VKO 2025-42 683219-2508 Testissä syksyn luottojalkineet KUMPPARIT PACKRAFT-VAELLUS POHJOIS-RUOTSISSA Saariselän tunturit pyörän selässä 3× Pyhän parhaat APU ON LAPISSA KAUKANA Kebnekaisen RUSKA Aivot työssä yksinvaelluksella R ET K I 8 /2 25. 8/2025?— 11,90 € Retki PAL
Retki 9/2025 17.10.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraava ssa numeros sa Jumalten polulla Amalfissa SISÄLLYS 48 Pyörällä tunturien yli 70 Syksy ei yllätä kumpparit jalassa 62 Sodan tuhoama kansallispuisto 8—2025
Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Reetta Salo reetta.salo@kruunumedia.fi +358 50 530 0044 Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Laura Hakulinen Ilari Hauhia Henna Kallo Caj Koskinen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Benjamin Hokkanen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi puh. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 03-4246 5354 arkisin kello 8–16 Vuonna 2025 ilmestyy 9 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Tiedot & taidot 12 Lapissa apu on kaukana 12 Aivot työssä yksinvaelluksella 16 Turvallista tulen käsittelyä 18 Retket 28 Packraft-vaellus Lainionjoella 28 Ruska Kebnekaisen laaksossa 36 Ensimmäinen yksinvaellus 40 Tunturipyöräilyä Saariselällä 48 Pyhän parhaat päiväretket 54 Porkkalan kadotettu kansallispuisto 62 Varusteet 68 Deuter & taapero selässä 68 Testissä retkeilijän kumisaappaat 70 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 55 euroa. Määräaikaistilaus 9 numeroa 85 euroa. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun
fjallraven.fi Esittelyssä Keb GORE-TEX® – Fjällrävenille ominaisempi kuin koskaan Olemme itsepäisesti kieltäytyneet käyttämästä PFAS-yhdisteitä* vuodesta 2009 lähtien, mikä myös tarkoitti sanomista ei maailman johtavalle v edenpitävien materiaalien asiantuntijalle, GORE-TEX®:lle. Talossa asui metsästäjä ja jänisten ampuminen ruuaksi oli paikkakunnalla melko yleinen tapa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. *Perja polyfluoratut yhdisteet. Ehkä pedot ovat mielessämme todellinen villin erämaan merkki ja kukapa ei sellaisesta tykkäisi. En ole koskaan metsästänyt, eikä metsästys ole ollut millään tavalla osa elämääni, ennen kuin aloitin työt Retki-lehdessä. Toivotaan, että petopuheissa päästään joskus samanlaiseen tilanteeseen. Niin tänäkin syksynä, kun karhujen metsästys kiellettiin hallinto-oikeudessa. Outdoor Mediahan julkaisee myös metsästykseen keskittyvää Riista-lehteä, jonka päätoimittajien kanssa olen saanut aiheesta keskustella. Kun itse juttelin aiheesta erään metsästäjän kanssa, hän tokaisi: ”Mikä niissä susissa on niin mahtavaa?” Veikkaan, että useimpien retkeilijöiden mielestä suden, karhun, ahman tai ilveksen näkeminen luonnossa olisi todellinen elämys. Eniten kiistaa aiheuttaa suhtautuminen petojen, lähinnä karhujen ja susien, tappamiseen. 4 RETKI syyskuu 2025 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Petopuhetta Yksi lapsuudenmuistoni on se, kun kävimme kavereiden kanssa kurkkimassa naapuritalon terassilla roikkuvia jäniksiä. Suomalaiset ovat liikkuneet luonnossa tuhansia vuosia ruuan perässä. Pelkäänpä, että vastakkainasettelu ei ole laantumaan päin, vaan panokset sen kun kovenevat. Retkeilijöissä on niin kalastajia, metsästäjiä kuin niitäkin, joiden mielestä eläinten tappaminen edes ruuaksi on väärin. Nyt kun heidän uusin teknologiansa (ePE-kalvo), DWR mukaan lukien, ei sisällä PFAS-yhdisteitä, voimme viimeinkin tehdä yhteistyötä ja kehittää Fjällräven-kuorivaatteita, jotka ovat Fjällrävenille ominaisempia kuin koskaan: entistä toiminnallisempia ja kestävämpiä, edelleen ajattomia ja korjattavia, sekä Guaranteed to keep you dry®. Siitähän eräily ja nykyisenkaltainen vaeltaminen ovat alun perin alkaneet. Siitä huolimatta kaikki mahtuvat samoille poluille ja tulille. Jänisten näkeminen ei kauhistuttanut tai pelottanut, lähinnä se oli mielenkiintoista ja jännää. Petokeskustelu on joka syksyistä ja tuntuu, että joka syksy se on kiihkeämpää ja ehdottomampaa
fjallraven.fi Esittelyssä Keb GORE-TEX® – Fjällrävenille ominaisempi kuin koskaan Olemme itsepäisesti kieltäytyneet käyttämästä PFAS-yhdisteitä* vuodesta 2009 lähtien, mikä myös tarkoitti sanomista ei maailman johtavalle v edenpitävien materiaalien asiantuntijalle, GORE-TEX®:lle. Nyt kun heidän uusin teknologiansa (ePE-kalvo), DWR mukaan lukien, ei sisällä PFAS-yhdisteitä, voimme viimeinkin tehdä yhteistyötä ja kehittää Fjällräven-kuorivaatteita, jotka ovat Fjällrävenille ominaisempia kuin koskaan: entistä toiminnallisempia ja kestävämpiä, edelleen ajattomia ja korjattavia, sekä Guaranteed to keep you dry®. *Perja polyfluoratut yhdisteet
Ajattelin, että ostan teltan, joka kestää pitkään. Vastaavanlaisia yhden kaaren ratkaisuja on nykyisin useimmilla telttavalmistajilla. Juhlavuoden kunniaksi Hilleberg on valmistanut Aktosta nahkaisilla merkeillä varustettuja erikoismalleja.. KARTALLA 6 RETKI syyskuu 2025 Kartalla T E KST I JA K U VA Petri Laine Yksin – Akto K uvassa on oma Hillebergin Akto-telttani Norjassa, Sulitjelma-jäätikön juurella. Ostin Akton 12 vuotta sitten, kun edellinen yhden hengen telttani rikkoutui Karhunkierroksella. Nykyisin se kirjoitetaan useimmiten muodossa oktno tai oktne. Kun Bo ja Renate Hilleberg 30 vuotta sitten suunnittelivat uudenlaista yhden hengen vaellusmajoitetta, tavoitteena oli teltta, joka kestäisi pohjoisten paljakoiden tuulet, olisi kevyt ja helppo pystyttää. Sen kaari paukahti poikki ja rikkoi kaarikujan kankaan. Hilleberg nimesi uuden telttamallin Aktoksi, pohjoissaamen yksin-sanaa mukaillen. Ja onhan se kestänyt. Ennen lopullista versiota Hillbergin verstaalla ommeltiin 17 mallikappaletta. Tuloksena oli yhden kaaren varassa seisova ja kaikkien vuodenaikojen vaellusteltta, joka sai heti suuren suosion
Nuuksio Luukki -retkeilykartta tarjoaa T E KST I Petri Laine Retkikarttojen kustantaminen Suomessa jatkuu yksityiskohtaisen kartan Nuuksion järviylängöllä liikkuville. Kustantaja Aino Wuolijoki kertoo Retki-lehdelle, että retkeilykarttasarjan laajuutta ei ole vielä päätetty: ”Seuraamme tilannetta ja julkaisemme karttoja muutamien karttojen erässä. Pallas Hetta Olos -retkeilykartta kattaa suuren osan valtavasta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Karttakauppa Suomi Oy jatkaa uutena toimijana karttojen kustantamista. Pääosa kartasta on mittakaavassa 1:50 000, mutta Pallaksen ja Hetan alueista on suurennokset mittakaavassa 1:25 000. Karttakeskuksen entiset työntekijät perustivat uuden yrityksen, Karttakauppa Suomen, jatkamaan perinteistä karttojen kustannustoimintaa ja elokuussa se julkaisi neljä uutta karttaa. Maastokarttapohjan päälle on koottu retkeilijöitä kiinnostavaa tietoa taukopaikoista, majoituspalveluista ja esimerkiksi vesistöjen ylityksistä. Saariselkä Sokosti -retkeilykartta johdattaa kulkijat Saariselän, Kakslauttasen ja Kiilopään tunturikeskusten ympäristön lisäksi itään Urho Kekkosen kansallispuistoon aina Sokostille ja Suomen itärajalle saakka. Halti Kilpisjärvi Pältsan -kartta ulottuu pohjoisimmassa Käsivarressa Kilpisjärveltä Haltille saakka. KARTALLA 7 RETKI syyskuu 2025 K A R T A T K A RT TA K AU P PA Suomi Oy on julkaissut ensimmäiset retkeilykarttansa kansallispuistoista ja erämaa-alueista. Nuuksion kansallispuiston lisäksi kartalla näkyvät lisäksi muun muassa Luukin, Pirttimäen, Salmen ja Oittaan ulkoilualueet. Kartan mittakaava on erittäin tarkka 1:15 000. Ne on painettu suositulle Tyvek-materiaalille, joka on erittäin kevyttä ja kestävää. Kartalla näkyvät myös Norjan ja Ruotsin puolen alueet. Kartat noudattavat Karttakeskuksen aiemmin julkaisemien karttojen ulkoasua ja aluerajauksia, ja retkeilytiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 2025 tilannetta. Kartan mittakaava on pääosin 1:50 000, mutta Kilpisjärven keskuksesta on tarkempi kartta 1:25 000. Ensi vuoden alkupuolelle on suunnitteilla useamman kartan erä.” Karttakaupan karttoja voi ostaa osoitteessa karttakauppa.fi, josta löytyy myös Calazon kustantamia Norjan ja Ruotsin vaelluskarttoja. Karttakaupan retkeilykartat ovat vedenkestäviä ja repeämättömiä. Kartan mittakaava on 1:50 000. Maanmittauslaitos lopetti peruskarttojen painamisen vuonna 2018, ja Tapio Karttakeskus luopui painettujen retkeilykarttojen ja retkikirjojen kustantamisesta vuonna 2024. Yritys jatkaa uutena toimijana karttojen kustantamista Suomessa
Pisimpään yksin selvinnyt voittaa 20 000 euron palkinnon. Syksyisessä Inarissa sitä ei, kalaa lukuun ottamatta, ole suuresti tarjolla. Kilpailijat kuvaavat itse seikkailunsa ja kertovat kameralle tuntojaan, muita ihmisiä kun ei paikalla olekaan. Suomalaisen Bear-karhulangan historia ulottuu vuoteen 1881, jolloin J&P Coats Ltd rekisteröi sen yhdeksi ensimmäisistä tavaramerkeistään Suomessa. Bear-karhulankaa saa nyt uudistetussa pakkauksessa. Kahdeksan eri taustoista tulevaa kilpailijaa yrittää viettää mahdollisimman pitkän ajan Inarin erämaassa yksin, ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Kilpailijat saavat mukaansa vain rajallisen varustepaketin, jonka avulla he pystyvät rakentamaan yksinkertaisen suojan. Ruoka on löydettävä itse ja ravinnon saanti on sarjan kansainvälisissä versioissa ollut suurin haaste. KARTALLA 8 RETKI syyskuu 2025 T V O H J E L M A T V A R U S T E E T Alone Suomi S U O S I T T U kansainvälinen seikkailuohjelma Alone on saanut kotimaisen version nimellä Alone Suomi. Kilpailijoiden joukossa on kaksi Retki-lehden sivuiltakin tuttua hahmoa. Retkeilijä virittää siitä sukkien kuivausnarun teltan sisäkattoon, korjaa rikkoutuneet housut tai askartelee kantokahvan vesiastialle. Se alkoi syyskuussa MTV-kanavalla. 150 metrin lankakerä maksaa 10,55 euroa.. Mukaan otetaan yleensä kirves, saha, kalastusvälineitä, pressua ja lämmintä vaatetta. Vahva kuin karhu P E R I N T E I S E L L Ä karhulangalla on monta käyttöä
Mahdollisuus helppoon ja turvalliseen luontoelämykseen sekä uuden oppimiseen ammattitaitoisten oppaiden johdolla. LÖYDÄ SEIKKAILUSI #SEIKKAILUALKAAULKOILMASTA. TOTEUTA UNELMASI Monipuolinen kattaus kursseja ja ohjattuja vaelluksia melonnan sekä retkeilyn saralla ympäri vuoden
FOFF:in keskiössä ovat suomalaisten tekijöiden ulkoilmaelämästä kertovat videoelokuvat. Retkeilyleffoja valkokankaalla Oulussa. FOFF tarjoaa retkeilyja luontoelokuvien ystäville retkikokemuksia maalta, vedestä ja lumelta. Elokuvia esitetään elokuvateatteri Studiossa lauantaina 20.9.25 kello 11–16. FOFF (Finnish Outdoor Film Festival) on tänä vuonna järjestetty jo Turussa ja Tampereella. Luontokeskuksen kokonaisbudjetti on 1,6 miljoonaa euroa. U U S I suomalainen kiertävä elokuvafestivaali saapuu Ouluun elokuvateatteri Studioon 20.9. Oulun FOFF-tapahtumassa saa ensiesityksensä kaksi retkeilyleffaa. Oulussa nähdään valkokankaalta patikointia ja melontaa, hieman myös kalastamista. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Oulun Elokuvakeskuksen kanssa. Se toimii ilman henkilökuntaa ja on auki 24/7. Janne Tarvaisen video vie packraft-seikkailuun Hossan kansallispuistoon ja Mikko “Mehtämikko” Karjalaisen Tuskien taival -elokuvassa Finnmarkiin suuntautuva vaellus saa ikävän käänteen. Rakennuksessa on näyttelytilat, keittiö, vessat ja suihkut retkeilijöitä varten. Nojatuolimatka vie katsojan Haltin huipulle, Norjan tunturilammille, Kaldoaivin erämaahan ja Hossan kansallispuistoon. Leffakiertue päättyy Helsinkiin 13.12. Lisätietoa ohjelmasta ja pääsylipuista on osoitteessa reppuretki.fi/foff. Mukana on myös video Skotlannin upeisiin ylänkömaisemiin tehdyltä roadtripiltä. Mehtämikolla on tiukka paikka: onko aika kutsua apua vai selviääkö hän kairasta omin voimin pois. KARTALLA 10 RETKI syyskuu 2025 R E T K I L U K U T A P A H T U M A T Pallaksen rakenteilla oleva uusi luontokeskus avautuu yleisölle talvella 2026
Mitä aivoissa tapahtuu yksinvaelluksella. RETKI syyskuu 2025 11 tiedot & taidot 12 8 2025 YKSINVAELLUS ON ENEMMÄN KUIN MAISEMIA JA KILOMETREJÄ – SE ON AIVOJEN HARJOITUSKENTTÄ. 16 NRO LAPISSA APU ON KAUKAN A ”. s
Varsinkin sesonkeina lähtöjä voi olla päivittäin. Ihmisten pelastaminen pitkien etäisyyksien maakunnasta ja haastavista maastoista on rankkaa ja aikaa vievää toimintaa. Omien töiden ja toimien ohessa tehtävä pelastustoiminta voi käydä melko raskaaksi suosituimpien matkailukeskusten ja kansallispuistojen läheisyydessä. Pohjoisimmassa Lapissa kopteriapua saadaan tarvittaessa Norjan Tromssasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana maastoon on menehtynyt kahdeksan henkilöä. Kaikkein kiireisintä aikaa pelastajille on jouluja tammikuu, kun valtava määrä ulkomaisia matkailijoita saapuu maakuntaan. ”Lapin pelastuslaitos suorittaa merellä, tuntureilla, kaupungeissa ja erämaissa vuosittain yli 4 000 hälytystehtävää. Retkeilyn näkökulmasta kiireisimmät ajankohdat pelastustoimelle ovat keväthanget maalis-huhtikuussa ja ruskasesonki elo-syyskuussa. Pitkät etäisyydet, vähän pelastajia Pelastusasemien etäisyys Lapissa on 80–100 kilometriä ja se tarkoittaa, että naapuriaseman pelastajia pystytään auttamaan vasta tunnin, puolentoista viiveellä. Pelastusjohtaja Markus Aarton johtaman pelastuslaitoksen toiminta-alue on 100 000 km 2 ja se kattaa lähes kolmasosan Suomen pinta-alasta. Ruotsin rajan pinnassa hälytystehtäviä voidaan myös ajaa autoilla ristiin. Viranomaisyhteistyö toimii pohjoisessa ja esimerkiksi kansallispuistossa talvella kadonneen henkilön etsinnässä on useasti mukana poliisin, pelastuslaitoksen, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen partiot. Pitkien etäisyyksien ja haasteellisten maastojen maakunnassa pelastustehtävään voi mennä puolikin vuorokautta. Kaupunkialueella apu on useimmiten perillä minuuteissa, Lapin selkosilla jopa vasta tunneissa. Kauempana erämaissa tapahtuvien maastopelastustehtävien päävastuun kantavat sopimuspalokuntalaiset, esimerkiksi Saariselän VPK Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Enontekiön VPK Käsivarren alueella. Yksittäisiä retkeilijöitä noudetaan pitkin kesää”, Markus Aarto kertoo. Sen ajan resurssi on poissa muualta. Heistä viisi Urho Kekkosen, kaksi Pallas-Yllästunturin ja yksi Pyhä-Luoston kansallispuistossa. 12 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN T E KST I Olli Järvenkylä K U VAT Lapin pelastuslaitos Lapissa apu on kaukana Lapin pelastajat olivat kovilla viime kesänä. ”Käyntimääriin verrattuna retkeilijöihin liittyvät tehtävät eivät ole suhteellisen yleisiä, mutta ne sijoittuvat Pelastuspalvelut Lapissa on mitoitettu 176 000 asukkaalle, mutta budjettia rasittavat myös valtavasti kasvaneet matkailijaja retkeilijämäärät.. Onnettomuuksien lisäksi heitä työllistivät maastopalojen sammutukset sekä maastosta haetut, vatsataudin ja helteiden uuvuttamat retkeilijät. Pelastuspalvelut Lapissa on mitoitettu 176 000 asukkaalle, mutta budjettia rasittavat myös valtavasti kasvaneet matkailijaja retkeilijämäärät. ”Lapissa on aika hyvä tilanne vapaapalokuntatoiminnassa, mutta nuorempaa porukkaa olisi hyvä saada lisää mukaan”, Aarto toteaa. Lapissa pelastusyhteistyö toimii myös Ruotsin ja Norjan kanssa. Niihin tehdään vuosittain yli 1,3 miljoonaa käyntiä. Retkeilijöiden pelastaminen maastosta Lapin pelastuslaitoksen alueella sijaitsee viisi kansallispuistoa, 12 erämaa-aluetta ja muita suosittuja retkeilykohteita. Pelastusjohtaja Aarton mukaan ihmisiä haetaan maastosta lähes viikoittain ympäri vuoden. Rekisteröityjä yöpymisiä Lapissa on vuosittain 5,4 miljoonaa ja kansallispuistoihin tehdään 1,3 miljoonaa käyntiä. L apin pelastuslaitos tuottaa Suomen pohjoisimman, laajimman ja harvimmin asutun maakunnan pelastuspalvelut
13 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN L A P I N pelastajat harjoittelevat säännöllisesti loukkaantuneen henkilön pelastamista maastosta.
Unohda kiire ja tiukat suunnitelmat Pelastusjohtaja Markus Aarto pohtii, että ehkä aikaisemmin retkeilijät tiesivät, mihin ja millä varusteilla lähtivät, sekä osasivat kunnioittaa luontoa ja muuttuvia olosuhteita. Pelastusjohtaja Markus Aarto evästää retkeilijöitä laittamaan varusteet kuntoon, varaamaan riittävästi aikaa vaellukselle ja unohtamaan turhan kiireen. Aarto muistuttaa myös siitä, että Lapissa avun saanti voi kestää tunneista vuorokausiin. Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat antavat pelastuslaitokselle tarvittaessa virka-apua. Helikopterin lentotunti maksaa useita tuhansia euroja. Silloin pelastusresurssi on pitkään poissa valmiudesta”, pelastusjohtaja Aarto toteaa. ”Pelastustoimen henkilön pelastustehtävät ovat maksuttomia ja ihminen haetaan maastosta yhteiskunR AU T U L A M M E N evakuointi maaliskuussa 2019. Kopteri on kätevin ”Kauempana sijaitsevissa kohteissa, kuten Urho Kekkosen kansallispuistossa pelastustehtävissä pyritään aina käyttämään kopteria, jos se vain on mahdollista”, Markus Aarto kertoo. Pelastusjohtajan mukaan retkeilijät noudattavat maastopalovaroituksia varsin hyvin, mutta nuotioiden sammuttamiseen hän toivoisi lisää tarkkuutta. Silloin ei ole aikaa odottaa esimerkiksi olosuhteiden tai tilanteen parantumista ja eväät voivat loppua. Hän vinkkaa hyödyntämään kokeneempia retkeilijöitä eräänlaisina mentoreina ennen pitkille vaelluksille Lapin erämaahan lähtemistä. Näissä tapauksissa on keksitty joku sairastuminen tai vamma ja soitetaan apu paikalle. Mönkijöillä suoritettava tehtävä voi kestää jopa 5–10 tuntia ja loukkaantuneelle henkilölle pitkäkestoinen rytyyttäminen maastossa on tuskallista. Saariselän VPK:n kelkkapartio haastavissa olosuhteissa Niilanpään rinteellä. Osa retkeilijöistä suunnittelee nykyään aikataulut ja reitit liian tiukoiksi. O L L I J Ä R V E N K Y L Ä P E L AST U S J O H TA JA Markus Aarto maastopalopaikalla.. 14 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN useimmiten kaukana sijaitseviin kohteisiin joihin on hankala päästä. Lapissa on ollut vain satunnaisesti käytössä kaksi pelastuskopteria. Maastopalojen sammutus pohjoisessa on erittäin haasteellista, sillä harvoin perille päästään autolla. Sodankylässä sijaitsevalla pelastushelikopteri Aslakilla on ollut rahoitusvaikeuksia, eikä se ole toistaiseksi toimintavalmiudessa. Huolimattomasti sammutettu nuotio voi kyteä jopa viikkoja ja syttyä uudelleen palamaan. Jatkohoitoon ei ole tarvetta, vaan riittää kun pääsee omalle autolle. Joskus mönkijällä haku on ainoa vaihtoehto, sillä sääolosuhteista tai muista syistä johtuen helikopteri ei ole käytettävissä. Usein joudutaan turvautumaan helikopteriin. Hänen mukaansa viime vuosina ovat yleistyneet myös tapaukset, joissa on lähdetty ehkä liian haastavaan paikkaan eikä maastossa kävely enää huvitakaan
Usein puhelimelle ei ole tapahtumapaikalla kuuluvuutta ja hätäilmoitusta varten kiivetään ylemmäksi tunturiin. Näissä tapauksissa pelastustoiminnan järjestelmää käytettiin hänen mielestään hyväksi tavalla, joka ei ole oikein. Laskun sai myös henkilö, jolla erämaassa ei ollut mukanaan kuin repullinen viinaa. M A ASTO PA LOJ E N sammuttaminen tiettömien taipaleiden takana on raskasta ja hikistä hommaa.. Pelastajat pyrkivät tuomaan haettavan henkilön varusteet pois maastosta, jos ne vain mahtuvat kuljetusvälineeseen. Mutta useimmiten yhden ihmisen reppu ja varusteet mahtuvan kyytiin”, Aarto toteaa. Mitkä syyt ovat muuttuneen tilanteen taustalla. Lapissa avun saanti voi kestää tunneista vuorokausiin. Sammutuskalusto joudutaan tuomaan kohteeseen usein mönkijöillä. Aarto muistelee, että hänen aikanaan kopterikyydistä on laitettu lasku soittajalle kaksi kertaa. Epidemiat tulleet jäädäkseen. 15 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN nan kustannuksella”, Aarto toteaa. Numero löytyy myös 112 Suomi -sovelluksen päivystysnumerot-välilehdeltä. Numeroon voi soittaa myös tilanteissa, jolloin olet ulkomailla, mutta hätätilanne on Suomessa. Metsähallituksen Luontopalvelut voisi yhdessä terveysviranomaisten kanssa pohtia, löytyisikö keinoja, miten epidemian syntyä voisi ennaltaehkäistä. Retkeilijöiden määrä on toki kasvanut, mutta onko osaamispuutteita veden käytössä ja puhdistamisessa tai omassa hygieniassa. Maastoon jääneet varusteet voivat toisinaan aiheuttaa uuden hälytyksen, kun joku törmää niihin jonkun ajan kuluttua uudestaan. Pelastusjohtaja Aarto toteaa, että nyt on jo kolmas perättäinen vuosi, kun kymmenittäin retkeilijöitä haetaan maastosta pois vatsataudin takia. Viesti tehtävästä kulkeutuu kyllä suomalaisille viranomaisille, mutta mutkan kautta. Hätäkeskus välittää pelastustehtävän lähimmälle pelastusasemalle, mistä lähdetään liikkeelle. Hätäpuhelu yhdistyy lähimpään tukiasemaan ja rajan pinnassa se tarkoittaa usein sitä, että puhelu ohjautuu Ruotsin tai Norjan hätäkeskuksiin. Sieltä pelastajat tai ensihoito soittavat takaisin ilmoittajalle ja kyselevät usein lisätietoja. Raja-alueilla paljon retkeilevän kannattanee tallentaa itselleen hätäkeskuksen kansainvälinen numero +358 9 2297 0908, johon soittamalla voi välttää hätäpuhelun ohjautumisen naapurimaahan. Avun hälyttäminen pitää tehdä rauhallisesti ja harkiten, vaikka usein hätä on suuri. Kulkevatko retkeilijät samojen “hot spottien” kautta maastossa ja tämä mahdollistaa tautien leviämisen eri retkeilijöiden keskuuteen sekä maantieteellisesti laajemmalle. M A ASTO PA LO PA I K A L L E päästää harvoin paloautolla. Laajalle leviävät epidemiat tuntuvat myös yleistyneen retkeilykohteissa ja kyseessä alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Toisella kerralla kyseessä oli videoita kuvaava porukka, jolla ei ollut hätää, mutta olivat soittaneet kopterin heitä hakemaan. Hätäpuhelun soittaminen odota ohjeita Pelastusjohtaja Aarto kannustaa retkeilijöitä lataamaan puhelimeensa 112 Suomi -sovelluksen. Nyt joudutaan pahimmillaan sulkemaan tupia ja tiedottamaan tapahtuneesta jälkikäteen. Suora yhteys Suomen ja naapurimaiden hätäkeskusten välillä puuttuu toistaiseksi, eikä puheluita esimerkiksi pystytä kääntämään edelleen. Markus Aarto muistuttaa, että puhelun jälkeen ei kannata heti kiirehtiä alas avuntarvitsijan luo. ”Jos esimerkiksi painorajat tulevat vastaan, joudutaan varusteet jättämään maastoon. Hänen mukaansa vastaavat tehtävät olivat aikaisemmin yksittäistapauksia. Vai lähdetäänkö vaellukselle puolikuntoisena, taudin ollessa vielä aktiivinen
Luontoliikkuminen vain on niin kiinteä osa elämää, ettei ehkä voi edes kuvitella käyttävänsä vapaita muulla tavoin kuin metsässä tai merellä, järvellä tai tunturissa. Toistojen voima pitkällä vaelluksella Aivot eivät muutu yhdessä yössä. Toiselle saattaa riittää jo lyhytkin retki, mutta itselläni siihen vierähtää kahdesta kolmeen. Tässä kirjoituksessa käsitellään kolmea hermoverkostoa, joista kukin toimii omalla osa-alueellaan: yksi säätelee vuorovaikutusta ympäristön kanssa, toinen sisäistä prosessointia, ja kolmas näiden välillä siirtymistä. Neuroplastisuus eli hermoston muokkautuminen vaatii suuren määrän toistoja, ja sen päälle vielä vähän lisää toistoja. Joustava siirtyminen sisäisen mietiskelyn ja ulkoisen tarkkaavaisuuden välillä mahdollistaa irrottautumisen reaktiivisista toimintatavoista ja on edellytys luovalle ajattelulle, itsensä ymmärtämiselle ja emotionaaliselle tasapainolle. 16 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT TEKSTI Henna Kallo KUVITUS Benjamin Hokkanen Mitä aivoissa tapahtuu yksinvaelluksella. Toki tätä verkostoa hyödynnetään myös retkellä. Moni lähtee yksinvaellukselle kaivatessaan taukoa arjen kiireestä ja jatkuvasta hälinästä. Pitkillä vaelluksilla näitä kertyy luonnollisesti. eikö luontoon pitänyt lähteä nollaamaan aivot, rentoutumaan, päästämään irti… Kaikki tämä sisäinen puhe ja analysointi ei kuulostakaan kovin levolliselta. Tämä kokonaisuus suodattaa tietoa ja ohjaa huomiota merkityksellisiin asioihin. Vaelluksen edetessä matkan alkuvaiheissa jopa pakonomaisesti itseään toistava sisäinen puhe rauhoittuu. Näiden ajatusprosessien yhteydessä aivoissa raksuttaa niin kutsuttu lepotilaverkosto, jolle otollisin maaperä on hiljainen ärsykevapaa ympäristö. Lisäksi pohditaan sitä, miten yksinvaelluksen tarjoamat puitteet voivat kehittää verkostojen välistä vuoropuhelua, ja millaisia positiivisia vaikutuksia sillä on yksilön elämään. Ylitsevuotava arjen ärsyketulva kaikkine askareineen siis kaikkoaa luonnossa, mutta hiljenevätkö aivot. Toiminnanohjausverkosto – ympäristön havainnoinnin ja päätöksenteon tukija Arkielämän ärsyketulvan ja suoritettavien tehtävien määrästä selvitäksemme aivoissa toimii toiminnanohjausverkosto, joka auttaa meitä käsittelemään ympäristöstä kerättyä informaatiota ja tekemään päätöksiä. Siihen voi liittyä paljon sisäistä puhetta, mukaan lukien unelmointia, henkilökohtaisten kokemusten muistelemista, tulevaisuuden suunnittelua sekä sosiaalisten analyysien tekemistä. Lepotilaverkosto – sisäisen puheen takana Vaelluksilla keskiössä on usein pohdiskeleva mielenmaisema. Ehkäpä juuri tämän verkoston paiskiessa hommia alkaa tapahtua se, mitä moni kuvaa mielen hiljenemisenä. Toiset lähtevät ilman mainittavaa syytä. Retkellä ei kuitenkaan tarvitsee varsinaista tehtävälistaa, joka puolestaan monilla saattaa olla arjen pyörityksen tukipilari muistuttaen kaikesta tehdystä ja ennen kaikkea tekemättömästä. Se itseasiassa säätelee siirtymistä kahden aiemmin mainitun verkoston, eli toiminnanohjausverkoston ja lepotilaverkoston, välillä. Mutta miksi pidempi yksinvaellus tarjoaa salience-verkoston kehittämiselle mainiot puitteet. Esimerkiksi huomatessasi myrskypilven lähestyvän saatat päätyä nopeaan suunnitelman muutokseen virittää suojakatoksen ja keitellä kahvit sen sijaan, että suuntaatkin tunturin huipulle. Hetkinen... Y ksinvaellus on enemmän kuin maisemia ja kilometrejä – se on aivojen harjoituskenttä. On yksilöllistä, kuinka pitkään se vie. Salience-verkosto – joustavan tarkkaavaisuuden avain Otetaan mukaan kolmas useasta aivoalueesta koostuva verkosto, nimeltään salienceeli niin kutsuttu tärkeydenverkosto
päivää. Kokemus itsessään oli todella ihana, mutta on myönnettävä, että tällaisilla reissuilla en pääse samanlaiseen mielentilaan kuin useamman päivän vaelluksilla. Onpas mukava olla täällä tunturissa yksin. Ehkä se olikin juuri siksi niin silmiinpistävää, koska ympäristö oli niin rauhallinen. Meditaation ydinhän on toistuva ja tietoinen huomion ohjaaminen. Siis taitoja, joita hyödynnetään myös vaelluspolun ulkopuolella. 17 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT siirtyminen mahdollistuu, kun arjessa tyypillinen ärsyketulva ei ole läsnä. Molemmissa huomiota ohjataan jatkuvasti ja toistuvasti. Tämä tietoinen. Mitä ihmettä teen elämässä nyt, kun jään työttömäksi. Puitteet rauhoittumiselle olivat sinänsä erinomaiset – kuvankaunis järvimaisema ilta-auringossa, pulahdus lämpimään veteen, ja hiljainen yö, jonka rikkoivat vain kuikan huudot aamuyöstä. Jos aivotutkimus yhdistettynä luontoja retkeilyteemaan kiinnostaa, tutustu Hennan Instagram-tiliin @aivot_rinkkaan. Vaellus kuin keskittymisharjoitus On kiinnostavaa, että salience-verkoston yhteydet ovat kehittyneempiä meditaatiota harrastavilla. Silti mieli tuntui olevan todella kiireinen. Upea auringonlasku! Kivi… Minkä pisteen valitsen horisontista seuraavaksi kiintopisteeksi. Kivi… Miten korjaisin rinkan asentoa, jottei se niin pahasti painaisi tuota vasenta hartiaa. Aivojen harjoituskenttä Yksinvaellus siis tarjoaa erinomaiset puitteet kehittää kykyämme siirtyä sisäisestä tarkkaavaisuudesta ympäristön havainnointiin ja takaisin. Pidemmän vaelluksen aikana aivot saavat valtavasti tilaisuuksia kehittää tietoista huomion ohjaamista sisäisen maailman ja ulkoisen havainnoinnin välillä, kuten siirtyessään ihmissuhdekoukeroiden pohdiskelusta kartan lukemiseen ja maamerkkien etsimiseen, sukeltaen sitten taas sisäiseen maailmaan. Tekstin on kirjoittanut retkeilystä innostunut neurotieteen tutkija Henna Kallo. Mihin kohtaa asetan jalkani, jottei nilkka nyrjähdä. Onpas mukava viikon kuluttua palata kotiin perheen luo. Esimerkiksi taannoin vietin yhden yön Leivonmäen kansallispuistossa. Mielestäni yksinvaellus vertautuu keskittymisharjoitukseen. Kivi… Juurakko… Nilkka… Kivi… Kivi… Mukava… Kivi… Voisipa olla mielenkiintoinen koeasetelma, jossa yksinvaeltajan aivojen verkostojen yhteyksiä kuvattaisiin ennen vaellusta, ja uudestaan sen jälkeen – olisivatko yhteydet muuttuneet. Tämä edistää joustavuutta, luovuutta ja mielen tasapainoa
Pidä tuli mahdollisimman pienenä. Mikä on avotuli. Mitä esineitä nuotion T E E nuotio mieluiten hiekkapohjalle. Suojelualueilla saattaa olla poikkeuksia, joista kannattaa ottaa selvää ennen retkeä. Tähän tarvitaan maanomistajan lupa. Pelastuslain mukaan ”nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Samoin risukeitin ja kertakäyttögrilli lasketaan avotuleksi. Miten voimme toimia vastuullisesti ja välttää tulen leviämisen maastoon. Avotuli kannattaa tehdä aina kun voi huolletulle nuotiopaikalle. Milloin avotulta ei voi tehdä maastossa. Maastopalot ovat haitallisia niin ihmisille, jotka asuvat ja retkeilevät alueella, kuin alueen kasveille ja eläimille, joiden elinympäristö tuhoutuu. Ilmeinen vaara on olemassa silloin, kun Ilmatieteenlaitos on antanut alueelle maastopalovaroituksen. Vaikkei maastopalovaroitus olisi voimassa, on ihmisen käytettävä omaa harkintaa. Korvausvelvollisuudet ja seuraukset voivat olla palon aiheuttajalle mittavia, jos kyseessä on tahallinen teko tai huolimattomuus. Valtion mailla yleinen tulentekolupa on voimassa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, mikäli huollettua tulipaikkaa ei ole 500 metrin säteellä. Niidenkin käytöstä vastaa aina käyttäjä, joten omaa harkintaa turvallisuudesta kannattaa aina käyttää. Avotuli on nuotio tai muu tuli, joka voi levitä maastoon maapohjan tai kipinöiden kautta. Nuotion yläpuolella ei saa olla oksia tai kasvillisuutta. Mitä haittaa maastopaloista on. Ne rasittavat pelastuslaitosta ja tuhoavat puustoa ja toisinaan rakennuksia. Maastopalojen taloudelliset seuraukset ovat mittavia. Varoitukset julkaistaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla päivittäin. Muutama pieni puu riittää veden keittämiseen.. Metsäpaloja on ollut tänäkin vuonna Lapissa lukuisia. Avokalliolle nuotiontekoa ei suositella, koska kuumuus voi rapauttaa kalliota. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa”. Millä tuot sitä. Mikäli paikalliset olosuhteet ovat sellaiset, että tulipalovaara on ilmeinen, ei avotulta tule tehdä. Nuotion sammuttamisen jälkeen nuotiopaikka tulee peitellä niin, ettei siitä jää jälkiä. Perustettaessa nuotio suoraan maahan, kannattaa valita suojainen paikka, jossa ei ole palavaa ainesta. Jos tulenteko helposti palavaan maastoon on välttämätöntä, on maata kaivettava ensin pois. Tällöin avotulentulenteko on kielletty, maanomistajan lupakaan ei auta. Nuotio kannattaa aina pitää hallittavan kokoisena, tarpeeseen nähden riittävän pienenä. Esimerkiksi tuuliselle paikalle nuotion tekemistä kannattaa välttää. Kuinka lähellä sammutusvettä on. Laavun edessä kivikehään tai betonirenkaaseen tehty nuotio on avotuli. Nuotiopaikan läheisyydessä tulee olla vettä (lunta tai hiekkaa), jolla nuotion voi sammuttaa. Maanomistajan luvalla tulen voi tehdä myös suoraan maahan. Miten turvallinen nuotio tehdään. Mieti etukäteen, miten toimit, jos nuotio lähtee palamaan hallitsemattomasti tai leviää maastoon. Älä polta isoja määriä roskia tai paperia, joista lähtee leijumaan palavia osia. 18 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Ilkka Karttunen / Lapin pelastuslaitos & Maija Arosuo Riku Mäenpää TURVALLISESTI TULEN KANSSA Tuli on retkeilijän kumppani, mutta luontoon päästessään suuri vihollinen. Minne avotulen voi tehdä. Esimerkiksi kuntta (varvikko) ja ruohikko palavat helposti, joten niitä tulee välttää. Hormillinen tulisija, kuten takka, kamiina tai hormillinen grilli, joka on eristetty maasta, ei ole avotuli. Sen sytyttämiseen tulee käyttää vain kiinteitä sytykkeitä, ei leimahtavia nesteitä, kuten bensaa. Paras alusta nuotiolle on soratai hiekkamaa, jossa nuotio ei pääse leviämään alaspäin. Tulen sytyttäjä kantaa aina vastuun
Lempiharrastuksia ovat gravel-pyöräily, kalastus ja lähiretkeily perheen kanssa. Osa niistä on ihmisen aiheuttamia.. Hänen työnään on viestiä paloturvallisuudesta niin kouluille kuin muille sidosryhmille. Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. 19 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: RIKU MÄENPÄÄ – Riku Mäenpää on Lapin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! S U O M E S SA on vuosittain noin 2 200–2 300 maastopaloa. Vapaa-aikansa Rovaniemellä asuva Mäenpää viettää luonnossa
20 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA läheisyydessä on, jotka voivat syttyä palamaan. Pidä riittävä etäisyys muihin retkeilijöihin. Tarkista aina, onko nuotio hyvin sammutettu. Käytä vain hiekkamaalla ja vie käytetty grilli mennessäsi! Onko tupakointi maastossa riski. Esimerkiksi foliovuoka voi jo ajaa asian. Kytemään jäävä nuotio voi sytyttää tulipalon vasta päivien päästä.. Ikääntynyt keitin on aina suurempi riski. 3. Risut palaessaan pudottelevat hiillosta keittimen pohjasta maahan, joten keittimen alla on hyvä olla alusta, ellei maasto ole muuten paloturvallinen. Kuuntele, ettei letkuista tai venttiileistä vuoda kaasua. Miten risukeitintä saa käyttää. Mieti, kannattaako nuotio sytyttää vallitsevissa olosuhteissa. Metsähallituksen ohjeen mukaan keittimiä ei saa käyttää autioja varaustuvissa. Ennakoi tilanne! 1. Ajoita nuotion polttaminen niin, että se ehtii palaa loppuun istuessasi sen äärellä. Pienen etsinnän jälkeen voit löytää hyvän paikan. Spriin (Sinol, Marinol) leimahduspiste on varsin alhainen (+12 – +13 C), joten älä käytä keitintä liian lämpimissä oloissa, esimerkiksi kamiinan vieressä. Risukeitin on ”pikkunuotio purkissa” eli se lasketaan avotuleksi. Sen käyttö on kielletty maastopalovaroituksen aikana. Kaasukeitintä saa käyttää myös maastopalovaroituksen aikana ja ilman maanomistajan lupaa. Mikäli polttoneste loppuu kesken kokkaamisen, anna polttimon jäähtyä kunnolla, ennen kuin lisäät polttoainetta. Maastopalot aiheuttavat mittavia luontotuhoja ja taloudellisia tappiota. Metsähallitus on antanut luvan omilla maillaan käyttää risukeitintä kaikkialla siellä, missä kulkeminen on sallittua. Käyttö vaatii myös maanomistajan luvan. Mitä spriikeittimen käytössä tulee muistaa. Sammuta lopuksi kastelemalla koko alue, kunnes kaikki hiillos on sammunut. Käytä keitintä palamattomassa maastossa, ja pysy etäällä kuumasta keittimestä, ettei se kaadu syliisi. Valmistaudu retkeen niin, että pärjäät tarvittaessa myös ilman tulta. Monin paikoin suosittu kertakäyttögrilli on myös avotuli, sillä kuumuus leviää helposti maapohjan kautta. Arvioi, onko tulipaikka sopiva. Aseta se siis tasaiselle alustalle, kuten pöydälle, tai laita maastossa kaasupullon alle tasainen alusta. Mitä kaasukeittimen käytössä tulee huomioida. (Yksityisellä maalla joudut siis erikseen kysymään luvan.) Risukeittimen käytössä tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muun avotulen teossa. Varsinkin sellaisia keittimiä käytettäessä, joissa poltin kierretään kaasupullon päälle, tulee varmistaa, ettei keitin kaadu. Myös sen käytössä tulee olla huolellinen. Paloturvallisin tapa on lopettaa tupaP U O LU ST U SVO I M I E N NH90-helikopteri sammuttaa maastopaloa. Ellei hyvää paikkaa löydy, voi nuotion jättää tekemättä. Tupakointi aiheuttaa maastopaloja vuosittain. Spriikeittimiä ei tule käyttää sisätiloissa. Älä jätä nuotiota yksinään odottamaan seuraavaa retkeilijää. Älä käytä kaasukeitintä avotulen läheisyydessä. Tarkista ennen retkeä, että keitin ja sen letkut, suuttimet ja tiivisteet ovat silmämääräisesti ehjiä ja ettei kaasupatruunoissa ole kolhuja. 2. Harkintaa tulee käyttää myös tuulella ja kuivilla paikoilla