Retki 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

JOULUKUU 10/2012 . M AT K A IL U RIB-VENEILIJÖIDEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ Utön saaressa SATAKUNNAN TULVAT: Melotaan metsässä! a a v a t s loi ua 2 1 p p m a l a s ot SA ISU O N U A S Ä R A E U TA > > Ä L L KAA POLTTOP IK II E LI L N D A E TA LA V H N TU E LA IDIIS I H Ä LÄ > LL ILL > N A AAN ENSIJÄIL R L LL E A T S G U L I IL A K I T E R N AT PUTOUKSET AV TA L TT PELO. 9,20? 9,20 ? KOIRAVALJAKKO >> TUNTURIHIIHTO >> HAWU-TELTTA >> ZION JA BRYCE CANYON R E T K EILY
(09) 3540 1785 arkisin klo 9?16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) mikko.hieta@retkilehti.? JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.? Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA VAKITUISET AVUSTAJAT TAITTO TILAAJAPALVELU Mikko Hieta Joel Ahola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Ville Siekkinen Marko Taavila Tenhelp Oy/Tenho Järvinen tilaajapalvelu@outdoormedia.? aineistot@retkilehti.? p. Eräsaunat 8 Johanna Söderholm iloitsee hiihto-oppaana asiakkaiden elämyksistä. www.retkilehti.? KUVA Joel Ahola Tulvamelonta 22 on uusi laji, joka syntyi kun vesi kohosi metsiin Satakunnassa. 38 14. alv. 050-505 8848 Aksana Kurola Mikko Nikkinen Tiina Riikonen Poppis Suomela Salla Virta PAINO Oy Scanweb Ab, Kouvola etunimi.sukunimi@retkilehti.? Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 . Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. KARTAT veikka.gustafsson@outdoormedia.? Joel Ahola Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos ISSN 1456-8837 PIIRROKSET KANNEN KUVA Aikakauslehtien liiton jäsen Karoliina Lahti Mikko Hieta Chamonix, Ranska KUVA Joel Ahola KUVA Antti Kurola ovat suosittuja, mutta käyttäjät välttelevät maksuja ja tuhlaavat puita.. (sis. alv. (sis. 10 %) AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Juhani Karvonen Panu Pihkala Timo Sarkkinen VUONNA 2013 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Sanna Korkiakoski Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84
AJANKOHTAISET Kokemukset Koiravaljakko KUVA Timo Sarkkinen 10/2012 joulukuu 6 Sumussa suunnitelmat muuttuvat. 8 Etsimessä Eräsaunat Polttopuiden kulutus huolestuttaa. 16 Uutiset Kullankaivajien alaston kapina. 19 Lapista ja Lappeenrannasta. 20 Vieraile piparkakkukylässä. 21 Oma retki Lumisandaalit. IHMISET Hiihto-opas Johanna Söderholm Rib-veneretki Utön saarelle on itsenäisyyspäivän perinne. 22 KUVA Joel Ahola Tapahtumassa Ladunavaaja nauttii joka hetkestä. Taidot Lumikenkien huolto 26 Remmit ja ruuvit kiristellään kauden aluksi. Eväät Cassoulet 44 KUVA Panu Pihkala Kirjat 28 Pyttipannua mausteisempi herkku. Lajiesittely Seikkailu-urheilu 30 Juha Prittiselle kisat ovat matkailua. 36 Uuden alun uskossa. Valkohäntäkauris 37 Riistaeläin ei sopeudu syvään lumeen. Kotimaa Tulvamelonta 38 Jos metsässä on vettä, siellä voi meloa. Kotimaa Rib-Raid 44 50 54 KUVA Mikko Hieta LUONNOSSA Ympäristö Talvipäivänseisaus Itsenäisyyspäivän perinne veneilijöille. 50 Silloin luistellaan, kun on jäätä. Kaukomatka Zion ja Bryce Canyon 54 Eroosion muovaamat kansallispuistot. Kaukokohde Niagaran putoukset 60 Pilaako turismi luonnonnähtävyyden? VARUSTEET Kokeiltua Talviretkipuku 65 Tossuvalmistajan uusi talvikenkä. Repussa Joulun lahjavinkit 66 Värikästä ja tarpeellista pukinkonttiin. Katsaus Hawu-teltta 68 Pasi Ylirisku kehitti uuden talviteltan. Katsaus Tunturihiihtosukset houkuttelee hurjapäitä ja häämatkailijoita. 64 Sekoitekankainen takki toimii kesälläkin. Pikatesti Talvijalkine Niagara 60 KUVAT Joppe Ranta Päiväretki Hiidenvesi 72 Neljä paria umpihankeen ja rinteeseen. Testi Otsalamput 76 Myyntipakkaus ei kerro koko totuutta. MIELIPITEET Pääkirjoitus Taukopaikka Jokamiehen oikeus retkeilijän otsalamput 4 34 90 76
Tehtävä on tavattoman vaikea. Kun lehteä tehdään intohimoisille ulkoaktiviteettien harrastajille, on aiheiden kirjokin valtava. Yksinomaan tässä numerossa liikumme koiravaljakolla, tunturisuksilla, retkiluistimilla, lumikengillä, ruuhella ja kumiveneellä. HIETA MIKKO PÄÄKIRJOITUS Lämpöä ja valoa uuteen vuoteen L okakuussa Satakunnasta tarjoiltiin huonoja uutisia. Jätimme kirkkaimpien valopisteiden mittaamisen sikseen, koska huippuarvoilla ei ole käytännössä merkitystä. Hyvinkin kelvottomilla valokuvioilla voi saada aikaan näyttäviä lukuarvoja myyntipakkauksiin, mutta lamppujen todellisen käytettävyyden kanssa niillä on vain vähän tekemistä. Valmistajien ilmoittamista arvoista ei ole ostajalle juurikaan hyötyä, sillä ilmoitettuihin lukemiin pääseminen edellyttäisi hyvin poikkeuksellisia käyttöolosuhteita. Vuodenvaihteen lähestyessä minulla on tapana lueskella Retkessä vuoden mittaan julkaistuja artikkeleita uudelleen ja poimia niiden joukosta suosikkejani. Sivulta 38 eteenpäin selviää, kuinka puuceestä tuli hetkessä vesivessa. Säiden viilentyessä otimme selvää erämaiden saunoista. Vuoden mittaan on muun muassa sukellettu, leijailtu, ?llaroitu, ratsastettu ja lennetty kuumailmapallolla. Ensi vuonna jatkamme väsymättä uusien sykähdyttävien retkikohteiden, harrastajien ja ulkoilulajien etsimistä. Voiko sellaista edes lampuksi kutsua. Sain puhelun samalta suunnalta kotoisin olevalta toimittajaltamme, joka oli innoissaan. Tärkeintä on kuitenkin teiltä, rakkaat lukijat, saamamme palaute. Vai mitä sanotte lampusta, joka lupaa 90 vuorokauden paloajan puolen lumenin valovirralla. Vihdoin pääsisi metsään melomaan. Otamme varusteista selvää, jotta me kaikki ulkoilun harrastajat voisimme tehdä kaupassa parempia valintoja. Näkökulma oli niin poikkeava, että pakkohan siitä oli juttu tehdä. Siis kahdeskymmenesosalla kynttilän valosta. Keskityimme olennaiseen, nimittäin käyttökelpoisuuteen sekä valaisun hyödyllisyyteen. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Hannukurun saunalla seitsemän euron löylymaksun suorittaa vain joka kymmenes kylpijä. Suosituimmat löylyhuoneet löytyvät Urho Kekkosen kansallispuistosta, mutta ylläpitäjän haasteena on tolkuton polttopuiden tuhlaaminen. Hyvät ehdotuksenne kannustavat koko toimitusta ponnistelemaan jatkuvasti parempiin suorituksiin. >> Voiko sellaista edes lampuksi kutsua? Hyvää joulunaikaa! Tavataan jälleen ensi vuonna. Mikko Hieta mikko.hieta@retkilehti.? ti.? ? 4 joulukuu 2012 kuva Mikaela Löfroth. Osittain syynä on saunojen huono suunnittelu, mutta vastuuta on käyttäjilläkin. Yhteiseksi hyväksi koituvan vähäisen maksun välttelyä ei voi pitää hyväksyttävänä. Saunamaksujen soisi yleistyvän, jotta löylykulttuuri säilyisi hengissä erämaissakin. Valoa pimeään vuodenaikaan tuo otsalampputestimme. Tulva nosti vedenkorkeutta yli metrin ja paikalliset asukkaat joutuivat vaikeuksiin
photo: Espen Mortensen www.esmofoto.no DYNAMIC PERFORMANCE WWW.SYMPATEX.COM VEDENPITÄVÄ HENGITTÄVÄ TUULENPITÄVÄ
Reet oli pakattu, mutta yhtään koiraa ei ollut vielä valjastettuna, kun parkkipaikan kulmalle ilmestyi neljä valjakkoa. Miehet olivat melko ehdottomia kehottaessaan meitä jat-. Tuttuja hekin . Viimein pääsin takaisin valjakon luo ja matka voisi alkaa. Johanna viiletti edellä, kun ylitimme Tsahkaljärveä. Tavoitteena oli ensin päästä Kobmajoelle, jossa olisi leirikin jo valmiina. Kerroimme, että Kobmalle oli suunta. Vaihtoehtoja oli kaksi. Sumussa teimme matkaa parisen tuntia, jonka aikana pidimme muutaman snaksitauon koirille. Keli ei ollut paras mahdollinen näkyvyyden suhteen, mutta mitään ei onneksi satanut. Teimme lähtöä autolta. Silloin on parempi pitää tauko ja syödä eväitä. tettua kiinni. Lähdimme aamulla Kolarista kohti Kilpisjärveä, jossa olimme lähtökuopissa puolilta päivin. kokemukset KOIRAVALJAKKO Sumuseikkailu koiravaljakolla TEKSTI JA KUVAT Sanna Korkiakoski Koirien kanssa sattuu ja tapahtuu. Suunnitelmat muuttuvat, kun sumu yllättää. O limme päättäneet ystäväni Johannan kanssa pakata koirat ja eväät autoon ja suunnata Käsivarren erämaahan muutaman päivän koiravaljakkovaellukselle. Pari kaveria olivat koirineen lähteneet reissuun jo joitain päiviä aiemmin. Tiedossa olisi igluyöpyminen, kunhan veisimme tuoreen päivänlehden ja munkit vaihtopalkaksi. Takana ylimääräinen kymmenen kilometrin lenkki. Minä vain alkuinnoissani viittilöin, että sinne vain eteenpäin. Reilun viiden kilometrin jälkeen huomasimme, että olimme menossa Termisjärvelle, eli vikasuuntaan! Ei muuta kuin täyskäännös ja takaisin Tsahkalille. Sumu oli vain tihentynyt, ja ympäröivästä maisemasta ei voinut tehdä kuin mielikuvaharjoituksia. Tsahkalilta pääsimme viimein oikeaan suuntaan. No siellähän ne olivat sepposen selällään. olivat palanneet juuri viikon vaellukselta samasta suunnasta, jonne meidän oli tarkoitus nyt lähteä. No hoppuhan siinä tuli, että pääsimme alta pois ja toiset pääsivät purkamaan kamppeitaan autolle. Järven toisessa päässä hän kysyi kumpaan suuntaan jatkaisimme. Viimein koirat olivat liinoissa. Matkaan! Heti startin jälkeen välähti mieleen kurkata olan yli, että tulihan ne auton ovet lai- 6 joulukuu 2012 Väärä suunta! SUMUSSA oikea suunta katoaa helposti. He tiesivät kertoa, että sinne ei tänä talvena ollut tikkareittiä merkitty lainkaan, kun lumen vähyyden takia reittimerkkejä oli päästy laittamaan huomattavasti tavallista myöhemmin. Tuvan pihalle tuli miehiä ihmettelemään minne olimme matkalla. Ei muuta kuin kuuden koiran valjakko puuhun kiinni, ja juosten takaisin. Edellä startannut Johanna soitti samalla, että käyhän hakemassa kartta autosta kun jäi sinne! Kartan päällä olivat minun aurinkolasini, joita ilman reissu tunturissa olisi ollut täyttä tuskaa, ellei jopa mahdoton. Muuten etenimme tasaista vauhtia. Pääsimme viimein Pitsusjärvelle, jossa oli paljon sakkia kuten tavallista
Viides- joulukuu 2012 7. Koirat nauttivat auringossa makoilusta, mutta igluun ei ollut enää asiaa, siitä oli aurinko tehnyt päivän aikana selvää! × Iloisia kohtaamisia Aamulla sama sumu tervehti meitä kun heräsimme, ja totesimme että Haltilla käynti taisi jäädä haaveeksi. Niin sankka oli sumu. Hernerokkasumussa meillä olisi erittäin pieni mahdollisuus osua oikealle reitille ja pysyä sillä Kobmalle asti, kun merkkejä ei ollut. Reilun tunnin päästä heräämisen jälkeen alkoi pihalta kuulua ilon kiljahduksia, kun hiihtäjät varaustuvan puolelta huomasivat taivaan aukenevan. Koirat valjaisiin ja Haltin valloitukseen! Nousu kävi nopeammin kuin luulimmekaan, ja pian koirat laukkasivat täyttä vauhtia alamäkeen takaisin kämppää kohti. Horisontista alkoi erottua kaksi reittiä kipuavaa valjakkoa. Olipa riemukas jälleennäkeminen! He olivat edellisen illan pitäneet meille kämppää lämpimänä, rakentaneet iglun, su- lattaneet meidänkin koirille lumesta juottovedet ja pilkkineet raudutkin illallispöytään. Kun kännykästä ei noissa maastoissa ole paljon apua, niin tunne oli molemmin puolin hyvä, kun näimme että kaikki oli hyvin ja nyt voisimme jatkaa matkaa samaan suuntaan. Illalla saimme syödä maittavan rautuaterian Kobmalla. Kaverithan siellä odottelivat kyllä, mutta järki sanoi, että Haltille suunta! Sinne siis ajoimme, ja näimme kämpän vasta kun olimme portailla. Kaverimme olivat tulossa samoissa aikeissa Haltille. Samalla päätimme, että Haltin päälle mentäisiin ja sen jälkeen sitten Kobmaa kohti. kamaan vain Haltin kämpälle. Siellä ei olisi kuin kolme muuta, eli varmasti mahtuisimme yöpymään. Matkaa taitettiin päivän aikana yli 60 kilometriä, ja olimme kyllä levon tarpeessa pitkän päivän jälkeen. sä minuutissa sumu hälveni, ja aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta
etsimessä SAUNAT SAUNA kruunaa vaelluspäivän. Löylynlyöjät pitävät vilvoittelutaukoa Oulun Tervareitistön Kallioselän saunalla. 8 joulukuu 2012
Tällä kertaa varttitunnin kirveen heiluttelu synnytti purojäähän sammion, johon vesi tihkuu halkeamasta. Viimein kaikki on kohdillaan ja uurastus palkitaan. joulukuu 2012 9. aah, viimein lämmintä. osa nautintoa. Jollakin saunalla puro saattaa pysyä hangen alla sulana läpi talven. Järven rannalla iskettäisiin tuuralla avantoa tai viisas vaeltaja olisi ehkä oivaltanut ottaa mukaan pilkkikairan kylpyveden varmistaakseen. SAUNAN lämmittäminen kuivilla klapeilla on mukavaa retkipuuhaa . Kiukaan kylkeen kiinnitetty vesipata on pitänyt täyttää ennen tulien sytyttämistä, jottei se pala puhki. Kylpyveden hankkiminen nietosten keskellä ei ole aina aivan yksinkertaista. Erämaan löylyt Sauna on osa suomalaista identiteettiä. Liiterin kirveen iskut ja klapien kalahtelut jatkuivat pitkän tovin, sillä huurtei- sen saunan lämmitys vaati monta pesällistä ja monta tuntia. Löylyt kesken hiihtovaelluksen katkaisevat kylmän pakerruksen pakkasessa, rentouttavat lihakset ja pesevät kehon sekä mielen. Ensimmäistä löylyä on edeltänyt pitkä iltapuhde. Löylyttely kesken vaelluksen on himoittua herkkua, joten suosituimmat erämaasaunat vetävät kulkijoita puoleensa magneetin tavoin. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola E nsimmäinen kauhallinen päättyy äkäiseen sähinään vesiryöpyn iskiessä kiukaan kiville. Kostea kuumuus leviää saunan lauteille saaden retkeilijät huokaamaan ihastuksesta . Ehti siinä sivussa autiotuvankin lämmittää ja illallisen syödä. Sähkökiukaaseen tottuneelle kaupunkilaiselle se voi olla mahtava elämys. Toisen kantaessa vettä saunalle, retkikumppani sahasi metrin halkoja lyhemmiksi
Kylpemisen jälkeen jäähtynyt sauna sopi yöpymiseen. Niittykulttuuri loppui yli puoli vuosisataa sitten, kun karjalle tarkoitettua rehua alettiin viljellä pelloilla. Löylyä lyödään välillä kiivaasti, mutta toisinaan rauhoitutaan vain nauttimaan, istumaan ja rupattelemaan. Niittysaunat ovat jo raunioina ja moni saariston suojakin on käynyt tarpeettomaksi moottoriveneiden kiidättäessä kalastajat yöksi satamiin. Metsätöiden edetessä kämpät purettiin ja siirrettiin seuraavalle hakkuupaikalle, mutta mustuneet saunat jäivät usein niille sijoilleen. On aika käydä pihalla vilvoittelemassa. Sankka höyry täyttää kylmän pukuhuoneen samalla kun paljaat jalkapohjat takertelevat jäiseen lattiaan. Hetken kaikki elämässä on täysin kohdallaan. Osa korpi-identiteettiä Sauna on erottamaton osa korpikulttuuriamme. SAUNAT HÄRKÄTUNTURIN autio- ja varaustuvan sauna odottaa seuraavia kylpijöitä tykkylumisten kynttiläkuusten lomassa Tuntsan erämaassa. Kauhalliset seuraavat toistaan. Kalasaunat ovat säilyneet joillakin vesistöillä vapaa-ajan saalistajien ja vesiretkeilijöiden tukikohtina. Tästä perinteisestä kulttuurista ovat oivana esimerkkinä Höytiäisen ja Kallaveden sekä Perämeren kalamajat. Saappaat survaistaan nihkeisiin jalkoihin ja mennään ulos pakkasen purtavaksi. Kalastajat pystyttivät omia kalasaunojaan meren ulkoluodoille ja suurten järvien saariin. Tai oikeastaan ei ajatella mitään . Ollaan hiljaa ja ajatellaan. Yhtyy siihen valkoista ja aavistus punaistakin. Moni näistä entisistä savottasaunoista on saanut uuden elämän, kun ne on kunnostettu autiotuviksi. Poromiehet saattavat viettää vielä nykyisinkin kairassa viikon toisensa perään, joten ei ole ihme, että monen poropirtin yhteyteen on noussut erillinen löylyhuone. Vanhin näistä on rakennettu Sikosaareen jo vuonna 1894. Tukkijätkille rakennettiin saunoja uittoja savottakämppien yhteyteen. Seurueen rämäpäisin sukeltaa alasti nietokseen ja syöksyy vielä nopeammin takaisin saunaan. Muut katsovat kirkasta tähtitaivasta, erämaan kattoa. Revontulet aloittelevat vihertävää leikkiään pohjoisella taivaalla. Suopalstoille ja jokivarsien tulvanii- 10 joulukuu 2012 >> Sauna on erottamaton osa korpikulttuuriamme. tyille rakennettiin heinänteon tukikohdiksi niittysaunoja. Työn päätteeksi saunoilla pestiin päivän hiet ja liat. Kontiolahden Höy- tiäisellä on yhä autiotupina puolen tusinaa kalasaunaa, joiden lämmityslaitteena ovat kiukaat. Osa paliskunnista pitää kämppiään ja saunojaan. Vaelluksen lika irtoaa kuonana, iho punoittaa, hiki helmeilee ja vähän jo heikottaakin. ollaan vain onnellisia
PAREMPI PITO LABORATORIO TESTIT: G3 pohja normaali kumi G3 pohja normaali kumi G3 pohja +30/32% +20/25% +18/20% normaali kumi G 3 JÄÄ Nabucco GTX Ws white ® EN 13287/2007 Couloir GTX Men dark brown ® eh äsi ak ass roo p www.lowa.de - jälleenmyyjät osoitteesta - www.bonge.? LOWA on ainoa ulkoilujalkinevalmistaja jolla on ISO 9001 serti?kaatti korkeimman laadun ja parhaiden valmistusprosessien varmistamiseksi. nt Löytääksesi lisätietoja LOWAN talvikengistä, käy osoitteessa : Eu ® TERÄS EN 13287/2007 ty Nabucco GTX Men black KERAAMINEN EN 13287
Kaikki seudun kämpät siirtyivät Metsähallituksen huomaan viimeistään 1980-luvulla Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa. Saunat lisäävät roimasti autiotuvan puukulutusta, minkä vuoksi Saariselän palaneiden löylyhuoneiden tilalle ei ole rakennettu enää uusia. Retkeilijä on tervetullut yöpymään porokämpälle ja nauttimaan saunankin löylyistä, mutta tällöin on muistettava, etteivät nuo tuvat ole yleisen puuhuollon piirissä. Näistä tunnetuin on Pallas?Hetta-välin Hannukurussa, mutta löylyä pääsee lyömään myös vaikkapa Puljun Korsatuvalla, Lemmenjoen Vaskojoella tai Lokan tekojärven Kuukkelinmaassa. Yksittäisiä saunoja on ripoteltu myös Etelä-Suomen retkireittien yhteyteen. Seudulta on palanut, purettu tai muutettu varastoksi ainakin Snellmaninmajan, Muorravaarakanruoktun, Porttikosken, KAIRA auttaa saunan kylpyveden saantia talvella, mutta joskus jäätä voi olla liikaa. Taajostuvan, vanhan Suomun Ruoktun ja Siulanruoktun saunat. Saariselän saunojen harventumisen jälkeenkin Koilliskoirassa on yhä varsin vakuuttava saunojen verkosto. Polttopuiden kulutusta voi hillitä myös oikeilla valinnoilla. Parhaiten löylyn iloihin pääsee Suomenselkää Puunkulutusta hilliten Liiallinen puunkulutus on ollut syynä siihen, että joitakin saunoja on muutettu varastoiksi, tai samasta syystä palaneen tilalle ei ole rakennettu uutta löylyhuonetta. Vaeltaja voi kulkea reilun viikon halki kairan yöpyen aina saunallisella kämpällä. Jokainen käyttäjä täydentää tuvan ja saunan puuvarastoa vähintään oman käyttönsä verran hyödyntäen maahan pudonneita oksia. Harvinaista herkkua Varta vasten retkeilijöille tarkoitettuja saunoja nousi etenkin Saariselän tuntureiden juurille 1950- ja 1960-luvuilla, kun yhdistykset ja yksityiset henkilöt rakensivat autiotupiaan. Vesisäiliöt voivat olla molemmilla puolilla kiuasta. Oikeassa yläkuvassa kiukaan vierelle on sijoitettu erillinen vesipata. Ratkaisu on järkevä suosituissa saunoissa, joissa kylpijöitä on runsaasti. Tällöin tulia on kuitenkin pidettävä kahdessa tulisijassa. Viereisen kuvan saunassa puunkulutusta on ajateltu kaikkein vähiten. Vuokramökin katolla on kolme piippua, mikä tarkoittaa kiuasta, erillistä vesipataa ja vieläpä kamiinalla lämmitettävää pukuhuonetta. 12 joulukuu 2012. Saunaretkeä voi jatkaa Tuntsan puolelle hyödyntäen Saijanojan porokämpän, Härkätunturin autiotuvan, Takkaselän vuokratuvan sekä Sorsatunturin juurella olevien vuokrakämppien saunoja. Koilliskairan ulkopuolella saunat ovat yksittäistapauksia. Löylyä pääsee lyömään Luirojärvellä, Anterinmukassa, Tahvontuvalla, Härkävaaralla, Vieriharjulla, Karhuojalla ja Uittipiekalla sekä Yläharjun porokämpällä ja Tikkasen Vieriharjun vuokrakämpällä. Erämaasaunan pitää olla kooltaan ennemmin pieni ja nopeasti lämpenevä kuin suurelle seurueelle sopiva. Vasemmassa yläkuvassa vesisäiliö lämpenee kiukaan kyljessä, jolloin tulet tarvitaan vain yhteen pesään. SAUNAT avoimina kaikille kulkijoille erämaiden perinteitä kunnioittaen
Pohjoisen suosikkisaunat Anterinmukka Hannukuru Luirojärvi Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva Anterinmukan, eli Mukkakönkäänruoktun tai tuttavallisemmin Keskon kämpän sauna on idyllisin erämaiden löylyhuoneista. Pallas?Yllästunturin kansallispuiston Hannukurun saunasta peritään maksu puukulujen kattamiseksi. Uusi sauna on rakennettu vuonna 2005. Jos jokainen pariskunta haluaisi saunoa kahdestaan, vuorokaudesta loppuisivat tunnit kesken. Erämaan löylyt ovat herkulliset, mutta ylettömällä kylpemisellä on myös kääntöpuolensa: mieletön puunkulutus. Saunojia on siis todellisuudessa enemmän kuin vieraskirjat kertovat, sillä kaikki eivät ruuhkassa kirjaa käyntiään tai telttailija ei katso sitä tarpeelliseksi. Sadan hengen ruskaruuhkassa on järke- >> Erämaan löylyt ovat herkulliset, mutta ylettömällä kylpemisellä on myös kääntöpuolensa: mieletön puunkulutus. vä käyttää miesten ja naisten vuoroja, jolloin eri retkiseurueet voivat löylytellä samanaikaisesti. Se on avoin mutta maksullinen. Nykyisessä saunassa pesuvedet eivät pääse enää viereiseen järveen, jonka veden entinen sauna ehti pilata juomakelvottomaksi. Urho Kekkosen kansallispuiston suosituinta saunaa käyttävät kolmen eri tuvan yöpyjät sekä lukuisat telttailijat. Ennemmin voisi sanoa, että vain joka kymmenes tai lievemminkin vain joka viides maksaa saunastaan. Monet retkeilijät saunovat Luirojärvellä vieläpä peräkkäisinä iltoina käyden välipäivänä Sokostin huipulla. ?Vuonna 2002 tehdyn kävijätutkimuksen aikana Luirojärvellä päivystettiin vilkkain ruskaviikko. Sen voi suorittaa Hetan ja Pallaksen luontokeskuksiin tai matkapuhelimella annettuun numeroon. ?Laskureidemme mukaan Hetan ja Pallaksen välin taittaa vuosittain 15 000 vaeltajaa. Sauna on avoin, mutta löylyistä pyydetään aikuisilta seitsemän ja lapsilta neljän euron maksu. Häpeällistä retkikulttuuria. Hannukurun maksujärjestely on erinomainen. Urho Kekkosen kansallispuiston Luirojärven sauna on yksi näistä imureista, joka haalii vaeltajat laajalta alalta. Emme tiedä kuinka moni heistä saunoo Hannukurussa, mutta löylyistä maksaneita oli viime vuonna 1 272?, pohtii Maarit Kyöstilä Pallastunturin luontokeskuksesta. Pallas?Hetta-reittiä kulkevat toki päivähiihtäjät, polkujuoksijat ja ulkomaiset retkeilijät, mutta saunan alle kymmenen prosentin käyttöaste on täyttä puppua. × Pohjois-Suomen saunat samoissa kansissa Retkeilijän autiotuvat . Sitä soisi käytettävän myös muilla saunoilla niiden säilymisen takaamiseksi. Erämaan löylyt ovat vaeltajan ylellisyyttä ? toivottavasti myös tulevaisuudessa. Alhaalla jokirannassa saa saunoa rauhassa ja aivan vieressä on syvä uimalompolo. Hannukurun sauna hellii Hetta?Pallas-reitin vaeltajia. Nykyinen sauna on rakennettu vuonna 2006 edeltäjiään kauemmas järvestä, jotta kylpijät eivät pilaisi Luirojärven vettä. seuraavalla Peuranpolulla, jonka varalle on useita saunoja. Kulkijamagneetit Suositut saunat keräävät kulkijoita magneetin tavoin. Saunan käyttäjämäärää on vaikea arvioida, sillä sen pihapiirissä on Luirojärven autio- ja varaustupa, Rajan kämpäksi nimetty autiotupa sekä Kuuselan kämppänä tunnettu varaustupa telttapaikkoja unohtamatta. Tutkijan mukaan paikalla oli jokaisena päivänä noin sata retkeilijää ja lähes jokainen heistä kävi saunassa?, kertoo Kristiina Aikio Koilliskairan luontokeskuksesta. Havainto on mielenkiintoinen, sillä tupien vieraskirjojen perusteella Luirojärvellä olisi käynyt alle 400 retkeilijää koko syyskuun 2002 aikana. tiedot, taustat ja tunnelmat, Jouni Laaksonen ja Joel Ahola, Karttakeskus 2012. joulukuu 2012 13
Kiukaana on telttakamiina, jonka sivuille asetetaan kiviritilät. Mitenkäs tässä nyt näin kävi. Paketin painoksi ilmoitetaan lähes kolmekymmentä kiloa. Humina kuuluu, liekit pilkistävät luukusta ja lämpö tuntuu. Lisäkiloja on kannettu, sauna pystytetty ja lämmitetty. Emme käytä kamiinassa jalkoja, vaan sijoitamme tulipesän laakojen kivien päälle, jotta kiuas olisi mahdollisimman alhaalla. Suoriudumme kokoamisesta muuten ilman ohjeita, mutta kiviritilät asennamme virheellisesti kamiinan yläpinnan tasalle, emmekä tulipesän sivuille. Lisäpainoa olisi tulossa vain kilo mieheen. Totta kai otamme Finn-Savotan pienen saunateltan mukaan vaellukselle. Pari päivää myöhemmin Matkahuolto ilmoittaa lähetyksen saapuneen. Kamiina on suunniteltu hienosti, sillä sen sisään mahtuvat kaikki kiilat, kiviritilät, savupiipun putket ja kamiinan jalat. Jäljelle jää mikroaaltouunin kokoinen laatikko. Köydet kulmiin, salot nurkkiin, kiilat maahan ja keskisalko paikalleen ? eipä se kovin vaikeaa ole. PORUKALLA telttasaunan pystytys onnistuu parhaiten. se ei ole juuri mitään, kun ollaan lähdössä kaveriporukalla viikonloppuretkelle. Sepä se . Ehkä tämä olisi sopivampi neljälle saunojalle. On ensimmäisen löylyn aika. Tulos ylittää odotukset, sillä mahtava kuumuus ja kosteus täyttävät teltan. SAUNAT Oma sauna mukana Telttasaunan tuomat lisäkilot ovat tunnelman arvoiset. TEKSTI JA KUVAT Joel Ahola K uusi kiloa . Parhaiten sauna siirtyisi leiriin soutuveneen tai kanootin pohjalla. Rantasauna Valitsemme saunan paikaksi järven rantahietikon, jotta alusta olisi paloturvallinen. teltta painaa kuusi kiloa, mutta mukaan tarvitaan kamiina, tukijalat, kiviritilät, hormi, salot, köydet ja vaarnat. Paketoimme sen irtohihnalla, jotta kamiinan luuk- ku ei pääse avautumaan kuljetuksen aikana. Laatikon ylälaidassa on kaksi kantamista helpottavaa lenkkiä, joiden läpi työnnämme parin metrin puuseipään. Tarvitsemme muutamia kymmeniä nyrkinkokoisia murikoita, joita etsimme rannoilta, nuotiopaikan reunalta ja lopuksi järven pohjasta. Kun kiuaskivet on ladottu keoksi kamiinan laelle, pesään sytytetään tuli. Sauna saa lämmetä rauhassa tunnin jos toisenkin. On sopiva hetki pystyttää loppuleiri yöpymistelttoineen ja esivalmistella illallista. Täydelliset löylyt Odotus on kova, mutta lopulta se palkitaan. Kantajia vuorottelemalla telttasaunaa voisi kuljettaa kymmeniä kilometrejä. Sijoitamme sen laskevan auringon suuntaan. Sauna-arkkitehtuurin perusteisiin kuuluu, että kiukaan yläpinta sijaitsee lauteiden alapuolella. Pienessä telttasaunassa tätä periaatetta on mahdoton noudattaa, ellei kiukaalle kaivaisi kuoppaa maahan. Pystytysohjeet jäivät autoon, joten luvassa on palikkatesti. Kuuden hengen seurueemme ahtautuu saunaan, ja viimeinen tulija sulkee oven. Tunnelma on tiivis. Homma hoituu melko kivuttomasti, koska kiinnipitäjiä riittää vaikka jokaiselle nurkalle. Kahden hengen seurueella homma vaatisi paljon enemmän opettelua. Kiviritilät on asennettu väärin kamiinan ylälaidalle, sillä ne kuuluisivat pystyasentoon sivuseinille. 14 joulukuu 2012 Komeudella on parhaimmillaan korkeutta pari metriä ja laidoillakin räystäs yltää 160 sentin korkeudelle. Enpä taida noutaa sitä pyörällä. Näin kamiina kulkee kuin Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli kahden vaeltajan välissä. Muovi-ikkuna antaa valoa telttaan. Siinä on mukava kyyristellä kiukaan juurella ja nähdä kuinka teltta muuttuu vähitellen saunaksi. Puupaikalta kannetaan pari syliä pilkettä pyttyyn lisättäväksi sekä muutamia pöllejä ja tukkeja lauteiksi. Sauna on pystyssä, mutta edessä on vielä työn vaikein osuus: kiuaskivien kerääminen. Kannettavaa rautaa on parikymmentä kiloa teltan lisäksi. Ongelma on pienempi miltä se vaikuttaa. Puuhaa on takana tunteja, mutta jo ensimmäisestä löylystä tiedämme tämän olevan kaiken tuon vaivan arvoista. Porukallamme on kokemusta itse rakennetuista telttasaunoista, joissa nuotiolla kuumennetut kivet on kasattu kiukaaksi ja päälle on nostettu tunneli-
× Finn-Savotan saunatelttamallisto: www.?nn-savotta.? joulukuu 2012 15. Ilo on ylimmillään, sen huomaa kaikkien kasvoilta. Kun happi alkaa loppua pienestä teltasta ja kuumuus käy liian tukalaksi, seurue siirtyy pihalle tuulettumaan. Tästä tulee perinne. SAUNATELTTA tarjoaa retkielämyksen vailla vertaa. Hyvä seura kruunaa illan. teltan ulkokangas kaarineen. Joskus kivikasa on katettu laavukankaalla räntäsateessa. Kiuaskivet suhisevat lisää kosteaa kuumuutta löylyn heittäjän käskystä. Otetaan uusi löylykierros, toinen ja kolmaskin. Viimein nälkä ajaa ensimmäiset iltanuotiolle illallista laittamaan. Tunnin kuluttua kuiva teltta sopisi jo nukkumiseen. Saunakokemus on yksi parhaista, eikä se tule jäämään viimeiseksi. Kamiinaan lisätään puita tarvittaessa ja saunominen jatkuu vaikka tunnista toiseen. Kosteus kasvaa helmiksi, jotka valuvat noroina iholla. Ovi jätetään täysin auki, jotta kosteus pääsee pihalle. Innokkaimmat pulikoivat hyisessä vedessä. Matalassa rannassa uinti on lähinnä käsipohjaa. Viimeiset viihtyvät vielä pari löylykierrosta teltan lämmössä, ennen kuin loimulohen houkutus kasvaa liian suureksi. Kamiinaan jää hiipuva tuli, kun saunominen loppuu. Selkä liimautuu kankaaseen, kun erehtyy vahingossa nojaamaan taakse. Nuo saunahetket ovat olleet ikimuistoisia, mutta niistä on saatu vain yhdet vartin löylyt. FINN-SAVOTAN pieni saunateltta on sopivin neljän hengen seurueelle. Oikeassa telttasaunassa löylyt eivät lopu kesken
Kalenterissa työkalujaan esittelevät Lapin ammattikullankaivajat, jotka kapinoivat vuonna 2011 voimaan tullutta uutta kaivoslakia vastaan. Rantanen on kalenterissa herra elokuu. Kullankaivajien mielestä kaivoslaki vei heil- tä kaiken, mutta he eivät pukeutuneet säkkikankaaseen ja ripotelleet tuhkaa päälleen. Marraskuun alussa toimitukseen saapui sähköposti, jossa luki lyhyesti: ?Nyt ikämies jatkaa. hiihtäen, meloen ja kävellen. Valtuuston mukaan Metsähallitus on myynyt yksityisille ostajille mittavan määrän luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsäaluei- joulukuu 2012 ta sekä hakannut arvometsiä. Kokemus ja testatut varusteet tuovat varmuutta. Rantanen valittelee, että kaivoslaki lakkautti kaikki perinteiset kullanhuuhdontaan perustuvat kaivospiirit. Miehet aikovat nyt myydä itseään, kun toimeentulo ei enää tule maata kaivamalla. Lapin tyyliin kaksimieliseksi laaditussa lehdistötiedotteessa kaivajat iloitsevat siitä, että ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita Lapin kullankaivajasta, hänen kullistaan ja jalokivistään. He päättivät riisua loputkin vaatteet ja julkaista protestina hiukan perinteisestä poikkeavan poikakalenterin. Hän on tehnyt rannikolta rannikolle -vaellukset Espanjassa, Islannissa ja Grönlannissa sekä vaeltanut Yhdysvaltojen halki Meksikon rajalta Kanadaan. Oura uskoo, että hänen vahvuutensa on henkisellä puolella. Palaan tammikuun lopussa?. Viestin lähettäjä oli joensuulainen lääkäri Eero Oura, joka päätti hiihtää etelänavalle kansainvälisessä kolmen hengen retkikunnassa eläkkeelle jäämisensä kunniaksi. Suuren suosion vuoksi ensimmäinen painos myytiin loppuun ennen kuin se ehti edes painotalosta Inariin. Toiminnanjohtaja Kai J. ajankohtaiset KUVA Ilkka Ärrälä UUTISET SUOMEN ETELÄMANNER-tutkimusretkikunta Finnarp lähetettiin jälleen pitkälle matkalle marraskuun puolivälissä. Samaan aikaan Metsähallitus valmistelee maillaan hallitusohjelman mukaista 20 000 hehtaarin lisäsuojelua. ?Vaikka suojeluohjelman valmistelu on parhaillaan käynnissä, ei Metsähallitus ole pidättäytynyt arvokkaiden kohteiden myymisestä muiden kohteiden joukossa, eikä se ole selvittänyt niiden soveltumista suojelukohteiksi ennen myyntiä. Järjestö myöntää palkinnon vuosittain ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista. Kalenterin hinta on 12 euroa. www.kullankaivajat.? Siilin piikki valtion arvometsien myymisestä LUONTO-LIITON liittovaltuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Metsähallitukselle valtion metsien ja soiden suojelun vesittämisestä. Myöskään tietoon tulleet merkittävät luontoarvot eivät ole saaneet Metsähallitusta luopumaan alueiden myynnistä?, Luonto-Liiton valtuusto huomauttaa. JULKAISIMME Retkessä kuusi vuotta sitten uutisen otsikolla Ikämies hiihti Grönlannin poikki. Hän kuitenkin myöntää, että iän myötä ruumis tulee olemaan nuorempien seurassa koetuksella. KUVA Eero Ouran albumi Lapin kullankaivajat aloittivat alastoman kapinan 16 Finnarp noutaa roskia jäätiköltä EERO OURA päätti hiihtää etelänavalle eläkkeelle jäämisensä kunniaksi.. Retkikunnan tarkoitus on Aboatutkimusaseman polttoainehuolto tulevien retkikuntien tarpeisiin ja aiempien retkikuntien jätteiden poiskuljetus Saksan Neumayer-tutkimusaseman kautta. Asema sijaitsee 500 kilometrin päässä Aboasta ja sinne kuljetaan yhteistyössä Ruotsin Etelämannerohjelman kanssa telakuorma-autoilla. Retkikunta palaa Suomeen helmikuun alussa. Eläkkeelle etelänavalta LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO on julkaissut mieskalenterin. Vuonna 2011 Siilin piikki myönnettiin Talvivaaralle ja Yaralle ympäristövaikutusten vähättelystä. Luonto-Liiton valtuuston mielestä Metsähallituksen toimet valtion metsien haltijana ovat olleet kyseenalaisia. Oura on aiemmin taivaltanut muun muassa Suomen päästä päähän neljä kertaa
Uusia sovelluksia rannelaitteeseen SUUNTO on avannut Movescount.com-verkkopalerkkopalveluunsa uuden App Zone -alueen, jossa käytksia täjät voivat jakaa itse tekemiään sovelluksia valmistajan Ambit-rannelaitteeseen. Grammari.com (www.grammari.com) 6. Englanninkielisen ykkösblogin postaukset sisältävät matkakertomuksia ja varustearvioita. 1. Reppuun kasattua (kaarnikanfuuruja.blogspot.co.uk) SUOMEN vanhin ja suurin kiipeilyseura, Suomen Alppikerho, juhli joulukuun alussa 50-vuotisjuhliaan järjestämällä vuori-, jää- ja kalliokiipeilyseminaarin. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa suomalaisen vuorikiipeilyn pioneeri Veikka Gustafsson, naisten jääkiipeilyn nelinkertainen maailmanmestari Ines Papert sekä tuore köysikiipeilyn pohjoismaisten mestaruuskisojen hopeamitalisti Anthony Gullsten. Kallistuskulma-sovellus puolestaan kertoo vuorenalverinteen kaltevuuden prosentteina. Jos palveovellusta ei löydy omiin tarpeisiin sopivaa sovellusta, voi jokainen suunnitella sellaisen itse. Uusi erätarkastaja Lappiin METSÄHALLITUS tehostaa Keski- ja Etelä-Lapin valtion alueiden erävalvontaa. Seita (seitakuvia.blogspot.?) 7. Lapin luontopalveluihin perustettuun erätarkastajan virkaan on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Ihalempiä. Metsähallituksella on koko maassa yksitoista erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä ja yleensäkin laillisuutta sekä luvallisuutta valtion mailla. Merimelontaa . Retkipaikka (retkipaikka.?/vapaa) 8. Palvelun avulla omaan laitteeseen voi ladata uusia ominaisuuksia, jolloin Ambitista tulee jatkuvasti päivittyvä laite. Esimerkiksi maraton-sovellus laskee juoksunopeuden perusteella arvioidun loppuajan, ja auttaa näin juoksijaa pääsemään tavoitteeseensa. Asentopaikan päiväkirja (paivakirja.asentopaikka.?) 4. Korpijaakko (korpijaakko.wordpress.com) 3. Hiking in Finland (hikingin?nland.com) 2. Suurin osa tarkastajista on koulutukseltaan poliiseja. Alppikerho juhli Suomen suosituimmat viisikymppisiä retkeilyblogit CISION FINLAND on listannut Suomen luetuimmat retkeilyyn, vaelluk- seen, melontaan ja muuhun ulkoiluun liittyvät blogit. Matkakuvausten ohella tutustuttiin kiipeilijöiden harjoitteluun sekä keskusteltiin ulkokiipeilypaikkojen kestävästä kehittämisestä. Ylöspäin yrittävien kiipeilijöiden seminaarin hauska välipala oli vapaalaskija Jarkko-Juhani Henttosen miniluento siitä, miten vuorilta tullaan alas nopeasti, vaivatta ja tyylikkäästi. Erämaahan (www.eramaahan.?) joulukuu 2012 17. Antti Hanski (anttihanski.blogspot.co.uk) 10. Naisretkeilyn koko kuva (niceretki.blogspot.co.uk) 9. Retki-lehti oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. 5
Voittajaksi valittiin Repoveden kansallispuisto. Tuleva voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 5 000 euron stipendillä ensi kevään Retkimessuilla. KUVA Aarno Tervonen VUODEN RETKIKOHDE -kilpailussa etsitään vuonna 2013 monitoimikohteita. UUTISET Keijuja taivaalla KUVA Vesa Määttä Karhunkierroksen päiväreiteille uudet nimet OULANGAN kansallispuiston ja Valtavaara? Pyhävaaran luonnonsuojelualueen päiväreitit saavat uudet nimet. joulukuuta osoitteessa www.goexpo.?, minkä jälkeen raati 18 joulukuu 2012 ILMATIETEEN LAITOKSEN tutkija Panu Lahtisen kameraan tallentui lokakuussa erikoinen keijusalama. Päiväretkeilyä tukevia palveluja kehitetään ympärivuotisemmiksi sekä erilaisia kävijäryhmiä enemmän innostaviksi. Ne ovat ukkospilven yläpuolella havaittavia valoilmiöitä, joita esiintyy 10?100 kilometrin korkeudella, kun maasalama aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Reittien nimien kautta tuodaan esille alueen luontoa, historiaa ja reitin luonnetta. Rauhoitetun ilveksen metsästys alkaa SUOMEN RIISTAKESKUKSEN aluetoimistot ovat myöntäneet joulukuun alussa alkaneelle ilveksen metsästyskaudelle 400 poikkeuslupaa. Molempien palveluiden toiminnasta vastaa Partiovaruste.. Konttaisen lintupolusta tulee Sinipyrstön pyrähdys (1,5 km). Luopumalla päiväreitti-sanasta reittien nimissä Metsähallitus haluaa tehdä päiväretkeilystä entistä houkuttelevampaa. Tämä kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän typpi- ja happimolekyyleihin tuottaen joko punaisia keijusalamoita, rengasmaisia kajosalamoita tai ukkospilven huipuista ylöspäin suuntautuvia viuhkasalamoita. Värintuottomekanismi on samankaltainen revontulien kanssa, vaikka itse ilmiöt ovatkin pohjimmiltaan erilaiset. Haglöfs avasi poistomyymälän verkkoon VAATE- ja varustevalmistaja Haglöfs on avannut uuden verkkokaupan, jota yhtiö kutsuu Brand Outletiksi. Ehdolle voi asettaa minkä tahansa retkeilykohteen, jossa voi harrastaa minä vuodenaikana hyvänsä vähintään kahta retkeilymuotoa . Hänen kameransa tallentaa yötaivaan tapahtumia jatkuvasti, ja nyt talteen jäi todellinen harvinaisuus. Keijusalamat kuuluvat yläsalamoiden ryhmään. Metsästämisellä halutaan lisätä ilveksen luontaista ihmisarkuutta ja siksi lupia suunnataan erityisesti ihmisasutuksen läheisyydessä liikkuvien ilvesten metsästykseen. Ehdota vuoden monipuolisinta retkikohdetta valitsee kymmenen ?nalistia yleisöäänestykseen. Viime vuonna ehdotuksia vuoden retkikohteiksi saapui yli kaksisataa. Lupia haettiin yhteensä 985 ilveksen metsästämiseen. Poikkeuslupia myönnetään vain kannanhoidollisiin tarkoituksiin, sillä laji on muuten rauhoitettu. Kauppa on osoitteessa www.outdooroutlet.?/haglöfs. Samoja tuotteita on kaupan myös Retkiaitan Tammiston myymälässä Vantaalla. Oulangan kanjonissa kulkee Kanjonin kurkkaus (6 km), Kiutakönkäällä Könkään keino (8 km), Hiidenlammella Hiiden hurmos (5 km) ja Valtavaaralla Valtavaaran huiputus (8 km). Vuoden 2012 retkikohde valittiin perheretkeilyn näkökulmasta. Suomeksi nimellä tarkoitetaan kauppapaikkaa, jossa valmistaja myy poistuvia mallistoja alennettuun hintaan. esimerkiksi hiihtää ja lumikenkäillä tai meloa ja pyöräillä. Avoin ehdokasasettelu päättyy 18
22 euroa. Työnsä kautta hän oppi tuntemaan maakunnan luontoa, väestöä ja asutushistoriaa. Aurén piirsi Lapin pitäjäkartat 1860-luvulla, oli kartoittajana ja maanmittarina Ivalojoen kultaryntäyksessä 1870 ja kokeili itsekin kullankaivua omalla valtauksellaan. Hän oli ensimmäinen asukas Ivalojoen Kultalassa. Upea lahja lukijalle, joka arvostaa paperitaidetta. MH PYÖRÄILEVÄN pariskunnan retkikuntakirja rikkoo lajityypin raja-aitoja. Rikastuakseen he perustavat saamelaisuudella rahastavan elämyspuiston. Todellisuudessa veijarit eivät tiedä saamelaisista mitään . Storymakers 2012. Saamelandia, Magne Hovden. suomentanut Outi Menna. 253 sivua. Hipputeos 2012. Ihmisiä veden äärellä Saamelaishuijaus Taidekirja pyöräilystä MIKKO NIKKINEN on Retken pitkäaikainen avustaja. Lopussa kirjoittaja kehuu rautateiden loistavia näkymiä ja suosittaa rautatien pikaista rakentamista Kemistä Rovaniemelle. Etappien pituudet maanmittari luettelee tarkoin, samoin kuljettavan polun laadun. MH joulukuu 2012 19. MH ROY ja Leif ovat kolmekymppisiä poikia Kirkkoniemestä. Kirja kertoo pyörämatkasta sumuisen ja sateisen Islannin ympäri, mikä jo sinänsä kiinnostanee Retken lukijoita. Tämän käynnistämää hengellistä lii- Matkani Lapinmaassa 1867, P. MH Suuri Saimaa, Mikko Nikkinen. 144 sivua. Tekstissä vilahtelee nykyisinkin tunnettujen tupien nimiä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on selostus vierailusta Lars Levi Laestadiuksen luona. Tämän jälkeen Aurén kertoo Sodankylän pitäjästä. Mikään ei mene niin kuin oli suunniteltu. Kaisa Leka valittiin tänä vuonna vuoden pyöräilijäksi. Erikoisen teoksesta tekee se, että sisältö on laadittu englanninkielisen sarjakuvan muotoon. Opus tuntuu kädessä erittäin hyvältä. 1800-luvun lopussa omakustanteena ilmestynyt nide on vasta nyt käännetty suomeksi laajempien yleisöjen luettavaksi. Kirjan alussa kerrotaan itse matkasta, ja sen aikana Inarin ja Utsjoen pitäjistä. Mukana on luettelo laitteista ja työkaluista, joita silloin oli hyvä olla mukana. Otava 2012. Expedition No. Kansien välistä löytyy kaiken lisäksi mielenkiintoinen tarina. 30 euroa. Absolute Truth Press 2012. kehdintää tää Aurén A é kutsuu k t hihhulilahkoksi hihh lil hk k i ja selittää myös liikanimen järkeenkäyvän etymologian. Kaikessa kummallisuudessaan kirja on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Siksi Aurénin muistiinpanot hänen matkastaan Rovaniemeltä Altaan ovat historiallisesti erittäin merkittäviä. 27 euroa. KIRJAT Matka menneisyyden Lappiin KOMISSIONIMAANMITTARI Petter Wilhelm Aurén oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Lapissa ja erityisesti Rovaniemellä. Kirja on juuri oikean kokoinen ja sen materiaalit on tarkasti valittu. W. Nyt Nikkinen on koonnut oman kokemuksensa Suomen suurimmasta järvestä yksiin kansiin mahtavaksi kuvateokseksi, joka kertoo veden äärellä asuvien aktiivisten ihmisten vuorovaikutuksesta järven kanssa. Juuri ihmisen toiminnasta ponnistava näkökulma tekee teoksesta tavallista matkailukirjaa kiinnostavamman. 3, Kaisa ja Christoffer Leka. 288 sivua. Tämän jälkeen annetaan neuvoja Lapissa matkustaville. Komeat maisemat kehystävät kuvien sankareita, jotka nauttivat luonnosta muun muassa kalastaen, sukeltaen, hiihtäen ja purjehtien. mutta eihän sitä turisteille tarvitse kertoa. Norjalaiskirjan perusidea on kutkuttava. Teos onkin jälleen yksi puheenvuoro matkailualan ja alkuperäiskansojen vuorovaikutuksesta. Aiheesta olisi voinut kirjoittaa hieman vakavamminkin, mutta vitsikirjojakin laatinut Magne Hovden on valinnut niteeseensä kepeän kansanomaisen tyylin. Aurén valistaa lukijaa muun muassa, että Seurujärven ja Pokan tilat ovat karmeita. Hän liikkuu Saimaalla töissä ja vapaalla kaikkina vuodenaikoina. 1860-luvulla suurin osa Lappia oli tietöntä erämaata ja majapaikatkin mitä sattuu. Näistä ajoista kerrotaan osuvasti elokuvassa Lapin kullan kimallus. Tuon ajan Lapista ei ole säilynyt moniakaan aikalaiskertomuksia. 49 euroa. Aurén. suomentanut Leif Rantala. 176 sivua
Tukikohtana toimii Gemmin tupa. SAAKKA LUONTOKESKUS KELLOKAS, KOLARI Taiteen maisteri Korinna Korsström-Magga opastaa lumenveiston saloihin viikonloppukurssilla Luontokeskus Kellokkaassa. Viestissä on mainittava oma nimi ja sähköpostiosoite sekä osallistuuko miesten vai naisten sarjaan. Näin jokainen saa riittävästi omalle taitotasolleen sopivaa ohjausta. 15 euron osallistumismaksu maksetaan Karelian Seikkailu-Urheilijoiden tilille: FI 27 1040 3000 3411 19 (viestiksi: kierdo + oma nimi). Aikuisten lumikenkiä vuokrataan alueen yrityksissä. www.luontoon.? 15.?16.12. ICE CLIMBING FESTIVAL OUNASVAARA, ROVANIEMI Perinteikkäällä ja varmasti hauskalla telemark-kurssilla on neljä tasoryhmää, joista kuhunkin otetaan enintään 10 laskijaa. MATKAMESSUT HELSINGIN MESSUKESKUS Matkamessuilla on esillä yli 70 maata. Ensi kevään uusia tuttavuuksia ovat Chile, Serbia, Sudan ja Reunion. Suurin muutos tapahtui kuitenkin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Osakilpailulajeina on kestävyys- ja seikkailuurheilun peruslajeja: hiihto, juoksu, suunnistus ja pyöräily. Polku lähtee luontokeskuksen nurkalta, ja sen pituus on noin kilometri. Polun voi kiertää päivittäin, ja se on merkitty oransseilla kepeillä maastoon. Nyt isä tulikin illaksi kotiin, kun hän ennen oli saattanut viipyä kairassa viikkokausia. UMMENKULKIJA-NÄYTTELY MOOTTORIKELKKAILUN 50-VUOTISESTA HISTORIASTA LUONTOKESKUS SIIDA, INARI Uusi tapahtumasarja Itä-Suomeen E nsi vuonna kisataan ensimmäistä kertaa Karelian Seikkailuurheilijoiden Kierdo-nimisessä cup-kilpailussa. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan valmistajien uusimpia kiipeilyvarusteita ja tapaamaan muita lajin harrastajia. www.ready2climb.com 14.?16.12. Rakennukset ovat syntyneet piparkakkutalokilpailuun osallistuvien päiväkotien, koululuokkien ja kerhojen leipomista taloista. Aiempaa kokemusta ei tarvita eikä kurssille ole varsinaista ikärajaa. www.luontoon.? LUONTOKESKUS KELLOKAS, KOLARI Lumikenkäpolulla tutustutaan siihen, kuinka eläimet selviytyvät kylmän ja pimeän talven yli. UUTELAN JOULUPOLKU PIPARKAKKUKYLÄ 29.12. Kierdoon osallistuvat saavat alennusta osakilpailujen hinnoista. Kierdon osakilpailut 17.3. 4.5. 3.8. 24.8. 20 hiihto, 58 km vapaalla tyylillä, Pogosta, Ilomantsi juoksu, puolimaraton, Joensuu suunnistus, noin 10 km, Juuka maastopyöräily, 38 km, Vuokatti MTB joulukuu 2012 18.?20.1. Kurssin hinta on 36 euroa ja sille voi ilmoittautua Kolarin kansalaisopiston kautta. Osallistujan lopullinen pistemäärä lasketaan kolmen parhaimman osalajin mukaan. Käy valitsemassa suosikkisi! www.luontoon.? TAIGAMETSÄN LUMIKENKÄPOLKU 31.12. Kahvila Kampelan väki halua vahvistaa tapahtuman avulla perheiden yhdessäoloa ja lisätä yhteisöllisyyttä. Uutelan joulupolun varrella on toimintapisteitä, joissa on näytelmiä, kuoroesityksiä, kasvomaalausta, poniajelua, makkaranpaistoa ja käsityöläismyyntiä. Tarjolla on tilaisuus toteuttaa itseään, näyttää taitonsa tai kartuttaa sitä hyvässä ohjauksessa. TELEMARK-KURSSI 4.?6.1. Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä ja tapahtuma alkaa kello 13. www.kahvilakampela.? KALAJOEN MERILUONTOKESKUS Kalajoen meriluontokeskuksen Aurinkosaliin on rakennettu piparinen kalastajakylä. Tämän teknisen vempaimen vaikutukset olivat hyvin moninaiset niin luonnon kuin ihmisen kannalta. Lapin erämaiden luonne muuttui, kaukaisetkin kairat olivat nyt helposti ja nopeasti tavoitettavissa. Matkan varrella on kymmenkunta taulua, jotka kertovat alueen luonnosta ja eläinten selvitymisestä talven yli uuteen kesään. LUMIVEISTOSKURSSI. Riittää siis, kun osallistuu kolmeen lajiin. Kierdoon ilmoittaudutaan 30.1. TAPAHTUMASSA KUVA Timo Melantie/Vastavalo Ummenkulkija 50 vuotta E lämä Lapin kairoilla muuttui ratkaisevasti 1960-luvun alkupuolella kun Pohjois-Amerikassa markkinoille tullut SkiDoo rantautui myös Suomeen. Mikä on lapintiaisen selviytymisstrategia. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kierdo@karsu.?. Sarja hyödyntää Itä-Suomen valmiita kilpailutapahtumia ja kannustaa liikkumaan ympäri vuoden. Samalla myös erämaan hiljaisuus järkkyi. Kilpailussa on neljä osalajia, joissa liikunnan ja kestävyysurheilun ystävät pääsevät kisaamaan itäisen Suomen mestaruudesta. Tämän jälkeen pitää vielä ilmoittautua itsenäisesti eri osakilpailuihin. Kurssin hinta on 80 euroa. www.rthtelemark.net KANDERSTEG, SVEITSI Kanderstegin alppikylässä järjestetään Euroopan suurin jääkiipeilytapahtuma. SAAKKA VUOSAARI, HELSINKI Vuosaaressa järjestetään ilmainen koko perheen tapahtuma kaikille joulumielisille. Kellokkaasta voi vuokrata lasten lumikenkiä. Ranskalle kuuluva pieni tuliperäinen Reunion sijaitsee Intian valtameressä Madagascarin itäpuolella. Saari sopii upeasti luontomatkailuun ja siellä voi bongata muun muassa del?inejä, merikilpikonnia ja ryhävalaita. www.matkamessut.? 9.12