www.eira.fi/tohighschool Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Kun tarvitset vahvaa englanninkielentaitoa, High School on Sinua varten. Lue lisää www.niemi.fi/tyopaikat eira .fi Laivurinkatu 3 Iso Roobertinkatu 20-22A Helsinki www.eira.fi Opiskele lukio Eirassa! Study at Eira High School – kielitaito kuntoon Eiran aikuislukiossa voit opiskella myös kaksikielisesti. Study and matriculate at Eira Bilingual High School! Read more at Eira website. Suorita koko lukio tai kertaa ja korota arvosanoja jatko-opintoja varten. Asiantuntijamme ovat valmiina palvelukseen! Lue lisää: www.nixu.fi International Military Music Festival Sotilasmusiikkifestivaali 3.-8.8.2020 Hamina Tattoo LIPUT MYYNTIIN 2.12.2019!. NIEMI PALVELUT OY niemi.fi 020 554 554 Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku TYÖTÄ TEKIJÖILLE ”Parasta Niemellä on monipuolinen työ ja kiva porukka” Niemellä on tarjolla monipuolisia työtehtäviä. Kiinnostuitko. Nyt haemme palvelulogistiikan tiimiin erityisesti muuttajia , kuljettajia ja kalusteasentajia . Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia tule ja totea itse! Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN Opiskele lukion kurssit tehokkaasti ja joustavasti yhdistellen lähi-, verkkoja monimuotokursseja. Tule mukaan! www.eira.fi/lukioon EIRASSA ON VARAA VALITA! LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT KYBERSUOJAUS KOKONAISPALVELUNA NIXULTA Olemme kokonaisvaltainen kyberturvakumppani, jolta saat kaikki kyberturvapalvelut saman katon alta
Erikoisjääkärien koulutukseen voi hakea reserviläinenkin. Jos haluaa pärjätä Karhussa, on oltava kyky ratkoa ongelmia nopeasti paineen alla. Viiden ehdokkaan vaalissa toiseksi sijoittui Leila Kaleva. Pääasiassa koulutukseen haetaan alle 25-vuotiaita. 12–13 Liitotkoolla Aurajoen varrella. Pitkän uran poliisin erikoisyksikössä tehnyt Harri Gustafsberg ” Maanpuolustusjärjestöt kokoontuivat marraskuussa Turkuun yhteiseen liittokokoustapahtumaan. Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajat Ilpo Pohjola ja Mikko Halkilahti (kuvassa) kättelivät juhlaillallisen osallistujia Radisson Blu Marina Palace -hotellissa. Reserviupseeriliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Aaro Mäkelä, joka toimii tällä hetkellä liiton varapuheenjohtajana. Tavallisista joukoista poikkeavien toimintatapojen lisäksi heillä on käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole, esimerkiksi FN SCAR-L -rynnäkkökiväärejä. 12 000 sotilasta Kaakossa s. sivut 28–29 Sivut 19–21 R Reserviläinen 8 / 2019 KANNEN KUVA: TUOMAS KAARKOSKI PA AV O A IR O Varusmiehet harjoittelivat Mäntyharjussa Puolustusvoimien pääsotaharjoituksessa Kaakko 19:ssä. sivut 6–7 ja 14–17 Erikoisjääkärit jaerilaiset varusteet Puolustusvoimien erikoisjääkäreitä on koulutettu noin 20 vuoden ajan
Edellisessä pääsotaharjoituksessa kaksi vuotta sitten pääpaino oli vahvassa viranomaisyhteistyössä, joka oli luonnollista, sillä Uusimaa 2017 -harjoitus keskittyi vahvasti pääkaupunkiseudun alueelle, jossa viranomaistoimijoita riittää. / aineistopäivä 12.10. / aineistopäivä 25.5. / aineistopäivä 14.9. Puolustusvoimien mukaan harjoituksessa on tarkoitus testata kattavasti Puolustusvoimien yhteisoperaatiokykyä sekä sotilaallisen avun vastaanottamiseen että antamiseen. Medialle luvattu NH90-helikopterikuljetus tuskin ainakaan hillitsi tätä uutisoimisintoa, joten siinäkin mielessä hyvin pelattu Puolustusvoimilta.. Kaakko19 -harjoituksen mediapäivässäkin olivat läsnä käytännössä kaikki maan merkittävät uutistoimitukset. / aineistopäivä 13.4. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. Kansainvälisyydestä huolimatta valtaosa osallistujista tullee olemaan suomalaisia. Nykytrendeistä poiketen Kaakko 19 vedettiin läpi vahvasti kotimaisin voimin. / aineistopäivä 10.8. Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa pitämässään puheessa Hulkko painotti, kuinka sotilasliittoon kuulumaton maa ei voi rakentaa puolustusta sen varaan, että hädässä joku tulee auttamaan. 4 09.12.2019 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Nyt omin voimin, kahden vuoden päästä kansainvälisesti J oka toinen vuosi järjestettävä Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 keskittyi nimensä mukaisesti kaakon kulmille. Kaakko 19 -harjoituksen luonteesta huolimatta Puolustusvoimat ei ole sisäänpäin kääntynyt organisaatio, oikeastaan päinvastoin. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Tänä vuonna keskiössä oli omin voimin selviäminen, mutta kahden vuoden päästä fokus on muiden kanssa toimimisessa. Aikaisemmin on puhuttu jopa yli 20 000 ihmisen sotaharjoituksesta. Vuonna 2021 järjestettävä seuraava pääsotaharjoitus vie harjoittelua taas kansainvälisille urille. 4/2020 ilmestyy 15.6. Pääsotaharjoitukset ovat Puolustusvoimille myös monessa mielessä hyvää imagotyötä. tilausasioissa ks. Pääkirjoitus Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Arctic Lock 21 -harjoituksen valmistelut ovat alkaneet, mutta kovin paljoa harjoituksesta ei vielä tässä vaiheessa tiedetä. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. 6/2020 ilmestyy 5.10. Ensinnäkin ne osoittavat tietysti suomalaista suorituskykyä, mutta isot harjoitukset kiinnostavat myös mediaa. Mainitse myös entinen osoite. Painopaikka Sanoma Oy / Savon Paino Oy Aikataulu 1/2020 ilmestyy 17.2. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Seuraava pääsotaharjoitus vie harjoittelua taas kansainvälisille urille. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Petri Hulkon lausunnot peilautuivat hyvin talvisotaan, jonka alkamisesta tuli samaan aikaan kuluneeksi tasan 80 vuotta. 3/2020 ilmestyy 4.5. Soittoaika ma-pe klo 10–14 RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö kenraalimajuri Jukka Sonninen kirjoitti harjoitusta käsittelevässä blogissa harjoituksen kokonaisvahvuuden olevan varmuudella yli 13 000 ihmistä. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. / aineistopäivä 27.1. 050 501 4923, petri.tanninen@saunalahti.. / aineistopäivä 2.3. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Kaksi edellistä pääsotaharjoitusta toteutettiin loppuvuodesta, mutta Artic Lock järjestetään touko-kesäkuussa. 8/2020 ilmestyy 7.12. 5/2020 ilmestyy 31.8. Maantieteellisen sijainnin takia myös Rajavartiolaitos oli harjoituksessa keskivertoa isommassa roolissa. / aineistopäivä 16.11. oikealla "Osoitehuolto" www.reservilainen.. Harjoitusten monipuolisuus on onnistuttu välittämään hyvin myös julkisuuteen laajemmalle. 2/2020 ilmestyy 23.3. Yli 12 000 henkilön ja 3 200 reserviläisen suurharjoituksessa päävastuun kantoi Maavoimat. Osoitehuolto, jäsenasiat ja Maanpuolustusmitali Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. 7/2020 ilmestyy 2.11
Nuoret kokevat, että muutkin asiat tehdään yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta, ja se näkyy tämän kyselyn asevelvollisuuskysymyksessä, Kosonen sanoo. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, toivoisi 61 % Suomen seuraavan perässä. – Nuorista kasvava osuus näkee ongelmaksi, että yleinen asevelvollisuus koskee vain toista sukupuolta. – Syyksi näen ainakin sen, että tällä hetkellä Nato on hieman sekavassa tilanteessa Yhdysvaltojen ylimmän johdon käyttäytymisen vuoksi. Ukrainan kriisin alettua Nato-kannatus kasvoi Suomessa. Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen pitää tärkeänä, että palvelusta pyritään kehittämään tasa-arvo huomioiden. Nato-keskustelu on myös viime vuosina ollut Suomessa aika hiljaista, eikä kaikilla ole käsitystä Naton roolista tänä päivänä. Kyselyssä esitetyistä tekijöistä eniten huolta vastaajissa aiheuttaa maailman pakolaistilanne, josta 86 % on joko paljon tai jonkin verran huolissaan. Nuoret suhtautuvat myönteisimmin sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen. Nato-jäsenyys jakaa mielipiteitä A Eturintama Jukurit pelasi taas maanpuolustusteemaisen Liiga-ottelun Mikkelin Jukurit pelasi 3.12. Poliittista linjausta vaaditaan. Yli puolet vastaajista uskoo ulkomaisen omistuksen lisääntymisen Suomen talouselämässä heikentävän turvallisuutta ja Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen. jo perinteeksi muodostuneen maanpuolustusteemaisen jääkiekko-ottelun. Painetta tulee esimerkiksi puolueiden nuorisojärjestöistä. Kysely lähetettiin loka-marraskuun vaihteessa sähköpostilla Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton sekä Maanpuolustusnaisten liiton jäsenille. Verkossa huutokaupattujen pelipaitojen myyntituotot käytetään vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Myönteisimmin sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen suhtautuvat alle 36-vuotiaat, joista sitä kannattaa 40 %. Kyberuhista on huolissaan 80 %. Nykyisen kaltaista miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta kannattaa 70 % kaikista kyselyyn vastanneista. Yhtä moni vastaaja ei liittyisi nyt, mutta säilyttäisi mahdollisuuden liittymiseen myöhemmin. 48 % vastaajista on joko paljon tai jonkin verran huolissaan asiasta, mutta 38 % on vähän tai ei ole lainkaan huolissaan siitä. Jukurit pelasi erikoispelipaidassa, jonka kuosi jäljittelee virallista m05-pakkaskuosia. Asia vaatii tarkempaa tutkimista ja keskustelua siitä, miten palvelus olisi sukupuolten suhteen tasa-arvoisempi. "Painetta tulee esimerkiksi puolueiden nuorisojärjestöistä." Olli Nyberg Maanpuolustusjärjestöjen jäsenten mielipiteitä selvitettiin yhteisellä sähköpostikyselyllä loka-marraskuun vaihteessa.. Viime vuosina Nato-kannatus on kuitenkin Reserviupseeriliiton jäsenistössäkin hieman laskenut. Ilmaston lämpeneminen jakaa mielipiteitä. Paavo Airo Maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä neljäsosa kannattaa sekä miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi tilannetta olennaisesti, koska silloin olisimme ainoa sitoutumaton Pohjoismaa, Kosonen sanoo. 64 % pitää Suomen mahdollisuuksia puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa melko hyvinä ja 12 % erittäin hyvinä. – Sukupuolineutraalin yleisen asevelvollisuuden kannatuksen ero nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä on merkittävä. Yli 61-vuotiaista sitä kannattaa vain 19 %. Nato-jäsenyys jakaa mielipiteitä. – Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön, jonka myötä reserviläiset pääsevät toteuttamaan koulutusta, veteraanityötä ja varainhankintaa. Lähes kaikki vastaajat suhtautuvat pohjoismaiseen sotilaalliseen yhteistyöhön myönteisesti. 41 % haluaisiSuomenliittyvänNatoonjokonopeasti tai lähivuosina. – Suomella on ollut monessa isossa asiassa tapana seurata Ruotsia, esimerkiksi aikoinaan EU-jäsenyydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 8 257 henkilöä. 15 % ei liittyisi ollenkaan Natoon. Hallitus onkin nimennyt Antti Lindtmanin (sd.) muodostamaan komitean, joka selvittää asevelvollisuutta. Olemme iloisia siitä, että teeman kautta pääsemme osallistumaan kadettiupseerien juhlavuoteen, Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Jussi Saarinen sanoo. Reserviläisjärjestöt ovat mielellään kuultavana asiassa, jos mahdollista, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo
Aurajoen varrella -liittokokoustapahtuma kokosi marraskuussa Turkuun viisi suurinta maanpuolustusjärjestöä: Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton ja Maanpuolustusnaisten liiton. Yhteinen voimannäyte Vapaaehtoisen maanpuolustuksen superviikonloppu kokosi maanpuolustuskentän Turkuun. – Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja Venäjä jakavat ajatuksen, että mitä heikompi Eurooppa on, sitä parempi. "Katsoo itään tai länteen, näkymät ovat tällä hetkellä huolestuttavat." Ilkka Kanerva Lippulinna kulki pitkin Aurajoen vartta sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen.. Tämä on yhteinen voimannäyte. Kolmen vuoden välein järjestettävä vapaaehtoisen maanpuolustuskentän superviikonloppu kokosi samanhenkiset saman katon alle. 1 108 seuraajaa Twitterissä Seuraava Reserviläinen Reserviläisen seuraava numero ilmestyy 17. Tiedämme, kuinka sitten kävi. Viikonloppu huipentui vuonna 1892 valmistuneessa Turun VPK:n talossa, jossa järjestettiin valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan avajaissanoissa sunnuntain juhlatilaisuudessa oli paljon perää. Kanerva peilasi 30 vuoden takaiseen Berliinin muurin murtumiseen, jolloin länsi oli toivoa täynnä. Tilaisuuden juhlapuhujana toiminut ministeri Ilkka Kanerva (kok.) painotti turvallisuuspainotteisessa puheessaan, kuinka haastavia aikoja elämme. Sunnuntai puolestaan alkoi juhlavasti jumalanpalveluksella perinteisessä Turun tuomiokirkossa, josta lippulinna marssi pitkin Aurajoen vartta kokouspaikalle. Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski – Tämä tapahtuma on kerännyt yhteen koko maanpuolustusperheen. reservilainen 12 670 seuraajaa Facebookissa reservilainen 10 449 seuraajaa Instagramissa @reservilainen. Se on voitto meille, mitä olette tänäkin viikonloppuna osoittaneet täällä Suomen Turussa. Katsoo itään tai länteen, ovat näkymät tällä hetkellä huolestuttavat, paikoin jopa viheliäiset. on voitto. 6 Verkkovahvuus Seuraa Reserviläistä myös lehden some-kanavissa ja verkossa www.reservilainen.. Jokaisella järjestöllä oli omia asioita päätettävänään ja luottamushenkilöitä valittavanaan. Tarkkaile postiasi! Palautetta lehdestä voi lähtettää osoitteseeen toimitus@reservilainen.. Mäkelä aloittaa luottamustoimessaan vuoden alussa, kun liittoa kaksi kautta johtanut Mikko Halkilahti jää sivuun. Siinä missä lauantaipäivä meni kokouksissa, oli illalla juhlaillallisen vuoro Radisson Blu Marina Palace -hotellin tiloissa. helmikuuta. Viikonlopun merkittävin valinta oli Reserviupseeriliiton uuden puheenjohtajan valinta, jossa liiton nykyinen varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä tuli valituksi ennen hyvän kampanjan tehnyttä Leila Kalevaa. Kanerva ei puheessaan peitellyt pettymystään Yhdysvaltojen nykypolitiikkaan, joka on muuttunut arvaamattomammaksi kuin aikoihin ja jättänyt Euroopan enemmän omilleen kuin kertaakaan vuosikymmeniin. Lehden teemana on talvisota 80 vuotta. – Ajattelimme, että ei koskaan tämmöistä enää. Kanerva myös kertasi, kuinka Suomi aikanaan joutui Molotov-Ribbentrop-sopimuksen maksumieheksi kauhistuttavalla hinnalla, mutta säilytti silti omien ponnisteluidensa kautta itsenäisyyden. – Trium
Off road on maastoautoilla harrastettavaa moottoriurheilua, josta on olemassa useita erilaisia alalajeja. – Ideana oli se, että yhdistetään innokkaat reserviläiset ja maastoautoosaaminen mielekkäällä tavalla, jossa jokainen pääsee kokeilemaan, miten maasto-olosuhteisiin tarkoitettu auto tottelee vähemmän ajokokemusta kyseisellä kalustolla omaavaa henkilöä, RESUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen kertoo. Rauha on niin arvokas asia, että sitä pitää vaalia kaikin keinoin. Suurta osaa halukkaista emme pystyneet ottamaan tähän toteutukseen, paikalla oli muutaman viime hetken poisjäännin jälkeen 15 osallistujaa ja lähes saman verran ajokalustoa ja kuljettajia. RESULpilotoioffroad -toimintaaPahkajärvellä Tuomas Kaarkoski Reserviläisurheiluliitto järjesti yhdessä AKK Motorsportin kanssa off road -pilottihankkeen Pahkajärvellä Karjalan prikaatin harjoitusmaastossa. Tarkiaisen mukaan kokemukset tapahtumasta olivat hyviä ja palaute pelkästään positiivista. Sodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi. Reserviupseerien liittokokoukseen oli saapunut kutsuvieraana Norjan Reserviupseeriliiton entinen puheenjohtaja, majuri Terje Surdal, joka sai RUL:n kultaisen ansiomitalin. ” ” Sotien tärkein opetus on rauha. Talvisota oli raaka ja julma. Onnistuneena Tarkiainen pitää myös avausta AKK Motorsportin suuntaan. – Tällaiset yhteiset hankkeet eri toimijoiden kesken ovat erittäin tervetulleita toimintaamme, osaajia on olemassa lähes joka lähtöön. Ilkka Kanerva piti juhlapuheen valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa, joka järjestettiin Turun VPK-talolla.. Toiminnanjohtajan mukaan lajille voisi riittää kysyntää reserviläispiireissä. Itsekin paikalla ajokalustoa kokeillut Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Tarkiainen sanoo. – Uskon, että pystymme rakentamaan yhteistyössä sellaisen kokonaisuuden, jolle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Kuvassa oikealla taiteilija Pentti Pullinen. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen talvisodan muistojuhlassa 30.11.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö talvisodan muistopäivänä 30.11.2019 Tapio Peltomäen muotokuva paljastettiin Turussa Radisson Blu Marina Palace -hotellin tiloissa
– Erityisesti Suomen lähialueella asuvat venäläiset suhtautuvat Suomeen kuitenkin nykyisin erittäin myönteisesti, Kronvall huomauttaa. Venäjän mieliä yhtenäistetään menneisyyden muistoilla Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä Propagoivalla uutistarjonnalla yritetään luoda Venäjällä yhtenäisyyttä. Seminaarissa todettiin, että meillä yhteiskunnan kokonaisturvallisuus -konseptilla on varauduttu erilaisiin uhkiin varsin hyvin. Toimittaja Kerstin Kronvallin mukaan laajat pääteemat ovat Suuren isänmaallisen sodan voittajan historia ja se, että Venäjä on nyt Naton ”ympäröimä” ja uhkaama. Venäjällä on organisaatioiden toimintaa voitu rajoittaa tai toiminta lopettaa ”ulkomaisena agenttina”, mutta vuoden 2020 alusta samaa rajoitusta voidaan soveltaa myös yksittäisiin henkilöihin, esimerkiksi toimittajiin. Toimittaja Kerstin Kronvall on 2010-luvulla tullut tunnetuksi Ukrainan ja Venäjän tapahtumien raportoinnista sekä suomeksi että ruotsiksi. Hän kertoi näkemyksiään Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Siilinjärvellä. Suomeen venäläiset kuitenkin suhtautuvat periaatteessa myönteisesti. Seminaarissa Maavoimien näkymistä kertoi kenraalimajuri Markku Myllykangas, Ilmavoimista eversti Timo Herranen, Rajavartiolaitoksesta eversti Jussi Sainio ja MPK:sta toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen. Toimittajien tekemisiä seurataan Venäjällä tiiviisti. HX-hanketta esitteli ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Se on etsinyt mahdollisia suomalaisten jatkosodan aikana teloittamia puna-armeijalaisia. Kansalaiset toki tietävät, että kotimaan uutisiin ei aina voi luottaa, mutta ulkomaita koskevat uutiset otetaan totena, vaikka niihin liittyy samanlainen luotettavuusongelma. Kronvall lähti 16 vuotta sitten ensimmäisen kerran asumaan Venäjälle. – Maanpuolustustahto on meillä korkea, ja monet toimijat tekevät tärkeää työtä sen hyväksi jatkuvasti, seminaarin puheenjohtaja, Suomen Rauhaturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela totesi. 8 Ajankohtaista Toimittaja Kerstin Kronvall kokee venäläisten suhteen ulkomaisiin toimittajiin muuttuneen Krimin valtauksen jälkeen. Hänen mielestään vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen suhde ulkomaisiin toimittajiin muuttui ja venäläiset viranomaiset seuraavat ulkomaalaisia toimittajia ja heidän tekemisiään hyvin tiiviisti. "Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin." Kerstin Kronvall. – Venäläiset eivät luota lehdissä ja tv:ssä esitettyihin uutisiin, sillä uutisissa on tosiasioiden lisäksi myös valheita. Talvisotaa ei juuri mainita, ja Stalinin vainojen aikainen, yli 7 000 henkilön teloitusja hautapaikka Sandarmoh Karhumäen lähistöllä kiinnostaa myös Venäjän sotahistoriallista seuraa. Historiaa on Kronvallin mukaan haluttu myös muokata. Kronvall kertoo, että televisio on Venäjän tärkein media ja kanavia on paljon, mutta katsojaluvut ovat melko pienet ja ne ovat vähentyneet esimerkiksi tärkeimmillä 1ja 2-kanavilla viime vuosina noin 20 prosenttia. Toimittaja Kerstin Kronvallin mukaan toimittajan työ Venäjällä ja Ukrainassa on haasteellista, vaikka kiintoisia uutisja juttuaiheita kyllä riittää
Testaustoiminnan tueksi on kehitetty Tikki -tietojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa kerätä vahvistettuja testaustuloksia Puolustusvoimille. 2020 on Reserviläisurheiluliiton juhlavuosi, ja toimintakyky on meille sydämen asia. Esitän tässä yhteydessä haasteen kaikille reserviläisjärjestöille: tutustukaa lisaaliiketta.?-sivustoon ja suunnitelkaa oma liikuntatapahtuma ensi kesäksi; yhdessä voimme saada tuhannet liikkumaan, sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaisesti! Jukka-Pekka ”Jukkis” Ahonen Tikki kehitysjohtaja, vääpeli res. LOTTAMUSEO KUNTOUTUSTA lottasaatio.fi lottamuseo.fi AVUSTUSTOIMINTAA. Lisänäkyvyyttä haetaan julkaisemalla dokumenttielokuva reserviläisten toimintakykyn mittaamisesta ja kehittämisestä toukokuussa 2020. Lisää Liikettä -ohjelma tukee paikallisten tapahtumien näkyvyyttä mainostamalla näitä keskitetysti Lisää Liikettä -internetsivustolla. Käytännössä Puolustusvoimat on määritellyt tarpeen ja toimintakykyarvioinnin raamit. Reserviläisurheiluliitto liikkuu ja liikuttaa, ja nykyisin Lisää Liikettä -nimellä kulkeva toimintakykyohjelma on meille strategisesti tärkeä. Liikuntapäivän ohjelma voi olla kuntotai kilpaurheilua, tai vaikkapa paikallisen MPK:n piirin kanssa järjestettävä kuntotestimahdollisuus. Siinä ohjelmalle asetettiin tavoitteeksi luoda kyky mitata reservin toimintakykyä koko maassa vuoteen 2020 mennessä sekä edistää reserviläisten liikunta-aktiivisuutta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa testaajia ja järjestää testausta valtakunnallisesti. Lisää liikettä reserviläisille KOLUMNI Sako-kiväärien rakenne koostuu monista tarkkaan suunnitelluista ja käytössä hyväksi koetuista yksityiskohdista, jotka tekevät siitä varmatoimisen ja tarkan. Tutustu: sako.. Kenttäkelpoisuusohjelman nimellä käynnistetty yhteistyö Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyken ja Puolustusvoimien välillä kuvattiin tarkemmin helmikuussa 2017 päivätyssä yhteistyömuistiossa. PYSTYKORVA, UKKO-PEKKA, RK, TRG PITKÄ YHTEINEN HISTORIA JATKUU TRG 22/42 A1 Elää tätä päivää, VUOKRA-ASUNTOJA S Ä Ä T I Ö SV Ä R D LOT TA ajan hengessä. Tikin uusi, Puolustusvoimien tehtäväkohtaisia toimintakykyvaatimuksia tukeva versio 2.0 julkaistaan alkuvuodesta 2020. Tietoisuuden lisäämiseksi 13.6.2020 järjestetään valtakunnallinen Lisää Liikettä -päivä, ja me kannustamme kaikkia piirejä ja yhdistyksiä järjestämään yhteistyössä muiden alueen vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatioiden kanssa matalan kynnyksen liikunnallista toimintaa. Sakon kivääreissä yhdistyy perinteinen aseseppäosaaminen ja moderni teknologia. Nyt kun valtakunnallinen testauskyky on olemassa, haluamme kannustaa yhä useampia reserviläisiä hakeutumaan testattavaksi. Juhlapuheessaan kenraali Jarmo Lindberg linjasi Reserviläisurheiluliiton tekevän yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa reserviläisten kenttäkelpoisuuden parissa. Kuvaukset käynnistyivät Santahaminassa syyskuussa 2019, ja siinä seurataan vapaaehtoisen reserviläisten harjoittelua MPK:n kunto-ohjaajan, Harry Sainion, ja Puolustusvoimien tuottaman MarsMars-sovelluksen tukemana. 9 Ajankohtaista Lisää Liikettä -ohjelma sai alkusysäyksensä Lappeenrannassa syksyllä 2013 pidetyssä Maanpuolustusjuhlassa. Niko Väistön ohjaaman elokuvan tarkoituksena on herättää keskustelua fyysisen toimintakyvyn merkityksestä. Tavoitteena on, että Kymppi palvelee jatkossa reserviläisiä, jotka tarvitsevat näyttöjä harrastuneisuudesta hankintalupamenettelyn tueksi. Tietojärjestelmää kehitetään avoimena lähdekoodina, ja sen kehittämiseen osallistuu sekä palkattua että vapaaehtoistyövoimaa. Tämä on myös merkittävä jäsenhankintakanava. Reserviläisurheiluliitto johtaa ohjelmaa ja sen edellyttämien järjestelmien kehittämistä. Tämä yhdistelmä takaa kestävän laadun ja toimivuuden, joka kestää sukupolvelta toiselle. Saman tietojärjestelmän pohjalle julkaistaan myös Kymppi-ampumapäiväkirja, joka erityisesti keskittyy valvottujen ampumaharjoittelukertojen tulosten keräämiseen
Sähkökitaristi, reservin alikersantti Juho Suutarinen oli kertausharjoituksissa ensimmäistä kertaa. Turussa majapaikkaansa pitävä Laivaston soittokunta koetteli reserviläisten kuntoa marraskuussa. Harjoitukseen osallistuminen lisäsi myös musiikillisen ammattitaidon ja kokemuksen lisäämistä. "Siviilissä pääsee harvoin soittamaan puhallinorkesterin kanssa." Juho Suutarinen Meidän poikamme merellä -revyytä esitettiin marraskuussa Turussa, Seinäjoella ja Tampereella. – Vuonna 1933 valmistuneeseen, samannimiseen elokuvaan pohjautuva revyy esitteli viihteellistä perintöä soittokunnan alkuvuosilta, kertoo Laivaston soittokunnan päällikkökapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Petri Junna. Siviilissä joutuu kuitenkin kamppailemaan näidenkin asioiden kanssa, mikä syö aikaa soittotoiminnalta. Laivaston soittokunnan toimintaalue kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Pohjanmaan. – En voi olla muuta kuin tyytyväinen reserviläisten panokseen revyyn onnistumiseksi. Kertausharjoituksiin sisältyy myös reserviläisten toimintavalmiuksien jatkuvaa arviointia. Revyyn ympärille kasattu kertausharjoitus oli Junnan mukaan täysin uusi konsepti koko Laivaston soittokunnan historiassa. – Käytännön asiat, kuten logistiikka ja huolto, on mietitty puolestamme valmiiksi. PUOLUSTUSVOIMAT. Sekä soittokunta että Merivoimat ovat juhlineet sataa toimintavuottaan, ja juhlavuosi huipentui Meidän poikamme merellä -revyykiertueeseen marraskuussa. Merkittävimmäksi eroksi arkielämään Suutarinen mainitsi, että armeijan palveluksessa saa keskittyä soittamiseen. – Laivaston soittokunta on Merivoimien soiva käyntikortti, ja yksi päätehtävistämme on tehdä puolustushaaraa tunnetuksi koko valtakunnassa, Junna summaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esiintymiset rajoittuisivat pelkästään rannikolle. Nykyisin kertausharjoitukset toteutetaan poikkeusolojen vaatimukset edellä. Harjoitukseen oli kutsuttu kymmenen reserviläistä, joista kaikki eivät suinkaan palvelleet muusikon tehtävissä. Reserviläiset ovat valtava voimavara, ja ilman heitä ei tällaista pystyttäisi tietenkään toteuttamaan, Junna toteaa. Vuonna 2014 Puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa oman varusmiespalveluksensa suorittanut ammattikitaristi havaitsi muutamia eroavaisuuksia varusmiesja reserviläispalveluksen välillä. – Oli kiva vähän muistutella mieliin tämänkin laitoksen olemassaolo ja se, mitä täällä tehdään. Reserviläisten revyyretki Antti Kauppinen Reserviläisten merkittävä rooli osana poikkeusolojen kulttuuritoimintaa ja maanpuolustushengen ylläpitoa tunnustetaan ja tunnistetaan. – Varusmiesaikana kaikki soittajat olivat lähestulkoon koko ajan käytettävissä, mutta kun työskennellään ammattisotilassoittajien kanssa, tulevat työaikasäädökset jossain vaiheessa vastaan. – Poikkeusoloissa soittokunnan on kyettävä tuottamaan omin voimin myös valoja äänituotanto sekä viestintä, Junna selventää. – Aiemmin reserviläisten käyttö on rajoittunut siihen, että yksittäisiä soittajia tai solisteja on kutsuttu konserttiperiodeihin. 10 Ajankohtaista Laivaston soittokunnan reserviläiset pääsivät harjoittelemaan taitojaan kolmen paikkakunnan kiertueella. Siviilissä pääsee harvoin soittamaan puhallinorkesterin kanssa, Suutarinen kertoi
Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä. S U O M I P Ä Ä T T Ä Ä I T S E Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland E U R O F I G H T E R H X
Harjoituksessa korostui Maavoimien valmius sekä kaikkien puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta. Merivoimien teemana harjoituksessa oli tuli-iskun väistäminen ja ensi-iskun torjunta. Tuore johtamisjärjestelmä M18 oli harjoituksessa käytössä ja Merivoimilla ensimmäistä kertaa. Sotilasliittoon kuulumattomana maana emme voikaan rakentaa puolustustamme sen varaan, että joku tulee auttamaan, Hulkko sanoi, mutta korosti samalla, etteikö Suomi ottaisi ulkomaista apua vastaan, mikäli sitä tarjottaisiin tosipaikassa. – Se, että Puolustusvoimien pääsotaharjoituksiin ei ole osallistunut ulkomaisia joukkoja, juontaa varmaan osittain talvisodankin ajoilta, jolloin jouduimme taistelemaan yksin. Osallistujista 6 200 on varusmiehiä ja 2 600 Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 12 000 henkilöä, joista 3 200 on reserviläisiä. PAAVO AIRO. 12 Ajankohtaista "Emme voi rakentaa puolustusta sen varaan, että joku tulee auttamaan" Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos harjoittelivat pääsotaharjoituksessa kansallisin voimin nopeasti kehittyvää tilannetta. Kyseessä on täysin kotimainen Puolustusvoimien tarpeeseen rakennettu järjestelmä, joka toimii 5G-verkossa. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko kuitenkin korostaa, että ulkomaista apua arvostettaisiin, jos sitä tarjottaisiin tosipaikan tullen. Paavo Airo Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 järjestettiin marras-joulukuun vaihteessa. – Tästä harjoituksesta on kuitenkin tarkoituksellisesti jätetty ulkomainen osaaminen pois, ja harjoittelemme kansallisin voimin nopeasti kehittyvää tilannetta. Merivoimien reserviläisten pääharjoitukset olivat jo kevään ja kesän aikoiCV9030-rynnäkköpanssarivaunut etenivät Mäntyharjussa. Painopiste oli Porvoosta itään olevalla alueella. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko nosti aiheen esille Vekaranjärvellä järjestetyssä mediainfossa. Samoihin aikoihin harjoituksen käynnistyessä tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta
Varusmiehiä 6 200. Vasta pari vuotta reservissä olleilla Orbiter-lennokkeja käyttävillä joukoilla oli vielä hyvässä muistissa, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu. Kuvan varusmiehet saivat Rajavartiolaitoksen reserviläisistä kovan harjoitusvastuksen reserviläisten iskiessä CV-kaluston kimppuun metsän keskeltä. Harjoitusalueena Kaakkois-Suomi. Merivoimien komentaja, kontra-amiraaliksi itsenäisyyspäivänä ylennetty Jori Harju ei peitellyt, miten paljon odottaa uusia aluksia. Ajoneuvoja noin 2 200. – Tärkeää on myös, miten mahdollisimman vähällä lentomäärällä saadaan tavoitteita täytettyä, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Vuodessa Rajavartiolaitos kouluttaa noin 1 250 reserviläistä. Ilmavoimat ei harjoitellut isoja ilmataisteluja, vaan Maaja Merivoimien tukemista lennoillaan. – Olen jo tässä harjoituksessa kaivannut Pohjanmaa-luokan tuomia suorituskykyjä. Pääsotaharjoitus järjestetään joka toinen vuosi. Rajavartiolaitoksen reserviläisiä oli mukana 300. Rajavartiolaitokselta harjoitukseen osallistui 300 reserviläistä eli merkittävä osa vuodessa koulutettavien reserviläisten määrästä, joka on noin 1 250. Kaakko 19 -harjoitus Harjoitukseen osallistui 6 200 varusmiestä ja 3 200 reserviläistä. Maasotakoulu johti taisteluharjoitusvaiheen ja vastasi harjoituksen yleisjärjestelyistä. TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI TUOMAS KAARKOSKI. Vuoden pääsotaharjoitus, johon osallistui yhteensä noin 12 000 henkilöä Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta 27.11.–4.12. 13 Ajankohtaista hin, joten nyt puolustushaaran reserviläisiä oli mukana vain hieman yli 100. Seuraava on Arctic Lock 21, johon osallistuu poikkeuksellisesti myös ulkomaisia joukkoja. Se tuo parannusta yhteisoperaatiokykyyn sekä parantaa muun muassa valvontaa, pintatorjuntaa ja ilmatorjuntaa, Harju sanoi. Ilmatilan hallinta on harjoituksessa keskeisimpiä tekijöitä ja myös näkyvimpiä asioita Ilmavoimien osalta, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen sanoi. Mikä. Merivoimissa odotetaan Laivue 2020 -hankkeen myötä saatavia uusia Pohjanmaa-luokan aluksia. Reserviläisiä mukana yhteensä noin 3 200, joista suurin osa Maavoimista
Finaaliehdokkaiden vastaukset tulee arvostelemaan raati, joka koostuu turvallisuuspolitiikan eri osa-alueiden korkean pro?ilin asiantuntijoista. Kilpailua lähdetään ensi vuonna viemään aktiivisesti kaikkialle Suomeen, ja reservipiireihin muodostetaan keväällä omat kilpailuorganisaationsa. Nyt on vain pistettävä hihat heilumaan tiedotuspuolella, Nyberg toteaa. – Aion kirjoittaa yhteiskuntaopin, joten tämä tuki valmistautumista siihen. Myös järjestäjä näki kilpailun toimineen halutulla tavalla. Pilottivaihe päättyi maanantaina 11.11., jolloin koitti palkitsemisten aika. ja 3. Palautteen mukaan myös kysymykset olivat sopivan vaativia ja vastausaika tarkoituksenmukainen. – Se, mihin aiomme kilpailun osalta nyt panostaa, on tiedotus ja yhteistyö lukioiden kanssa. Selvästi laajin osanotto saavutettiin Mäntsälän lukiossa, jossa tietokilpailu oli osa yhteiskuntaopin kurssia. Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reservilaisliitto Puhelin: (09) 4056 2040 toimisto@reservilaisliitto.. Kilpailun taustalla ovat muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaiset mielipidemittaukset, joiden mukaan nuorten maanpuolustustahto on muita ikäryhmiä alhaisemmalla tasolla. Kilpailun kysymyksenasettelu tuntui niin ikään onnistuneen. vuosikursseilta. Turpo-tietäjä tietokilpailun kehittämiseen on saatu varoja Puolustusvoimien Tukisäätiöltä, Sotavahinkosäätiöltä ja Aliupseerien Huoltosäätiöltä. Oli hienoa onnistua tässä, Mäntsälän lukion voittaja, Roni Rovio tiivistää. Tiedottaja Olli Alho 0400 511 069, olli.alho@reservilaisliitto.. Varsinaisen kilpailun panee toimeksi ja valvoo aina mukaan lähtevän lukion historianopettaja. – Ei ollut mitään sellaisia kysymyksiä, joista ei olisi tiennyt, mistä on kysymys, Rovio jatkaa. soittoaika ma-pe klo 10-14 Toimistoja viestintäsihteeri Eeva Tulisalo (09) 4056 2043, soittoaika ma-pe klo 10-14 toimisto@reservilaisliitto.. Kilpailu oli Mäntsälän lukiossa osa yhteiskuntaopin kurssia. yhteensä 34 lukiolaista eri puolilta Uuttamaata. Pilotissa olivat mukana Mäntsälän, Kaitaan, Lopen, Kellokosken, Hyrylän ja Jokelan lukiot. Mäntsälän lukiossa kärkikolmikon muodostivat Roni Rovio, Pyry Hirvonen ja Wilma Schroderus. Kilpailu piti sisällään monivalinta-, käsitteenmäärittelyja esseekysymyksiä. Turvallisuuspolitiikka kolahti Uudenmaan lukiolaisiin Wilma Schroderus, Roni Rovio ja Pyry Hirvonen muodostivat Mäntsälän lukion Turpo-tietäjä -pilottikilpailun kärkikolmikon. Lahjakortein palkitut Turpo-tietäjät tuntuivat tyytyväisiltä. – Kilpailun tarkoitus on vahvistaa nuorten maanpuolustustahtoa, jonka näemme keskeisesti liittyvän siihen, miten hyvin nuoret ovat perillä turvallisuuspolitiikan kysymyksistä, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo. "Aion kirjoittaa yhteiskuntaopin, joten tämä tuki valmistautumista." Roni Rovio. Teksti ja kuva: Olli Alho Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton järjestämän Turpo-tietäjä-tietokilpailun pilottiin osallistui 21.10.– 10.11. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Reserviläisjärjestöjen valtakunnallinen turvallisuuspoliittinen tietokilpailu pilotoitiin lokakuussa Uudellamaalla. Pilottikilpailun tekniikkakin toimi. Osallistuminen pilottiin oli vapaaehtoista ja avointa kaikkien vuosikurssien opiskelijoille. Järjestöpäällikkö Suvi Salo (09) 4056 2042 suvi.salo@reservilaisliitto.. Ainoa puute, joka vastauksissa pisti silmään, oli, että Tullia ei aina tiedetty valtionvarainministeriön alaiseksi eikä Rajavartiolaitosta sisäministeriön alaiseksi laitokseksi, Saari summaa. Maakuntien ansioituneimmista lukiolaisista seulotaan ensi vuoden lopulla 24 kilpailijan joukko, josta valitaan osallistujat pääkaupunkiseudulla 11.12.2020 järjestettävään valtakunnalliseen ?naaliin. – Kaikki selvittivät kilpailun hyvin siihen varatussa 75 minuutissa. Kilpailu testasi osallistujien tietoja Suomen turvallisuuspolitiikasta, turvallisuusympäristöstä, sisäisestä turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta. Kilpailuhankkeen ohjausryhmässä ovat Reserviläisjärjestöjen lisäksi mukana Historian ja Yhteiskuntaopin Opettajien Liitto ja Kadettikunta. Osallistujat tulivat kuitenkin pääosin 2. Peräti 75 prosenttia pilotin osallistujista tuli Mäntsälän lukiosta. Varsinaiseen kilpailuun tavoitellaan ensi vuonna mukaan sataa lukiota ja tuhansia osallistujia. Mäntsälän lukion palkitsemistilaisuudessa puhunut tietokilpailuhankkeen vetäjä, everstiluutnantti (evp.) Ilkka Saari antoikin nuorille tunnustusta. 14 www.reservilaisliitto.. Toiminnanjohtaja Olli Nyberg (09) 4056 2041 olli.nyberg@reservilaisliitto.. Oppilaat ja opettajat olivat tottuneita abitti-järjestelmän käyttäjiä, eikä ongelmia ilmennyt. Pilotti antoi meille vahvan signaalin siitä, että kiinnostusta löytyy ja kilpailun konsepti toimii. Reserviläisliitto Jäsensihteeri Päivi Ruusuvuori (09) 4056 2010 jasenasiat@reservilaisliitto.. Palkintosijoille päässeet kirjoittivat kaikki kiitettävät esseevastaukset
Vuosiksi 2020-2021 hallitukseen tulivat valituksi seuraavat reserviläispiirien esittämät henkilöt: Etelä-Karjalan Reserviläispiiri: Ekroth Leif (Lappeenranta) Helsingin Seudun Reserviläispiiri: Pitkänen Kati (Helsinki), Soininen Timo (Helsinki) Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Kurikkala Tomi (Kannus) Keski-Suomen Reserviläispiiri: Hietanen Perttu (Korpilahti) Lapin Reserviläispiiri: Hamari Helvi (Simo) Pirkanmaan Reserviläispiiri: Viljanen Jussi (Orivesi) Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Parkkila Pasi (Vihanti) Pohjois-Savon Reserviläispiiri: Styrman Jari (Siilinjärvi, 2020 asti) Päijät-Hämeen Reserviläispiiri: Salonen Jari (Lahti) Suur-Savon Reserviläispiiri: Rönkä Jukka (Mikkeli) Varsinais-Suomen Reserviläispiiri: Nenonen Minna (Salo), Tuominen Pekka (Turku) Etelä-Hämeen Reserviläispiiri/naiset: Koskela Milla (Tervakoski) Pirkanmaan Reserviläispiiri /naiset: Hakola Terhi (Tampere) Varsinais-Suomen Reserviläispiiri/naiset: Mastromarino Sari (Masku) Reserviläisliiton hallituksessa jatkavat vielä vuoden 2020 ajan seuraavat edustajat: Etelä-Hämeen Reserviläispiiri: Hirvimäki Jari (Turenki), Salminen Kari (Valkeakoski) Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri: Tarkkanen Heikki (Laihia), Mäki Mika (Ylihärmä) Kainuun Reserviläispiiri: Laine Ossi (Paltamo) Kymenlaakson Reserviläispiiri: Leisti Olli (Kotka) Pirkanmaan Reserviläispiiri: Mäkitalo Jussi (Virrat) Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri: Martikainen Hannu P. Jäsenmaksuissa liiton osuus (14,5 euroa) sekä Reserviläinen-lehden tilausmaksu (8,5 euroa) säilyvät ensi vuonna ennallaan. Tämän päälle on mahdollista saada yhteensä 1 500 euroa piiritukea seuraavasti: Mikäli 75 % piirin jäsenyhdistyksistä on julkaissut liiton internet-sivuilla omat sivunsa, maksetaan 500 €. Menot Reserviläisliitonhallitukseenkuusinaisjäsentä Vuoden Reserviläiseksi nimitettiin ?loso?an tohtori, dosentti ja reservin yliluutnantti Jussi Niinistö. Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous Turussa 16. Vuoden Malliyhdistys -kilpailun voitti Ylihärmän Reserviläiset ry. Vierellä varapuheenjohtaja Terhi Hakola ja puheenjohtaja Ilpo Pohjola. Liittohallituksen esitykset hyväksyttiin molempien osalta soraäänittä. Lisäksi täytettiin kolme naisille valittua hallituspaikkaa. Tulevan vuoden teemaksi ehdotetaan ”Maanpuolustuksen uudet tuulet”. marraskuuta täydensi liittohallitusta erovuoroisten osalta. (Juuka) Satakunnan Reserviläispiiri: Multisilta Jari, (Pori) Uudenmaan Reserviläispiiri: Fagerström Mats (Tuusula), Nöjd Ismo (Järvenpää) Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjola Joensuusta. Toimintavuonna 2020 liitto tavoittelee uudistuksia digitaalisin keinoin. Tämä johtui odotettua paremmasta jäsenkehityksestä sekä ostettujen palvelujen karsimisesta. Teksti ja kuvat: Olli Alho Reserviläisliiton liittohallitus käsitteli Vantaalla 12. Pääkäyttäjä vastaa maanpuolustusjärjestöjen yhteisen Maanpuolustusrekisterin hallinnoinnista. Rekisteri sisältää lähes 100 000 jäsenen tiedot. Liiton kaksi merkittävintä tavoitetta vuonna 2020 ovat liiton uuden internet-sivuston käyttöönotto yhdistyksissä sekä lukiolaisille tarkoitetun turvallisuuspoliittisen kilpailun käynnistäminen koko maassa. Edelleen maksetaan 500 €, jos 75 % piirin jäsenyhdistyksistä syöttää kaikkien toteutuneiden tapahtumiensa osallistujamäärät sekä muut kysyttävät tiedot liiton internet-sivujen toimintakalenteriin vuoden 2020 osalta. Pynttärin toimenkuvaan tulevat kuulumaan myös Reserviläisurheiluliiton tiedotustehtävät. Kuvassa yhdistyksen sihteeri Jukka Yliketola ja puheenjohtaja Mika Mäki.. Suoritusperusteisen piirituen maksun ehtona tulee ensi vuonna olemaan se, että reserviläispiiri julkaisee liiton internet-sivuilla omat sivunsa 30.6.2020 mennessä. lokakuuta ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja hyväksyi sen liittokokoukselle esitettäväksi. Huk Antti Pynttäri aloittaa Reserviläisliiton tiedottajana 1.1.2020. Tämän päälle maksetaan 500 €, jos 75 % piirin jäsenyhdistyksistä syöttää kaikki tapahtumansa liiton internet-sivujen toimintakalenteriin. Reserviläisliiton talous kääntyi vuonna 2018 yhteensä 37 333 euroa ylijäämäiseksi. Puolet liittohallitukseen valituista naisjäsenistä on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liittohallitukseen kuuluu ensi vuonna Pohjolan lisäksi 27 jäsentä, joista ennätykselliset kuusi on naisia. 10.12.2019 Piiri-info, Keski-Suomi, Tikkakoski 11.12.2019 RES valiokunnan kokous, Helsinki 20.1.2020 Piiri-info, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu 25.1.2020 RES liittohallitus, Vantaa Vuodenvaihteessahenkilöstömuutoksia Ylioppilas Sari Fagerström aloittaa Maanpuolustusrekisterin pääkäyttäjänä Reserviläisliitossa 1.1.2020 nykyisen pääkäyttäjän Päivi Ruusuvuoren jäädessä eläkkeelle. Reserviläisliiton nykyinen tiedottaja, VTM Olli Alho, siirtyy kokopäivätoimisesti Maanpuolustuksen Tuki ry:n palvelukseen, jossa hän hoitaa Maanpuolustuksen Tuen asiamiehen ja Maanpuolustusyhtiö oy:n hallintovastaavan tehtäviä. Liittokokouksessa käsiteltiin vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
Seuraa Facebookissa: www.facebook.com/reserviupseeriliitto 09 4056 2050 toimisto@rul.. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja osakasyrittäjänä ALM Partners oy:ssä. Puheenjohtajuutta tavoitteli peräti viisi ehdokasta. Erityisesti kentältä nousivat esiin toiminnan painopisteet, liiton näkyvyys ja vaikuttavuus, sekä erilaiset kehityskohteet. Liittokokouksessa oli edustettuna 175 jäsenyhdistystä sekä kolme liiton kunniajäsentä. Toisella äänestyskierroksella vastakkain olivat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta, eli Aaro Mäkelä ja Leila Kaleva. Teksti: Janne Kosonen, Susanna Takamaa Kuvat: Susanna Takamaa Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) Turussa 16.11.2019 kokoontunut liittokokous valitsi Aaro Mäkelän liiton puheenjohtajaksi tulevalle kolmivuotiskaudelle 2020–2022. Äänet jakautuivat toisessa Mäkelän eduksi äänestyksessä 13 857–7 610. – Liiton toimintaa kehitetään yhdesToiminnanjohtaja Janne Kosonen 050 5810 819 janne.kosonen@rul.. Puheenjohtajakampanjan aikana ehdokkaat kiersivät piireissä ja maakunnissa keskustelemassa jäsenistön kanssa kenttää kiinnostavista asioista sekä huolista. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri sekä luonnontieteiden kandidaatti. Jäsensihteeri Virpi Kukkonen (09) 4056 2011, fax (09) 499 875 soittoaika ma-pe klo 10-14, jasenasiat@rul.. Hän on toiminut aktiivisesti vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa vuodesta 2004 alkaen ja ollut liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja vuodesta 2014. – Olen päässyt toimimaan kolmen edeltävän puheenjohtajan johtamissa liittohallituksissa sekä myös liiton johtoryhmänä toimivassa työvaliokunnassa viimeiset 12 vuotta, Mäkelä kertoo. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Leila Kaleva sai 5 366 ääntä, Veli-Matti Kesälahti 4 988 ääntä, Tuomas Kuusivaara 1 368, Aaro Mäkelä 9 096 ja Petri Ranta 465 ääntä. Toimistosihteeri Tarja Haili-Kilpiö (09) 4056 2054 toimisto@rul.. Hylättyjä ääniä oli 211. Suomen Reserviupseeriliitto "Aiemmin liiton eteen tehdyn työn tunteminen mahdollistaa puheenjohtajan tehtävien tehokkaan haltuunoton", Aaro Mäkelä uskoo.. 16 www.rul.. Aaro Mäkelä, 36, on Helsingissä asuva reservin yliluutnantti. Järjestösihteeri Susanna Takamaa 040 556 8798 jarjesto@rul.. Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Aaro Mäkelä RUL:n puheenjohtajaksi Kahden kierroksen äänestyksessä toiseksi eniten ääniä sai Leila Kaleva. – Aiemmin liiton eteen tehdyn työn tunteminen mahdollistaa puheenjohtajan tehtävien tehokkaan haltuunoton. Toisella kierroksella ei ollut hylättyjä ääniä. Kaikkiaan 21 467 ääntä eli noin 84 prosenttia liiton äänimäärästä oli edustettuna. Liiton toimintatapojen tuntemisen ohella Mäkelällä on halua myös kehittää liiton toimintaa yhteistyöverkostojen pohjalta
Mieleenpainuvimmaksi asiaksi omasta vapaaehtoisen maanpuolustuksen historiasta hän nostaa kaksi asiaa. – Huomioon on otettava paitsi liittomme 27 000 nykyistä jäsentä, myös potentiaaliset lisäjäsenet. Suomen Reserviupseeriliitto on jatkossakin reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö, joka edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Liittokokousviikonlopun ohjelmassa oli muun muassa juhlaillallinen, jumalanpalvelus, järjestöjen yhteinen lippulinna sekä valtakunnallinen maanpuolustusjuhla. Muutoksia tapahtuu myös Suomen sisällä. Kolmivuotissuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan liiton nettisivuilla: www.rul.. – Ensitapaamiseni vaimoni kanssa tapahtui maanpuolustustilaisuuden jatkoilla, nauraa Mäkelä. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävä liittovaltuusto valitsee kalenterivuoden mittaiseksi toimikaudeksi itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä koko liitolle liittohallituksen ja 1. On kunnia päästä jatkamaan liiton aiempien puheenjohtajien työtä tulevan vuoden alusta alkaen. Menot 14.12. – Toisena asiana tulee mieleen valtakunnallisen syysjotoksen ensimmäinen voittokerta vuonna 2011. Aaro Mäkelä on kotoisin Laihialta, kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasassa, opiskellut Jyväskylässä ja asuu perheineen Helsingissä. Kokoushuone täyttyi osallistujista Turun Marina Palace -hotellissa. RUL:n jäsenistöä yhdistävät isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Mikä. Kolmivuotissuunnitelmassa arvioidaan reserviupseeritoiminnan haasteiksi muun muassa väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, ikääntyminen, työn sitovuuden lisääntyminen sekä entistä kovempi kilpailu vapaa-ajasta. Näitä kaikkia arvoja edustavat parhaimmillaan ne sadat ja tuhannet henkilöt, jotka ovat valmiita käyttämään aikaansa ja osaamistaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen moninaisiin tehtäviin paikallis-, piiritai liittotasolla. Liiton toiminta-ajatukseen ei tehty muutoksia. Liittohallituksen kokous Uusiliitovaltuustovalittu Liittokokoustapahtumassa ”Aurajoen varrella” valittiin Reserviupseeriliitolle uusi liittovaltuusto sekä hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Monien aikaisemmasta tuttujen asioiden lisäksi suunnitelmaan sisältyy myös useita uusia tapahtumia ja toimia. Kuvassa vasemmalta Antti Ahlström (puheenjohtajana 1990–1995). Liiton edunvalvonnassa erityishuomion kohteena ovat ampumatoimintaan, reserviupseerien koulutukseen ja käyttöön, kertausharjoituksiin sekä toimintakykyyn liittyvät asiat. Reserviupseeritoiminnan peruspilareina säilyvät jatkossakin laaja-alainen perinteinen maanpuolustustyö, johon kuuluvat muun muassa aatteellinen toiminta, järjestötoiminta ja tiedotustoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä reserviläisliikunta ja monipuolinen ampumatoiminta. varapuheenjohtajan. Aaro Mäkelän puheenjohtajakausi alkaa 1. Strategiallauudelle vuosikymmenelle Janne Kosonen Turussa RUL:n liittokokouksessa tehtyjen tärkeiden henkilövalintojen lisäksi hyväksyttiin myös kolmivuotissuunnitelma vuosille 2020–2022. Liittokokouksessa hyväksyttiin RUL:n kolmivuotissuunnitelma. Liittovaltuuston kokous 11.1. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut olennaisesti muutamien viimeksi kuluneiden vuosien aikana, ja samalla Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. RUL:n liittokokouksessa oli edustettuna yhteensä 21 467 ääntä eli 84 prosenttia liiton äänimäärästä. Kaikkiaan Turun tapahtumiin osallistui yli 500 vapaaehtoista maanpuolustajaa. Kolmivuotissuunnitelman eli liiton lähivuosien strategian alussa on mainittu kolme jäsenistöä yhdistävää arvoa: isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. tammikuuta 2020. Kolmivuotissuunnitelmassa on esitelty liiton keskeiset toiminnot tuleville kolmelle vuodelle. Pekka Selín (1996–2001), Tapio Peltomäki (2002–2007), Mika Hannula (2008–2013), Mikko Halkilahti (2014–2019) ja Aaro Mäkelä (2020–).. Nämä seikat vaikuttavat myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Viiden maanpuolustusjärjestön päättävät kokoukset (RUL, MNL, MPKL, RES ja RESUL) RUL:n liittokokouksessa paikalla noin 150 henkilöä Liittokokouksessa edustettuna 175 jäsenyhdistystä Juhlaillallisella 370 osanottajaa Lippulinnassa lähes 80 lippua Maanpuolustusjuhlassa noin 300 henkilöä Aurajoen varrella -liittokokous-viikonloppu sä ja innovatiivisesti, Mäkelä lupaa. – Arvostan todella paljon valintaani puheenjohtajaksi. Erityisesti toimintaan vaikuttavat lähivuosina merkittävästi myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja ampumatoiminnan lakimuutokset. ja 2. Liittovaltuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. RUL vaikuttaa siihen, että reserviupseereilla on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa sotilasammattitaitoaan sekä mahdollisuus hyödyntää osaamistaan myös muiden viranomaisten tehtävissä. Arvoihin sisältyy myös ajatus määrätietoisesta oman toimintakyvyn ja osaamisen kehittämisestä. Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran lauantaina 14.12.2019 Katajanokan Kasinolla. Ampuma-aselain uudistus on ainakin lyhyellä tähtäyksellä hankaloittanut reserviläisten ampumatoimintaa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain uudistaminen tuo tulleessaan sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia niin MPK:lle, sen jäsenjärjestöille kuin reserviläisillekin. Liittovaltuusto päättää liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. TUOMAS KAARKOSKI Turun liittokokouksessa oli paikalla RUL:n neljä entistä, nykyinen ja tuleva puheenjohtaja. Liittoa vuoden 2014 alusta johtanut agronomi, majuri reservissä Mikko Halkilahti ilmoitti jo edellisen liittokokouksen yhteydessä, ettei ole käytettävissä liiton puheenjohtajan tehtävään vuoden 2019 jälkeen
Työllistämm e Suomessajo yli 500 henkilöä.Liit y kasvavaan joukkoomm e! www.renoa.com/avoimet-tyopaikat Voit myös laittaa viestiä tai soittaa: markus.jaaskelainen@renoa.com 044 524 9217 hakeminen on heLPPoa: Laita vapaamuotoinen hakemus: myyntiedustajan työ esimiestehtävät LVI-asennus ajanvaraustyö meiLLÄ on sinuLLe TöiTÄ! miTÄ TeeT inTin jÄLkeen. Aamukampa harvenee, mutta tiedätkö,
Tuoreessa kirjassaan hän avaa, minkälaisia henkisiä ominaisuuksia erikoisyksikössä työskentely vaatii. Harri Gustafsberg työskenteli kaksi vuosikymmentä poliisin erikoisjoukossa Karhussa. Teksti: Tuomas Kaarkoski Karhun pään sisällä Kalusto: NH90-helikopterisimulaattori s. 24–25 Erikoisjoukot: Puolustusvoimien erikoisjääkärit s. 28–30 B Selusta
Sen myös Gustafsberg myöntää. – Voittamattomuuden illuusio syntyy itse asiassa usein erikoisyksiköissä. Kovasta luottamuksesta itseensä ja muihin ryhmäläisiin on yllättävän lyhyt matka uskoon omasta kaikkivoipaisuudesta, joka pitkässä juoksussa harvoin palvelee ketään. Hänen mukaansa kriisiorganisaatiot eivät siltikään ymmärrä vielä täysin asian tärkeyttä. Tässä metodissa epäonnistumiset perataan välittömästi läpi ja katsotaan, mitä tapahtui, miltä tuntui ja mikä oli lopputulos. – No minähän olin ihan kakara silloin alussa. Se positiivinen kierre näkyy. Mediassa nykyiset tai entiset Karhun jäsenet ovat esillä hyvin harvoin. Sama kuvailu pätee yllättävän hyvin myös valmiusyksikkö Karhuun, joka on Suomen poliisin erikoisjoukko. Siitäkin huolimatta, että syvällä sisimmässään tietää, että tämän parempaa lopputulemaa ei tästä ollut mahdollista saada. Gustafsberg myöntääkin epäonnistumisten käsittelyn olevan todella tärkeää työssä. Selkä nousee suoraan ja katse on pistävän terävä, Gustafsberg maalaa. Hänen mukaansa erikoisyksiköissä työskentelevät tiedostavat hyvin tarkkaan oman asemansa ja sen, kuinka vaikeaa tuohon joukkoon on päästä. Historiallisen pitkä työrupeama muutti myös ihmistä perustavanlaisesti. Jo tämänkin takia yli kahdenkymmenen vuoden uran Karhussa tehneen Harri Gustafsbergin yhdessä Heidi Holmavuon kanssa kirjoittama kirja Karhuryhmä (Otava) on poikkeuksellinen kurkistus erikoisyksikön sielunmaisemaan. – Ihminen pystyy kehittämään merkittävästi ominaisuuksiaan, mutta aivan huipulle mentäessä sen geneettisen perimän tuen on oltava siellä. Haastavimmat tehtävät tarkoittavat myös sitä, että epäonnistumisen todennäköisyys on aina tavallista tehtävää suurempi. Tietysti kaikissa ammateissa tulee ihan puhtaitakin epäonnistumisia, myös tässä työssä, Gustafsberg pohtii. Se ajatusmalli on aivan yleinen, jossa me ollaan me ja kaikki muut ovat ihan paskaa." Harri Gustafsberg ei kaipaa Karhu-aikojen perään, mutta toimettomana hän ei vieläkään osaa, eikä halua olla.. Sitten sain ajatuksen, että käyn asioita läpi sitä kautta, mitä tutkin ja valmennan tänä päivänä. Gustafsberg painottaa muistijäljen käsittelyä. 20 Vaikuttaja L uonnossa karhu on kunnioitettu ja jopa pelätty ilmestys, joka elää asuinympäristönsä ravintoketjun huipulla. Gustafsbergin mukaan henkisen suorituskyvyn merkitykseen kiinnitetään viranomaistasolla nykyisin jo aivan eri tavalla huomiota kuin vaikka vuosituhannen alussa. Mietin, että miksi ihmeessä haluaisin pöyhiä vanhoja juttuja. Vahva ryhmädynamiikka suojaa toki vaativassa työssä, mutta siinä on kääntöpuolensakin. Vuosien myötä koko ajattelutapa työn merkityksestä on muuttunut täysin. Gustafsbergin kirja ei jää pelkkien vanhojen operaatioiden perkaamiseksi, vaan vähintään yhtä suuri paino on henkisen puolen analysoinnilla. Helsinkiin sijoitettu mutta valtakunnallisella säteellä operoiva yksikkö on muiden erikoisjoukkojen tapaan ryhmä, jonka ympärillä leijailee omanlaisensa salaperäisyyden aura. Tämän jälkeen sama tehtävä käydään mielessä läpi optimaalisella lopputuloksella niin vahvasti, että epäonnistumisen kokemus korvautuu ja painuu taka-alalle. Se ajatusmalli on aivan yleinen, jossa me ollaan me ja kaikki muut ovat ihan paskaa. Vaikka Karhu laitetaan Suomessa juuri niihin kaikista pahimpiin tilanteisiin aina kouluammunnoista lähtien, henkikohtaiselle ramboilulle toiminnassa ei ole sijaa. – Pitkään en halunnut kirjoittaa tätä ollenkaan. Niinhän ne sanovat, että lääkkeen ja myrkyn ero on määrässä, entinen poliisi naurahtaa. Nuorenahan se oli sellaista adrenaliini"Voittamattomuuden illuusio syntyy itse asiassa usein erikoisyksiköissä. Se on aina merkittävä epäonnistumisen kokemus, kun ihminen menehtyy. – Jos haluaa pärjätä Karhussa, on oltava kyky ratkoa ongelmia nopeasti paineen alla, on pystyttävä sietämään stressiä ja epävarmuutta, oltava yhteistyökykyinen ja tietysti fyysisesti hyvässä kunnossa. Monta kertaa teimme työmme niin hyvin kuin se oli niissä olosuhteissa mahdollista ja lopputulos oli silti ihan paska. Kovalla työllä voi päästä todella pitkällekin, mutta esimerkiksi 100 metrin olympia?naalissa juoksijalla on oltava pohjalla myös loistava geneettinen perimä, joka sopii pikajuoksuun. Ennätyspitkään Karhun riveissä työskennellyt Gustafsberg on sittemmin tohtoriksi väitellyt yrittäjä ja puhuja, joka on erikoistunut mielen ja oman suorituskyvyn kehittämiseen. Se näkyy poikkeuksellisena itseluottamuksena ja ammattiylpeytenä. – Se on mielenkiintoista, mitä on ylipäätään epäonnistuminen. Ihan eri henkilö olen nyt persoonaa myöten. Kun erikoisyksikössä on päässyt tulokasvaiheen jälkeen ryhmän täysivaltaiseksi jäseneksi, niin ihminen muuttuu. Kuinka paljon näitä ominaisuuksia on sitten mahdollista kehittää ja kuinka paljon ne ovat perinnöllisiä ominaisuuksia. Gustafsberg myöntää suoraan erikoisyksikköjen olevan henkisesti oma maailmansa. Gustafsberg vertaa tilannetta huippu-urheiluun. – Erikoisyksiköille on ominaista kaikkialla maailmassa, että he ovat helvetin ylpeitä siitä, mitä he tekevät. Gustafsbergin arvion mukaan Karhun jäsenet ovat ajatusmaailmaltaan keskenään varsin samankaltaisia. Itseluottamus ja oman erikoisaseman tunnistaminen ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Karhussa 23-vuotiaana aloittanut Gustafsberg toimi yksikön riveissä kaksi vuosikymmentä, joka on täysin poikkeuksellisen pitkä aika. Löysin vanhoista asioista linkin tähän päivään, Gustafsberg taustoittaa