Suomu on aarteita täynnä • Erämainen Rovajärvi 8/ 2 1 7 • 9 ,2 € Itse tehty riippumatto Koiralle oma reppu Pepe Forsberg tekee kansallispuistot tutuiksi Testissä vankat vaelluskengät Huolla kumisaappaat Vegard Ulvang nauttii Lapista Alaskan tähtitaivaan alla Ainutlaatuinen Kevon kanjoni Olhava Suomen kuuluisin kallio Geokätköilijä viihtyy luonnossa
PÄÄTOIMITTAJA Petri Laine petri.laine@retkilehti.. PAINO Reusner, Tallinna KANNEN KUVA Maija Arosuo, PallasYllästunturin kansallispuisto Kaverin Kaverin kanssa kanssa luontoon luontoon K U V A C . AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Pekka Mommo Benjamin Hokkanen Jussi Ovaskainen Juho Sarajärvi Eeva Mäkinen TILAAJAPALVELU tilaajapalvelu@outdoormedia.. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. alv. VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola Mikko Hieta Tuija Kauppinen Aksana Kurola Maija Arosuo Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius etunimi.sukunimi@retkilehti.. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. G ib so n Ulvang viihtyy Ulvang viihtyy pakkasessa pakkasessa Kevo rauhan kanjoni Kevo rauhan kanjoni 48 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 3.9.2017 13.09.01. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. 19. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) VUONNA 2017 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. vuosikerta 18 KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K U V A Ju h o S a ra jä rv i 14 K U V A V eg a rd U lv a n g TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. p. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. ISSN 1456-8837 www.retkilehti.. alv
VARUSTEET Varustehuolto 62 Näin huollat kumisaappaat. Amerikka Alaska 54 Eeva Mäkinen kuvasi Alaskan öitä. Luonnossa Kansalliseläimiä 38 Kampeloita, karhuja ja kansalliseläimiä. Lappi Rovajärvi 44 Naarmankairassa retkeillään armeijan ehdoilla. Varustekatsaus Työkalut 68 Puukot, sahat ja kirveet retkelle. Testi Vaelluskengät 72 Vaeltajan tärkein varustevalinta. Tenon kalastusmääräykset kuohuttavat. Laji Geokätköily 22 Kätköjen kekseliäät metsästäjät. 12 Etsimessä Mieskaverit 14 Retkeilemällä pojille miehenmallia. MIELIPITEET Pääkirjoitus 4 Taukopaikka 36 Syksyinen Alaska Vaelluskengät K U V A E ev a M ä k in en 40 Suomun helmet K U V A E er ik k i R u n d g re n K U V A Il k k a K a u p p in en Tutustu näihin www.facebook.com/retkilehti Twitter: @retkilehti Instagram: @retkilehti Rovajärjellä voi Rovajärjellä voi meloa ja hiihtää meloa ja hiihtää rauhassa rauhassa 54 72 Va Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 4.9.2017 10.58.21 4.9.2017 10.58.21. 8/2017 syyskuu 44 K U V A T M ik k o H ie ta AJANKOHTAISET Uutiset 6 Halti Outdoor Weekend Vuokatissa. Lappi Kevon kanjoni 48 Kevon maisema on kuin satukirjasta. Varusteet 360 asteen kuvia 30 Garminin uutuus on kestävä ja vesitiivis. Lappi Suomun aarteet 40 Helmiä, sieniä ja kaunista luontoa. Vinkit Olhava 32 Suomen tunnetuin kiipeilykallio. Pikatesti Telttasauna 64 Savotan Hikimaja ei ole kauneudella pilattu. Ihminen Vegard Ulvang 18 Norjalaislegenda viihtyy Suomen Lapissa
Sen sijaan ihmiset olivat valinneet kevyitä retkikenkiä ja polkujuoksuun sopivia juoksukenkiä, vaikka Vuokatin vaarojen polut eivät ole ihan helpoimmasta päästä. Vaelluksen MM-kisoihin osallistuttiin alle 10 kilon rinkalla ja ne, joilla oli vielä vähän enemmän kiloja selässä, alkoivat pohtia mistä kaikesta oikein voisi luopua ja miten kuormaa voisi keventää. Sama keveyden trendi näkyi myös jalkineissa. Siinä toivottiin täysin maastoon sulautuvia vaatteita ja varusteita, jotta toisten retkeilijöiden äänien kuuluessa olisi hyvä hypätä pensaaseen piiloon, eikä olisi vaaraa joutua vaikkapa tervehtimään kanssavaeltajia. On tärkeää, että Suomessa on ainakin yksi merkittävä outdoor-tapahtuma. On tärkeää, että Suomessa on ainakin yksi merkittävä outdoor-tapahtuma. Alan lehden päätoimittajana oli kiinnostavaa seurata, millaisilla varusteilla ihmiset reiteille lähtivät. Vuokatin vaellus on järjestetty jo vuosikymmenien ajan ja se on ollut suosittu retkeilytapahtuma paikallisesti. Nyt kun tapahtumassa on mukana iso, kotimainen brändi, voi viikonlopusta kehittyä valtakunnallinen tapahtuma, joka houkuttelee retkeilijöitä kaikkialta Etelä-Suomesta. syyskuu 2017 4 PÄÄKIRJOITUS Keveästi ja kepeästi P E T R I LA IN E L uin hiljattain hauskan Facebook-päivityksen. Sitä kautta uudet harrastajat pääsevät helposti tutustumaan lajiin, lajia jo pidempään harrastaneet saavat taas yhden syyn lähteä maastoon ja alalle syntyy enemmän me-henkeä. Kun juo mehua ja syö makkaraa vaelluksen varrella olevalla huoltopisteellä, on aika helppo jutella myös ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa reitin raskaudesta, luonnon kauneudesta ja oikeasta kenkävalinnasta. Vaikka maastossa oli myös mutaisia ja märkiä paikkoja, en nähnyt kuin yhdet perinteiset kumisaappaat. Viikonloppu Vuokatissa Halti Outdoor Weekend –tapahtumassa osoitti, etteivät suomalaiset ihan noin ihmissäikkyjä kuitenkaan ole. Myös aika harva näytti valinneen raskaat vaelluskengät. On aika selvää, että kantamukset halutaan pitää nyt keveinä. × Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Luonnossa tulee olla siis yksin. Yli 800 ihmistä käveli, juoksi ja pyöräili vaarojen maisemissa ja kaikki näyttivät nauttivan yhteisestä tekemisestä. Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 4.9.2017 10.08.50 4.9.2017 10.08.50
Jälleenmyyjät: NATO number: 5110-25-147-4344 396-LAP Taittosaha 7311518172367 190 230 405 190 LAP-KNIFE Taitettava saha7311518216443 304 ja veitsisarja g mm A mm B mm C C A B B A Taitettava saha 19,90 € 396-LAP motonet Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 4.9.2017 10.09.01 4.9.2017 10.09.01. A registered trademark of SNA Europe Group Taitettava sahaja veitsisarja 29,90 € LAP-KNIFE www.bahco.com/?-
MYÖS Haltin Tarja ”Siiri” Rantonen-Piironen viihtyi Vuokatin maastoissa. Yövaelluksella oli mahdollisuus kokeilla teltassa nukkumista maastossa ohjatusti ja turvallisesti. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 4.9.2017 10.02.47 4.9.2017 10.02.47. TEKSTI JA KUVAT Petri Laine T apahtuman ytimen muodostivat Suomen vanhin vaellustapahtuma Vuokatin Vaellus sekä Vuokatti Trail Challenge -polkujuoksutapahtuma. Vaelluksessa oli valittavissa 5, 12 ja 20 kilometrin matkat. Tapahtuma laajenee Kiinaan Perinteinen Vuokatin Vaellus on järjestetty vuodesta 1945 alkaen. Haltin tekninen osaaminen neljän vuodenajan vaatettamiseen ja varustamiseen tukee rooliamme tapahtuman kumppanina.” kertoo Haltin toimitusjohtaja Sami Kiiski. Tänä vuonna pääyhteistyökumppanina oli Halti, joka satsasi tapahtuman kehittämiseen merkittävästi: ”Haltin missio on inspiroida ihmisiä liikkumaan luonnossa ja tämä on yksi luonnollinen tapa toteuttaa sitä. Pisimmän matkan taivaltajat saivat nähdä myös Hiidenportin rotkomaisemat. Tulemme myös mahdollistamaan Halti Outdoor Weekend tapahtuman tulevaisuudessa ulkomailla. Vaelluksella oli kattava huoltopistetarjonta, joten vaeltajien ei tarvinnut kantaa mukanaan kuin juomapulloa ja pientä purtavaa. Pisimmällä reitillä ylitettiin UKK-reitin 13 vaativaa vaaraa. Järjestäjänä on Kainuun Liikunta. syyskuu 2017 6 UUTISET Vaarojen vaeltajat Ensimmäisessä Halti Outdoor Weekend –tapahtumassa vaellettiin, juostiin, pyöräiltiin ja nautittiin luonnosta. Fatbike-tapahtuma oli tarkoitettu leppoisaan menoon ja vaaramaisemien nautiskeluun. Trail Challenge –polkujuoksussa kilpailtiin 100, 42 ja 23 kilometrin matkoilla. Suomen puhdas ja ainutlaatuinen luonto ja suomalaisten mutkaton suhtautuminen luontoliikkumiseen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Tapahtuma houkutteli yli 800 ihmistä Vuokatin vaaroille. JÄRJESTETTY vaellus houkutteli erityisesti naisia. Vastaava tapahtuma toteutetaan pilottina Kiinassa keväällä 2018, yhdessä paikallisen kumppanin kanssa
VUOKATIN vaarojen huipuilta avautuvat huikeat maisemat. Kaksi partiota keskeytti kisan kokonaan. KISA alkoi kartan ja ohjeita sisältävän pussin avaamisella sateisessa säässä. INKA TAMMINEN ja Juha Muikkunen voittivat Retkilehden kilpailussa osallistumisen yövaellukseen. Maailmanmestaruussarjan reitin pituus oli 80 – 120 kilometriä ja haastajasarjan 60 – 80 kilometriä. Maailmanmestaruussarjan voiton vei partio EK-2, jossa kilpailivat Mikko Lindberg ja Simo Vaittinen. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 4.9.2017 10.02.49 4.9.2017 10.02.49. Veteraanien haastajasarjan voittivat Timo Pirtilä ja Eero Koskivirta, nuorten sarjan Eetu Äyräs ja Oskari Pankka ja naisten haastajasarjan Riikka Salminen ja Laura Kuusinen. Hymy oli herkässä kun matkan loppu häämötti. MONI kisaaja oli valinnut keveät varusteet; rinkka painoi alle 10 kg ja jaloissa oli maastojuoksukengät. Kisaan lähti liki 40 paria, jotka vaeltamisen lisäksi suorittivat erilaisia tehtävärasteja. Kilpailun järjestivät Sotkamon Jymy ja Suomen Erävaelluskilta. 7 syyskuu 2017 Vaelluksen MM-kisat TAPAHTUMAN yhteydessä käytiin myös Vaelluksen MM-kisat, ensimmäistä kertaa, sillä aiemmin tapahtuma oli Erävaelluksen SM-kisa
Molemmat tavat ovat yhtä hyviä, mutta yksin liikkuessa tulee usein katseltua ympärilleen enemmän.” Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 4.9.2017 10.02.52 4.9.2017 10.02.52. Karvisen mukaan luonnossa liikkuminen tuo hyvinvointia sekä ihmiselle että luonOdotettu kansallispuistoja käsittelevä kirja ilmestyi nolle. Kirjassa olevien kuvien pohjalta toteutetaan myös valokuvanäyttelyitä, joissa Karvisen otoksia on esillä. Mielestäni asiaa olisi jopa hieman väärin miettiä,” Karvinen sanoo. Kirja esittelee puisto kerrallaan maamme kauneimpiin kuuluvia retkikohteita Pallas-Yllästunturilta Itäiselle Suomenlahdelle. Kirjaansa varten Karvinen vietti yli 700 päivää kansallispuistoissa valokuvaten ja kohteisiin tutustuen. Karvisen oma rakkaus luontoon ja erityisesti kansallispuistoihin syttyi jo nuorena, hänen osallistuessaan vaellusrippileirille, joka järjestettiin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Osuvasti nimetty Kansallispuistot-kirja kattaa kaikki Suomen 40 kansallispuistoa. Kirja on osa Suomi 100 -juhlavuotta. Vaikka Karvinen ei halua arvottaa kansallispuistoja, on hänelläkin Oulangan, Kolin ja Pallas-Yllästunturin kaltaisia kohteita jotka ovat pysyvästi hänen nimeämättömässä kärkikymmenikössään. Yhden vinkin Karvinen antaa kansallispuistoon lähtijöille: “On hienoa, että luontoon mennään urheilun kannalta, mutta mielestäni luontoon on kuitenkin joskus hyvä mennä myös yksin ja poiketa poluilta. syyskuu 2017 8 UUTISET R ovaniemeläinen ammattiluontokuvaaja ja toimittaja Tea Karvinen kiersi Suomen kansallispuistoja seitsemän vuoden ajan. Lopputuloksena syntynyt Kansallispuistot-kirja ilmestyi elokuun lopussa suomeksi ja englanniksi. Pinta-alassa mitattuna Suomen kolmanneksi pienin kansallispuisto on geologisesti huikaisevan monipuolinen, jonka arvo selkeni kävelyllä puistonjohtajan ja suojelubiologin kanssa. Inspiraatioksi muille Ammattiluontokuvaajan käden jälki näkyy uunituoreen kirjan sivuilla. Hanke on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kirjan muotoon kokonaisuus saatiin apurahan voimin. Kun on vieraillut kaikissa, ei voi sanoa mikä on hienoin. Sivuja käännellessä alkaa tehdä mieli pakata eväät reppuun ja syöksyä mahdollisimman pian luontoon. “Rakastamistaan asioista haluaa pitää huolta,” Karvinen sanoo luontoon viitaten. TEKSTI Benjamin Hokkanen KUVA Tea Karvinen “Toivon, että kirjani innostaa lukijaa lähtemään luontoon. Karvinen korostaa, että kaikilla kansallispuistoilla on kuitenkin yhteinen tekijä: “Jokaisella kansallispuistolla on omat erityisyytensä, joiden ansioista siitä on tullut kansallispuisto.” Yhtenä yllättäjänä Karvinen mainitsee Rokuan kansallispuiston. Ainutlaatuisia paikkoja “Minulla ei ole lempikansallispuistoa. Näistä jälkimmäisen hyvinvointi on osin seurausta niistä levollisista tunteista, joita hetket luonnossa meissä herättävät. Ei sen tarvitse olla edes kansallispuisto, kunhan lähtee luontoon,” Karvinen sanoo. Karvisen mielestä ymmärrys kansallisaarteemme arvosta on siirrettävä nuorille ja seuraavaksi Karvisen sydämellä on kiertää kouluja, kertomassa kansallispuistoista koululaisille
Järjestäjien mukaan tämän vuoden liputuksen suosio antaa uskoa siihen, että tämä toive toteutuu, kun vakiintuneista liputuspäivistä seuraavan kerran päätetään. ”Ehkä eläkkeellä sitten” Niinistö naurahti. Suomen luonto on osa arvokkainta kulttuuriperintöämme”. Samassa tilaisuudessa presidenttiparista tuli sadas Luontolähettiläs. Eri Luonnon päivän tilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomea yli 260. Presidenttiparista luontolähettiläitä Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 4.9.2017 10.02.54 4.9.2017 10.02.54. juhlittiin Suomen Luonnon päivää, jo neljättä kertaa tänä vuonna. Suomen luonnon päivää juhlitaan seuraavan kerran ensi vuoden elokuun viimeisenä lauantaina 25.8.2018. Luonnon päivät on yksi suurimpia Suomi 100 -hankkeita. ”Meillä on harvinaislaatuinen etuoikeus saada elää neljän vuodenajan, tuhansien järvien, kauniiden kansallispuistojen ja puhtaan ympäristön maassa. Luonnon päivien järjestäjät ovat tehneet esityksen siitä, että Suomen luonnon päivästä tulisi vakiintunut liputuspäivä. ULVANG RAV Saatavilla urheilukaupoista kautta maan! LAUANTAINA 26.8. Tapahtumissa on muun muassa bongailtu lintuja ja kasveja, kerätty sieniä, kalastettu, metsäjoogailtu, nukuttu yö ulkona, tehty linnunpönttöjä, laulettu ja tanssittu metsän siimeksessä, pulahdettu avantoon. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuivat tapahtumaan Teijon kansallispuistossa. Retki-lehden kysymykseen miten presidenttipari aikoo toimia Luontolähettiläänä, Niinistö vastasi, että he voivat toimia erityisesti luonnonsuojelun hyväksi. Liput liehumaan Vuoden aikana järjestettyihin neljän Luonnon päivän viettoon osallistui kaiken kaikkiaan 300 000 ihmistä. Luonnon päivien alkuperäinen tavoite toteutui hyvin: Luonnon päivät tapahtumineen ovat innostaneet monet tottumattomat retkeilemään, ja ihmiset ovat löytäneet uusia tapoja luontoilla ja nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Sekä presidentti Niinistö että rouva Haukio ovat aidosti luonnosta kiinnostuneita ja Teijon tilaisuudessa presidentti kertoikin toivovansa, että hänellä olisi enemmän aikaa käydä sienimetsällä. Haukio on Suomen Luonnon päivän suojelija. Puheessaan rouva Haukio korosti luonnonsuojelun tärkeyttä
Retki-lehden nettisivulla on pidempi juttu aiheesta ja linkki videoihin. Reitti kulki Ruotsinsalmen taistelupaikkojen, Porkkalan alueen, Saaristomeren ja Merenkurkun saariston läpi kera allien, haahkojen, merikotkien, riskilöiden, meriharakoiden ja merimetsojen. 10 UUTISET syyskuu 2017 KIRJA KUORITAKIN alla on märkää, sääskiä ja paarmoja on niin paljon, ettei sitä viitsi ottaa pois, vaikka painava rinkka ja lämmin keli saavat hien ja kiukun pursuamaan. Matkasta kertovaa Valokuvanäyttelyä täydentävät lokikirjan merkinnät jokaiselta päivältä. Tekisi mieli kiroilla. ndertravels.eu. SOILE KALLIO ja Pentti Taskinen meloivat 100-vuotiaan Suomen rannikon kesällä 2016; Venäjän rajalta, Virolahdelta, Ruotsin rajalle, Tornioon. ow-virrassa kävellen. Mielimatka on kirja, joka haluaa kutsua ihmiset takaisin luontoon liikkumaan ja samalla herättää heidän aistinsa ympäröivän luonnon havainnointiin. Hän on videokuvannut UKK-puiston 37 autiotupaa ja työstänyt niistä omakustanteiset videot, joissa esitellään kämppien kulttuurihistoriaa niin tarkkaan kuin mahdollista. Näyttely kiertää näissä paikoissa: syyskuussa Tuusulassa Hotelli Gustavelundissa, maaliskuussa 2016 Kotkan Valokuvakeskuksessa ja toukokuussa Raahen kaupunginkirjastossa. Itäkairan osuus on jo julkaistu ja katseltavissa Youtubessa. Mielimatka, Läsnäoloa poluilla, laduilla ja laineilla. Niiden avulla tutusta lajistakin voi saada jotain ihan uutta. BANFF-ELOKUVATAPAHTUMA järjestetään taas kaksipäiväisenä ja molempina iltoina on eri ohjelma. 2.-3.10 Savoy-teatteri, Helsinki. Kirjassa on helppoja harjoituksia, joita kukin voi kokeilla omissa lajeissaan ja itselle mieluisassa ympäristössä. Katja Liuksiala & Anssi Orrenmaa, Viisas Elämä Oy Patikoimalla harmoniaan Retkiluku Suomen Luonnonpäivien tilaisuuksiin vuoden aikana osallistuneiden määrä on Banff Suomen rannikko meloen -valokuvanäyttely Tupien tarinoita JOUNI OHTAMAA on vaeltaja ja luontodokumentaristi, joka on ollut järjestämässä UKK-puistossa Manto-ojan kämpän ja Vongoivan kammin talkoita. Videot näyttävät myös kämppien sijainnin, sisäkuvat ja lähiympäristöä. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 4.9.2017 10.02.54 4.9.2017 10.02.54. Maanantaina tutustutaan muun muassa hiihtokulttuuriin Iranissa ja kohdataan pohjoiset tuulet islantilaisessa surffi -elokuvassa. Kirjan viesti on esimerkiksi joogan harrastajille tuttu; liikkeen toistamiseen keskittyminen voi rauhoittaa levottoman mielen ja hetkessä läsnäoleminen on helpompaa. Tiistaina lasketaan rinteitä Siperiassa ja liikutaan luonnossa kilparadoilla koirien kyydissä. Kävely, hiihtäminen ja melominen ovat hyviä esimerkkejä tavoista saada elämyksiä läsnäolevasta ulkoliikunnasta. Matkaan lähdettiin toukokuussa, kun Suomenlahdella oli vielä hiljaista ja Perämeri oli jäässä. Tässä nyt meditoidaan . Lisätietoja: www.path. Melontakilometrejä kertyi 1 369
Kohteessa huomasimme, että kota oli palanut, eikä siellä ollut polttopuun polttopuuta. Onneksi oli alkukesästä ostettu risukeitin mukana. Sen verran löytyi risuja poltettavaksi, että saimme kahvit keitettyä ja ruoat kokattua. ilistelyn määrässä. Kerro missä ja milloin kuva on otettu, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä erityistä tilanteeseen liittyy. Oma retkikuva LÄHETÄ oma retkikuvasi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@retkilehti.. Eerik Piironen Aakenustunturi Olimme aamusta lähteneet patikoimaan ja katsoneet taukopaikat, missä pääsisimme tulistelemaan. Parhaat kuvat palkitaan klassisella SIGG 0,6 L –juomapullolla. Risukeitin ei ole kiireisen matkamiehen keitin mutta hakkaa kaasukeittimen mennen tullen . Mika Räsänen Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 4.9.2017 10.02.56 4.9.2017 10.02.56. Nälkä kurni jo vatsassa ja kahvihammasta kolotti, kun lähestyimme Aakenustunturilla kotaa, missä olisi myös tulipaikka. 11 syyskuu 2017 OMA RETKIKUVA Akkajaure Tunnelmia Akkajaurelta heinäkuun viimeiseltä viikolta, kun sain vihdoinkin vaimoni mukaan vaellukselle.
Kun tulvavedet alkoivat laskea, on kalastussäännön mukaan kalastaminen kielletty. Saamelaisille kalastus on ollut tärkeä elinkeino muun luontaistalouden ohessa. Lisäksi ”Tenon kultaa” havittelevat joelle etelästä tulevat matkailijat ja jokilaaksoon lohen perässä muuttaneet suomalaiset. Kulunut kesä on ollut niin runsasvetinen, ettei perinteistä kalastusta päästy lyhennettynä kautena juuri harjoittamaan. Hän arvioi, että mikäli perinteinen kalastus ajetaan alas, kehitetään Tenon kalastusta jatkossa vain matkailukalastuksen ehdoilla. Uuden säännön mukaan vain tilan ympärivuotisilla asukkailla on kalastusoikeus ja muut perilliset kilpailevat samoista kalastusluvista matkailijoiden kanssa. Nykyiseen sääntömuutokseen asti oikeus TEKSTI Maija Arosuo KUVAT C. Tenon lohi nousee Jäämereltä Tenovuonon kautta rajajoki Tenoon kutemaan. Siksi sitä kalastavat niin Norjan vuonokalastajat kuin joen vartta asuttavat Norjan ja Suomen saamelaiset. Aika monen kotitarvekalastajan pakastin ammottaakin tyhjyyttään. Matkailijamäärä romahti Perhokalastajat löysivät Tenon lohipitoiset vedet jo 1800-luvulla. ”Suurta osaa nuorista perinteinen kalastus ei kiinnosta. Arviolta 10 000 ulkopaikkakuntalaista kalastaa vuosittain Tenon lohta. Näin taito ei enää periydy sukupolvelta toiselle. Norjan ja Suomen välillä tehdyn sopimuksen tarkoituksena on rajoittaa lohenpyyntiä Tenojoessa ja sen sivujoissa noin kolmanneksella kalakannan elvyttämiseksi. Vanhempaan polveen kuuluva, outakoskelainen Raimo Guttorm, jakaa huolen nuorten kalastajien vähenemisestä. Katoaako verkkokalastus. Tenon alueen tiloilla on perintöoikeus jokeen. Retki_12-13-sivua-Teno_PL.indd 12 Retki_12-13-sivua-Teno_PL.indd 12 1.9.2017 16.16.16 1.9.2017 16.16.16. syyskuu 2017 12 AJANKOHTAISTA T eno on paitsi Suomen merkittävin lohijoki myös yksi maailman tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Jos he päättävät taidon kuitenkin opetella, kalastusta saa harjoittaa niin vähän, ettei siitä ole juuri hyötyä. Sääntöä ovat kritisoineet niin matkailuyrittäjät kuin Tenon asukkaatkin. ASLAT-JON LÄNSMANIN mielestä saamelainen perinteinen kalastus voi kadota kokonaan sääntömuutoksen takia. Nykyiset verkkokalastajat ovat pääsääntöisesti vanhoja ja uusi kalastussääntö oli heille aikamoinen shokki. Nuorgamilaista nuorta saamelaista, Aslat-Jon Länsmania, sääntöuudistus huolestuttaa. Siitä lähtien on Tenon varrelle kehittynyt pikkuhiljaa lohituTenojoen kalastussääntö kuohuttaa Tenon uusi kalastussääntö astui voimaan tänä kesänä. Olemme kadottamassa perinteisen kalastustaidon ja sitä kautta osan saamelaista kulttuuria.” Aslat-Jon kalastaa itse sekä perinteisesti että vieheellä. Gibson säilyi kaikilla tilan perillisillä, asuivat he tilalla ympärivuotisesti tai eivät. Lisäksi verkonpito-oikeutta rajoitettiin ajallisesti ja sitä vähennettiin kahdesta yhteen verkkoon. Myös Norjan jokilohista joka kolmas kalastetaan Tenosta
Suurin epäluottamus tuntuu kohdistuvan kalastusja saalistilastointiin. ”Mikäli kukaan ei kalasta, tarkoittaa se tilastoijan mukaan sitä, että kalaa ei ole. Retki_12-13-sivua-Teno_PL.indd 13 Retki_12-13-sivua-Teno_PL.indd 13 1.9.2017 16.16.19 1.9.2017 16.16.19. Hän tyytyy toteamaan, että tilannetta arvioidaan uudelleen, kunhan laskurit saadaan paikalleen tai jos tilanteet muuttuvat. Viime vuonna kalaa tuli yhteensä 21 kiloa”, kertoo Raimo Guttorm. Kalamäärän arvioinnista vastaa Suomessa Luonnonvarakeskus eli Luke. 2010 jälkeen ei ole ollut paljoa kotia viemistä. Hiljaista vastarintaa Kaikki ovat siis yksimielisiä siitä, että jonkin verran kalastusta on vähennettävä. Myös matkailukalastusta on rajoitettu ja sääntöjä muutettu. Kaikki tervasivat veneitään ja odottivat, että pääsevät joelle. Kalojen määrää Luke pyrkii selvittämään saalistilastojen lisäksi sähkökoekalastuksin, suomunäytteillä, videokuvauksella ja pintasukeltamalla. 13 syyskuu 2017 rismiin liittyvä elinkeino: kalaturisteille tarjotaan kalastuslupia, soutupalveluita sekä mökkimajoitusta. Lohta narrataan perholla ja vaapulla rannalta ja veneestä. Aslak Holmbergille uusi kalastussääntö, joka polkee saamelaisten oikeuksia, on enemmän periaatekysymys. Paikallisilla kalastajilla on tilastoista erilaisia käsityksiä. Eivät poliitikot tästä mitään ymmärrä.” On elokuun loppu. Suomen pääministeri Juha Sipilälle lähettämässään kirjelmässä, että ”kansainvälisen oikeuden mukaisesti alueen saamelaiset ovat ikimuistoisen käytön pohjalta luoneet omistusja hallintaoikeuden Tenon vesistöön. Onko kalaa vai ei. ”Ai miten kesä meni. Hän on ollut yksi Ellos Deatnu –liikkeen perustajista. Onnekkaimpia ovat Länsmanin tavoin ne, joilla on muitakin elinkeinoja, kuten porotaloutta. Tehtävää vaikeuttaa alueen laaja-alaisuuden lisäksi monet erilaistuneet lohikannat, joita Tenolla ja sen sivuhaaroissa tunnetaan useita kymmeniä. Myös suomalaisia palveluntarjoajia on muuttanut paikkakunnalle lohen perässä. Kalastussääntöä ei keksitty ihmisten kiusaksi vaan kalojen suojelemiseksi, jotta niitä olisi jatkossakin. Uuden lupakäytännön takia on mahdotonta hankkia koko ryhmälle kalastusluvat samalta alueelta. Samoin on käynyt monelle muulle palveluntarjoajalle. Kalastussääntöön, tai siitä aiheutuneiden haittojen korvauksiin, hän ei lupaa muutoksia ”vielä”. Työllistimme kaksi ihmistä. Kokonaiskalatilannetta huolestuttavampana Luke pitää isojen, 7–15 kiloisten, kalojen vähenemistä. Lähes itkuinen naisääni ei avaa ovea, mutta vastaa puhelimeen. Luvan hankkiminen siirtyi ensi kertaa verkkoon ja kalastuskausi lyheni kymmenen päivää molemmista päistä. Jotkut kalastajista ovat myös tahallisesti rikkoneet kalastussääntöä ja ilmoittaneet siitä poliisille, tavoitteenaan päästä käräjöimään asiasta. ”Joka vuosi vietän Outakoskella noin 250 tuntia vieheellä kalastellen. Viimeisin vieras, maaja metsätalousministeri Jari Leppä, kävi antamassa asiasta arvionsa 16.8. Nyt ihmiset miettivät, mitä uskaltaa kenenkin kuullen puhua. Ajamme sellaisen pihaan ja pyydämme haastattelua. Emme me jaksa enää uskoa tulevaan. Luken arvion mukaan niistä ”osa on hyvässä ja osa huonommassa tilassa”. Hänen mielestään jotain olisi pitänyt tehdä jo jokin aika sitten, pikkuhiljaa, niin ihmiset olisivat osanneet varautua ja sopeutua. Lisäksi sääntöjen monimutkaisuus on aiheuttanut sen, että ryhmille on ollut mahdotonta tarjota palveluita. Joku on lähtenyt töihin Norjaan, toinen rakennellut talvimökkejä revontuliasiakkaita varten. ”Minulla oli kioski-ravintola ja laavu rannalla, jossa myin kalastuslupia ja soutupalveluita. Lohikantojen tilaa on seurattu ja tutkittu 1970-luvulta lähtien. Paikallisille yrittäjille lupien määrän vähentäminen on tarkoittanut asiakasmäärien romahtamista. Siitä huolimatta valtiot ovat neuvottelujen aikana käyttäytyneet kuin vesistön luonnonvarat kuuluisivat heille”. Sen mukaan saamelaisia kuultiin säännön valmistelussa liian myöhään. Kaikki ovat jotain menettäneet, kun niukkuutta jaetaan, mutta ehkä ne lohet taas tulevat ja tämä tästä iloksi muuttuu”. Veneitä on tusina rannalla rivissä väärin päin käännettyinä. 2001 oli huippuvuosi. Kalastuslupien määrää vähennettiin ja kalastusaluetta tarkennettiin. Liike toteaa mm. Tenojoki ja jalasmökit ammottavat tyhjyyttään. Ei silloin voi tarjota ryhmäpalveluita! Laitoimme koko kioskin kiinni”, Aslat-Jon Länsman toteaa. Kalaa on noussut yläjuoksulle vuosi vuodelta vähemmän. Yhtenä viikonloppuna sain 150 kiloa lohta. Alkuperäiskansan vahvat väittämät eivät ole voineet jäädä poliitikoilta kuulematta ja heitä onkin näkynyt Utsjoella tänä kesänä harvinaisen tiuhaan. Toisaalta ne, jotka kalastavat Yläkönkäällä, ovat itse saaneet huomata kalan vähenemisen. Heikoimmilla ovat kalastuksen päälle toimeentulonsa rakentaneet ”lohikylät”, joiden tarjonnassa on soutua, lupia ja kesäkäyttöön tarkoitettuja lomamökkejä joen rannassa. Omien sanojensa mukaan ”jokaista joen kalaa he eivät kuitenkaan voi seurata”. Raimo Guttorm kiteyttää Tenon tilanteen positiiviseen tyyliinsä: ”Ennen kevät oli Tenolla iloista, yhteistä odotuksen aikaa. Tässä ei ole otettu huomioon sitä, että kalastajien määrä vähenee tai että luonnonolosuhteet ovat sellaiset, ettei kalaan ole päässyt”, kritisoi Aslak Holmberg, nuorgamilainen kalastajan poika ja Saamelaiskäräjien jäsen, joka on ollut aktiivisesti puolustamassa saamelaisten asemaa kiistassa. Tenon lohista noin puolet kohtaa loppunsa turistin vieheeseen, toinen puoli päätyy perinteiseen verkkoon. No ajoivat tämän elinkeinon täällä alas. Puheidensa tueksi Tenolaakson nuoret saamelaiset perustivat kesän ajaksi Moratorion, kalastussäännön hitaan täytäntöönpanoalueen. × RAIMO GUTTORM kalastaa omiin tarpeisiinsa Yläkönkäällä
Mieskaverit toimivat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin. Osa hakee uutta sisältöä elämään omien lapsien aikuistuttua, toisilla taas ei välttämättä ole juuri minkäänlaista aiempaa kokemusta lasten kanssa. Pienen pojan ensimmäinen metsäretki Mieskaveritoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille. Toiminnan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään, esimerkiksi retkeilemällä. Kaikkia heitä kuitenkin yhdistää halu auttaa ja olla mukana ilman omaa miehen mallia kasvavien lasten elämässä. Toimintaan tulee mukaan miehiä monenlaisista lähtökohdista, ja miesten ikähaitari on parikymppisistä aina eläkeikäisiin saakka. Kaksikko on tuntenut toisensa jo muutaman kuukauden ajan. Lisäksi olin mukana tukihenkilötoiminnassa. syyskuu 2017 14 MIESKAVERI E ts im es sä K aksi kaverusta, 29-vuotias Roope ja pian koulutiensä aloittava Noah, suihkuttelevat itseensä hyttysmyrkkyä Oulussa sijaitsevan Kalimenjoen luontopolun pysäköintipaikalla. Noah saa mukaansa kiikarit, joilla voi tehdä havaintoja ympäristöstään. TEKSTI JA KUVAT Juho Sarajärvi Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 14 Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 14 1.9.2017 15.38.17 1.9.2017 15.38.17. Roopen kohdalla aiemmat kokemukset lasten hyväksi tehtävästä vapaaehtoistyöstä ohjasivat mukaan toimintaan. Kesäkuun päiväksi ilma on sangen viileä, joten olosuhteet useamman tunnin ulkoreippailulle ovat kunnossa. ”Toimin aiemmin lastenvahtiapuna Lapin Ensija turvakodilla. Kyseessä on Noahin elämän ensimmäinen pitempi metsäretki, aiemmat ovat olleet esikoulussa tehtyjä tutustumisretkiä metsään. Heitä ei yhdistä sukulaissuhde, vaan kyseessä on valtakunnallisen, Mieskaverit-nimisen vapaaehtoistoiminnan kautta syntynyt ystävyyssuhde. Jälkimmäisen kautta tapasin Oulun Mieskaveritoiminnan vetäjän, joka houkutteli lähtemään mukaan. Toiminta vaikutti alusta asti mielekkäältä”, kertaa Roope Luontopolku on viiden kilometrin mittainen, mutta jo heti alkuun löytyy yhteisymmärrys siitä, että polkua kierretään jaksamisen mukaan. Hetken tarkastelun jälkeen todetaan, ettei lammen vastarannalla ole sillä hetkellä eläimiä tai muita retkeilijöitä. Kovinkaan montaa metriä ei ehditä kulkea, kun kiikareilla tehdään tarkistus Kalimenlammen vastarannalle. Noah vaikuttaa varustautuneen johonkin tavanomaista hurjempaan luontokohtaamiseen, sillä mukaan on pakattu eväiden lisäksi myös vaahtomuovista valmistettu miekka
15 syyskuu 2017 VÄSY iski välillä, mutta onneksi silloin pääsi kaverin reppuselkään. Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 15 Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 15 1.9.2017 15.38.20 1.9.2017 15.38.20
Roopen tuomat ilot eivät rajoitu ainoastaan erilaisiin yhteisiin puuhasteluihin, vaan hyöty on myös henkistä. syyskuu 2017 16 Polun ensimmäinen osio koostuu vankoista pitkospuista. ”Roopen saapuminen Noahin elämään on näkynyt jo nyt Noahin itseluottamuksen kasvamisena. ”En ole ikinä ennen nähnyt sammakkoa luonnossa!”. Myös piiloleikki on ollut heille hauskaa ajanvietettä. Tapaus on Noahille varsin erityislaatuinen. Noah on aiemmin kohdannut jonkin verran kiusaamista. Tarkoituksena on löytää mahdolNOPEASTI virtaava Myllykoski oli huikeaa katseltavaa sillalta käsin. Roopen kanssa tekemistä on riittänyt. MIESKAVERI Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 16 Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 16 1.9.2017 15.38.20 1.9.2017 15.38.20. Pian Noahin toive toteutuu, sillä aivan pitkospuiden vieressä olevan mättään päällä loikoilee suuri ruskosammakko. Hän tuli elämäämme juuri oikeaan aikaan”, toteaa Sanna. Roopen ja Noahin uusi ystävyys on tuonut iloa myös Noahin äidille, Sannalle. Hän näki isäänsä heidän asuessaan vielä ulkomailla, mutta Suomeen muuton jälkeen mieskontaktit ovat olleet vähissä. Mieskavereista on moneksi Mieskaveritoimintaan hakeutuvien yksinhuoltajaäitien yleisenä ongelmana on ajankäytön rajoitteet ja vaikeudet tarjota kokemuksia, jotka yleisesti mielletään miehisiksi. Kaksikko on jo ehtinyt muun muassa käymään keilaamassa, uimassa ja laskemassa mäkeä. Mieskaveritoiminnan kaverisuhteet valikoituvat molempien osapuolien toiveiden mukaan. Toiveissa on havaita sisiliskoja tai sammakoita. Roopen myötä hän saa muuta ajateltavaa ja kivaa tekemistä turvallisen aikuisen seurassa. Sammakkokohtaaminen pyörii mielessä pitkän aikaa kävelyn jatkuessa, ja ympäristöä katsellaan nyt entistäkin tarkkaavaisemmin. NOAHIN elämän ensimmäinen sammakkohavainto oli ikimuistoinen tapaus. Sammakon liikkeitä jäädään seuraamaan pitkäksi aikaa, kunnes se pakenee pitkospuiden alle piiloon uteliailta retkeilijöiltä. Ennen Roopea Noahin lähin miespuolinen tuttu asui 100 kilometrin päässä. Käytännössä ainoa tuttu mies oli Noahin serkkujen isä. Noah kulkee Roopen edellä tarkkaillen pitkospuiden vierustoja
Yhdessä he kulkevat pitkospuiden päähän asti katselemaan lammen näkymiä. Kyseessä on Noahin elämän ensimmäinen itse sytyttämä nuotio. ”Pärjäävätköhän ne?” Tapauksen todistamisen jälkeen sammakoiden etsimisen lisäksi myös muurahaisten kulku on tarkkailun alla. Ylpeänä hyvin hoidetusta työstä kaksikko lähtee kävelemään kohti läheistä pysäköintialuetta ja ensimmäisen yhteisen retken päätöstä. Kirkkaassa vedessä näkee hyvin pohjaan saakka, mutta harmillisesti yhtään kalaa ei tule retkeilijöitä katsomaan. Toiminnantäyteinen alkumatka alkaa hieman väsyttää Noahia, joka pääsee levähtämään Roopen reppuselkään. × ENSIMMÄISEN oman nuotion loimutessa makkaranpaistokin unohtui tyystin. Laavulta olisi mahdollista jatkaa loppuosuus takaisin lähtöpisteelle, mutta yhdessä tuumin päätetään kutsua kyyti hakemaan laavun läheiseltä parkkipaikalta. Liikaa jännitystä taukojen pitämiseen Retkikunta saapuu reitin ensimmäiselle laavulle. Puut asetellaan huolellisesti, ja tuli syttyy ensi yrittämällä. Mukana on makkaraa, mutta ne jäävät lopulta reppuun. Tarkasti hän katsoo, ettei nuotio jää kytemään. Retki alkaa olla paketissa. Noin kolmen kilometrin kohdalla retkue saapuu Myllykosken laavulle. Itse tehty nuotio on niin iso juttu, jota katsellessa makkarat unohtuvat. Lyhyen kävelyn jälkeen polun pitkospuut risteävät kulkemaan pitkästi kohti soista niemeä. Roopen ja Noahin yhdistävä tekijä oli toisille sopivien luonteiden lisäksi myös hieman yllättävä seikka: ”Pidämme molemmat supersankareista”, kertoo Roope. Vastaus kysymykseen uuden retken mahdollisuudesta tulevaisuudessa tulee kuin yhdestä suusta: ”Ihan varmasti”. Myös sammakot taisivat olla sillä hetkellä jossain muualla. Itse tehty nuotio on niin iso juttu, jota katsellessa makkarat unohtuvat. Matkan varrella tulee vastaan useampi taukopaikka, mutta millään ei malttaisi pysähtyä. Kyyti saapuu nopeasti paikalle, ja Noah haluaa hoitaa yhä loimuavan tulensa asianmukaisesti loppuun asti. Esimerkiksi muurahaispesän vilske on hyvin mielenkiintoista katseltavaa, kun siihen oikein kunnolla syventyy. Edessä siintää aina jotain mielenkiintoista. Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 17 Retki_14-17-Mieskaveri_PL.indd 17 1.9.2017 15.38.22 1.9.2017 15.38.22. Veden virtausta katsellessa vierähtää pitempi tovi, kunnes matka jatkuu jälleen. MYÖS lintujen liikkeet olivat mielenkiintoista tarkkailtavaa. Hän lähtee hakemaan Roopen kanssa tyhjään pulloon vettä muutaman metrin päässä virtaavasta Myllykoskesta, ja kaataa retken aikana useaan otteeseen hämmästelyn kohteena olleen kosken veden ensimmäisen nuotionsa päälle. Alati vaihtuva ympäristö pitää aistit tarkkana, ja mielenkiintoiset havainnot pysäyttävät tarkastelemaan lähempää tuon tuostakin. Yksi vaikuttavimmista paikoista reitin varrella on Myllykosken ylittävä pitkä silta, jonka alla vesi virtaa kovaa vauhtia. Yksi pesän sivuista on lähes pystysuora, ja reunalta putoavat muurahaiset herättävät hämmästystä Noahissa. Noah ryhtyy ensitöikseen sahaamaan lähistöltä löytynyttä suurta puupölkkyä, mutta hetken rehkinnän jälkeen hän päättää tyytyä paikan päältä löytyviin valmiisiin polttopuihin. 17 syyskuu 2017 lisimman sopivat parit, jotta osapuolet saisivat toiminnasta mahdollisimman paljon irti. Välillä omin jaloin, välillä kaverin reppuselässä, mutta koko ajan hymy kasvoilla. Eväiden syönti ei käy vielä mielessäkään, sillä laavu on aivan lammen rannan tuntumassa. Matka jatkuu ilman lepotaukoa
Nykyään Norjan viikinki retkeilee rennolla otteella. Yhtä asiaa hän ei unohda koskaan, kun pakkaa reppua. Retki_18-21-Ulvang_PL.indd 18 Retki_18-21-Ulvang_PL.indd 18 1.9.2017 16.20.56 1.9.2017 16.20.56. Ulvangilla on mökki aivan Suomen rajan lähellä. syyskuu 2017 18 VEGARD ULVANG H en k il ö Vegard, villapaita ja Suomi Mestarihiihtäjä ja olympiavoittaja Vegard Ulvang on intohimoinen luonnossa liikkuja. TEKSTI Pekka Mommo KUVAT Vegard Ulvang INARIJÄRVI on Vegard Ulvangin yksi suosikkikohde
19 syyskuu 2017 N yt Lapin miestä jännittää. . Istun lahtelaisen hotellin aulassa hyvissä ajoin ennen sovittua tapaamista. Inarin ystävä Tunturit, hyytävä Jäämeren viima ja vaivaiskoivikoissa kiemurtelevat kirkasvetiset joet tulivat Ulvangille tutuiksi jo aktiiviaikana. Ja luonto on kaunis”. Nyt tuo sama nuoruuteni sankari istuu edessäni. Syntynyt 1963 Norjassa, Kirkkoniemessä. ”Inari on fantastinen paikka meloa. . ”Välillä tuli lenkeillä piipahdettua vahingossa Venäjänkin puolella”. Kesäisin harjoitteluun kuului paljon melontaa. Teini-ikäisten lastenikin mielestä se paras paikka maailmassa”, Ulvang naurahtaa. . Totean heti kättelyssä, tänään ei puhuta hiihdosta, nyt lähdetään retkelle. Asuu Oslon lähellä. Menemme sinne joka kesä pidemmäksi aikaa perheen kanssa. Ulvanki, niin kuin häntä pohjoisessa kutsuttiin, löysi suomalaisen hiihtokansan pehmeän kohdan. Hytte sijaitsee vain viisi kilometriä Suomen rajalta. Retki_18-21-Ulvang_PL.indd 19 Retki_18-21-Ulvang_PL.indd 19 1.9.2017 16.20.57 1.9.2017 16.20.57. NORJALLE kuuluva Valassaaret on huikea paikka melojalle. Naimisissa hiihtäjä Grete Ingeborg Nykkelmon kanssa. Maailma on vienyt miestä ympäri maapalloa, nyt hän asuu perheineen lähellä Osloa. . Mietin, kehtaako laittaa viestiä, että täällä ollaan jo viivalla. Vastaus tulee heti; ”2 minutes”. Ulvang paljastuu juuri niin mukavaksi hepuksi kuin entiset hiihtäjäystävät häntä kuvailivat. . Hymy leviää Ulvangin kasvoille ja hän ottaa mukavamman asennon narisevassa nahkatuolissa. Suunnitelmissa hiihtää Grönlannin halki. Rohkaistun, naputan tekstarin. Näin omin silmin kuinka metsissä oli teltVegard Ulvang . ”Aivan mahtavaa, se sopii minulle”. . Tunturien kasvatti Vegard Ulvang on siis kotoisin Pohjois-Norjasta, Kirkkoniemestä. Siellä voi mennä päiväkausia törmäämättä keneenkään. Hiihtänyt Etelänavalle 2011. Kaksi lasta. Melonta oli yksi kesän harjoitusmuoto aktiiviaikana. Ulvang osaa vain muutamia sanoja suomea, mutta Kirkkoniemessä suomentaitajia on edelleen. Kohta portaita loikkii alas hoikka mies parransängessä, vain huura ja kallellaan oleva pipo puuttuvat. Juoksulenkit taittuivat puuttomilla, porojen tallomilla tunturipoluilla, paljon ennen polkujuoksuhuumaa. Kajakki on Ulvangille tuttu retkivarustus. Olen aina ihaillut norjalaisten luontosuhdetta. Voittanut urallaan 14 arvokisamitalia, 5 kultaa. Me suomalaiset itse asiassa voimme omia Ulvankia hitusen itsellemme. Vegard Ulvang näyttää yhtä jäntevältä kuin kilpavuosina. Mies oli perinteisen taitaja, taistelija, peräänantamaton ja välitön, naapurin poika, jossa ei ollut tippaakaan gundesvanimaisia diivan elkeitä. Väkevin omankohtainen kokemus oli 1997 hiihdon MM-kisoissa Trondheimissa. Me pohjoisen hiihtopojat ihailimme Vegard Ulvangia 90-luvun alussa. ”Mökkiin ei tule vettä, eikä sähköä. Yksi mieluisimpia paikkoja meloa on Suomen Lappi ja eritoten Inarijärvi. Retkeilee mielellään Inarijärvellä kajakilla. Esiisäni tulivat 1800-luvun lopulla Kirkkoniemeen”. ”Olen kiinnostunut historiasta. . Minussa on yksi seitsemäsosa suomalaista verta. Norjalaisen kaukaiset sukujuuret ulottuvat Länsi-Lappiin, Turtolaan. Silti kotikonnuilla on edelleen pieni tunturitupa
Aamuisin teltoista kömpi jos jonkin moista punaposkista vuorenpeikkoa hymyssä suin. Suurista etsinnöistä huolimatta Kjetil löydettiin vasta seitseRetki_18-21-Ulvang_PL.indd 20 Retki_18-21-Ulvang_PL.indd 20 1.9.2017 16.20.58 1.9.2017 16.20.58. Kännykkä on vaiti eikä sähköposti pimputa. Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS) työllistää läpi vuoden. Mutta on kalenteriin mahtunut viime vuosina myös vaelluksia arktisilla alueilla. Pohjoisen poikina puhe kääntyy tietysti pakkaseen, sitä joko inhoaa tai rakastaa. Silloin tuntuu, että tässä on kaikki mitä tarvitsen. Sama verenperintönä tuleva reippailu luonnossa näkyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, kuninkaasta kaupan kassaan. Naparetket ja niiden historia kiehtovat hiihtäjälegendaa. Viimeksi Ulvang hiihti ja leijaili Luoteisväylää. Hän valmistelee reissut entisen kilpahiihtäjän tarkkuudella. Ulvangilla on myös omakohtaista kokemusta, kuinka luonto voi olla armoton tai reissu kääntyy painajaiseksi. Selvisi kuitenkin, että opas oli varastanut seurueen lentoliput ja paennut Venäjälle. ”Kotona koitan liikkua luonnossa joka päivä. Tekeminen keskittyy olennaiseen, kaikki turha jää pois. Viikonloppuisin pakataan eväät ja mennään retkellä kodin lähelle. Mitään ei minulta puutu.” Karujakin kokemuksia Ulvang ei ole riskienottaja. ”Naparetkillä parasta on makoilla lämpimässä makuupussissa ja hörppiä kuumaa ULVANG kulki hiihtämällä ja leijoilla osan legendaarista Luoteisväylää. Me rakastamme. Norjassa luonnossa liikkuminen kuuluu kaikille. Rakastan halkojen hakkaamista, se pitää myös kuntoa yllä”. Riskit kartoitetaan ja niihin pyritään valmistautumaan ennakkoon. Pienen pähkäilyn jälkeen löytyy ainakin yksi konkreettinen selitys norjalaisten luontohulluudelle; moottorikelkka. juotavaa. Paikalliset viranomaiset pidättivät seurueen ja heitä epäiltiin paikallisen oppaan ryöstömurhasta. Retkestä tehtiin myös TV-ohjelma, joka on nähtävissä netissä NRK:n verkkosivuilla. Lapset otetaan retkille mukaan jo pieninä. Ulvang oli 90-luvun alussa patikoimassa hiihtäjäystävänsä Vladimir Smirnovin kanssa Mongoliassa. On kiehtovaa huomata, että meillä on pakkasesta samoja ajatuksia. Talvella sama reissu suihkitaan suksilla. Niillä töillä hän on nyt myös Lahdessa valvomassa, että kaikki sujuu suunnitellusti. ”Norjassa ei saa ajaa kelkalla juuri missään, on pakko hiihtää, jos meinaa päästä kauemmas”, hiihtäjämestari hymyilee. Ulvang reissaa mieluusti pienellä porukalla, se lisää turvallisuutta. Pitkien retkien yksinkertainen arki on Ulvangille mannaa. Saman vuoden lokakuussa Ulvangin isoveli Kjetil katosi ollessaan lumipyryssä lenkillä Kirkkoniemessä. 2011 hän suksi Etelänavalle samaa reittiä kuin Roald Amundsen 100 vuotta aikaisemmin. Kovassa pakkasessa ajatus selkiytyy. syyskuu 2017 20 VEGARD ULVANG taleirejä, joissa asuttiin koko kisojen ajan. Naparetket kiinnostavat Nykyisin Ulvang on kiireinen mies. Ulvangin mukaan norjalaiset ovat aina halunneet tampata latua tuntemattomaan. Ulvangin mukaan Norjassa ollaan ylpeitä omasta luonnosta ja siitä, kuinka siellä osataan liikkua