Pelosta pääsee eroon harjoittelemalla Fatbike Ylläksen hangilla. 1/ 2 1 8 • 9 ,2 € Hiihtovaeltamisen tuska ja hurmio Kun kipu iskee erämaassa Juuvin ja Anssi Romon tarina Hiljainen Nuuksio • Näin hiihdät ahkion kanssa Testissä rannetietokoneet Pysy lämpimänä! Talven pipot & hanskat Pelkäätkö retkellä
Outdoor Media Oy:llä on oikeus käyttää ja luovuttaa tilaajarekisterissä olevia tietoja harkittuihin käyttötarkoituksiin. ISSN 1456-8837 www.retkilehti.. 03-4246 5354 arkisin kello 9–16 (tilaukset, laskutusasiat, osoitteet) VUONNA 2018 ILMESTYY 10 NUMEROA, JOISTA YKSI JULKAISTAAN TUPLANUMERONA Kestotilaus 6 numeron jaksoissa 50 € (sis. PAINO Reusner, Tallinna KANNEN KUVA Markus Sirkka, Sorsatunturi, Salla K U V A A nt ti K ur ol a Juuvin tarina Juuvin tarina Koiravaljakolla Pakanajoelle 36 Näin hiihdät ahkion kanssa Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 2 21.12.2017 13.10.45. 050-505 8848 veikka.gustafsson@outdoormedia.. vuosikerta 18 KARTAT Retkeilymedia Ahola/Joel Ahola Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos K U V A R on ja R op po ne n 22 K U V A A ns si R om o TAITTO Tenhelp Oy/Tenho Järvinen aineistot@retkilehti.. 10 %) Lehden kopiointi ilman lupaa on kielletty. JULKAISIJA Outdoor Media Oy Pihlajatie 28 00270 Helsinki toimitus@retkilehti.. VAKITUISET AVUSTAJAT Joel Ahola Maija Arosuo Mikko Hieta Benjamin Hokkanen Tuija Kauppinen Aksana Kurola Mikko Lamminpää Joppe Ranta Poppis Suomela Marika Varpenius etunimi.sukunimi@retkilehti.. AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Päivi Mattila Tommi Sirviö TILAAJAPALVELU tilaajapalvelu@outdoormedia.. alv. Asiakas voi kieltää tietojensa käytön markkinointiin ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Y-tunnus 1441340-4 TOIMITUSJOHTAJA, ILMOITUSMYYNTI Veikka Gustafsson p. 10 %) Määräaikaistilaus 10 numeroa 84 € (sis. PÄÄTOIMITTAJA Petri Laine petri.laine@retkilehti.. 20. alv. p
Lappi Lemmenjoki 52 Lemmenjokilaaksossa lämmin on lämpimämpää. Taidot Ahkion kanssa 22 Miten hiihdetään ja toimitaan ahkion kanssa. Kotimaa Nuuksio 48 Hiljainen tammikuu suositussa retkikohteessa. Lappi Ylläs & fatbike 56 Puistopyöräilyä hangilla. Pohjola Stora Sjöfallet 42 Hiihtovaeltamisen tuska ja hurma. Varusteet Latuhiihto 26 Tärkeimmät varusteet hiihtoladulle. Varusteet Talvihanskat 68 Älä palelluta sormia. Henkilö Anssi Romo 18 Juuvi-puupolttimen kehittäjä hautasi unelmansa. Lappi Pakanajoki 36 Kun koiravaljakkoretki muuttuu painajaiseksi. Luonnossa Tammikuu 34 Näkyykö jo jäätä. Varusteet Untuvahousut 66 Lämpimät pöksyt järkevään hintaan. Testi Rannetietokoneet 72 Älylaitteesta ranteessa on paljon hyötyä. VARUSTEET Varusteet Pakkaspäähineet 60 Talvipäähineissä on valinnanvaraa. MIELIPITEET Pääkirjoitus 4 Taukopaikka 32 Lämmin Lemmenjoki Rannetietokoneet K U V A Ee ri kk i R un dg re n 48 Nuuksion hiljaisin aika K U V A To m m i Si rv iö K U V A M ai ja A ro m aa Tutustu näihin www.facebook.com/retkilehti Twitter: @retkilehti Instagram: @retkilehti Riittääkö laturetkille hiihtäjiä. 1/2018 tammikuu 42 K U V A T Po pp is Su om el a AJANKOHTAISET 6 Fleece ja mikromuovi Yksityistielaki uudistuu Pöytä, joka lataa puhelimen luonnossa Etsimessä Kun retkellä pelottaa 12 Miten päästä eroon peloista. 52 72 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 Retki_02-03-Sisalto_PL.indd 3 21.12.2017 13.12.23 21.12.2017 13.12.23. Varusteet Kuumat & koleat 30 Titaaninen kakkalapio ja muuta tarpeellista
Se on parasta palautetta, mitä lehdentekijä voi saada. Kiinnostavaa on, että liki puolet säilyttää kaikki lehdet. vuosikerran. × Petri Laine petri.laine@retkilehti.. Retkeä luetaan pitkään ja hartaasti ja sen pariin palataan useita kertoja. tammikuu 2018 4 PÄÄKIRJOITUS Kiitos! P E T R I LA IN E T ämä numero aloittaa Retki-lehden 20. Tuorein toteutettiin joulukuussa ja sen mukaan olemme onnistuneet aika hyvin, sillä 92 % lukijoista on joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä lehteen. Lukijamme haluavat lukea erityisesti Lapin retkikohteista ja he haluavat oppia lisää retkeilytaitoja. Naisten osuus lukijoistamme kasvaa, ja se kertoo siitä, että naiset myös retkeilevät entistä enemmän. Retken lukijat todella viihtyvät luonnossa, sillä neljännes nukkuu 8-14 yötä luonnossa vuoden aikana. Retken ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1999 ja kannessa komeili, yllätys yllätys, Veikka Gustafsson. Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 4 21.12.2017 11.45.23 21.12.2017 11.45.23. Retkessä on siis paljon hyödyllistä tietoa, jota voi käyttää myöhemminkin esimerkiksi varustehankintojen yhteydessä. Tässäkin lehdessä Kari ”Vaiska” Vainio kertoo, miten ahkion kanssa kannattaa liikkua. Nämä kaksi aihetta nousevat selvästi esiin tässäkin lukijatutkimuksessa. Ja kertoohan se myös sen, että painettu lehti on kätevä formaatti. Retkeä luetaan pitkään ja hartaasti ja sen pariin palataan useita kertoja. Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet lehden lukijoita alkuhetkistä lähtien! Seuraamme lukijoidemme käsityksiä lehden sisällöstä lukijatutkimusten avulla. Lehden pitää olla lukijoidensa oloinen, se on paras tapa varmistaa se, että lehti ilmestyy vielä seuraavatkin 20 vuotta. Tutkimuksen mukaan lukijamme ovat vaeltajia (yli 80 %), käyvät hiihtoretkillä (43 %) ja melovat (33 %). Olemmekin jo lisänneet juttuja, jotka liittyvät retkeilyja erätaitoihin ja pyrimme jakamaan kokeneiden luonnossa liikkujien vinkkejä
KKKKAAAAAAAAUUUUUUUUUUTTTTTTTTTTTTTTAAAAA MMMMMMMMMMMAAAAAAAAAAAAAAANNNNNN... Suosiiiittuuuuuuuuuuuussshhhhhhhhhhhhhhhhhiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa:::::::::::::::::::::: 4444444444444445555555555€€€€€€€€ SSSSSSuuuuuuoooooossssssiiiiitttttuuuuuusssssshhhhhiiiiinnnnntttttaaaaaa::::: 444444555555€€€€€€ uuoooooooooooossssssssiittuushinta: 16,9999000€€ uuuuuuoooooossssssiiiiitttttuuuuuusssssshhhhhiiiiinnnnntttttaaaaaa::::: 11111666666,,,,,999999000000€€€€€€ Suositushinta: 33339€ SSSSSSuuuuuuoooooossssssiiiiiittttttuuuuuusssssshhhhhhiiiiiinnnnnnttttttaaaaaa:::: 3333333333999999€€€€€€ SSuooooossssssssiiittttttuuuussssshhhhhinnnnnnnnnnnnnnntttttttttttaaaaaaaaa:: 6666666699999999999999999€€€€€€€€€€ SSSSSSuuuuuuoooooossssssiiiiitttttuuuuuusssssshhhhhhiiiiiinnnnnntttttaaaaaa:::: 666666999999€€€€€€ SSSSSSSSSSuuuuuuuuuooooosssssssssssssssssssssiiiiiiittuussshhhhhhhhhhhhhhhhiiiiinnnnnnnnntttttttaaaaaaa:::::: 333334444444,9999900€€€€ SSSSSSuuuuuuoooooossssssiiiiiitttttuuuuuusssssshhhhhhiiiiiinnnnnntttttaaaaaa::::: 33333344444,,,,999999000000€€€€€€ KUN KKKKKKKKKUUUUNNNNNNNNNNN JAJJJJJJAAAAAAAA KOHTAAVAT, SSYNTYY KKKKKOOOOOOHHHHHTTTTTAAAAAAAAAAAAVVVVVAAAAAAAAAATTTTTTTTTT,,,SSSSSSSSSSYYYYNNNNNNNNTTTTTTTTYYYYYYYYYYY LÄHIMMÄSSÄ LLLLLÄÄÄÄÄHHHHHHIIIIIMMMMMMMMMMÄÄÄÄÄSSSSSSSSSSSSÄÄÄÄÄÄ KAUTTA MAAN. OVATSAATAVILLA OOOOOOOOOVVVVVVVVVVAAAAAAAAATTTTTSSSSSSSSSSAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAATTTTTTTTTTAAAAAAVVVVVVIIIIILLLLLLLLLLAAAAAAAAA SSSSSSSSSSSSuuuu SSSSSSuuuuuu SSSSSSSSSSSIIIIIIIIINNNNNNNNNNNCCCCCEEEEEEEE 111111199955555 SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIINNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCCEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE 1111111111111111111111111999999999999999999999999999999999555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555555 SSSSSSSSSSSSSSSUUOOOOOOOOOOOM M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M MIIIIIIIII FFFFFFFFFFFFFFIIIIIIINNNNNNNNNNLLLLLLLAAAAAAAAAAAANNNNNNNDDD SSSSSSSSSSUUUUUUUUUUOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOM M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M MIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII FFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIINNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAANNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD SSSSSSSSUUUUUUUUUUUUUUUOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 Retki_04-05-Paakirjoitus_PL.indd 5 21.12.2017 11.45.30 21.12.2017 11.45.30
Jätevedenkäsittelylaitokset keräävät 99 % pesuveden mukana vuosittain irtoavasta 154 000 kilosta mikromuovia. Kaikkein pahin mikromuovin lähde se ei kuitenkaan ole, kun puhutaan ulkoilutekstiileistä. eece-takin, kokonaisvaikutuksen, pitää ottaa huoA ja n ko h ta is ta TEKSTI Petri Laine KUVAT Adobe Stock Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 6 21.12.2017 16.15.56 21.12.2017 16.15.56. Jos halutaan tietää tuotteen, vaikkapa sen . Onneksi muovi ei päädy vesistöihin, ainakaan suoraan. Valtaosa puhdistamoille jäävästä mikromuovista kulkeutuu puhdistamolietteen mukana pelloille tai viherrakennuskohteisiin. Norjalaisen tuoreen tutkimuksen mukaan jopa puolet mereen päätyvästä mikromuovista tulee autoista. Rakennusteollisuus sekä kotitalouksien tarpeet, kuten tekstiilit, huonekalut, kodinkoneet ja terveydenhuolto, muodostavat molemmat lähelle 20 prosenttia eurooppalaisesta muovin tuotannosta. Maailman muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ja kun muovi on tunnetusti pitkäikäistä, on se yksi vakavimmista uhkista maailman vesiekosysteemeille. Eniten mikromuovia ympäristöön tulee autoilusta, etenkin autojen renkaista. Erityisen haitallista ympäristölle muovi on, kun se pienenee mikromuoviksi ja päätyy vesistöön. Fleece-kankaisesta vaatteesta irtoaa yhdellä konepesukerralla jopa kaksisataa tuhatta alle viiden millimetrin muovihiukkasta. Mikromuovi on yksi tapa tarkastella tuotteen vaikutusta ympäristöön. Fleece on saanut paljon huomiota mikromuovipahiksena. Teknisistä urheilukerrastoista ja pehmeistä soft shell –vaatteista mikromuovia irtoaa vielä enemmän. Myös laivat ja veneet tuottavat suuren määrän muovijätettä esimerkiksi maalien kautta. Suomen Luonto valitsi sen vuoden turhakkeeksi, sillä se on melko helposti korvattavissa luonnonkuiduilla. Sen määrästä ja merkityksestä ei vielä ole tutkimustuloksia. N oin 40 prosenttia Euroopan muovin tuotannosta käytetään pakkausteollisuuden tarpeisiin. tammikuu 2018 6 UUTISET TEKSTI Petri Laine KUVAT Adobe Stock Mikromuovin kirous Yksi konkreettisimmista ympäristöhaitoista on muovi. Vesistöön päätyy siis 1 540 kiloa muovia
7 tammikuu 2018 mioon muitakin asioita kuin ympäristöön päätyvä mikromuovi. Koalitioon kuuluu monia maailmanlaajuisia vaatemerkkejä, jotka ovat MSI:n perusteella pisteyttäneet ja luokitelleet materiaaleja niiden ympäristöystävällisyyden mukaan. Mitä pienemmät MSI-pisteet materiaali on saanut, sitä vähemmän sillä on ympäristövaikutuksia. Jos ostat uutta, osta laadukasta ja esimerkiksi bluesign-hyväksynnän saanut, kierrätetystä raaka-aineesta valmistettu vaate. bres from textiles in machine washings (Markus Sillanpää, Pirjo Sainio, 2017). Vesistöihin päätynyttä mikromuovia ei voida poistaa helposti. Housujen puntteihin tarttunut muta lähtee pois kostealla sienellä tai kevyesti harjaamalla. × MIKROMUOVIT ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Higg on materiaalin kestävän kehityksen indeksi (MSI), jonka on kehittänyt Sustainable Apparel Coalition (SAC). Muita mikromuovityyppejä ovat esimerkiksi synteettiset tekstiilikuidut sekä osa tieliikenteen hiukkaspäästöistä. Tavallinen, ei-luonnonmukaisesti tuotettu villa on siis ympäristön kannalta huonompi valinta kuin kierrätetty polyesteri, ainakin tämän indeksin mukaan. Niitä syntyy mm. Tuulettaminen auttaa raikastamaan vaatteen. Ympäristöasiat eivät ole mustavalkoisia, vaikka otsikot usein antavatkin meidän niin uskoa. Tulokseen vaikuttavat esimerkiksi villan käsittelyssä käytetyt kemikaalit. muovituotteiden haurastuessa. Polyesteri on kestävää, joten käytä vaatetta pitkään. Vedessä muovihiukkasiin voi kiinnittyä haitallisia kemikaaleja. Pisteet perustuvat viiteen ympäristövaikutustekijään, joihin kuidunvalmistus vaikuttaa: ilmaston lämpeneminen, rehevöityminen, vedenkulutus, materiaalin luonnossa hajoaminen ja haitallisten kemiallisten aineiden määrä. eece, pärjää erinomaisesti ja villa selvästi huonommin. Mikromuovien sisältämät lisäaineet, kuten pehmentimet tai pintakäsittelyaineet, saattavat olla ympäristön kannalta riski. Tässä vertailussa mekaanisesti kierrätetty polyesteri, siis esimerkiksi . Pese ulkoiluvaate vain tarvittaessa. Joitakin yleisiä periaatteita kuitenkin on, joita noudattamalla voi vähentää niin mikromuovin määrää kuin säästää ympäristöä muillakin tavoin. Materiaalien ympäristövaikutuksia voi tarkastella useasta näkökulmasta. Nämä auttavat! JO käytössä olevia fleece-vaatteita ei kannata heittää pois, sillä tutkimusten mukaan mikromuovien irtoaminen vaatteista loppuu viidenteen pesukertaan. Osa mikromuoveista on tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygieniaja kosmetiikkatuotteiden muovipalaset. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 7 21.12.2017 16.15.58 21.12.2017 16.15.58. Jutun lähteenä on käytetty muun muassa SYKE:n tutkimusta Release of polyester and cotton
Niistä säädetään yhä lailla, joka on peräisin hevosaikakaudelta. nos kävi laajalla lausuntokierroksella viime keväänä, eduskunta aloitti sen käsittelyyn syksyllä ja laki astunee voimaan vuoden 2019 tai kenties vasta 2020 alussa. Maassamme on tieksi luokiteltavia väyliä 450 000 kilometriä. Lakiuudistuksen tavoitteena on selkeyttää teiden rakentamisen ja ylläpidon vastuita sekä mahdollistaa uudenlaista elinkeinotoimintaa maaseudulla. Silloinen Suomi näytti tyystin erilaiselta: maassamme oli kymmenesosa nykyisestä henkilöautomäärästä, tukit kulkivat metsästä hevosvoimin ja meillä oli vain yhdeksän kansallispuistoa. Yksityistielakia ollaan nyt syystäkin uudistamassa: Hallituksen laatima esitysluonMe kaikki käytämme retkillämme yksityisteitä. TEKSTI Mikko Lamminpää KUVA Sonja Holma/Suomen Hippos Olenko tiellä. Tiet vievät meidät retkipoluille, marjamaille, sienimetsään ja järvien rannoille. Tällaisia tekijöitä ovat routiminen, tien pehmeneminen sateen Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 8 21.12.2017 16.16.00 21.12.2017 16.16.00. Jokamiehenoikeudella Jokamiehenoikeus antaa pääsääntöisesti oikeuden käyttää yksityistietä jalan, pyöräillen, hiihtäen ja ratsain. Nykyinen yksityistielaki tuli voimaan vuonna 1963. Käytännössä tiet kattavat maamme kaikki niemet ja notkot lukuun ottamatta suojelualueita ja Lapin erämaa-alueita. Useimmat niistä ovat vähän liikennöityjä metsäauto-, mökkija tilusteitä, sellaisia vanhanajan maalaisteitä. Niistä miltei 80 prosenttia lasketaan yksityistieksi, jolla tarkoitetaan yksityisten maanomistajien ja muiden tiekuntaan kuuluvien osakkaiden ylläpitämää tietä. Yksityistiellä saa kulkea satunnaisesti myös moottoriajoneuvolla, mikäli ajamista ei ole jostain hyväksyttävästä syystä rajoitettu liikennemerkein. tammikuu 2018 8 UUTISET T aivaalta katsottuna maamme tieverkosto muistuttaa ihmisen verisuonistoa, joka ohuine hiussuonimaisine teineen ulottuu kaikkialle
Samalla yksityisteiden avustusten jakaminen siirtyisi kunnilta maakunnille, jolloin kuntien luottamushenkilöiden miehittämät tielautakunnat lakkautettaisiin tarpeettomina. Mikäli tietä halutaan käyttää sen kunnossapitokustannuksia selkeästi lisäävään toimintaan, tarvitaan siihen osakkaan tai tiekunnan lupa. Retkeilyvarusteiden vuokraamisesta alennus on 10 %. Metsäteiden kääntöpaikat on rakennettu erityisesti puutavarankuljetusautojen kääntöpaikaksi eikä muiden metsänkäyttäjien pysäköintiä varten. Tietä ei saa tukkia lyhyeksikään ajaksi. . Ulkoilma Akatemia tarjoaa Retken tilaajille 20 % alennuksen kaikista kursseista ja vaelluksista. Tällaiseksi toiminnaksi voidaan lukea jopa pyöräilytapahtuma tai ratsastusvaellus. Lakiuudistus Yksityistielain uudistus on osa hallituksen norminpurkutalkoita. Hän on kirjoittanut viisi vuoristovaelluksista kertovaa kirjaa ja julkaissut ne BoD Books on Demand –kustantamon kautta. Toisin sanoen maaseutuväestön ikääntyminen ja maanomistamisen siirtyminen kaupunkeihin on johtanut teiden kunnossapidon laiminlyönteihin, mille etsitään parannuskeinoja. Ne ovat selkeitä ja järkeenkäypiä, kun ajattelee asiaa vastapuolen näkökulmasta. × Retki-lehden tilaajaetuja Retki tarjoaa tilaajilleen tilaajaetuja. Tieliikennelain mukaan ajoneuvoa ei saa pysäköidä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne estyy tai häiriytyy. Aku-Petteri Korhonen, BoD 2017. Myös sivutiet ja pistotiet on pidettävä vapaina, vaikka ne olisivat auraamattomia, sillä et voi tietää, milloin tielle on käyttöä. Umpikujan avoimen puomin tai portin ohi ei kannata ajaa. Se saattaa olla paluumatkallasi lukittu. Lisäksi pitäähän vaimolle raportoida, missä on pari viikkoa tullut oltua…” Tuorein teos Vuoristovaellus Itävallassa on kuvaus kahdesta reitistä. /palvelut/varustevuokraus. Pelisilmää Tavanomaisesta tien käytöstä koituu vain harvoin haittaa mutta väärin pysäköiminen tuo monelle murhetta. Alennuksen saa lähettämällä tilaajanumeron sähköpostilla osoitteeseen akatemia@ulkoilma.. Lain mukaan näet jokainen, joka on saanut oikeuden tien pitoon, on velvoitettu pitämään tien sen käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa, ja on jopa korvausvelvollinen, mikäli tien käytöstä aiheutuu kulkuneuvolle vaurioita tien kunnossapidon laiminlyönnistä johtuen. Kaikkien tienkäyttäjien tulee noudattaa pysäköinnissä muutamaa periaatetta. Maastoliikennelaki taas sallii pysäköidä auton tien välittömään läheisyyteen maastoon, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Myös painavat kuljetukset ja tien kuntoa vaarantava käyttö voidaan kieltää. Lisätietoa vuokrauksesta www.ulkoilmaakatemia.. Vaarana nähdään teiden lisärakentaminen, missä häviäjäksi saattaisi joutua metsäja suoluonnon monimuotoisuus. Toinen on Berliner Höhenweg Zillerin laaksossa ja toinen Stubain laakson Stubai Rucksak Route. Kirjassa kuvataan minkälaista omatoimisesti suunniteltu ja tehty majalta majalle –vaellus käytännössä on. Osa niiden tehtävistä siirtyisi Maanmittauslaitoksen ja käräjäoikeuksien osaaviin käsiin. KIRJA AKU-PETTERI KORHONEN on ahkera mies. Vuoristovaellus Itävallassa. Osa metsäteistä on rakennettu vain talvikäyttöisiksi eli lumi ja pakkanen tekevät ne ajokelpoisiksi. Tien omistajat eivät rajoita tien käyttöä vain aiheuttaakseen harmia. Käytännössä tienpidosta tulisi ammattimaisempaa, minkä toivotaan synnyttävän alalle paikallisesti toimivia vastuullisia yrityksiä meidän kaikkien hyödyksi. Samasta syystä lukitunkaan puomin eteen ei saa pysäköidä. 9 tammikuu 2018 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 9 21.12.2017 16.16.00 21.12.2017 16.16.00. Faktojen lisäksi Korhonen kertoo reiteillä tapaamistaan kanssavaeltajista, alppimajojen nukkumisjärjestelyistä ja vuorien kauneudesta. Vuorien ystävän tunnustukset vuoksi tai muu tien rakennetta heikentävä syy. Lakia aiotaan uudistaa vastaamaan kaupungistumisen ja maaseudun ikärakenteen muuttumisen sekä luonnonvaratalouden ja elinkeinoelämän tarpeita. Lupa kannattaa hankkia vaikka varmuuden vuoksi, sillä siihen liittyvä käyttömaksu on varmasti edullisempi kuin tien luvattomasta käytöstä perittävä korvaus ja mahdollisesti langetettava sakkorangaistus. Etuja lisätään vähitellen ja ne ovat retkeilijän harrastukseen liittyviä alennuksia tuotteista ja palveluista. Tiekuntia rohkaistaan perimään tienkäyttömaksuja. Lakivalmistelussa on pohdittu myös teiden luokittelua ja kuntorekisterin luomista. Tarjontaan voi tutustua Ulkoilunmaailman sivuilla: www.ulkoilunmaailma.. /ulkoilmaakatemia. Varmista, ettet tuki myöskään minkään pysäköidyn auton reittiä. Kirjojen kirjoittamisella ei rikastu, mutta Korhosen sanoin: ”Vuoret ja korkeuserot kiinnostavat, siksi kirjoja olen kirjoittanut
V-series –sarjan untuvatakki on lämmin, siinä on kypärälle sopiva huppu ja vedeltä suojaava kaksoisvetoketju. Pöydän kanteen on upotettu kaksi 40-watin aurinkopaneelia. Alusvaatteet sopivat hyvin ulkoiluun, sillä ne ovat kevyet, hengittävät ja nopeasti kuivuvat. V-tyylillä talveen HAGLÖFS on suunnitellut untuvatakin, jota se kutsuu maailman kestävimmäksi. Tarkoituksena on auttaa pienentämään merten mikromuovikuormitusta. Pöydässä on kaksi USB-liitintä, joiden kautta saa ladattua puhelimen, kameran tai GPS-laitteen. Ensi kesänä pöytiä testataan Repoveden ja Kolin kansallispuistoissa sekä Aulangon luonnonsuojelualueella yhdessä Metsähallituksen kanssa. THE OTHER DANISH GUY on kotimainen brändi, joka valmistaa alusvaatteita smoothsell-kankaasta. :n nettikaupassa on 2 495 euroa. V-sarjan takki on valmistettu vahvasta Dyneema-kuidusta, jota käytetään muun muassa suojaliiveissä ja purjeissa kestävyytensä ja keveytensä takia. 10 UUTUUKSIA tammikuu 2018 Retkiluku Retki-lehden lukijoista Virtaa puusta SOLAR TABLE on nimensä mukaisesti pöytä, johon on sijoitettu aurinkopaneeleja ja akku erilaisten mobiililaitteiden lataukseen. Sen suositushinta on 1 000 euroa. Pehmeät suomalaiset on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä lehteen. Lähde: Retki-lehden lukijatutkimus 2017 K U V A Pe te r Su th er la nd Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 10 21.12.2017 16.16.01 21.12.2017 16.16.01. Pöydän hinta Resolar.. Tarkoitus on sijoittaa pöydät kauas autojen pysäköintipaikoista, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä retkeilijöille, jotka kaipaavat virtatäydennystä.. Pöytä on Suomessa käsityönä tehty ja materiaalina on kestävää kotimaista lehtikuusta. Kuitu hylkii vettä ja kemikaaleja eikä UV-säteily vaikuta siihen. Kannen alla on lukittava kotelo, johon pöydän elektroniikka on sijoitettu. Pöydässä on vakiona 22 Ah 12 V Agm-akku, jolla lataa valmistajan mukaan esimerkiksi matkapuhelimen lähes 60 kertaa täyteen. Smoothshell valmistetaan 100 % kierrätetystä nylon-langasta, jonka raaka-aine saadaan esimerkiksi meriin hylätyistä kalaverkoista ja teollisuuden muovijätteestä
Kerro missä ja milloin kuva on otettu, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä erityistä tilanteeseen liittyy. Tomi Mäkelä saa kuvastaan SIGGin juomapullon. Luminkengillä syntyy myös taidetta! Maija Koskinen Sipoonkorpi Joitakin vuosia sitten pääkaupunkiseudullakin oli riittävästi lunta talvisiin patikointiretkiin esimerkiksi Sipoonkorpeen. Kuvassa Merja Ylihärsilä Tomi Mäkelä Retki-lehden Facebook-sivulla olleen lumikenkäkuvakilpailun voitti Maija Koskinen, joka saa Morphon lumikengät palkinnoksi. 11 tammikuu 2018 OMA RETKIKUVA Sydämellisesti Kolilta Kuva on otettu joulukuun viimeisenä päivänä Kolilta. . Parhaat kuvat palkitaan klassisella SIGG 0,6 L –juomapullolla. Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 Retki_06-11-Ajankohtaiset_PL.indd 11 21.12.2017 16.16.02 21.12.2017 16.16.02. Oma retkikuva LÄHETÄ oma retkikuvasi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@retkilehti.
Vaikka kaikkea ikävää ei voi ennaltaehkäistä, pelkojen kanssa on helpompi elää, jos tilanteet miettii etukäteen. Lehtola laskeutui tunturin rinnettä jokilaaksoon. Retkipelkoja voi vähentää TEKSTI Päivi Mattila KATJA LEHTOLA vaeltaa mieluiten yhdessä Tihkukoiran kanssa. tammikuu 2018 12 RETKIPELOT E ts im es sä L uultavasti jokaisella retkeilijällä on kokemusta siitä, kun pelko tykyttää takaraivossa. Tässä jutussa neljä kokenutta vaeltajaa kertoo peloistaan ja siitä, miten he ovat ratkaisseet huolta aiheuttavat asiat. Minulla ollut aavistustakaan, mihin Retkellä voi pelätä monia asioita: paleltumista, eksymistä, pimeää, myrskyä. Tuli tehtyä virhe. ”Päästin sukset menemään edeltä, ajatellen laskevani rinkan kanssa pyllymäkeä perässä. Mitä jos käy pahasti. Rinne oli niin jyrkkä, että sukset piti ottaa pois jalasta. Lapin erämaa–alueita koluava Katja Lehtola, 40, muistaa epämukavan hetken Ruotsin tuntureilla 2000-luvun alun hiihtovaelluksella. Tajusin heti, että näin ei olisi pitänyt toimia. K U V A K at ja Le ht ol a Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 12 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 12 19.12.2017 15.01.40 19.12.2017 15.01.40
Selvitän joet etukäteen Lehtola kertoo, että hänen päällimmäisiä huolenaiheitaan vaelluksilla ovat joet. ”Piti sitten vain hiihtää edestakaisin aamutoimienkin ajan, jotta jalat lämpenevät, eivätkä varpaat palellu.” Pelottavaa tilannetta kesti parin tunnin ajan. Koira saattaa lähteä menemään, palata takaisin ja kiertää.” Nelijalkaisesta apulaisesta huolimatta Lehtola on joutunut kiskomaan saapasta vetisen suon imusta. 13 tammikuu 2018 sukset menevät. Hyisen telttayön jälkeen hän huomasi, että nahkamonot ovat umpijäässä. Etsiskelyn jälkeen sukset löytyivät tunturikoivikon kätköistä, onneksi ehjinä. ”Ylitsepääsemättömiksi merkityille soille ei saa ajautua.” Toinen Lehtolan retkihuolista on varusteiden kastuminen. Yksin liikkeellä ollut Lehtola selvisi säikähdyksellä. Puolitoistaviikkoisia hiihtovaelluksia harrastava Teemu Mustasaari, 26, on joutunut PAISTUNTURIN erä maassa voi kohdata whiteoutin ja nopeasti vaihtuvat olosuhteet. ”Jos kastuu litimäräksi ja lämpöasteita on vain muutama, tilanne voi olla hurja. Se kulkee edeltä myös märillä soilla. Hän kertoo kantavansa niitä aina ylen määrin, monessa eri vesitiiviissä paikassa. Jäisellä keväthangella suksien kulkuuraa ei nähnyt. Pidän huolta siitä, että makuupussi pysyy aina kuivana, vaikka joutuisinkin yöksi märkään telttaan.” Kun sade lakkaa ja alkaa tuulla, Lehtola pysähtyy ja virittää narun puiden väliin. Lehtolan mieleen on painunut myös ystävien kanssa Hammastunturiin tehty talviretki. Leiriytyä voin aina Mitä jos jää pettää alla ja romahdan suksien ja ahkion kanssa jokeen tai järveen. Liikkuessa sukat roikkuvat rinkan sivulla ja märkä takki kuivuu yllä. Ennen reissua Lehtola selvittää kartoista, retkeilykirjoista ja tarvittaessa keskustelufoorumeilta, minkälaisia jokia alueella on luvassa ja mistä niistä pääsee yli. K U V A M in na Ja ko su o Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 13 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 13 19.12.2017 15.01.42 19.12.2017 15.01.42. Ne voisivat katketa”, Lehtola muistelee. Ne kerrat ovat opettaneet hänet entistä tarkemmaksi suunnistajaksi. Tulitikuista Lehtola ei ota pienintäkään riskiä. Vesistöjen äärelle saavuttaessa Lehtolan koira lisää turvallisuutta. Harjoittelemalla ja riskit hyvä ksymä llä uskaltaa sinne kuitenkin lä htea. ”Koirani osaa katsoa joesta hyvän ylityspaikan
Ei tarvitse jaksaa hiihtää vielä 10 kilometriä aiotulle tuvalle, vaan voi leiriytyä siihen paikkaan. tammikuu 2018 14 RETKIPELOT miettimään tätä mahdollisuutta. Ryhmä n tuki ja yhdessä asioiden opetteleminen tuo varmuutta. NAISTEN retkeilykurssilla Nuuksiossa. K U V A H ei kk i Su la nd er K U V A M in na Ja ko su o Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 14 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 14 19.12.2017 15.01.42 19.12.2017 15.01.42. ”Oma turvallisuusajatteluni pohjaa siihen, että ei ole pakkoa päästä minnekään. Teltan kanssa on jaksettava tuhertaa. Voimaa pitää olla jäljellä kastumisten ja muiden yllättävien ongelmatilanteiden varalle. ”Keskellä päivää ja hyvissä voimissa veteen putoaminen ei välttämättä ole niin vaarallista, mutta jos se tapahtuu hämärässä liian pitkän päivän lopulla, asiat ovat pahemmin.” Mustasaari kertoo, että hän ei nykyisin vedä itseään vaelluksilla yhtä näännyksiin kuin nuorempana. Viime talven Sarekin vuoristoretkelle Mustasaaren vaellusporukka vuokrasi satelliittipuhelimen. Varusteet ovat sen mukaiset. Siten reissut myös pidetään mukavina.” Kovalla tuulella Mustasaari jää koko päiväksi telttaan lukemaan ja syömään perunalastuja. Tilannetta on Mustasaaren mukaan syytäkin pelätä
Retkillä on kuunneltava omaa kehoa. ”Kaikki tuolla erämaassa kohtaamani retkeilijät ovat poikkeuksetta olleet tosi mukavia ihmisiä. Ne eivät aina tulleet perille, mutta puheyhteys toimi hyvin. ”Itse en käytä tunturialueella suunnistaessani muuta kuin karttaa, mutta GPS kulkee aina rinkassa. Luonto on niin voimakas yhdistävä tekijä, ettei ole tarvinnut pelätä, että joku alkaa riehumaan.” Rauhallisuus on taitolaji Huippuvuorilla eräoppaana työskentelevä Raine Kallio, 35, on joutunut hätätilanteisiin. ”Vaikka tulisi vain nautiskelemaan, niin opastetulla retkellä oppii vahingossakin jotakin. KALDOAIVIN erä maassa. Minulle ei ollenkaan sovi ahnehtia kilometrejä, vaan tarvitsen välillä kunnon taukoja.” Toisia ihmisiä en pelkää Muutama vuosi sitten Jakosuo vaelsi Lapissa kuukauden yksin. Pelätään esimerkiksi eksymistä ja ollaan epävarmoja omista ensiaputaidoista. Tulee rutiinia leiriytymiseen ja muihin taitoihin. 15 tammikuu 2018 ”Tuttavat lähettivät säätiedotukset tekstiviestillä. Oppaan matkassa ei kuitenkaan haittaa, vaikka perustaidot olisivat vielä hatarat. Aion jatkossakin ottaa satelliittipuhelimen ja mielellään hätälähettimen mukaan, jos menen pidemmäksi aikaa katvealueelle.” Kehoa pitää kuunnella Eräopas Minna Jakosuolla, 42, on käsitys aloittelevien retkeilijöiden huolista. Hän ei esimerkiksi haluaisi joutua avotunturissa voimakkaaseen ukkoseen. Ehkä ihminen sitten muutaman kerran jälkeen uskaltaa lähteä retkelle ihan omin päin”, Jakosuo miettii. Se on ikään kuin vakuutus alitajunnassa, että jos en tietäisikään sijaintiani, voin vain ottaa sen esiin ja katsoa.” Jakosuon ennakkorutiineja ennen vaellukselle lähtöä on selvittää kartasta, miten erämaasta pääsee hätätilanteessa asutuksen lähelle. Hänellä on myös verkostot ihmisiin, jotka voivat tarvittaessa tulla hakemaan kairasta vaikka mönkijällä. Nyt on oikeastaan kivempaa, jos lähdenkin seikkailemaan vähän muualle kuin alun perin olin reittini suunnitellut.” Jakosuon nykyiset retkihuolet liittyvät niihin asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa. Näkyvyys oli nolla, eikä apua ollut saatavissa. Etukäteisvalmistelu ei Jakosuon mielestä ole koskaan turhaa. Monia pelottaa poluttomuus. Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 15 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 15 19.12.2017 15.01.44 19.12.2017 15.01.44. Jakosuon omaan vapaa–ajan retkeilyyn kokemuksen karttuminen on tuonut vapautta. Jakosuo kertoo, ettei ole koskaan tuntenut oloaan epämukavaksi tai uhatuksi toisten seurassa retkillä. ”Ikääntymisen myötä fysiikan kestäminen on alkanut huolestuttaa. Viime kesänä myrsky nousi arvaamatta vuorenrinteellä ja repi sitten ryhmän teltat. ”Aiemmin halusin olla asioista niin tarkka ja varma etukäteen. Pelottavatko miehet. Ennen matkaa hän kävi läpi erinäiset kauhuskenaariot ja tutkaili netistä, miten vaikkapa vaellussauvoista saa tehtyä kyynärsauvan. Jakosuolta on kyselty, miten hän uskaltaa liikkua naisena omin nokkinensa
Matkalla katkesi rinkan kantohihna, mutta perille päästiin ehjin nahoin. Kallion mukaan pahimman mahdollisen miettiminen poistaa myös traagisten tilanteiden pelkoa. Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 16 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 16 19.12.2017 15.01.44 19.12.2017 15.01.44. Toisen pelkoa ei Kallion mukaan tule missään nimessä pilkata tai aliarvioida. Pelätään pelkuriksi leimautumista. Päätin samalla yrittää kaikkeni estääkseni sellaisen tilanteen. Kohtaan kokemattomia ihmisiä joka kesä. Sen jälkeen palataan pelon aiheeseen”, Kallio opastaa. Vähitellen yllätysten sietokyky on kasvanut. Kallio kertoo harjoitelleensa rauhallisena pysymistä altistamalla itseänsä yllättäville retkitilanteille. ”Vaikka pelko olisikin naurettava, sillä hetkellä toisen kokemus on oikea. tammikuu 2018 16 RETKIPELOT Paluumatka perusleiriin kesti yli 10 tuntia. × Toisen pelkoa ei Kallion mukaan tule missään nimessä pilkata tai aliarvioida. Tilanne laukeaa Kallion mukaan hoivalla ja ratkaisukeskeisyydellä, tässä järjestyksessä. Pelolle ei kuitenkaan saa antaa liikaa tilaa. Joudun ampumaan koiran. ”Ei uskalleta sanoa muille, että en oikein tiedä, pystynkö tähän. ”Jos on yksin retkellä, voi istua alas ja ottaa vaikka suklaata. Tuossa tilanteessa pysyin täysin rauhallisena”, Kallio sanoo. Jos retkiseura menee paniikkiin, hänelle voi sanoa, että nyt sua pelottaa, halataanko. Väheksyvä käytös vaikeuttaa tilanteen ratkaisua.” Kallio ehdottaa, että omia pelkoja voi lievittää jo etukäteen. Takaisin oli mentävä reittiä, jota Kallio ei ollut aiemmin kulkenut. Joskus täytyy sanoa itselleen, että teen minkä voin ja jos en tästä selviydy, niin sitten se on niin.” Pahimman kuvittelu helpottaa Kalliolla on kokemusta myös siitä, kun opastettavat joutuvat paniikkiin. Voi pohtia, olisiko pelottava tilanne toteutuessaan vaarallinen vai pelkästään epämiellyttävä. ”Tilanne oli käsissäni, mutta kenenkään kädet ei riitä sellaisessa tilanteessa. Jos esimerkiksi eksyisi metsään Etelä-Suomessa, ennen pitkää löytää tien, jota seuraamalla päätyy asutuksen luo. ”Huippuvuorille on silkkaa idioottimaisuutta lähteä ilman opasta, ellei ole todella kokenut. ”Myönsin itselleni, että jos rakkaalle koiralleni käy jotain siellä kaukana, minulla ei ole mitään mahdollisuuksia tuoda sitä pois jalkamatkassa. Tai ei kehdata pyytää apua vaikka retkikeittimen käyttöön, kun pelätään että näytetään typerältä.” Asioiden piilottelusta koituu Kallion mukaan ikävää tunnelmaa ja myös vaaratilanteita. Päivän aikana ehti olla huolissaan. K U V A Te em u Sa lo ri ut ta TEEMU MUSTASAARI pakkaa aina mukaan varusteet, joilla voi yöpyäkin maastossa. Kunkin paikan ominaispiirteet on myös tärkeä ymmärtää. Pelottavaa siinä on se, että jos hermostuu, jotain tärkeää voi jäädä huomioimatta. ”Nuorempana pakkani saattoi mennä yllättävissä tilanteissa täysin sekaisin. Hetken aikaa keskittyy vain syömiseen, eikä pelkoon. Kallio myöntää, että edellä kuvattu matka perusleiriin oli totta kai pelottava. Ei ole mukavaa kylmettää sormiaan hankalan retkikeittimen kanssa tuskaillessa. Päätöksen tekeminen ja ääneen sanominen helpotti oloani.” Ei ole häpeä kysyä Kallio huomauttaa, että yksi yleisimmistä retkeilyssä läsnä olevista peloista on luonteeltaan sosiaalinen. Hän on lähtenyt maastoon päinvastoin kuin yleensä: kartatta ja kompassitta, kuitenkin lähtökohtaisesti turvallisissa olosuhteissa. Jos taas ryhmäläinen ei kerro vaikkapa diabeteksestaan, taukoja ei osata pitää riittävästi ja diabeetikon verensokeri voi laskea vaarallisen alas. Alueen olosuhteet yllättävät ihmiset aina”, Kallio korostaa. Hän on miettinyt etukäteen, miten toimia, jos koira loukkaantuu Huippuvuorten retkillä
Tehtävästä tuleekin hankala. Pelastusviranomaisia kutsutaan joskus hätiin tilanteissa, joihin riittäisi lepo ja etenemisen siirtäminen seuraavaan päivään. Sitten koettaa kävellä toiselle tielle mahdollisimman suoraan ilman apuvälineitä. Olin retkellä yön tai kaksi kerrallaan. 17 tammikuu 2018 Minna Jakosuo: Näin selätin pimeän pelkoni O len pelännyt pimeää lapsesta saakka. Halusin kuitenkin päästä siitä eroon. ”Tuntuu, että väsymisiä tapahtuu enemmän ryhmissä kuin yksinäisille vaeltajille, jotka ovat kokeneempia ja hyväkuntoisia. Ihmisiä joudutaan pelastamaan myös siitä syystä, että heidän kuntonsa on pettänyt. Sienestämisen päätyttyä on helppo etsiä se kivi ja jatkaa matkaa. Metsässä saattaa lähteä kävelemään ihan väärään suuntaan. RAINE KALLIO kantaa Huippuvuorilla asetta jääkarhujen varalta. Kun tällainen henkilö pyytää pelastajat paikalle, on mahdollista, että vaeltaja joudutaan viemään suoraan sairaalahoitoon. K U V A Ta av i H ir vo ne n Raine Kallio: Eksymishuolien vähentäminen Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 17 Retki_12-17-Etsin-Retkipelot_PL.indd 17 19.12.2017 15.01.45 19.12.2017 15.01.45. Kokemuksen avulla voi oppia välttämään vastaavanlaisia tilanteita. Pelastamisen kannalta on olennaista, että viranomaiset tietävät onnettomuuspaikan tarkan sijainnin. Ryhmä ehkä menee liian lujaa, jolloin joku väsyy tai sairastuu”, Väliheikki sanoo. K aatumiset ja muut loukkaantumiset ovat yleisin syy vaeltajia koskeviin pelastustehtäviin, kertoo palopäällikkö Pekka Väliheikki Lapin pelastuslaitoksen Muonion toimipisteestä. Vähitellen pimeä tuli tutuksi, eikä se tuntunut enää hurjan pelottavalta. Sitten aloin retkeillä yksinään tai koiran kanssa pimeimpään aikaan vuodesta, kun ei ole vielä lunta ja on lyhyet päivät. Luin ensin vanhoista eräkirjoista muiden ihmisten kokemuksia pimeässä olemisesta. Eräoppaiden neuvot Aikataulussa pitää olla joustoa J os arveluttaa, miten osaisi liikkua kartan ja kompassin kadotessa, taitoa voi harjoitella tutussa metsässä. Toisen harjoitteen voi tehdä vastaavassa paikassa, mutta alkumatkasta kerätään vaikkapa sieniä ja sotketaan sillä suuntavaisto. Paikan tulee olla sellainen, että kahden tien välissä on 2 kilometrin metsätaival. Osa vaeltajista sinnittelee toisaalta esimerkiksi kipeän selkänsä kanssa turhankin pitkään. Aina ennen kuin pysähtyy sienestämään, voi ottaa tavaksi katsoa selkeän maamerkin oikeasta suunnasta. Väliheikin mukaan väljä vaellusaikataulu lisää retkeilyn turvallisuutta merkittävästi. Älypuhelimiin on saatavilla Suomi 112 –sovellus, joka auttaa oleellisesti hälyttäjän paikantamisessa, mikäli ollaan matkapuhelinten kuuluvuusalueella. Tielle tultua voi ottaa esiin kartan ja GPS:n ja katsoa, mihin tuli päädyttyä. Suurella todennäköisyydellä kulkeminen onnistuu melko suoraan, ja pelko eksymisestä vähenee
seikkoja, mitkä olivat johtaneet päätökseen. Suomen markkinoilla ei suomalaisella työllä tehtyä tuotetta saa kustannuksiltaan sellaiseen muottiin, että sen tekeminen ja myyminen olisi kaupallisesti kannattavaa. Anssi jäsenteli perusteelliseen ja korrektiin tyyliinsä TEKSTI Joppe Ranta KUVAT Anssi Romon arkisto Keksijän kivinen tie Juuvi-puupolttimen luoja Anssi Romo hautasi unelmansa ja lopetti Juuvin valmistuksen viime keväänä. Hän kysyi kiinnostustani, mutta ei uskaltanut paljastaa tarkempia yksityiskohtia keksinnöstään. JUUVI on tehty suomalaiselle tuleen tuijottavalle kansalle. tammikuu 2018 18 ANSSI ROMO H en k il ö V iime vuoden aprillipäivänä risukeittimien ja kotaretkeilyn harrastajat säpsähtivät lukiessaan Anssi Romon Juuvin nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan tekemän päivityksen: Juuvi-puupolttimen valmistus loppuu. Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 18 Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 18 20.12.2017 11.00.45 20.12.2017 11.00.45. Hän ei syytellyt ketään, mutta viesti oli yksinkertainen. Kotaretkeilijöiden suosiossa ollutta puupoltinta ei pystynyt Suomessa valmistamaan kannattavasti. Tutustuin Anssiin vajaa kymmenen vuotta sitten, kun hän tuli Retki-lehden osastolle Messukeskukseen kertomaan, että on suunnittelemassa käänteentekevää lämmitintä vaelluskotaan. Sovittiin, että hän palaa asiaan, kun tuote on valmis ja siitä voi kirjoittaa jutun lehteen
Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 19 Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 19 20.12.2017 11.00.47 20.12.2017 11.00.47. Isän satulareppu vaihtui ostorinkaksi ja vaelluksia suunniteltiin jo pitkin vuotta. Anssi Romo kertoo olevansa 70-luvun alun lapsia ja kotoisin Mikkelin Ihastjärveltä, Juuvinkylästä. Metsä oli mielikuvitusta ruokkiva leikkipaikka, kesällä ja talvella. Pohdimme jutun tekemistä Retki-lehteen moneenkin otteeseen, mutta aina Anssi halusi odottaa vielä hetken. Paljon oli myös niitä, jotka innostuivat aiheesta ja ryhtyivät opettamaan tekijää. “Oltiin milloin villissä lännessä, milloin vuorikiipeilijöitä. Tein reilu vuosi sitten haastattelurungon, jossa Anssi avoimesti kertoi itsestään ja Juuvin keksimisestä sekä tuotantovaiheista. Koko perhe ja iso joukko sukulaisiakin teki työtä yhdessä, luonnon keskellä. Erämaa leirien päivärutiinit sulkivat arkielämän tehokkaasti mielestä ja omillaan oleminen tuntui vapauttavalta. Juuveja meni kuitenkin kaupaksi. Kotareissu muutti kaiken Vaellusreissu tunneliteltalla oli Anssille vuoden kohokohta. Sitä mukaa kun rohkeutta lapsena kertyi, majarakennelmat kasvoivat ja metsäretket suuntautuivat koko ajan kauemmas pihapiiristä. Järvi näkyi kotitalon ikkunasta kaikkina vuodenaikoina ja se houkutteli Anssia kalareissuille heti kun sinne sai omin päin lähteä. “Harrastukseni varsin aikaisessa vaiheessa huomasin, että reissusta palatessa KOTARETKEILY on mukavuusretkeilyä, varsinkin kun saa nukkua lämmittävien tulien äärellä. Häntä kiinnostivat enemmän vaihtuvat olosuhteet ja luonto eri vuodenaikoina, kuin kokonaan uudet maisemat. Oma uusi ryhmänsä olivat urbaanit kotaretkeilijät. Evästaukoja vietettiin heinätallien suojassa mustikkasoppaa, ruisleipää ja suolakurkkuja. Juuvista tuli pienen piirin tuote ja todelliset juuvistit muistivat sosiaalisen median postauksissaan mainita myös Juuvi-numeronsa. On oikeastaan vaikea sanoa missä vaiheessa luonnosta tuli harrastus. PROTOTYYPIT ja testikappaleet kertovat tarinaa työläästä tiestä, jolla tuote jalostuu. Sen löysivät muutkin kuin pohjoisen metsästysporukat. Se on vain ollut tuossa vieressä koko ajan.” Rippikouluiässä tehty vaellus Hetta-Pallas-reitille toi ensimmäisen kosketuksen Lappiin ja retkeily sai uusia muotoja. Kovaa hintaa taivasteltiin ja kehuttiin myös, kuinka sellaisen itsekin helposti valmistaisi. Jokaiseen Anssin käsistä lähteneeseen Juuviin oli nimittäin stanssattu valmistusnumero. Kirjoitetaan juttu Retkeen Juuvin tunnettuus kasvoi ja miehestä sen takana kiinnostuttiin myös. Pienviljelijäperheessä oltiin kesäisin pelloilla ja marjametsissä mukana vauvasta asti – heinää tehtiin kauempana olleilta suotai vuokrapelloilta ja sehän oli lähiretkeilyä parhaimmillaan. Tuotteen nousukiito oli loiva ja vähän väliä tuli pieniä ilmakuoppia, joten artikkelia siirrettiin odottelemaan sopivan positiivista hetkeä. Vaikka vastauksissa näkyvät jo vaikeudet ja projektin henkinen raastavuus, kuultaa silti läpi toiveikkuus ja usko Juuvin pärjäämiseen markkinoilla. He ostivat puupolttimen ja Tuntsa-kodan, joita Anssin sisko ompeli Sallassa. 19 tammikuu 2018 Paljon tätä myöhemmin sain Juuvin testattavakseni ja tapasin Anssia useilla messuilla, jossa hän istui kodassa tulien ääressä esittelemässä poltintaan innostuneille retkeilijöille
Puhaltimella avustetusta palotapahtumasta purkautui niin paljon lämpöä, että moottoria oli vaikea saada sellaiseen paikkaan, ettei se olisi kärsinyt kuumuudesta. ANSSI ROMO testasi ja kehitti Juuvia paljon omilla reissuillaan. Protoja syntyi monia erilaisia.” Suurin haaste Juuvin kehittämisessä oli lämmön hallinta. Kun Anssi lopulta oivalsi rakenteen ja oli sen useasti testannut, alkoi kovatahtinen tuotannon kehittäminen. JUUVIN tuotannosta iso osa oli käsityötä eli tuote on yksilöllisesti valmistettu. Anssin mukaan tuotekehitys on pitkä, oikeastaan loppumaton prosessi. Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 20 Retki_18-21-Juuvi-Anssi_PL.indd 20 20.12.2017 11.00.49 20.12.2017 11.00.49. Jo monella aiemmalla reissulla ajatus puhaltimesta oli pyörinyt hänen mielessään ja Kuusamon reissun jälkeen hän oli valmis tekemään ensimmäistä prototyyppiä. Siitä hänen mielestään kota on hyvä esimerkki. Mutta joskus se tuore idea löytyykin menneisyydestä, kenties jo unohdetuista välineistä tai taidoista. Jostain syystä se jäi kiehtomaan mieltäni. Ilta toisensa jälkeen hän savusti itsensä ja kaverinsa ulos kodasta. “Ehkä vaikeinta kehitystyössä olikin juuri tuo tuotannon kehittäminen. Vasta siinä idea oli helppo selittää retkeilijälle, oman kokemuksen myötä. Noin kolme vuotta tein tuotekehitystyötä muun työn ohessa, iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi vihkoon alkoi kertyä myös ideoita siitä, miten välineitä voisi kehittää, muokata – miten retkiarjen askareet onnistuisivat entistä paremmin.” Niistä reissuvihkojen sivuilta oli jo luettavissa tietty viehtymys tuotekehittelyyn, ja siihen ehkä liittyy halu ajatella ”puhtaalta pöydältä”. Siihen saumaan osui kota, ja päästyään mukaan kotavaellukselle hän kiinnostui välineen mahdollisuuksista. Omakohtaisella kokeilulla ja käytöllä pyrittiin mahdollisimman pitkälle vietyyn käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen. “Kodan muoto ja rakenne on hioutunut vuosisatojen aikana näihin maisemiin, miksi se siis ei toimisi edelleen. Varsinkin kun vanhaan keksintöön tutustutaan huolella, oivalletaan sen aidot vahvuudet ja liitetään ne nykymateriaaleihin ja tekniikkaan.” Anssi kertoo tekemästään Karhunkierroksesta, jolla satoi reissun jokaisena päivänä. Sen tarkoitus ei ole lämmittää vain kattilan pohjaa, vaan luovuttaa lämpöä myös ympärilleen. tammikuu 2018 20 ANSSI ROMO muistivihkoon oli kertynyt useita sivuja ajatuksia siitä mitä välineitä pitäisi olla mukana, mitä jättää ensi kerralla pois. Anssin mukaan ajatuksen myyminen käyttäjälle ei onnistunut muuten kuin houkuttelemalla retkeilijä kylmällä säällä istumaan kotaan ja tulien lämpöön. Vihkoon oli tuon reissun jälkeen kirjoitettu isolla KEHITÄ SAVUTON NUOTIO! “Olin nähnyt joskus ehkä 80-luvulla Erälehdessä jutun Sierra-stovesta, puuta polttavasta keittimestä, jota tehosti sähköinen puhallin. Anssi halusi etsiä uusia, oivaltavia ideoita, jotka parantaisivat retkeilyn kokemusta. Voinkin sanoa, että niin sanotun nollasarjan proton jälkeen minulla alkoi työläin tuotekehityksen vaihe, enää en kehittänyt vain yhtä tuotetta, vaan jopa kymmeniä erilaisia työkaluja ja koneita, joilla noita osia voitaisiin tehdä piensarjoina.” Ainutlaatuinen tuote Juuvi ei ole pelkkä keitin