Sivu 5 AJANKOHTAISTA Ei läheskään ainoa kerta Puolustusvoimissa uudistukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Sivut 14–15 Lunta ja paljon toimintaa Talvijotoksesta tuli tamperelaisten juhlaa. Reserviläinen Ylennysväli lyhenee Puolustusvoimien uusi ylennysnormi tulee voimaan heinäkuussa. Sivut 20–21 Huhtikuu 3 / 2015 Sivut 8-9 KeSKIöSSä Naton suosio kasvaa KeSKIöSSä
Mikko Savola KANSANEDUSTAJA Maanpuolustuks rahoituksesta päätetään nyt. Mikko Savola | • Reserviläisliiton puheenjohtaja • Puolustusvaliokunnan jäsen M ak sa ja :T ur va lli ne n ko tis eu tu ry . VARMISTA RESE LÄISTEN ÄÄNI E KUNNASSA. Niilo Kärki JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES www.punamusta.com | p. 010 230 8400 Modernia painamista Sähköä julkaisuun Suuria kuvia Painotalo PunaMusta Oy Kysy lisää ja pyydä tarjous! TUIJA SUNDBERG VAlITSE EDUSkUNTAAN pUolUSTUSVoImIEN ASESSoRI ylIl (RES.) KOKOOMUS UUSIMAA Suomi tarvitsee puolustajansa maanpuolustuksen resurssit kuntoon Reserviläisille toiminnan mahdollisuuksia Ilm oi tu ks en m ak sa a Tu ija Su nd be rg . • kaupunginvaltuutettu • PS järjestösihteeri • 7 lasta, 5 lastenlasta • yli 5 v Rt-palvelusta UUSIMAA 63 Ilmoituksen maksaa Niilo. tuijasundberg.com 321. 154 NEDUSTAJA sen RVIDUS| 154 www.mikkosavola.fi | Puh.040-5758498 Vaasan vaalipiiri Lue lisää www.KÄRKIEHDOKAS.fi • everstiluutnantti, evp
Tulos käy ilmi Reserviläisen Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton jäsenille tekemästä kyselystä, johon vastasi yli 8400 ihmistä. 12 13. Reserviläinen 3/2015 SISÄLTÖ 3 KeSKIöSSä 14 18 20 ILTAVAPAA 30 34 JäRJeSTöT 26 27 31 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 35 22 24 Yksi meistä: Miksi ammut, Tarmo Rinne. Alle 25-vuotiaista liittymistä kannattaa 44 prosenttia kyselyyn vastanneista. Uudellamaalla Naton kannatus kipuaa yli 60 prosentin, kun taas nihkeimmin asiaan suhtaudutaan Pohjanmaalla, jossa kannatusluku jää alle 40 prosentin. Myös puolustusvoimien resurssien lisäämistä tukee lähes 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista. RES:n jäsenistä liittymisen kannalla on 48,6 prosenttia, kun RUL:n väestä liittymisen kannalla on 57 prosenttia. Elämäni reservissä: Antti Laalahti Muistatko vielä RK:n lisävarusteet Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailutulokset Pääkirjoitus: Menneitäkään ei kannata unohtaa Ylennysväli lyhenee neljään vuoteen RUL: Etelä-Karjalasta hyvä malli varautumisyhteistyölle RES: Reserviläisliitto 60 vuotta, juhlaviikonloppu ja risteily Enemmistö Naton kannalla ”Nyt päätämme millainen puolustus meillä on tulevaisuudessa” ”Nörteillekin löytyy tehtäviä” Panssariseminaarin päätähtenä XA-180 eli Pasi Valmistautumista suureen koitokseen Historia: Puolustusvoimauudistus on jatkuva prosessi Kalusto: Minigun turvasi lentäjän pelastamisen Reportaasi: Olihan siellä luntakin Koulutus: Ensimmäinen vain naisille suunnattu koulutus Liikunta: Turku isännöi Kesäyön marssia Liiikunta: Ensimmäiset Reservinampumamestaruuskilpailut RUL: Johtamisen teemaseminaari auditoitiin RES: 60-vuotisjuhlaristeily valmiina lähtöön 5 Jäsenkyselyn perusteella yli puolet kannattaa Natoon liittymistä. Voimakkainta kannatus on Uudellamaalla. Paljon selkeämpi yhteislinja löytyy kyselyn muissa asioissa. KANNeN KUVA: ISTOcK Nato jakaa mielipiteet 25 11 10 36 ”On hyvä, että tämä normi saatiin viimein uusittua” Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg uudesta yllennysnormista 37 Tuomas Kaarkoski 53,1 prosenttia reserviläisistä kannattaa Natoon liittymistä. Liittymistä vastustaa 30 prosenttia vastaajista ja 16,9 prosenttia jäsenistä ei osaa sanoa kantaansa asiaan. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa yli 90 prosenttia reserviläisistä. Sivut 8–9 PUOLUSTUSVOImAT Ikäjakauman puolesta Natojäsenyyteen suhtautuvat nuoret
Lukema on huolestettuva, mutta toisaalta huoli on helposti ymmärrettävissä. Ikävästi asioista ei tahdota sanoa selkeää juuta tai jaata ja äänestäjille luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista asiasta kuin asiasta. Hyvä niin, mutta kannattaa muistaa myös asian toinen puoli. (ke 22.4.) 5/2015 ma 15.6. Sen sijaan maanpuolustuksen kannalta on tärkeää, että Arkadianmäelle päätyy edustajia, jotka kokevat reserviläisyyden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeäksi asiaksi. Maanpuolustuksen eteen tehtävän työn on oltava kauaskantoista ja pitkäjänteistä, eikä se saisia riippua siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin hallitusvastuussa. 4 Reserviläinen 3/2015 PÄÄKIRJOITUS 6.4.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Turvallisuus on perusta, jolle kaikki rakentuu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, maanpuolustusnaisten liiton, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Ilkka Kanervan työryhmän ehdottamat korotukset puolustusbudjettiin nauttivat kannatusta lähes jokaisessa puolueessa. Kysyimme myös Reserviupseerija Reserviläisliiton jäseniltä heidän mielipiteitään maanpuolustuksellisista asioista, jotka ovat varmasti vaaleissakin pinnalla. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. (ke 12.8.) 7/2015 ma 19.10. Reserviläinen-lehden intresseihin ei kuulu ohjata ketään yhden tietyn puolueen syliin. Toivottavasti Suomi saa vaaleissa itselleen edustajat, jotka ymmärtävät tämän huolen.. Reserviläisten silmissä tulevaisuus näyttäytyy yllättävänkin synkkänä. Menneitäkään ei kannata unohtaa Ehkä näinkin, mutta tämänkin takia puolustusvoimien ja Suomen puolustuksen kehittämistä pitäisikin katsoa huomattavasti pidemmällä aikaperspektiivillä kuin neljän vuoden vaalikauden mittaisina jaksoina. Reserviläisliitto julkaisi maaliskuussa oman vaaliohjelmansa, josta voi lukea lisää tämän lehden sivulta 10. Maanpuolustuksen kehittäminen tulisikin nähdä eräänlaisena ketjuna, joka kulkee saumattoman määrätietoisesti taustalla, vaikka vuodet ja hallituskokoonpanot vaihtuvat. mainitse myös entinen osoite. Yli 53 prosenttia jäsenistöstä kannattaa Natoon liittymistä. Edellä mainittua ei pidä ymmärtää kehoituksena olla äänestämättä nykyisiä hallituspuolueita, eikä sitä pidä toisaalta ymmärtää kehoituksena äänestää oppositiopuolueitakaan. Puolustusbudjetin veivaaminen ylös ja alas ei palvele puolustusvoimia, eikä se palvele koko Suomenkaan etua. Turvallisuus on perusta, jolle kaikki rakentuu yhteiskunnasta ja perheestä lähtien. Kuten saattoi arvata, Nato jakoi tehokkaasti jäsenten mielipiteet. Suurin osa näistä samoista, lisärahoitusta kannattavista, puolueista oli myös hallituspuolueita koko tai ainakin osan vaalikaudesta, jolloin puolustusvoimille lyötiin yli 800 miljoonan euron säästötavoitteet. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi ReS:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 4/2015 ma 11.5. Näin näyttäisi olevan myös turvallisuuspoliittisten asioiden kannalla. (ke 11.11.) Mistä tietää, että eduskuntavaalit ovat ovella. Aina voi tietysti vedota siihen, että tuolloin leikkauksista päätettäessä ei kukaan osannut arvioida Venäjän heittäytyvän näin arvaamattomaksi kuin mitä viimeisen vuoden aikana on nähty tai että leikkauksia olisi täytynyt joka tapauksessa kutsuntakelvollisten vähentyessä ikäluokka ikäluokalta. Yli 150 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut tukevansa Vahvaa puolustusta ylläpidettävä –vaaliohjelman kirjattuja tavotteita. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja maanpuolustusyhtiö mPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen ReS:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Kyselyyn vastannesta yli 8400 jäsenestä vain noin kolme prosenttia uskoo suomalaisten elävän viiden vuoden kuluttua turvallisemmassa maailmassa. Liiton kymmenen kohtaa sisältävä vaaliohjelma on saanut hyvän vastaanoton äänestäjiltä ja ehdokkailta. (ke 27.5.) 6/2015 ma 31.8. (ke 30.9.) 8/2015 ma 30.11
5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 3/2015 Normi tulee voimaan heinäkuun alussa Ylennysväli lyhenee neljään vuoteen Puolustusvoimien maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan tulevaisuudessa täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi. Naiset huomioon Uudistuksessa myös Sotilaskotiliiton harjoituspäivät sotaja ampumaharjoituksissa voidaan esityksestä hyväksyä kertausharjoituksiin rinnastettavaksi, jos harjoitellaan poikkeusolojen organisaatiossa suunnittelu-, johtoja toimeenpanotehtäviä. Jarmo Seppälä, Tuomas Kaarkoski ylennysten välinen minimiaika lyhenee osin nykyisestä viidestä neljään vuoteen. Uusi ylennysnormi tulee voimaan heinäkuun alussa. Muut koulutuspäivät voidaan ottaa huomioon suunniteltaessa reserviläistä vaativampaan sodan ajan tehtävään. Kertausharjoitukseen rinnastettavaksi ja ylentämisen perusteeksi voidaan näistä hyväksytyistä koulutuspäivistä laskea kalenterivuoden aikana yhteensä enintään kaksi päivää. Erityisesti neljän vuoden ylennysväli, omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen parempi huomioiminen sekä se, ettei ylennys välttämättä edellytä sodan ajan sijoitusta, ovat monelle reserviläiselle isoja asioita, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg toteaa. Uudistus koskee aliupseereita aina ylikersantin arvoon asti ja upseereiden puolelta vänrikistä luutnantiksi yleneviä. –On hyvä, että tämä normi saatiin vihdoin uusittua, sillä ylennysasiat ovat hiertäneet reserviläiskenttää jo pidempään. voimien uudistumiseen, jossa sodan ajan joukkoja pienennettiin aiemmasta vahvuudesta noin kolmanneksella ja samalla sijoitettavien reserviläisten ikää nuorennettiin. Esimerkiksi jotoksen suorittamisesta tehtävärasteineen saa yhden koulutuspäivän. Tällöin asevelvollisen naisen tulee toimia kouluttajana tai johtajana Naisten Valmiusliiton kurssilla tai harjoituksessa, jossa koulutetaan sotilaallisia valmiuksia ja niitä palvelevia aiheita.. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevasta muusta koulutuksesta voidaan puolestaan johtajalle, kouluttajalle ja kurssilaiselle myöntää rinnasteisia kertausharjoituspäiviä enimmillään 25 vuorokautta, kuten myös esimerkiksi alueellisen tai valtakunnallisen maanpuolustuskurssin suorittaneille. Uutta on myös se, että reserviläisen ylentämisen perusteeksi hyväksyttäviä koulutuspäiviä muodostuu myös omaehtoisesta sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä. Kenttäkelpoisuuttaan reserviläinen voi puolestaan osoittaa puolustusvoimien ja MPK:n sopimissa kuntoja marssitesteissä ja ampumataitotestissä. sodan ajan joukkojen pienenemisen ja viime vuosien vähäisen kertausharjoituskoulutuksen vaikutukset sodan ajan sijoituksiin ja sitä kautta ylennyksiin. – Reserviupseeriliiton kannalta tärkeimmät asiat uudessa normissa ovat reserviläisen omaehtoisen toiminnan eli omaehtoisen sotilaallisen osaamisen ja kenttäkelpoisuuden aikaisempaa parempi huomiointi ylennyksiä tehtäessä sekä se, että puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus lasketaan täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi, RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen toteaa. Uudistukset liittyvät koko puolustusTUOmAS KAARKOSKI Jatkossa esimerkiksi jotoksen suorittamisesta rasteineen saa yhden koulutuspäivän. Näyttöinä ovat opiskelujen suorittaminen ja tentit esimerkiksi puolustusvoimien PVMOODLE-verkkoympäristössä. Myös Naisten Valmiusliiton puolelta on jatkossa mahdollista saada esityksen pohjalta kertausharjoituksiin rinnastettavia suorituksia. Esimerkiksi osallistuminen virka-aputehtäviin rinnastetaan myös kertausharjoituspäiviksi. Uudessa normissa on hyvin huomioitu mm. Luutnanttia ylemmissä sotilasarvoissa reserviläisten ylennysten välien vähimmäisaika on edelleen viisi vuotta tai enemmän. Tenttejä, marsseja, ammuntaa Puolustusvoimien johtamien kertausharjoitusten lisäksi myös kaikki puolutusvoimien johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti kertausharjoitusvuorokausiksi
Tarpeen vaatiessa foorumi voidaan kutsua hyvinkin nopeasti koolle. Yhteistyötä koordinoimaan on perustettu Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta EKTURVA, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2010. Laajimpia yhteistoimintaharjoituksia ovat olleet maakuntakomppanian harjoitusten yhteyteen toteutetut harjoitukset. 6 Reserviläinen 3/2015 AJANKOHTAISTA RUL eKTURVA kokoaa yhteen alueen tärkeimmät toimijat. Etelä-Karjalassa varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteistyössä ovat mukana muun muasa alueen kunnat, poliiPoliisin, pelastuslaitoksen, ensihoidon ja maakuntakomppanian yhteinen johtokeskus toiminnassa eteläKarjalan yhteistoimintaharjoituksessa toukokuussa 2014. Varautumisen yhteistoimintaprosessissa on sekä tehty suunnitelmia että pidetty harjoituksia. Toiminnan konkreettisia tuotoksia ovat mm. Lähtökohtana on kokonaisturvallisuuden hengessä yhteen sovittaa ja kehittää maakunnan turvallisuus-, valmiussuunnitteluja varautumistyötä. Nykyisellään EKTURVA on lähinnä normaaliolojen turvallisuusja valmiussuunnittelua maakunnassa koordinoiva elin, joka on samalla olemassa oleva yhteinen foorumi muodollistakin päätöksentekoa varten. Lähes kaikkien mukana olevien sekä siviiliettä turvallisuusorganisaatioiden ylimmät johtajat ovat reserviläisiä, usein upseereita, mutta vähintään aliupseereita. EKTURVA:n puitteissa on pidetty lukuisia yhteistoimintaharjoituksia. Etelä-Karjalassa haasteisiin on vastattu perustamalla EKTURVA. Reserviläiset osallistuvat siten keskeisesti yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseen myös normaaleissa siviilitehtävissään. Reserviläiset ovat keskeisesti mukana toiminnassa kokonaisturvallisuuden hengessä. Mutta vaikka ei paikallispataljoonaan päätyisikään, MPK:sta löytyy varmasti haastavia tehtäviä kaikille reserviläisille.. Yhteistyötä vapaaehtoisesti EKTURVA on perustettu vapaaehtoispohjalta, maakunnan eri toimijoiden ylimmän johdon yhteiseen tahtoon ja tarpeeseen perustuen. Yhteistyö Puolustusvoimien suuntaan on toiminut erinomaisesti. Keskeisiä turvallisuustoimijoita ovat tietysti myös uudet paikallispataljoonat, joihin aktiivisten reserviläisten on viimeistään nyt syytä hakeutua mukaan. Toimikunnalla ei ole muodollista päätösvaltaa, vaan päätösvalta perustuu kunkin organisaation ylimmän johdon edustajien yhteiseen sopimiseen. Etelä-Karjalasta hyvä malli varautumisyhteistyölle Ari-Pekka meuronen varautuminen yhteiskuntaa uhkaaviin poikkeaviin turvallisuustilanteisiin vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Tällä halutaan korostaa sitä, että siviiliyhteiskunta asettaa toiminnalle vaateita, joita sitten mm. turvallisuusviranomaiset tukevat. ARI-PeKKA meURONeN si, pelastuslaitos, rajavartiosto, puolustusvoimat, sosiaalija terveyspiiri, aluehallintovirasto, seurakunnat ja Punainen Risti. Nyt on esimerkiksi tiedossa, milloin erilaisista häiriötilanteista on syytä ilmoittaa muille yhteistoimintakumppaneille. EKTURVA:n puheenjohtaja on Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Tärkeänä kehittämiskohteena on ollut kuntien valmiussuunnittelu, jota pelastuslaitos on vahvasti tukenut. Varsinaisen EKTURVA:n muodostavat kunkin mukana olevan organisaation ylimmän johdon edustajat ja sihteeristö vastaa asioiden valmistelusta. yhteiset uhkakuvamietinnät, yhteistoimintajärjestelyjen ja hälytysrajojen kuvaukset sekä keskinäisen tiedonkulun aktivointi. Näin on luotu perustaa myös operatiiviselle yhteistoiminnalle niin normaaliolojen laajoissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Yhdessä suunnitellen on kehitetty yhteistoimintaa erityisesti normaaliolojen häiriötilanteissa
11.00 Valtakirjojen tarkistus alkaa, Sokos Hotel Presidentti 12.00 Seppeleenlasku sankaristille, Hietaniemen Hautausmaa 12.45 Kahvitarjoilu, Sokos Hotel Presidentti 13.30 Reserviläisliiton vuosikokous, Sokos Hotel Presidentti 15.00 Reserviläisliiton tervehdysten vastaanotto, Sokos Hotel Presidentti 15.00 Kuljetukset länsisatamaan alkavat, Sokos Hotel Presidentti 16.00 Matkalippujen jako alkaa, Länsisatama 17.00 Dragsvikin perinnesoittokunta esiintyy, Länsisatama 17.30 Laivaan nousu alkaa, Länsisatama 17.30 Reserviläisliitto 60 vuotta -juhlabuffet 1, Buffet Tallink 18.30 M/S Baltic Queen lähtee, Länsisatama 18.40 Risteilyisäntä Ville Myllyrinteen tervetulosanat, Baltic Queen 20.30 Reserviläisliitto 60 vuotta -juhlabuffet 2, Buffet Tallink 23.00 Jean S. Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa Timo Forsström Waiting for spring Lauri Lieppo Tammerkoski Jean Sibelius Jääkärien marssi Richard Rodgers Blue moon Fredrik Pacius Sotilaspoika Tonny Eyk Chanson pour Milan Astor Piazzolla Libertango Georg Malmstén Sinitakkien marssi Jukka Kuoppamäki Sininen ja valkoinen Sam Sihvo Muistoja Pohjolasta Konsertin juontaa Ville Myllyrinne Sunnuntai aamupäivän ohjelma laivalla 12.4. Sotilasmusiikkia Itämeren aalloilla –konsertin ohjelma 12.4. ”Juhlavuottamme tukemassa”. Reserviläisliitto 60 vuotta -juhlaviikonloppu ja -risteily Juhlaviikonlopun ja -risteilyn ohjelma Lauantai 11.4. 07.00 Meriaamiainen, Buffet Tallink 08.00 Maihinnousu laivasta alkaa, Tallinnan D-terminaali 08.15 Lähtö retkille, Tallinnan D-terminaali 09.00 Ohjelmaa laivalla, Baltic Queen 12.00 Lounasbuffet, Buffet Tallink 12.30 Dragsvikin perinnesoittokunnan konsertti, Starlight Palace 12.30 Laiva lähtee Tallinnasta, D-terminaali 14.00 Reserviläisliitto 60 vuotta –juhla, Starlight Palace 15.15 Ville Myllyrinne -show, Starlight Palace 16.00 Baltic Queen saapuu Helsinkiin, Länsisatama Hietaniemen seppeleenlaskun ohjelma 11.4. Pääjuhlallisuudet järjestetään 11.-12.4. klo 09.00 Baltic Queen Tietoiskut Iskelmä baarissa 9.00 ja 10.45 Paikallisjoukot Suomessa, Puheenjohtaja Antti Heikkilä, Kokonaismaanpuolustus ry 9.20 ja 11.05 Kaitseliitt tänään, Valvekompanii ülem, lipnik Alar Olup, Kaitseliitt, Tallinna maleva 9.40 ja 11.25 Maanpuolustuskoulutusyhdistys tänään, Toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys 10.00 ja 11.45 Reserviläisliitto Kuusi vuosikymmentä maanpuolustusta, Varapuheenjohtaja Osmo Suominen, Reserviläisliitto ry Yritysesittelyt, infoaula Reserviläisliitto Pohjola Sokos Hotels Inttistore Talvisotayhdistys JuhlaristeilyCup, Disco Ibiza Reserviläisliitto 60 vuotta juhlan ohjelma 12.4. Helsingissä ja Baltic Queen -laivalla. Piirien edustajien tulee lippuineen saapua hautausmaan portille viimeistään klo 11.30. klo 12.30 Baltic Queen, Starlight Palace-ravintola Dragsvikin Perinnesoittokunta, johtajana Helge Dahl Arvo Kuikka sov. klo 12.00 Hietaniemen hautausmaa 11.30 Kuljetus hotelli Presidentistä Hietaniemeen 11.40 Lippulinna kootaan Hietaniemen hautausmaan portilla 12.00 Seppeleenlasku sankariristillä Hymni Oi kallis Suomenmaa Seppeleenlasku sankariristille Porilaisten marssi Seppeleenlasku Marsalkka Mannerheimin hautapaadelle Ratsuväen marssi Lippulinna poistuu marssien 12.30 Paluukuljetus hotelli Presidenttiin Lippulinna koostuu Reserviläisliiton ja reserviläispiirien lipuista. 7 Reserviläinen 3/2015 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliitto juhlii kuluvana vuonna kuusi vuosikymmentä kestänyttä taivaltaan. Tilaisuudessa ei ole aikavarausta. klo 14.00 Baltic Queen, Starlight Palace-ravintola Marsalkan hopeatorvet, Dragsvikin perinnesoittokunta Minä laulan sun iltasi tähtihin, Tenori Mikko Nuopponen Kuusi vuosikymmentä maanpuolustusta -multimediaesitys Kohtaaminen-tanssiesitys, Jarkko Hänninen ja Lotta Salonen Juhlapuhe, Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Armas Maasalon juhlamarssi, Dragsvikin perinnesoittokunta Päätössanat, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola Maamme, Dragsvikin perinnesoittokunta ja yleisö Juhlan juontaa Ville Myllyrinne. esiintyy, Starlight Palace Sunnuntai 12.4. klo 15.00 Sokos Hotel Presidentti Reserviläisliitto ottaa vastaan tervehdyksiä kokoushotellissa klo 15.00 16.00. Asustesuosituksena tilaisuudessa on tumma puku tai paraatipuku ja isot kunniamerkit. Reserviläisliiton tervehdysten vastaanotto 11.4
Jos asiaa haluaa peilata koko kansan mielipiteeeseen, MTS:n joulukuussa julkaistussa kyselyssä Natoa kannatti 30 prosenttia ja vastusti 60 prosenttia kaikista vastaajista. Naton suosio kasvaa Kyselyn eniten mielipiteitä jakanut kysymys oli ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?”. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 8432 ihmistä, joista Reserviläisliiton jäseniä oli 3898 ja Reserviupseeriliiton jäseniä 4534. Penseimmin Natoon suhtaudutaan Pohjanmaalla. eriävät mielipiteet löytyvät Nato-kysymyksestä. Yhtenäinen rintama Muissa kyselyn kysymyksissä reserviläiskenttä näyttäytyy hyvin yhtenäisenä kokonaisuutena. Valikoivasti asevelvollisuutta pienentäsi 6,8 prosenttia vastaajistaja1,7prosenttiahaluaisisiirtyäkokonaan ammattiarmeijan käyttöön. Suurin yksimielisyys liittyi kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”. Suomi on toiminut..” –kysymyksen mukaan 16,8 prosenttia arvioi Suomen toimineen erittäin hyvin kriisin yhteydessä. Kyselyyn vastanneista 53,1 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla ja liittymistä vastustaa 30 prosenttia vastaajista. Myös nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nauttii yli 90 (91%) prosentin suosiota. Peräti 64,3 prosenttia on sitä mieltä, että tulemme lähitulevaisuudessa elämään turvattomammassa maailmassa. Liittojen väliltä löytyy hajontaa. Kriittisesti Suomen tekoihin suhtautuu 14,3 prosenttia (Melko huonosti 12% ja erittäin huonosti 2,3%). Ikäjakauman puolesta nuoret suhtautuvat kriittisimmin Nato-jäsenyyteen. 8 EdUSKUNTAvAALIT Enemmistö Naton kannalla Reserviläisen suuren jäsenkyselyn perusteella nykyinen asevelvollisuusjärjestelmää nauttii vankkumatonta suosiota. RES:n jäsenistä kielteisellä kannalla on 33,9 prosenttia ja RUL:n jäsenistä taas 26,7 prosenttia. Vastauksissa heijastuu epäilemättä sotimisen taPenseimmin Natoon suhtaudutaan Pohjanmaalla kaisin Eurooppaan tuoneen Ukrainan tapahtumat sekä Venäjän arvaamattomammaksi muuttunut ulkopolitiikka. Kyselyssä tiedusteltiin myös mielipiteitä Suomen roolista Ukrainan tapahtumien keskellä. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nauttii yli 90 prosentin suosiota Tuomas Kaarkoski reserviläinen suoritti yhdessä Reserviupseerija Reserviläisliiton kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin liiton jäsenten mielipiteitä maanpuolustuksellisiin ja turvallisuuspoliitisiin kysymyksiin. kaan olisi valmis hyppäämään vain 35,2 prosenttia vastaajista ja Etelä-Pohjanmaallakin kannatus jää alle 40 prosentin (39,6%). ”Jos ajattelet nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään?” –kysymykseen vastanneista vain 3,1 prosenttia uskoo turvallisempaan tulevaisuuteen. Kysymykset vastausvaihtoehtoineen olivat samoja, joita Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) käyttää vuosittaisissa kyselyissään. Maantieteellisesti Nato-kannatus on selvästi voimakkainta Uudellamaalla, jossa 61,8 prosenttia liittojen jäsenistä kannattaa liittoumaan liittymistä. Tulevaisuus huolettaa Kyselyn perusteella reserviläiset eivät näe tulevaisuutta kovin ruusuisena. Globaalit tulevaisuudennäkymät sen sijaan huolettavat reserviläisiä. ”Miten arvioitte Suomen toimintaa Ukrainan kriisin yhteydessä. Peräti 95,8 prosenttia vastaajista oli kyllä-vastauksen kannalla. RES:n jäsenistä kyllä-äänen antaa 48,6 prosenttia, kun RUL:n vastaava luku on 57 prosenttia. ”Mikä on mielipiteenne puolustusvoimille myönnettävistä varoista?” –kysymykseen vastanneista määrärahojen kasvattamista kannatti 89,5 prosenttia, ennallaan säilyttämistä 8,8, prosenttia ja rahojen vähentämistä tuki vain 0,6 prosenttia.. Vankkaa enemmistön suosiota nauttii myös idea puolustusvoimien käytettävien resurssejen kasvattamisesta. Keski-Pohjanmaalla Naton kelk53,1 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla PUOLUSTUSVOImAT Reserviläiskenttä on hyvin yhtenäinen puhuttaessa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän, Suomen puolustamisen ja puolustusvoimien määrärahojen korottamisen suhteen. Enemmistö eli 58,3 prosenttia ilmoittaa Suomen toimineen melko hyvin. 16,9 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Alle 25-vuotiaista liittymistä kannattaa 44 prosenttia, kun taas yli 60-vuotiaissa vastaava luku 58,3 prosenttia, joka on samalla suurin kannatusprosentti kaikista kyselyn ikäluokista
Reserviläinen 4/2012
Tuomas Kaarkoski koko s uomea on puolustettava, yleinen asevelvolisuus säilytettävä ja puolustusmäärärahat on saatava riittävälle tasolle. 6. Siitä onko meillä jatkossakin suuri reserviläisarmeija, joka kykenee itsenäisesti puolustamaan koko Suomen aluetta vai muutaman kymmenen tuhannen miehen ja naisen mikroarmeija, joka kykenee hoitamaan lippujuhlaja itsenäisyyspäivän paraatit, näyttämään Suomen lippua maailmalla ja tarvittaessa puolustamaan Kehä 3:n sisäpuolista aluetta muutaman viikon. Liitto haluaa mainitut kolme kohtaa kirjattavaksi tulevaan hallitusohjelmaan puolustuksen ylläpitämisen ja kehittämisen pohjaksi. Lisäksi eteen tulee isoja kalustopäätöksiä kuten mm. Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan on oltava vakaata ja ennustettavaa 9. Kokonaisturvallisuudesta on huolehdittava. Hornetien korvaajan hankinta. Turvallisuuspolitiikka ja maanpuolustus ovat puhuttaneet suomalaisia muutenkin paljon viime aikoina. Reserviläisten vastuuta ja oikeuksia tulee lisätä. Jos esitettyä lisärahaa ei saada, ei nykyistä itsenäistä ja koko maan kattavaa puolusta kyetä enää kovin montaa vuotta ylläpitämään, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg toteaa. Puolustus kantavaksi teemaksi Vahvaa puolustusta ylläpidettävä –nimellä kulkeva Reserviläisliiton vaaliohjelma kattaa kymmenen kohtaa, joiden avulla liitto haluaa nostaa Suomen puolustuksen tulevaisuuden isoksi teemaksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Hallitusohjelmaan 2015-2019 on kirjattava seuraavat peruslinjaukset puolustuksemme ylläpitämisen ja kehittämisen pohjaksi: Koko Suomea on puolustettava Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä Riittävä puolustusmäärärahataso on turvattava PUOLUSTUSJäRJeSTeLmämme KeHITTämISeSSä ON LISäKSI HUOmIOITAVA SeURAAVIA ASIOITA: 1. Pian päättyvällä vaalikaudella tehtyjen määrärahaleikkausten johdosta puolustusjärjestelmämme on nyt vedenjakajalla. Vapaaehtoistyöllä on kasvava merkitys puolustukselle 5. Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä puolustuksemme perustana 3. Haluamme myös vaikuttaa hallitusohjelmavaiheessa, jotta asettamamme tavoitteet huomioitaisiin tulevalla hallituskaudella puolustusvoimia kehitettäessä. Yksi painava syy tähän on ollut pitkittynyt konflikti Ukrainassa. Nybergin mukaan vaaliohjelmalla pyritään vaikuttamaan sekä äänestäjiin että Arkadianmäelle pyrkiviin ehdokkaisiin. Koko Suomea on puolustettava pohjoisesta etelään ja idästä länteen muuttunut sodankuva huomioiden 2. Sotilaallisen voimankäytön aika Euroopassakaan ei ole ohi, kuten moni kuvitteli vielä pari vuotta sitten. Aselainsäädännön byrokratiaa on kevennettävä ja aselaissa huomioitava reserviläistoiminta 8. – Reserviläisliitto haluaa nostaa puolustuksemme tulevaisuuden vakavaan keskusteluun vaalikampanjoinnin yhteydessä. Vaaliohjelman ja sen sisällöstä samaa mieltä olevat kansanedustajaehdokkaat löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/ vaalit_2015 äänestämme Suomen puolustuksen tulevaisuudesta Reserviläisliiton vaaliohjelman hyväksyneet ehdokkaat voivat laittaa esimerkiksi verkkosivuilleen liiton sertifikaatin. 10 EdUSKUNTAvAALIT “Nyt päätämme millainen puolustus meillä on tulevaisuudessa” Reserviläisliitto julkaisi oman vaaliohjelmansa eduskuntavaalien alla. ReSeRVILäISLIITON VAALIOHJeLmA Reserviläisliitto vaatii itsenäisen, uskottavan ja koko valtakunnan kattavan puolustuksen ylläpitämistä myös tulevaisuudessa. Tulevaa vaalikautta toiminnanjohtaja pitää erityisen tärkeänä maanpuolustuksen osalta. – Nyt päätämme siitä millainen puolustus meillä tulevaisuudessa on. Kansainvälisen toiminnan on kehitettävä kansallista puolustusta 10. – Äänestäjien on hyvä mieltää, että nyt äänestämme oikeasti Suomen puolustuksen tulevaisuudesta. Nybergillä on selkeä viesti niille äänestäjille, jotka vielä pohtivat omaa ehdokasvalintaansa. – Ukrainan tapahtumat ovat herättäneet monet suomalaiset reaalipolitiikan karuun todellisuuteen. Puolustusmäärärahojen on oltava uskottavalla ja riittävällä tasolla 4. Tämä on näkynyt muun muassa siinä, että kansalaisten enemmistö kannattaa nyt puolustusmäärärahojen korottamista, toiminnanjohtaja toteaa. Siinä tiivistetysti Reserviläisliiton vaaliohjelma lähestyviä eduskuntavaalien suhteen. Nyberg uskoo Venäjän toimien Ukrainassa nostaneen myös suomalaisten kiinnostusta turvallisuuspolitiikkaa kohtaan. Ampumaharjoittelun edellytykset on turvattava 7
Läsnä olivat kaikki eduskuntapuolueet paitsi Vasemmistoliitto ja Muutos2011. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Autto kyseenalaisti eteläisen Suomen ampumaratilanteen ja totesi kertausharjoitusmäärien olleen viime vuosina täysin kestämättömällä pohjalla. Neuvottelukunta ilmoittaa tukevansa vahvasti Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän suositusta puolustusmäärärahojen asteittaisesta lisäyksestä. Samalla edustajat myönsivät, että tulevat merija ilmavoimien kalustohankinnat eivät onnistu ilman erillisrahoitusta. Reserviläinen 3/2015 11 Tuomas Kaarkoski lainsäädännön suoraviivaistaminen puhutti puolue-edustajia Reserviupseeriliiton, Upseeriliiton ja Päällystöliiton Katajannokan kasinolla järjestämässä vaalipaneelissa. – Vapaaehtoisen maanpuolustustyön saama valtion tuki tulee varmistaa oikealle tasolla, ottaen huomioon eri järjestöjen merkityksellisen toiminnan kokonaisturvallisuuden eteen. Yhteistyölinjauksia Paneelissa nousivat esille myös Ruotsiyhteistyö, Nato-jäsenyys ja tuoreempana pinnalle noussut mahdollinen EU-armeija. Vapaaehtoinen maanpuolustus eri muotoineen on osoittanut kustannustehokkuutensa sotilaallisen suorituskyvyn ja kokonaisturvallisuuden rakentamisessa, tiedotteesssa lausutaan. Neuvottelukunnan arvion mukaan uhkakuvien laajentuessa ja sotilaallisen voimankäytön mahdollisuuden säilyessä, myös yhteiskunnallisten valmiuksien vaatimukset kasvavat. Nyt luulen, että enemmistö on silti tyytyväisiä, että ne aikanaan hankittiin, kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen muistutti. Ei kaikkien tarvitse pinkoa Cooperissa kolmea tonnia. Neuvottelukunta suosittaa, että myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä ja sen resursseja tulisi tarkastella samalla tavalla. ”Nörteillekin löytyy tehtäviä” RUL:n vaalipaneelissa puhuttivat lainsäädäntö, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumiskysymykset. – Kyllä nörteille ja pizzapossuillekin löytyy tehtäviä kansan armeijasta. Vetoomus resurssien puolesta – Tämä edellyttää vahvaa kokonaisturvallisuusajattelua, jossa korostuu koko yhteiskunnan henkisen ja fyysisen kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Keskustan Matti Vanhasen mukaan Venäjän aktiviisuus on noussut. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että tilanne ei eskaloidu jatkossakaan.. Niinistö puolestaan painotti, että erilaisiin tehtäviin tarvitaan erilaisia varusmiehiä. Hän kuitenkin muistutti, että sen täytyy olla myös kilpailukykyinen siinä mielessä, että nuori on valmis uhraamaan kuukausia elämästään siihen ja hänen on saatava vastinetta ajalleen. Tuomas Kaarkoski vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta vetoaa resurssien puolesta. Heinäluoma puolestaan totesi, että mitään runsauden sarvea puolustusvoimille ei ole löytymässä. –Jos Ukrainan kriisi olisi tapahutnut vaalikauden alussa, puolustusvoimien resursseja olisi tuskin leikattu yhtä paljon, perussuomalaisten Jussi Niinistö totesi. Näissä molemmissa painottuu vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys monipuolisen koulutuksen antajana sekä maanpuolustustahdon ylläpitäjänä ja kehittäjänä, tiedotteessa todetaan. Aiemmin tilaisuudessa oli noussut esiin esimerkki, jossa eduskuntaan kohdistuisi turvallisuusuhka. Vaikka 150 miljoonaa euroa lisärahaa tulisikin, on niukkuus yhä läsnä. –Meillä on lakipuutteita yhteistoiminnassa. Lisäksi varusmiesten käyttö erilaisissa tilanteissa pitäisi saada yksinkertaistettua ilman että ollaan puolustustila-määrittelyssä, Heinäluoma totesi esimerkeistä. – Itämerellä on ollut väreilyä, mutta tilanne on yhä hallussa. Se on paradoksi. SDP:tä tilaisuudessa edustanut Eero Heinäluoma nosti esille Ruotsin sukellusveneselkkauksen esimerkkinä, jossa Suomen laki ei taipunut toivotulla tavalla. – Toisaalta me suomalaiset olemme historian aikana saaneet verrattain vähälläkin aikaan hyviä tuloksia. – Hornetien hankintaa epäiltiin paljon 1990-luvulla. Kokoomuksen Heikki Autto puolestaan oli huolissaan reserviläisten harjoittelumahdollisuuksista. RKP:n Marcus Rantala piti asevelvollisuutta hyvin demokraattisena järjestelmänä. TUOmAS KAARKOSKI Jussi Niinistö (keskellä) muistutti, että ilman tahtoa ei ole uskottavaa maanpuolustusta. – Eurooppa pystyy toimimaan maailmalla, mutta ei kunnolla Euroopassa. Tilaisuudessa vallitsi yksimielisyys puolustusmäärärahojen korotuksesta. Silti hän toppuutteli paniikin lietsomista. ”Tehtäviä löytyy” Varusmiesten heikentynyt kuntotaso ja sitä kautta pienentyneet ikäluokkamäärät huolettivat edustajia. Nykylainsäädännön puitteissa varusmiehiä ei voisi kyseisen kaltaisessa tilanteessa hyödyntää ollenkaan. Yksi puhuttavimmista aiheista oli odotetusti puolustusvoimien resurssit. Vihreiden Pekka Haavisto pohti puheenvuorossa Euroopan Unionin ongelmallisuutta asiassa
Jos tilanne kiristyy, täytyy poliitikoiden pystyä tekemään päätös ilman kansanäänestystä.” Veli-Matti Kesälahti Etelä-Karjalan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja ”Jos liittymisestä aletaan kunnolla keskustelemaan, on paikallaan kuulla myös kansaa asiasta.” Seppo Simola panssarijoukkojen nykypäivää ja historiaa koskevat tietonsa pääsee kätevästi päivittämään kerran vuodessa Panssarikillan ja Panssarimuseon järjestämässä alan harrastajien kohtauspaikassa eli panssariseminaarissa. Pitäisikö Natoon liittymisestä järjestää kansanäänestys. Vuoden 2016 seminaaripäivä on jo päätetty. Seminaarin eloisimmasta esityksestä vastasi teknikko Pertti Martikainen. Hän kokosi Pasin prototyypin omin käsin muutaman kollegansa avustuksella niin vaatimattomassa pajassa, että valmis proto ei mahtunut ovipieliä purkamatta ulos. Anti ei ole vain teoreettista, vaan Panssariprikaatin tuella toteutetaan aina kalustoesittely seminaaripaikan välittömässä läheisyydessä. Ulla Muurimäki Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin toiminnanjohtaja ”Ei pitäisi. Jos tehdään perusteellinen selvitys, jossa esitellään selkeästi hyvät ja huonot puolet, niin sen jälkeen voidaan pitää kansanäänestys.” Kai Leinonen Lapin Reserviupseeripiirin toiminnanohjaaja ”Jos on aikaa ja tilanne on rauhallinen, silloin voidaan tarvittaessa järjestää äänestys. mITeN ON. Tämän vuoden teemakalustona oli XA-180 eli monille tuttu Pasi. Pasin prototyypin testaukseen sisältyi sananmukaisesti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joita mahtui paljonkin Martikaisen ajamiin 15 000 testikilometriin ja 300 vesiajotuntiin. 12 SEMINAARI Panssariseminaarin päätähtenä XA-180 eli Pasi Vuotuinen panssariseminaari on hyvä tilaisuus saada uutta panssaritietoa ja päivittää vanhaa. Seminaarissa selvitettiin lisäksi kotimaisen kevyen singon syntyhistoria, kuultiin brittiläisen tankkimiehen omakohtaisia sotakokemuksia Falklandilta Irakiin ja saatiin tietoa Kannaksella 1944 toimineista venäläisistä panssarijoukoista. Sillä on nyt takanaan 30 palvelusvuotta, eikä eläkepäivistä ole tietoakaan, koska kalustoa ollaan parhaillaan modernisoimassa. Tuomas Kaarkoski Presidentti Sauli Niinistö totesi hiljattain, että Natosta pitäisi järjestää kansanäänestys. Reserviläinen kävi tiedustelemassa ehdotuksen saamaa vastaanottoa toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä Helsingin Katajannokalla. Pasin hankinnan taustoja ja hankintakilpailua selosti tunnettu panssarialan asiantuntija, insinöörimajuri (evp.), diplomi-insinööri Esa Muikku. Tarjoukset pyydettiin neljältä kotimaiselta valmistajalta ja prototyyppivaiheeseen selvisivät edullisin vaihtoehto Valmet ja soveltuvin ehdotus Sisu. Pitkän ja perusteellisen testivaiheen jälkeen voittajaksi selvisi Sisun ehdotus Pasi. Ensi helmikuun ensimmäisenä lauantaina on Parolannummella jälleen tarjolla päivän mittainen paketti mielenkiintoista ja yleensä ainutlaatuista asiaa panssaroidun kaluston ja sen torjuntavälineistön vaiheista tunnettujen asiantuntijoiden esittämänä.. Kadunmiehen kompetenssi ei riitä. Pasin eläkepäivistä ei ole tietoakaan SePPO SImOLA ”Pasi tuli valituksi, ja kakkoseksi jäi taustalla näkyvä Valmet 1912-6 PaVa. Olen pyörinyt näiden asioiden parissa vuosikymmeniä ja silti en osaa sanoa
rauhanturvaaja, volkkariharrastaja, ensiaputaitoinen, suunnittelija, isänmaallinen, avioerolapsi, toimihenkilöiden pääluottamusmies pörssiyhtiössä Vantaalla, rohkea, automaatioinsinööri, oikeudenmukainen, rekkakuski, innovatiivinen, reservin ylikersantti, lujatahtoinen, kunnanhallituksen vpj, rallikartturi, 41v, vaimo, harrastajateatterilainen …loistava kansanedustaja tietenkin. Reserviläinen 3/2015 13 Olli Alho maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Varsinais-Suomen koulutusja tukiyksikkö järjesti Nuoska-harjoituksen Porin prikaatin maastossa Säkylässä 27.2.–1.3.2015. Tiedustelutehtävä kävi entistä mielenkiintoisemmaksi, koska se suoritettiin hiihtäen pimeällä ja paikoin erittäin hankalassa maastossa. Valmistautumista suureen koitokseen Nuoska-harjoitus loi pohjia syksyn Tyyne-suurharjoitukselle. Data hyötykäyttöön Lauantai-iltana tiedusteluhavainnot puolijoukkueen vahvuisesta vihollisosastosta antoivat esimakua tulevasta ja sunnuntaina seuranneessa soveltavassa vaiheessa käytiinkin kolme taistelua. Nuoska-harjoitus vahvisti luottamusta maakuntakomppanioiden yhteisten harjoitusten hyödyllisyyteen. Harjoitus oli kohdennettu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntakomppanioille. Äänestä! www.ravolainen.fi Ilm oit uk se n m ak sa ja: H eta n tu kir yh m ä UUSIMAA ”Koko maata on puolustettava ja yleinen asevelvollisuus säilytettävä.” www.eeroreijonen.fi Kansanedustaja EERO REIJONEN res.majuri Savo-Karjalan vaalipiiri 98 Ilm oi tu ks en m ak sa ja: Ee ro Re ijo se n va ali ra ho itu s OSAAVA PÄÄTTÄJÄ TAKAISIN EDUSKUNTAAN JUHA HAKOLA Helsingin poliisin ylikomisario, hallintotieteiden maisteri, kaupunginvaltuutettu, kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Näyttöä ja kokemusta kansanedustajan työstä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolestapuhuja ”Juhan kaltaista turvallisuuden asiantuntijaa tarvitaan eduskuntatyössä.” Kansanedustaja Ilkka Kanerva HELSINKILÄISTEN HYVÄKSI Ilmoituksen maksoi Juha Hakolan tukiyhdistys w w w .j u h a h a k o la .f i 46. HANNA-mAIJA RAITIO Nuoska oli osa valmistautumusta Tyyne-suurharjoitukseen. Vihollisosasto saatiin kuitenkin torjuttua ja KASI-ajoneuvojärjestelmällä simuloitu vihollisvaunukin tuhottua. Perjantai-illan luokkaoppitunnin jälkeen suksittiin maastoon tiedustelemaan vihollistoimintaa. Lopulta kaikki taistelut katsottiin vielä kertaalleen projektorilta tukikohdassa. KASIen tuottama data käytettiin tehokkaasti hyväksi. kiristyssiteen avulla ja kuljettaa haavoittuneen pois vihollistulen ulottuvilta. Ero lääkintämieheen on, että taistelupelastaja taistelee myös itse. Nuoska oli ensi syksynä järjestettävän paikallisjoukkojen suurharjoitus Tyynen valmistava harjoitus. Vastustaja hyödynsi koukkauksia ja taitavia vetäytymisiä. Heta Ravolainen-Rinne Mitä tulee kun yhdistetään… tarmokas, ex. Viikonloppuna harjoiteltiin monipuolisesti. Taistelupelastajan koulutuksen taustalla ovat kriisinhallintaoperaatioissa saadut kokemukset. Ajanmukaista oppia tarjosi myös lauantaipäivän taistelupelastajan koulutus. Osaamisen, hyvien käytäntöjen ja paikallistuntemuksen jakaminen auttavat osaltaan rakentamaan laadukkaampaa paikallispuolustusta. Tarkoituksena oli kouluttaa ryhmän ja joukkueen taistelua ja KASI-simulaattorin käyttöä kouluttajille ja taistelijoille. Ensimmäinen koulutusaihe oli tiedustelu. Taistelupelastaja antaa välttämättömimmän ensiavun esim. Ensimmäisen taistelun pääkohdat katsottiin näytöltä jo maastossa ja oppimisprosessi saatiin näin käyntiin. Kävi ilmi, että tilannekuvan ylläpitäminen, epäsuoran tulen tarkkuus ja tarkoituksenmukaiset välit taistelijoiden ryhmityksessä ovat tärkeitä tekijöitä menestyksekkään taistelun kannalta
KUVAT: PUOLUSTUSVOImAT Suomi siirtyi suihkukoneaikaan vuonna 1953 englantilaisen Vampire-kaluston myötä. Rauhansopimuskumppaniin ei täysin luotettu ja merkkinä tästä oli syksyllä 1944 joukkoja kotiutettaessa toteutettu aseiden hajavarastointi osana laajamittaiseen sissisotaan valmistautumista. Suunnittelun vuodet 1944 1952 Aseleposopimus velvoitti kotiuttamaan sodan ajan joukot syksyllä 1944, mutta maassa olleet saksalaiset piti silti ajaa ulos. joukkojen vahvuutta ja aseistusta, mutta toisaalta vaadittiin Suomelta tiettyjä suorituskykyjä lähinnä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Kansainvälinen politikka taustalla Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 ja vuoden 1948 YYA-sopimus määritteliPuolustusvoimauudistus on jatkuva prosessi Nykyinen puolustusvoimauudistus ei ole ainutlaatuinen idea, vaan puolustusvoimien rakenne on ollut jatkuvassa muutoksessa läpi sodanjälkeisten vuosikymmenten. Välillä niitä on nimetty uudelleen ja joskus siirretty valtakunnan toiselle laidalle. Pori valikoitui kaluston sijoituspaikaksi, koska siellä oli maan ainoa kestopäällystetty sotilaskenttä. Vuonna 1952 ilmatorjunta ja rannikkotykistö siirrettiin maavoimiin.. vät puolustusjärjestelyjämme. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä aselajeja on siirretty puolustushaarasta toiseen, ja joukko-osastoja on perustettu, lakkautettu ja yhdistetty. Vuosien 1944–1952 välistä aikaa kutsutaan puolustusvoimien rauhan ajan toiminnan suunnittelukaudeksi. Ensimmäinen koulutuskokoonpano astui voimaan vuonna 1948. Alueorganisaatio siirtyi yhdeksästä sotilasläänistä seitsemään, jotka jakautuivat edelleen 27 sotilaspiiriin, mutta divisioonilla ja sotilaslääneillä oli osin päällekkäisiä tehtäviä. Miellä ei vielä tuolloin ollut vakituisia joukkoja Oulun pohjoispuolella rajavartiostoja lukuun ottamatta. Se merkitsi joukko-osastojen lakkautuksia, yhdistämisiä ja siirtoja. Kolme rauhan ajan divisioonaa jäi vuonna 1952 johtoportaiksi, mutta maavoimien perusyhtymiksi tulivat prikaatit. Lapin yllä käytiin amerikkalaisen tiedustelukoneen ja venäläisten hävittäjien välillä ilmataistelu vuonna 1954. Suihkukonekauteen siirryimme jo vuonna 1953 Vampire-hävittäjien myötä, mutta Porkkalassa oli edelleen vieraan vallan vahva tukikohta. Prikaatit perusyhtymiksi 1952 Vuonna 1952 saatiin sotakorvaukset maksetuiksi ja rahaa alkoi jäädä puolustusvalmiuden kehittämiseen. Lapin sotilaallista tyhjiötä alettiin täyttää 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1990 Suomi tulkitsi Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälät lakanneiksi, ja YYA-sopimus todettiin päättyneeksi vuonna 1992 Neuvostoliiton romahdettua. Miehitysuhka, niin sanotut vaaran vuodet, jatkuivat vuoteen 1948 asti. Sopimuksilla rajattiin mm. 14 HISTORIA Seppo Simola suomen puolustuksen ylläpito tuntuu olevan ainaista taistelua määrärahoista siitäkin huolimatta, että maanpuolustuksen rahoittamisella on huomattavan laaja kansalaiskannatus
Niiden alle tuli 19 aluetoimistoa ja kolme alueellista sotilaslääniä. Maavoimille perustettiin puolustushaaraesikunta Mikkeliin, jolloin maavoimista tuli puolustushaara ilmavoimien ja merivoimien rinnalle. Sotilasläänien tuli kyetä itsenäiseen taisteluun ja ne loivat samalla verkkomaisen puolustuksen, joka oli vaikea lamauttaa. Topografikunnan ja Viestikoelaitoksen. 1960-luvun jälkipuolen muutoksiin kuuluu myös joukko-osastotunnusten uudistaminen. Lähteitä: Lukkari Matti: Lauri Sutela – puolustusvoimain komentaja (2003) Palokangas Markku: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa 2 (2013) Palokangas Marko: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet (2008) Visuri Pekka: Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2010) Suomen Puolustusvoimat ennen ja nyt (eri vuosilta) Vuonna 1952 rannikkotykistö siirrettiin merivoimista maavoimiin ja takaisin merivoimiin vuonna 1998, jolloin sen taival itsenäisenä aselajina päättyi. Samana vuonna joukko-osastojen perinteet käytiin läpi ja tarvittaessa määriteltiin uudelleen. Tämän katsottiin vahvistavan joukkojen paikallista identiteettiä ja lähentävän väestöä ja puolustusvoimia toisiinsa. 1990-luvulla tuli muutoksia myös joukko-osastoihin sekä aselajeihin. Osana 1950-luvun siirtoja Porin prikaati muutti Turusta Säkylään, Karjalan prikaati siirtyi Kouvolasta Valkealaan ja Korialla sijainneen Pioneerirykmentin toinen pataljoona siirrettiin Keuruulle. Vuoden 1968 alussa täysi liikekannallepanovahvuus varalisineen oli lähes 600.000 miestä. Vuonna 2008 maa jaettiin neljään sotilaslääniin. Tämä merkitsi lähes 60 vuotta vanhan sotilaspiiriorganisaation loppua. Tämänkin jälkeen pääesikunta on kokenut monta muutosta. Viimeksi mainittu sulautti itseensä mm. Maanpuolustusalueet ja aluetoimistot 1980-luvun puolivälissä alkoi kymmenisen vuotta kestänyt muutosten kausi. Pohjanmaan jääkäripataljoona muutti Sodankylään ja nimettiin Lapin jääkäripataljoonaksi 1960-luvulla. Sotilasläänien tehtävät siirrettiin pääosin kuudelle joukko-osastolle. Uutena elementtinä taistelukentälle tulivat vuonna 1966 paikallisjoukot yleisja tukijoukkojen lisäksi. Kiinteä tykkikalustokin on pääosin siirtynyt historiaan, kuten tämä 100 TK 55. TäRKeIDeN UUDISTUSTeN VUOSILUKUJA 1948 Ensimmäinen sodan jälkeinen koulutusorganisaatio 1952 Divisioonista vain johtoportaita ja prikaatit perusyhtymiksi 1957 Joukko-osastojen nimien maakunnallistaminen ja painopisteen siirto pohjoisemmaksi 1966 Alueellinen puolustus ja operatiiviset sotilasläänit käyttöön 1993 Kolme maanpuolustusaluetta ja 12 sotilaslääniä, sotilaspiirit lakkautettiin 1998 Muodostetaan meripuolustusalueet, rannikkotykistö sulautetaan merivoimiin 2008 Neljä sotilaslääniä ja 19 aluetoimistoa, maavoimille puolustushaaraesikunta 2014 Sotilasläänit lakkautetaan ja oleellinen osa tehtävistä siirtyy joukko-osastoille Vuonna 1957 joukko-osastojen nimet maakunnallistettiin Reserviläinen 3/2015 15 Maakunnalliset nimet joukoille 1957 Vuonna 1957 joukko-osastojen nimet maakunnallistettiin esimerkiksi muotoon Hämeen jääkäripataljoona. 1950-luvun lopun uudistukset siirsivät varuskuntien painopistettä selvästi pohjoisemmaksi. Puolustusvoimain lippujuhlaparaati vuonna 1952. Merivoimien organisaatiota uudistettiin oleellisesti 1993, jolloin muodostettiin Saaristomeren ja Suomenlahden laivastot sekä 1998, jolloin näistä muodostettiin meripuolustusalueet samalla kun rannikkotykistö sulautettiin merivoimiin ja sen taival itsenäisenä aselajina päättyi. Sotilasläänit sekä ilmaja merivoimat olivat puolustusvoimain komentajan alaisuudessa. Loppusuoralla oleva ja hyvin dramaattiseksi koettu 2010-luvun rakennemuutos kadotti sotilasläänit sekä kuusi varuskuntaa ja sulautti neljä joukkoosastoa toiseen. Ylijohdon reserveillä oli tarkoitus muodostaa painopiste, kun taistelut sotilasläänin joukoilla oli aloitettu. Lapin sotilaallista tyhjiötä alettiin täyttää 1960-luvulla. Pääesikunnan organisaatio pantiin uusiksi 1968, jonka jälkeen se sisälsi yleis-, koulutus-, huoltoja sotatalousesikunnan. Vuoden 1966 muutoksia on sanottu merkittävimmiksi ennen nykyistä uudistusta ja niiden täydellinen läpivienti kesti 1970-luvun lopulle asti. Osana muutosta uusittiin perusteellisesti myös maavoimien taistelutapa. Alueelliseen puolustukseen 1966 Vuoden 1966 syvällinen uudistus muutti myös doktriinia. 2000-luvun rakennemuutokset Savon Prikaati, Helsingin Ilmatorjuntarykmentti ja Kotkan Rannikkoalue jäivät rakennemuutoksen jalkoihin jo vuonna 2006. Vuonna 1993 perustettiin kolme maanpuolustusaluetta, joiden alla toimi 12 sotilaslääniä. Pohjanmaan jääkäripataljoonan siirto Sodankylään toteutettiin 1964, ja muuton sinetöi nimeäminen Lapin jääkäripataljoonaksi vuonna 1967.. Rakennemuutokseen on kuulunut myös puolustusvoimain ruokahuollon palvelukeskuksen, Sotilaslääketieteen keskuksen, Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäkeskuksen ja puolustusvoimain tiedustelukeskuksen perustaminen. Silloin luovuttiin divisioonakokoonpanosta myös hallinnollisesti ja siirryttiin seitsemään operatiiviseen sotilaslääniin, joiden komennossa oli 27 sotilaspiiriä sekä alueen joukot ja sotilaslaitokset eräin poikkeuksin. Hämeen lennosto ja Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristo siirrettiin 1970-luvun alussa Rovaniemelle, missä ne nimettiin uudelleen. Esimerkiksi PohjoisSavon prikaati siirrettiin Kajaaniin ja nimettiin Kainuun prikaatiksi. Saman vuonna perustettiin myös puolustusvoimien materiaalilaitos yhdistämällä varikkolaitos ja pääesikunnan materiaalihallinnon osat. Samana vuonna vahvistettiin Puolustusvoimain rauhan ajan organisaatio, mutta puolustusvalmistelujen tehostaminen oli silti poliittisesti vaikeaa. Reserviläisten kontaktipinnan eli aluetoimistojen määrää karsittiin. Tuolloin luodut tunnukset ovat pitkälti edelleen käytössä, toki niitä on organisaatiomuutosten myötä lisätty ja poistettu. Kaikki joukot eivät matkanneet Lappiin asti. Esimerkiksi vuonna 1996 perustettiin Kaartin Jääkärirykmentti ja 1997 Utin Jääkärirykmentti
Maamiinat takaisin PRKL!
En usko, että monikaan sisäisesti hyppii ilosta, kun kuulee uuden strategiatyön aloitettavan. Strategia on suunnitelma, jolla saavutetaan tavoitettu päämäärä. Strategian luominen vaatii siis tulevaisuuden ennustamista. Mitkä omat ja ulkopuoliset tekijät tulevaisuuteemme vaikuttavat sekä mitä ja millä varmuudella voimme niitä jo ennustaa. Siis ainakin näin otsikkotasolla. Mitä vapaampaa ja ideoivampaa alku on, sitä parempi on lopputulos. Yhdessä on käytetty ulkopuolista ammattilaista, toisessa pidetty seminaaria aiheesta ja kolmannessa aihetta on pyöritelty omien toimielinten sisällä. Ainakin Reserviläisliitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Reserviläisurheiluliitto ja Maanpuolustuksen Tuki ry ovat työstäneet strategioitaan kohdatakseen tulevaisuuden haasteet. Strategiaprosessit ovat tylsiä. Tavoittelemamme päämäärän taas tulee perustua visioon, jonka luomme tulevaisuudesta. Kaikki suunnitteluja visiointityö kannattaa tehdä loppuun, ennen kuin mustaa aletaan laittaa valkoiselle. TÄHTÄIMESSÄ mikko Halkilahti Tänä keväänä on Döbelninkadun maanpuolustustalossa työstetty strategioita. Eikä se oikeasti ole huono asia, vaikka prosessissa mukana olisi joku meidän ”uskovaisten” ulkopuolinenkin herättäjä. Mitä mieltä olet asiasta. Samalla voimme myös miettiä, tarvitsemmeko järjestöille myös yhteisen strategian, jolla me vapaaehtoiset maanpuolustajat vastaamme tulevaisuuden haasteisiin. Ennustaminen ei ole helppoa ja mitä pidemmälle se tehdään, sen epävarmemmaksi sen laatiminen tulee. Vaikka jokaisen järjestön on syytä käydä läpi oma strategiatyö, voisimme varmasti kuitenkin oppia toinen toistemme prosesseista. Myös Suomen Reserviupseeriliitolla alkaa hallituksen kesäseminaarissa seuraavan strategian valmistelutyö. Ennen kaikkea olisi hyvä jakaa ne onnistumiset, joita olemme matkan varrella kokeneet. Döbelninkadun maanpuolustusjärjestöt ovat monelta eri kantilta sidoksissa toisiinsa. Maailma muuttuu ja varmimmin epäonnistumme, jos luomme strategiamme tälle päivälle. Olen saanut olla ainakin osittain mukana kaikissa muissa paitsi RES:n strategiaprosessissa. Kirjoittaja on Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Strategia suunnitelma, jolla saavutetaan tavoitettu päämäärä 17 TOTTUNUT TYÖNTEKOON WWW.JARILEPPA.FI KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI JARI LEPPÄ KANSANEDUSTAJA, MAANVILJELIJÄ, RESERVIN MAJURI Ma ksa ja: Jar iLe pän tuk iyh dis tys 6 ÄÄNELLÄSI TURVATAAN TULEVAISUUS 50 5 TEPPO HEISKANEN 60 MIRKA SOINIKOSKI NYT JOS KOSKAAN HÄME ILM OI TU KS EN MA KS OI JU HA NI TA VA ST I MPK:n puheenjohtaja, res.majuri JUHA KORKEAOJA MAHDOLLISUUKSIEN MAAKUNTA RY www.korkeaoja.net PUOLUSTUSPOLITIIKAN KESTÄVÄ RATKAISU: • yleinen asevelvollisuus • laaja vapaaehtoistoiminta • kattava kansalaisten tuki • sotilaallinen liittoutumattomuus • alueellinen puolustus SATAKUNTA MARKKU MANNINEN – TERÄKSENLUJA VAIHTOEHTO EDUSKUNTAAN l kokonaisveroastetta laskettava l teollisuustyöpaikat takaisin l maanpuolustus turvattava l perusterveydenhoito lähipalveluna Konepajayrittäjä Hankasalmelta eduskuntaan! www.manve.fi 68. Miksemme istuisi alas ja kertoisi toisillemme strategiatyömme vaiheista ja päätöksistä. Ennustamista kuitenkin helpottaa näkemys tulevasta. Monenlaisia prosesseja, mutta aina sama lopputulos: STRATEGIA 2020. Siihen varmastikin vaikuttaa varsin yleinen ajatus strategiatyön vaiheista: ”Tämähän on jo valmiiksi kirjoitettu, mutta käsitellään vaan sitä useissa kokouksissa.” ”Valitettavasti en tälläkään kertaa ehtinyt asiaan perehtyä, mutta viilataan silti vähän epäolennaista.” ”Onneksi se on nyt valmis, ettei tarvitse siihen enää palata.” Strategiaprosesseja on monia, mutta jos oikeasti halutaan tehdä strategia, joka kehittää toimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteita, tulee sen suunnittelu aloittaa puhtaalta pöydältä. Kerro meille palautteesi: toimitus@reservilainen.fi. Yhteinen strategia selkeyttäisi toimiamme, yhtenäistäisi viestiämme ja loisi yhteisöllisyyttä tulevaisuuteen, jossa voimavaroja ei vaan ole varaa hukattavaksi. Ensimmäisen kirjoitetun sanan jälkeen mitään ei ole enää tehtävissä. Mitä sitten voisimme oppia tästä monen organisaation strategiaruuhkasta. Ensimmäisen sanan kirjoittamisen osalta tulee siis olla äärettömän varovainen. Sinä hetkenä on jo päätetty mitä strategia tulee pitämään sisällä, eikä sitä enää mikään muuta. Itse prosessit on vaihdelleet suurestikin eri organisaatioiden välillä
etualalla ampujan turvaköysi.. Ensimmäisen kerran niitä koeammuttiin Suomessa 2013. Myös Northern TeRO TUOmINeN NH90:n oviase ampuu kovilla maastoon sijoitettuja maaleja Rovaniemen harjoituksessa. Näin JTAC voi varmistaa, että aseelle lukittu kohde on juuri se, minkä hän on määritellyt. Lopuksi toinen NH90 laskeutui maastoon ja evakuoi loukkaantuneen hävittäjälentäjän. Yhdysvalloissa on käytössä järjestelmä, joiden avulla JTAC voi vastaanottaa maastoon live-kuvaa suoraan yläpuolella lentävien miehittämättömien UAV-koneiden (Unmanned Aerial Vechicle) kameroista. Ilmatulenjohtaja suuressa vastuussa Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat saaneet MLU2-elinjaksopäivityksessä ilmasta-maahan -kyvyn. Myös termiä Forward Air Controller (FAC) on käytetty. 18 KALUSTO Tero Tuominen hävittäjä putoaa alas vihamielisellä alueella ja lentäjä pelastautuu heittoistuimella. Mukana oli myös erikoisjoukkokoulutuksen saaneita merivoimien ja Rajavartiolaitoksen taistelijoita sekä reserviläisiä. Ilmatulenjohtajilla on poikkeuksellisen suuri vastuu, koska osoitettavat maalit sijaitsevat usein lähellä omia joukkoja. Puolustusvoimat ei tarkasti kerro ilmatulenjohtajien käyttämää erikoisvarustusta. Yhdysvalloissa tämä tehtävä tunnetaan nimellä Joint Terminal Attack Controller (JTAC). Nyt NH90-kopterit olivat ensimmäistä kertaa mukana oviaseella varustettuna. Kansainvälisten esimerkkien perusteella siihen tyypillisesti kuuluu monipuolisesti yhteydenpitoon tarvittavia radioja sanomalaitteita. oheinen juttu). Moottorikelkoilla liikkuvat erikoisjoukot pyysivät NH90-parin suojaamaan lentäjän pelastusoperaatiota. Optimitilanteessa JTAC voi puhua suoraan ilma-alusten kanssa samalla taajuudella ilman viivettä tuovia välikäsiä. Oviaseet ensi kertaa mukana Lapin harjoituksessa testattiin ensimmäistä kertaa NH90-kopterien uusia oviaseita operatiivisessa toiminnassa. Vihollinen voi toimia myös siviilikohteiden tuntumassa, kuten maailmalla useissa viimeaikaisissa konflikteissa on tapahtunut. Luonnollisesti GPS-paikannin on osa varustusta. Kumpaankin oviaukkoon voidaan asentaa Dillon Aero M-134D-H -konekivääri. Erikoisjoukot puolestaan katosivat jälleen lumiseen maastoon moottorikelkoillaan. Siitä ei ole hyötyä, mikäli aseille ei ole maaleja. Minigun turvasi lentäjän pelastamisen Suomalaiset erikoisjoukot ovat keskittäneet vuotuiset talviharjoituksensa kolmen viikon jaksoon. Kopterit saivat maastosta vastaansa ilmatorjuntaohjuksen laukaisun, mutta omasuojajärjestelmän soihtuheitteet harhauttivat sen lämpöhakupään. Kaikki nämä voidaan myös integroida yhteen kompaktiin laitteeseen (kts. Tyypillisesti JTAC toimii lähellä eturintamaa ja monesti myös kaukana vihollisen selustassa. Samaten tarvitaan kohteiden löytämiseksi ja osoittamiseksi erilaista optroniikkaa kuten kiikareita, pimeänäkölaitteita ja laseretäisyysmittareita sekä maalinvalaisulaitteita. Lentäjälle ensiapua antaneeseen ryhmään kuulunut ilmatulenjohtaja tilasi paikalle F/A-18 Hornet -hävittäjän. Suunnilleen tällainen oli yksi skenaarioista Utin Jääkärirykmentin kolmiviikkoisessa Northern Griffin 2015 -talviolosuhdeharjoituksessa maaliskuussa Lapissa. Siten voidaan lintuperspektiivistä tarkkailla muuten katveeseen jääviä alueita. Yksi ratkaisu on erikoisjoukkojen ilmatulenjohtaja, joka koordinoi lentokoneiden ja helikopterien tulitukea osoittaen niille kohteita. Se tuhosi yli kolmen kilometrin korkeudessa lentäen täsmäpommilla ilmatulenjohtajan osoittaman kohteen, josta ohjus oli laukaistu. Samaten voidaan nähdä iskua varten tilatun koneen oman maalinosoituslaitteen välittämää kuvaa. Jotta ohjaaja saadaan turvaan, erikoisjoukot lähetetään noutamaan häntä. Toinen koptereista suojasi toimintaa oviaseellaan. Kohde on siten tunnistettava ja paikannettava varmasti, jotta omilta tappioilta ja oheisvahingoilta vältyttäisiin
Siinä on myös oma massamuisti. Näin kuvaa ja maalitietoa voiMLP15 on tulenjohtajan uusi tehonyrkki daan myös tallentaa myöhempää käyttöä varten. Kyseessä on kompakti 2,8 kiloa painava paketti, jolla voidaan tarkkailla maastoa sekä osoittaa maaleja epäsuoralle tulelle. Sellaiseen voi kuulua rynnäkköhävittäjien ohella elektroniseen häirintään ja ilmapuolustuksen lamauttamiseen erikoistuneita koneita. Oviaukosta roikkuva putki ohjaa minigunista tulevan hylsyryöpyn turvallisesti kopterin alapuolelle. Linssien päällä on irrotettavat hunajakennomaiset välähdyssuotimet. mILLOG millog mLP15-maalinpaikannuslaite eli LISA. Joka kymmenes patruuna on valojuova, joiden avulla Minigunia tähdätään iskemien tarkkailun ohella. CSAR-koptereissa on omasuoja-aseistus sekä usein myös ilmatankkauksen mahdollistava pitkä puomi. Ammustäyttö on 4400 patruunaa, mikä riittää miltei puolentoista minuutin tulitukseen. Samaten heitä noudettiin miehitetystä Euroopasta lyhyille lentoonlähtöpaikoille soveltuvilla lentokoneilla. Lento-osastoon kuuluvien Utin Jääkärirykmentin helikopterien tehtävänä on lääkintäevakuointikyvyn (MEDEVAC) tuottaminen taisteluosastolle. NH90-kopterit NBG15-valmiudessa Northern Griffinissä harjoiteltu tehtävä CSAR hakee lentäjän turvaan Etulinjan tuntumassa tapahtuva etsintäja pelastustoiminta tunnetaan maailmalla lyhenteellä CSAR (Combat Search and Rescue). Näin saavutetaan tulinopeus 3000 laukausta minuutissa (50 / sek). Tukena on tankkauskone ja mahdollisesti AWACStutkakone.. Ilmatulenjohtaja määrittää maalia F/A-18 Hornet -hävittäjälle Lynx 550 ST -kelkkansa vieressä. Esimerkiksi ilmatulenjohtajat käyttivät radioliikenteessä englantia. tammikuuta – 30. Erikoisjoukkojen toiminta tapahtuu useimmiten yöaikaan. Tyypillinen pelastettava on alasammuttu lentäjä. Kuusi piippua muodostavat pyörivän kokonaisuuden, jossa yksi ampuu ja muut ovat lataussyklin eri vaiheissa. Ruotsin johtama NBG15 muodostuu komentoja esikuntaosista, mekanisoidusta pataljoonasta, tiedustelukomppaniasta, huoltopataljoonasta, esikuntakomppaniasta, lento-osastosta sekä pioneeri-, suojeluja sotilaspoliisijoukkueista. tehokkaat pimeänäkölaitteet. Toisessa maailmansodassa poimittiin lentoveneillä merestä koneestaan hypänneitä lentäjiä. Laitteessa on paikannusta varten GPS-vastaanotin ja elektroninen kompassi. Pelastuskoptereita turvaamassa lentää varta vasten koottuja suojaosastoja (strike package). Taisteluosasto on valmiudessa vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon 1. MLP15:ssa on lämpökamera, joka ei tarvitse jäähdytystä. Laitteen etupuolen peittävä suojakansi taittuu alas tähystystueksi. 19 Reserviläinen 3/2015 puolustusvoimat on äskettäin hankkinut 26,8 miljoonalla eurolla tulenjohtajien ja tiedustelijoiden käyttöön suomalaisen Millogin valmistamia MLP15 -maalinpaikannuslaitteita. Allapuolella on taisteluliivien Molle-kiinnitysjärjestelmän lenkkeihin sopiva koukku ja jalustan pikakiinnitys. NH90-helikopteri laukaisee omasuojaheitteitä eli soihduttaa. Niistä kaksi on käytössä ja kaksi varakoneina. Sen kaupallinen nimi on LISA. Aseen kaliberi on 7,62x51 NATO. Suomen NBG15kokonaisvahvuus kokoonpanossa on vajaat 70 henkilöä. Laite kytkeytyy johtamisjärjestelmiin USB-liitännän tai Bluetooth-yhteyden kautta. NBG15-taisteluosastoon osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Suomalaiseen osastoon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH Industries NH90 -helikopteria. Lisäksi taisteluosastoon osallistuu esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon väkeä. mikrofoni ja kuulokkeet on integroitu kypärään. Laitteessa on litium-ioni-akku, joka riittää noin 10 tunnin käyttöön. Laite toimii noin kuuteen kilometriin asti. Minigun, joka toimii Gatling-periaatteella. Utin Jääkärirykmentti esitteli Nordic Battle Groupin meDeVAc-toimintaa kuningas Kaarle XVI Kustaalle Santahaminassa. Yläpinnassa on lyhyt Picatinnykisko lisävarusteiden kiinnittämistä varten. Sääsuojattu MLP15 mainitaan käyttäjäystävälliseksi. Lisäksi siinä on päiväkanava sekä laseretäisyysmittain. Griffin -harjoituksessa Dilloneilla suoritettiin kovapanosammuntoja maastossa oleviin maaleihin. Helikopterien kehittyminen mahdollisti nykymuotoisen CSAR-operoinnin. TeRO TUOmINeN TeRO TUOmINeN TeRO TUOmINeN voisi hyvin olla osa EU:n Nordic Battlegroup 2015 -valmiusosaston toimintaa tositilanteessa. Virrankulutus on pieni. kesäkuuta. Tähän on kehitetty erikoistuneita kopteriversioita, joissa on mm. M-134 on ns. MEDEVAC-toiminnasta se eroaa siinä, että kohde ei ole haavoittunut
Olemme tietäneet oikean tavan, mutta viimeinen silaus on jäänyt puutttumaan. Talvijotoksilta mitalisija puuttui vielä ennen Porsaanharjun jotosta. Nyt on hyvät mahdollisuudet, mutta on näitä jotoksia ennenkin sunnuntain suorituksilla pilattu, Laalahti veisteli. KUVAT TUOmAS KAARKOSKI Porsaanharjun jotoksen rasteilla oli painotettu paljon toiminnallisuutta. Laalahti ja hänen partiokaverinsa Pauli Järvinen ja Mika Kiviluoma ovat rutinoituneita jotoskävijöitä, joille menestyminenkään ei ole ollut vierasta. Loimaan suunnasta kohti lähtöpaikkaa ajettaessa pellot paistoivat vielä paljaina, mutta harjuisessa maastossa lunta oli vielä säästynyt jotospartioiden riemuksi. 20 REPORTAASI Olihan siellä luntakin Talvijotoksella jännitettiin pitkään lumitilannetta. Itse kilpailu sujui tamperelaisten komennossa. VPK-väki oli perjantain jälkeen piikkipaikalla kilpailussa, mutta lauantaina ote lipsui ja kärkipaikka kirposi käsistä. Ammunta ja fyysiset rastit ovat yleensä olleet meidän juttuja, mutta nyt olemme tyrineet niissäkin, Antti Laalahti pohti lauantain kisapäivän kulkua. –Mutta kyllähän sekin riittää, jos voittaa yhdenkin päivän, Haaranen säesti vieressä nauraen. Aiemmin perjantai-ilta koetteli TaKoRU:n miehistöstä varsinkin Laalahtea. Kevyempää puolta edustivat lähinnä ihmispyramidilta näyttänyt vihollisen parikaapelin kuuntelu parin metrin korkeudessa, ahkion pikaveto sekä golf-chipit lumen seassa. –Aaamupäivä meni mönkään ja iltapäivällä sitten kirittiin, Haarasen kanssa samassa partiossa mukana ollut Lasse Varjonen totesi. – Housut repesivät viime yönä. Lauantaina suksi oli kulkenut, mutta normaalit vahvuudet olivat pettäneet. Jonoja ei ole päässyt kertymään. Kisarjärjestäjät olivat jo ennakkoon luvanneet järjestää toiminnallisen jotoksen, jossa ei turhia papereita rasteilla pyöritä. – Hyviä ja ytimekkäitä rasteja on ollut. Tuomas Kaarkoski oripään reservialiupseereiden järjestämä Porsaanharjun jotos tarjosi kuin tarjosikin kisaajille mahdollisuuden edetä suksilla. –Moni rasti on kaatunut pieniin virheisiin. Muutaman rastin ja noin kymmenen kilometrin hiihtämisen jälkeen vuorossa oli leiriytyminen Porin Prikaatin maastoon, josta kilpailu jatkui lauantaina. Lauantaina osoitti, että väite ei ollut tuulesta temmattu. –Syysjotoksilta niitä on jo, mutta talvijotoksilta se puuttuu. Pelihousut koetuksella Lauantain jälkeen kolmossijaa pitänyt Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseereiden partio TaKoRU1 haaveili ennen päätöspäivää mitalisijan pitämisestä. Toiset siinä nukkuivat vieressä, kun itse ompelin housuja kasaan. Ei turhia jaarituksia, selkeät ja napakat ohjeistukset ja sitten hommiin. Partiot pääsivät testaamaan taitojaan muun muassa esteradalla, erilaisissa ammunnoissa, kranaatinheittimen kuntoon laittamisessa ja sissiansan virittämisessä. Rastit vetivät hyvin, eikä jonoja päässyt kertymään.. Yhdelläkään jotoksella ei ole ollut näin hyviä ammuntoja kuin täällä on ollut, Vuorenmaan VPK:n Kari Haaranen kiitteli kisajärjestäjiä. Partiot starttasivat matkaan perjantai-illan jo hämärtyessä