄ tyylillä hiihdettävän maastohiihtokilpailun reittien pituudet ovat 63 km ja 31 km. YHDESSÄ LUMILLE SUOMEN LADUN jäsenyhdistykset järjestävät ympäri Suomen ulkoilutapahtumia, joiden yhdistävänä teemana on luminen toiminta. www.venemessut.. www.suomenlatu.. Messuilla kuullaan myös enemmän matkakertomuksia. TAPAHTUMASSA 16.–19.1. Tartu Maraton on ainoa Virossa järjestettävä Worldloppet-sarjaan kuuluva massahiihtotapahtuma, jonne saapuu vuosittain yli 10 000 osallistujaa ympäri maailmaa. www.?nlandiahiihto.. Omat retket voi jakaa nettikartalla ja avoimelle retkelle voi kutsua myös muita mukaan. Vaihtoehtona on myös 52 kilometrin Retki-Pirkka, jonka päätepiste on Kyröskoskella. 25.–26.1. www.seikkailukasvatus.. Viime vuonna maalin saavutti yli 3 500 hiihtäjää. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. Sen pääkaupunki Riika on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Lähtö on Otepäältä ja maali Elvassa (25 km Tartosta). Paikalle odotetaan noin tuhatta avantouimaria, joille on järjestetty illallistilaisuus tanssikarkeloiden merkeissä. VENEMESSUT HELSINGIN MESSUKESKUS VENEMESSUILLA koetaan veneitä ja vesielämää. 45 kilometrin Puoli-Pirkka vie Hämeenkyrön lentokentältä Teivoon. järjestettävään uuteen HELSINGIN MESSUKESKUS YHDEKSÄN vauhdikasta tapahtumaa samalla lipulla. Luvassa on esimerkiksi laturetkiä, kuutamohiihtoa, lumikenkäilyä ja mäenlaskua. Viikko Pirkan jälkeen, lauantaina, järjestetään ilman ajanottoa ja omahuoltoperiaatteella 90 kilometrin mittainen Reppu-Pirkka. 8.–9.2. AVANTOUINNIN SM-KILPAILUT VIERUMÄKI, HEINOLA AVANTOUINNIN suomenmestaruuksista kilpaillaan tammikuun lopussa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Avantouintiviikonloppu tarjoaa kilpailujen lisäksi yhteisöllisyyttä ja hauskanpitoa. Erityisesti lyhyet 20 ja 32 kilometrin matkat ovat kasvattaneet suosiotaan 50 kilometrin täysmatkan rinnalla. FINLANDIA-HIIHTO LAHTI–HOLLOLA SUOMALAISEN hiihtourheilun klassikko houkuttelee jälleen tuhansia hiihtäjiä laduille. www.matkamessut.. Mukana muun muassa maailmanympäripurjehtija Jimmy Cornell. Erityisesti aloittelijat on huomioitu ja messuilla saa tietoa harrastuksen aloittamisesta ja samalla voi ilmoittautua veneilykursseille. Tutustu uusiin lajeihin ja varusteisiin. Esiintyjinä perjantaina Annika Eklund ja lauantaina Janne Tulkki. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Työpajoissa tutustutaan esimerkiksi Junior Ranger -toimintaan ja liukulumikenkiin. www.goexpo.. 16.2. Fillari, Kunto, Golf, Retki, Kalastus, Metsästys, Ball Sports, Kuva&Kamera ja Helsinki Horse Fair. 2.3. PIRKAN HIIHTO KANKAANPÄÄ TUTUN laturetken täysmatka on 90 kilometriä Niinisalosta Tampereelle. RETKIPÄIVÄ PARTIOLAISET houkuttelevat talviretkille valtakunnallisen retkipäivän avulla. 30.–31.1. www.tartumaraton.ee Lasten Finlandia-hiihtoon on ilmoitettu noin 2 500 paikallista peruskoululaista. 7.–9.3. GOEXPO 22.–23.2. 19.2. www.retkipaiva.. MATKAMESSUT talvi 2014 HELSINGIN MESSUKESKUS MATKAMESSUJEN teemamaa on tällä kertaa Latvia. PIHABONGAUS KOTIPIHALLA BIRDLIFE SUOMEN pihabongaustapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. tammikuu 2014 14-15_Tapahtumassa_MH.indd 14 3.1.2014 14:53:51. Lisäksi matkailija pääsee Latviassa nauttimaan rauhasta, luonnosta, rentouttavista kylpylöistä ja herkullisista ruuista. www.pirkankierros.. 7.–16.2. VALTAKUNNALLISET SEIKKAILUKASVATUSPÄIVÄT NUORISOKESKUS SYÖTE SEIKKAILUKASVATUSPÄIVIEN puhujana nähdään muun muassa Colin Mortlock The Spirit of Adventure -säätiöstä. www.pihabongaus.. Osallistumismaksu on 135 euroa. 18.1. www.suomenlatu.. Kyseessä ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. 14 1.–2.2
Niinpä ne kestävät tykkykuormia varsin hyvin. × tammikuu 2014 14-15_Tapahtumassa_MH.indd 15 15 3.1.2014 14:53:52. obovata) on venäläistutkijoiden mielestä jopa oma lajinsa eli siperiankuusi (Picea obovata). Ilmassa vesihöyrynä oleva kosteus tiivistyy oksistoon ja muodostaa kaunista jäistä kuuraa. Siihen asti avoimilta meren seliltä kulkeutuu läntisten ilmavirtausten mukana sumupilviä kohti satojen metrien korkeuteen nousevaa vaaravyöhykettä, jonka ylärinteillä kasvavaan puustoon kosteus tiivistyy. Sen jälkeen lähestyvän kevättalven aurinko jaksaa paisteellaan sulattaa lunta, joka ensimmäisten kevättuulten voimasta putoaa maahan. Komein tykky kertyy Koillismaan ja muille itärajan vaaroille. Luontovalokuvaaja Hannu Hautalan mukaan Kuusamon tykky on parhaimmillaan helmikuun 20. LUONNOSSA Tonnien lumitaakka Koillismaan vaarojen kuuset kantavat talvisin raskasta taakkaa. TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Eemeli Peltonen/Vastavalo T ykkyä alkaa muodostua talven ensipakkasilla. Perämeri peittyy jäähän usein vasta tammikuussa. Pelkkä pakkaslumi ei pysy oksilla pitkään, mutta märkä nuoska takertuu tukevammin ja muodostuu tykyksi jäätyessään pintaosiltaan. Metsä-Lapin ja Peräpohjolan kapeat ja lyhytoksaiset kynttiläkuuset keräävät vähemmän lunta kuin mitä Etelä-Suomessa kasvaville kuusille voisi kasautua. Pohjoinen metsäkuusen muoto (Picea abies ssp. Lumi tarttuu kuorrutettuihin neulasiin, ja jäätyvä sumu liimaa sen napakasti kerros kerrokselta. Myös paljon etelämpänä sijaitseva Koli on tunnettu komeasta tykystä. Puututkijat erottavat etelän ja pohjoisen kuuset alalajeiksi. Yhden puun harteita voi painaa jopa kolmen tonnin tykkylumikuorma. päivän aikoihin. Upeita tykkymaisemia tapaa esimerkiksi Riisitunturin, Syötteen ja Pyhä-Luoston kansallispuistoissa
NEPALILAISTA RUOKAA ihmiset Iloista itsenäisyyspäivää TEKSTI JA KUVAT Joppe Ranta Kun kiakkovieraat kalistelivat mailojaan Tampere-talon aitaan, vei eräopas kaverinsa metsäretkelle. 16 tammikuu 2014 16-21_Ne palilaiset_MH.indd 16 3.1.2014 12:19:36. Olut ja makkara vaihtuivat perinteiseen juhla-ateriaan
18 Mani Acharya ei ole retkeilijä. Ruoka on Manille tärkeä osa tämän päivän elämää. Muualta tullut ehkä huomaa paremmin tässä asiassa paljon koomisuutta. Iloinen puheensorina ja huulenheitto täyttävät nuotiopiirin. Nirmalin nykyinen työkin on osa outdoorelämäntyyliä. Kaksitoista vuotta Suomessa asunut Mani tuli maahan, sai töitä, opiskeli kokiksi ja hänen Kathmandussa ollut yksityinen koulunsa vaihtui ravintolaksi Vantaan Tikkurilaan. Hänellä on akateemisempi lähestymistapa elämänarvoihin, mutta hän arvostaa silti puhdasta luontoa ja nauttii siellä kulkemisesta. Näitä kahta yhdistävät juuret. Nirmal Khanal on ulkoilmaihminen. Molemmat ovat lähtöisin Nepalista, mutta virallisestikin nykyisin Suomen kansalaisia. Räntä oli muuttunut kiinteämmäksi, mutta maassa on silti märkää loskaa. NEPALILAISTA RUOKAA MANI ACHARYA tietää, että grillimakkara on suomalaisten herkkuruokaa nuotiolla. Matka ei ole pitkä, mutta tavaraa on sen verran, että polku on kuljettava kahdesti. Ravintola Sagarmatha oli aluksi kuppila, mutta Mani Acharya muutti sen nepalilaiseksi ruokaravintolaksi. Suomalaisuuttaan Nirmal pönkittää grillimakkaralla, joka hänen mielestään kuuluu suomalaiselle nuotiolle oluen seuraksi. Mani ei epäröinyt laavulle lähtemistä, kun hänen eräopasystävänsä sitä esitti. Synnyinmaassaan matematii- kan ja fysiikan opettajana toiminut vaihtoi kotimaan lisäksi myös ammattia. Makkaralla alkuun Vaikka reissun alkuperäisenä tarkoituksenakin oli kokeilla perinteisen nepalilaisen ruuan tekemistä suomalaisella metsänuo- tammikuu 2014 16-21_Ne palilaiset_MH.indd 18 3.1.2014 12:19:38. Suomalainen kuusimetsä kätkee puisen laavun, jolle kaverukset saapuvat viettämään itsenäisyyspäivää. Vaikka Nirmal pitkälti leikittelee aiheella, on siinä varmasti jotain todenpohjaakin. ”Oli raskasta pitää räkälää ja halusin asettaa tavoitteet korkeammalle”, hän kertoo. S ataa hiljalleen lunta. Tavarat lasketaan käsistä ja lavitsalle levitetään porontaljat. Asiakaskunta vaihtui kertaheitolla ja nyt ravintola on hyvin suosittu ruokapaikka. Hän on ollut sitä sydämeltään aina, mutta myös virallisemminkin suoritettuaan eräoppaan tutkinnon muutama vuosi sitten
tiolla, kaivaa Nirmal makkarapakettinsa esiin. tammikuu 2014 16-21_Ne palilaiset_MH.indd 19 19 3.1.2014 12:19:40. ”Jos ajatellaan etnisiä ravintoloita ympäri maailmaa, niin kaikki ovat imeneet paikallisia vaikut- teita”, Mani huomauttaa. Kun hindulaisessa uskonnossa ei syödä lehmää, ei sitä ole tarjolla nepalilaisessa ravintolassakaan, kanaa ja lammasta sen sijaan on. Kanan täytyisi olla Manin mukaan vähintään kolme tuntia marinadissa. Siksi kiinnostus ja arvostus perinteitä kohtaan on saanut hänet hankkimaan tietoa vanhoista ruuanlaittotavoista ja hyödyntämään niitä ravintolassaan. ”Valkosipuli-inkivääritahnaa, jugurttia, korianteria kuivattuna ja tuoretta lehteä, kuivattua rohtosarviapilaa, suolaa, öljyä, garam masala -mausteseosta sekä tandoorimaustetta”, hän ynnää makujen kirjoa. Hän vaatii niitä paistettuina alkupaloiksi, ennen kuin kokki pääsee varsinaisiin töihinsä. Häntä kiinnostaa ruokakulttuuri ja hän on opetellut vanhoja tapoja valmistaa ja maustaa ruokia. ”Suomalainen lammas maistuu villalta, siksi sitä ei haluta syödä.” Perinteisin opein valmistettu Sagarmathan lammas sitä vastoin maistuu herkulliselta, mutta taidon hän pitää visusti ammattisalaisuutenaan. Ravintolassaan Mani törmää lähes päivittäin lammasta karsastavaan asiakkaaseen. Padan kannelle nostellaan kekäleitä, jotta saadaan ylälämpöä, kuten kotiuunissakin. ”Nepalilaisessa ruuassa suositaan erilaisia mausteseoksia, kuten inkivääriä ja erilaisia sipuleita.” Suosittuja ovat myös erilaiset currylla maustetut ateriat, mutta toisin kuin yleensä luullaan, ei alkuperäinen nepalilainen ruo- ka Mani Acharyan mukaan ole tulista. ”Näitä ruokia on valmistettu vuosisatoja nepalilaiskylissä avotulella, niin mikseivät ne sitten onnistuisi laavulla suomalaisessa kuusimetsässä”, Manu Acharya naureskelee. Se nostetaan nuotiolle, mutta riittävän ylös, ettei liha pala pohjaan. Monet ruuat ovat myös muuttuneet paljonkin matkalla lähtömaastaan. Mani on laittanut aamulla kananrinta?leet marinadiin, mutta maustaa niitä vielä metsässä. NUOTIOLLE on varattu reilusti eksoottisia mausteita. Samalla lailla ruuanvalmistus nuotiolla on hänelle kappale kansanperinnettä. MARINOITU kana on muhinut padassa toista tuntia. UUNIPADAN kannelle lastataan kekäleitä, jolloin ruoka saa myös ylälämpöä. Kasviksia runsaasti Marinoidut kananpalat laitetaan uunipataan
Se onkin muhinut jo pitkälti toista tuntia. Kun kokilla on kädet täynnä työtä, hellittää eräopas hetkeksi veistotyöstään ja lisää nuotioon polttopuuta. Nirmal on uppoutunut veistämään luukahvaisella puukollaan voiveistä. ”Porkkana, papu, palkoherne tai mitä sattuu olemaan”, Mani Acharya neuvoo. Mani on valmistellut aamulla myös taikinan leipää varten. Pulao saa muhia miedolla lämmöllä vielä nuotiolla. Mani painelee taikinapallot kämmenissään yksitellen litteiksi. Litteä naan-leipä paistetaan rasvaisella pannulla ruskeaksi molemmin puolin. Reipas pulina taukoaa hetkeksi. Kun taikina on aamusta asti kohonnut, pyöritetään siitä nyt pieniä palloja ja asetetaan ne peitettynä nuotion lämpöön tunniksi kohoamaan. Valmista herkkua kannatti odottaa Kokki annostelee ruuan peltilautasille ja lohkaisee pinnalle vielä neljänneksen limetistä. Mani ottaa nuotiolle kaksi paistinpannua. ”Puolet vettä ja puolet maitoa, suolaa, sokeria, leivinjauhetta, öljyä ja kananmuna tai jogurttia”, hän opastaa ja jatkaa: ”vehnäjauholla vaivataan sopivan pehmeäksi.” Taikina ei saa olla liian kovaa, mutta ei löysääkään. Lastalla 20 pyöräytetään riisi ja kasvikset sekaisin sekä ripotellaan pinnalle kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. NEPALILAISTA RUOKAA VIHANNEKSET paistuvat pannulla riisin odotellessa vieressä miedommalla lämmöllä. Riisi paistuu hiljalleen, välillä käännellen, kun toisella pannulla kypsyvät vihannekset. Taas jää aikaa muulle tohinalle nuotiolla. Pannulle ripotellaan vielä pippuria ja suolaa. Harjoittelemalla oppii sopivan koostumuksen. Kana näyttää padassa jo lähes valmiilta. Kasvis-pulao on oikeastaan runsas juhlaruoka, mutta tässä siitä tulee Chicken Tikkaan lisäke. Niitä heilutetaan voimakkaasti, jotta ne ohenisivat tasaisesti. Kun kasvikset ovat pehmeitä ja kypsiä, kumotaan ne riisin joukkoon. Sekaan ripotellaan vielä suolaa, ennen kuin pannullinen sekoitetaan riisiin. Elävä tuli lämmittää ja tuo tunnelmaa. Lumisade on lakannut. Kipinät sinkoilevat ja valaisevat tummenevaa iltaa. Toisessa pannussa valmistuu basmati-riisi ja toisella voissa tirisee juustokumina, sipuli, kanelitanko, laakerinlehti ja muutama muu mauste. tammikuu 2014 16-21_Ne palilaiset_MH.indd 20 3.1.2014 12:19:44