VKO 2025-42 683219-2508 Testissä syksyn luottojalkineet KUMPPARIT PACKRAFT-VAELLUS POHJOIS-RUOTSISSA Saariselän tunturit pyörän selässä 3× Pyhän parhaat APU ON LAPISSA KAUKANA Kebnekaisen RUSKA Aivot työssä yksinvaelluksella R ET K I 8 /2 25. 8/2025?— 11,90 € Retki PAL
Retki 9/2025 17.10.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraava ssa numeros sa Jumalten polulla Amalfissa SISÄLLYS 48 Pyörällä tunturien yli 70 Syksy ei yllätä kumpparit jalassa 62 Sodan tuhoama kansallispuisto 8—2025
Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Reetta Salo reetta.salo@kruunumedia.fi +358 50 530 0044 Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Laura Hakulinen Ilari Hauhia Henna Kallo Caj Koskinen Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Benjamin Hokkanen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi puh. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 03-4246 5354 arkisin kello 8–16 Vuonna 2025 ilmestyy 9 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Tiedot & taidot 12 Lapissa apu on kaukana 12 Aivot työssä yksinvaelluksella 16 Turvallista tulen käsittelyä 18 Retket 28 Packraft-vaellus Lainionjoella 28 Ruska Kebnekaisen laaksossa 36 Ensimmäinen yksinvaellus 40 Tunturipyöräilyä Saariselällä 48 Pyhän parhaat päiväretket 54 Porkkalan kadotettu kansallispuisto 62 Varusteet 68 Deuter & taapero selässä 68 Testissä retkeilijän kumisaappaat 70 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 55 euroa. Määräaikaistilaus 9 numeroa 85 euroa. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun
fjallraven.fi Esittelyssä Keb GORE-TEX® – Fjällrävenille ominaisempi kuin koskaan Olemme itsepäisesti kieltäytyneet käyttämästä PFAS-yhdisteitä* vuodesta 2009 lähtien, mikä myös tarkoitti sanomista ei maailman johtavalle v edenpitävien materiaalien asiantuntijalle, GORE-TEX®:lle. Talossa asui metsästäjä ja jänisten ampuminen ruuaksi oli paikkakunnalla melko yleinen tapa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. *Perja polyfluoratut yhdisteet. Ehkä pedot ovat mielessämme todellinen villin erämaan merkki ja kukapa ei sellaisesta tykkäisi. En ole koskaan metsästänyt, eikä metsästys ole ollut millään tavalla osa elämääni, ennen kuin aloitin työt Retki-lehdessä. Toivotaan, että petopuheissa päästään joskus samanlaiseen tilanteeseen. Niin tänäkin syksynä, kun karhujen metsästys kiellettiin hallinto-oikeudessa. Outdoor Mediahan julkaisee myös metsästykseen keskittyvää Riista-lehteä, jonka päätoimittajien kanssa olen saanut aiheesta keskustella. Kun itse juttelin aiheesta erään metsästäjän kanssa, hän tokaisi: ”Mikä niissä susissa on niin mahtavaa?” Veikkaan, että useimpien retkeilijöiden mielestä suden, karhun, ahman tai ilveksen näkeminen luonnossa olisi todellinen elämys. Eniten kiistaa aiheuttaa suhtautuminen petojen, lähinnä karhujen ja susien, tappamiseen. 4 RETKI syyskuu 2025 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Petopuhetta Yksi lapsuudenmuistoni on se, kun kävimme kavereiden kanssa kurkkimassa naapuritalon terassilla roikkuvia jäniksiä. Suomalaiset ovat liikkuneet luonnossa tuhansia vuosia ruuan perässä. Pelkäänpä, että vastakkainasettelu ei ole laantumaan päin, vaan panokset sen kun kovenevat. Retkeilijöissä on niin kalastajia, metsästäjiä kuin niitäkin, joiden mielestä eläinten tappaminen edes ruuaksi on väärin. Nyt kun heidän uusin teknologiansa (ePE-kalvo), DWR mukaan lukien, ei sisällä PFAS-yhdisteitä, voimme viimeinkin tehdä yhteistyötä ja kehittää Fjällräven-kuorivaatteita, jotka ovat Fjällrävenille ominaisempia kuin koskaan: entistä toiminnallisempia ja kestävämpiä, edelleen ajattomia ja korjattavia, sekä Guaranteed to keep you dry®. Siitähän eräily ja nykyisenkaltainen vaeltaminen ovat alun perin alkaneet. Siitä huolimatta kaikki mahtuvat samoille poluille ja tulille. Jänisten näkeminen ei kauhistuttanut tai pelottanut, lähinnä se oli mielenkiintoista ja jännää. Petokeskustelu on joka syksyistä ja tuntuu, että joka syksy se on kiihkeämpää ja ehdottomampaa
fjallraven.fi Esittelyssä Keb GORE-TEX® – Fjällrävenille ominaisempi kuin koskaan Olemme itsepäisesti kieltäytyneet käyttämästä PFAS-yhdisteitä* vuodesta 2009 lähtien, mikä myös tarkoitti sanomista ei maailman johtavalle v edenpitävien materiaalien asiantuntijalle, GORE-TEX®:lle. Nyt kun heidän uusin teknologiansa (ePE-kalvo), DWR mukaan lukien, ei sisällä PFAS-yhdisteitä, voimme viimeinkin tehdä yhteistyötä ja kehittää Fjällräven-kuorivaatteita, jotka ovat Fjällrävenille ominaisempia kuin koskaan: entistä toiminnallisempia ja kestävämpiä, edelleen ajattomia ja korjattavia, sekä Guaranteed to keep you dry®. *Perja polyfluoratut yhdisteet
Ajattelin, että ostan teltan, joka kestää pitkään. Vastaavanlaisia yhden kaaren ratkaisuja on nykyisin useimmilla telttavalmistajilla. Juhlavuoden kunniaksi Hilleberg on valmistanut Aktosta nahkaisilla merkeillä varustettuja erikoismalleja.. KARTALLA 6 RETKI syyskuu 2025 Kartalla T E KST I JA K U VA Petri Laine Yksin – Akto K uvassa on oma Hillebergin Akto-telttani Norjassa, Sulitjelma-jäätikön juurella. Ostin Akton 12 vuotta sitten, kun edellinen yhden hengen telttani rikkoutui Karhunkierroksella. Nykyisin se kirjoitetaan useimmiten muodossa oktno tai oktne. Kun Bo ja Renate Hilleberg 30 vuotta sitten suunnittelivat uudenlaista yhden hengen vaellusmajoitetta, tavoitteena oli teltta, joka kestäisi pohjoisten paljakoiden tuulet, olisi kevyt ja helppo pystyttää. Sen kaari paukahti poikki ja rikkoi kaarikujan kankaan. Hilleberg nimesi uuden telttamallin Aktoksi, pohjoissaamen yksin-sanaa mukaillen. Ja onhan se kestänyt. Ennen lopullista versiota Hillbergin verstaalla ommeltiin 17 mallikappaletta. Tuloksena oli yhden kaaren varassa seisova ja kaikkien vuodenaikojen vaellusteltta, joka sai heti suuren suosion
Nuuksio Luukki -retkeilykartta tarjoaa T E KST I Petri Laine Retkikarttojen kustantaminen Suomessa jatkuu yksityiskohtaisen kartan Nuuksion järviylängöllä liikkuville. Kustantaja Aino Wuolijoki kertoo Retki-lehdelle, että retkeilykarttasarjan laajuutta ei ole vielä päätetty: ”Seuraamme tilannetta ja julkaisemme karttoja muutamien karttojen erässä. Pallas Hetta Olos -retkeilykartta kattaa suuren osan valtavasta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Karttakauppa Suomi Oy jatkaa uutena toimijana karttojen kustantamista. Pääosa kartasta on mittakaavassa 1:50 000, mutta Pallaksen ja Hetan alueista on suurennokset mittakaavassa 1:25 000. Karttakeskuksen entiset työntekijät perustivat uuden yrityksen, Karttakauppa Suomen, jatkamaan perinteistä karttojen kustannustoimintaa ja elokuussa se julkaisi neljä uutta karttaa. Maastokarttapohjan päälle on koottu retkeilijöitä kiinnostavaa tietoa taukopaikoista, majoituspalveluista ja esimerkiksi vesistöjen ylityksistä. Saariselkä Sokosti -retkeilykartta johdattaa kulkijat Saariselän, Kakslauttasen ja Kiilopään tunturikeskusten ympäristön lisäksi itään Urho Kekkosen kansallispuistoon aina Sokostille ja Suomen itärajalle saakka. Halti Kilpisjärvi Pältsan -kartta ulottuu pohjoisimmassa Käsivarressa Kilpisjärveltä Haltille saakka. KARTALLA 7 RETKI syyskuu 2025 K A R T A T K A RT TA K AU P PA Suomi Oy on julkaissut ensimmäiset retkeilykarttansa kansallispuistoista ja erämaa-alueista. Nuuksion kansallispuiston lisäksi kartalla näkyvät lisäksi muun muassa Luukin, Pirttimäen, Salmen ja Oittaan ulkoilualueet. Kartan mittakaava on erittäin tarkka 1:15 000. Ne on painettu suositulle Tyvek-materiaalille, joka on erittäin kevyttä ja kestävää. Kartalla näkyvät myös Norjan ja Ruotsin puolen alueet. Kartat noudattavat Karttakeskuksen aiemmin julkaisemien karttojen ulkoasua ja aluerajauksia, ja retkeilytiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 2025 tilannetta. Kartan mittakaava on pääosin 1:50 000, mutta Kilpisjärven keskuksesta on tarkempi kartta 1:25 000. Ensi vuoden alkupuolelle on suunnitteilla useamman kartan erä.” Karttakaupan karttoja voi ostaa osoitteessa karttakauppa.fi, josta löytyy myös Calazon kustantamia Norjan ja Ruotsin vaelluskarttoja. Karttakaupan retkeilykartat ovat vedenkestäviä ja repeämättömiä. Kartan mittakaava on 1:50 000. Maanmittauslaitos lopetti peruskarttojen painamisen vuonna 2018, ja Tapio Karttakeskus luopui painettujen retkeilykarttojen ja retkikirjojen kustantamisesta vuonna 2024. Yritys jatkaa uutena toimijana karttojen kustantamista Suomessa
Pisimpään yksin selvinnyt voittaa 20 000 euron palkinnon. Syksyisessä Inarissa sitä ei, kalaa lukuun ottamatta, ole suuresti tarjolla. Kilpailijat kuvaavat itse seikkailunsa ja kertovat kameralle tuntojaan, muita ihmisiä kun ei paikalla olekaan. Suomalaisen Bear-karhulangan historia ulottuu vuoteen 1881, jolloin J&P Coats Ltd rekisteröi sen yhdeksi ensimmäisistä tavaramerkeistään Suomessa. Bear-karhulankaa saa nyt uudistetussa pakkauksessa. Kahdeksan eri taustoista tulevaa kilpailijaa yrittää viettää mahdollisimman pitkän ajan Inarin erämaassa yksin, ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Kilpailijat saavat mukaansa vain rajallisen varustepaketin, jonka avulla he pystyvät rakentamaan yksinkertaisen suojan. Ruoka on löydettävä itse ja ravinnon saanti on sarjan kansainvälisissä versioissa ollut suurin haaste. KARTALLA 8 RETKI syyskuu 2025 T V O H J E L M A T V A R U S T E E T Alone Suomi S U O S I T T U kansainvälinen seikkailuohjelma Alone on saanut kotimaisen version nimellä Alone Suomi. Kilpailijoiden joukossa on kaksi Retki-lehden sivuiltakin tuttua hahmoa. Retkeilijä virittää siitä sukkien kuivausnarun teltan sisäkattoon, korjaa rikkoutuneet housut tai askartelee kantokahvan vesiastialle. Se alkoi syyskuussa MTV-kanavalla. 150 metrin lankakerä maksaa 10,55 euroa.. Mukaan otetaan yleensä kirves, saha, kalastusvälineitä, pressua ja lämmintä vaatetta. Vahva kuin karhu P E R I N T E I S E L L Ä karhulangalla on monta käyttöä
Mahdollisuus helppoon ja turvalliseen luontoelämykseen sekä uuden oppimiseen ammattitaitoisten oppaiden johdolla. LÖYDÄ SEIKKAILUSI #SEIKKAILUALKAAULKOILMASTA. TOTEUTA UNELMASI Monipuolinen kattaus kursseja ja ohjattuja vaelluksia melonnan sekä retkeilyn saralla ympäri vuoden
FOFF:in keskiössä ovat suomalaisten tekijöiden ulkoilmaelämästä kertovat videoelokuvat. Retkeilyleffoja valkokankaalla Oulussa. FOFF tarjoaa retkeilyja luontoelokuvien ystäville retkikokemuksia maalta, vedestä ja lumelta. Elokuvia esitetään elokuvateatteri Studiossa lauantaina 20.9.25 kello 11–16. FOFF (Finnish Outdoor Film Festival) on tänä vuonna järjestetty jo Turussa ja Tampereella. Luontokeskuksen kokonaisbudjetti on 1,6 miljoonaa euroa. U U S I suomalainen kiertävä elokuvafestivaali saapuu Ouluun elokuvateatteri Studioon 20.9. Oulun FOFF-tapahtumassa saa ensiesityksensä kaksi retkeilyleffaa. Oulussa nähdään valkokankaalta patikointia ja melontaa, hieman myös kalastamista. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Oulun Elokuvakeskuksen kanssa. Se toimii ilman henkilökuntaa ja on auki 24/7. Janne Tarvaisen video vie packraft-seikkailuun Hossan kansallispuistoon ja Mikko “Mehtämikko” Karjalaisen Tuskien taival -elokuvassa Finnmarkiin suuntautuva vaellus saa ikävän käänteen. Rakennuksessa on näyttelytilat, keittiö, vessat ja suihkut retkeilijöitä varten. Nojatuolimatka vie katsojan Haltin huipulle, Norjan tunturilammille, Kaldoaivin erämaahan ja Hossan kansallispuistoon. Leffakiertue päättyy Helsinkiin 13.12. Lisätietoa ohjelmasta ja pääsylipuista on osoitteessa reppuretki.fi/foff. Mukana on myös video Skotlannin upeisiin ylänkömaisemiin tehdyltä roadtripiltä. Mehtämikolla on tiukka paikka: onko aika kutsua apua vai selviääkö hän kairasta omin voimin pois. KARTALLA 10 RETKI syyskuu 2025 R E T K I L U K U T A P A H T U M A T Pallaksen rakenteilla oleva uusi luontokeskus avautuu yleisölle talvella 2026
Mitä aivoissa tapahtuu yksinvaelluksella. RETKI syyskuu 2025 11 tiedot & taidot 12 8 2025 YKSINVAELLUS ON ENEMMÄN KUIN MAISEMIA JA KILOMETREJÄ – SE ON AIVOJEN HARJOITUSKENTTÄ. 16 NRO LAPISSA APU ON KAUKAN A ”. s
Varsinkin sesonkeina lähtöjä voi olla päivittäin. Ihmisten pelastaminen pitkien etäisyyksien maakunnasta ja haastavista maastoista on rankkaa ja aikaa vievää toimintaa. Omien töiden ja toimien ohessa tehtävä pelastustoiminta voi käydä melko raskaaksi suosituimpien matkailukeskusten ja kansallispuistojen läheisyydessä. Pohjoisimmassa Lapissa kopteriapua saadaan tarvittaessa Norjan Tromssasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana maastoon on menehtynyt kahdeksan henkilöä. Kaikkein kiireisintä aikaa pelastajille on jouluja tammikuu, kun valtava määrä ulkomaisia matkailijoita saapuu maakuntaan. ”Lapin pelastuslaitos suorittaa merellä, tuntureilla, kaupungeissa ja erämaissa vuosittain yli 4 000 hälytystehtävää. Retkeilyn näkökulmasta kiireisimmät ajankohdat pelastustoimelle ovat keväthanget maalis-huhtikuussa ja ruskasesonki elo-syyskuussa. Pitkät etäisyydet, vähän pelastajia Pelastusasemien etäisyys Lapissa on 80–100 kilometriä ja se tarkoittaa, että naapuriaseman pelastajia pystytään auttamaan vasta tunnin, puolentoista viiveellä. Pelastusjohtaja Markus Aarton johtaman pelastuslaitoksen toiminta-alue on 100 000 km 2 ja se kattaa lähes kolmasosan Suomen pinta-alasta. Ruotsin rajan pinnassa hälytystehtäviä voidaan myös ajaa autoilla ristiin. Viranomaisyhteistyö toimii pohjoisessa ja esimerkiksi kansallispuistossa talvella kadonneen henkilön etsinnässä on useasti mukana poliisin, pelastuslaitoksen, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen partiot. Pitkien etäisyyksien ja haasteellisten maastojen maakunnassa pelastustehtävään voi mennä puolikin vuorokautta. Kaupunkialueella apu on useimmiten perillä minuuteissa, Lapin selkosilla jopa vasta tunneissa. Kauempana erämaissa tapahtuvien maastopelastustehtävien päävastuun kantavat sopimuspalokuntalaiset, esimerkiksi Saariselän VPK Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Enontekiön VPK Käsivarren alueella. Yksittäisiä retkeilijöitä noudetaan pitkin kesää”, Markus Aarto kertoo. Sen ajan resurssi on poissa muualta. Heistä viisi Urho Kekkosen, kaksi Pallas-Yllästunturin ja yksi Pyhä-Luoston kansallispuistossa. 12 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN T E KST I Olli Järvenkylä K U VAT Lapin pelastuslaitos Lapissa apu on kaukana Lapin pelastajat olivat kovilla viime kesänä. ”Käyntimääriin verrattuna retkeilijöihin liittyvät tehtävät eivät ole suhteellisen yleisiä, mutta ne sijoittuvat Pelastuspalvelut Lapissa on mitoitettu 176 000 asukkaalle, mutta budjettia rasittavat myös valtavasti kasvaneet matkailijaja retkeilijämäärät.. Onnettomuuksien lisäksi heitä työllistivät maastopalojen sammutukset sekä maastosta haetut, vatsataudin ja helteiden uuvuttamat retkeilijät. Pelastuspalvelut Lapissa on mitoitettu 176 000 asukkaalle, mutta budjettia rasittavat myös valtavasti kasvaneet matkailijaja retkeilijämäärät. ”Lapissa on aika hyvä tilanne vapaapalokuntatoiminnassa, mutta nuorempaa porukkaa olisi hyvä saada lisää mukaan”, Aarto toteaa. Lapissa pelastusyhteistyö toimii myös Ruotsin ja Norjan kanssa. Niihin tehdään vuosittain yli 1,3 miljoonaa käyntiä. Retkeilijöiden pelastaminen maastosta Lapin pelastuslaitoksen alueella sijaitsee viisi kansallispuistoa, 12 erämaa-aluetta ja muita suosittuja retkeilykohteita. Pelastusjohtaja Aarton mukaan ihmisiä haetaan maastosta lähes viikoittain ympäri vuoden. Rekisteröityjä yöpymisiä Lapissa on vuosittain 5,4 miljoonaa ja kansallispuistoihin tehdään 1,3 miljoonaa käyntiä. L apin pelastuslaitos tuottaa Suomen pohjoisimman, laajimman ja harvimmin asutun maakunnan pelastuspalvelut
13 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN L A P I N pelastajat harjoittelevat säännöllisesti loukkaantuneen henkilön pelastamista maastosta.
Unohda kiire ja tiukat suunnitelmat Pelastusjohtaja Markus Aarto pohtii, että ehkä aikaisemmin retkeilijät tiesivät, mihin ja millä varusteilla lähtivät, sekä osasivat kunnioittaa luontoa ja muuttuvia olosuhteita. Pelastusjohtaja Markus Aarto evästää retkeilijöitä laittamaan varusteet kuntoon, varaamaan riittävästi aikaa vaellukselle ja unohtamaan turhan kiireen. Aarto muistuttaa myös siitä, että Lapissa avun saanti voi kestää tunneista vuorokausiin. Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat antavat pelastuslaitokselle tarvittaessa virka-apua. Helikopterin lentotunti maksaa useita tuhansia euroja. Silloin pelastusresurssi on pitkään poissa valmiudesta”, pelastusjohtaja Aarto toteaa. ”Pelastustoimen henkilön pelastustehtävät ovat maksuttomia ja ihminen haetaan maastosta yhteiskunR AU T U L A M M E N evakuointi maaliskuussa 2019. Kopteri on kätevin ”Kauempana sijaitsevissa kohteissa, kuten Urho Kekkosen kansallispuistossa pelastustehtävissä pyritään aina käyttämään kopteria, jos se vain on mahdollista”, Markus Aarto kertoo. Pelastusjohtajan mukaan retkeilijät noudattavat maastopalovaroituksia varsin hyvin, mutta nuotioiden sammuttamiseen hän toivoisi lisää tarkkuutta. Silloin ei ole aikaa odottaa esimerkiksi olosuhteiden tai tilanteen parantumista ja eväät voivat loppua. Hän vinkkaa hyödyntämään kokeneempia retkeilijöitä eräänlaisina mentoreina ennen pitkille vaelluksille Lapin erämaahan lähtemistä. Näissä tapauksissa on keksitty joku sairastuminen tai vamma ja soitetaan apu paikalle. Mönkijöillä suoritettava tehtävä voi kestää jopa 5–10 tuntia ja loukkaantuneelle henkilölle pitkäkestoinen rytyyttäminen maastossa on tuskallista. Saariselän VPK:n kelkkapartio haastavissa olosuhteissa Niilanpään rinteellä. Osa retkeilijöistä suunnittelee nykyään aikataulut ja reitit liian tiukoiksi. O L L I J Ä R V E N K Y L Ä P E L AST U S J O H TA JA Markus Aarto maastopalopaikalla.. 14 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN useimmiten kaukana sijaitseviin kohteisiin joihin on hankala päästä. Lapissa on ollut vain satunnaisesti käytössä kaksi pelastuskopteria. Maastopalojen sammutus pohjoisessa on erittäin haasteellista, sillä harvoin perille päästään autolla. Sodankylässä sijaitsevalla pelastushelikopteri Aslakilla on ollut rahoitusvaikeuksia, eikä se ole toistaiseksi toimintavalmiudessa. Huolimattomasti sammutettu nuotio voi kyteä jopa viikkoja ja syttyä uudelleen palamaan. Jatkohoitoon ei ole tarvetta, vaan riittää kun pääsee omalle autolle. Joskus mönkijällä haku on ainoa vaihtoehto, sillä sääolosuhteista tai muista syistä johtuen helikopteri ei ole käytettävissä. Usein joudutaan turvautumaan helikopteriin. Hänen mukaansa viime vuosina ovat yleistyneet myös tapaukset, joissa on lähdetty ehkä liian haastavaan paikkaan eikä maastossa kävely enää huvitakaan
Usein puhelimelle ei ole tapahtumapaikalla kuuluvuutta ja hätäilmoitusta varten kiivetään ylemmäksi tunturiin. Näissä tapauksissa pelastustoiminnan järjestelmää käytettiin hänen mielestään hyväksi tavalla, joka ei ole oikein. Laskun sai myös henkilö, jolla erämaassa ei ollut mukanaan kuin repullinen viinaa. M A ASTO PA LOJ E N sammuttaminen tiettömien taipaleiden takana on raskasta ja hikistä hommaa.. Pelastajat pyrkivät tuomaan haettavan henkilön varusteet pois maastosta, jos ne vain mahtuvat kuljetusvälineeseen. Mutta useimmiten yhden ihmisen reppu ja varusteet mahtuvan kyytiin”, Aarto toteaa. Mitkä syyt ovat muuttuneen tilanteen taustalla. Lapissa avun saanti voi kestää tunneista vuorokausiin. Sammutuskalusto joudutaan tuomaan kohteeseen usein mönkijöillä. Aarto muistelee, että hänen aikanaan kopterikyydistä on laitettu lasku soittajalle kaksi kertaa. Epidemiat tulleet jäädäkseen. 15 RETKI syyskuu 2025 RETKEILIJÄN PELASTAMINEN nan kustannuksella”, Aarto toteaa. Numero löytyy myös 112 Suomi -sovelluksen päivystysnumerot-välilehdeltä. Numeroon voi soittaa myös tilanteissa, jolloin olet ulkomailla, mutta hätätilanne on Suomessa. Metsähallituksen Luontopalvelut voisi yhdessä terveysviranomaisten kanssa pohtia, löytyisikö keinoja, miten epidemian syntyä voisi ennaltaehkäistä. Retkeilijöiden määrä on toki kasvanut, mutta onko osaamispuutteita veden käytössä ja puhdistamisessa tai omassa hygieniassa. Maastoon jääneet varusteet voivat toisinaan aiheuttaa uuden hälytyksen, kun joku törmää niihin jonkun ajan kuluttua uudestaan. Pelastusjohtaja Aarto toteaa, että nyt on jo kolmas perättäinen vuosi, kun kymmenittäin retkeilijöitä haetaan maastosta pois vatsataudin takia. Viesti tehtävästä kulkeutuu kyllä suomalaisille viranomaisille, mutta mutkan kautta. Hätäkeskus välittää pelastustehtävän lähimmälle pelastusasemalle, mistä lähdetään liikkeelle. Hätäpuhelu yhdistyy lähimpään tukiasemaan ja rajan pinnassa se tarkoittaa usein sitä, että puhelu ohjautuu Ruotsin tai Norjan hätäkeskuksiin. Sieltä pelastajat tai ensihoito soittavat takaisin ilmoittajalle ja kyselevät usein lisätietoja. Raja-alueilla paljon retkeilevän kannattanee tallentaa itselleen hätäkeskuksen kansainvälinen numero +358 9 2297 0908, johon soittamalla voi välttää hätäpuhelun ohjautumisen naapurimaahan. Avun hälyttäminen pitää tehdä rauhallisesti ja harkiten, vaikka usein hätä on suuri. Kulkevatko retkeilijät samojen “hot spottien” kautta maastossa ja tämä mahdollistaa tautien leviämisen eri retkeilijöiden keskuuteen sekä maantieteellisesti laajemmalle. M A ASTO PA LO PA I K A L L E päästää harvoin paloautolla. Laajalle leviävät epidemiat tuntuvat myös yleistyneen retkeilykohteissa ja kyseessä alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Toisella kerralla kyseessä oli videoita kuvaava porukka, jolla ei ollut hätää, mutta olivat soittaneet kopterin heitä hakemaan. Hätäpuhelun soittaminen odota ohjeita Pelastusjohtaja Aarto kannustaa retkeilijöitä lataamaan puhelimeensa 112 Suomi -sovelluksen. Nyt joudutaan pahimmillaan sulkemaan tupia ja tiedottamaan tapahtuneesta jälkikäteen. Suora yhteys Suomen ja naapurimaiden hätäkeskusten välillä puuttuu toistaiseksi, eikä puheluita esimerkiksi pystytä kääntämään edelleen. Markus Aarto muistuttaa, että puhelun jälkeen ei kannata heti kiirehtiä alas avuntarvitsijan luo. ”Jos esimerkiksi painorajat tulevat vastaan, joudutaan varusteet jättämään maastoon. Hänen mukaansa vastaavat tehtävät olivat aikaisemmin yksittäistapauksia. Vai lähdetäänkö vaellukselle puolikuntoisena, taudin ollessa vielä aktiivinen
Luontoliikkuminen vain on niin kiinteä osa elämää, ettei ehkä voi edes kuvitella käyttävänsä vapaita muulla tavoin kuin metsässä tai merellä, järvellä tai tunturissa. Toistojen voima pitkällä vaelluksella Aivot eivät muutu yhdessä yössä. Toiselle saattaa riittää jo lyhytkin retki, mutta itselläni siihen vierähtää kahdesta kolmeen. Tässä kirjoituksessa käsitellään kolmea hermoverkostoa, joista kukin toimii omalla osa-alueellaan: yksi säätelee vuorovaikutusta ympäristön kanssa, toinen sisäistä prosessointia, ja kolmas näiden välillä siirtymistä. Neuroplastisuus eli hermoston muokkautuminen vaatii suuren määrän toistoja, ja sen päälle vielä vähän lisää toistoja. Joustava siirtyminen sisäisen mietiskelyn ja ulkoisen tarkkaavaisuuden välillä mahdollistaa irrottautumisen reaktiivisista toimintatavoista ja on edellytys luovalle ajattelulle, itsensä ymmärtämiselle ja emotionaaliselle tasapainolle. 16 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT TEKSTI Henna Kallo KUVITUS Benjamin Hokkanen Mitä aivoissa tapahtuu yksinvaelluksella. Toki tätä verkostoa hyödynnetään myös retkellä. Moni lähtee yksinvaellukselle kaivatessaan taukoa arjen kiireestä ja jatkuvasta hälinästä. Pitkillä vaelluksilla näitä kertyy luonnollisesti. eikö luontoon pitänyt lähteä nollaamaan aivot, rentoutumaan, päästämään irti… Kaikki tämä sisäinen puhe ja analysointi ei kuulostakaan kovin levolliselta. Tämä kokonaisuus suodattaa tietoa ja ohjaa huomiota merkityksellisiin asioihin. Vaelluksen edetessä matkan alkuvaiheissa jopa pakonomaisesti itseään toistava sisäinen puhe rauhoittuu. Näiden ajatusprosessien yhteydessä aivoissa raksuttaa niin kutsuttu lepotilaverkosto, jolle otollisin maaperä on hiljainen ärsykevapaa ympäristö. Lisäksi pohditaan sitä, miten yksinvaelluksen tarjoamat puitteet voivat kehittää verkostojen välistä vuoropuhelua, ja millaisia positiivisia vaikutuksia sillä on yksilön elämään. Ylitsevuotava arjen ärsyketulva kaikkine askareineen siis kaikkoaa luonnossa, mutta hiljenevätkö aivot. Toiminnanohjausverkosto – ympäristön havainnoinnin ja päätöksenteon tukija Arkielämän ärsyketulvan ja suoritettavien tehtävien määrästä selvitäksemme aivoissa toimii toiminnanohjausverkosto, joka auttaa meitä käsittelemään ympäristöstä kerättyä informaatiota ja tekemään päätöksiä. Siihen voi liittyä paljon sisäistä puhetta, mukaan lukien unelmointia, henkilökohtaisten kokemusten muistelemista, tulevaisuuden suunnittelua sekä sosiaalisten analyysien tekemistä. Lepotilaverkosto – sisäisen puheen takana Vaelluksilla keskiössä on usein pohdiskeleva mielenmaisema. Ehkäpä juuri tämän verkoston paiskiessa hommia alkaa tapahtua se, mitä moni kuvaa mielen hiljenemisenä. Toiset lähtevät ilman mainittavaa syytä. Retkellä ei kuitenkaan tarvitsee varsinaista tehtävälistaa, joka puolestaan monilla saattaa olla arjen pyörityksen tukipilari muistuttaen kaikesta tehdystä ja ennen kaikkea tekemättömästä. Se itseasiassa säätelee siirtymistä kahden aiemmin mainitun verkoston, eli toiminnanohjausverkoston ja lepotilaverkoston, välillä. Mutta miksi pidempi yksinvaellus tarjoaa salience-verkoston kehittämiselle mainiot puitteet. Esimerkiksi huomatessasi myrskypilven lähestyvän saatat päätyä nopeaan suunnitelman muutokseen virittää suojakatoksen ja keitellä kahvit sen sijaan, että suuntaatkin tunturin huipulle. Hetkinen... Y ksinvaellus on enemmän kuin maisemia ja kilometrejä – se on aivojen harjoituskenttä. On yksilöllistä, kuinka pitkään se vie. Salience-verkosto – joustavan tarkkaavaisuuden avain Otetaan mukaan kolmas useasta aivoalueesta koostuva verkosto, nimeltään salienceeli niin kutsuttu tärkeydenverkosto
päivää. Kokemus itsessään oli todella ihana, mutta on myönnettävä, että tällaisilla reissuilla en pääse samanlaiseen mielentilaan kuin useamman päivän vaelluksilla. Onpas mukava olla täällä tunturissa yksin. Ehkä se olikin juuri siksi niin silmiinpistävää, koska ympäristö oli niin rauhallinen. Meditaation ydinhän on toistuva ja tietoinen huomion ohjaaminen. Siis taitoja, joita hyödynnetään myös vaelluspolun ulkopuolella. 17 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT siirtyminen mahdollistuu, kun arjessa tyypillinen ärsyketulva ei ole läsnä. Molemmissa huomiota ohjataan jatkuvasti ja toistuvasti. Tämä tietoinen. Mitä ihmettä teen elämässä nyt, kun jään työttömäksi. Puitteet rauhoittumiselle olivat sinänsä erinomaiset – kuvankaunis järvimaisema ilta-auringossa, pulahdus lämpimään veteen, ja hiljainen yö, jonka rikkoivat vain kuikan huudot aamuyöstä. Jos aivotutkimus yhdistettynä luontoja retkeilyteemaan kiinnostaa, tutustu Hennan Instagram-tiliin @aivot_rinkkaan. Vaellus kuin keskittymisharjoitus On kiinnostavaa, että salience-verkoston yhteydet ovat kehittyneempiä meditaatiota harrastavilla. Silti mieli tuntui olevan todella kiireinen. Upea auringonlasku! Kivi… Minkä pisteen valitsen horisontista seuraavaksi kiintopisteeksi. Kivi… Miten korjaisin rinkan asentoa, jottei se niin pahasti painaisi tuota vasenta hartiaa. Aivojen harjoituskenttä Yksinvaellus siis tarjoaa erinomaiset puitteet kehittää kykyämme siirtyä sisäisestä tarkkaavaisuudesta ympäristön havainnointiin ja takaisin. Pidemmän vaelluksen aikana aivot saavat valtavasti tilaisuuksia kehittää tietoista huomion ohjaamista sisäisen maailman ja ulkoisen havainnoinnin välillä, kuten siirtyessään ihmissuhdekoukeroiden pohdiskelusta kartan lukemiseen ja maamerkkien etsimiseen, sukeltaen sitten taas sisäiseen maailmaan. Tekstin on kirjoittanut retkeilystä innostunut neurotieteen tutkija Henna Kallo. Mihin kohtaa asetan jalkani, jottei nilkka nyrjähdä. Onpas mukava viikon kuluttua palata kotiin perheen luo. Esimerkiksi taannoin vietin yhden yön Leivonmäen kansallispuistossa. Mielestäni yksinvaellus vertautuu keskittymisharjoitukseen. Kivi… Juurakko… Nilkka… Kivi… Kivi… Mukava… Kivi… Voisipa olla mielenkiintoinen koeasetelma, jossa yksinvaeltajan aivojen verkostojen yhteyksiä kuvattaisiin ennen vaellusta, ja uudestaan sen jälkeen – olisivatko yhteydet muuttuneet. Tämä edistää joustavuutta, luovuutta ja mielen tasapainoa
Pidä tuli mahdollisimman pienenä. Mikä on avotuli. Mitä esineitä nuotion T E E nuotio mieluiten hiekkapohjalle. Suojelualueilla saattaa olla poikkeuksia, joista kannattaa ottaa selvää ennen retkeä. Tähän tarvitaan maanomistajan lupa. Pelastuslain mukaan ”nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Samoin risukeitin ja kertakäyttögrilli lasketaan avotuleksi. Miten voimme toimia vastuullisesti ja välttää tulen leviämisen maastoon. Avotuli kannattaa tehdä aina kun voi huolletulle nuotiopaikalle. Milloin avotulta ei voi tehdä maastossa. Maastopalot ovat haitallisia niin ihmisille, jotka asuvat ja retkeilevät alueella, kuin alueen kasveille ja eläimille, joiden elinympäristö tuhoutuu. Ilmeinen vaara on olemassa silloin, kun Ilmatieteenlaitos on antanut alueelle maastopalovaroituksen. Vaikkei maastopalovaroitus olisi voimassa, on ihmisen käytettävä omaa harkintaa. Korvausvelvollisuudet ja seuraukset voivat olla palon aiheuttajalle mittavia, jos kyseessä on tahallinen teko tai huolimattomuus. Valtion mailla yleinen tulentekolupa on voimassa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, mikäli huollettua tulipaikkaa ei ole 500 metrin säteellä. Niidenkin käytöstä vastaa aina käyttäjä, joten omaa harkintaa turvallisuudesta kannattaa aina käyttää. Avotuli on nuotio tai muu tuli, joka voi levitä maastoon maapohjan tai kipinöiden kautta. Nuotion yläpuolella ei saa olla oksia tai kasvillisuutta. Mitä haittaa maastopaloista on. Ne rasittavat pelastuslaitosta ja tuhoavat puustoa ja toisinaan rakennuksia. Maastopalojen taloudelliset seuraukset ovat mittavia. Varoitukset julkaistaan Ilmatieteenlaitoksen sivuilla päivittäin. Muutama pieni puu riittää veden keittämiseen.. Metsäpaloja on ollut tänäkin vuonna Lapissa lukuisia. Avokalliolle nuotiontekoa ei suositella, koska kuumuus voi rapauttaa kalliota. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa”. Millä tuot sitä. Mikäli paikalliset olosuhteet ovat sellaiset, että tulipalovaara on ilmeinen, ei avotulta tule tehdä. Nuotion sammuttamisen jälkeen nuotiopaikka tulee peitellä niin, ettei siitä jää jälkiä. Perustettaessa nuotio suoraan maahan, kannattaa valita suojainen paikka, jossa ei ole palavaa ainesta. Jos tulenteko helposti palavaan maastoon on välttämätöntä, on maata kaivettava ensin pois. Tällöin avotulentulenteko on kielletty, maanomistajan lupakaan ei auta. Nuotio kannattaa aina pitää hallittavan kokoisena, tarpeeseen nähden riittävän pienenä. Esimerkiksi tuuliselle paikalle nuotion tekemistä kannattaa välttää. Kuinka lähellä sammutusvettä on. Laavun edessä kivikehään tai betonirenkaaseen tehty nuotio on avotuli. Nuotiopaikan läheisyydessä tulee olla vettä (lunta tai hiekkaa), jolla nuotion voi sammuttaa. Maanomistajan luvalla tulen voi tehdä myös suoraan maahan. Miten turvallinen nuotio tehdään. Mieti etukäteen, miten toimit, jos nuotio lähtee palamaan hallitsemattomasti tai leviää maastoon. Älä polta isoja määriä roskia tai paperia, joista lähtee leijumaan palavia osia. 18 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I Maija Arosuo K U VAT Ilkka Karttunen / Lapin pelastuslaitos & Maija Arosuo Riku Mäenpää TURVALLISESTI TULEN KANSSA Tuli on retkeilijän kumppani, mutta luontoon päästessään suuri vihollinen. Minne avotulen voi tehdä. Esimerkiksi kuntta (varvikko) ja ruohikko palavat helposti, joten niitä tulee välttää. Hormillinen tulisija, kuten takka, kamiina tai hormillinen grilli, joka on eristetty maasta, ei ole avotuli. Sen sytyttämiseen tulee käyttää vain kiinteitä sytykkeitä, ei leimahtavia nesteitä, kuten bensaa. Paras alusta nuotiolle on soratai hiekkamaa, jossa nuotio ei pääse leviämään alaspäin. Tulen sytyttäjä kantaa aina vastuun
Lempiharrastuksia ovat gravel-pyöräily, kalastus ja lähiretkeily perheen kanssa. Osa niistä on ihmisen aiheuttamia.. Hänen työnään on viestiä paloturvallisuudesta niin kouluille kuin muille sidosryhmille. Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. 19 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: RIKU MÄENPÄÄ – Riku Mäenpää on Lapin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! S U O M E S SA on vuosittain noin 2 200–2 300 maastopaloa. Vapaa-aikansa Rovaniemellä asuva Mäenpää viettää luonnossa
20 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA läheisyydessä on, jotka voivat syttyä palamaan. Pidä riittävä etäisyys muihin retkeilijöihin. Tarkista aina, onko nuotio hyvin sammutettu. Käytä vain hiekkamaalla ja vie käytetty grilli mennessäsi! Onko tupakointi maastossa riski. Esimerkiksi foliovuoka voi jo ajaa asian. Kytemään jäävä nuotio voi sytyttää tulipalon vasta päivien päästä.. Ikääntynyt keitin on aina suurempi riski. 3. Risut palaessaan pudottelevat hiillosta keittimen pohjasta maahan, joten keittimen alla on hyvä olla alusta, ellei maasto ole muuten paloturvallinen. Kuuntele, ettei letkuista tai venttiileistä vuoda kaasua. Miten risukeitintä saa käyttää. Mieti, kannattaako nuotio sytyttää vallitsevissa olosuhteissa. Metsähallituksen ohjeen mukaan keittimiä ei saa käyttää autioja varaustuvissa. Ennakoi tilanne! 1. Ajoita nuotion polttaminen niin, että se ehtii palaa loppuun istuessasi sen äärellä. Pienen etsinnän jälkeen voit löytää hyvän paikan. Spriin (Sinol, Marinol) leimahduspiste on varsin alhainen (+12 – +13 C), joten älä käytä keitintä liian lämpimissä oloissa, esimerkiksi kamiinan vieressä. Risukeitin on ”pikkunuotio purkissa” eli se lasketaan avotuleksi. Sen käyttö on kielletty maastopalovaroituksen aikana. Kaasukeitintä saa käyttää myös maastopalovaroituksen aikana ja ilman maanomistajan lupaa. Mikäli polttoneste loppuu kesken kokkaamisen, anna polttimon jäähtyä kunnolla, ennen kuin lisäät polttoainetta. Maastopalot aiheuttavat mittavia luontotuhoja ja taloudellisia tappiota. Metsähallitus on antanut luvan omilla maillaan käyttää risukeitintä kaikkialla siellä, missä kulkeminen on sallittua. Käyttö vaatii myös maanomistajan luvan. Mitä spriikeittimen käytössä tulee muistaa. Sammuta lopuksi kastelemalla koko alue, kunnes kaikki hiillos on sammunut. Käytä keitintä palamattomassa maastossa, ja pysy etäällä kuumasta keittimestä, ettei se kaadu syliisi. Valmistaudu retkeen niin, että pärjäät tarvittaessa myös ilman tulta. Monin paikoin suosittu kertakäyttögrilli on myös avotuli, sillä kuumuus leviää helposti maapohjan kautta. Arvioi, onko tulipaikka sopiva. Aseta se siis tasaiselle alustalle, kuten pöydälle, tai laita maastossa kaasupullon alle tasainen alusta. Mitä kaasukeittimen käytössä tulee huomioida. (Yksityisellä maalla joudut siis erikseen kysymään luvan.) Risukeittimen käytössä tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin muun avotulen teossa. Varsinkin sellaisia keittimiä käytettäessä, joissa poltin kierretään kaasupullon päälle, tulee varmistaa, ettei keitin kaadu. Myös sen käytössä tulee olla huolellinen. Paloturvallisin tapa on lopettaa tupaP U O LU ST U SVO I M I E N NH90-helikopteri sammuttaa maastopaloa. Ellei hyvää paikkaa löydy, voi nuotion jättää tekemättä. Tupakointi aiheuttaa maastopaloja vuosittain. Spriikeittimiä ei tule käyttää sisätiloissa. Älä jätä nuotiota yksinään odottamaan seuraavaa retkeilijää. Älä käytä kaasukeitintä avotulen läheisyydessä. Tarkista ennen retkeä, että keitin ja sen letkut, suuttimet ja tiivisteet ovat silmämääräisesti ehjiä ja ettei kaasupatruunoissa ole kolhuja. 2. Harkintaa tulee käyttää myös tuulella ja kuivilla paikoilla
Käyttö vaatii myös maanomistajan luvan. Siitä siis polttamaan kokkoa myöhäiseen yöhön, loimuun tuijottamisen ilosta. Soita matalalla kynnyksellä, vaikka saisit palon itsekin sammutettua. Suomessa tulen tekemiseen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Vai mitä. Tumpit eivät kuulu vesistöihin lintujen ruoaksi, eivätkä nuotiorinkeihin seuraavan kokkaajan makkaran mausteiksi. Myös maastopalovaroituksen nimi voisi jatkossa ehkä olla selkeämpi, kuten avotulentekokielto. 21 RETKI syyskuu 2025 KANTAPÄÄN KAUTTA kointi. Säännöt ovat selkeät ja niiden lisäksi voi käyttää harkintaa. Ilmaista polttopuuta on tarjolla sadoilla nuotiopaikoilla. R I S U K E I T I N on avotuli, joten sen kanssa tulee noudattaa maastopalovaroituksia. Polttopuita joudutaan varmasti jatkossa sahaamaan itse, ja hyvä niin. Pelastuslaki myös velvoittaa jokaisen toimimaan huolellisesti, sammuttamaan tarvittaessa ja ilmoittamaan uhkaavasta onnettomuudesta. Onko yksi kuuma makkara mahdollisen metsäpalon arvoinen. Tulenteko kuuluu suomalaiseen eräperinteeseen, josta on vaikea tinkiä. Oikeudet jatkuvat vain, mikäli emme niitä itse pilaa. Pelastuslaitos tarkistaa tilanteen ja hoitaa mahdollisen jälkisammutuksen. Ellei se onnistu, tumppaa metallitai lasirasiaan ja tuo jätökset pois maastosta. Vaikka huomauttaminen voi tuntua harmilliselta, on vastuullista ja luontoa arvostavan retkeilijän arvojen mukaista puuttua tilanteeseen, jossa on maastopaloriski. E N N A KO I, miten sammutat nuotion tarvittaessa tai viimeistään lähtiessä. Mitä tehdä, jos sytytät tulipalon tai saavut palopaikalle. Mikäli palojen määrä kasvaa, tulee valtiovalta kiristämään vapauksia. Viimeinen vapautemme. Tuulisuojan on hyvä olla yhdeltä reunalta auki, ettei kaasupullon lämpötila nouse liian korkeaksi. Tuleeko laittomaan nuotion puuttua. Suuressa osassa maata tulet saa tehdä vapaasti, kunhan ajoitus on oikea. Eli pidetään tulet kurissa, ettei isoveli iske takaisin: ette muuten enää makkaraa paista. Sitä pidetään kansalaisoikeutena kuten aseenkantolupaa Yhdysvaltojen etelävaltioissa tai vauhdikasta ajamista Saksan moottoriteillä. Kyllä minä ainakin ne kalakeitot naamaani huitaisen. Retkeltä tullessa vaatteiden pitää tuoksua savulta. Tuli tuo lämpöä, kypsentää, antaa valoa, voimaa ja turvaa. Nuotio on retkeilyn ydinvoima. K ÄY TÄ pinottavaa kaasukeitintä tukevalla alustalla, ettei se kaadu. Sen jälkeen aloita alkusammutus ja soita hätäkeskukseen mahdollisimman nopeasti. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kuivuus, lisääntynyt retkeilijäja matkailijamäärä Lapissa, sekä osan heistä tietämättömyys tai välinpitämättömyys, lisäävät maastopalojen riskiä. Toivottavaa olisi, että nuotiopaikoille säännöt olisi kirjatErämiehen viimeinen oikeus K Y L L Ä minä ainakin makkarani paistan. Estä ensimmäiseksi henkilövahingot, eli pelasta ihmiset paloalueelta mahdollisuuksien mukaan. Voiko päiväretken uusi ilonaihe olla kuuma kalakeitto termarista. Maija Arosuo tu selkeästi, niin niihin olisi helppo viitata. TA R K I STA kaasukeittimen letkut ja tiivisteet ennen retkeä.
Kylttejä tai aitoja pelottavampia ovat tien poikki viritetyt kettingit, joita pyöräilijä tai edes jalkapatikkalainen ei hämärässä välttämättä huomaa. Maanomistajat puolustelevat kieltokylttejään sillä, että nykyihmiset ovat itsekkäitä ja kulkevat sieltä, mistä haluavat. Velogi-nimisellä YouTube-kanavalla on erinomainen video, jossa aktiivinen pyöräilyn harrastaja Risto Viitanen havainnollistaa jokaisenoikeuksien rajoissa tapahtuvaa liikkumista. Kirjoittaja pyöräilee parhaillaan Uudesta-Seelannista Kaakkois-Aasiaan ja kertoo jokaisenoikeuksista ylpeydellä. Tulee mieleen veijariromaanin Kätkäläinen, joka hätisteli muita marjastajia hillamailtaan huutamalla ”hengenlähtö lähellä!” Australiassa ja Uudessa-Seelannissa pyöräillessäni näin satoja kilometrejä aidattua tien vartta. T asmanialaisen maanomistajan pystyttämä kyltti on pysäyttävä. Telttaa ei tehnyt mieli pystyttää asetta heiluttelevan sinkkiämpäripään läheisyyteen. Kartan perusteella oli välillä mahdoton tietää, millä tiellä sai ajaa ja millä ei. Liikkumisen vapaudesta käydään kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Toisen matkailuyrityksen henkilökunta ajaa samoajat pois aitaamaltaan vaaralta. Haluammeko Suomeen Australian mallin. Toinen on rakentanut romuraudasta hahmon, jolla on kivääri kädessään. 22 RETKI syyskuu 2025 KOLUMNI HAMELIN RECYCLED SYNTHETIC SLEEPING BAG The Hamelin is a lightweight, recycled synthetic sleeping bag with body-mapped insulation, ideal for those seeking comfort and performance in varied climates and damp conditions. Viime talvena rovaniemeläisen matkailuyrityksen aitaan, yleisen ulkoilureitin varteen, oli ilmestynyt kyltti, jossa kehotetiin paikallisia liikkumaan rauhallisesti, jotta matkailijat eivät häiriintyisi. Tunkeilijat ammutaan, henkiin jääneet haastetaan oikeuteen. Toki kaikkien luonnossa liikkujien pitää noudattaa hyviä käyttäytymissääntöjä, kuten sulkea poroaidan portti perässään ja olla rikkomatta kotirauhaa. Myös Suomessa lihasvoimin luonnossa liikkuva saattaa törmätä liikkumista rajoittaviin kyltteihin, jotka usein näyttävät virallisilta, mutta ovat perusteettomia. Uhkailevat kyltit ja kielletyt tienpätkät muistuttivat siitä, kuinka ylpeitä meidän kannattaa olla jokaisenoikeuksista. Tuija Kauppinen Jokaisenoikeudet Jokaisenoikeudet liipaisimen alla liipaisimen alla Myös Suomessa lihasvoimin luonnossa liikkuva saattaa törmätä liikkumista rajoittaviin kyltteihin, jotka usein näyttävät virallisilta, mutta ovat perusteettomia. Eikö maanomistaja ole itsekäs. Niissä kielletään esimerkiksi yksityistien käyttö tai mökkisaareen jalkautuminen. Asiasta on paljon epätietoisuutta. Jos alamme hiljaisesti hyväksyä, että maanomistaja yrittää kieltää liikkumisen ilman laillisia perusteita, jokaisenoikeudet muuttuvat vähitellen kansanperinteeksi, josta isovanhemmat kertovat kauniita tarinoita lapsenlapsilleen. seatosummit.eu. Kerran jouduimme kääntymään takaisin maastouralta, jota maanomistaja piti auki niin kuin lystäsi. Suomessa on maailman upein oikeus liikkua luonnossa
seatosummit.eu. HAMELIN RECYCLED SYNTHETIC SLEEPING BAG The Hamelin is a lightweight, recycled synthetic sleeping bag with body-mapped insulation, ideal for those seeking comfort and performance in varied climates and damp conditions
24 RETKI syyskuu 2025 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Benjamin Hokkanen Tulitauko T ulenteko on kivaa, mutta ei nuotiota tarvitse joka retkellä tehdä”, sanoi 15-vuotias poikani nähtyään lapsiperheen viettävän tuulisena hellepäivänä evästaukoa nuotion ääressä. Onko sammutusvettä saatavilla tai voinko jättää nuotion ihan vain vähän kytemään auttaakseni muka seuraavaa kulkijaa. Kaadan termospullosta teetä kuppeihin ja tarjoan muovirasiasta leivät ja jälkiruokapatukat. En ole makkaran ylin ystävä, enkä ihannoi autonvanteesta tai betonirenkaasta värkättyjä tulisijoja. Nuotiopaikoista koituu tukuittain haasteita tai peräti ongelmia: Millaiselle paikalle tulipaikan voi perustaa. Kätevää, mukavaa ja roskatonta. Kaipaanko itse patikkareitin taukopaikalle nuotiokehää ja runsaudensarvimaisesti pursuvaa puuvajaa. Onko tämä virallinen nuotiopaikka vai luvaton rakennelma. Ja monen on vaikea puuttua luvattoman nuotion sytyttämiseen. Alkoiko metsäpalo salamaniskusta vai kulkijan aivopierusta. Kuinka polttopuuhuolto järjestetään. Itse asiassa teen tulet varsin harvoin, sillä useimmiten evääni eivät vaadi loimua ja makuupussini pitää minut lämpimänä läpi yön. ”. Tulta enemmän kaipaan sateenja tuulensuojaa. Vietän mieluusti retkitaukoa hyvässä seurassa kaunista maisemaa ihaillen. Kiiruhdan riemumielin sille reitille, jonka varrelta löydän lisää moderneja sääsuojia, joita voi käyttää monta ryhmää toisistaan häiriintymättä ja ympäröivästä luonnosta nauttien ilman silmiin tunkevaa kitkerää savua. Suosikkeihini eivät kuulu myöskään pieniaukkoiset hirsilaavut, jotka seisovat metrien päässä nuotiosta. Harva retkeilyrakenteita suunnitteleva on uskaltanut haastaa tulipaikkojen tarpeellisuuden. Kaikki eivät ymmärrä kunnioittaa maastopalovaroitusta tai ottaa selvää, onko sellainen voimassa. Vaelluksella kiehautan vedet keittimellä, jolloin vältyn klapien pilkkomiselta, sammutusveden haulta ja varsinkin hakeutumiselta ruuhkaisten nuotiopaikkojen luo. Uskon, että kaltaisiani kulkijoita on roimasti enemmän kuin vuosikymmen tai pari sitten. Uskon ainakin Tampereen suunnalla parin arkkitehdin tarttuvan luonnosvihkoon päästyään tämän sivun loppuun. Onko saha ja kirves kunnossa vai teenkö tulet metrin haloista. Jäin pohtimaan poikani sanoja. Sallan kansallispuistossa on otettu rohkeita askelia rakentamalla savuttomia maisemankatselusuojia. Entä mitä tekevät vastuuttomat kulkijat, kun polttopuut tai sytyt ovat loppuneet
Hunaja lingotaan, jolloin siitä tulee juoksevaa, mutta samalla alkaa hunajan kiteytyminen. Se tehoaa yskään monia yskänlääkkeitä paremmin, parantaa vastustuskykyä ja tuhoaa mikrobeja. Makeutuksen lisäksi hunajaa voi käyttää haavojen hoitoon. Useimmat hunajat sisältävät monen kukan mettä. Kennot irrotetaan pesistä ja hunaja kennoista. Nautin leiripuuhien päätteeksi mieluusti kuuman teekupillisen, johon sekoitan lusikallisen tai pari kirkasta, juoksevaa ja tuoretta hunajaa. Hunajaa ei saa syöttää alle 1-vuotiaille, koska vauvojen suolisto ei osaa käsitellä kaikkia sen sisältämiä ainesosia, ja koska siinä saattaa olla pienokaisille vaarallista botuliini-bakteeria. Hyönteispölytteiset kukkakasvit houkuttelevat tuoksullaan hyönteisiä, jotka kiiruhtavat keräämään mettä ja samalla kuljettavat pörröisessä ruumiissaan ja jaloissaan siitepölyä kasvista toiseen. Mehiläiset käyttävät medestä kehittyvää hunajaa ravintonaan talven aikana. 25 RETKI syyskuu 2025 LUONNOSSA T E KST I Mikko Lamminpää K U VA Adobe Stock Hunajaista herkkua S yyssateiden ja viilenevien retki-iltojen saavuttua ajatus kehoa lämmittävästä juomasta ja sieluakin virkistävästä energiatujauksesta alkaa houkutella. Ne kurottavat lyhyehköllä kielellään meteen, puhdistavat sitä palatessaan pesäänsä ja oksentavat kennostoon. Kennoista kerätään myös mehiläisvahaa, jolla parannetaan vaikkapa retkeilyasujen vedenhylkivyyttä.. Maassamme tavataan reilut parisataa mehiläisiin kuuluvaa hyönteislajia, mutta vain tarhamehiläinen (Apis mellifera) osaa valmistaa hunajaa. Lajihunajat, kuten valkoapilatai kanervahunaja sisältävät vähintään puolet nimikkokasvinsa mettä. Kennostot täyttyvät hunajalla elokuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen mehiläishoitajat keräävät maukkaan sadon talteen. Suloisessa symbioosissa kasvi hedelmöittyy, hyönteiset saavat mettä ja lopulta ihminen kerää ihanaista hunajaa. Työmehiläiset lentävät parin kilometrin säteellä pesästään kukasta kukkaan. Pesään kulkeutuu myös siitepölyä, jota mehiläistoukat käyttävät ravintonaan. Hunajan väri, maku ja tuoksu vaihtelevat sen mukaan, mistä kasveista mesi on peräisin. Kennoihin tuodaan hunajan tilalle mehiläisten talvimuonaksi sokeriliuosta. Hunaja lienee ollut suomalais-ugrilaisille kansoille tärkeä ruoka-aine jo vuosituhansia. Yksi suomen ja unkarin sukulaiskielten harvoja yhteisiä sanoja on mesi-mez, jolla tarkoitetaan kukkien sisältämää eliksiiriä eli hunajan esiastetta, ja unkarin kielessä myös hunajaa. Tarhamehiläisiä nimensä mukaisesta tarhataan päällekkäin asetettavissa kennostoissa, joihin työmehiläiset tuovat mettä. Hunaja koostuu hedelmäja rypälesokerista sekä monista ihmiselle hyödyllisistä hivenaineista
Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme Meiltä myös Karttakeskuksen topoja veneilykartat.. Calazo.. Calazo.. Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.. Patikoita ja patukoita Patikoita ja patukoita Calazo.. Calazo.
Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Klikkaa nettikauppaamme Meiltä myös Karttakeskuksen topoja veneilykartat. retket 28 8 2025 NRO RUS KA TUNT URIE N VARJ OSSA ” NRO MEILLÄ SOKERISTA ON TEHTY VAIN VAAHTOKARKIT. Kolme päivää Pyhällä s. Calazo.. 54. Calazo.. 27 RETKI syyskuu 2025 Patikoita ja patukoita Patikoita ja patukoita Calazo.. Calazo.. Retkioppaat ja Retkioppaat ja vedenkestävät kartat vedenkestävät kartat Untitled-1 1 30/03/16 16:54 Klikkaa nettikauppaamme www.calazo.
T E KST I JA K U VAT Caj Koskinen ERÄMAAJOELLE TURVALLISESTI Packraft-vaellukset ovat mahtava tapa päästä paikkoihin, joita ei ilman lauttaa näkisi. Erämaassa turvallisesti melominen vaatii kuitenkin taitoa ja kokemusta. Caj Koskinen on kokenut meloja ja kouluttaja, joka teki erämaavaelluksen Ruotsin Lainionjoen maisemissa.. 28 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI H E I N Ä K U U 2024 — L A I N I O N J O K I, R U OTS I 28 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI VA L M I STAU T U M AS SA melontaosuudelle
Pienemmällä ryhmällä on riski lähteä, koska mahlöä. Joskus myös kaatuneita jokaiselle yksi pelastuskohde. vallisin reitti edetä lajin parissa. saattaa olla useampi samaan aikaan.. Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa paljon turvallisuuskäytänteiden laiminlyöntejä ja puutteita turvallisuuskäytänteiden laiminlyöntejä ja puutteita vaelluksen suunnittelussa ja haluaisin auttaa näissä. kurssin, koska koskimelontaa ei opi vain melomalla. Olen sissa ja Suomessa seikkaillen. Kun konaiskuvan, millaisia koskia on odotettavissa. Isompia koskia voi aina kantaa ohitse, mutta jos niitä on kovin monta, niin kohde on valittu väärin. Toimin eräoppaana sekä packrafting-koskimelontakouluttajana ja miena sekä packrafting-koskimelontakouluttajana ja mielelläni jaan tietojani myös muille. Isommassa ryhmässä taas alkaa kommunikoinkäsiä. Voin samalla avata ajatuksiani koskien packraft-vaelluksen suunnittelua ja ajatuksiani koskien packraft-vaelluksen suunnittelua ja turvallisuutta. Kun kosket pitäisi sinulla olla tukenasi taitava ryhmä. Samaa reittiä en suosittele muille, koska niiden kautta. Lapin joet ta liikkua, kun koskissa ei ole tarpeeksi vettä. Suosittelen vahvasti käymään koskimelontatataidot. Joskus myös kaatuneita saattaa olla useampi samaan aikaan. Kun pelastajia on kolme, jää jokaiselle yksi pelastuskohde. Isommassa ryhmässä taas alkaa kommunikointi olemaan liian haastavaa, kun ensimmäisen ja viimeiti olemaan liian haastavaa, kun ensimmäisen ja viimeisen melojan välinen etäisyys on todella pitkä. Samaa reittiä en suosittele muille, koska se ei ole nopein tapa kehittyä, eikä missään nimessä turse ei ole nopein tapa kehittyä, eikä missään nimessä turvallisin reitti edetä lajin parissa. Kerron viime kesän seikkailustamme Ruotsin eräKerron viime kesän seikkailustamme Ruotsin erämaassa patikoiden ja koskimeloen. Isompia koskia voi aina kantaa ohitse, mutta mukaisia. Mikäli kosket ovat lähellä oman taitotason huippua, sa. Koskiluokituksista haluan suunnittelussa saada koKoskiluokituksista haluan suunnittelussa saada kokonaiskuvan, millaisia koskia on odotettavissa. käyneet. riskit ja mikä tärkeintä, pitää tunnistaa oma taitotaso. lelläni jaan tietojani myös muille. Kannattaa käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen ja kysellä ihmisiltä, jotka ovat kohteessa jo hyväkseen ja kysellä ihmisiltä, jotka ovat kohteessa jo käyneet. Kun mennään erämaahan, ei turhia riskejä oteta ja laskettamennään erämaahan, ei turhia riskejä oteta ja laskettavaien koskien pitäisi aina olla selvästi oman taitotason vaien koskien pitäisi aina olla selvästi oman taitotason mukaisia. Kun kosket ovat ryhmälle haastavia, hyvä ryhmäkoko on 4–8 henkiovat ryhmälle haastavia, hyvä ryhmäkoko on 4–8 henkilöä. vaelluksen suunnittelussa ja haluaisin auttaa näissä. Haastavinta ensimmäisten käyttää enemmän aikaa. Koskien ohi kantaminen on uuvuttavaa ja ennen kaikKoskien ohi kantaminen on uuvuttavaa ja ennen kaikkea tylsää. Vaelluksen suunnittelu Vaelluksen suunnittelu Vaelluksen huolellinen suunnittelu on tärkeää. Nyt minulla on kasassa paljon vaelluksia ja olen keNyt minulla on kasassa paljon vaelluksia ja olen kerännyt runsaasti kokemusta, ei vain Suomessa harrasrännyt runsaasti kokemusta, ei vain Suomessa harrastaen, mutta myös ulkomailla meloen. Pidän retkikohteena eniten erätaa ja koskimelontaa. Pohjoisemmassa Lapissa vettä riittää myöhemkuussa. Suosittelen vahvasti käymään koskimelontakurssin, koska koskimelontaa ei opi vain melomalla. Tämän takia ensimmäiset koskimelontareissut kannattaakin tehdä tunnettuihin kohteisiin, joihin tiekannattaakin tehdä tunnettuihin kohteisiin, joihin tietoa löytyy paljon. Kaatumisen sattuessa saattaa olla pelastettavana melojan lisäksi sen sattuessa saattaa olla pelastettavana melojan lisäksi myös packraft sekä mela. Pitää tietää mihin aikaan vuodesta on parhaat virtaamat, pahin tulvapiikki on yleensä liian vaahaat virtaamat, pahin tulvapiikki on yleensä liian vaarallista ja taas matalan veden aikaan joella on tuskaisrallista ja taas matalan veden aikaan joella on tuskaista liikkua, kun koskissa ei ole tarpeeksi vettä. 29 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI 29 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI O len harrastanut packrafting-lalen harrastanut packrafting-lajia kymmenisen vuotta ja aloitin jia kymmenisen vuotta ja aloitin melkein heti alkuvaiheessa myös melkein heti alkuvaiheessa myös packraft-vaellukset erämaissa Ruotpackraft-vaellukset erämaissa Ruotsissa ja Suomessa seikkaillen. Pienemmällä ryhmällä on riski lähteä, koska mahdollisissa pelastuksissa saattaa olla liian vähän auttavia dollisissa pelastuksissa saattaa olla liian vähän auttavia käsiä. Pidän retkikohteena eniten erämaa-alueistamme ja nämä syrjäiset seudut vaativat palmaa-alueistamme ja nämä syrjäiset seudut vaativat paljon taitoa ja myös kokemusta, jotta toiminta ei ole liian jon taitoa ja myös kokemusta, jotta toiminta ei ole liian riskialtista. Voin samalla avata maassa patikoiden ja koskimeloen. Haastavinta ensimmäisten vaelluksien suunnittelussa on kokemuksen puute, jolvaelluksien suunnittelussa on kokemuksen puute, jolloin ei voi tietää asioita, joita oppii vain kokemuksen loin ei voi tietää asioita, joita oppii vain kokemuksen kautta. Minulle se mieluisin vaelluskokemus tulee, kun voi Minulle se mieluisin vaelluskokemus tulee, kun voi yhdistää sopivassa suhteessa patikointia, retkimelonyhdistää sopivassa suhteessa patikointia, retkimelontaa ja koskimelontaa. Toimin eräoppaataen, mutta myös ulkomailla meloen. Itse vaeltahan, tarvitaan iso työkalupakillinen taitoja. Kaatumisen melojan välinen etäisyys on todella pitkä. Olen tehnyt melkein kaikki mahdolliset virheet ja oppinut tehnyt melkein kaikki mahdolliset virheet ja oppinut niiden kautta. Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa paljon riskialtista. jos niitä on kovin monta, niin kohde on valittu väärin. kea tylsää. Pohjoisemmassa Lapissa vettä riittää myöhempään kesään, kun taas etelämpänä parhaat virtaamat pään kesään, kun taas etelämpänä parhaat virtaamat loppuvat yleensä aikaisemmin. Jos lähdemme koskimelontavaellukselle erämaaJos lähdemme koskimelontavaellukselle erämaahan, tarvitaan iso työkalupakillinen taitoja. Tämän takia ensimmäiset koskimelontareissut kautta. On todella yleistä, että yliarvioidaan omat koskimelonOn todella yleistä, että yliarvioidaan omat koskimelontataidot. Kun pelastajia on kolme, jää myös packraft sekä mela. Itse vaeltamiseen liittyvien erämaataitojen pitää olla vahvat, jonmiseen liittyvien erämaataitojen pitää olla vahvat, jonka lisäksi pitää olla hyvä meloja, tuntea koskimelonnan ka lisäksi pitää olla hyvä meloja, tuntea koskimelonnan riskit ja mikä tärkeintä, pitää tunnistaa oma taitotaso. Kannattaa käyttää sosiaalista mediaa toa löytyy paljon. Pitää tietää mihin aikaan vuodesta on parluokitukset. Opettele koskiluokitukset Opettele koskiluokitukset Suunnittelussa tärkeitä tietoja ovat virtaamat ja koskiSuunnittelussa tärkeitä tietoja ovat virtaamat ja koskiluokitukset. turvallisuutta. Lapin joet ovat matalia ja ne ovat yleensä parhaimmillaan kesäovat matalia ja ne ovat yleensä parhaimmillaan kesäkuussa. MikäVaelluksen huolellinen suunnittelu on tärkeää. Ryhmätyötä Ryhmätyötä Koskimelontaa ei harrasteta yksin, varsinkaan erämaasKoskimelontaa ei harrasteta yksin, varsinkaan erämaassa. Mikäli kosket ovat lähellä oman taitotason huippua, pitäisi sinulla olla tukenasi taitava ryhmä. Mikäli melontaosuuksilla on myös koskia, kannattaa tähän li melontaosuuksilla on myös koskia, kannattaa tähän käyttää enemmän aikaa. loppuvat yleensä aikaisemmin
Jos et tiedä mitä näillä tehdään, niin laadukkaalla koskimelontakurssilla selviää tämäkin. Turvallisuusvarusteisiin kuuluvat aina melontaliivit, koskimelonnassa kannattaa sijoittaa heti hiukan parempiin liiveihin, jossa olisi vähintään 60 newtonin kelluvuus. Aina, kun on köysi, pitää olla myös tylppä jokipuukko, jolla saa vaikkapa jalkoihin sotkeutuneen köyden poikki. E N S I M M Ä I S E N Ä etappina oli vaellus Pältsalle.. Suomessa löytyy jonkin verran jokien virtaamatietoja vesi.fi-tietokannasta, mutta ikävä kyllä suurin osa jokiympäristöistä on ilman mittausta, lähimmät joet antavat kuitenkin jonkinlaista suuntaa. Meillä oli kokenut neljän hengen ryhmä ja suunnittelimme vaellusta yhdessä. Melojilla pitää olla myös heittoköysi, jonka käyttö pitää olla etukäteen opeteltu. Tietokannasta löytyvät myös historiatiedot, joten joen virtaamien hahmottaminen on helppoa. Koskessa on melojalla aina kypärä päässä ja käytännössä Suomessa kannattaa olla kuivapuku. Olisimme halunneet päästä melomaan jo kesäkuun puolella, mutta aikataulumme ei antanut siihen mahdollisuutta. Kaatumiset kuuluvat tähän lajiin ja niihin pitää olla valmistautunut taidollisesti ja oikeanlaisilla varusteilla. Seikkailu Lainionjoelle Teimme vaimoni ja ruotsalaisten ystäviemme Peterin ja Johanin kanssa vuosi sitten heinäkuussa packraft-vaelluksen Ruotsin Lainionjoelle. Tutkimme kuitenkin asiaa ja totesimme, että todennäköisesti heinäkuun alussa olisi tarpeeksi vettä mielekkääseen melontaan. Ruotsissa tuntuu taas olevan Sveriges meteorologiska och hydrologiska institutin mittauksessa lähes kaikki pohjoisen joet. Tämän työkalun lisäksi Ruotsin Lantmäteriet tarjoaa Min karta -palvelun, joka on loistava meille koskimelojille, koska voit painaa hiiren osoittimella mihin kohtaan tahansa jokea tai järveä ja se näyttää korkeuden merenpinnasta metrin tarkkuudella. Muita hyviä varusteita ovat neljämetrinen monikäyttöinen flipline, muutama lukittava karabiini ja pilli, joka toimii myös märkänä. 30 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI Kaatumiset kuuluvat tähän lajiin ja niihin pitää olla valmistautunut taidollisesti ja oikeanlaisilla varusteilla
31 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI Korkeustietojen avulla tiedämme tarkasti, kuin paljon joki laskee tietyn matkan kulkiessaan. Kummaeno oli nopeasti virtaavaa vettä ja matka taittui lujaa vauhtia. Matkalla vastaan tuli vaeltaja, joka oli päättänyt evakuoida itsensä Pältsalta sääskien takia. Esimerkiksi Ivalojoki laskee Korsajärven ja Inarijärven välissä noin 195 metriä ja tämä etäisyys on noin 195 kilometriä, toisin sanoen joki laskee metrin kilometria kohden. Oli yksi pahimmista räkkäajoista, jollaisen paikalliset olivat kokeneet. Liikuimme rauhallisesti ja nautimme maisemista. Meloimme noin 30 kilometrin matkan muutamassa tunnissa ja saavuimme Harakkanivaan. Kolmen valtakunnan rajapyykillä olivat jo kaikki ryhmän jäsenet käyneet, joten patikoimme alkumatkan moottorikelkkauraa pitkin, säästäen muutaman kilometrin. Meloimme akanvirtoja hyväksikäyttäen ja näin meille aina avautui näkyviin lisää jokea. Tästä alkaisi Kummaeno ja ensimmäinen melontaosuus! Kummaenoa vauhdilla Olimme tarkastaneet etukäteen, että Kummaenolla ei pitäisi olla mitään hankalampia koskia meidän ryhmämme tasolle. Tästä huolimatta etenimme varovaisuudella ja “skouttasimme” kosket aluksesta käsin. Tämä oli positiivinen asia, koska sääsket eivät saa lentolupaa kovalla tuulella. Kuitenkin hyttyshuppu ja ötököitä karkottava paita suojasivat tarpeeksi, emmekä kokeneet tätä liian häiritseväksi. Tällä tyylillä pystyy taitava ryhmä etenemään joella, jos jotain isompia joenpiirteitä tulisi näkyviin, menisimme tarkastamaan nämä maalta käsin. Heräsimme aamulla virkeinä ja kannoimme packraftit Pältsan komean vesiputouksen alle. Näimme täydellisen leiripaikan, johon päätimme jäädä K U M M A E N O N melontaosuudella.. Matkaa tuli käveltäväksi alle 15 kilometriä. Lähtöpisteenä Kolmen valtakunnan rajapyykki Suunnitelmamme oli aloittaa Kilpisjärveltä, jossa tapojemme vastaisesti otimme venekyydin järven yli. Suomessa korkeustiedot löytyvät joistakin järvistä ja silloin voidaan laskea, kuinka paljon joki laskee kahden järven välissä. Näätämöjoella on Suomen hurjimpia koskipätkiä, Vuontislompololta Opukasjärvelle tulee pudotusta keskimäärin lähes viisi metriä kilometriä kohden. Kun lähestyimme Pältsaa, tuuli yltyi ja saimmekin pienen myrskyn päällemme. Tämä onkin hyvä muistaa, että yleensä tällä laskulla joki on vielä yleensä “helppo” ja koskiluokitukset ovat pääosin väliltä I–II, mikäli joessa ei ole isoja yksittäisiä koskia. Jos laskee kosket suoraan läpi, voi ajautua helposti isompiin koskenpiirteisiin, eikä enää pysty väistämään niitä. Ura yhtyy lopulta kalottireitille, joka vie Pältsan tuvalle. Tällöin matkalla on jo usein III-luokan koskia
Puro oli erittäin pusikkoinen, mutta muutama jumitusta lukuun L E I R I E L Ä M Ä Ä joenmutkassa. Myöskään niiden polttopuita ei saa käyttää kuin hätätapauksessa. Painavien packraftrinkkojen kanssa ei ole kaikkein hauskinta vaeltaa, mutta kun tekee lyhyempiä päivämatkoja, niin homma pysyy vielä mukavana.. Heti aamusta täytimme packraftit ja lähdimme kokeilemaan, onko purossa tarpeeksi vettä. Koko vaelluksena aikana emme saaneet yli 15 asteen lämpötiloja. Suuntasimme kohti Rostojärveä, josta oli tarkoitus aloittaa seuraava melontaosuus. Huomasimme kuitenkin kolmisen kilometriä ennen järveä, että voisimme jäädä leiriin jo tänne ja kenties kartassa näkyvä puro olisi laskettavissa Rostoeatnu-joelle asti. Jatkoimme aamulla matkaa patikoiden seuraavalle joelle. Kuljimme vanhaa merkattua polkua pitkin, joka oli selvästi vähällä käytöllä. Vietimme jälleen laatuaikaa kavereiden kanssa iltaleirissä. Otimme riskin ja muutimme suunnitelmia. Pusikkomelontaa purossa Jatkoimme taas aamulla virkeinä matkaa, myrsky vaan otti lisää voimia ja sääskistä ei tarvinnut välittää. Leirin vierestä kulki polku, joka taas johti isommalle polulle, joka meidän oli tarkoitus patikoida seuraavana päivänä. 32 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI yöksi. Välillä polku hävisi, mutta löysimme sen aina uudestaan. Painavien packraft-rinkkojen kanssa ei ole kaikkein hauskinta vaeltaa, mutta kun tekee lyhyempiä päivämatkoja, niin homma pysyy vielä mukavana. Vietimme upeassa erämaan kesäyössä aikaa parhaiden ystäviemme kanssa. Nämä ovat niitä parhaita hetkiä, joiden takia näitä vaelluksia teemme. Ruotsin tunturista löytää sääsuojia, joissa voi viettää aikaa, mutta niissä ei saa yöpyä. Matkaa olisi seuraavalle joelle 25 kilometriä, mutta meillä ei ollut mikään kiire ja halusimme viettää aikaa myös vuoristossa, joten päätimme pitää yhden leiripäivän Hurvejohkan sääsuojan läheisyydessä. Olimme onnekkaita sään kanssa, lämpötila oli hädin tuskin yli kymmenen astetta ja tämä sopi meille täydellisesti
Telttoja ja kalastajia oli rannat täynnä. Olin Roston aluetta odottanut eniten. Odotukset eivät kohdanneet, Rostojärven alue oli täynnä kalastusturisteja. Vihaiset kalamiehet eivät juuri edes moikanneet, kun meloimme ohitse. Yövyimme joella yhden yön, suunnilleen puolivälissä. Helikopteri lensi yhtenään tuomassa ja viemässä kalastajia alueelle. Muutama suomalainen sentään tervehti ja vaihdoimme kuulumiset. Hiukan ennen Heargejávria on kuitenkin poroaita, joka menee suoraan puron yli. Jos tätä ei huomaa ajoissa, niin se on hengenvaarallinen stoppari. Kannoimme tällä osuudella kahden kosken ohitse, koska katsoimme ettei niiden laskeminen ole riskin arvoista. Suurin osa koskista on melko helppoja, pitää vain osata lukea jokea ja katsoa missä on eniten vettä ja mistä päävirta kulkee. Joki yhtyy lopulta Taavaeno-jokeen M AT K A jatkui jalkapatikassa ja packraft rinkassa Rostolle. Tällä reilun 30 kilometriä pitkällä melontaosuudella on myös useampi iso koski. Peter oli ostanut kalaluvat alueelle ja saikin aina muutamassa minuutissa harjukset nostettua ruokakalaksi. PAC K R A F T I L L A pärjää kapeammallakin purolla.. Rostoeanu on vähävetinen joki, jossa on paljon kiviä ja teknisiä koskia. Rostoeatnu oli jokena todella erikoinen, vastaavaa ei oikein Suomessa ole. Näissä koskissa on isoja pudotuksia ja paljon ilkeitä kivikoita, joissa ei halua uida. Mielessäni oli kaunis erämaajärvi keskellä pohjoisinta Ruotsin erämaata. 33 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI ottamatta matka eteni reippaasti
Tästä kognitiivisesta vinoumasta herää yleensä, kun käy onnettomuus – kuten minulla kävi – tai joku enemmän asiasta ymmärtävä herättää sinut. Vaellus meni hyvin suunnitelmien mukaisesti. Matkaa vaellukselle tuli melkein 200 kilometriä, josta kävelyä alle 40 kilometriä. Sama on käynyt minulle. Tämä ilmenee ylimielisyytenä, käytännössä esimerkiksi turvallisuuskäytänteiden laiminlyöKannoimme tällä osuudella kahden kosken ohitse, koska katsoimme ettei niiden laskeminen ole riskin arvoista. Mittasin kelluntanopeudeksi 4 km/h ja kevyellä melonnalla packraft liikkui jo 7 km/h. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä Dunning-Kruger-efekti. Ajatusten vinoumat Tämän tyylisessä erämaaseikkailussa on yleistä, kun harrastaja saa muutaman onnistuneen vaelluksen, niin ajatellaan että nythän tämä homma osataan. Lainionjoen yläjuoksu oli meidän ryhmämme tasolle helppoa melottavaa. Teknisesti koski oli II-tasoa, mutta pitkä koski vahvalla virtaamalla on kuitenkin sellainen, missä saa olla todella tarkkana. Kiirehän meillä ei ollut. Meillä oli joella vielä 80 kilometriä melottavaa ja tämän matkan meloisi helposti yhden yön taktiikalla. Usein kahdesta kolmeen vuotta lajia harrastettuaan alkaa itseluottamus nousta todella jyrkästi. Jos meloi normaalia melontavauhtia, alus liikkui jo 9 km/h. Käytimme virtaa paljon hyväksi ja emme meloneet koko aikaa. Övre Sopperossa meitä odotti ryhmämme toinen auto, josta taas oli tarkoitus ajaa takaisin aloituspaikalle. Matkan varrella on tosin noin 3,5 kilometriä pitkä pätkä: Ylinen Liedakkakoski ja Matkakoski, jotka ovat käytännössä samaa koskea. M E LO N TA A Rostoeatnun kuohuissa.. Tällöin taitamaton yksilö yliarvioi omat kykynsä, koska hänellä ei ole tarpeeksi tietoa ymmärtääkseen omaa osaamattomuuttaan. Minä ja vaimoni Katja onnistuimme molemmat kaatumaan helpossa paikassa, mutta nämä kuuluvat asiaan. 34 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI ja yhtymäkohdan jälkeen joen nimi on Lainionjoki. Lainionjoen yläjuoksu on melko matala, mutta erittäin nopea. Todella kiva reitti, jossa on vaihtelevaa maisemaa ja paljon mukavaa jokea melottavaksi. Päätimme kuitenkin olla kaksi yötä ja Peter sai lisää aikaa kalastella
Toivoisin, että Suomessa emme saa ikinä lukea uutisista, että packraft-meloja on kuollut. Pitäkää huolta itsestänne ja nähdään joella! R E I S S U taputeltu. Aika moni käy läpi tämän vaiheen, ja tässä kohtaa melontauraa saattaa sattua ne pahimmat onnettomuudet. Matkaa kertyi yhteensä lähes 200 kilometriä, joista noin neljä viidennestä taittui packraftin kyydissä. 35 RETKI syyskuu 2025 LAINIONJOKI misenä, ei jakseta aina laittaa koskeen kypärää päähän tai melotaan ilman liivejä. Övre Soppero Kaaresuvanto Kilpisjärvi Harakkaniva Matkakoski Ylinen Liedakkakoski Lainionjoki Rostojärvi Kummaeno rajapyykki Pältsa Kalottireitti packraft-reitti packraft-reitti Hurvejohka NORJA RUOTSI SUOMI Rostoeatnu 10 km. Ruotsissa näin on jo käynyt
36 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE SY YS K U U 2023 — K E B N E K A I S E N L A A KS O, R U OTS I 36 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Ruskaa korkeimman varjossa Ruotsin korkeimman vuoren ympäristö pukeutuu keltaisen ja punaisen sävyihin kovan tuulen saattelemana.
Vaikka virran vesi on aina raikasta, on tällä reissulla myös tuuli varsin vilakka.. 37 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE 37 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE L Á D DJ U J O H K A N yli pääsee näppärästi riippusiltaa
Tuuli tuo syksyn Edellinen päivä oli suhteellisen lämmin ennen tuulta, mutta aamulla ilma on hyvin raaka. Kun siirrymme takaisin teltoille, tuuli on jo yltynyt. Ruskan saapuessa syyskuun alkupuolella alueella riittää kulkijoita. Vaikea sanoa, kuinka moni kääntyy tänään takaisin Korhosen kirjasto on hieno, mutta natisevilla nahkanojatuoleilla istuessa on helppo tykästyä myös ruotsalaiseen tyylin. Virittelemme telttamme laakson pohjalla virtaavan virran tuollepuolen. Mukanani on poikkeuksellisesti kolmen hengen tunneliteltta; tähän myräkkään halusin tilavan oleskelutilan. L I I K E N T E E N solmukohdassa toiset ovat aina tulossa ja toiset menossa. Osa odottaa sääikkunaa Kebnekaisen huiputtamiseksi. Kuvaan puhelimella kotipuoleen videon humisevasta majastani. Sääennuste on luvannut iltaa kohden voimistuvaa tuulta. Korhosen kirjasto Lemmenjoella on hieno, mutta natisevilla nahkanojatuoleilla istuessa on helppo tykästyä myös ruotsalaiseen tyylin. Yövymme yhden yön teltassa ja toisen tunturiasemalla, joka kolmen ruokalajin illallisineen on itsessään kokemisen arvoinen paikka. Nukahtaminen kestää tovin tuulen ravistellessa tunnelitelttaani. Olemme täällä tekemässä paria testiä Retkeen ja testaamassa tuotteita. Tunturiasemalla majoittuu ruska-aikaan runsaasti retkeilijöitä, jotka ovat joko menossa erämaahan tai tulossa sieltä. Lehdet tuntuvat saaneen lisää runsaasti lisää keltaisen sävyjä yön aikana. T U U L E N ulvoessa pitkin laakson pohjaa teltan saa naulata aloilleen huolellisesti. Ympäröivä laakso tarjoaa myös monta mahtavaa telttapaikkaa. Sääikkuna ei ole optimaalinen, mutta Kebnekaiselle vievällä Västrä Ledenillä riittää reput selässä kulkijoita. Tällä kertaa myrskynarut sai todella virittää huolella. Edellisenä iltana katselin hampaita harjatessani viimeisten laskeutujien otsalamppujen valokiiloja rinteessä. Istumme osan iltaa tunturiaseman kirjastohuoneessa. Suuntaamme lenkille laakson pohjalla. Maaruska sen sijaan vasta virittelee värejään. 38 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE K ebnekaisen laakso on Nikkaluoktasta lähtevä ränni, joka syöttää erämaahan vaeltajia. Ruskaa on jo jonkin verran lehdissä, mutta nyt puhaltava tuuli on sääennusteen mukaan viileämpi kuin aikaisempina päivinä. Puuskaan täytyy välillä nojata toden teolla pystyssä pysyäkseen. Tuuli jatkuu puuskittaisena. Vaikka tunneliteltta ei ole se kevyin, on se kyllä näissä oloissa lyömätön.
Pohjoisessa syksy tulee ja menee nopeasti. On mukava olla liikkeellä ilman kiirettä. Lakanoissa nukutun yön jälkeisenä aamuna tuuli on jo hieman tyyntynyt. Reissun ensimmäisenä päivänä paras ruska on vasta tuloillaan. Viikko tai kaksi ja maisema hiljenee odottamaan lumilla liikkujia. Varsinaista kiirettä emme pidä, vaan keskitymme vaellussauvoihin nojailuun (Retki 4/2024) ja vedenpitävien hanskojen purossa uittamiseen (Retki 9/2024). Koukkaamme lopulta purkamaan telttamme ja suuntaamme jälleen tunturiaseman palveluiden pariin. 39 RETKI syyskuu 2025 KEBNEKAISE ennen huippua tuulen takia. On mukava olla liikkeellä ilman kiirettä ja napsia niin valokuvia kuin eväitäkin. Kierrämme lenkkiä ylittäen pieniä virtoja ja yhden riippusillan. Vastahan se ruska tuntui alkaneen! Suuntaamme takaisin kohti Nikkaluoktaa. Olosuhteet laittavat tuotteet pohjoisessa testiin.. Polku tuo erämaahan uusia ihmisiä meidän jo poistuessa. Puhuri on kuitenkin vienyt suuren osan koivun kellastuneista lehdistä mukanaan ja laakso näyttää edellispäivää rujommalta. T U N T U R I AS E M A N lisäksi teltoissa yöpyjiä riittää. VA R U ST E I D E N testaaminen on hyvä syy ottaa retkellä rennommin
Yksin patikointi oli täyttä meditaatiota.. Todellisuudessa vaellustranssi oli syvempi ja ajatusten määrä jopa vielä vähäisempi kuin seurassa. 40 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS 40 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS T E KST I JA K U VAT Laura Hakulinen Ensimmäisellä yksinvaelluksella Käsivarren erämaassa Ennen tätä vaellusta olin kuvitellut, että yksin kulkiessa tulisi ajateltua aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä
41 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS 41 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS H E I N Ä K U U 2023 — K ÄS I VA R R E N E R Ä M A A-A LU E E N S I M M Ä I N E N yksinvaellukseni oli sateiden sävyttämä.
Nyt täytyi pikaisesti muokata varustevalikoimaa yhdelle hengelle sopivammaksi. Epävakaiden sääennusteiden lisäksi epävarmuutta vaellukselle lähtemiseen tuotti myös patikkakaverin puuttuminen ystäväni sairastuttua viime hetkellä. Ilmatieteen laitos ja norjalaisten yr.no molemmat ennustivat vankkumattomasti epävakauksia koko Käsivarren ylätunturialueelle. Punnitsin mielessäni eri skenaarioita ja pohdin, onko järkeä lähteä vaeltamaan yksin yhden päivän varoitusajalla. Esimerkiksi kahden hengen Trangia vaihtui Primuksen pieneksi näppäräksi retkikeittimeksi. Tulevaa reittiä ja mahdollisia reittivariaatioita olin tosin suunnitellut jo pitkään, jopa edellisestä kesästä lähtien, joten ne olivat piirtyneet melko yksityiskohtaisesti verkkokalvolleni. Vähiten sateinen ja tuulinen säärako vaikutti osuvan heti huomiselle ja sitä seuraaville päiville. 63–65 km Lopulta päätin lähteä lähes hetken mielijohteesta liikkeelle heti seuraavana aamuna. Olohuoneen lattia sai nyt kelvata testipystytykseen. Pakkauslistassani oli vain yksi pieni perustavanlaatuinen ongelma: se perustui siihen, että mukanani on yleensä vaelluskaveri, jonka kanssa ruokien ja teltan kantopainoa voi jakaa. Pakkaamiseen tuskin vierähtäisi siis muutamaa tuntia pidempään. NORJA RUOTSI Kilpisjärvi Saana Saarijärvi Kuornarjoki Saivaara Meekonjärvi Urtashotelli Lossujärvi Loassuhytta 5 km vaellusreitti vaellusreitti Käsivarren erämaa-alue SUOMI. Kaikki osat onneksi löyReitti pähkinän kuoressa E TA P P I 1 Kilpisjärven luontokeskus – Saarijärven tuvat n. Lopulta päätin lähteä lähes hetken mielijohteesta liikkeelle heti seuraavana aamuna. Ensimmäisen ikioman vaellustelttani olin hankkinut vasta muutama viikko takaperin, eli sekin täytyi vielä koota kertaalleen ennen lähtöä. 13–14 km Yhteensä n. Varustefiksailut Kotona kaivoin esiin vaellusvarustelistani, jonka olin viilannut päteväksi viimeisten Lapissa asumieni vuosien aikana. Rinkankin olin pakannut jo useampaan otteeseen tämän kesän aikana, ja kotonamme Kilpisjärvellä ulkoiluja vaellusvarusteet ovat jatkuvasti esillä, käytössä ja pitkin poikin asuntoa kuivumassa ja huollettavina. 42 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS P aluumatkalla Varangin niemimaan heinäkuiselta lintubongausreissulta (joka yllättäen olikin kääntynyt lintuinfluenssareissuksi kuolleiden pikkukajavien lojuessa pitkin karunkauniita hiekkarantoja) aloin pelkääjänpaikalla selailla sääennusteita tulevalle vaellusviikolle. Tuulisuoja minikeittimestä puuttui, joten varauduin myös siihen, että saattaisin joutua syömään pussiruokaa kylmänä, mikäli pahamaineiset avotunturipuhurit pilaisivat kokkailuni. Varauduin mielessäni myös siihen, että kävisin vain yhden yön mutkan lähimmällä tuvalla ja palaisin samaa reittiä takaisin, mikäli reissuväsymys tuntuisi liikaa jaloissa tai joku olennaisista varusteista olisi unohtunut hätäisesti pakatessa. 10 km E TA P P I 4 Meekonjärven tuvat – Urtashotelli-autiotupa n. 9 km E TA P P I 3 Kuonjarjoen tuvat – Meekonjärven tuvat n. 8 km E TA P P I 6 Lossujärven autiotupa – levike E8tien varressa n. 12 km E TA P P I 2 Saarijärven tuvat – Kuonjarjoen tuvat n. 10 km E TA P P I 5 Urtashotelli – Lossujärven autiotupa n
Pitsusjoen ylittämisen jälkeen jatkaisin matkaa merkitsemätöntä, mutta maastoon kulunutta kapeaa polkua Urtaksen kanjonilaakson läpi Lossujärven tuvan kautta Didnujokivartta alas Norjan puolelle E8-tien varteen. Näin matkaa kertyisi minulle sopivat 65 kilometriä, joihin kuluttaisin viisi leppoisaa päivämatkaa. Matka taittui suunnitelmia rivakammin Alkumatka kotoa Tsahkaljärvelle tuntui jopa hassulta rinkka selässä. Ehkä Kilpisjärven arktinen ilmasto oli vajaassa viidessä vuodessa N O U S U Guonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan on reisiä hapottava. Ehtisin rauhassa valokuvata, havainnoida uusia tunturikasveja, lintuja ja maisemia – tai näin olin suunnitellut. Ehtisin rauhassa valokuvata, havainnoida uusia tunturikasveja, lintuja ja maisemia – tai näin olin suunnitellut.. 43 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS tyivät paketista ja kaaret sujahtivat helposti kaaritunneleihin. Koleisiin tihkusateisiin tottuneena puolipilvinen heinäkuinen päivä tuntui kuumalta, vaikka lämpöasteita olikin vain kymmenkunta. Kuten useimmilla viime vuosien reissullani, taukoamattomaksi yltyvä vesisade muutti suunnitelmiani myös tällä patikalla. Reittisuunnitelma Vaellussuunnitelmani mukaan kulkisin Kilpisjärveltä Vuomakasjoen ylityssillalle asti merkittyä Kalottireittiä pitkin Saarijärven, Kuonjarjoen ja Meekonjärven tupien kautta. Tulevia suojattomia avotunturin tuuliolosuhteita en olohuoneessa päässyt simuloimaan, mutta tunnelimallinen Fjällrävenin Abisko-teltta vaikutti näppärältä pystyttää myös navakassa viimassa: ensin taiteilisin kaaret sisään, sitten kiinnittäisin peräseinän maahan ja lopuksi vetäisin teltan pystyyn kuin vieterileluputkilon. Retkiruokien kanssa en tällä aikataululla jaksanut alkaa kikkailemaan, joten hain Kilpishallilta mahdollisimman kaloripitoiset ja täyttävät Real Turmatin -retkiruokapussit lounaiksi ja päivällisiksi, sekä aamuja välipaloiksi pikapuuroa, proteiinipatukoita, energiageeliä ja suklaata. Hymähtelin itsekseni, kun huomasin, että kaikilla muilla vaeltajilla oli pitkälahkeista lämmintä vaatetta yllä, ja minä painelin alkumatkan Saarijärvelle asti sortseissa ja t-paidassa. Moikkailin tuttuja kyläläisiä ja pysähtelin useampaan otteeseen vähentämään vaatetta
Kaikki tulevat tunnit kuluisivat kävellessä, syödessä tai nukkuessa. Korkeuskäyriä on kivuttavana reisiä hapottava määrä Guonjarvárrin ja Duolljehuhputin väliseen satulaan. Saarijärven tupien jälkeen alkaa Kalottireitin kivikkoisempi ja jyrkkäpiirteisempi osuus. Piekanoiden pelottelemana Toisen vaelluspäivän aamutaival Meekonlaaksoon kävi suhteellisen kepeästi, ja Meekoa lähestyessäni Saivaaran siluetti alkoi häämöttää edessä askeltani vilkastuttaen. Etelän suunnasta katsottuna lohikäärmeen harjaa muistuttava eroosiojäännös löytyy muuten myös Käsivarren erämaa-alueen tunnuksesta yhdessä Käsivarren tunnuslinnun kiirunan kanssa, joten mistään aivan mitättömästä monumentista ei ole kyse. Päätin pienen punnitsemisen jälkeen yrittää puristaa patikan kolmeen vähemmän vetiseen päivään, koska ei huvittanut jäädä avotunturiin testaamaan mieleni (ja varusteideni) sateenpitävyyttä. Saarijärvellä lounastaukoa pitäessäni totesin, että jaksaisin tänään varmasti vielä Kuonjarille asti. 44 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS tehnyt minusta kylmänkestävämmän. Muistin ennakkoselvittelyjen perusteella, että Kuonjarin karuakin karummassa, mutta kalkkipitoisessa maaperässä viihtyy harvinaisia tunturikasveja. Olin kulkenut ensimmäisen etapin omaksi yllätyksekseni harvinaisen ripeästi, enkä tällä kertaa ollut jäänyt pitkiksi toveiksi tihrustamaan kukkia tai kärkkymään harvinaisia lintuhavaintoja.. Meekonlaakson monipuolisen pajukoiden, tunturikoivikoiden, toisiinsa limittyvien järvien, jyrkkien pahtaseinämien ja pyöreälakisten moreenikumpujen muodostaman maisemakokonaisuuden sylissä lounastauM E E KO N L A A KS O N monimuotoista maisemaa. Olin kulkenut ensimmäisen etapin omaksi yllätyksekseni harvinaisen ripeästi, enkä tällä kertaa ollut jäänyt pitkiksi toveiksi tihrustamaan kukkia tai kärkkymään harvinaisia lintuhavaintoja. Kuonjarilla retkipäiväkirjaa kirjoitellessani ja pussipastaa mussutellessani sain kotoa käsin Garminin InReach-satelliittiviestintälaitteeseen uusimmat käänteet tulevien päivien sääennusteeseen. Uppoutuminen kasvien tasaiseen maailmaan houkutteli, mutta tummanpuhuva pilvimatto oli alkanut varkain täyttää taivasta, joten päätin kuitenkin pinkoa tuulisen tunturisolan ylityksen rivakasti, jotta pääsisin pystyttämään telttaa ennen kuin pilvet ryöpsäyttäisivät sisältönsä niskaani. Tämän merkittävän monumentin huiputtamisen jouduin kuitenkin jättämään toiseen kertaan. Ennusteet olivat harmikseni muuttuneet entistä kurjemmiksi. Tavanomainen päivämatkani rinkka selässä siis tuplaantuisi, eikä mihinkään ylimääräiseen jäisi tällä kiireen kyllästämällä vaelluksellani aikaa
Rajavartiolaitoksen valvontatuvan kahlaamon kohdalla jokiveden määrä ja virtausnopeus vaikuttivat olevan turvallisimmat, ja rannalle pystytetyt koivunoksat kertoivat muidenkin vaeltajien kahlanneen yli siitä kohtaa. Suunnilleen puolivälissä päivän toista etappia pidin Vuomakasjärven rannalla patukkatauon ja tutkailin, mistä lähtisin ylittämään Pitsusjokea. Hotellin titteliä kantavan Urtas-tuvan hökkelimäinen olemus on hauska tuulahdus historiasta, täynnä sarkastista huumoria. Kookkaan petolinnun siivensuhahdus oli aikaansaanut kylmiä väreitä rinkkahien lämmittämässä selässäni.. Sumuverhon saattelemana Viimeisenä vaelluspäivänäni seurassani kulki matalalla laahaava sumuverho, jonka raoista äkkijyrkät pahtaseinämät Urtasjoen kanjonilaaksossa välillä vilkkuivat. Tupa on Urho Viikin kalamaja vuodelta 1959. Nyt ristinsielua ei näkynyt mailla halmeilla, ja pieni jännitys meinasi pulpahdella mieleni pohjilta pintaan kahlatessani ypöyksin liukkailla jokiveden nuolemilla kivillä. Jylhä reitti on kaikessa karuudessaan vaikuttava, mutta myös vehreämpää maastoa löytyy matkan varrella U RTAS H OT E L L I-T U VA N pihapiiristä löytyy teltalle tilaa. Kulkiessani hetkeä aikaisemmin piekanapahdan ohi, oli yksi linnuista lennähtänyt niin läheltä minua, että olin kuullut sen siipien suhinan. Pienempirakenteiset petolinnut, ilkikuriset tunturikihut kisailivat Urtaksen autiotuvan pihalla, kun saavuin illansuussa hotellin itsepalveluvastaanottoon. Läheiseltä piekanakalliolta kaikuvat rääkäisyt tyynessä ja hiljaisessa kesäillassa kuulostivat välillä ihmisen kirkumiselta, mikä korosti dramaattista tunnelmaa. Se on kuulemma kaatunutkin joskus tunturipuhurin voimasta, mutta nyt hökkeli on pultattu maahan vaijereilla, joten sisällä nukkuminen on suhteellisen turvallista. Kookkaan petolinnun siivensuhahdus oli aikaansaanut kylmiä väreitä rinkkahien lämmittämässä selässäni. Mutta nyt oli jatkettava taas ripeästi matkaa kohti tulevaa yöpaikkaa eli Riimmajärven rannalla sijaitsevaa Urtashotellia. 45 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS koillessani totesin, että tänne olisi päästävä vielä joskus uudestaan ajan kanssa
46 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS Urtasvankalta. Loppumatkan rullailin Norjan vuoristosiluetteja tuijotellen aivot autopilotilla alas päätepisteeseen, josta ystäväni tuli noukkimaan minut kotiin. Vankalla kasvaa esimerkiksi suosittua villiyrttiä väinönputkea, jonka juurakkoa on ilmeisesti joskus menneinä aikoina pureskeltu tupakan korvikkeena. Käsivarressa riittää kulkijoita kesäisin, joten totaalisen yksinäisiä hetkiä oli VÄSY M Y KS E STÄ huolimatta viimeisenäkin patikkapäivänä vielä hymyilytti. Juurakoiden pureskelun sijaan pidin Lossujärven tuvalla pikaisen pussilounastauon ennen vaellukseni viimeistä etappia, joka kulki kokonaisuudessaan Norjan puolella. Toki jos nilkka olisi nyrjähtänyt tai joku varuste hajonnut, olisi fiilis ollut varmasti täysin toinen. Jälkipuintia ja tunnelmointia kotisohvalta Olin ennen tätä reissuani ajatellut, että ensimmäinen yksinvaellukseni tulisi tapahtumaan hieman helpommassa kohteessa, jossa suojaa ja apua löytyisi lähempää ja vaelluksen keskeyttäminen yhdysreittien avulla olisi helpompaa. InReachilla lähetin tauoilla ja iltaisin kotiin väliaikatietoja vaellukseni etenemisestä, joten kotipuolessa oli jatkuva tieto sijainnistani ja voinnistani. Mukana kulkeva satelliittiviestin antoi kuitenkin sopivan määrän mielenrauhaa. Päätin kuitenkin kahlata kengittä suorempaa reittiä Didnujoen yli, koska väsyneet jäseneni eivät varsinaisesti riemastuneet ylimääräisen patikkakilometrin ajatuksesta. Norjan-puoleisen Loassuhytan jälkeen kapeahko polku alkaa pian laskeutua alas Didnujoen varteen. Sitkeä ajatusmalli yksin pärjäämättömyydestäni oli muovautunut uusiksi vaellukseni aikana.. Yleensä en tunturissa kaipaa oman seurueen lisäksi edes vilausta muista ihmisistä, mutta tällä kertaa muiden vaeltajien läsnäolo kaukaisuudessa etenevinä rinkkoina, kengänjälkinä mutaisilla poluilla ja telttoina tupien pihapiirissä toi turvan tuntua. Vihoviimeinen joenylitys hämmensi uupunutta mieltäni: useimpiin maastokarttoihin merkittyä polkua seuraamalla päätyy tekemään kilometrin pituisen kierron Gáhkkorjohkan ylityspaikalle. Toisaalta Käsivarren erämaa on nykyistä lähimaastoani ja rinkan ponnistin selkään kotiovella, joten ajoittain tuntuikin siltä, että olin vain tavanomaista pidemmällä päiväretkellä
× Jos jännitys tai pieni pelkokin hiipii mieleen, keskity tekemiseen: kävelemiseen, luonnon tarkkailuun, teltan pystyttämiseen, ruuanlaittoon ja vaelluspäiväkirjan kirjoittamiseen, niin mielen möröt yleensä kaikkoavat. Puuttuvalle patikkatoverille ei voinut päivitellä maisemien upeutta tai reissun haastavia hetkiä. Muista myös ilmoittaa paluusi maastosta. Satelliittiviestintälaitteella voi myös viestittää iltaisin kotiin vaelluksen etenemisestä. Viestitin vain pikaisesti läheisille kotiutuneeni maastosta, ja kerroin palaavani pidemmän retkikertomuksen kera suunnilleen vuorokauden kuluttua, kunhan aivosumuni ensin hälvenisi. Kolmen päivän aikana satunnaisten vastaantulijoiden tervehtiminen ja muutamat vaellusreitistä vaihdetut lauseet olivat ainoita sosiaalisia tilanteita. × Tee oma turvallisuussuunnitelma eri skenaarioiden ja varasuunnitelmien kera ja varaa mukaan riittävät ensiapuvarusteet. × Retkiruoka kannattaa olla painoltaan mahdollisimman kevyttä ja helposti valmistettavaa. Sitkeä ajatusmalli yksinpärjäämättömyydestäni oli muovautunut uusiksi vaellukseni aikana. Kotiin päästyäni annoin mieleni ja kroppani kolotuksille luvan vallata olotilani täysin. Näin saat ajantasaisimmat tiedot reitin ja palveluiden tilanteesta. T U N T U R I K I H U T pitivät seuraa patikallani. Vatsaa kouraisevan jännityksen sävyttämästä päätöksenteon hetkestä auton pelkääjänpaikalla neljä päivää sitten tuntui yhtäkkiä olevan ikuisuus. Olin selättänyt yhden isoimmista epävarmuuksistani – ja vieläpä nauttinut siitä! T E LTA N absidi antoi sadesuojaa kokkailuun. Välillä lipsautin havainnon tai pienen kivikkoturhautumisärripurrin ääneen, mutta kuulolla olivat lähinnä kirkuvat tunturikihut ja piekanat. 47 RETKI syyskuu 2025 YKSINVAELLUS lopulta vähän. × Juttele muille vaeltajille tuvilla ja tauoilla: vaihda tietoja jo kulkemastasi reitistä ja kysele edessä olevasta. Ja sitten annoin väsymyksen purkautua liikutuksen kyynelinä: tein sen, pystyin siihen! Vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään kuukausien yksinvaellus 800 kilometrin Kalottireitillä tai 1 300 kilometrin Vita Bandetilla, olin silti ylittänyt itseni ja kokenut jotain uutta ja avartavaa, sekä kutkutellut pieniä pelkotilojanikin. Esimerkiksi hintavat, mutta eurojensa arvoiset RealTurmatin retkiruuat ovat yksin vaeltaessa käteviä, koska ne ovat ravintosisällöltään riittäviä, mutta painavat vähän. Ne eivät myöskään vie rinkasta liikaa tilaa, ja niiden valmistamiseen riittää veden kiehauttaminen. Voit myös ladata ennen vaellusta puhelimeen äänikirjan tai podcasteja offlineen, jolloin niistä saa tarvittaessa täytettä yksinäisimmille hetkille. Myös tieto muiden vaeltajien kulkemisesta samalla reitillä auttaa henkisesti, vaikkei heitä näkisikään kuin iltaisin leiripaikalla. × Ota mukaan satelliittipuhelin, jolla voit tarvittaessa hälyttää apua. Ensikertalaisen vinkit vertaisille × Kerro reittisuunnitelmasi etukäteen jollekin läheiselle tai luontokeskuksen asiakaspalveluun. Samalla saa keitettyä kätevästi juomavettä juomapulloon eikä retkikattilaakaan tarvitse tiskata.
48 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ 48 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ T E KST I JA K U VAT Ilari Hauhia Avotunturiin pyörän selässä Viime vuosina Saariselällä ja Kiilopään tunturi alueella on panostettu erityisesti maastopyöräilyyn ja pyöräreittien kehittämiseen. Harvassa paikassa pääsee huiputtamaan avotuntureita pyöräillen, mutta Saariselällä se on mahdollista. Pyöräreitit yltävät Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle ja pyöräreitit mahdollistavat myös yön yli jatkuvat pyörävaellukset.
49 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ 49 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ SY YS K U U 2024 — U R H O K E K KO S E N K A N SA L L I S P U I STO SA A R I S E L Ä N alueen maastopyöräilyreitit kulkevat pääosin avotunturissa.
Kesäisin merkittyjä OFB-reittejä on noin 230 kilometrin verran ja talvisin reittiverkoston pituus on noin 50 kilometriä. Varsinaisten reittien lisäksi jokaisenoikeuksien nojalla maastopyöräilijät voivat nauttia lukuisista muistakin poluista Saariselän alueella.. Pian porokämpän jälkeen helppokulkuinen ja varsin tasainen reitti muuttuu selvästi haastavammaksi ja käy selväksi miksi reitin vaikeustasoksi on määritelty vaativa. Varsinaisten OFB-reittien lisäksi jokaisenoikeuksien nojalla maastopyöräilijät voivat nauttia lukuisista muistakin poluista Saariselän alueella. Niilanpään vanha porokämppä toimii nykyään päivätupana, jolla voi halutessaan pitää ensimmäisen evästauon. Irtonaisen maan ja kiviaineksen, sekä jaloissa polttavien maitohappojen vuoksi osa jyrkimmistä ylämäistä on helpompi taluttaa ylös. Suunnitelmamme oli polkea Rautulammelle, viettää yö kehutulla autiotuvalla ja polkea takaisin matkailuautollemme aikaisin aamulla ennen etätyöpäivän alkua. Vaikka olemme varsin kokeneita maastopyöräilijöitä, vaativat fyysiset ylämäet ja röykkiöiset alamäet veronsa. Niilanpään, Rautupään ja Raututunturin yli kulkeva reitti on paikoitellen hyvinkin jyrkkä sekä yläettä alamäkeen ja ajamiseen tuo lisähaastetta kivinen maasto. Lähdimme reitille kahden maastopyörän ja yhden samojedinkoiran voimin alkuillasta arki-iltana. Onneksi Pumba-samojedi antoi edes toiselle meistä pientä vetoapua, ainakin silloin, kun vetäminen sattui karvakuonoa huvittamaan. Esimerkiksi Tankavaaran päälle nousevat polut ovat hieno kokemus myös maastopyörän satulasta koettuina. Reitillä ei kuitenkaan ole mitään niin vaikeaa, etteikö aloittelevampikin maastopyöräkuski siitä selviäisi. Varsinkin sähköavusteisella maastotai läskipyörällä eteneminen voisi olla hyvinkin miellyttävää, kun vauhtia ylämäkiin ei tarvitse repiä pelkistä pakaralihaksista. Lähdimme polkemaan sinisillä reittimerkeillä opastettua Rautulammen reittiä suositellusti vastapäivään kohti ensimmäistä maamerkkiä, Niilanpään vanhaa poroerotuspaikkaa. 50 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ T untureiden huipulle ja arktiseen havumetsään sijoittuva OFB-pyöräily (Open Fell Biking) eli avotunturipyöräily onnistuu Saariselällä kesällä ja talvella. Reitti kulkee aluksi tasaista ja leveää sorauraa, joka antaa hieman valheellisen kuvan loppureitin helppoudesta. Reitin ohjepituus on kolmesta viiteen tuntia ja pituus noin 24 kilometriä. Rautulammen kierros Yksi parhaista Saariselän avotunturipyöräilyn helmistä on Kiilopäältä Urho Kekkosen kansallispuiston portilta alkava ja samaan paikkaan päättyvä Rautulammen rengasreitti. Jo nyt reitillä oli havaittavissa useissa paikoissa pyörien aiheuttamaa kulumaa, kun pyörät ovat repineet auki avotunturin herkkää maapohjaa. Erityisesti sähköavusteisilla pyörillä tulee kuitenkin ottaa huomioon luonnon kuluminen ja liikkua jo valmiilla urilla
Tuntureiden päällä kulkeva osuus on reitin haastavin, mutta kerrassaan upeat avotunturimaisemat palkitsevat. Reitin voi kyllä läpäistä millä tahansa maastopyörällä, mutta täysjousto tekee kivikkoisista laskuista miellyttävämpiä. Varsinkin saapumisiltana pihapiirissä oli ruuhkaa, sillä paikalle oli saapunut muiden vaeltajien ohessa retkikunnan verran yläkouluikäisiä vaeltajia osana koulun järjestämää M YÖ S K Y T K E T T Y N Ä olevat koirat ovat tervetulleita ruskaretkelle mukaan.. Kaikki mäet eivät kuitenkaan ole läheskään yhtä hyväkuntoisia. Ruuhkaa ruskan aikaan Suositut Rautulammen autioja varaustuvat keräävät paljon kävijöitä, joten ne ovat usein täynnä. Saavuimme yöpaikalle noin puolentoista tunnin polkemisen jälkeen. Syksyllä maisemaa koristavat vielä entisestään upeat ruskan sävyt, vaikka syksyllä 2024 ruska olikin tavallista vaisumpi. 51 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ Osaan mäistä on uusittu kaartelevia reittivaihtoehtoja, jotka tekevät nousuista helpompia ja tarjoavat alamäkeen upeaa flow-tyylistä laskettelua. Huipulta aukeaa samalla näkymä UKK:n korkeimmalle tunturille, Sokostille. Raututunturilta reitti laskee viimeisen kivisen ja jyrkän laskun Rautulammelle, jonka rannalla sijaitsevat modernit, vuonna 2021 valmistuneet Rautulammen autioja varaustuvat. Erityisesti Raututunturin päältä avautuu upea näkymä, jossa karua mutta kaunista tunturikivikkoa on nähtävissä silmänkantamattomiin
Lisäpiristystä koleaan syysaamuun saa käymällä aamu-uinnilla matalassa ja jo varsin kirpsakan koleassa vedessä. Paistoimme nuotiolettuja, ihailimme modernin tuvan arkkitehtuuria ja yöllistä taivasta ja ahtauduimme lopulta telttaan nukkumaan. Valinta tehdään Luulammen portilla, jossa helpompi oletusvaihtoehto kulkee portin lävitse. Kaunista puronvartta kulkeva tasaisempi polkuosuus tarjoaa piristävää vaihtelua tuntureiden päällä kulkeneelle osuudelle. Tupien pihapiirissä on tyylikkään päivätuvan lisäksi onneksi runsaasti tilaa myös teltoille, sekä useampia tulipaikkoja. Saariselkää voi hyvällä syyllä pitää jopa Lapin parhaana kohteena, jos tunturimaisemat ja arktiset havumetsät haluaa kokea satulassa istuen. Autiotuvan laveri oli odotetusti jo täynnä, joten kaivoimme suosiolla rinkasta esiin teltan ja makuupussit. 52 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ retkeilykurssia – muita pyöräilijöitä ei kuitenkaan näkynyt liikkeellä. Näin valitsimme vahingossa teknisemmän reittivaihtoehtoehdon ja pääsimme, tai jouduimme, vielä kerran nauttimaan tiukasta ylämäestä ja sitä seuranneesta alamäestä. Noin kuuden aikaan aamulla keräsimme hipihiljaa teltan kasaan ja jatkoimme matkaa takaisin kohti Kiilopäätä. Puronvarren osuus päättyy Rautuvanganojan ylitykseen. R AU T U L A M M E N moderni tupakokonaisuus yhdistää autiotuvan ja maksullisen varaustuvan. Pumba totesi aamuisen lenkin riittävän päivän rehkimiseksi ja käpertyi päiväunille. Rautulammelta reitti jatkuu kohti Luulammen päivätupaa kapeaa, mutta hyväkulkuista single track -polkua pitkin. Tarkalla ajamisella ja hyvällä tuurilla puoleen reiteen upottavan puron voi ylittää ajamalla, mutta vauhdin loppuessa kesken jalan joutuu upottamaan veteen. Meistä yksi läpäisi vesiesteen kuivin jaloin, toinen kahdella märällä jalalla ja kolmas neljällä märällä tassulla. Luulammelta voi ajaa takaisin tunturikeskukselle joko helpompaa sorareittiä tai haastavampaa Kiilopään huippua sivuavaa kivikkoisempaa reittivaihtoehtoa pitkin. Itse emme lukeneet karttaa tässä kohtaa kovin tarkasti, vaan jatkoimme portin ohitse. Molemmilta puolilta löytyvät makuupaikat kahdeksalle.. Paluumatka Rautulammelta takaisin pysäköintialueelle kesti noin puolitoista tuntia ja ehdimme vielä sopivasti keittää aamupuurot ennen etätyöpäivän aloittamista
Lisäksi reitillä kahlataan kahdesti leveän Tolosjoen ylitse, eikä Kulmakurun reittiä ole merkitty maastoon yhtä selvästi kuin muita reittivaihtoehtoja. Vellinsärpimän reitillä ei näy yhtä paljon avotunturimaastoa, mutta sitäkin enemmän arktista havupuumetsää. Nämä reitit on voi halutessaan yhdistää myös Vellinsärpimän reittiin ja helpot kierrokset voi ainakin osin polkea myös gravel-pyörällä. Saariselkää voi hyvällä syyllä pitää jopa Lapin parhaana kohteena, jos tunturimaisemat ja arktiset havumetsät haluaa kokea satulassa istuen. 53 RETKI syyskuu 2025 SAARISELKÄ Saariselällä riittää poljettavaa Hieman tasaisempaa ja helpompaa, mutta edelleen aktiiviharrastajallekin mielekästä maastopyöräreittiä etsivälle, voi suositella Saariselältä alkavaa Vellinsärpimän reittiä, jolla on mittaa reilut 30 kilometriä. Helppoja, uusillekin maastopyöräilijöille sopivia reittivaihtoehtoja, ovat esimerkiksi Kaunispään huipun reitti, Iisakkipään ohitse kulkeva Prospektorin kierros sekä Moitakurun kierros. Urho Kekkosen kansallispuisto Luttotupa Vellinsärpimä Moitakuru Rumakuru Rumakuru Rumakuru vanha Rumakuru gravel Kiilopää Luulampi Rautulampi Niilanpää Kultareitti Kaunispää Kaunispää OFP Kulmakuru Kulmakuru Iisakkipään panoraama Moitakuru Vellinsärpimä Rautulampi Sivakkaoja Saariselkä 2 km Inari Sodankylä. Myös Vellinsärpimän reitille osuu useita päiväja autiotupia, jotka mahdollistavat evästauot ja yöpymisen. Saariselkä on ainutlaatuinen maastopyöräilykohde, jossa yhdistyvät avotuntureiden huikeat maisemat, monipuoliset reitit ja korkealaatuiset palvelut. Alueella riittää poljettavaa niin aloitteleville kuin kokeneillekin pyöräilijöille, ja maastopyöräilyn voi helposti yhdistää retkeilyyn, yöpymiseen tuvilla tai telttailuun. SA A R I S E L Ä L L Ä pyöräiltäessä kannattaa varautua myös pieniin vesistönylityksiin. Saariselän OFB-reiteistä eniten haastetta tarjoaa Saariselän länsipuolella kiertävä Kulmakurun reitti. Kiilopäältä lähtevät niin ikään helppokulkuiset Sivakkaojan reitti ja Kultareitti. Reitti on fyysisesti ja teknisesti vaativa, se on suurelta osin mobiiliverkon kuulumattomissa eikä suoraan reitille osu virallisista levähdyspaikoista kuin Pikku-Harrinojan kota
54 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO 54 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Kolme päivää Pyhällä Luoston ja Pyhätunturin välinen kolmen peninkulman vaellusreitti tutustuttaa suojeltuun tunturijonoon, mutta muutamalla päiväretkellä saa noukittua parhaat palat puistosta – ja sen ulkopuolelta.
Sade kastelee vaatteet päältä ja hiki alta, mutta vastaantulijat ovat sateella harvassa.. 55 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO 55 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO H E I N Ä K U U 2024 — P Y H Ä-LU O STO N K A N SA L L I S P U I STO P I T K ÄT rappuset kiemurtelevat UkkoLuoston laelle
Juuri siksi saamelaiset palvoivat siinä asuvaa henkeä. Samassa alkaa luonnon oma jumalainen näytelmä, kun tummaan synkkyyteen vetäytynyt taivas ryöpsäyttää ensimmäiset sadepisarat. Yli 200 metriä syvä Isokuru halkoo Pyhätunturin Ykköstä ja Kakkosta eli Kultakeroa ja Ukonhattua. P Y H ÄT U N T U R I N korkein huippu, Noitatunturi, kohoaa 540 metrin korkeuteen Karhukurun takana.. Isokuru kuuluu nykyisin Pyhä-Luoston kansallispuistona suojeltuun kokonaisuuteen, mutta alkujaan pelkkä Pyhätunturin alue oli yksi maamme neljästä ensimmäisestä kansallispuistosta, jotka perustettiin vuonna 1938. Pyhätunturin lisäksi jäljellä on enää Pallas-Ounastunturin alue, joka on kasvanut myöhemmin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. 56 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO Rakkarotko Isokurun pohjalle rakennettu lankkupolku vie retkeilijät turvallisesti läpi upean kivikon. Maisema on vanhinta kansallispuistona suojeltua kotimaista luontoa. L E V E Ä lankkupolku jouduttaa askelia Isokurun pohjalla. Niistä Petsamon Heinäsaaret menetettiin sodassa ja Träskön luontoarvot katosivat Porkkalan miehityksen aikana. Geologian vuoksi tänne retkeilijät suuntaavat, vaikka maisemia ovat tulossa katsomaan. Retkellä ihminen pääsee oleellisten perusasioiden äärelle ja huomaa kuinka pienistä asioista onni koostuu: tärkeät ihmiset ympärillä, lämmintä ja kuivaa yllä, ruokaa ja juomaa. Vauhti kiihtyy meilläkin, sillä Karhunjuomalammen päivätuvalle on vielä yli kilometrin taival. Paikka oli ja on saamelaisille pyhä, mutta nimensä Pyhänkasteenputous on saanut vasta kristinuskon myötä. Jylhä kivikko on minulle tuttu usealta retkeltä ja vaellukselta, sillä Luoston ja Pyhätunturin väliseltä reitiltä ei tarvita kummoista pistoa luonnonihmettä katsomaan. Kosteus nousee myös päällä kuivuvista vaatteista muutaman vaeltajan lämmittämän tuvan kuumuudessa. Saamme lapsille kuivaa ylle, meillä on lämmin sekä sateeton taukopaikka ja illalliseksi valmistuu pari kattilallista muusia ja lihapullia. Kohta välähtelee ja jyrisee – ukkonen! Vastaantulijat juoksevat kohti kylää. Nyt tupa tarjoaa vielä parastaan. Isokuru levittäytyy seurueemme ympärillä kuin valtava luonnon amfiteatteri. Nyt haluan näyttää tämän mahtavuuden omalle perheelle – ja nähdä sen itse jälleen kerran. 17 metriä korkea putous on luonnonnähtävyytenä todella kaunis. Luontopolun taulut kertovat seudun geologiasta: Lapin kullan etsinnästä, kivistä muodostuneesta kalliosta eli konglomeraatista ja hiekkasärkkien pintakuviot säilyttäneestä kvartsiitista, jonka pinnalla näkyvät yhä aallonmerkit. Paluumatkalla enää ripottelee, joten nyt on aikaa pysähtyä toviksi nähtävyyksiä ihastelemaan ja yksityiskohtia tutkimaan. Rankkasade rummuttaa yhä tuvan kattoa, jonka on määrä nousta sijoiltaan parin kuukauden päästä epäonnisen retkikeitinräjähdyksen seurauksena. Pyhänkasteenputous kiehtoo itseäni erityisesti. R itilärappuset laskeutuvat Isokurun kodalta notkelman pohjalle. Uhriharjun seidalle tuotiin peuransarvia paremman pyyntionnen varmistamiseksi. Ennen taukopaikkaa on sokkeloiset, siksakia kulkevat rappuset, jotka nousevat Pyhänkasteenlammelta ylös Uhriharjulle. Vesi tuntui löytävän reitin kauluksista ja hihoista joka paikkaan parinkymmenen minuutin kaatosateen aikana. Perimätiedon mukaan pappi Fellman suoritti saamelaisille joukkokasteen putouksella kesällä 1648. Me kiristämme huppua ja trimmaamme reppujen sadesuojat. Reitiltä ei voi eksyä. Lankkupolkua takaisin Höyry nousee tuvan kaasuliedellä muhivasta illallisesta
Suojaa saa luotua tuulta, sadetta ja hyttysiä vastaan. I S O K U R U N alue on rajoitusosaa, jossa saa liikkua vain kurunpohjaa seuraavalla merkityllä reitillä.. 57 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO K A N TO R I N K K A tarjoaa lapselle turvallisen sopen. P Y H Ä N K AST E E N P U TO U KS E N ja Karhunjuomalammen välisellä osuudella on runsaasti jyrkkiä rappusia, jotka eivät sovellu korkeanpaikan kammosta kärsiville
N I VAT U N T U R I L L A on vanhan palovartiomajan lisäksi vuonna 2022 rakennettu päivätupa. Viimeiset sadat metrit huipulle ovat vaikeakulkuiset. N I VAT U N T U R I N rakkakivikko haastaa sekä ylös että alas kulkiessa. VA N H A palovartiomaja ei sovellu enää yöpymiseen, mutta nähtävyyden ovi on yhä avoinna. 58 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO N I VAT U N T U R I L L E kannattaa suunnata kauniilla säällä, sillä laelta ja rinteiltä avautuvat erämaiset maisemat kymmenien kilometrien päähän. Sen huollosta vastaa Savukosken kunta.
Harmaa mökki on enää nähtävyys, joka on somasti kallistunut. Harva tänne osaa suunnistaa, sillä kunnan huoltama kohde puuttuu Metsähallituksen palveluista. Viimeisen jyrkän osuuden kapuamisessa tarvitaan nelivetoa: käsillä tukien nousemme lohkareiden lomasta huipulle. En uskaltanut ajaa niistä suoraan läpi, vaan jouduin kahlaamaan muutamaan otteeseen altaat ja tutkimaan mistä kohtaa renkaat pitää ohjata. 59 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO Huippukokemus Nivatunturi häviää hieman korkeudessa Luostolle ja Pyhätunturin lakikolmikolle, mutta tuntematon tunturi säväyttää erämaisuudellaan – ei ole laskettelurinnettä kyljessä. Juuri loppui Tuiki, tuiki tähtönen ja heti perään alkaa kahden kappaleen soittolistan toinen vaihtoehto: ”Suomalainen metsä eläinten on, koti kullan kallis, korvaamaton.” Edellä kulkeva seurue eli vaimo ja kolme tytärtä ovat ryhtyneet lakkoon. Evästä, juomaa ja hyttysiltä vapaata aikaa. Poika on kuin painava matkaradio. Ylöspäin mentäessä olo helpottuu nopeammin, sillä ennen huippua puusto loppuu ja vaihtuu paahteiseksi ja ehkä aavistuksen tuuliseksi lakikivikoksi – hyttysvapaaksi alueeksi. Retkikartalta sitä on turha etsiä, sillä uuden retkeilyreitin linjausta tai autiotupaa ei löydä edes Maanmittauslaitoksen maastokartoilta. Vajaa kaksivuotias ei vielä puhu kuin muutamia sanoja, mutta lauluista tunnistaa kohdat helposti. Vanha palovartiomaja on rakennettu 1950-luvulla. Huippujuttu!. Siinä ne ovat – kaksi tupaa. Muista retkeilijöistä ei ole tietoakaan. Sen naapuriin nousi Savukosken kunnan johtamana mutta pääosin talkootyönä uusi päivätupa kesällä 2022. Perheen lomailevat teinit heräävät juuri ennen puolta päivää eli hetkeä ennen kuin nuorin on laitettava päiväunille. Markkinoinnista ei voi syyttää muuta kuin kuntaa, sillä lisäämällä Nivatunturin polut ja rakenteet Jyväskylän yliopiston hallinnoimaan liikuntapaikkojen Lipas-palveluun ne siirtyisivät myös Retkikartalle. Nivatunturi kohoaa 463 metrin korkeuteen. Lähtö Savukosken puolelta olisi ollut parempi vaihtoehto, sillä lähestyminen lähtöpaikkaamme oli tolkuttoman hidas. Näin pääsimme päiväretkelle vasta myöhään iltapäivällä. Nyt olisi jo päivällisaika. Syy eripuraan ei löydy pelkästä valtavasta hyttystarjonnasta, vaan taustalla on väsymystä, nälkää ja aikataulujen venymistä. Tuntematon taival Männikkö harvenee vaihtuen rakkakivikkoon ja samalla hyttyset kaikkoavat liki tyystin. Edellispäivän rankkasateiden jälkeen huonokuntoisella metsätiellä oli valtavia vesilätäköitä. Uuden tuvan sisällä on ihanan viileää. P olku erottuu vaivoin marjamättäiden välistä, mutta merkinnät kertovat seurueemme pysyneen reitillä. Sen laelta avautuvat näkymät jokaiseen ilmansuuntaan kymmenien kilometrien päähän. Ajoimme eteläpuolisen polun alkuun, josta on parin kilometrin ja 250 nousumetrin kapuaminen Pelkosenniemen ja Savukosken rajalla kohoavalle Nivatunturille. Nousu nostaa hien pintaan, mutta osa tukaluuteen löytyy kantorinkassa hyräilevän pojan tuomasta lisäpainosta. Hyttysiä on kuulemma aivan liikaa ja autolle pitäisi päästä takaisin. Kuljen perheen viimeisenä paita hiestä märkänä. Toinen reitti huipulle nousee pohjoispuolelta. Maastokartalle reitit saisi vinkkaamalla uusista rakenteista Maanmittauslaitosta. Lopulta saan houkuteltua seurueen jatkamaan matkaa, sillä olemme jo Nivatunturille nousevan polun puolivälissä
O lemme käyneet jo lähes jokaisessa Luoston matkamuistomyymälässä. Nautimme liekkien lämmöstä ja grillaamme evästä. Suuntaamme askeleet kohti Luoston korkeinta huippua, Ukko-Luostoa, jonne kertyy yli 250 nousumetriä. Olihan sitä energiaa vielä jäljellä. Valkoinen usva peittää osin maiseman, kun pilvet hipovat maata. Valitsimme kulkusuunnan myötäpäivään, jotta myötäleestä tulisi mahdollisimman pitkä. Nyt maisema rajoittuu lähimpiin koivuihin, joiden takaa levittäytyy yhtenäinen harmaus. Kohta männikkö jää taakse ja edessä kohoavat jyrkkään rinteeseen kyhätyt portaat. Nyt saamme nauttia retkeilystä oman seurueen kesken, kun useimmat ulkoilijat viihtyvät sisätiloissa. Nyt laskettelurinteiden rakenteet ja tunturin juurella kohoavat majoitusliikkeet katoavat näkyvistä tarjoten uudenlaisen luontoelämyksen. Sama keskustelu on käyty menneinä vuosina jokaisen tyttären kanssa. Pilvi on kuin kostea ja viileä henkäys, joka vie uuteen mystiseen todellisuuteen. Lepyttelyksi isä on välillä kantanut nuorinta selässä ja seuraavaa sylissä. Kun seuraavalla tasanteella luvataan keksi, matelu vaihtuu juoksuksi. Viritämme tulet kamiinaan. 60 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO Luoston lumo Luoston korkein laki ja moderni maisematupa osuvat viisikilometrisen polkusilmukan varrelle. Se taittuu talvella turvallisesti lumikengin. Meillä sokerista on tehty vain vaahtokarkit. Revontulet leiskuvat pohjoisessa ja niitä odotellessa voi yrittää tunnistaa tuikkivia tähtikuvioita tummalta taivaalta. Rappuset on helpompi kavuta ylämäkeen ja nyt Ukko-Luoston maisematupa jää taukopaikaksi paluumatkalle. Nostaessamme reppuja selkään tihkusade ja alhaalla matavat pilvet ovat yhä seuranamme. Sen peilaamia saderintamia olemme seuranneet sadeviikon aikana tiiviisti verkon sääpalveluista. Huippuselänteellä käy kolea viima, mutta nyt ympyräreittimme kääntyy alamäeksi. Kaukomaisemia ei tänään pääse ihailemaan, mutta sumuinen maisema osaa kätkeä maisemasta myös häiritsevät elementit. Otetaan kuntoilun kannalta. Lisää tietoa: × Pyhä-Luoston kansallispuisto: luontoon.fi/pyha-luosto × Nivatunturi: korvatunturi.fi/naejakoe-artikkeli/ nivatunturi Pelkosenniemi Pyhätunturi Luosto Nivatunturi Isokuru Luosto Pyhä-Luosto Pelkosenniemi Pelkosenniemi Sodankylä Kemijärvi Savukoski Karhunjuomalampi Ukko-Luosto 5 km. Ukko-Luoston maisematupa on moderni kokonaisuus, jonka seinätaulut ja ikkunoiden suunta viittaavat yötaivaan tuijottamiseen. Nuorin tyttäristä kapinoi ja osoittaa mieltään, ei muka jaksa. Häntäkin pitäisi yhä kantaa. Lapsista on huikeaa kulkea pilvien sisällä – aika erilaista se on todellisuudessa kuin Muumeissa pilvillä ratsastavat hahmot antavat ymmärtää. Päiväretken lähtöä on viivytetty tarkoituksella, jotta sateet ehtisivät alta pois. Kun kantorinkan paikka on luovutettu sen hetkiselle nuorimmalle lapselle, paikan menettänyt osoittaa kovasti mieltään. Maisematupa vailla maisemaa Korkeat lasiseinät reunustavat tuvan pohjoisseinää. Tänne on reilun puolentoista kilometrin taival pysäköintipaikalta. Kehnoista keleistä on myös hyötyä. Käymme katsomassa valkoisen tolpan päälle kohotettua jättimäistä golfpalloa eli säätutkaa
Sieltä on helppo huutaa isän korvaan ohjeita: ”Mennään!” U K KO-LU O STO N maisematupa on maamme moderneimpia autiotupia. Tällä kertaa maisemat peittyivät pilviin, mutta siitä saa syyn poiketa kylässä uudelleen. T E R H I A H O L A. Jyrkimpiin kohtiin on rakennettu rappuset. L AS K E T T E LU R I N T E I D E N juurelta alkanut polku kapuaa yli 250 metriä Ukko-Luoston huipulle. U K KO-LU O STO N maisematuvalla riittää lapsille puuhaa, vaikka matalalla roikkuvat pilvet peittäisivät kaukomaisemat. 61 RETKI syyskuu 2025 PYHÄ-LUOSTON KANSALLISPUISTO K A N TO R E P U S SA poika on suojassa sateelta ja tuulelta
62 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO Kadotettu kansallispuisto 62 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO 62 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO
Porkkalan entinen kansallispuisto on erikoinen yhdistelmä sotahistoriaa ja Suomenlahden villiä saaristoluontoa. Kadotettu kansallispuisto 63 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO 63 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO P O R K K A L A N entinen kansallispuisto on täynnä jälkiä toisesta maailmansodasta ja sitä seuranneesta Neuvostoliiton vuokra-ajasta. 63 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO E LO K U U 2025 — T R ÄS KÖ N, K I R K KO N U M M I T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Suomen neljästä ensimmäisestä kansallispuistosta vain kaksi on enää olemassa. Kansallispuisto ei ollut niiden jälkeen entisensä, mutta on saanut olla siitä asti varsin rauhassa.
Yli vuosisadan ajan seisseeseen majakkaan ei saa enää kiivetä, joskin T U H OT U N tulenjohtoaseman raunioilla. Nykyisistä kansallispuistoista pienin, vuonna 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto, on kooltaan seitsemän neliökilometriä. A M I R A A L I P E R H O S E T paistattelevat päivää Träskön rantalepissä. Ruostunut torni ei enää näkyisi merelle vaikka valo palaisikin. Pinta-alaa kansallispuistolla oli vain reilut puolitoista neliökilometriä ja se käsitti vain Träskön ympäristöineen. LO I STO on aikoinaan ohjannut merenkulkijoita valollaan. Teräväreunaiset kivet montun pohjalla ovat jo osin jäkälän peitossa. Träskön saarelle pääsee vain omalla veneellä tai vaikkapa kajakilla meloen. Nyt ruosteinen majakka seisoo metsän keskellä. Loisto-mallinen majakkatorni löytyykin suhteellisen nopeasti. 64 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO L ukuisat kerrat olen saaren suuntaan mantereelta katsellut. Seuraavaksi suuntaamme syvemmälle saareen. Matka menneisyyteen Aallot heiluttavat pientä venettämme rannassa. Lähdemme kävelemään etelään päin rantaa pitkin kulkevaa punaisella merkittyä reittiä. Vuonna 1938 perustettu kansallispuisto perustettiin Porkkalan nuorisoseuran aloitteesta suojelemaan eteläisen Suomen saaristoluontoa. Pääsy torniin on kielletty ja estetty turvallisuussyistä.. Reilun sadan metrin päässä rannasta metsän keskellä pitäisi olla jonkinlainen vanha majakkarakennelma, joka on ohjannut merellä liikkujia vuosikymmeniä ennen kansallispuiston perustamista. Pitkään en edes ymmärtänyt mitä tarkalleen ottaen Porkkalanniemen kärjestä katselin. Nopeasti vastaan tulee selvästi räjäyttämällä tehty kuoppa. On sinällään huvittavaa, että kyseessä on juuri amiraaliperhonen; tällä kaunisluontoisella saarella on pitkä merenkulun historia. Maallikon on vaikea ajoittaa tämän montun ikää, mutta täältä on selvästi valvottu Träskön saaren itäpuolelta kulkevaa meriliikennettä. Träskön saaressa sijaitsi yksi Suomen neljästä ensimmäisestä kansallispuistosta: Porkkalan kansallispuisto. Kivikkoista rantaa reunustavissa tervalepän varsissa näen erikoisen näyn: seitsemän amiraaliperhosta pyörii samassa rungossa
Jatkosodan päätyttyä Träskössä kuhisi. Heikko kulku-ura majakalta kohti seuraavaa kohdettamme johdattelee meitä eteenpäin. Luonto on ottanut omansa takaisin ja kasvillisuus on nielaisemassa niitä hitaasti kuin kuristajakäärme valtavaa saalistaan. Maasto on pääosin kuivaa mäntykangasta, jota pitkin on helppo liikkua. Sortuneet betonin palat ja kelomännyn oksia muistuttavat käpristyneet harjateräkset muodostovat melkoisen kokonaisuuden. LU O N TO nielee hitaasti sen mitä ihmisen toiminnasta on jäljellä.. Lampi oli merkittävä makean veden lähde Suomenlahtea pitkin purjehtineille aluksille vuosisatojen ajan. Ensimmäisenä huomaamme maasta törröttävän ruosteisen putkenpään. Sen rannoilla löytyy neuvostoliittolaisten rakennusten kivijalkoja. Suomi oli menettänyt neljästä ensimmäisestä kansallispuistostaan kaksi. Porkkala oli tuhottu ja menetetyssä Petsamossa sijainneet Heinäsaaret olivat jääneet uuden rajan taakse. Kansallinen turvallisuus painoi kansallispuistostatusta enemmän, kun saarta alettiin linnoittamaan ennen talvisotaa. Kun alue palautui Suomelle etuajassa vuonna 1956, Träskö oli siinä määrin myllerretty, että kansallispuisto lakkautettiin. Seuraavaksi sammaleen kätkemä pinnanmuoto paljastuu räjäytetyksi betoniksi. 65 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO ruosteinen ja paikoin huteran näköinen rakenne ei kutsukaan kapuamaan ylös. Nuo askelmat ovat selvästi ihmisen tekemät... Tulenjohtoasema on yksi niistä rakennelmista, jotka Suomen armeija saarelle teki maailmansodan aikana. Sota tuhoaa kansallispuiston Saaren keskiosissa kasvaa komeita jäkälämattoja. Saarelta purettiin kaikki irti lähtevä mahdollisimman nopeasti, sillä alue oli jäämässä rauhanehdoissa Neuvostoliitolle vuokrattavalle alueelle. Pitkällä merellä oleva saari, josta sai täydennystä merimiesten vesi, oli niin tärkeä, että se mainittiin nimeltä usein jo varhaisimmissa Suomenlahden kartoissa, toisin kuin suurin osa muista saarista. Majakka täällä oli jo ennen kansallispuistostatusta, mutta seuraavaksi etsimme jotain, mikä muutti paikan tulevaisuutta vuoden 1938 suunnitelmista. Matkan varrella vastaan tulee vielä muun muassa kallioon louhitun bunkkerin aidattu oviT R ÄS K E T on saaressa sijaitseva pieni lampi, jolla on ollut suuri merkitys Suomenlahtea seillanneiden laivojen makean veden lähteenä. Kolmen nuolihaukan ki ki ki -huudot saavat nostamaan katseen taivaalle. Niiden on täytynyt kannatella jonkinlaista varastoa tai muuta vastaavaa. Täällä ne saavat pesiä rauhassa, sillä saarella ei kovin suurta liikennettä ole. Täällä saa olla jäykkäkouristusrokote kunnossa! Kurkistus sulkemattomaan tulenjohtoaseman raunioon on silti melkeinpä pakko tehdä. Rakennusten kivijaloista on vaikea päätellä, mihin niitä on aikanaan käytetty. Historiallinen luontokokemus Träskön saari saa nimensä saarella olevasta lammesta, joka on nimetty ihan vain Träsketiksi – eli lammeksi. Kierrämme takaisin veneellemme saarta kiertävää luontopolkua pitkin. Erityisen mielenkiintoiselta tuntuvat miehenkorkuiset metsän keskellä seisovat tolpat. Silloin Träsköhön rakennettiin tulenjohtoaseman lisäksi kallioluola ja kolmas tykkiasema. Ja siellä se on, kukkulan päällä: Träskön tulenjohtotornin rauniot! Lapsenomainen mielenkiinto ottaa vallan ja raunioita on pakko päästä tutkimaan lähempää. Suurimmat rakennustyöt saarella tehtiin välirauhan aikaan. Jatkamme matkaamme metsän läpi kohti järvellä sijaitsevaa pientä lampea
Kansallispuistoksi Träskötä ja Porkkalan aluetta laajemminkin on ehdotettu 1976 ja 2017. Se on merkitty maastoon hyvin, mutta retkeilyrakenteita saarella ei käytännössä ole. Jutussa on käytetty lähteinä Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisua Porkkalan kansallispuistosta vuodelta 1939, Rannikkotykistömuseon nettisivujen materiaalia Stora Träskön linnakkeesta ja Metsähallituksen selvitystä Porkkalanniemen alueesta vuodelta 2018. S U O M A L A I ST E N välirauhan aikana rakentaman kallioluolan oviaukko on edelleen näkyvillä. Vaikka se ei enää kansallispuistostatuksen alla olekaan, on saaren luonto suojeltu. Siellä tavataan useita uhanalaisia lajeja. T R ÄS KÖ N kierros on saaren ympäri kulkeva noin kolmen kilometrin rengasreitti. Viimeisimmällä kerralla Porkkala hävisi hyvin niukasti Hossalle. Lukuisista revityistä vesilintujen raadoista päätellen petolintukanta voi hyvin. Porkkalanselkä Suomenlahti Porkkalan saariston luonnonsuojelualue Träskön Porkkalanniemi Pampskatan 500 m Träskön kierros Träsket. Reitin kaakkoiskulmassa on infotaulu, jossa ei kuitenkaan ole mitään tietoa, vain suojelualueilta tuttu Pidä Musti kii -käsky. Träskön kierrokselle ohjaava kylttikin on kumossa toisen tukipuun kaaduttua. Luolan sisätilat jäävät mielikuvituksen varaan. Vaikea saavutettavuus on pitänyt Porkkalan entisen kansallispuiston melkoisessa Ruususen unessa. Träskössä ei saa leiriytyä ja retkeilyrakenteita on vain puuhun naulattujen reittimerkkien muodossa. Nykyisellään saari saakin olla melko rauhassa. 66 RETKI syyskuu 2025 PORKKALAN KANSALLISPUISTO aukko. Nousemme veneeseen ja jätämme Träskön jatkamaan hiljaiseloaan. Träskön saari on mielenkiintoinen pala Suomen kansallispuistojen historiaa
Vettä vistämättä s. 70 NRO ” 67 RETKI syysäkuu 2025 TAAPER O RINKKA AN & POLULL E Porkkalanselkä Suomenlahti Porkkalan saariston luonnonsuojelualue Träskön Porkkalanniemi Pampskatan 500 m Träskön kierros Träsket. varusteet 68 8 2025 SAAPASKELIT OVAT JUURI ALKAMASSA – ULOS SIITÄ!
H eppa kyytiin!” julistaa taaperomme ja osoittaa kantorinkkaa. Silloin istuimen alle jäävää taskua on helppo kaivaa: eväitä, vesipullo, vaihtovaatetta, pallo, pikkuautoja... Keppejä ja kiviä kun voisi keräillä loputtomiin! Kantorinkka seisoo pystyssä aukitaittuvan alumiinisen jalan varassa. Tämä helVARUSTEET K A N TO R I N K A L L A pääsee myös ei-niinesteettömille poluille. Kid Comfort Activessa säädettävissä ovat lapsen istumakorkeus, jalustimet, selkänojan kireys tai kulma ja viisipistevaljaat, joissa lapsi pysyy varmasti. Alumiinijalka pitää rinkan myös pystyssä taukojen aikana. Istuimen selkäpuolelta Kid Comfort Activesta löytyy samanlainen verkkotasku kuin monen rinkan pinnasta. Kantorinkassa saa kantaa enimmillään 18 kiloista lasta. Jalustimien lisäksi kantorinkasta löytyy runsaasti muita säätöjä. Normaalien lantiovyön ja olkaviilekkeiden säätöjen lisäksi kantorinkassa säädetään myös lapsen istuinta. Tämän lisäksi kyytiin saa ottaa vielä nelisen kiloa muuta tilpehööriä, kuten eväitä tai lisää vaatetta. Jämäkistä olkaviilekkeistä rinkassa matkustava onkin suhteellisen helppo vivuta harteille, eikä operaatioon tarvita fakiiritemppuja. Isosti aukeavasta laidasta on helpotusta myös niihin hetkiin, kun lapsi ei niin innokkaasti ole kiipeämässä kyytiin. Kaiken ”. Lapsi voi halutessaan, tai osatessaan, siis avustaa kyytiin nousemisessa. 68 RETKI syyskuu 2025 VARUSTEET T E KST I JA K U VAT Benjamin Hokkanen Rattaiden ulottumattomissa Lastenkantorinkka avartaa retkeilymahdollisuuksia perheen pienimpien kanssa. Sinne saa tässäkin kantolaitteessa vaikka sadetakin tai ne päällivaatteet, jotka on jossain vaiheessa heitettävä pois, kun matkanteko alkaa käydä hikiseksi. Kyytiin ja menoksi! Kantorinkan istuinosioon pääsee helposti kyytiin, sillä sen saa toisesta laidasta kokonaan auki. Deuter Kid Comfort Active -kantorinkka on oiva apuväline perheretkeilyyn. Tämä brändäys on isän tekosia, mutta Deuterin Kid Comfort Active -kantorinkan jalustimet muistuttavat kyllä erehdyttäväsi hevosen satulan vastaavia. pottaa rinkan pukemista, kun lapsi on saatu kyytiin
Laatutuote kestää kyllä useamman käyttäjän retket. Tykätään tai ei tykätä Ihanteellisessa tilanteessa retkellä lapsi on hyvällä mielellä, kaikki sujuu ja aurinkokin paistaa. VARUSTEET K A N TO R I N K K A ei ole koskaan ultrakevyt, sillä kyytiläinen tuo hyvän kuorman jo itsessään. 69 RETKI syyskuu 2025 VARUSTEET kaikkiaan Deuterin Kid Comfort Activesta löytyy 12 litraa puhdasta säilytystilaa. Tästä syystä kantorinkkaa kannattaa käydä sovittelemassa yhdessä myymälässä. Lopputuloksena olivat lastaan rauhoittelevat vanhemmat ja kauppaan jäänyt kantorinkka. Kyydissä lapsen jalat on asetettava jalustimiin, jotta lapsen tasapaino säilyy ja lapsi voi säätää asentoaan. Kantorinkkoja saa myös melko hyvin käytettynä, sillä istuma-asentoon kykenevä lapsi kasvaa 18 kiloiseksi suhteellisen nopeasti. K A N TO R I N K KOJ E N kyydissä saa säilytystilan avulla usein kulkemaan muutakin kuin pelkän lapsen.. En voi taaskaan puhua kuin omasta puolestani, mutta oman taaperon kohdalla "heppakyydiksi" brändäys tuotti toivotun tuloksen ja nyt pikkupoika istuu kyydissä ihan mielellään. Deuter Kid Comfort Activen hinta on 359 euroa. Aikanaan varustemyyjänä työskennellessäni muistan useamman kerran, kun lapsi ei suostunut millään maanittelulla olemaan kantorinkan kyydissä. Kantorinkkojen suurin muuttuja on kuitenkin kyydissä olevan kaverin mieltymykset. On myös hyvä muistaa ennen tiheintä pusikkoa, että lapsen pää on omaasi korkeammalla. Hyvät ja tukevat olkaviilekkeet ja lantiovyö ovat ehdottomia tässä touhusssa. L A P S E N jaloille tarkoitetut jalustimet auttavat kannettavaa pitämään hyvän asennon ja tasapainon. Kun jalat ovat tukevasti paikoillaan, on lapsen kantaminen myös huomattavasti vakaampaa ja näin ollen helpompaa
Silti jokainen tarvitsee jossain vaiheessa saappaita. Hyvä jalkine se on edelleen, mutta poluilla pysyvä harvoin tarvitsee kymmenien senttien vedenpitävää vartta. Julkaisemme niiden vertailun Riista-lehden numerossa 8/2025. Maahantuojat ja valmistajat vastasivat kiitettävästi testikutsuumme ja saimme koeteltavaksi peräti 16 saapasparia. Parhaimmillaan kengän pohja on muodostettu useasta erilaisesta kumista ja mukana on sekä suuria savessa pitoa antavia nystyröitä että pieniä kitkapintoja. Osa saapasvalmistajista ilmoittaa materiaalikseen vain kumin. Gateway1-saappaissa on luonnonkumia 70 prosenttia. V aelluskengät yleistyivät vasta yhdeksänkymmentäluvulla. Molempiin Nokian Jalkineiden saapasmalleihin on porattu pohjanystyröihin reiät nastojen kiinnittämistä Saapas puolustaa vahvasti paikkaansa polkujen ulkopuolella.. Testasimme niitä kaikkia, mutta valitsimme tähän vertailuun kymmenen saapasta kahdeksalta eri brändiltä. Käyttäjiä ja tapoja on yhtä monta. Korkea varsi suojaa vaivaiskoivuilta, pajuilta, kanervikolta ja suopursuilta. Pitoa ja vartta Jokaisessa saappaassa on verraten järeä pohjakuviointi. Halusimme selvittää millaisia saapasvaihtoehtoja retkeilijälle, vaeltajalle, marjastajalle ja satunnaiselle ulkoilijalle on tarjolla. 70 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT T E KST I JA K U VAT Joel Ahola Vettä väistämättä Täydellinen vedenpitävyys tuo vapautta, joten saappailla kulku käy poluilta soille, korpeen ja puroja kahlaamaan. Ei ole oikeaa ja väärää. Hyvillä vaellussaappailla jaksaa taivaltaa koko päivän. Sievin saappaan pohjassa on nau laan astumissuojaus. Hillamättäillä, mustikkamailla ja karpalosoilla samoaa mielellään kumikengin, vaikka muuten vannoisi polkujuoksutossun tai vaelluskengän nimeen. Saapas puolustaa vahvasti paikkaansa polkujen ulkopuolella. Vertailun ulkopuolelle jääneet kengät olivat järeämpiä, enemmän eränkävijöille suunniteltuja vaihtoehtoja. Lapin erämaa-alueilla useimmista kahlaamoista pääsee yli saappaat jalassa. Soita, lätäköitä, rantaluhtia ja purojen ylityksiä ei tarvitse enää vältellä. Sitä ennen retkeiltiin saappailla. Suuri osa testikengistä on valmistettu täysin luonnonkumista. Saapas tuo vapautta – enää ei olla kestävöitetyn ja kuluneen uran vankina. Yksinkertaisimmissa malleissa pohjan koko kuvio on samaa materiaalia ja kohokkeet keskenään samanlaisia. Poikkeuksen kattaukseen tekee Sievi, jonka saappaat ovat kumin sijaan polyuretaania eli muovia. Näin saapas saadaan pitämään mahdollisimman monipuolisilla alustoilla ja erilaisissa keleissä
71 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Testissä mukana Arxus Primo Nord LW Gateway1 Moor Country 18" Gateway1 Woodstalker 18" MacKenzie Marshland Nokian Jalkineet Finntrim Nokian Jalkineet Kevo Outlast High Sievi Light Boot Camo Treksta Svalbard 18" Neo Tretorn Tornevik Viking Villrein Pro High K U M I K E N G ÄT jalassa reitinvalintojen vaihtoehdot monipuolistuvat, kun vetisiä paikkoja ei tarvitse kiertää.
72 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT varten. Jalkine olisi paljon käytännöllisempi, jos sen varsi tukisi hyvin sivusuunnassa, mutta sallisi samalla jalkaterän liikkumisen ylös ja alas askelluksen tahtiin. Karkeasti puolet saappaista on pohjaltaan joustavia ja toinen puolikas jäykkiä. Joka tapauksessa taipuva pohja rasittaa taitoksellaan saappaan reunoja päkiän sivulta lisäten riskiä kumipinnan rikkoutumiselle tulevaisuudessa. E R I L A I S E T kuviot, kooltaan vaihtelevat nystyrät ja kovuudeltaan erilaiset materiaalit takaavat hyvän pidon mahdollisimman monilla alustoilla.. K A N TA PÄ Ä N uloke helpottaa kengän riisumista, kun tukea voi ottaa toisesta jalkineesta. Pahimmillaan pohja taipuu kevyesti liki kaksin kerroin. Karkeasti puolet saappaista on pohjaltaan joustavia ja toinen puolikas jäykkiä. Keskellä Tretornin kantauloke on valmistajan mallikuvia matalampi ja pyöreäreunaisempi. Jäykät pohjat muistuttavat järeitä vaelluskenkiä, jolloin askel rullaa eteenpäin hieman kaareutuvan kannan ja päkiän ansiosta. Moni saapas on sivusuunnassa löysä, mutta kulkusuntaan nähden jäykkä. Hoitoaine suihkutetaan puhtaaseen kenkään. Osalle käyttäjistä pohjan taipuisuudella ei ole merkitystä, mutta vaelluskenkään tottuneelle suuri jousto saattaa tulla yllätyksenä. P O H JA N kuvio on osin tukkeutunut märästä karikkeesta, mutta kuvion korkeusvaihtelu takaa edelleen hyvän pidon. LU O N N O N K U M I säilyttää notkeutensa, kun sitä huoltaa säännöllisesti. Vasemmalla oleva Vikingin koroke on onnistunein. Nokian Jalkineen Kevon kantakoroke on sijoitettu ehkä turhan alas
Sisälle piilotetut Yhä useampi saapasvalmistaja käyttää jalkineen sisällä neopreeniä. Kantakoroke puuttuu Arxus, MacKenzie ja Treksta -saappaista. Neopreeni on pakko verhota kankaalla tai hiostunut kenkä liimautuu kiinni jalkaan. Vertailun saappaiden varsien korkeus vaihtelee Nokian Jalkineen Finntrimin alle 30 senttimetristä Gateway1 Woodstalkerin 45 senttiin. Varren taitokset kuluttavat kenkää ja saattavat painaa säärtä sekä nilkan luita. M AC K E N Z I E N edulliset saappaat eivät ole paras valinta pitkällä vaellukselle, mutta ne riittävät erinomaisesti leppoisaan käyskentelyyn marjametsässä. MacKenziessä ei ole varrensuun kiristystä. Arxusin ja Gateway1 Moor Countryn pukemista helpotetaan vartta levittävällä vetoketjulla. Verhoilu on toteutettu usein ilmavalla kankaalla, joka siirtää kosteutta pois varresta. N O K I A N Jalkineiden molempiin testisaappaisiin on tehty reiät pohjan nastoitusta varten.. S I E V I N varsi kiristetään perinteisellä nauhoituksella. Sievissä varsi kiristetään nauhat solmimalla. 73 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Saappaan varren taittuminen askelten mukana tuo toistuvia ja samalaisia taitoksia. Ennen ostopäätöstä saappailla kannattaa kävellä pitkin poikin liiketilaa, jotta huomaa varren sopivuuden omaan koipeen. Näin saappaan saa riisuttua tavallista helpommin. Kaikissa muissa varrensuun saa suppuun leveällä hihnalla, joka lukitaan portaattomasti varren sivulle tai taakse. Useimmissa saappaissa on kannan takana pieni koroke, jota vasten saa painettua toisen kengän tukea antamaan. Se tuo lisäeristettä laajentaen käyttöä pakkasen puolelle
74 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT SA A P PA AT voittavat vaelluskengät vedenpitävyydessä ja varren korkeudessa. Parhaat kumikengät yltävät askeltuntumassa vaelluskengän rinnalle, mutta sivutuessa jäädään tappion puolelle. Lämpimällä kelillä saapas on vaelluskenkää hiostavampi vaihtoehto.
Pitkä käyttöikä edellyttää huolellista huoltoa, sillä hoitamaton kumi murtuu taitoskohdista ennemmin tai myöhemmin. A R X U S avautuu varren taakse sijoitetulla vetoketjulla. Gateway1 Moor Countryn vetoketju on saappaan sisäsyrjässä. Kumisaappaat säilyvät parhaiten pimeässä ja viileässä. Hyvä iskunvaimennus ja tuet nostavat onnistuneen pohjallisen painon noin 50 gramman tietämille. Se helpottaa kengän pukemista ja riisumista, mutta toisaalta jalka liikkuu kengän sisällä leikkauksen ollessa väljä. Tästä eteenpäin saappaat vain kuluvat ja kurjistuvat. Muoto on mikä on, eikä siitä muuksi muutu. Tänä vuonna karpalosadosta näyttää tulevan erinomainen. Saappaat pitää muistaa pestä miedolla pesuaineella, ja luonnonkumista valmistettuja tuotteita kannattaa kostuttaa siihen tarkoitetulla hoitoaineella. Saappaan istuvuutta ja kävelytuntumaa voi säätää käyttämällä omia erikoispohjallisia tai lisäämällä villaisen lisäeristeen saappaan oman pohjallisen alle. Ensimmäisen maastopäivän jälkeen kiilto oli kadonnut. Lestin ja koon sopivuus omaan käyttöön on saapasvalinnassa ensiarvoisen tärkeää, sillä saappaan nilkassa ei ole kiristystä kuten vaelluskengässä. 75 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Yhtenä vaihtoehtona on saappaan vuoraaminen liukkaalla sisäkankaalla. Pimeää ja viileää on tarjolla yllin kyllin myös suomalaisessa syksyssä. M AC K E N Z I E S SÄ on ainoana kunnon heijastin. Luonnonkumi kuivuu ja saappaan pinta joutuu erittäin kovalle rasitukselle taitoskohdissa kuten päkiän sivuilla ja varressa. SA A P PA I TA tarvitaan viimeistään karpalosuolla. Saapaskelit ovat juuri alkamassa – ulos siitä! Kumisaappaat säilyvät parhaiten pimeässä ja viileässä. Testisaappaat kiilsivät uutuuttaan laatikoista poistettaessa. VA R R E N S U U S SA kiristysten takana on vedenpitävä kumitaite kuten Trekstan saappaassa.. Käyttömukavuutta Omaan jalkaan sopivaa kumisaapasta ei voi ostaa kokeilematta. Marjat ovat parhaimmillaan vasta lokakuun lopussa. Sormiin jäi rasvaa ja pinta oli liukas. Osa saappaiden pohjallisista on varsin ohuita, vain kymmenen gramman painoisia läpysköjä. Molemmissa on lisäksi varrensuuta supistava kiristys
Saappaiden valutuksen aikana pohjalliset paistattelivat päivää rappusilla. Alussa vettä haihtui jopa viisi grammaa tunnissa, mutta kuivuminen hidastui ajan kuluessa. Halusimme selvittää miten saappaiden vuoret varastoivat kosteutta ja kuinka nopeasti kengät saa kuivina takaisin jalkaan. Pisimmän kuivumisajan vaativat Nokian Jalkineiden Finntrim-saappaassa ollut huopa sekä Sievin ja Vikingin tekniset pohjalliset. Aurinkoon asetut kengät saattavat kuivua nopeammin. maa kosteutta. Valutuksen jälkeen saappaissa oli yleisesti vain noin 40–90 grammaa vettä. 76 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT J O S retkeilijä ei ole onnistunut koskaan saamaan vettä saappaaseen, metsässä ei ole vietetty riittävästi aikaa. Osa niistä kuivui hämmästyttävän nopeasti, sillä valutuksen jälkeen muutamissa oli vettä varastoituneena enää pari grammaa. Kenkiä kuivattiin lämpimässä autotallissa, jossa oli koneellinen ilmanvaihto säädetty maksimiin kosteuden poistamiseksi. Valmistaja Malli Vettä saappaassa Vettä pohjallisessa h 8 h 16 h 48 h h 8 h 16 h Arxus Primo Nord LW 42 g 23 g 10 g 4 g 11 g g g Gateway1 Moor Country 18” 88 g 66 g 48 g 9 g 22 g 7 g 1 g Gateway1 Woodstalker 18” 61 g 41 g 34 g 7 g 5 g g g MacKenzie Marshland 69 g 49 g 38 g 29 g 2 g g g Nokian Jalkineet Finntrim 79 g 65 g 56 g 30 g 39 g 21 g 2 g Nokian Jalkineet Kevo Outlast High 193 g 172 g 153 g 100 g 1 g g g Sievi Light Boot Camo 38 g 18 g 7 g g 44 g 19 g 1 g Treksta Svalbard 18” Neo 60 g 42 g 33 g 12 g 6 g g g Tretorn Tornevik 58 g 39 g 31 g 21 g 7 g g g Viking Villrein Pro High 49 g 25 g 14 g 2 g 22 g 8 g g TAU LU KO S SA on esitetty saappaisiin ja pohjallisiin jäänyt kosteus vesitestin ja valutuksen jälkeen. Täytimme saappaat vedellä ja annoimme veden imeytyä noin puoli tuntia. Sadevesi valuu housuja pitkin varren sisään, askel eksyy pettävään suohon tai varsi hörppää puroa kahlatessa. Sen jälkeen vesi kaadettiin pois ja sisällä olleet pohjalliset kaivettiin esiin. Kaupasta on saatavilla kosteuden poistoon tarkoitettuja tuotteita, jotka varastoivat itseensä ilmankosteutta. Pohjallisista ja saappaista puristettiin kädellä liiat vedet ja saappaat asetettiin tunniksi varret alaspäin. Useissa saappaissa oli kosteutta enää muutama gramma kahden vuorokauden jälkeen. Parin kengän sisärakenteisiin jäi noin 20 grammaa kosteutta, joka ei poistunut lainkaan tulevinakaan päivinä. Siinä oli vettä vielä kahden vuorokauden kuivumisen jälkeen enemmän kuin muissa saappaissa kuivaamista aloitettaessa. Kuivatusta voisi nopeuttaa imeyttämällä kosteutta aluksi saappaan sisään tungettuun sanomalehteen tai talouspaperiin. SA A P PA I D E N kuivumista tutkittiin kastelemalla kengät sisäpuolelta.. Poikkeuksen teki Nokian Jalkineiden Kevo, jonka sisävuoreen jäi liki 200 gramVettä kengässä Saapas kastuu ennemmin tai myöhemmin. Sisäpuolelle kertyy melkoinen määrä hikeä hillasuolla vietetyn hellepäivän aikana. Selvitimme kuinka nopeasti jalkineet ja niiden pohjalliset kuivuvat. Kuivuminen on nähtävissä vesigrammojen vähenemisenä ajan kuluessa. Kuivauskaapissa homma hoituu varmasti nopeasti, mutta saunaa kannattaa välttää: kuumuus tuhoaa liimasaumat. Kissanhiekalla täytetty sukkahousu on kokeilemisen arvoinen kosteudenpoistaja
Sopii erilaisiin säihin Miellyttävä, paksu varsi Miellyttävä käyttötuntuma Kannassa riisumista helpottava koroke Ohut pohjallinen Joustava pohja Sisävuori varastoi vettä Vetoketju takertelee liasta KESÄSTÄ TALVEEN PARAS PUETTAVUUS. 77 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Arxus PRIMO NORD LW HINTALUOKKA: 300 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 42,5 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 095 grammaa + pohjallinen 11 grammaa Gateway1 MOOR COUNTRY 18" HINTALUOKKA: 200 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 44 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 165 grammaa + pohjallinen 31 grammaa Verkkopinta tuulettaa sisävuorta tehokkaasti Pohjajäykiste, puettavuus ja varsi tekevät käytöstä miellyttävää R U OTSA L A I N E N Arxus on valmistettu luonnonkumista, ja sen varsi on suojattu kulutusta kestävällä kuidulla verhotulla neopreenillä. Varren takana on nauhalukollinen jousto, joten saappaan saa puettua paksun housunlahkeen päälle. Pohjan monipuolinen kuviointi ei tukkeudu kurasta, ja valmistajan mukaan pohja pysyy pehmeänä pakkasellakin tarjoten hyvää pitoa talveen. Sisäpinta on verhottu kosteutta siirtävällä kankaalla. Saappaan sisus on varvasosaltaan aavistuksen pienehkö verrattuna leveään nilkan seutuun. Kävelytuntuma on vaelluskenkämäisen rullaava, sillä välipohjassa on pohjan jäykistävä tukilevy. Pohjan kuviointi on varsin maltillinen ja pohja joustaa päkiän kohdalta voimakkaasti muutamiin jäykkäpohjaisiin kilpakumppaneihin verrattuna. Kumiseinän sisäpuolella on viiden millimetrin paksuinen neopreenieristys, joka on päällystetty verkkomaisella pinnalla. Varren taakse sijoitettu, 20 senttimetriä pitkä vetoketju helpottaa pukemista. Vetoketjun sisäpuolinen kumitaite takaa vedenpitävyyden. Kolmen millimetrin neopreenivuori antaa lisäeristystä kylmällä. Moor Countryssä on sisäsivulla 25 senttimetriä pitkä vetoketju helpottamassa pukemista. Varren nauha kiristetään takaa osin vetoketjun päältä. TA N S K A L A I N E N Gateway1 lähetti testattavaksi peräti kolme saapasta, joista kaksi valikoitui Retken vertailuun. Verkko tehostaa tuuletusta laajentaen käyttölämpötilan kesäkeleistä pakkasen puolelle
Vettähylkivän pohjallisen iskunvaimennus on testin parhaimmistoa. Kuivumistestissä kengän sisärakenteeseen jäi noin 25 grammaa vettä, joka ei poistunut kuivauksessa. Varrensuun saa kiristettyä takaa nauhalukolla. Woodstalkerista on omat lestit sekä naisille että miehille, kuten muistakin Gateway1-saapaista. Saapas on kelpo valinta satunnaiseen käyttöön. Samalla varsi saa kaipaamaansa ryhtiä ja nilkka tukea. Kengästä on tulossa uudistettu versio, jossa on kolmen millimetrin neopreenivuori. Varressa ei ole kiristystä ja sen suoma tuki jää niukaksi. Tuote erottuu muista hinnallaan, sillä saapasparin suositushinta jää alle 40 euron. Käyttötuntuma on rullaava tasaisella, mutta sivurinteessä huomaa eristämättömän varren pehmeyden. Kannan koroke helpottaa riisumista. G AT E WAY1 Woodstalker omaa vertailun korkeimman varren. 78 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Gateway1 WOODSTALKER 18" HINTALUOKKA: 160 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 45 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 020 grammaa + pohjallinen 55 grammaa MacKenzie MARSHLAND HINTALUOKKA: 40 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 40 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 030 grammaa + pohjallinen 14 grammaa Erinomainen kävelytuntuma ilman varren tukea Edullisin vaihtoehto pitää jalat kuivina M AC K E N Z I E on norjalaisen XXL-urheilukauppaketjun oma tuotemerkki. Lestin muodossa ja kokoluokituksessa ei ole moittimista. Pohjan kuviointi ja välipohjan tukilevyllä jäykistetty pohja tekevät askelluksesta erittäin miellyttävää. Saapas täyttää sille asetetun vähimmäisvaatimuksen: hyvin se pitää jalat kuivina. Sen testauksesta vastaa kanadalainen eränkävijä Scott MacKenzie. Sisävuoren verkkokangas siirtää kosteutta parantaen käyttömukavuutta. Sen sijaan tuotteen kulutuskestävyys arveluttaa, sillä muutaman tunnin käyttö polkujen ulkopuolella näkyy kulumina pehmeässä kumissa. Pohjan kävelyominaisuudet Korkein varsi ja hyvä pohjallinen Varren heikko tuki Varren taitoksen rasitus Vettähylkivä pohjallinen Ainoana kunnon heijastin Heikko kulutuskestävyys Vaatimaton sivuttaistuki
Valmistajan ilmoituksen ja testaajien kokemusten mukaan lesti on leveä. Pohja on tehty kiertojäykäksi. Se tasaa lämpötilaa laajentaen käytettävyyttä kesäkeleistä pakkaselle. Pohjallinen hylkii erinomaisesti kosteutta. Kannassa on hyvä koroke, joka auttaa kengän riisumisessa. Varsi näyttää matalalta, mutta se voittaa suojallaan lähes kaikki vaelluskengät. Keveytensä ja nastoitettavissa olevan pohjan ansiosta se on kerännyt kiitosta etenkin suunnistajilta kisakauden ulkopuolella tapahtuvissa metsätreeneissä: loskassa jalat pysyvät kuivina ja juoksukin luonnistuu kohtalaisesti. Kantapään taakse on toteutettu pieni uloke, joka helpottaa jalkineen riisumista. Vesiupotuksessa siihen ei imeytynyt mittaustarkkuuden rajoissa vettä lainkaan. Sisään päässyt kosteus imeytyy trikoovuoreen ja kuivuminen kestää verraten pitkään. Kevyin vaihtoehto Pohjan pito Matala varsi rajoittaa käyttöä Vuori kuivuu hitaasti Pohjan pito ja nastapaikat Vettähylkivä pohjallinen Sisävuori kuivuu päiviä Varsi tukee heikosti SUUNNISTAJAN VALINTA. 79 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Nokian Jalkineet FINNTRIM HINTALUOKKA: 95 euroa TESTATTU KOKO: 44 VARREN KORKEUS: 29,5 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 770 grammaa + pohjallinen 16 grammaa Nokian Jalkineet KEVO OUTLAST HIGH HINTALUOKKA: 200 euroa TESTATTU KOKO: 44 VARREN KORKEUS: 40,5 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 170 grammaa + pohjallinen 42 grammaa Kevyin saapas sopii jopa juoksuun Erittäin miellyttävä sisävuori kuivuu hitaasti KOT I M A I S E N Nokian Jalkineiden Finntrim-saapas on selvästi vertailun matalavartisin. N O K I A N Jalkineiden Kevo-saappaan nimessä mainittu Outlast on valmistajan oma vuorimateriaali. Varren yläosassa on nauhakiristys. Se on erittäin pehmeän ja miellyttävän tuntuista. Varren sivussa on kiristettävä hihna. Vuoressa on yksi ongelma: se varastoi kosteutta. Pohjallinen on yksinkertainen villaläpyskä, joka imee sienimäisesti vettä – toki huokoisena se kuivuu nopeasti. Kuivumistestissä saappaassa oli kahden vuorokauden jälkeen enemmän vettä kuin missään muussa saappaassa kuivatuksen alkaessa
Pohjallinen on muotoilultaan ja iskunvaimennukseltaan hyvä, mutta sen kuivuminen osoittautui testin hitaimmaksi. Pohjan pito on hyvä, mutta kengän sivuttaistuki jää vaatimattomaksi. Moni retkeilijä tykkää kengästä keveyden ja pohjan suojan vuoksi, mutta osaa häiritsee nilkan koukistuksesta aiheutuva varren kovahko taitos. KOT I M A I N E N Sievi on tunnettu turvajalkineistaan. Toki kantapäästä puuttuu riisumista helpottava koroke ja osaa käyttäjistä saattaa häiritä pituussuuntainen pohjan joustavuus. Varsi kiristetään solmittavalla nauhoituksella. Saapas on viitisenkymmentä euroa monia samankaltaisia kilpailijoita edullisempi, joten tuotteessa on hyvä hinnan ja laadun suhde. Saappaasta on useita rinnakkaismalleja pienillä varren, värin ja suojien eroilla. Svalbard tarkoittaa Huippuvuoria, joten jalkine on suunniteltu pohjoisiin oloihin. Saappaan pohjan sisällä on metallinen naulaanastumissuoja eli maastossa kuivat kuusenoksat ja muut piikit eivät vahingoita jalkoja. Nopein kuivumisaika Pohjassa naulaanastumissuoja Varsi ei tue sivusuunnassa Varren jäykkä taitos voi painaa nilkkaa Pohjan pito ja kävelytuntuma Hyvä pohjallinen Kantakoroke puuttuu Joustava pohja HYVÄ OSTOS. Leikkaus on sopivan väljä, joten kenkää voi käyttää villasukan kanssa. 80 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Sievi LIGHT BOOT CAMO HINTALUOKKA: 115 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 40 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 925 grammaa + pohjallinen 46 grammaa Treksta SVALBARD 18" NEO HINTALUOKKA: 130 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 43 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 110 grammaa + pohjallinen 50 grammaa Polyuretaanisaappaan pohjassa on naulaanastumissuoja Luonnonkuminen jalkine on hintaluokassaan eriomainen T R E KSTA on eteläkorealainen jalkinevalmistaja, jonka tuotteita on saatavilla ainakin suomalaisesta metsästysliikkeestä. Viiden millimetrin paksuinen neopreenivuori tuo lisälämpöä ja pitää saappaan ryhdikkäänä. Sen kevytsaapas ei ole kumia, vaan materiaalina on käytetty polyuretaania. Varren sivussa on nauhakiristys ja saappaan kärjessä on varpaita suojaava vahvike
81 RETKI syyskuu 2025 TESTISSÄ VAELLUSSAAPPAAT Tretorn TORNEVIK HINTALUOKKA: 160 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 37,5 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 260 grammaa + pohjallinen 22 grammaa Viking VILLREIN PRO HIGH HINTALUOKKA: 180 euroa TESTATTU KOKO: 43 VARREN KORKEUS: 41,5 cm MITATTU PAINO PER KENKÄ: 1 070 grammaa + pohjallinen 40 grammaa Varren madallettu etureuna parantaa käyttökokemusta Jäykkäpohjainen ja nilkkaa tukeva vaelluskaveri R U OTSA L A I N E N Tretorn on suunnitellut Tornevik-saappaat metsästäjää ajatellen. Saapas on kuivumiseltaan vertailun mitalisijoilla. Kantapää ja varpaat on suojattu esimerkillisesti. Varren muotoilu Hyvä puettavuus Sisärakenteeseen jäi kosteutta Joustava pohja Pohjan kävelyominaisuudet Pohjallisen tuki ja iskunvaimennus Pohjakuvio tukkeutuu osin kurasta Pohjallinen kuivuu hitaasti TOIMITUKSEN SUOSIKKI. Liukas sisävuori helpottaa pukemista. Syy selvisi nopeasti maastossa, sillä testaamamme Villrein osoittautui monilta ominaisuuksiltaan erinomaiseksi. Valmistaja ilmoittaa välipohjan kiskon lisäävän kengän vakautta, mutta todellisuudessa pohja joustaa paljon pituussuunnassa: pohja on helppo taivuttaa yli 90 asteen kulmaan. Etureunasta madallettu varsi parantaa puettavuutta ja jalkineen istuvuutta. Pohjallisessa on hyvän tuen lisäksi iskunvaimennus. Pohjassa on pienten nystyröiden sijaan pinta-alaltaan suurehkoja korotuksia, sillä kengän suunnittelun pohjana on pidetty teollisuusjalkineita. Kantapään riisumiskoroke on toteutukseltaan onnistunein. Vibram-pohja on erittäin jäykkä, mutta kaarevana se saa askeleen rullaamaan kevyesti. Varren lukko on ulkosivulla. N O RJA L A I N E N Viking omaa erittäin laajan kenkämalliston, mutta he halusivat lähettää testiin vain yhden jalkineen. Varsi on yläosasta pehmeä, joten kenkä mukautuu jalan liikkeisiin. Kävelytuntuma, taakse sijoitettu nauhakiristys ja riisumista helpottava koroke kantapäässä keräsivät kiitosta. Muutamalla lisävahvikkeella nilkasta on saatu tukeva. Pohjallinen kuivuu nopeasti, mutta kengän rakenteeseen jäi hieman kosteutta. Sisävuori on valmistettu neopreenistä
Zagorohoria, joskus myös Zagori, on alue Píndos-vuoriston sylissä. Jokien yli rakennettiin kaarisiltoja, joiden rakentajat huomioivat toistuvat tulvat ja maanvyörymät. Manner-Kreikka on yllättävän vuoristoista ja vuorten suojaisissa laaksoissa on myös vaeltajia kiehtovia kohteita. Niinpä ne ovat kestäneet vuosisatoja, toisin kuin vaikka Repoveden Lapinsalmen silta. Alueen kymmenien kylien asukkaat ovat vuosisatojen aikana kävelleet kylästä toiseen kivettyjä polkuja pitkin. Alueeseen voi tutustua vaeltaen kylästä toiseen, kylissä patikoitsijoille on tarjolla yösija ja ruokaa.. 82 RETKI syyskuu 2025 LUONNOSTA K U VA Adobe Stock T E KST I Petri Laine Vuorten uumenissa K R E I K K A on matkakohteena paljon muutakin kuin houkuttelevia hiekkarantoja ja mahtavia muistomerkkejä menneestä ajasta
Retki 9/2025 17.10.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraava ssa numeros sa Jumalten polulla Amalfissa SISÄLLYS 48 Pyörällä tunturien yli 70 Syksy ei yllätä kumpparit jalassa 62 Sodan tuhoama kansallispuisto 8—2025
8/2025?— 11,90 € Retki PAL. VKO 2025-42 683219-2508 Testissä syksyn luottojalkineet KUMPPARIT PACKRAFT-VAELLUS POHJOIS-RUOTSISSA Saariselän tunturit pyörän selässä 3× Pyhän parhaat APU ON LAPISSA KAUKANA Kebnekaisen RUSKA Aivot työssä yksinvaelluksella R ET K I 8 /2 25