SISÄLLYS 9—2018 12 Lapsia auttamassa Grönlannissa 36 Kirkkaan taivaan alla 18 Rakovalkean lumo Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 8.10.2018 10.22.32
Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. p. Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitusretkilehti.. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Tiedot & taidot 17 Rakovalkean salat 18 Peilitön kamera 24 Puukonteossa 26 Tuulastus 33 Retket 35 Talvinen vaellus Nepalissa 36 Kuerjoen taimenputoukset 46 Lemmenjoen kultareitti 48 Hiljainen kaira 54 Espoon jäinen tulvamelonta 60 Varusteet 65 Pikatestissä 35 gramman lamppu 66 Kaasupullo kierrätykseen 67 Muista säärystimet 70 Testissä avotulimajoitteet 72 www.facebook.com/retkilehti Twitter: retkilehti Instagram:retkilehti SISÄLLYS Tutustu näihin Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 8.10.2018 10.22.55 8.10.2018 10.22.55. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. Y-tunnus 1441340-4 Toimitusjohtaja, ilmoitusmyynti Veikka Gustafsson p. ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius Avustajat tässä numerossa Päivi Mattila Anna-Elisa Metsälä Markus Thomenius Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Tenhelp Oy, Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. Paino Reusner, Tallinna Kannen kuva Poppis Suomela Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet. Vuonna 2018 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 euroa Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa
Pimeysongelma on siis ratkaistu. Viime vuosina on merinovaatteiden tarjonta lisääntynyt ja niitä saa kohtuuhinnalla. Otetaanpa esimerkiksi valaisimien kehitys 2000-luvulla. Otsalamppujen tehot ovat kasvaneet huimasti ja akkujen kestävyys parantunut. Syy niiden kehittämiseen on aika yksinkertainen; auttaa ulkoilmaihmisiä nauttimaan luonnosta. petri.laine@retkilehti.. Petri Laine Valoa vaeltajille Valoa vaeltajille Kehittyneet Kehittyneet valaisimet valaisimet saavat saavat reippaimmat reippaimmat vaeltajat vaeltajat liikkeelle myös liikkeelle myös kaamosaikaan. On liian pimeää, märkää ja kylmää. Retkeily ei ole varusteista kiinni, vaan asenne ratkaisee, sanotaan. PÄÄKIRJOITUS RETKI marraskuu 2018 4. Märkyys ja kylmyys ovat helposti voitettavissa pukeutumisella. Risukeittimet ovat edullisia, niitä on helposti saatavilla ja niitä jopa valmistetaan Suomessa. S yksyyn kuuluu valittaminen. Toinen pimeyden voittaja ovat risukeittimet. Elävä tuli on hyvä houkutin ja vaikka lähin virallinen nuotiopaikka olisikin kaukana, voi risukeittimen viedä lähimetsään ja viettää siellä tunnin pari tulta tuijottaen. Jos ensimmäisenä vaatekerroksena on villaa, ei voi olla kylmä. Niin ja kerroinko jo, että on myös liian märkää ja kylmää. Retkeilyvarusteet ovat kehittyneet 2000-luvulla todella paljon. kaamosaikaan. Otsalamppujen lisäksi erilaisten leirivalojen valikoima on tosi runsas ja virran loppumisestakaan ei tarvitse huolehtia, kun virtapankkien kapasiteetit ovat kasvaneet. Kansallispuistoissa on siis huomattu, että kehittyneet valaisimet saavat reippaimmat vaeltajat liikkeelle myös kaamosaikaan. Muutos on ollut niin suuri, että se on vaikuttanut Metsähallituksen uusien viittojen ja opasteiden materiaaleihinkin, joiden pitää näkyä otsalamppujen valossa. Kosteuden torjuminen lienee kaikkein helpointa, nykyaikaiset kalvovaatteet ovat vedenpitäviä ja tarjolla on kalvoja moneen eri tarkoitukseen ja monessa hintaluokassa. Meidän ei siis tarvitse tehdä muuta kuin nauttia, oli sitten syksy tai ei. Itse olen sitä mieltä, että varusteilla on väliä. Pimeydessä ei viitsi lähteä töiden jälkeen ulos, viikonloppujen harmaat päivätkään eivät houkuta retkeilemään
Juuri sen tähden käytämme 100-prosenttisesti jäljitettävissä olevaa untuvaa sinun pitämiseksi lämpimänä, pfc-vapaata pintakyllästettä sinun pitämiseksi kuivana ja kierrätettyä villaa olosi pitämiseksi mukavana. Luonto odottaa sinua. Mitä vielä odotat. Mutkitteleva polku odottamassa sinua. www.fjallraven.fi. Luonto odottaa sinua kun luet tätä, jossakin on metsäaukio valmiina sinua varten. Me Fjällrävenillä olemme kulkeneet yhdessä luonnon kanssa jo yli 50 vuoden ajan, ja sen ansiosta kykenemme luomaan ajattomia ja kestäviä varusteita, jotka tekevät jokaisesta ulkoilukokemuksesta mahtavan
KARTALLA Kartalla RETKI marraskuu 2018 6
Kiljavan opistossa opettavan Jouni Hämäläisen mukaan uudistus lisää yhteistyötä työelämän kanssa, kun lähiopinnoissakin otetaan huomioon työelämän tarpeet. Hämäläisen mukaan uudistus lisää hieman byrokratiaa, kun oppilaitoksille jää vastuu opintojen edistymisen seuraamisesta. Suomessa on noin 15 oppilaitosta, joissa voi opiskella eräoppaaksi ja hakijoita on niihin riittänyt. Esimerkiksi eräoppaaksi kouluttautuva voi valita tutkintoonsa osia myös riistapuolelta ja luonnontuotealalta, jotta hänen osaamisensa olisi monipuolisempaa ja hän työllistyisi paremmin. Erityisesti kasvua voidaan odottaa Etelä-Suomessa, jossa sillä ei ole samanlaisia perinteitä kuin Lapissa. Nämä taidot eivät ole kaikille koulutukseen hakeutuville itsestään selviä eikä niitä välttämättä saa hankittua vuoden mittaisessa koulutuksessa. Näitä niin kutsuttuja reservitaitoja ovat esimerkiksi ensiaputaidot, selviytyminen eksymistilanteessa ja tulentekotaito. Tähkäpään mukaan niille olisi Suomessa enemmänkin kysyntää. Erätaidot kunniaan Uusi tutkinto edellyttää oppaalta entistä paremmin osoitettuja taitoja selviytyä myös poikkeustilanteissa. KARTALLA RETKI marraskuu 2018 7 Parempia Parempia eräoppaita eräoppaita Eräoppaiden koulutus muuttui syksyllä, kun opetushallituksen uudet luontoalan ammattitutkinnon perusteet otettiin oppilaitoksissa käyttöön. Eräja luontoalan opetus uudistettiin osana koko ammatillisen koulutuksen reformia, jota säätelevä laki astui voimaan tämän vuoden alussa. Kasvua tuo myös Metsähallitus, joka kamppailee riittämättömien määrärahojen kanssa. Luontomatkailu on alana kasvanut ja kasvaa jatkossakin. Uudessa koulutuksessa painotetaan luontopalveluiden tuotteistamista eli valmistuvan ammattilaisen pitää osata luoda ja kehittää tuotteita, kuten melontaretkiä, joita sitten myydään palveluja haluaville. Metsähallitus voi antaa tietyn alueen luontokeskuksen yksityisen yrityksen hoidettavaksi, ja silloin yrittäjällä pitää olla taitoja rakentaa ja pitää yllä retkeilyreittejä. Uusi tutkinto on nimeltään luontoalan ammattitutkinto ja se koostuu kolmesta osasta: eräja luonto-opastuksen osaamisala, luonnontuotealan osaamisala ja riistatalouden osaamisala. Hänen mukaansa iso muutos oli tutkinnon rakenne, joka sallii nyt enemmän valinnaisuutta. Uudistusta tekemässä oli pitkän linjan luontoyrittäjä Antti Tähkäpää, joka on opetushallituksen luontoja ympäristöalan toimikunnan puheenjohtaja. Entinen näyttötutkinto ei mitannut niitä mutta uudessa tutkinnossa ne pitää osoittaa. Myös siihen uusi koulutus antaa entistä paremmat eväät.. TEKSTI Petri Laine KUVA Joel Ahola M oni retkeilystä kiinnostunut haaveilee työllistyvänsä rakkaan harrastuksen parissa
Vastapalveluksena valvoimme, että retkeilijät, joita ei 1950ja 1960-luvuilla vielä paljoa ollut, käyttäytyvät hyvin kartanon mailla. Se oli jännää puuhaa kaupunkilaispojalle. Retkeilimme paljon Punjon kartanon mailla, jotka olivat siihen aikaan tosi laajat. Mitä terveisiä haluat kertoa Nuuksion nykyretkeilijöille. Perhe kävi ostamassa maidon pieneltä maatilalta, jossa pääsi myös heinätalkoisiin ja valjastamaan Osku-hevosen. Nauttikaa retkeilystä ja Nuuksion ainutlaatuisesta luonnosta. Herrasmiesisäntä antoi meille sitä varten oikein metsänvartijalaput. Retkeilimme kesät ja talvet lähinnä Nuuksion Pitkäjärven itäpuolella. Haltiassa on kaksi suurtapahtumaa vuosittain, Suomen luonnon päivä elokuun viimeisenä lauantaina sekä Talviluonnon päivä helmikuun ensimmäisenä lauantaina. Tommi Sirviö, Calazo Förlag Ab 2018. Päiväretkien lisäksi kirja tarjoaa reittejä monipäiväisille vaelluksille. istä ä ä.. Etelän erämaa NUUKSIO on kansallispuistona nuori, vaikka ihmisten eränkäyntiä siellä on harjoitettu kauan. Se esittelee kaikki merkityt retkipolut, luontopolut ja yhdyspolut pitkospuineen ja taukopaikat keittokatoksineen. Calazo on julkaissut Nuuksion retkeilyoppaan, joka esittelee kansallispuiston ja sitä ympäröivien ulkoilualueiden luonnon, kohteet ja reitit. Partiourani aloitin kolkkapoikana Kalevan Pojissa ja etenin myöhemmin Helsingin Kotkien lippukunnanjohtajaksi. matelijaluentoja, tee se itse kammokuja, Pirkka-Pekka Peteliuksen vetämiä Jännän jäljillä -retkiä sekä kauan odotettu kakkanäyttely! Luontolauantaina 1.12. Tapahtumakoordinaattori Touko Heikkinen kertoo, että Haltiassa järjestetään elämyksellisiä luontotapahtumia uusien kävijöiden houkuttelemiseksi Suomen upeaan luontoon. Retkeilyvarusteet kuuluivat alusta alkaen maahantuonnin ohjelmaamme, ja toimme niitä aluksi Norjasta. p S S o O O a o S LLuu L kkk kk kkkkkk LLLLLu Luukkkkkkkkkk kk kk kk kkkii ki ki ki ki k Pirt P ttt k rttim P määk tt P Piirrtt ttttti tim m määääääkkkkkkkki ki ki kk l H ppi Hau p kkalam au Ha ka amp k H H Haaukkkka kaallaamppii l K t K t tt Kat a t tt K K K K Ka Kaaat aattt tt ttti tillaa Siikaniem S Siikanie k S m em kann S S S Siiiiiikka ka kanniiiiiieem m m m m miiiiiii Siikaranta t rrr S S Siikarant S S S S t rant ka S t S S S S S Siiiiiiiikkka kkkka karra rrrrrra ra raannt nnnntt nta ntta taa ta k Veikkola kk o V Ve kko Veikko kko kk e a kkkk V V Ve Ve Ve Vee Veeeeee Veikkkkk kk kko kkko kkko ko kooooooooollllllllaaaaaaa Vaakko V V kk V V V V kk Vaakkoo Vaa ko kk V V Va V Va Va Vaaakkkkkkko ko koi Oittaa tt O O t Oit Oittaa O Oit itttt ittt tta ta taaa H ll Haltt a H H H tia H H H H H H H H Haaaaaaalt lllttttiaa L kk L t LLLa L kis o tt ki t LLLLLaa Lakki kisst stt sto tto to to to S S S S S Sa S m S S S S S Sa Sa Saalllm m m m mii KARTALLA PYHÄKERON autiotupa. Se oli hienoa aikaa, ja sain paljon hyviä kavereita. ssaan aa ipopo neen paspasmpä mpää äjoa oaa a a eik kikk issttä ä ä.. Kirja opastaa myös merkitsemättömille poluille ympäri Nuuksion. Yrityksemme jatkaa aloittamallani tiellä Euroopan johtavien merkkien, mm. Sinne pääsee kätevästi myös . Kirjan tietolaatikot kertovat kiehtovia seikkoja Nuuksion asukkaista ja luonnonilmiöistä. Kirjassa Nuuksio on jaettu kahdeksaan alueeseen. Sieltä kuljimme Ruuhilammelle ja kaikkien pienten järvien kautta etelään Brobackaan, josta palasimme bussilla Stadiin. Miten retkeilitte nuoruudessasi. Kansallispuisto perustettiin 1994 mutta pääkaupunkiseudun läheisyys teki siitä suositun retkikohteen heti sotien jälkeen. Nyt siellä vierailee yli 300 000 ihmistä vuosittain, joskus ruuhkaksi asti. Retkeilyä kahdeksalla vuosikymmenellä Julkaisemme Nuuksio-kirjasta Seppo Tammisen haastattelun. Bussi lähti Bio Rexin takaa kohti Kattilaa. Armeija-aikana partiotoimintani hiljeni ja opiskelujen jälkeen siirryin liike-elämään. Nuuksion retkeilyopas. Perheyrityksemme on jo siirtynyt junioreiden johdettavaksi, mutta en ole malttanut jättää työntekoa ja retkeilyä. Myöhemmin outdoor muodostui kaupankäynnin kivijalaksi. RETKI marraskuu 2018 8 N uuksio tuli Seppo Tammiselle tutuksi jo kesämökkimatkoilla 1940-luvulla. Siellä saimme rakentaa laavuja ja tehdä tulet. Meillä oli yllä sarkatakki ja jalassa lapikkaat tai kumiteräsaappaat. Haltiassa järjestetään paljon tapahtumia lapsiperheille: Marraskuun 3. teemana on huolellinen valmistautuminen retkelle. Tekstiä täydentävät runsas kuvitus ja kymmenet kartat. Jack Wolfskin, Lowa, Sigg, maahantuojana. TEKSTI Mikko Lamminpää Millaisia varusteita käytitte. llarilla, koska sehän alkaa melkein Stadista.. mee-m meSuomen luontokeskus Haltia on nykyisin ensimmäinen vierailukohde Nuuksiossa. Runkoon vyötimme merimiessäkin, johon pakkasimme varusteemme. Autoin myös siskonpoikaani Veikka Gustafssonia varustautumaan Himalajan reissuilleen. päivän luontolauantain Jänniäisissä on luvassa on mm. Miten päädyit retkeilyn ammattilaiseksi. Rinkat rakensimme itse ensin katajasta ja myöhemmin putkimestarin avustuksella teräsputkesta. Silloin Nuuksio oli todellista maaseutua
Suomessa kuvatuksi elokuvaksi Ailo saa maailmanlaajuisesti laajan teatterijakelun. Vain kymmenesosa 15–64 -vuotiaista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Mukana liitävät linnut kotkista pöllöihin sekä pikkunisäkkäät jäniksistä oraviin ja näädistä kärppiin. Tarkempi ohjelma löytyy esimerkiksi Retki-lehden nettisivuilta.. Koko perheen luontoseikkailun teemoina ovat Lapin luonto, kesyttämätön erämaa sekä ikuinen äidin rakkaus, jonka ansiosta Ailo uskaltautuu seikkailuun yhdessä muiden villieläinten kanssa. Retkeilytoimittaja Joel Ahola kertoo messuilla talviluonnossa yöpymisestä. Jopa harvinainen napakettu eli naali, on poikasineen onnistuttu taltioimaan luontodraamaan. Pyöräilyä voidaan nykyisin pitää myös talvilajina, kun erityisesti paksupyörien suosion myötä yhä useampi liikkuu sellaisella talvisinkin. Talvisessa luonnossa liikkumiseen sopivia lajeja ovat hiihdon lisäksi lumikenkäily ja retkiluistelu. Kameran edessä nähdään porojen lisäksi pohjoiset villipedot; sudet, karhut ja ahmat. Ailo on suomalaisen MRP Matila Röhr Production Oy:n sekä ranskalaisten Borsalino Productionsin ja Gaumontin tuottama luontoelokuva, joka on kuvattu kokonaan Lapissa. Vaikka ulkona olisikin vielä reilut plussakelit, voi Messukeskuksessa kokeilla erilaisia lumilajeja, kuten hiihtoa, laskettelua ja pyöräilyä. AILO – pienen poron suuri seikkailu -elokuvassa seurataan villinä syntyneen Ailo-poron vaiheita ja seikkailuja ensimmäisen elinvuoden aikana. Suomessa ensi-ilta on 21.12. Fatbike sopii myös talviluontoon ja jos ei itse halua pyörää hankkia, on sellaisia vuokrattavissa esimerkiksi hiihtokeskuksissa ympäri Suomea. Messuilla uuden lajin löytäminen käy helposti, kun seurat tarjoavat ilmaisia tutustumiskäyntejä, joista voi hankkia kipinää uuden lajin aloittamiselle. Retki-lehti on GoExpo Winter -messuilla mukana omalla osastolla. Pieni poro isossa erämaassa KARTALLA RETKI marraskuu 2018 9 Ennätysmäärä talvilajeja messuilla VAIKKA Lapissa ensilumi onkin jo satanut, nähdään pääkaupunkiseudulla lunta ensimmäisen kerran yleensä marraskuussa, kun GoExpo Winter -messut avataan. Suomalaiset liikkuvat liian vähän
On tärkeää myös muistaa, että tuote ei ole aina käyttökelvoton, jos se on kulunut, tai jokin yksityiskohta on rikkoontunut. Urbaani sarkatakki Urbaani sarkatakki Sasta ja suomalainen muotimerkki Billebeino yhdistivät katumuodin ja eräilyn, tuloksena syntyi Territory Jacket -sarkatakki. Leinon mukaan vastuullisuus ja aitous on molemmille brändeille tärkeää ja siksi yhteistyökumppaniksi valikoitui juuri Sasta. Suomalaiset sääolosuhteet kun suosivat vedenpitävyyttä ja tuulenkestävyyttä myös urbaanissa ympäristössä. KARTALLA Nuuksion kansallispuistossa on 80 RETKILUKU järveä ja lampea RETKI marraskuu 2018 10 R etkeilyvaatteet ovat jo vuosia olleet tuttu näky kaupunkien kaduilla. Myös odotukset vaatteiden materiaalien ja valmistuksen ekologisuudesta tukevat trendiä, sillä outdoor-merkit ovat siinä edelläkävijöitä. Sasta täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja sarka on aina ollut sen vaatemalliston perusta. Suomalaiset vaatetusalan yritykset Billebeino ja Sasta ovat yhdistäneet osaamisensa ja tuovat kauppoihin Territory Jacket -sarkatakin, joka on valmistettu kierrätysvillasta. TERRITORY JACKET on valmistettu kierrätysvillasta (70 %) ja polyesteristä (20 %). Sastan perinteiden mukaisesti meillä ei viilata grammoja, vaan teemme kestäviä ja teknisiä vaatteita kovaan käyttöön ja koviin oloihin. Villan suosion kasvu viime vuosina on auttanut myös sarka-materiaalin tunnetuksi tekemisessä. Mikäli vaate jossain vaiheessa vaatii huoltoa, niin me Sastalla olemme tarjonneet korjauspalvelua jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan.” VASEMMALLA Juha Latvala, oikealla Ville Leino. Myös Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala uskoo vastuullisuuteen: ”Nykypäivän pikamuoti on yksi tekstiilialan suurista ongelmista ja se on kaukana meidän arvomaailmastamme. Siinä on teknisiä yksityiskohtia ja säädettävä huppu.. Billebeino on entisen jääkiekkoilijan Ville Leinon ja hänen ystävänsä Juhani Putkosen perustama vaateyritys, joka valmistaa katumuodikkaita huppareita, pipoja ja paitoja
Ketunlossin salmi ei ollut vielä jäätynyt ja vältyimme kiertämästä riippusillan kautta Lapinsalmen parkkipaikalle. Tatu Jussila LOFOOTIT OMA RETKIKUVA Lähetä oma retkikuvasi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@ retkilehti.. Sää oli aurinkoinen ja meri kylmä. . Kuvassa ketunlossia ollaan hinaamassa laituriin Määkijänniemen puolella. YÖVYIMME Repovedellä Määkijän kodalla. Vesa Riiski REPOVESI KUVASSA kolme lastani boulderoivat elämänsä ensimmäistä kertaa kaikki yhdessä. KARTALLA RETKI marraskuu 2018 11. Yöllä alkoi sataa lunta. Kerro missä ja milloin kuva on otettu ja mitä erityistä tilanteeseen liittyy. Esikoinen edellä, jo kiven päälle ehtineenä, keskimmäinen nousemassa ”chimney”-tekniikalla kivien puolivälissä ja kuopus odottamassa vuoroaan. Parhaat kuvat palkitaan Gerberin työkalulla. Tämä oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä
Harmaaseen ponikuvioiseen puseroon pukeutunut tyttö ja hänen kymmenkunta kaveriaan kokeilevat ensimmäistä kertaa elämässään kiipeilykenkiä. Vähän kyllä hihityttää, koska kengät tuntuvat niin naurettavan pieniltä! Yksi porukan aikuisista, islantilainen vuoristo-opas ja matkailualan yrittäjä Leifur Örn Svavarsson näyttää, kuinka tiukoilla kiipeilykengillä saa hyvän tuen kalliosta. Tieyhteyksiä ei ole, silloista puhumattakaan. K ymmenenvuotias tyttö istuu kahden päällekkäin asetetusta vanerilevystä kyhätyn terassin päällä. Kesällä 2016 hän saapui työkavereidensa kanssa Kulusukiin opettamaan paikallisille lapsille kalliokiipeilyä. Veneiden ohella tänne kuljetaan lentäen. Ne ovat islanninkieliset käännökset nimistä Tupu, Hupu ja Lupu. Kulusukista löytyy koulu, pieni kauppa, museo ja satama, joka on portti kylään ja kylästä ulos. Kotisaaren ulkopuolelta alkaa suuri, avara erämaa: jäätikkö, joka peittää yli 85 prosenttia koko Grönlannin pinta-alasta. Islantilaiset vuoristo-oppaat halusivat parantaa kylän lasten arkea opettamalla heidät kiipeilemään. Hän on ylittänyt Grönlannin jäätikön moneen kertaan, kiivennyt sen lukuisille vuorille ja työskennellyt alueella kalastusoppaana. Maisemaa hallitsevat jylhät vuoret, turkoosi meri ja vedessä Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 12 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 12 7.10.2018 12.15.15 7.10.2018 12.15.15. ETSIN: GRÖNLANTI TEKSTI Satu Rämö KUVAT Björgvin Hilmarsson Kiipeillen kohti Kiipeillen kohti parempaa arkea parempaa arkea Itä-Grönlanti on yksi Euroopan kauneimpia, mutta köyhimpiä paikkoja. Tiukka ilme kertoo keskittymisestä. Turismi saapui 1970-luvulla Kulusukin saari on yksi Itä-Grönlannin pienistä asutuskeskuksista. Kylän 50 talossa asuu noin 250 asukasta. ”Olemme nimenneet reitit tarkoituksella sellaisiksi, että ne olisi helppo lastenkin muistaa”, sanoo Leifur. Kun kaikille on löytynyt sopiva kenkäpari ja valjaat ovat oikein päin päällä, siirrytään Aku Ankka -seinälle, jossa odottavat kolme helppoa kiipeilyreittiä Rip, Rap ja Rup. Grönlanti on Leifurille tuttu ja tärkeä paikka. Täällä Amassalikin vuonossa, noin sata kilometriä napapiiriltä etelään on poskettoman kaunista
Ei ihme, että tänne haluavat tulla myös turistit. Ideana oli, että kiipeily voisi toimia siltana alueen nuorten ja ulkomailta tulevan turistivirran välissä. Tilalle tuli moderni maailma gore tex –turisteineen, mutta siihen paikalliset eivät ole vielä päässeet hyppäämään mukaan. Ostamme muun muassa kuljetukset täkäläisiltä venekuljettajilta”, sanoo yrityksen seikkailumatkoista vastaava Björgvin Hilmarsson. ”Pyrimme hyödyntämään mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien palveluita. Meressä uiskentelee valaita ja hylkeitä, ja joskus näille main eksyy pelättyjä jääkarhujakin. ETSIN: GRÖNLANTI kelluvat jäätikönpalaset. Yhä useammat täyden palvelun risteilyalukset tuovat ulkomaalaisia vieraita Itä-Grönlannin kyliin päiväretkille. Joka puolella on käsittämätön määrä tilaa. Jäätiköiden ja meren ympäröimällä Kulusukin saarella on yllättävän hyvät kalliot. Nyt turisteja käy vuodessa viitisen tuhatta. KULUSUKIN kylä Itä-Grönlannissa on koti noin parillesadalle asukkaalle. Sponsorit kiinnostuivat aiheesta. Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 13 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 13 7.10.2018 12.15.23 7.10.2018 12.15.23. Meressä uiskentelee valaita ja hylkeitä, ja joskus näille main eksyy pelättyjä jääkarhujakin. PAIKALLISET lapset pääsivät seuraamaan kiipeilyreittien perustamista. Nyt paikalliset kipuilevat kahden maailman välissä. Suurin osa turismin rahavirroista valuu kuitenkin ulkomaalaisille yrityksille, sillä paikallisia matkailuyrittäjiä on vähän. Kulusukin asukkaat näkevät kyllä turisteja kotikyliensä raiteilla, mutta eivät hyödy heistä käsintehtyjen matkamuistojen myynnin lisäksi juuri lainkaan. Seudun arktinen luonto houkuttelee vaativille jäätikköja hiihtovaelluksille seikkailumatkailijoita. Se on paljon, sillä Itä-Grönlannissa on kuitenkin vain neljä tuhatta asukasta. Kaverit rakensivat graniittiseinämiin parisenkymmentä kiipeilyreittiä, joista suuri osa on yhden köyden mittaisia. Varustelahjoituksia ja vapaaehtoistyötä Islantilaiset vuoristo-oppaat Leifur Örn Svavarsson, Ólafur Júlíusson, Björgvin Hilmarsson ja Jón Gauti Jónsson ovat viime vuosina kartoittaneet Itä-Grönlannin kiipeilymahdollisuuksia. Kajakkija vaellusturistejakin riittää. Keväällä 2016 kaveriporukka aloitti hyväntekeväisyysprojektin, joka auttaisi paikallisia lapsia hyödyntämään niitä samoja aktiviteetteja, jotka kiinnostavat turistejakin. Yksi alueella operoivista yrityksistä on islantilainen Icelandic Mountain Guides, joka tuo seudulle muun muassa kokeneita hiihtovaeltajia. Metsästysyhteiskunta kuihtui sen jälkeen kun hylkeennahkojen myynti ulkomaille kiellettiin. Cypher, Mammut, Black Diamond, Fixe, Mountain Equipment ja Petzl antoivat lapsille kiipeilyvarusteita ja kurssia vetäneiden miesten työnantaja Icelandic Mountain Guides maksoi oppaiden ruoat ja majoitukset. Neljäkymmentä vuotta sitten näille seuduille ei saanut matkustaa ilman erityslupaa. Air Iceland, Visit Greenland ja Seermersooqin lääni tukivat projektia
RETKI marraskuu 2018 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 14 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 14 7.10.2018 12.15.27 7.10.2018 12.15.27. Koska yhteistä kieltä ei ole, opettaminen ETSIN: GRÖNLANTI LAPSET harjoittelevat yläköysikiipeilyä Kulusukissa. Kyllähän heitä tuli. Yksi lapsista on tarttunut yläankkuriin kiinni kaksin käsin, vaikka hetki sitten opettajat näyttivät, että niin ei kuulu tehdä. Kallioilla kaikuu taas nauru Äänekäs kikatus kaikuu kallion seinämistä ja häviää merelle. Saavuttuamme teippasimme lasten kiipeilykurssista kertovan mainoksen kyläkaupan seinälle. 14 “Pari kylässä asuvaa tuttuamme levitti sanaa tulevasta kurssista. Pitää näyttää uudestaan. Kolmipäiväisen kurssin ensimmäisenä päivänä paikalle ilmestyy 13 lasta Kulusukista ja naapurikylästä Tasiilaqista. Etukäteen mietimme, tuleekohan ketään”, kertoo Björgvin
Elekielellä vielä pariin kertaan varmistetaan, että köyden päälle ei saa astua, eikä yläankkuriin tai kallion seinämässä oleviin pultteihin saa työntää sormia. Eikä se ole ihme, sillä tällä seudulla ei juuri koskaan tapahdu mitään, mihin lapset voisivat osallistua. RETKI marraskuu 2018 15 tapahtuu näyttämällä mallia. Islantilainen vuoristo-opas Leifur Örn on käynyt Grönlannissa lukuisia kertoja. Yritetään uudestaan. He ovat innoissaan kielitaidottomista keski-ikäisistä vuoristo-oppaista, jotka keskittyvät opettamaan lapsille uusia taitoja. Vaikka asiaa katsoisi mistä näkökulmasta tahansa, Itä-Grönlannin lapsilla ei mene kovin hyvin. Lapsia naurattaa edelleen. Lapset joutuvat pärjäämään omillaan. Suurin osa seudun aikuisista kärsii alkoholismista. WHO:n mukaan Grönlannissa tehdään ETSIN: GRÖNLANTI Kalliokiipeily ei ratkaise alueen sosiaalisia ongelmia, mutta se voi olla yksi tapa rakentaa yhteys modernin ja perinteisen yhteiskunnan väliin. Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 15 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 15 7.10.2018 12.15.30 7.10.2018 12.15.30. Kulusukissa on yksi huonokuntoinen jalkapallokenttä, mutta ei juuri muuta tekemistä. EVÄSTAUKO . Yksi aikuisista kiipeää uudestaan ja näyttää, kuinka ankkuria vain hipaistaan ja laskeudutaan sen jälkeen alas
Lasten kiipeilykurssi onnistuu yli odotusten. Oma koti näyttää ylhäältä katsottuna kovin erilaiselta. Taivaskin punertaa, onhan kesäyö. Lasten kiipeilykurssiprojektia sponsoroivat useat matkailuja varustelalan yritykset. Kun muut lapset ovat kiipeilypäivän jälkeen väsyneitä ja haluavat lähteä kotiin nukkumaan, William haluaa kiivetä ylös vielä kerran. Vielä sellaista ei ole löytynyt. Toinen puoli opettajista on tanskalaisia, jotka eivät osaa paikallista kieltä. Osa opettajista on paikallisia, jotka eivät juuri ole viettäneet aikaa Kulusukin ulkopuolella. Jätehuolto tarkoittaa suljettuja roskasäkkejä, jotka pinotaan kylän laitamille tai upotetaan mereen. Kiipeilevien lasten kasvoilta paistaa riemu ja hämmästys. Jäävuoret narisevat Yläköysikiipeäminen viidentoista metrin korkeuteen on palkitseva suoritus. Seuraavana kahtena päivänä kiivetään lisää reittejä. KULUSUKIN kallioilla. Kulusukissa on nyt kiipeilyreittejä, varusteita ja lajista innostuneita lapsia. ”Uskomaton kiipeilijänalku”, opettajat hämmästelevät vikkelän pojan menoa ja hyviä kiipeilyotteita. Ilmassa kaikuu vieno ambientmusiikki: vedessä kelluvat jääpalat narisevat ja lähes tyynen merenpinnan pienet laineet huokailevat hiljaa. Jäälohkareet kelluvat turkoosissa meressä kuin vaaleanpunaiset vaahtokarkit. ”Nyt pitäisi enää löytää lähikylistä joku aikuinen, jonka saisi jatkamaan lasten kanssa kiipeilyä säännöllisesti”, Leifur pohtii viimeisenä iltana. Lapsien määrä ja riemu kallioilla vain lisääntyivät. Ylös päästyään jokainen lapsista vilkaisee kauempana olevaa kirjavien ja vinojen talojen rykelmää. Kaikkiin taloihin ei tule juoksevaa vettä. Sitten kaikki hiljenevät katsomaan maisemaa. Jokaisen kiivetyn reitin jälkeen hän haluaa kokeilla vielä kaksi uutta reittiä. Pitkän kiipeilypäivän jälkeen tavarat pakataan laukkuihin, lapset lähtevät koteihinsa ja oppaat suuntaavat meren rannalle pystyttämiinsä telttoihin. Eniten lajiin näyttää hurahtavan se kahdeksanvuotias William, joka kulkee kallioita ylöspäin kuin olisi tehnyt niin aina. Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 16 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 16 7.10.2018 12.15.32 7.10.2018 12.15.32. RETKI marraskuu 2018 16 ETSIN: GRÖNLANTI asukaslukuun suhteutettuna eniten itsemurhia. Edellinen kiipeilykurssi järjestetiin kesällä 2018. Kylässä on koulu, mutta opetuksen laatu on vähän niin ja näin
tiedot & taidot 18 9 2018 NRO ” Puukkohan on retkeilyn symboli. Retkellä pitää olla aina mukana puukko” Puukkopojat, s. 26 TUUM A TUNT IA KOHD EN RETKI marraskuu 2018 17 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 17 Retki_12-17-Etsin-Gronlanti_PL.indd 17 7.10.2018 12.15.32 7.10.2018 12.15.32
KANTAPÄÄN KAUTTA Kantapään kautta Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat ovat selvinneet kiperissä tilanteissa ja konkarit toimineet retkillänsä. Yritys ja erehdys on yksi tapa kerryttää retki taitoja, mutta joskus kannattaa lukea ensin ja sitten kokeilla. Tässä niksit rakovalkean vuolemiseen perinteisin keinoin. Myös toisen kantapään kautta voi oppia, ja laastaria kuluu vähemmän! TEKSTI Maija Arosuo KUVAT C. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten yhtä oikeaa toimintamallia kaikkiin tilanteisiin ei ole. Gibson RETKI marraskuu 2018 18. Juhani Tunnela: Näin teen rakovalkean Rakovalkea on erätulien klassikko. Retkeilyn ihanuus onkin elinikäisessä oppimisessa. Pitkään hehkuvien honkien ääressä voi nukkua talvellakin palelematta, ilman umpinaisen teltan suojaa
KANTAPÄÄN KAUTTA Juhani Tunnela – KIINNOSTUI ERÄTAIDOISTA ja tulen tekemisestä partiolippukunta Mustavuoren Sisseissä pikkupoikana 1970-luvulla. Silloisten johtajien kanssa hän pääsi talviretkillä kisaamaan siitä, kuka saa nopeimmin kamiinan hehkumaan punaisena. Tunnela retkeilee 11ja 13-vuotiaiden poikiensa kanssa. ASIAN TUNT IJA RETKI marraskuu 2018 19 RAKOVALKEAN tekeminen on vanha erätaito, jota kannattaa pitää yllä.. Hän parantelee keittimiä oivalluksillaan ja rakentelee uusia risukeitinversioita. Retkeilyn lisäksi kaikenlainen tulenteon, keittimien ja retkeilyvarusteiden kanssa puuhaaminen on ollut Tunnelan elinikäinen harrastus
KUIVISTA koivuhaloista saa veistettyä hyviä kiehisiä.. Sen jälkeen tehdään sytykkeitä. Tässä riittää mukavasti puuhaa isommallekin porukalle. Mittaa tulee olla nukkujaa kohden noin ”kirveen mitta” eli metri. Alempaan (pienempään) pölliin tehdään urat myös alapintaan talaksia varten. Järeitä pöllejä ei voi kantaa retkellä mukana, eikä sopivaa puuta voi ja saa aina kaataa paikan päältä. ”Tuuma tuntia kohden” on vanha nyrkkisääntö, eli halkaisijaltaan 30 senttiä paksun puun ääressä voi tulistella kellon ympäri. Rakovalkea on perinteinen erätuli, joka palaa pitkään, mutta vaatii myös kunnon valmistelut. Millaisesta puusta rakovalkea tehdään. Puun paksuus määrittelee, kuinka kauan tulta riittää. MOLEMPIIN pölleihin hakataan ura, johon tuli voi tarttua. Rakovalkean polttaminen ja puun kaataminen vaativat maanomistajan luvan. PYSTYYN kuivunut mänty voidaan polttaa heti. Mikäli valkea tehdään elävästä puusta, tulee kaadetun rungon kuivua sateelta suojassa vähintään kaksi vuotta. Sitten tuli vaatii vain vähän huoltoa yön tai tapahtuman aikana. Mitä oksattomampi puu on, sitä kitkattomammin valkea palaa. Pöllien yksi puoli veistetään tasaiseksi ja siihen tehdään kirveellä ura. Pääasia on, että sytykkeitä on riittävästi eli koko valkean mitalle ja ne ovat kuivia. Talasten avulla rakovalkea ei vajoa maahan tai lumeen. KANTAPÄÄN KAUTTA RETKI marraskuu 2018 20 Millaiseen käyttöön rakovalkea sopii. Se voidaan kaataa myös juuri ennen polttamista, koska se kuivaa. Jos nukkujia on tulen molemmin puolin, puolet vähemmän riittää. Uraan hakataan tarttumapintaa tulelle. Miten rakovalkea rakennetaan. Tällöin se kuoritaan heti kaatamisen jälkeen. Mänty palaa tasaisimmin. Männystä sahataan kaksi samanpituista pölliä. Parasta puuainesta on pystyyn kuivunut mänty tai kelo. Koivupuusta veistetyt kiehiset ja lastut sekä tuohi ovat hyviä, toki muutkin käyvät. Mutta esimerkiksi talviselle yöleiripaikalle tai yleisötapahtumaan rakovalkeapuut voidaan valmistella ja käydä viemässä etukäteen. Pöllien päihin hakataan myös poikkiurat, joihin asetetaan myöhemmin pieni puukalikka eli tulppu, jotta pöllit eivät asetu liian tiivisti toisiaan vasten, kun ne laitetaan päällekkäin