Näistä upeista raaka-aineista teemme käytännöllisiä ja kestäviä vaatteita sekä asusteita arkeen ja aktiiviseen elämään – vauvasta vuorikiipeilijään. Lämpöä luonnonkuiduista yli 40 vuoden kokemuksella. 12× AUTIOTUPIEN HELMET Vinkit termoksen käyttöön Valkmusa hiljenee ennen talvea Pitkä polku Pyreneillä VAELLUS KEVON LUONNONPUISTOSSA Sisusta omilla retkikuvilla Testissä retkeilijän otsalamput ALPPIEN värikäs syksy. 9/2024?— 11,50 € Retki PAL. | Nopea toimitus 2–5 arkipäivässä R uskovillan klassiset vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Artjärvellä. Käytämme tuotteissamme vain laadukkaimpia luomusertifioituja luonnonkuituja: merinovillaa, merinovillafleeceä, silkkivillaa ja silkkiä. Vastuullisesti tuotetusta, 100 % luomumerinovillasta valmistettu pehmeä villafleece on hengittävä, luonnollinen, mikromuoviton ja paloturvallinen vaihtoehto perinteiselle tekokuitufleecelle. VKO 2024-47 683219-2409 R ET K I 9/ 20 24 25 vuotta Tilaa verkkokaupasta: ruskovilla.. V illafleece on lämpimin materiaalimme. Villafleecevaatteet ja asusteet sopivat ympärivuotiseen käyttöön niin luonnossa liikkuessa, kotona kuin kaupungillakin
Retki 10/2024 22.11.2024 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Korvatunturi – ei porolla vaan pyörällä! SISÄLLYS 30 Nauti Alppien ruskasta 70 Otsalamppu valaisee syyspimeän 40 Vaellus Kevon luonnon puistossa 9—2024
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. 050-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Suvi Ahonen Minttu Heimovirta Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Benjamin Hokkanen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi puh. 040 722 0059 arkisin kello 12–16 Tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 euroa. Vuonna 2024 ilmestyy 9 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Tiedot & taidot 12 Qatarista Kaldoaiviin 12 Termarissa säilyy ruoka kuin ruoka 16 Itse tehty lusikka soppaan 18 Sisusta omilla retkikuvilla 22 Retket 30 Päiväretkiä Alppien ruskassa 30 Karhuvuoren valvova torni 38 Vaellus Kevon kieltoalueella 40 Tusina autiotupien helmiä 48 Valkmusan syksy 56 Yksinvaellus Pyreneillä 60 Varusteet 68 Kengät naisten lestillä 68 Testissä otsavalaisimet 70 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy 25 vuotta. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Henna Anttila p
Painettu kartta on mukana tuomassa turvallisuutta, vaikka reittiä seuraisikin puhelimeen ladatusta kartasta. Paikkatieto katsotaan nykyisin pääosin ruudulta, oli kyseessä sitten autoilija, metsäkoneen kuljettaja tai maanviljelijä. Kaikki kartat Suomessa, niin digitaaliset kuin painetutkin, pohjautuvat Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon. Mistä retkeilijä sitten saa kartan jatkossa. Kaiken taustalla on tiedon digitalisoituminen. 4 RETKI lokakuu 2024 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Karttojen äärellä Sinulla on todennäköisesti joskus ollut kädessäsi Karttakeskuksen kartta. Karttakeskuksen tarina alkaa vuodesta 1919. Karttakeskuksen kartat ovat olleet osa retkeilijöiden arkea vuosikymmeniä. Sitä hyödyntäviä digitaalisia palveluita on jo runsaasti. Ruotsalainen Calazo tuottaa retkeilyyn tarkoitettuja fyysisiä karttoja jatkossakin. NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn. Painettuja karttojakin on onneksi saatavilla. Itselläni on puhelimessa Karttaselain ja Kartasto, molemmat päteviä karttapalveluita. Me retkeilijät ollaan kuitenkin eri maata. Se on ollut valtaosan olemassaolostaan valtion omistama, ja sitä se on vielä nykyäänkin osana Tapio Konsernia. Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta voi tilata tulosteita juuri itselle tärkeistä kohteista. Datan ja asiantuntijapalveluiden tarjoamisen rinnalla paperisten karttojen tuottaminen voi bisneksen kannalta tuntua puuhastelulta, josta on hyvä päästä eroon. Tapion liiketoiminnan ydintä on metsiin liittyvä tieto. Se on voinut olla kartta kesämökistä ympäristöineen, Itäkairan topokartta tai Kolin ulkoilukartta. Paperiseen karttaan voi myös liittyä muistoja edellisistä vaelluksista ja sen äärellä on mukava suunnitella tulevia retkiä. Syyskuussa Tapio, jonka osa Karttakeskus nykyisin on, ilmoitti kuitenkin lopettavansa karttojen ja kirjojen kustannustoiminnan ja myynnin vuoden 2024 kuluessa
NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn
”Makeita suunnistuksia on ollut”, kehuu edellisen päivän aikana esimakua Usmin maastoista saanut Blomberg. Konkareille rinkkalautan valmistaminen on tuttua puuhaa aiemmista kisoista. Yhdet kisat itsekin järjestäneet miehet olivat tyytyväisiä kisojen ensimmäisen päivän jälkeen. syyskuuta Hyvinkään maastoissa. Kisojen toinen tehtäväpäällikkö Olli Lohilahden mukaan pelkästään Hyrian R I N K K A L AU TA N rakentaminen oli yksi rastitehtävistä. Erävaelluksen suomenmestaruuskilpailujen toinen aamu on täydessä vauhdissa. Rakennustöissä on myös Mörskän miehet -nimellä kulkeva joukkue. KARTALLA 6 RETKI lokakuu 2024 Kartalla T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Eräkilpasilla Erävaelluksen suomenmestaruuskilpailut järjestettiin 19.–22. Lukuisia erävaelluksen SM-kisoja käyneille Osku Kiviniemelle (vas.) ja Niko Blombergille rinkkalautan valmistaminen oli entuudestaan tuttua puuhaa.. U sminjärven uimarannalla käy kuhina varhaisena syyskuun aamuna. Kisassa oli mukana yhteensä 23 kahden hengen partiota, neljässä eri kilpasarjassa. Pitkälle toistakymmentä kertaa eräkisoihin osallistunut parivaljakko Niko Blomberg ja Osku Kiviniemi kilpailivat ensi kertaa veteraanisarjassa. Rinkkalauttarastilla kilpailijoiden on rakennettava rinkoista ja majoitteestaan vesistön ylitykseen soveltuva lautta. Yhteinen ponnistus Hyria Syys-Matti nimeä kantaneita suomenmestaruuskisoja oli Suomen Erävaelluskillan konkareiden ja lukuisien vapaaehtoisten lisäksi järjestämässä iso joukko Hyrian opiskelijoita. Kilpailu jatkui miesten osalta menestyksekkäästi ja he voittivat oman sarjansa. Pisteytys perustuu muun muassa kuivana pysymiseen. ”Tosi hyvät tehtävät olleet”, jatkaa Kiviniemi heti perään
KARTALLA 7 RETKI lokakuu 2024 puolelta mukana oli pitkälle yli 60 henkeä eri koulutusaloilta liiketaloudesta ravintola-alan opiskelijoihin. ”Olemme valmistelleet rasteja ja ohjeistamme niillä toimimisessa. Itselläni oli herätys jo 5.30”, Lohilahti nauraa. ”Puoli yksi yöllä, kun laskin tulostoimistossa yörastin pisteitä, olin kateellinen kilpailijoille, joista suurin osa jo nukkui. Lauantaina ja sunnuntaina aikana käytyyn retkisarjaan otti osaa 27 joukkuetta. TA PA H T U M A A rakentamassa ja toteuttamassa oli Hyria koulutuslaitoksen ja Stadin Ammattiopiston opiskelijoita. ”Vähän sama tunne oli eilen ennen lähtöä kuin silloin, kun olen itse ollut kisaamassa: siihen asti jännittää, kun lähtölaukaus laukeaa ja sitten mennään niillä mitä on”, Olli Lohilahti sanoo. Lodisa Siikanen opiskelee luonto-ohjaajaksi Stadin Ammattiopistossa. Hänen tehtävänään oli kirjata ylös joukkueiden saapumisaikoja. Neljään torstaista sunnuntaihin käytyyn kilpasarjaan starttasi yhteensä 23 kahden hengen partiota. K I L PA I L I J O I D E N rastisuoritus rinkkalautan kanssa pisteytettiin muun muassa kuivana pysymisen perusteella.. Hyrialaisten lisäksi rasteilla oli mukana Stadin Ammattiopistossa luonto-ohjaajiksi opiskelevia. Tänään olen merkinnyt ylös ryhmien saapumisaikoja”, luonto-ohjaajaksi opiskeleva Lodisa Siikanen sanoo. Helmikuusta asti valmistellut kisat ovat olleet järjestäjille suuri ponnistus jo ennen varsinaista tapahtumaa
Jäätikkö on vuodessa madaltunut yli kolme metriä. Puistoa on haluttu jo 11 vuoden ajan, mutta poliittinen kiistely on estänyt sen perustamisen. Alueiden autiotuvat ovat avoinna, kuten aina. Tuvat, joita ei voi varata, sijaitsevat pääosin Käsivarressa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. I L M A S T O N O R J A Ruotsin jäätiköt sulavat SY YS K U U S SA Kebnekaisen eteläisen huipun korkeudeksi mitattiin 2089,9 metriä. R E T K I L U K U. J O E L A H O L A Suosittu Sudenpesän varauskammi on varattavissa vasta joulukuussa. Elokuu oli alueella poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston Luirojärven varaustupaan ei voi tehdä varausta 15.10.–29.11. Luontopalveluiden asiakaspalvelun palveluomistaja Katja Heikkinen kertoo yle.fi-sivustolla syyksi asiakasturvallisuuden. Norjassa on tämän vuoden lopussa 49 kansallispuistoa. Sillä tarkoitetaan matkaa tuvalle ja mahdollisesti vaikeita keliolosuhteita. Østmarkan alueella on metsää ja luonnonvesiä, joissa uiminen on erityisen suosittua. KARTALLA 8 RETKI lokakuu 2024 P A L V E L U T Varaustuvat lukossa M E TSÄ H A L L I T U KS E N Luontopalvelut on yllättäen estänyt tiettyjen varaustupien varaamisen lokakuussa ja marraskuussa. Etelämpänä Jämtlannin alueella Sylarna-tunturin jäätikkö romahti syyskuussa ja hajosi kahtia. Epävakaa jäätikkö ei aiheuta vaaraa vaellusreiteillä liikkuville retkeilijöille. Myös Jämtlannissa on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Uusi kansallispuisto Norjaan O S LO N lähellä sijaitsevasta Østmarkan alueesta tulee kansallispuisto. Tupien sulkemisesta ei ole tiedotettu mitenkään
Virallisen retkeilyalueen status avaa alueen entistä vahvemmin myös yrityksille. J A A K K O P O S T I. Muita Suomen retkeilyalueita ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa, Oulunjärvi ja viimeksi vuonna 1994 perustettu Evo. Retkeilyalueiden kehittämisen tavoitteena on tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kysyntää. Valtion retkeilyalueet ovat maaja metsätalousministeriön kärkihankkeita. Retkeilyalueen avajaisia juhlittiin yleisötapahtumassa 18.9. Retkeilyalueet eivät ole luonnonsuojelualueita, eli niillä voidaan järjestää vapaammin esimerkiksi yleisötapahtumia ja kaupallista toimintaa. T A P A H T U M A T O I K A I S U R E T K E N numeron 7/2024 juttuun Mies joka polki oli näppäilyvirheen vuoksi kirjattu Pekko Paajasen polkeman reitin pituudeksi 1 176 kilometriä. Status tarkoittaa, että hankkeisiin mahdollisesti satsataan Metsähallituksen muutoin laskevasta budjetista huolimatta. Rovaniemellä Raudanjokivarressa Vaattunkija Vikakönkäiden ympärillä sijaitseva retkeilyalue on jo pitkään ollut Suomen suosituimpia luontokohteita vuosittaisen käyntimäärän ollessa reilut 100 000. Tosi asiassa Rovaniemeltä LänsiLappia Norjaan ja ItäLappia pitkin takaisin kulkeneen reitin pituus oli 1 776 kilometriä. Tom Sjöblom kirjassaan Kävelen (Basam Books 2024) ” Napapiirin retkeilyalue avattu N A PA P I I R I N retkeilyalueesta tuli kesäkuussa hallituksen päätöksellä Suomen kuudes ja Lapin ensimmäinen virallinen retkeilyalue. KARTALLA 10 RETKI lokakuu 2024 S I T A A T T I Esitän, että ihminen on Homo viator, vaeltava ihminen ja on ollut sitä aina
RETKI lokakuu 2024 11 tiedot & taidot 12 9 2024 SEINILLÄ KUVAT MUISTUTTAVAT RAKKAISTA RETKIHETKISTÄ JA INSPIROIVAT UUSIIN MITTELÖIHIN. Muistoilla somistettu s. 22 NRO TERMAR IRUOKA KRUUN AA SYYSRE TKEN ”
Siellä hän on opetellut retkeilyn perustaitoja ja viettänyt ensimmäisen yönsä teltassa. Mukaansa hän sai suostuteltua myös vaimonsa. Hossaan on päästävä uudelleen Faisal Al-Wehliye kertoo jääneensä koukkuun retkeilyyn melko pian. Hän on viime vuosina osallistunut ohjatuille. Ensimmäinen teltassa vietetty yö oli Faisalille melkoinen kokemus. Faisal Al-Wehliye ei ollut aikaisemmin nukkunut teltassa, mutta Nuku yö ulkona -haaste sai hänetkin lainaamaan retkeilyvälineet ja pystyttämään teltan Saarilammen rantaan. 12 RETKI lokakuu 2024 FAISAL AL-WEHLIYE T E KST I Olli Järvenkylä K U VAT Olli Järvenkylä & Faisal Al-Wehliyen albumi ERÄMAA KOUKUTTI FAISALIN Espoolainen Faisal Al-Wehliye innostui ulkoilusta koronavuosina. Mutta kaikkeen tottuu”, Al-Wehliye toteaa. Alkoi retkeilyvälineiden ja -osaamisen hankinta. 25 vuotta sitten Qatarista Suomeen muuttaneella Al-Wehliyellä oli tapana käydä työpäivän jälkeen tuulettamassa ajatuksiaan lähimetsässä. Siellä sai olla rauhassa, kunnes pandemian myötä polut ja reitit täyttyivät luontoon lähteneistä ihmisistä. Sittemmin hän on palannut suosikkilammelleen yhä uudestaan ja uudestaan, myös talvisin. Päiväretket vaihtuivat vaelluksiin ja lisäosaamista haettiin retkeilykursseilta. Saarilampi on Faisal Al-Wehliyen suosikkipaikka ja hänelle monella tapaa merkityksellinen retkikohde. ”Se oli alkuun jännittävää, kun telttaan kuului kaikenlaista, eläinten ja lintujen ääniä. N U U KS I O N Saarilampi on Faisalille rakas retkikohde, johon hän palaa aina uudestaan. Mielipaikka riippumatollekin löytyy läheltä rantaviivaa, kahden puujättiläisen välistä. Nyt hän haluaa kannustaa muualta maahan tulleita retkeilemään Suomen upeassa luonnossa. T apaamme Nuuksion kansallispuistossa kauniin ja jopa hieman erämaisen lammen rannalla. ”Tuolla me yövyttiin se ensimmäinen yö”, hän näyttää paikkaa, joka sijaitsee hieman syrjässä Saarilammen telttailualueella. Päiväretkistä Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoihin tuli rutiinia. Faisalin oli suunnattava poluilta metsään ja kiinnostus retkeilyyn syttyi
RETKI lokakuu 2024. 13 RETKI lokakuu 2024 FAISAL AL-WEHLIYE 13 FAISAL AL-WEHLIYE FA I SA L Al-Wehliye nauttii Suomen luonnon vaihtuvista vuodenajoista
Erämaa voi yllättää ”Retkeilyssä on parasta myös sekin, ettet koskaan tiedä kehen törmäät kansallispuistossa tai erämaassa. Faisal Al-Wehliye näyttää mieltyneen suomaisemiin ja mainitsee eräiksi suosikkipuistoikseen Torronsuon ja Kauhaneva-Pohjankaan. ”Olen varannut reitin kulkemiseen reilusti päiviä, sillä en halua kiirehtiä vaan nauttia maisemista ja hetkistä rauhassa”, Faisal kertoo. S U U N N I ST U STA I TOA kartuttamassa Kaldoaivin helteisessä erämaassa.. Vietin siellä pari yötä Muikkupuron varrella”, Faisal muistelee kesän retkeään. ”Hossa on myös sellainen paikka, että sinne on päästävä uudelleen. Siellä hän sai olla omassa rauhassa, itsekseen karun maiseman keskellä ja muistella hieman aiemmin edesmennyttä isäänsä. FA I SA L on hankkinut talviretkeilykokemusta muun muassa Seitsemisen kansallispuistossa. ”Jos en jostain syystä pysty siellä yöpymään, niin kierrän pisimmän reitin”, hän toteaa. 14 RETKI lokakuu 2024 FAISAL AL-WEHLIYE vaelluksille ja retkeilykursseille. Viime kesän vaelluksella Kaldoaiviin yksi tavoitteista oli saada kokemusta erämaassa suunnistamisesta. Al-Wehliye on käynyt kohta kolmessakymmenessä kansallispuistossa. Suunnistustaitoa tarvitaan jatkossa, sillä ensi vuonna hänen on tarkoitus lähteä vaeltamaan Vätsärin erämaa-alueelle. Kainuun kansallispuistohelmen kirkkaat vedet, upeat maisemat ja monipuoliset mahdollisuudet olivat tehneet vaikutuksen. Iso osa hänen vapaa-ajastaan kuluu nykyään luonnossa. Selviytymisja retkeilytaitoja Faisal on kartuttanut muun muassa osallistumalla talviretkeilykurssille. H A LT I N huipulla oli aihetta tuuletuksiin. Kansallispuistoista seuraavana hänellä on vuorossa Oulanka ja siellä Iso karhunkierros. ”Käsivarressa oli oma tunnelmansa ja sinne aion vielä palata. Jonain päivänä”, hän toteaa hieman haikeana. Siellä on ihmisiä, joita et ole koskaan aikaisemmin tavanKäsivarren suurtuntureille tehtyä vaellusta Al-Wehliye muistelee yhtenä upeimmista tähänastisista reissuistaan. Kansallispuistojen lisäksi espoolaisvaeltaja on ehtinyt tutustua myös erämaa-alueisiin. Käsivarren suurtuntureille tehtyä vaellusta Al-Wehliye muistelee yhtenä upeimmista tähänastisista reissuistaan
Hän itse ei haaveile englanninkielisen eräoppaan hommista, vaan aikoo jatkaa IT-asiantuntijan työssä. Talvella on myös oma tunnelmansa, erityisesti viime vuosien runsaslumisina talvina.” Al-Wehliye liikkuu talvisin lumikengillä, mutta haaveilee joskus pääsevänsä kunnon hiihtovaellukselle. ”Mulla oli ihan sama tilanne. Lisää englanninkielistä infoa Faisal Al-Wehliye on vaihtanut somepostauksiensa kielen suomesta englantiin. Faisal Al-Wehliye kannustaa lähtemään retkelle ympäri vuoden. Käsivarren reissulla Faisal Al-Wehliye kertoo tavanneensa Metsähallituksen erätarkastajan, joka oli ilahtunut hänen tapaamisestaan. Hän kannustaa lähtemään rohkeasti mukaan retkeilykursseille opettelemaan perustaitoja. ”Toki matkailijat voivat vuokrata tupia ja olla siellä kuin suomalaiset mökillään, mutta harvemmin heitä näkee rinkat selässä tekemässä useamman yön retkiä”, Faisal pohtii. Tietoa tarvitaan lisää Tiedon puute on Faisal Al-Wehliyen mukaan suurin este muualta Suomeen tulevien ihmisten retkeilyharrastukselle. Hän pitää erityisesti heidän rauhallisesta ja maanläheisestä tyylistään. Ja silti tuntuu, että ollaan samaa porukkaa ja tapaamisista jää hyviä muistoja”, Al-Wehliye kertoo kohtaamisistaan. Sitten tulee syksyn ruskan värit. Hän toivoo, että sitä kautta tieto saavuttaisi ja rohkaisisi niitä, jotka haaveilevat retkeilyharrastuksen aloittamisesta. Työväenja kansalaisopistot voisivat löytää uusia kohderyhmiä tarjoamalla lisää englanninkielisiä hyvinvointija retkeilykursseja. Tai että luontoon lähtemiseen Suomessa ei tarvita maksullisia lupia. Miksi lähteä vapaaehtoisesti raahaamaan painavaa kantamusta sateessa tai muutoin haastavissa olosuhteissa ja nukkua yksin ulkona susien ja karhujen keskellä. Onneksi työkaveri vinkkasi Metsähallituksen verkkosivuista. Tiedon puute on Faisal Al-Wehliyen mukaan suurin este muualta Suomeen tulevien ihmisten retkeilyharrastukselle. Hänen mielestään heti ei kannata hankkia kaikkia varusteita omaksi, vaan niitä voi lainata ensin kaverilta tai vuokrata. Myös osa Faisal Al-Wehliyen tutuista pitää hänen retkeilyharrastustaan hieman outona toimintana. Faisal antaa somessa vinkkejä muun muassa retkeilykohteista ja Suomen olosuhteisiin soveltuvista varusteista. Vuosikymmeniä kairassa kulkenut virkamies ei kuulemma ollut aikaisemmin törmännyt Al-Wehliyen näköiseen retkeilijään. Sieltä löytyi tarvittava tieto ja pystyin aloittamaan retkien suunnittelun muun muassa kansallispuistoihin”, Faisal muistelee. Faisalin mukaan muualta Suomeen tulleet ovat selkeästi vähemmistönä pidempiä retkiä tekevien keskuudessa. Täällä saa liikkua vapaasti, kunhan noudattaa sovittuja pelisääntöjä. Al-Wehliye kertoo seuraavansa useita kanavia ja kertoo suosikeikseen Retkirepun Peter Tarvaisen ja Ali Leiniön. Osa heistä arvelee luontoon lähtemisen olevan vaarallista, vaikka Faisalin mukaan esimerkiksi Helsingin keskustassa liikkuminen on paljon vaarallisempaa. Kevät on mahtava ja kesä omanlaisensa. Faisal Al-Wehliyen mukaan markkinoille mahtuisi lisääkin englanninkielisiä retkeilykursseja ja -palveluita tarjoavia yrityksiä. 15 RETKI lokakuu 2024 FAISAL AL-WEHLIYE nut, etkä välttämättä enää koskaan näe uudestaan. Ei ollut mitään tietoa, kun aloitin retkeilyn. ”Luonto näyttää niin erilaiselta eri vuodenaikoina. O U L A N G A N kansallispuisto on tullut Faisalille tutuiksi myös talvella.. Retkeilevät tubettajat ovat myös hyviä lähteitä tiedonhankintaan. Syy siihen on se, että hän haluaa lisätä retkeilytietämystä ei-suomenkielisten seuraajiensa keskuudessa. He eivät ole kuulleet jokaisenoikeuksista, sillä useimmissa maissa luonnossa ja toisen omistamalla maalla liikkumista on rajoitettu tai se on kokonaan kielletty
T oimiva korkki on termarin tärkein osa, sillä sen kautta lämpö karkaa pois. Korkin mekanismeja on erilaisia ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota hankintavaiheessa. Jäähdytä ruokatermari ja pakkaa siihen itse tehtyä mansikkarahkaa, muuta herkkua tai vaniljajäätelöä paketista, jonka tuunaat tuoreilla mansikoilla. S äilytä juomavesi talvella termoksessa. Pulloon on hyvä laittaa hetkeksi kuumaa vettä, ennen kuin täytät sen retkelle lähtevällä nesteellä tai ruualla. Maitojuomia termarissaan käyttävä arvostaa korkin helppoa pestävyyttä. Termoksessa juoma säilyy sulana ja juotavana, vaikka hieman jäähtyisikin matkalla. Termosmuki on helppo ja kätevä tapa pitää huoli nestehuollosta kylmässä.. Jos haluat pakata termariin esimerkiksi jäätelöä tai muuta pakastetta, laita se ilman korkkia hetkeksi pakastimeen viilentymään ennen täyttämistä. Sama pätee kylmän sisällön kanssa. Lämmintä ruokaa ja energiaa seuraavalle etapille. Pakkanen jäädyttää nopeasti normaalit juomapullot, vaikka ne olisi eristetty jotenkin. Onko korkki kestävä vai helposti rikkoutuva. 0,75 litran ruokatermariin mahtuu pari jäätelöpikaria tai tuuttia. M akkaranhimoisille valmistuvat nakit ruokaja jopa juomatermarissa. Termosmukin käyttäjä arvostaa yhdellä napin painalluksella avautuvaa ja sulkeutuvaa korkkia. 16 RETKI lokakuu 2024 TERMOS MUKAAN RETKELLE T E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä Kylmästä lämpimään 11 TERMARIVINKKIÄ Termospullo tuo turvallisuutta talviretkeilyyn ja helppoutta sekä mukavuutta kesäretkeilyyn. Istahdus ahkion päälle ja lusikka käteen. O n onni syödä lounas talvisessa tunturissa ilman retkikeittimen esiin kaivamista. Maastopalovaroituksen aikana tai muuten nuotiopaikan puutteessa saat kuumat nakit kaatamalla kiehuvaa vettä nakkien joukkoon ja sulkemalla termarin korkin. Erilaiset termokset ovat monikäyttöisiä, ja retkelle niihin voi pakata niin kuumia kuin kylmiäkin juomia ja ruokia. Pakkasen purressa ja viiman viiltäessä osaa arvostaa ruokatermarissa aamupäivän hiihdon aikana valmistunutta ruokaa. E silämmitä tai viilennä pulloa etukäteen. R etkikumppani yllättyy kylmistä jälkkäreistä helteisenä kesäpäivänä
U seamman kerran päivässä talviretkelle avattavalla termospullon korkilla on merkitystä. Voit askarrella termarisuojan leikkaamalla vanhasta solumuovialustasta sopivat palat ja teippaamalla ne sopivaan muotoon. Mitä vähemmän korkkia avataan kokonaan kaatamisen ajaksi, sen kauemmin neste pysyy lämpimänä. L usikka käteen ja syö retken aikana tekeytynyt ruoka suoraan ruokatermarista. Useat retkeilijät pesevät termarinsa käsin heti käytön jälkeen pullotai tiskiharjalla. I TS E askarreltu villakerros antaa termarille lisäsuojaa. O nko termarisi konepestävä. Käsityötaitoiset huovuttavat termarinsa ympärille tyylikkään ja pehmeän villasuojan. Pitääkö korkki ottaa kokonaan pois vai riittääkö että sitä hieman kääntää tai raottaa. T E R M A R I N A K I T on retkiruokien klassikko. L isäkerros termarin ympärillä antaa lisäsuojaa kylmältä. Osa termareista on konepestäviä, osa ei ja pesulämpötila voi olla haitallinen muun muassa pullon tiivisteille. Kuuman kesäpäivän piknikillä yllätät kaverit ja viilennät juomat lisäämällä niihin ruokatermarissa tuodut jääpalat. 17 RETKI lokakuu 2024 TERMOS MUKAAN RETKELLE P iknikillä jääpalat juomaan. Moniosaiset korkit voivat myös edellyttää purkamista ennen pesua. Voit valmistaa koko ruuan termarissa tai lisätä tekeytyneeseen ruokaan (esimerkiksi pasta) lisukkeita, kuten tuorejuustoa tai kylmäsavulohta. Se kannattaa selvittää, ennen kuin isket arvokkaan retkeilyvälineen astianpesukoneeseen. Onko siinä rikkoutuvia osia tai jäätymisvaaraa. K E SÄ R E T K E N kruunaa jäätelö ja mansikat.
Työvälineeksi tarvitaan lyhytteräinen vuolemispuukko. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! T E KST I JA K U VAT Maija Arosuo Fred Södergran NÄIN VUOLEN LUSIKAN Omatekoinen puulusikka kruunaa ruokahetken. Kerromme nyt, miten valmistimme oman ruokailuvälineen buschcraft-kurssilla Fred Södergranin opastuksella. Jokainen söi soppaa omalla nimikkolusikallaan suoraan padasta. Monesti lusikka myös häviää tai rikkoutuu matkalla, jolloin voi joutua vuolemishommiin. 18 RETKI lokakuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. Lusikka nuoltiin ruokailun jälkeen puhtaaksi, pesuun se laitettiin vain viikoittain. Kirves ja saha vähentävät työmäärää ja koukkuveitsellä (jota myös kovertimeksi ja koveliksi kutsutaan) saa kaiverrettua siistin liemipesän. R E T K I-I LTO I N A voi valmistaa erilaisia tarve-esineitä. Voiveitsestä tai lastasta on helppo aloittaa.. Retkeilijälle oma lusikka on yksi tärkeimmistä välineistä, vaikkei sitä ajattele, ennen kuin esineen kadottaa. Lautaset yleistyivät vasta sata vuotta sitten ja pikkuhiljaa metalliset lusikat korvasivat puulusikat. E nnen vanhaan lusikka oli ihmiselle tärkeää omaisuutta. Puulusikka kannattaa vuolla tuoreesta lehtipuusta, kuten koivusta tai haavasta, jota on helppo työstää
Södergran käyttää retkillään vapaa-aikansa erilaisten tarve-esineiden vuolemiseen, ja opettaa kädentaitoja bushcraft-kursseilla. 19 RETKI lokakuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: FRED SÖDERGRAN – Korsnäsläinen eräja tunturiopas Fred Södergranin koti on useimmiten luonnossa. Amerikkalaisen National Outdoor Leadership Schoolin (NOLS) retkikuntien oppaana hän kiertää ympäri Alaskaa ja Skandinaviaa ja ensiapukurssien opettajana eri puolella Eurooppaa. P U U LU S I K A N valmistaminen on vanha perinnetaito, jonka ylläpitäminen on hyödyllistäkin. Lusikoiden vuolemista harjoiteltiin bushcraft-kurssilla.
Vuole lusikka alustavasti malliinsa. Jätä työstövaraa lusikan varsipäähän. Lohkaise uloimmat kerrokset pois lyömällä puukkoa kalikalla. 20 RETKI lokakuu 2024 KANTAPÄÄN KAUTTA 1 Hanki sopiva kalikka Sahaa tai pätki kirveellä tuoreesta, käsivarren paksuisesta puusta parinkymmenen sentin mittainen kalikka. Mikäli puussa on oksia, voit käyttää niitä lusikan varressa koristeina tai jättää oksaisen osan käyttämättä. Halkaise se kirveellä kahtia. Työskentele puiden syiden mukaan, jos puu on mutkikas. 3 Vuole ylimääräiset pois Sahaa lusikan pesäosan alapuolelle viillot, joiden avulla saat turvallisesti poistettua suurimman osan ylimääräisestä puuaineksesta varren kohdalta ilman, että pesäosa vaurioituu. Voit katkaista sen lopuksi.. 2 Hahmottele lusikka Hahmottele lusikan muoto puulle hiilellä tai kynällä. Jos käytössäsi ei ole kirvestä, voit veistää puusta kiilan ja käyttää sitä puun halkaisuun