VKO 2025-37 683219-2507 Testissä näppärät pinokeittimet VAELLUSTA RUOTSIN RAJAMAILLA Aivot huijaavat vaeltajaa Etelä-Pohjanmaan parhailla poluilla Paahteinen Paistunturi KIRKKOVENEITÄ & KALLIOMAALAUKSIA KANAVASOUDUSSA HEINÄVEDELLÄ Vaelluskirjailija Pertti Sillanpää Tunne suo & kulje turvallisesti R ET K I 7/ 20 25. 7/2025?— 11,90 € Retki PAL
72 Helpot & huolettomat pinokeittimet 32 Heinäveden kanavissa melottiin 7—2025. Retki 8/2025 12.9.2025 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraava ssa numeros sa Packraft-vaellus Lainionjoella SISÄLLYS 20 Voiko luonnovesiä juoda
Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Tiedot & taidot 12 Vaeltajan aivot ja toiveajattelu 12 Pertti Sillanpää vaeltaa ja kirjoittaa 14 Näin tiivistät teltan saumat 18 Voiko luonnonvesiä juoda. 03-4246 5354 arkisin kello 8–16 Vuonna 2025 ilmestyy 9 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Reetta Salo reetta.salo@kruunumedia.fi +358 50 530 0044 Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Päivi Mattila Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Pekka Juntti Petri Kaipiainen Henna Kallo Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino Printall, Tallinna Kannen kuva Alexandra Parkkonen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi puh. Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 55 euroa. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. 20 Suollakin voi retkeillä 24 Retket 32 Heinävedellä retkeiltiin kanavissa 32 Helteinen Paistunturi 40 Ruotsin & Norjan rajamailla 46 Etelä-Pohjanmaan parhaat retkikohteet 54 Neljän sukupolven kanoottileiri 60 Varusteet 66 Uudet Care Plus -vedensuodattimet 66 Nordiskin nautinnollinen glamping-teltta 68 Fjällrävenin Hoja-pyöräilyhaalari 70 Testissä kätevät pinokeittimet 72 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy. Määräaikaistilaus 9 numeroa 85 euroa
Aivot ovat tärkein retkivarusteemme. Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Hilleberg: Teltat jokaiselle retkelle kaikkina vuodenaikoina. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Näin aivoni minulle ainakin väittävät. Kaikki ihmisen tieto ja oppi sijaitsevat niissä, silti niihin ei aina voi luottaa. Kuntoni on parempi kuin ikätovereilla ja retkeilytaitoni ovat tietysti ihan huippuluokkaa. Ajatteleminen ei ole ainoa helppoa. Aivot suoristavat mutkia, hakevat vahvistusta väärillekin ennakkokäsityksillemme eivätkä oikeasti muista kovin paljoa. Vaelluksilla aivot, ainakin minulla, ryhtyvät helposti tuottamaan melkoisia ajatusten syöksyvirtoja, jotka onneksi laantuvat, kun kävely rauhoittaa mieltä. Hätätilanteessa tulien tekeminen tulusrautaa hakkaamalla tai hätämajoitteen rakentaminen ei ole se tärkein taito, vaan pysähtyminen ja ajattelu. Se vaatii kykyä käydä vuoropuhelua itsensä kanssa, siis sisäistä keskustelua, jossa ihminen pystyy kyseenalaistamaan omia ratkaisujaan ja miettimään vaihtoehtoja. Hän on neuvotieteiden väitöskirjatutkija, joka tutkii aivoja ja on innokas retkeilijäkin. Aivot ovat kumma elin. Leo Houlding Anthony Komarnicki/Carnets d’Aventures Martina Gees/@colorfishes. Samat aivot, jotka saavat minut syömään liikaa rasvaa ja sokeria sekä romahduttavat minut sohvalle telkkaria katsomaan. Ensimmäinen juttu käsittelee toiveajattelua ja se kannattaa lukea ihan ajatuksella. ”Entä jos jäänkin yöksi tähän, kun keli näyttää pahenevan, vaikka sauna ja posliinipytty olisikin ehkä mahdollista saavuttaa iltaan mennessä?” Kyky sisäiseen dialogiin ei ole pelkästään eduksi, sillä se voi äityä myös ruminoinniksi eli asioiden loputtomaksi märehtimiseksi. Tässä lehdessä Henna Kallo aloittaa juttusarjan aivoista ja retkeilystä. Hilleberg: Teltat jokaiselle retkelle kaikkina vuodenaikoina. Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. Mitähän minun nyt kannattaisi tehdä. 4 RETKI elokuu 2025 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Vaellusaivoituksia Olen keskimääräistä parempi autoilija
Leo Houlding Anthony Komarnicki/Carnets d’Aventures Martina Gees/@colorfishes. Hilleberg: Teltat jokaiselle retkelle kaikkina vuodenaikoina. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Hilleberg: Teltat jokaiselle retkelle kaikkina vuodenaikoina
KARTALLA 6 RETKI elokuu 2025 Kartalla
Norppia voi nähdä esimerkiksi Linnansaaren kansallispuistossa melontaretkellä tai venesafarilla erityisesti toukokuussa.. Uuden tutkimuksen mukaan saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. KARTALLA 7 RETKI elokuu 2025 T E KST I Petri Laine K U VA Teuvo Juvonen / Vastavalo Saimaannorppa omaksi lajikseen S uomen norppien on perinteisesti ajateltu olevan lähisukulaisia ja kehittyneen sisävesistöihin loukkuun jääneistä norpista maan kohotessa jääkauden jälkeen. Laji on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jonka kanta on noin 500 yksilöä. Saimaannorppa eriytyi muista norpista vähintään 60 000 vuotta sitten, paljon ennen 10 000 vuotta tapahtunutta Saimaan syntyä
KARTALLA 8 RETKI elokuu 2025 R I S T I K K O NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn
NATURE One GTX high metsästykseen, vaellukseen, retkeilyyn
Tapahtuman perusleirinä toimii Suomen luontokeskus Haltian tapahtumakenttä Espoon Nuuksiossa. Uutisissa on voitu lukea tarinoita ihmisistä, joita on käännytetty rajalta ilmeisesti melko heppoisin perustein, toisaalta suurin osa matkailijoista pääsee Yhdysvaltoihin ongelmitta. Tapahtuman ideoija ja vetäjä Mika Mannonen haluaa luoda osallistujille akustisen nuotiokeikan: ”Sellaisen, jossa yleisö istuu kuun valaisemassa metsässä, tuli loimuaa ja musiikki soi ilman teknologiaa – juuri sellaisena kuin se luonnossa syntyy”. KARTALLA 10 RETKI elokuu 2025 R E T K I L U K U T A P A H T U M A T Y H D Y S V A L L A T Vuonna 2024 Metsähallitus toteutti erilaisia polttoja valtion mailla koko maassa yhteensä 527 hehtaarin alueella. Tapahtumassa esiintyvät Anssi Kela ja Teleks. Luvassa on laaja kattaus lajikokeiluja, kursseja, retkiä, lenkkejä, kisoja, työpajoja, ja esityksiä. Pacific Crest Trailin vaeltajista noin kolmannes tulee USA:n ulkopuolelta, mutta heidän lukumääränsä ei ole PCT:n organisaation mukaan pienentynyt. Alueella voi myös yöpyä teltassa. Feel the Forest 6.9.2025 USA:n raja ja pitkät vaellusreitit Moni pitkän matkan vaelluksia harrastava suuntaa jossakin vaiheessa Yhdysvaltain klassisille pitkille reiteille, kuten Pacific Crest Trail tai Continental Divide Trail. Yhdysvaltoihin matkustavien turistien määrä on pudonnut noin 12 % kuluvana vuonna. M O K A V I S A A H A V O I T U A I I D A I S O T N O E T L E M U I H A R A E V O I T A R O L A M O T E L L I V I U H I N A T A K A N A E T A A N I K T A R V O V I R A T I O I R E S A A T E A P A T I A T E T R A S U A O K A I N E N O P A S T U S R U I S S A T O T R A P M K A T T I P I A L U U R A T A A L P I T O H M I T E T S I N E I L A V A A T E T S U N A M I M I T L O U E T A F F E L M A K E U S L A T O A L A I R A K M O L L I N A A M A K I S S I S A A K O R A A T K E S Ä K U U M A I S E M I A O L A T M A D O T A S I A T R I S T I K K O Nuuksiossa tapahtuu N O UX F E ST on ulkoilmatapahtuma, joka järjestetään nyt toisen kerran. Yhdysvallat on tiukentanut rajavalvontaansa nykyisen hallinnon aikana ja aikomus viettää maassa pitkiä aikoja ilman vakituista työtä ja vähillä matkatavaroilla voi herättää rajaviranomaisten mielenkiinnon. Ainoa varma konkreettinen ongelma kiristyneestä rajavalvonnasta on se, että PCT-reitillä ei voi enää ylittää Kanadan ja USA:n välistä rajaa maastossa, vaan ylitys on tehtävä varsinaisella raja-asemalla.. Ohjelmat suuntautuvat lähistön metsiin, järville ja kallioille. Kuluvana kesänä ennallistamispolttoja ja kulotuksia on tehty esimerkiksi Ranualla, Suomussalmen Juntusrannassa ja Sallassa. Nouxfest 2025 14.–17.8. F E E L T H E F O R E ST on akustinen musiikkitapahtuma luonnon helmassa. Osallistujat voivat halutessaan jäädä yöksi metsään, ja tarvittaessa paikalla oleva eräopas auttaa majoittumisessa. Niiden vaeltaminen vie aikaa useita kuukausia ja vaatii yleensä taukoa työn tekemisestä
20 NRO NÄIN TIIVISTÄ T TELTAN SAUMAT ! ”. s. RETKI elokuu 2025 11 tiedot & taidot 12 7 2025 JUOMAVEDEN OTTAMISESTA SUORAAN VESISTÖISTÄ ON MIELIPITEITÄ SUUNTAAN JOS TOISEENKIN. Voiko pintavettä juoda
Tutkimuksen mukaan toiveajattelu perustuu huomion painotukseen sellaisiin ympäristön vihjeisiin ja seikkoihin, jotka tukevat yksilölle mieluisampaa vaihtoehtoa. Toiveemme vaikuttavat huomiokykyymme. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun toiveajattelemme. Suurin osa siitä on toki harmitonta – se, että tunturin huippu ei ollutkaan vielä se ensimmäinen vaan vasta seuraava, tuottaa tuskin pientä pettymystä suurempaa harmia. – Tuntuuko vaihtoehto liian hyvältä ollakseen totta. Väsyneenä, energiavajeessa ja nälkäisenä toiveajattelu saa tukevan jalansijan. Suorin reitti saattaa silloin tuntua parhaalta vaihtoehdolta: ”Kyllä joen voi tästä kohtaa ylittää. V aelluksilla teemme jatkuvasti valintoja vaihtelevissa olosuhteissa. Neurotiede tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, miksi joskus näemme parhaan reitin siellä, missä sitä ei oikeasti ole. Toiveajattelun syntymekanismin tiedostaminen voi kuitenkin tietyissä riskinpaikoissa viedä retkeilijän sen verran lähemmäs todellisuutta, että hedonistiset tarpeet eivät pääse yksinään ohjaamaan sitä, mitä informaatiota ympäristöstä kerätään päätöksenteon tueksi. Toiveajattelu on eräs kognitiivisen harhan muoto, jossa päätöksenteko vääristyy mieltymysten mukaisesti. Aivojen valikoiva huomio Aivotutkijat selvittivät näitä kysymyksiä toiminnallisen aivokuvantamisen avulla. Luultavasti aika montaa meistä houkuttelisi rankkasateen jäljiltä läpimärkänä päästä perille, leiriytymään ja vaihtamaan kuivat vaatteet päälle. 12 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT TEKSTI Henna Kallo KUVITUS Benjamin Hokkanen Näetkö sen, mitä haluat. Tällöin ongelma ei ole niinkään tiedon tulkinnassa – vaan siinä, mitä tietoa ylipäätään huomataan ja kerätään. Kun harha onkin mukana rinkassa Vaelluksilla altistumme jatkuvasti tilanteille, joissa tapaamme toiveajatella. Samalla yksilö sivuuttaa sellaista saatavilla olevaa informaatiota, joka ei tue toivottua lopputulosta. Ehkäpä huiputus tuntuu odotuksen jälkeen vieläkin paremmalta tarjoten suuremman ryöpyn hyvän olon hormoneja. Jos aivotutkimus yhdistettynä luontoja retkeilyteemaan kiinnostaa, tutustu Hennan Instagram-tiliin @aivot_rinkkaan.. Esimerkiksi joen ylityksessä, yksilön toive päästä mahdollisimman pian leiriytymään voi ohjata sitä, mitä ylitystä puoltavia tai toisaalta estäviä informaation palasia ympäristöstä nähdään. – Mitä muita vaihtoehtoja minulla olisi. Vaelluksilla kohtaamme usein tilanteita, joissa päätös ei synny pelkän järjen varassa. Tupa näkyy vastarannalla.” Toiveajattelussa on kyse siitä, että yliarvioimme jonkin mieluisan tapahtuman toteutumisen todennäköisyyden, kun taas aliarvioimme epämieluisan – puhutaan myös hedonistisesta harhasta. Vaikuttaa siltä, että toiveet ohjaavat huomiotamme: olemme alttiimpia näkemään asioita, jotka tukevat haluttua lopputulosta. Aivojen kuvantamistutkimuksissa on havaittu, että toiveajatteluun liittyy visuaalisen aivokuoren ja aivojen palkitsemisjärjestelmän yhteistoimintaa. Missä kohtaa harhaudumme todellisuuden polulta. Yksilö näkee sen, mitä haluaa nähdä. Asiaa voisi lähestyä kysymyksillä. Tietysti voi olla hyvin haastavaa tunnistaa niitä hetkiä, kun toiveajattelu astuu kuvaan. Tekstin on kirjoittanut retkeilystä innostunut neurotieteen tutkija Henna Kallo. – Miten neuvoisin samassa tilanteessa olevaa ystävääni toimimaan. Tässä kirjoituksessa viitataan Neural correlates of wishful thinking -tutkimukseen (Aue, T., Nusbaum, H.C., Cacioppo, J.T.), joka on julkaistu Social Cognitive and Affective Neuroscience -tiedelehdessä vuonna 2012. Tällöin potentiaalinen vaarakohta voi jäädä huomaamatta, vaikka se vaeltajan tietoja taitotason puolesta osattaisiinkin tulkita vaaralliseksi
13 RETKI elokuu 2025 VAELTAJAN AIVOT
”Kävely on meditaatiota. Sillanpää ei ole läheskään ainoa ajatustyöntekijä, joka mietiskelee luonnossa kävellessään. Myöhemmin hän tajusi, että tekstit olivat keskeneräisiä. Filosofit Jean-Jacque Rousseau ja Immanuel Kant olivat käveleviä ajattelijoita. Hän kirjoitti, että ihmisen tulee oppia ajattelemaan jalkojen kautta, ja antaa ruumiin olla viisaampi kuin järki. Hän valmistui äidinkielen lehtoriksi, mutta halusi kirjoittaa. 2006 hän kirjoitti väitöskirjan sanomalehtimiehestä, kirjailijasta ja Kuusamon koskien puolustajasta Reino Rinteestä. Retkeilypiireissä puhutaan paljon kilometreistä, reitin haastavuudesta ja varusteista, mutta usein reissun paras etappi tapahtuu vaeltajan pään sisällä. Kustannus-Puntsi julkaisi väitöksen pehmeäkantisena kirjana nimellä Aatos, eetos ja paatos, Reino Rinteen pohjoinen puheenvuoro ympäristökeskusteluun. Täällä puut kasvoivat pystyssä, eivätkä maanneet pinoissa.” Sillanpää on ollut ikänsä luontoihminen ja toimi pitkään Luonto-Liiton aktiivina. Pertti Sillanpää kutsuu kirjallisia marssejaan vaelluskirjoittamiseksi. Hän kirjoitti novellikokoelman, mutta kustantajat eivät innostuneet. K irjailija Pertti Sillanpään ja hänen puolisonsa Katja Hautalan vuoden 2025 ensimmäinen pidempi pohjoisen vaellus suuntautui Pöyrisjärven erämaahan. ”Älä usko ajatukseen, joka ei ole syntynyt kävellessä”, hänen kerrotaan sanoneen. Itseluottamus ei riittänyt kirjailijan epävarmaan urapolkuun, joten hän suuntasi sanomalehti Keskipohjalaiseen kirjoittamaan lehtijuttuja. Esimerkiksi Friedrich Nietzche oli hurja kävelijä. Hän vietti aikaansa paljon Ranskan Rivieralla eikä kaihtanut korkeuseroja. Sillanpää tuntee ”Kävely on meditaatiota. Pertti Sillanpää tuntee pohjoisen erämaat ja kansallispuistot. Hän uskoi kävelyn luovaan voimaan. Vuoden 2015 hujakoissa Sillanpää ei voinut enää kiertää kaunokirjallisuutta. ”E R Ä M A AS SA Tapio oli päässyt eroon ahdistusta, jota metsien hakkaaminen synnytti. Siinä saa uusia ideoita, kun kaikki aistit ovat mukana”, Sillanpää kertoo. Ohje aloitteleville kirjailijoille kuuluu, että kirjailijan on kirjoitettava aiheesta, jonka tuntee. Sillanpään kirjoittamisvimma syntyi lukioikäisenä. Kirjailija Rebecca Solnit puolestaan pohtii esseeteoksessaan Wanderlust: A History of Walking ajattelun ja kävelyn suhdetta. Kirjailijan metodi on mielenkiintoinen ja nostaa esiin tärkeän näkökulman. Vaeltaminen on irtiotto kaikesta totutusta, vaelluksella elämä yksinkertaistuu ja katse kohdistuu pieniin toistuviin perusasioihin. Seinäjoella asuva oleva Sillanpää jotosteli tunturin avarassa pitkin hietavia maita, mietiskeli työn alla olevaa kolmatta romaaniaan ja tauoilla kirjoitti ajatuksensa muistivihkoon. Kun vaellus jatkuu tarpeeksi kauan, häly lakkaa ja tulee tilaa uusille ajatuksille. Oli viimein kokeiltava, mihin oma proosa kantaa tai muuten kaduttaisi loppuiän. Tausta näkyy paikoin kirjan eetoksessa. Myös Sillanpäälle luonto ja luonnossa liikkuminen ovat arkista jokapäiväistä puuhaa, johon ei tarvita Lapin erämaita. Hän juoksee poluilla, suunnistaa ja hiihtää. Hän hakeutui yliopistoon lukemaan kirjallisuutta, vain todetakseen, että siellä todellakin vain luettiin eikä kirjoitettu. 14 RETKI elokuu 2025 KIRJAILIJA PERTTI SILLANPÄÄ T E KST I Pekka Juntti K U VAT Katja Hautala Vaelluskirjailija Vanha neuvo kirjailijoille kuuluu: kirjoita siitä, minkä tunnet. Niistä kaksi kuitenkin solahti keskeisiksi tarinoiksi ensimmäiseen romaaniin Kyypakkiin (2023). Siinä saa uusia ideoita, kun kaikki aistit ovat mukana.”. Ravintoon, jalkojen kuntoon, omaan vointiin
15 RETKI elokuu 2025 KIRJAILIJA PERTTI SILLANPÄÄ K E SÄ K U U S SA 2023 Pertti Sillanpää ja hänen puolisonsa Katja Hautala taukoilivat Vongoivan rinteellä Saariselällä. Edellisenä päivänä he olivat törmänneet karhuemoon ja kolmeen poikaseen.
Omilla vaelluksillaan Sillanpää työstää olemassa olevaa tarinaa. 16 RETKI elokuu 2025 KIRJAILIJA PERTTI SILLANPÄÄ pohjoisen kairat niin, että vain Tarvantovaaran erämaa on toistaiseksi kokematta. Kirjoittajana Sillanpäätä kiinnostaa ihmisen mieli. Ilokseen hän huomasi, että kaikki oli pääpiirteittäin ennallaan, mitä nyt kämppää oli uusittu, ranta pusikoitunut ja vuoden 1982 Maurin myrsky kaadellut P E RT T I S I L L A N PÄ Ä kirjoittaa Manto-ojan kämpällä kesäkuussa 2023. Hän tunsi kotoisaa autiutta, kun katseli tunturien mykkää lakeutta, kuin tuijottaisi lapsuuteen tai pään sisään. Hän oli käynyt kämpällä vuonna 1977 ja kirjoitti tekstin noiden muistikuvien pohjalle. Valeltajassa päähenkilö Tapion retki erämaahan on samalla reissu itseen. Päähenkilöidensä lisäksi Sillanpää tulee esitelleeksi koko kavalkadin erämaiden kulkijoita, joiden hahmot kaikki polkuja paarustaneet tunnistavat. ”Vaeltaminen on materiaalin hankintaa ja aiheiden työstämistä.” Sillanpään mukaan tekstille on eduksi, että hän palaa tapahtumapaikalle ensimmäisten tekstiversioiden jälkeen. Sillanpää sanoo, että on tietoisesti halunnut rikkoa yleisesti viljeltyä stereotypistä, monotonista kuvaa miehestä ja tehdä heistä moniulotteisimpia ja näyttää heidän sisäisiä epävarmuuksiaan. Siksi molemmat romaanit Kyypakki ja Valeltaja (2025) sijoittuvat merkittäviltä osiltaan Lapin erämaihin. Erämaa on Sillanpään mielestä herkullinen tapahtumapaikka, koska monelle se on poikkeuksellinen ympäristö, joka voi tuoda ihmisestä eri puolia esiin. Erämaa on paikoin karunpuoleinen miljöö, jossa ihmiset koettavat selvitä. Kun teksti oli melkein valmis, hän palasi Peuraselälle. Silloin teksti täydentyy ja tarkentuu uusista havainnoista. Osa pakenee pahoja tekojaan, ihmissuhdesolmuja tai itseään. Kirjoittajana Sillanpäätä kiinnostaa ihmisen mieli.. Erämaa ei kuitenkaan ole paikka, jossa uudet kirjaideat syntyvät. Niissä tapaa muita kulkijoita ja kuulee heidän tarinoitaan, ja vieraskirjat ovat täynnä kiinnostavia sattumuksia. Tietyllä tavalla molemmat romaanit ovat tutkielmia miehistä, sillä päähenkilöt ovat miehiä. Tällä reissulla hän kirjoitti vuonna 2025 julkaistua Valeltaja-romaaniaan. Kyypakin yksi keskeinen tapahtumapaikka on Peuraselän kämppä Jaurujoen rannalla Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kirjoittaminen on mahdollisuus tutkia ja reflektoida oman historian ja omien kokemusten läpi ihmisen elämän erivaiheita. Autiotuvat ovat tärkeitä Sillanpään tarinoille. Valeltajan päähenkilö Tapio on kokematon vaeltaja, mikä tekee hänen Urho Kekkosen Puiston ja Kaldoaivin retkestä tummalla tavalla hupaisaa seurattavaa
”Vaeltaminen on materiaalin hankintaa ja aiheiden työstämistä.”. Pertti Sillanpäällä ei ole varsinaista lempiretkipaikkaa, mutta Saariselän seudulle hän palaa aina uudestaan. 17 RETKI elokuu 2025 KIRJAILIJA PERTTI SILLANPÄÄ puita jokivarteen. Romaani pohjaa omakohtaisiin kokemuksiin, sillä myös oman isän muisti rapistuu. Viime aikoina Katja on puhunut, että olisi hyvä hankkia repunpohjalle satelliittipaikannin. Emo vain urahti kerran”, Sillanpää muistelee. Kolmannen näkökulman tuo pojanpoika. Samaan aikaan Sillanpää työstää toista väitöskirjaansa, tällä kertaa aikuiskasvatustieteestä. Etenkin puiston rauhalliset itäosat miellyttävät. Uskon, että yllätimme karhut nukkumasta”, Sillanpää kertoo. Miesten väliset suhteet ovat liikkeessä, eikä muutos käy kivuttomasti. T U LV I VA N, hyisen Muorravaarakanjoen ylitys kesäkuussa 2020 inspiroi idean Kyypakki-romaanin epäonniseen vesistön ylitykseen. Ja siitä eteenpäin pidettiin kuusikoissa kovempaa ääntä. M U OT K A N erämaa-alueen vaelluksella 2021 Sillanpää neuvotteli kustantajan kanssa tekstiviestitse esikoisromaaninsa julkaisusta. Siten karhuja vietiin kurun yhtä seinää ylös vauhdilla ja samaan aikaan Sillanpää ja Hautala yrittivät kivetä neliveto päällä toista rinnettä. ”Karhu ei osoittanut minkäänlaista aggressiivisuutta. Sillanpään mielestäkin idea on hyvä. VA E LTA JA Sillanpää ruoanlaittopuuhissa Saariselän Siulavaarassa kesäkuussa 2020. Kuten kaikilla paljon retkeilleillä, myös Sillanpäällä on ollut reissuissa vaaranpaikkansa. Sillanpää uskoo, että se jäi odottamaan puuhun kiivennyttä poikastaan. Paikannin olisi halpa henkivakuutus. Karhuemo jäi katselemaan rinteeseen. Yksi mieleenpainuvimmista oli törmääminen Presidentinkurun liepeillä UKK-puistossa karhuemoon ja kolmeen poikaseen. Hän ja puoliso Katja suunnistavat aina kartasta. Kolmannessa romaanissa vaelletaan vain vähän eikä väitös liippaa vaeltamista, mutta nämäkin teokset on ajateltu pohjoisen erämaissa ja eteläpohjalaisilla metsäpoluilla. ”Ruskeaa vain vilahti”, Sillanpää muistelee. Navigaattorin kanssa katsoo helposti vain navigaattoria, ei maisemaa. Navigaattoria ei ole. Sillanpää ja Hautala kävelivät aivan karhujen viereen. ”Sen jälkeen piti katsella aika paljon taaksepäin. UKK-puistossa häntä kiehtovat alueen luonnon monipuolisuus. Sillanpään tekeillä olevassa kolmas romaani kertoo kolmen sukupolven miehen tarinan. Isoisällä on pahentuva dementia, ja hänen poikansa joutuu yhä enemmän kantamaan huolta isästään. Tämän reissun Sillanpää muistaa kivuliaista rakoista jaloissaan. Kartan vertaaminen maastonkohtiin saa havainnoimaan paikkoja tarkemmin. Pariskunnan onneksi kaikki pennut lähtivät samaan suuntaan, poispäin Sillanpäästä ja Hautalasta
U seimmat nykyaikaiset retkimajoitteet on valmistettu silikonipinnoitetusta nailonista. Tiivistämisen voi ostaa lisäpalveluna muutamalta valmistajalta, mutta työstä selviää myös kotikostein. Kaupan hyllyssä on tarjolla monta muutakin telttasaumojen tiivistysainetta, sillä polyuretaanipinnoitetulle polyesterille on oma tuotteensa ja pinnoittamattoman nailonkankaan kuten laavun voi tiivistää erillisellä litkulla. Pienemmät toimijat saattavat jättää saumojen tiivistämisen kuluttajalle työvaiheen vaatiman tilan ja kuivumisajan vuoksi, kuten Retken numerossa 5-6/2025 julkaistussa sauvatelttojen testissä huomasimme. 18 RETKI elokuu 2025 VARUSTEHUOLTO T E KST I Joel Ahola K U VAT Joel Ahola ja Petri Laine Kattovuotoa korjaamassa Teltan saumojen tiivistäminen onnistuu sutimalla, mutta kankaalle pitää osata valita oikea kylläste. Kaikki suurimmat tuotemerkit tuovat markkinoille vain telttoja, joiden saumat on tiivistetty valmiiksi tehtaalla. Kauniin kelin puuhaa Tiivistysurakkamme käsitti tällä kertaa silikonipinnoitetusta nailonista valmisteT E LT TA K A N K A AT trimmataan mahdollisimman tiukaksi ennen tiivistystä, sillä tiiviste rypyttää velttoa kangasta. Tiivistystuotteiden hinnat jäädät alle 15 euron, ja yksi pakkaus riittää varmasti yhden majoitteen käsittelyyn. Silikonipinnoitetun teltan saumojen tiivistämiseen tarvitaan silikonipohjaista tiivistettä. Omatoimista saumojen tiivistämistä edellytetään aina paikkakankaan ompelemisen jälkeen sekä vuosien saatossa vuotamaan alkaneen tehdastiivistyksen kohentamiseksi. Työ etenee ylhäältä kohti helmoja valumien minimoimiseksi.. Tämä on merkitty pakkaukseen yleensä SIL-lyhenteellä
Majoitteiden saumat tiivistetään ulkopuolelta. Niinpä puuhaan kannattaa ryhtyä kauniilla kelillä jo ennen lounasta. Vihreä majoite on polyuretaanipinnoitettua polyesteriä ja sen sisäpuolelta teipatut saumat ovat alkaneet vuotaa. Parempaan lopputulokseen pääsee ohentamalla silikonitiivistettä lakkabensiinillä eli mineraalitärpätillä. Teltasta suditaan kaikki saumat, jotka voivat päästää vuotaessaan vettä yöpyjän tai varusteuiden päälle. Tällöin saumasta saattaa tulla paksuhko ja tiiviste ei imeydy kunnolla kankaaseen. LO U E K A N K A A N vuotavan ompelusauman voisi saumata suoraan pulloa puristaen ja korkin harjasta käyttäen, mutta siveltimellä pääsee varmemmin siistiin lopputulokseen S I L I KO N I T I I V I ST E levitetään sudilla kaikkiin saumoihin ja ompelukohtiin.. Silikonitiivisteen levittämiseen käytetyn sudin voi puhdistaa lakkabensiinillä ja käyttää uudelleen. Perustiiviste on vesiliukoista, joten sudin voi pestä käytön jälkeen ja työssä ei tarvitse välttämättä käyttää suojakäsineitä. Silikonia sisältävä tiivistysainetta käytetään tarppiteltan silikonipinnoitetulle nailonille. Tuubista puristetaan pieni keko lasipurkin pohjalle ja joukkoon lisätään likimain sama määrä liuotinta. Esimerkiksi kevytretkeilyyn erikoistunut kotimainen Farlite-verkkokauppa lisää tiivistettävien telttojen kaveriksi työhön sopivan ruiskun. Seos on sopiva, kun se noruu notkeaa hunajaa muistuttavana nauhana siveltimestä. Loue on valmistettu nailonista, jonka saumat on ommeltu läpi. Työ onnistuu parhaiten pihalla ja sitä varten teltta sekä loue pystytetään saumat kireiksi. Siistimpään lopputulokseen pääsee avaamalla pullon korkin ja kastamalla taidemaalarin sutia nesteeseen. Sudin sijaan tiivistettä voi levittää pursottamalla sitä ohutkärkisellä lääkeruiskulla suoraan saumaan. Liuotin voi ärsyttää ihoa, joten nyt käytetään suojahansikkaita. Tämä saumausaine on geelimäistä, jos sitä sivelee suoraan tuubista. Hyvin se on palvellut, mutta raskaat lumikuormat ja rajut kiristykset ovat saaneet ainakin keskisauman tihkumaan ja pudottelemaan ärsyttäviä pisaroita nukkujan päälle. Punainen käsittelemätön nailonin sauma on ommeltu kankaan läpi ilman tiivistettä. Todennäköisesti pullosiveltimen käyttö aiheuttaa valumista ja turhaa suttaamista. Vaalean silikonipinnoitetun kankaan sauma on ommeltu sisäpuolelle. G E E L I M Ä I STÄ silikonitiivistettä puristetaan tuubista lasipurkkiin ja se ohennetaan mineraalitärpätillä paremmin juoksevaksi. Tuotteen mukana on pikkusuti, mutta pitkävartinen taidemaalarin suti antaa vakaamman otteen. J O K A I N E N kangaslaatu ja sauma vaatii oman tiivisteen. 19 RETKI elokuu 2025 VARUSTEHUOLTO tun tarppiteltan saattamisen vedenpitäväksi ja yli viidenkymmenen maastoyön rasittaman louekankaan saumaamisen. Tärkeää on saumata kankaiden keskellä olevien kiinnityspisteiden ompeleet. Tiivistettä voi levittää sudin sijaan lääkeruiskulla. Tarvittaessa sauman voi tiivistää kahteen kertaan. Tiivisteiden kuivuminen vie ilmankosteudesta, lämpötilasta, aurinkoisuudesta, tuulesta ja sivellyn tiivisteen paksuudesta riippuen kahdesta kuuteen tuntia. Majoitteiden saumat tiivistetään ulkopuolelta. Louekankaan käsittelyyn riittää perustiiviste, jota voisi levittää suoraan pullosta puristamalla ja korkissa olevaa harjasta siveltimenä käyttäen
Metsähallitus suosittelee puhdistamaan pintavedet ennen niiden käyttämistä. Lapissa luonnonvesiä on kuitenkin pidetty juomakelpoisena ilman puhdistamistakin. 20 RETKI elokuu 2025 JUOMAVESI. 20 RETKI elokuu 2025 JUOMAVESI T E KST I JA K U VAT Olli Järvenkylä Voiko pintavettä juoda. Suuri osa meistä retkeilijöistä taitaa luottaa pohjoisen erämaissa varsinkin virtaavan veden raikkauteen ja puhtauteen, mutta mitä vesien tilasta kertoivat maastossa tehdyt testit