7/2023?— 11,50 € Retki PAL. VKO 2023-37 683219-2307 R ET K I 7/ 20 23 VAELLUS VARANGISSA VÄTSÄRIN KIVISET REITIT PÄIVÄRETKIEN KESKI-SUOMI 40 päivää 40-vuotiaassa UK-puistossa LUKSUSTA TELTTAILUUN ELOKUUN YÖTAIVAS ON VÄRIÄ TÄYNNÄ KAARINA KARIN HALTIN RETKI SATU RÄMÖ LÖYTÄÄ RATKAISUT POLULTA Testissä 30+ -litraiset reput. WWW.RAB.EQUIPMENT STRATOSPHERE SLEEP MAT Whether you wake to high alpine panoramas, desert mirages or a frost-laden landscape, the Stratosphere sleep mat allows you to comfortably restore reserves wherever you set up camp. Highly insulating yet lightweight and compact, it’s designed to minimise heat loss when the mercury drops and ensure you’re ready for tomorrow’s challenges
Retki 8/2023 15.9.2023 www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy Seuraavas sa numerossa Syysretki Bárráksen takana SISÄLLYS 22 Kaarina Karin salaiset kansiot 66 Glamping tuo luksusta leirielämään 48 40 päivää 40-vuotiaassa UKK:ssa 7—2023
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. 050-541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi Toimitusjohtaja Veikka Gustafsson p. Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 53 euroa. 70 Retki testasi 10 päiväreppua 72 SISÄLLYS Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T www.facebook.com/retkilehti @retkilehti Retki-lehti Outdoor Media Oy. 75 litraa vai 40 litraa. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.fi ISSN 1456-8837 Vakituiset avustajat Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Olli Järvenkylä Saana Kamula Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Ossi Määttä Joppe Ranta Poppis Suomela Markus Thomenius Susanna Ylinen Avustajat tässä numerossa Anu Kiiveri-Sahila Tommi Sirviö Kartat Retkeilymedia Ahola: Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos Taitto Mäyrä Media, Benjamin Hokkanen aineistot@retkilehti.fi Paino: Printall, Tallinna Kannen kuva Benjamin Hokkanen Tilaajapalvelu tilaajapalvelu@outdoormedia.fi p. Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Päätoimittaja Petri Laine petri.laine@retkilehti.fi Julkaisija Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.fi Y-tunnus 1441340-4 Ilmoitusmyynti Henna Anttila p. Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 euroa. Tiedot & taidot 12 Haltin valloittajan salaiset kansiot 12 Puhelin tunnistaa kasvit 18 Dekkaristi löytää ratkaisut poluilta 22 Suunnistus ilman karttaa & kompassia 24 Elokuussa tähyillään perseidejä 28 Retket 38 40 päivää Urkin puistossa 38 Päiväretkiä Keski-Suomessa 46 Kalastusvaellus Varangin niemimaalla 50 Unelma Haltista jäi elämään 56 Vätsärin kivikoissa 60 Varusteet 66 Glamping tuo mukavuutta telttailuun 66 Iso vai pieni. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 tilaukset, laskutusasiat, osoitteet Vuonna 2023 ilmestyy 10 numeroa, joista yksi julkaistaan tuplanumerona
Ainakin hetkeksi. Kolme kokenutta vaeltajaa on omilla retkillään tullut tilanteeseen, jossa on luovuttava suunnitelmasta ja keskeytettävä vaellus, käännyttävä, vaihdettava reittiä tai odotettava olosuhteiden parantumista. Toivotaan, että siitä tulee turvallinen, vaeltajat eivät yliarvioi omia kykyjään, aliarvioi Lapin erämaiden olosuhteita ja varusteet on tarkoitettu pohjoisiin oloihin. Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Jos olosuhteet, vaikkapa sää, on mahdoton, luovuttaminen, eli mukautuminen tilanteeseen, on paras vaihtoehto. Kiivain vaelluskausi on edessä. Lumien sulamisvesien takia jokien vedenpinnat olivat korkealla ja virtaamat voimakkaita.” Yllä olevat sitaatit ovat kolmesta tämän lehden jutusta. Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. 4 RETKI elokuu 2023 PÄÄKIRJOITUS Petri Laine Muista luovuttaa! ”Keskeyttäminen oli kova päätös, mutta olosuhteet yllättivät.” ”Hitsit. Käännyin, palasin ja luovutin.” ”Suunnitelma joutui romukoppaan jo reissun kolmantena päivänä. Olen aina pitänyt sitä todella tyhmänä neuvona, jolla saa aiheutettua itselleen paljon harmia. Retkisuunnitelma voi olla oikein hyvä, mutta luonto saattaa päättää aivan toisin. Silloin pysähdytään, mietitään ja tehdään uusi, parempi vaellussuunnitelma. Sitaatti, josta olen samaa mieltä, on peräisin sodankäynnistä. Silloin on vain hyväksyttävät tilanne, ja mukauduttava. Paraskin suunnitelma kestää vain ensimmäiseen kohtaamiseen vihollisen kanssa, on alan ihmisillä tapana sanoa. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Facebook.com/HillebergTheTentmaker 1971 1971 2021 2021 Jon Dykes/Hilleberg Team Sinä + luonto + Hilleberg-teltta = Rajattomasti mahdollisuuksia. Onhan aina ensi vuosi, ja sitä seuraava. Joskus luovuttaminen tarkoittaa vaan hetkellistä suunnan muutosta, joskus pitää luopua perimmäisestäkin päämäärästä. Alun sitaateissa on tietenkin kyse juuri siitä, että sää on tehnyt tepposet, eikä alkuperäisen suunnitelman noudattaminen ole mahdollista. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Never Give Up – älä koskaan luovuta on monien motivaatiopuhujien suosikkilause. Se sopii myös meille vaeltajille
Ne on kehitetty Ruotsissa, valmistettu Virossa ja ovat käytössä ympäri maailman. Hilleberg on tehnyt laadukkaita telttoja ja sääsuojia jo 50 vuotta. Hillebergin teltoissa ja sääsuojissa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla tukevuus, keveys, käytettävyys ja mukavuus. Hilleberg.com + 46 63 57 15 50 Tilaa ilmainen kuvasTo Facebook.com/HillebergTheTentmaker 1971 1971 2021 2021 Jon Dykes/Hilleberg Team Sinä + luonto + Hilleberg-teltta = Rajattomasti mahdollisuuksia
Danish Outdoor Festivalilla ei myydä metrilakua, vaan jaetaan retkeilyn ilosanomaa. KARTALLA 6 RETKI elokuu 2023 Kartalla T E KST I JA K U VAT Joppe Ranta Mahtavat Outdoor-festarit Tanskan malliin Tanskassa on järjestetty jo 10 vuoden ajan retkeilyyn keskittyvää festaria
Pohjoismainen tapa Olin messuilla ruotsalaisen Johan Skullmanin kanssa. ”Toivoimme kahdeksaa tuhatta vierasta, mutta laskimme portilla yli 13 000 kävijää”, hän iloitsee. He odottivat sataa näytteilleasettajaa ja esiintyjää, mutta saivat 200. ”Tämä on hyvä osoitus, mihin outdoor-perhe yhdessä pystyy.”. Hänellä oli vaatemerkkinsä Garphyttanin ohella mukana myös uusi suomalainen Kaskinuotio-tulisija, joita hän esitteli festivaalikävijöille. Viikonloppuretkellä Jos me näytteilleasettajat vietimme retkielämää festivaaleilla ja yövyimme osastoillamme, niin samaa tekivät myös ne 2000 ihmistä, jotka pystyttivät telttansa niitylle, messualueen läheisyyteen ja nauttivat kahden tai kolmen päivän ajan tapahtuman tarjonnasta. Kävijöille esiteltiin bikepackingia, vanlifea, bushcraftia, riippumattoretkeilyä ja kaikkia muita alan virtauksia. Mitään suomalaisille messuille tyypillistä tavarahelvettiä tai muutaman vuoden vanhoja varastopoistoja ei tanskalaisille ollut tarjolla, vaikka paikalla olivat maan suurimmat retkeilyvälineketjut. Alue sijaitsee suuren Naturpark Åmonesin vieressä, joka on hyvin suosittu 8000 hehtaarin vihreä keidas. Suunnitellun viidensadan yöpyjän määrä nelinkertaistui. Tapahtuma oli täysin ilmainen eli sisäänpääsymaksua ei kerätty. Paikalla oli paljon pieniä valmistajia, maahantuojia, käsityöläisiä ja palveluntarjoajia. KARTALLA 7 RETKI elokuu 2023 M uutaman hengen ydinryhmällä suunniteltu outdoor-tapahtuma rakentui isolla vapaaehtoisten joukolla festivaaliksi Jyderupin kaupungin kyljessä olevalle viheralueelle. Skarresjärvelle pääsi melomaan ja sen rannalla tutustumaan metsästykseen. Rakensimme yhteisen the Nordic Way -osaston, jossa esittelimme suomalaisia FinnRover-louteita ja Johanin luottovarusteita. Milbo kiittelee yhteistyökumppaneita ja kehuu osallistujien innostuneisuutta. Koska niityllä ei kasvanut puita, antoi Jyderupin kaupunki luvan riippumattoleirin perustamiseen kaupungin puistoon. Tapahtuman rahoittaneet retkeilyvälineliikkeet ja -brändit esittelivät ja myivät tuotteitaan, mutta hillitysti. Oli opastettujen retkien järjestäjiä, outdoorja bushcraft-kurssien pitäjiä, melontakeskuksia sekä korinpunojia, telttojen ja keittimien esittelijöitä, retkiruokia ja niiden valmistamista ja vaikka mitä. Christian Milbo, yksi tapahtuman järjestäjistä ja Outsite.dk-nettilehden päätoimittaja oli hyvin tyytyväinen. Festivaaleilla oli myös runsaasti työpajoja, joissa saattoi esimerkiksi veistellä, tehdä tulta tuliporalla, tutustua villiyrtteihin tai korin punontaan
Opas erämaihin J O S innokkaan vaeltajat pitäisi hankkia vain yksi opaskirja tulevia retkiä inspiroimaan, olisi se tämä Pohjois-Lapin retkeilyopas. Lappia kouluttaa Muoniossa eräja luonto-oppaita, jotka voivat suorittaa valinnaisena tutkinnonosana kansallispuisto-opassertifikaatin. He tietävät kansallispuistojen säännöt sekä maastot ja ohjeistavat retkeilijöitä vastuulliseen retkeilyyn,” summaa kenttämestari Jukka Ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista. Tapahtumassa mukana Kaisa Mäkäräinen! Tämä patikka sopii niin ensikertalaiselle kuin jo enemmän patikoineellekin. KARTALLA 8 RETKI elokuu 2023 K A N S A L L I S P U I S T O T K I R J A Lisätietoa patikasta, ohjelmasta sekä majoitusvaraukset: peurunka.fi/patikka Spa & Resort K u va t: La u ka an ku n ta Tervetuloa patikoimaan Keski-Suomen kauniisiin maisemiin! PEURUNKA PATIKKA La 26.8.2023 Tule mukaan mukavaan tapahtumaan mukaan yksin, ystävien, perheen tai sukulaisten kanssa! Peurunka Patikka tarjoaa upeita maisemia, hyvin merkityt reitit huoltopisteineen sekä laavuja taukopaikkoja. Calazo Förlag. Eräja luonto-oppaat ovat perehtyneet valitsemaansa kansallispuistoon, jotka ovat Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston tai Urho Kekkosen kansallispuisto. Sunnuntaina Kaisan ilmainen luento patikkaan osallistujille Lähtö/Maali: Jyväskylä Peurunka • 30 km: patikkaja kilpasarja Lähtö/Maali: Peurunka Peurunka • 17 km: patikkasarja • 10 km patikkaja kilpasarja sekä alle 16 v. Pohjois-Lapin retkeilyopas, Tommi Sirviö 2023. Yhteensä eräoppaita, jotka ovat sertifikaatin arvoisesti perehtyneet kansallispuistoihin, on valmistunut vuosien varrella hieman yli 100. Inarin retkeilyalueella niitä riittää, esimerkkinä Otsamotunturin reitti. Kaisa Mäkäräinen mukana tapahtumassa. Laki Suomen kansallispuistoista annettiin 85 vuotta sitten vuonna 1938 M A T L E E N A L A IN E. ”Kansallispuisto-opassertifikaatin suorittaminen lisää asiantuntevien eräoppaiden määrää alueella. Kansallispuisto-opassertifikaatti on osa vuoden kestävää eräja luonto-oppaan koulutusta ja se järjestetään yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Kemi–Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän Ammattiopisto Lappian kanssa. Tervetuloa! JÄÄ PEURUNKAAN YÖKSI! Rentoudu kylpylässä patikan jälkeen ja nauti illalla Venetsialaisista Kesäterassillamme! Nyt ei kannata kiirehtiä kotiin. Eräja luonto-oppaat opiskelevat monipuolisesti retkeilyssä tarvittavia taitoja, kuten ryhmän ohjaamista ja yrittäjyyttä. Kaldoaivi, Paistunturit, Kevo, Muotka, Vätsäri ja Inari ovat paikkoja, joista suomalaiset vaeltajat mielellään puhuvat ja joissa riittää käveltävää moniksi vuosiksi, jollei peräti ihmisiäksi. www.peurunka.fi R E T K I L U K U Sertifioituja oppaita kansallispuistoihin L A P I S SA valmistuu tänä vuonna 10 kansallispuisto-opassertifikaatin suorittanutta eräopasta uudelle luontouralle. Kirja käy läpi alueiden vaellusreittejä, luontoa ja ilahduttavasti myös kulttuurihistoriaa saamelaisten pyhine paikkoineen. sarja • 4 km: patikkaja perhepatikka Järjestäjät: Jyväskylä Ski Marathon, Laukaan kunta ja Peurunka PEURUNKA, Peurungantie 85, 41340 Laukaa. Kirjassa on esitelty myös runsaasti kiinnostavia päiväretkiä. Varaa kylpyläyö, sillä illalla juhlitaan Venetsialaisia possujuhlan kera ja sunnuntaina mahdollisuus osallistua Kaisa Mäkäräisen luennolle (ilmainen patikkaan osallistujille)
sarja • 4 km: patikkaja perhepatikka Järjestäjät: Jyväskylä Ski Marathon, Laukaan kunta ja Peurunka PEURUNKA, Peurungantie 85, 41340 Laukaa. Sunnuntaina Kaisan ilmainen luento patikkaan osallistujille Lähtö/Maali: Jyväskylä Peurunka • 30 km: patikkaja kilpasarja Lähtö/Maali: Peurunka Peurunka • 17 km: patikkasarja • 10 km patikkaja kilpasarja sekä alle 16 v. Lisätietoa patikasta, ohjelmasta sekä majoitusvaraukset: peurunka.fi/patikka Spa & Resort K u va t: La u ka an ku n ta Tervetuloa patikoimaan Keski-Suomen kauniisiin maisemiin! PEURUNKA PATIKKA La 26.8.2023 Tule mukaan mukavaan tapahtumaan mukaan yksin, ystävien, perheen tai sukulaisten kanssa! Peurunka Patikka tarjoaa upeita maisemia, hyvin merkityt reitit huoltopisteineen sekä laavuja taukopaikkoja. Tapahtumassa mukana Kaisa Mäkäräinen! Tämä patikka sopii niin ensikertalaiselle kuin jo enemmän patikoineellekin. Varaa kylpyläyö, sillä illalla juhlitaan Venetsialaisia possujuhlan kera ja sunnuntaina mahdollisuus osallistua Kaisa Mäkäräisen luennolle (ilmainen patikkaan osallistujille). Tervetuloa! JÄÄ PEURUNKAAN YÖKSI! Rentoudu kylpylässä patikan jälkeen ja nauti illalla Venetsialaisista Kesäterassillamme! Nyt ei kannata kiirehtiä kotiin. Kaisa Mäkäräinen mukana tapahtumassa. www.peurunka.fi
Se oli 14. Norjan Vesisaaresta kotoisin oleva Harila aloitti vuorikiipeilyn vasta vuonna 2015.. Kaikki kasitonniset kolmessa kuukaudessa N O RJA L A I N E N Kristin Harila saavutti tavoitteensa, kun hän kiipesi K2-vuoren huipulle heinäkuun lopulla. yli kahdeksan tuhannen metrin vuori, jonka huipun hän saavutti. Nepalainen Nirmal Purja on aiemmin kiivennyt samat vuoret kuudessa kuukaudessa. Siihen voi osallistua monelle tapaa, vaikkapa retkeilemällä. Aikaa kaikkien huiputtamiseen meni vain kolme kuukautta ja yksi päivä. KARTALLA 10 RETKI elokuu 2023 V U O R I K I I P E I L Y P Ä I V Ä M Ä Ä R Ä Luonnon juhlaa S U O M E N luontoa juhlitaan taas 26.8. Harila käytti ennätyshankkeessaan ajoittain lisähappea ja matkusti perusleireihin helikopterilla ajan säästämiseksi. Suomen luonnon päivänä. Retki-lehti on aiemmin kertonut, että valtaosa kasitonnisten kiipeilijöistä ei ole todellisuudessa käynyt kunkin vuoren kaikkein korkeimmalla kohdalla. Harilan tiimi kertoo, että he olivat tarkkoja siinä, että Harila käy oikealla huipulla ja nousu dokumentoidaan tarkasti
RETKI elokuu 2023 11 tiedot & taidot 12 7 2023 JOS MINULLA ON KIRJOITUSTYÖSSÄNI JOKIN ONGELMA, SE YLEENSÄ RATKEAA, KUN LÄHDEN LUONTOON LIIKKUMAAN.” Kirjailijan kanssa kinttupolulla s. 22 NRO ELOKUU SSA TIIRAILL AAN TAIVAIT A! ”
Hän kirjoitti siitä kirjan, joka julkaistiin vuonna 1978. Karin jättämistä muistiinpanoista ja päiväkirjoista selviää monta yksityiskohtaa, joita ei kirjassa mainita.. 12 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 T E KST I Joppe Ranta K U VAT Joppe Ranta & Urheilumuseo KAARINA KARIN VAELLUSKANSIOT Kaarina Kari vaelsi seurueineen Haltin Suomen puoleiselle korkeimmalle kohdalle 1933
Valokuvia oli monien vuosien ajalta ja niiden laatu vaihteli jonkin verran, mutta joukossa oli paljon teknisestikin erinomaisia otoksia, kuten nämä 1933 Haltian reissun kuvat.. 13 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 K A A R I N A K A R I N valokuvat olivat osittain albumeissa, mutta iso osa oli irtokuvia, jotka oli pakattu kirjekuoriin aihealueittain
Kun he laskettelivat vielä koskiveneellä Porojärveltä Palojoensuuhun, jatkaakseen siitä autolla takaisin Helsinkiin, oli matka-aikaa kertynyt nelisen viikkoa. Kaarinan Karin kansiot Olen itse jo vuosien ajan tuntenut Kaarina Karin reissut Haltille kohtuullisen hyvin, mutta nyt taas, kun oli tasavuosia tulossa täyteen, halusin kirjoittaa aiheesta ja ennen muuta halusin tietää lisää. Kolmen naisen porukka lähti reissuun junalla Helsingistä ja kiersi Jäämeren kautta päästäkseen Kilpisjärvelle ja sieltä Haltille. Ruskeita umpikansioita oli kymmenkunta. sityiskohdat ja vaelluksella käytetyt välineet. Siitä hetkestä, kun Kaarina Karin retkikunta teki ensimmäisen vapaa-ajanmatkan Suomen korkeimmalle tunturille, katsotaan alkaneeksi myös kotimaisen tunturiretkeilyn historia. Koska heillä ei ollut jälkeläisiä, on koko Kaarina Karin arkisto taltioitu Urheilumuseon kokoelmiin. Ennalta varattu aika ja ennalta tilatut kansiot olivat tutkijantilan pöydällä odottamassa. Sinne suunnisti siis retkeilytoimittaja Ranta. Minua kiinnostivat ykKolmen naisen porukka lähti reissuun junalla Helsingistä ja kiersi Jäämeren kautta päästäkseen Kilpisjärvelle ja sieltä Haltille. 14 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 E nsimmäisestä Haltin valloituksesta tuli nyt elokuussa kuluneeksi 90 vuotta. Itsekin olen muutaman jutun ”Kaarinoista” kirjoittanut. Halusin perehtyä tarkemmin ja halusin päästä lähemmäksi. Ajan hengen mukaan he olivat vain hyviä ystävättäriä, mutta arkistossa säilyneen kirjeenvaihdon perusteella ei ole epäilystäkään, etteivätkö he olisi olleet pariskunta. Olin kirjan kolunnut useasti, mutta en siitä saanut tarpeeksi vastauksia kysymyksiini. Kaarina Kari kirjoitti seikkailusta kirjan, Haltin valloitus, joka julkaistiin vuonna 1978. Kirjasta on otettu sen jälkeen kaksi uusintapainosta. Kaarina Karin tarina ei ole yleisesti kovinkaan tunnettu, mutta varttuneemmat retkeilijät sen tietävät ja aika ajoin se nousee esille, mainintana naisretkeilijöitä koskevissa kirjoissa tai lehtiartikkeleissa. Kaarina Kari ei koskaan mennyt naimisiin, vaan eli samassa taloudessa Anna Lehtosen kanssa. Kiinnostavaa on se, että kaikki kirjoitukset tuosta Haltin reissusta on tehty tuon yhden ja saman kirjan perusteella. Niissä oli papereita, päiväkir. Kirja kertoo itseasiassa neljästä matkasta Käsivarteen, joista kolmella retkikunta kiipesi Haltin Suomen-puoleiselle huipulle. Samat asiat pyörivät kaikissa teksteissä ja osin väärätkin detaljit sekä kirjoittajien omat tulkinnat jäävät elämään totuuksina
Kupolimallinen Sopu-teltta oli uutuus mihin he ihastuivat, mutta kun se oli painava, eikä sopinut Norjasta hankittuihin satulareppuihin, kehittivät he Anna Lehtosen johdolla työntörattaat. Makaronia, riisiä ja herneitä oli KaariKartat ovat olleet karttalaukussa, joka näkyy useissa reissukuvissa lepäävän työntökärryn lastin päällä. ”Päähuomio evään valinnassa on kiinnitettävä siihen, että kaikki on mahdollisimman kuivaa ja että se säilyy pilaantumatta sekä että sen voi helposti valmistaa.” Kuivan leivän tärkeyttä kirjoittaja korostaa, mutta sanoo näkkileivän ottavan liikaa tilaa, joten paksumpi leipä on ”hyötyisämpää”. Hernekeitto ohjeistetaan laittamaan valmistumaan kattilaan, kun siitä on iltapuuro syöty ja jättämään se nuotion hiillokselle. Työntörattaat ja Sopu-teltta Kirjassaan Kaarina Kari käsittelee retkeilyvälineitä harmittavan vähän. Tarkkaan katsoen huomasi kartassa lyijykynämerkintöjä, joilla reittiä oli piirretty. Monissa kohdin Karin teksteissä kuvaillaan ja kehutaan telttaa, vaikka sen paino nykymittakaavan mukaan on hyvin suuri kapasiteettiin nähden.. Se on herajuustoa ja varsinkin Norjassa hyvin suosittua. Monet kuvista olivat tuttuja Haltin valloitus -kirjasta ja itseasiassa papereissa oli kirjan sisältöä koskevia merkintöjä sekä konekirjoitusliuskoja kirjan sisällöstä. Kansio kerrallaan, kuva kuvalta ja paperi paperilta tehtävä työ oli hidasta, mutta erittäin antoisaa. ”Pikapuurokset on sangen käytännöllisiä ja niitä saa olla aika runsaasti, sillä siellä syö puuroa sellaisia määriä ennen puuroa syömätönkin, että itsekin sitä ihmettelee.” Koska maitoa ei vaelluksilla pysty kuljettamaan, suositeltiin puuron kanssa kuivattuja mustikoita. Mutta mitä he söivät, sitä ei kirja tarkasti kerro. Nuo kartat ovat olleet karttalaukussa, joka näkyy useissa reissukuvissa lepäävän työntökärryn lastin päällä. Sokeri, suklaa ja pähkinät mainitaan. Vaikka tuolloin oli jo säilykkeitä, eivät ne sardiinia lukuun ottamatta Kaarina Karin ohjeissa ole. Kangaspintaisiin kansioihin leikelty kartta Käsivarren pään alueelta oli 1:100 000 Suomen taloudellinen kartta. Ollakseen liki sata vuotta vanha ja aika karkea mittakaavaltaan, oli kartta hyvin tarkka. 15 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 joja ja valokuvia. noiden, kuten lapinkävijänaisia tuolloin kutsuttiin, ruokalistalla. Suomessa nykyään hyvin harvinaista. Arkistosta löytyy kuitenkin Kisakenttä-lehti, jossa Kaarina Kari kirjoittaa Kokemusperäisiä neuvoja aloitteleville lapinmatkailijoille. Metvursti ja juusto mainitaan myös, mutta erityisesti korostetaan kuivaa ja tummaa mes-juustoa. Myös untuvatäytteiset makuupussit he valmistivat itse. Yksipyöräisten kärryjen lavetilla he kuljettivat telttansa ja öljykankaaseen käärityn pahvilaatikon, jossa olivat heidän ruokatarvikkeensa. S O P U-T E LT TA oli uusi suomalainen keksintö, joka osaltaan tuki Kaarina Karin retkeilyä edistävää kampanjaa. Ensimmäinen elämys oli karttojen löytyminen. Aamulla kiehunut keitto suurustetaan ja syödään päivällä. Kaksi A4:n kokoista kartan osaa painui vastakkain ja kannet suojasivat niitä. Hän kyllä kertoo, että ennen Lapin-reissuja kokemusta on haettu muun muassa vaellukselta Sallasta, jonka perusteella naiset totesivat hyttysongelman ja valmistivat itselleen hyttyshatut
Päiväkirjasta laskien tuntimäärä jää hieman vähäisemmäksi ja lyijykynämuistiinpano päiväkirjassa kertoo arvioksi 30–35 kilometriä. Korkkiset tai sieniset välipohjat välttämättömät. Kuvaja filmiarkistoja penkomalla sekin asia selvisi ja lopulta löytyi vanha Kisakenttä-lehti, jonka hauska yksityiskohta oli mainos vuodelta 1935, missä Kaarina Kari on ehkä aikansa ensimmäinen influensseri, julistaessaan että ”Retkeily tuo terveyttä ja elämänhalua, mutta vain sillä ehdolla, että varusteemme ovat käytännölliset ja kestävät.” Koko sivun mainoksen tekstissä ylistetään kenkiä ja alareunaan on kirjoitettu isolla Tehkäämme mekin retkemme käyttämällä HIRSILÄN KENKÄTEHTAAN valmistamia retkeilyjalkineita. Arkistosta löytyi kuori, jonka päällä on teksti: ”Kaarina Karin kengät, joilla on tehty I ja II Haltian matka.” Mutta kuka näitä valmisti ja olivatko ne oikeasti retkeilyyn tarkoitettuja kenkiä. ”Kenkien tulee ehdottomasti olla varrelliset ja ’vedenpitävät’. Ainakin kärjessä tulee olla nastoja kulumisen estämiseksi. Ainakin kärjessä tulee olla nastoja kulumisen estämiseksi. Kenkien kuva on jopa arkistossa pakattu omaan kuoreensa.. ”Olimme olleet siis matkalla 18 tuntia lepoja ruokailuajat mukaanluettuina ja kulkeneet mielestämme pitkän taipaleen, arvion mukaan 35–40 km”, Kaarina Kari kirjoittaa kirjassaan. Arkistoon on talletettu useitakin Kaarina Karin päiväkirjoja, mutta varsinkin se vahakantinen vihko, jossa oli vuoden 1933 reissun muistiinpanot, oli hyvin kiinnostava. Kokonaisuuden kannalta nuo ovat mitättömiä asioita, mutta osoittavat, miten paikan päällä ja hetkessä eläen tehdyt taltioinnit ovat autenttisuudessaan hyvin kiinK A A R I N A K A R I N kengät ovat hyvin mielenkiintoinen osa koko vapaaajanretkeilyn alkukautta. Pitkillä matkoilla kuluvat kahdetkin pohjat.” Kiinnostava yksityiskohta tosiaan on nahkakenkien käyttäminen vaellusjalkineina. 16 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 Vaellusvaatteina Kaarina Kari liputti golf-housuja ja pitkää villakangastakkia, johon he itse askartelivat villaliivin vuoriksi. Kaarina Kari kertoo ryhmänsä ensin kokeilleen poikien hiihtomonoja, mutta siirtyneensä sitten varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltuihin kenkiin. Milloin korkein kohta saavutettiin. Verrattuna moneen muuhun hänen käyttämäänsä varusteeseen, saavat jalkineet poikkeuksellisen suuren huomion. Korkkiset tai sieniset välipohjat välttämättömät. Olivathan siinä ne alkuperäiset ja autenttiset kokemukset, kun 45 vuotta myöhemmin ilmestyneessä kirjassa on aika hieman muokannut muistikuvia. Pitkillä matkoilla kuluvat kahdetkin pohjat." Toki kirjaa kirjoittaessa on Kaarina Kari tukeutunut päiväkirjaansa, mutta muutamia eroavaisuuksia ja ihan uusiakin asioita vahakantisesta löytyi. ”Kenkien tulee ehdottomasti olla varrelliset ja ’vedenpitävät’
Kaarina kirjoittaa tarinoissaan, että he ostivat itselleen takkaporon ja ”matkaan lähti opas, 66-vuotias lappalainen Piera Roksi, joka osasi hyvin hoitaa poron, mutta ei ollut koskaan kulkenut näillä main.” Tämä nimi on lähtenyt elämään Haltin valloituksesta tehdyissä kirjoituksissa. Jostain myöhemmistä aihetta sivuavista kirjoituksista on jäänyt elämään väite, että elokuun toinen päivä on Haltin valloituksen päivä. 17 RETKI elokuu 2023 KAARINA KARI HALTILLE 1933 nostavia. R E T I K U N TA söi päivittäin useaan kertaan ja kaikki lämmin ruoka tehtiin nuotiolla. Mitä tunturissa poltettiin. ”Haltian juurella kasvoi varpumaista kasvia, joka helposti leimahti ilmiliekkeihin ja paloi niin nopeasti, että sitä täytyi kiskoa suuret määrät saadakseen kahvin kiehumaan.” Kisakenttä-lehden matkakertomuksessa vuodelta 1933 he kertovat kasvin nimeksi ruuturassi, ”jota raastoimme sylikaupalla.” Haltin valloitus -kirjaa kirjoittaessa kasville oli löytynyt jo nimi Casscopea, vaikka ruuturassistakin edelleen puhuttiin. Ja löytyihän sillekin sitten vahvistus ja sellainenkin tieto vielä, että Kaarinoiden mukana ollut poro-opas Pietari ”Piera” Proksi kuoli Näkkälän lapinkylässä pari vuotta reissun jälkeen eli tammikuussa 1935. On huomionarvoinen seikka, että tuolloin ei ollut huollettuja nuotiopaikkoja, vaan kaiken poltettavan he keräsivät itse ympäristöstä ja mitä karumpaan maisemaan mentiin, poltettiin vaivaiskoivuja ja Halti rinteellä ”ruuturassia”.. Mitä korkeammalle he nousivat, sitä vähemmän oli poltettavaa. Haltia esiintyy myös päiväkirjassa ja esimerkiksi Helsingin Sanomien viikkoliitteessä vuodelta 1935, jossa on reportaasi sen vuoden tunturiretkestä. Kertokaa minullekin, jos tiedätte. Viileitä ovat olleet heinä-elokuun vaihteen kelit vuonna 1933. Myös huono omatunto oli ryhtynyt vaivaamaan, koska kahvipuuhista Haltian juurella kertova kappale päättyi virkkeeseen: ”Oikein sääliksi kävi, sillä onhan se 8-arvoinen kasvi.” Mutta mikä tuo kasvi mahtoi olla, varmuutta en siihen ole saanut. Kirjasta ja muistiinpanoista selviää, että lähes kaikki lämmin ruoka ja kahvit tehtiin avotulella. elokuuta 1933 klo 17.30. vat vaivaiskoivua, jotta saivat esimerkiksi päivittäiset puuronsa tehtyä. Myöhemmin nimi muutettiin Haltiksi ja sitä kirjoittaja käyttää myös 1978 julkaistussa kirjassaan. Itsestäni, jonkin verran saamelaiskulttuuria tutkineena, tuo nimi tuntui aina väärältä. elokuuta 1933 klo 17.30. Kirjansa johdannossa Kaarina Kari toteaa, ettei reissuja tehdessä nimitys saamelainen ollut käytössä, vaan puhuttiin lappalaisista. Niin tehtiin myös kirjassa, sillä kielitoimisto oli puoltanut ajatusta pysyä kirjassa alkuperäisessä termissä ajankuvan takia. Tuolloin 1930-luvulla Suomen korkein tunturi oli Haltia, mikä näkyy myös heidän kartassaan. Kohteen nimi sen sijaan oli vaihtunut. Sen oli oltava Proksi. Lämpötilaa ja säätä Kaarina Kari on taltioinut järjestelmällisesti päiväkirjaansa. Avotunturissa he poltteliSekavia ovat päiväkirjojenkin merkinnät, mutta kun asiat laittaa aikajanaan, selviää että Kaarina Kari joukkoineen saapui rajapyykin 304 luokse 1. Sekavia ovat päiväkirjojenkin merkinnät, mutta kun asiat laittaa aikajanaan, selviää että Kaarina Kari joukkoineen saapui rajapyykin 304 luokse 1. Kirjassa sitä ei ole erikseen sanottu, ja itseasiassa päivien seuraaminen on epämääräistä, koska monet päivät venyivät pitkälle yöhön ja ylösnousut teltasta venyivät pitkälle päivään, kun retkikunta seuraili saamelaisen Aslak Juuson porokylän eloa
Molemmissa kasvista otetaan puhelimella kuva. Perinteisesti kasveja on tunnistettu – ja tunnistetaan edelleen – tutkimalla kasvin tuntomerkkejä ja tarkistamalla tarvittaessa kasvikirjasta, täsmäävätkö ne lajiin. PlantNetissä pitää valita, mistä kasvin osasta kuva on (kukka, varsi, lehdet). Luontoportti.com-sivusto on harrastajallekin hieman helpommin käytettävä, mutta myös asiantuntijoiden tekemä. Omaa kasviaan voi verrata muiden käyttäjien ottamiin kuviin ja halutessaan voi tallettaa havainnon. Molemmat sovellukset tunnistivat oikein lähes kaikki. Mitä digitaalisia sovelluksia käytät apuna kasvien tunnistamisessa. Näillä sivustoilla määrittäminen perustuu kasvin nimeen, ja kasvitieteellistä sanastoa on tunnettava, jotta pääsee eteenpäin. Paikannus on hyvä laittaa päälle, jotta sovellus voi ehdottaa juuri alueella esiintyviä kasveja. Testasimme PlantNet ja iNaturalist -sovelluksilla noin kymmentä kukkaa, puuta, heinää ja sammalta. Kuvaustaustan tulee olla rauhallinen. Yllättävän moni havainnoista meni kuitenkin oikein heti kerralla, yhden kuvan perusteella. Esimerkiksi huojuvan heinän, lehtotesman, tunnistaminen oli sovellukselle vaikeaa ja valkolehdokin sijaan sovellus ehdotti ensin keltalehdokkia, kunnes sai tarpeeksi yksityiskohtaisen kuvan kukasta. Käytän paljon myös Suomen Lajitietokeskuksen laji.fi-sivustoa. Millaisia kasvien tunnistamiseen tarkoitettuja puhelinsovelluksia aloittelijalle löytyy. Testasin puhelinsovelluksista paria tunnettua, PlantNetia ja iNaturalistia. Plant Net antaa havainnolle todennäköisyyden, iNaturalist asettaa vahvimman veikkauksen ensin. Näitä tietoja on siis hyvä tarjota myös sovellukselle ottamalla useita kuvia kasvin eri osista. Sen jälkeen sovellus ehdottaa lajeja, jotka voivat olla kyseessä. Mikäli ei halua tai saa (esimerkiksi luonnonsuojelualueilla) poimia kasvia, voi sen taakse laittaa yksivärisen kankaan, jotta kasvi erottuu paremmin taustasta. Miten sovelluksia kannattaa käyttää, jotta määritys olisi mahdollisimman tarkka. Sieltä löytyy myös paljon muuta tietoa kasvista kuin sen nimi. Yksiväristä taustaa vasten sovellus tunnistaa kasvin helpommin.. Älypuhelimeen ladattavat uudet sovellukset avaavat kasvien maailman niillekin, jotka ennen ovat tunnistaneet vain päivänkakkaran ja valkovuokon. Virheitä tapahtui silloin, kun kuva oli jäänyt epätarkaksi tai se oli otettu sellaisesta kohdasta, josta kasvin tunnistaminen ei ole mahdollista. Saatuaan vastauksen yhdestä sovelluksesta, voi käydä esimerkiksi laji.fi -tai luontoportti-sivustoilla tarkistamassa, vastaako lajikuvaus löydettyä yksilöä. 18 RETKI elokuu 2023 KANTAPÄÄN KAUTTA T E KST I JA K U VAT Maija Arosuo Hanna Jalkanen NÄIN TUNNISTAN KASVEJA SOVELLUSTEN AVULLA Ammattilainen tunnistaa kasvit niiden tuntomerkkien perusteella ja tarkistaa havainnon tieteellisestä julkaisusta. Miten hyvin puhelinsovelluksiin voi luottaa. Jotkin kasvikirjat, kuten Luonnontieteellisen keskusmuseon Retkikasvio, on viety myös sähköisiksi sovelluksiksi, joten niitä on helppo käyttää myös maastossa. K ASV I S OV E L LU KS E T tunnistivat hyvin metsäliekosammaleen. Usein kasvin tunnistamiseksi tarvitaan tietoa kasvin olemuksen lisäksi lehtimuodosta, kukasta, kasvin koosta ja haaroittumisesta. Sovellukset kertovat sekä kasvin tieteellisen että suomenkielisen nimen
Niiden avulla harrastaja voi tehdä ainakin alustavan määrityksen.. Kasvit eivät jätä Jalkasta rauhaan Ruotsin ja Norjan Lapin retkilläkään, joita hän tekee patikoiden ja meloen. Yritys ja erehdys on hyvä tapa kerryttää retkitaitoja, mutta myös toisen kantapään kautta voi oppia – ja laastaria kuluu vähemmän! K ASV I T I E T E I L I JÄ Hanna Jalkaselle puhelinsovellukset olivat positiivinen yllätys. Luonto ja kasvit ovat kiinnostaneet Jalkasta pikkutytöstä alkaen, jolloin hän aloitti harrastuksen kasveja keräämällä ja prässäämällä. livia.fi Tällä palstalla kerromme, miten asiantuntijat toimivat retkillään. 19 RETKI elokuu 2023 KANTAPÄÄN KAUTTA ASIANTUNTIJA: HANNA JALKANEN – FM biologi Hanna Jalkanen on opettanut kasvien tunnistamista jo kolme vuosikymmentä, nykyisin ammattiopisto Liviassa Kaarinassa
Sieniä ja jäkäliä löytyy yli kahdeksantuhatta lajia. Jalkanen on erikoistunut sammaleisiin. H Y VÄ N T U O KS U I N E N valkolehdokki on rauhoitettu. Siksi se on hyvä harrastus kaikille. Kasvien avulla saadaan paljon tietoa ympäristön tilasta ja paikan historiasta. Sovellus tunnisti sen ensin harvinaiseksi keltalehdokiksi, mutta tarkempi kuva kukasta tuotti oikean tuloksen. Monet lajit ovat tunnistettavissa vain mikroskoopilla. Antaa runsaasti tietoa lajeista. Lillukan puhelin tunnistaa helposti ja ehdottaa sitä ensimmäisenä. Perinnebiotooppien pluslajit kertovat alueen laiduntamisesta ja ilmentävät sen historiaa. 20 RETKI elokuu 2023 KANTAPÄÄN KAUTTA Joskus lajin tuntomerkit ovat hiuksenhienoja, kuten miten lehti on kiinnittynyt tai mihin suuntaan karvat sirottavat. Kasvien tunnistaminen on Jalkasen mukaan aina elähdyttävä kokemus ja lisäksi hyvää aivojumppaa, koska siinä joutuu keskittymään yksityiskohtiin. Mitä hyötyä kasvien tunnistamisesta on. × Luontoportti.com-sivustolla määritys tapahtuu tuntomerkkien avulla. Lajista saa myös muuta tietoa kuin suomenkielisen ja tieteellisen nimen. Lillukkaa kutsutaan myös nimillä lintukka, ämmänhillikka ja hämmälillukka. Tällöin sovelluskaan kasvia tuskin tunnistaa. Biologikaan ei tunnista kaikkia lajeja ulkoa, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Tunteeko luontotieteilijä kaikki Suomen kasvit. × PlantNet-puhelinsovellus tunnistaa kasvin osan käyttäjän ottamasta kuvasta ja ehdottaa lajia tietyllä todennäköisyydellä. Kasvit voivat esimerkiksi paljastaa lähteikköjä tai uhanalaisia soita, lettoja, jotka tunnistaa omista lajeistaan. Apua kasvien tunnistamiseen × Laji.fi -sivusto listaa Suomesta löytyvät 43 478 eliölajia. Suomessa putkilokasveja – mikä käytännössä tarkoittaa heiniä, varpuja kukkia, puita ja sanikkaisia – on reilut kolme tuhatta erilaista, sammalia lähemmäs tuhat lajia. × Sovelluskaupasta löytyy lukuisia muitakin vastaavia kasvintunnistussovelluksia. × Retkikasvio-sovelluksesta putkilokasvia voi hakea nimellä tai määritysapurin avulla. Siihen sovellus ei vielä pysty.. Luontokartoittajille hän opettaa yleisimmät lajit, jotta heidän työnsä kentällä on sujuvaa. Sopii luontoharrastajille ja ammattilaisille. Kasvitieteellistä sanastoa on osattava, jotta oikea kasvi löytyy. × iNaturalist-puhelinsovellus tunnistaa kasvit käyttäjän valokuvan perusteella ja ehdottaa todennäköisiä lajeja. T U O KS U S I M A K K E E N voi tunnistaa myös hajun perusteella. H A N N A Jalkanen ottaa kuvan lillukasta iNaturalistsovelluksella