Sivu 12–13 Luonne määrittää eniten RUL:n liittovaltuustoon kuuluva Varpu Kattainen vaikuttaa kentällä ja kabineteissa. Reserviläinen Toiminnallisuus edellä Mikkelin Reservinupseereiden Noptelhanke on ollut suuri menestys. Sivu 26 Helmikuu 1 / 2017 ILTAVAPAA AJANKOHTAISTA Sivut 18–20 Edessä juhlavuosi. Sivu 5 AJANKOHTAISTA "Asedirektiivi on liitolle tärkeä" RES:n puheenjohtaja Ilpo Pohjola on avoimuuden perään vannova mies
Asiantuntijaopas professori Martti Turtola KULTTUURIA JA SOTAHISTORIAA KARJALANKANNAKSELLA 16. – 13.8. kaikki lomalinja.fi/sotahistorialliset-matkat Nuorten miesten koulutus päättyi Saksassa helmikuussa 1918 kotimaahan paluuseen ja työtehtävään, jota varten he olivat Saksaan lähteneet eli luomaan itsenäistä Suomea. – 12.7. – 18.6. Palvelumaksu 23 €/varaus. Asiantuntijaoppaat Ilmari ja Leena Hakala 718 € SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA Kts. 489 € Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Kronstadt, Terijoki, Summa, Viipuri. 1 086 € Laivalla Tukholmaan, Gripsholmin linna, Nynäshamnista laivalla Gdanskiin, Westerplattenin taistelu, Stutthofin keskitysleiri, Tannenbergin taistelu, Hitlerin Sudenpesä, Kaliningrad (Königsberg), paluu bussilla, Kuurin kynnäs, Bauska, Pajun taistelu, Valga, Tallinna ja laivalla Helsinkiin. LUE LISÄÄ: WWW.NIXU.COM sotamuseo.. ORGANISAATIOSI KYBERKUMPPANI 24/7 Huolehdimme asiakkaidemme kyberturvallisuudesta sisäisen tietohallinnon, sähköisen liiketoiminnan sekä teollisen internetin ratkaisualueilla. 010 289 8100 HELSINKI p. Asiantuntijaoppaat Ilmari Hakala ja Leena Hakala VIRON RITARIJA PIISPANLINNAT 10. . . 586 € Sortavala, Nietjärvi, Lemetin motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki, Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Lotinanpelto, Aleksanteri Syväriläisen luostari, Diorama-museo, Terijoki, Raivola, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas Tapio Niitynperä LAATOKAN KIERROS 25. – 28.4. 588 € Tallinna, Tartton kansallismuseo, Viljandi, Pärnun kautta Saarenmaalle, Kuresaaren Piispanlinna, Hiidenmaa, Haapsalun Piispanlinna ja linnanpuistossa Valge Daami-esitys, Tallinnan lentosatama ja merimuseo. Autamme asiakkaitamme hankkeissa, joissa edellytetään tietoturvan suunnittelua, toteutusta tai tarkastusta. – 28.7. ja 10. . Asiantuntijaopas professori Martti Turtola 24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI TAMPERE p. . 10. Sotamuseo Autonomiasta Atalantaan –näyttely Suomen sotahistoriasta Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna, Helsinki Avoinna 31.10.2017 asti päivittäin klo 11–18 Liput 7 / 4 € Puhelin 0299 530261 www.sotamuseo.fi. 010 289 8102 RYHMÄT p. – 14.5. 100 VUOTTA JÄÄKÄREISTÄ ITÄRINTAMALLA Tallinna Tahkuranta Riika Jelgava Liepaja Valmiera Valga – Tallinna HISTORIAA JA SOTIA ENTISESSÄ ITÄPREUSSISSA 23. 010 289 8101 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä
EU-tasolla asialle saataneen lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin. Vuodenvaihteeseen asti Reserviläisliiton puheenjohtajana toiminut Mikko Savola pitää trilogin lopputulemaa hyvänä, kun peilaa asetelmia, josta asiaa alettiin reilu vuosi sitten muokata. Reserviläinen 1/2017 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 15 16 ILTAVAPAA 26 28 29 JÄRJESTÖT 24 25 27 AJANKOHTAISTA 6 4 8 7 12 18 20 Yksi meistä: Vaikutusta yhtä aikaa moneen maaliin Reserviläisen matkavinkki: Eduskunnan talvisodan väistötilat Kauhajoella Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Saapumiserien lukumäärästä on järkevä keskustella Rohkea avaus kannatti RUL: Lassheikki ja Vilamo valtuuston johtoon RES: Reserviläisliitto jatkaa tutuilla varapuheenjohtajilla Asedirektiiviin tulossa reserviläispoikkeama 25 000 kerrosneliötä ampujille MPK värvää liikuntapäälliköitä "Asekauppaa ei kannata tehdä vain myyjän perusteella" Vaikuttaja: Asedirektiivi on Reserviläisliitolle tärkeä Liikunta: Talvijotokselle ehtii vielä ilmoittautua Kalusto: Tieto yhä keskeisempi osa puolustusta Historia: Ensimmäisiä sotaväenottoja tehtiin jo 1500-luvulla Keskiössä: Juhlavuoden iso ponnistus Keskiössä: Kokonaisturvallisuus tutuksi turuilla ja toreilla Liikunta: Sami Saarinen voitti TST-cupin RUL: Nuku rauhassa -kampanja näkyy liiton toiimnnassa RES: Jäsenpuukko Pohjanmaalta 12 Asedirektiivistä päästiin sopuun EU:n trilogineuvotteluissa. EU-tasolla asiasta on päästy sopuun trilogineuvotteluissa, joissa ovat olleet mukana sekä parlamentti, komissio että neuvosto. Reserviläisliiton uusi puheenjohtaja Ilpo Pohjola Tuomas Kaarkoski K iisteltyyn EU:n asedirektiviin on tulossa reserviläispoikkeama, jota reserviläisjärjestötkin ovat olleet voimakkaasti ajamassa. Suomen neuvottelijat ovat onnistuneet perustelemaan maanpuolustustarpeet erittäin hyvin ja olemme näyttäytyneet EU-tasolla yhtenäisenä rintamana. KANNEN KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT Reserviläispoikkeama tulossa ”Kuten aiemmin, korostan nytkin nimenomaan armeijaa käymättömienkin naisten toimintaa Reserviläisliitossa. – Tässä on tehty valtava työ edunvalvonnan saralla. Sivu 8 22 10 23 9 5 PAAVO AIRO 11. Kannustan heitä toimintaan mukaan
Toiseksi muutos helpottaisi varusmiesten opintotaivalta ja kolmanneksi esimerkiksi lyhentämällä lääkintämiesten ja sotilaspoliisien palvelusaikaa kahdeksasta ja puolesta kuukaudesta viiteen ja puoleen kuukauteen saataisiin säästöjä, jotka voitaisiin kohdentaa kertausharjoituksiin käytettäviin varoihin. Silti en voi välttyä ajatukselta, että tässä on vähän samaa meininkiä kuin peittoa tehneessä hölmöläisessä, joka otti toisesta päästää jatkaakseen toista päätä. (22.5.) 5/2017 28.8. Tavallaan muutos neljään saapumiserään olisi paluuta vanhaan, sillä aikoinaanhan Suomessa oli käytössä kolmen saapumiserän käytäntö. (4.9.) 7/2017 23.10. Kolmantena Niinistö mainitsee lisäresurssien saamisen kertausharjoitukseen. Kotiutuessaan harva pystyy kesken lukuvuoden aloittamaan opintoja ja vastaavasti seuraavan kevään pääsykoevaatimuksetkaan eivät ole tuolloin vielä ilmestyneet. (2.10.) 8/2017 4.12. (13.11.) Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) väläytti MTV:n haastattelusta varusmiesten saapumiserien lisäämistä nykyisestä kahdesta neljään. (27.2.) 3/2017 8.5. Esityksen merkittävin seikka on luonnollisesti valmiuden parantaminen. (7.8.) 6/2017 25.9. Mainitse myös entinen osoite. Idea on oikea, mutta onko ainoa tapa säästää pari lisämiljoonaa kertausharjoituspuolelle ottamalla se pois varusmiesten koulutuksesta. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Ensinnäkin tasaisempi virta varusmiehiä parantaisi valmiutta nykyisestä mallista. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2017 20.3. 4 PÄÄKIRJOITUS 6.2.2017 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Merkittävin seikka on luonnollisesti valmiuden parantaminen Saapumiserien lukumäärästä on järkevä keskustella Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Niinistö totesi haastattelussa muutoksen olevan perusteltavissa kolmen asian kautta. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Jarkko Lahtinen Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. kohdan ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Johtaapa avausta seuraava selvitys lopulta muutoksiin tai ei, oli asian monipuolinen esiintuontitapa sellainen, jota toivoisi näkevän tässä aihepiirissä useamminkin.. Monessa koulutuksessa on tiivistämisen varaa, sen tietää jokainen intin käynyt. Kun on tiedossa, että suuri osa ikäluokasta käy armeijan, olisi ehkä ihan asiallista kysyä, mitä koulutusjärjestelmämme voisi omalta osaltaan tehdä näiden nuorten ongelmien helpottamiseksi. Kaikkinensa Niinistön avausta voi hyvinkin pitää onnistuneena. Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila totesi Ylelle hankalimpaan rakoon osuvien olevan heinäkuussa aloittavat puolen vuoden varusmiehet. Jos modernin kaluston ohella Suomen puolustamisen tärkeimpiä kulmakiviä ovat hyvin koulutetut reserviläiset, niitä rahoja ehkä kannattaisi yrittää nipistää kertausharjoituksiin jostain muualta kuin juuri siitä koulutuksesta. On totta, että kahden saapumiserän malli jättää kotiutumisen ja uusien alokkaiden väliin eräänlaisen tyhjiön, jossa rivit ovat normaalia ohuemmat. Toisaalta tässä asiassa voisi palloa voisi antaa myös koulujen ja yliopistoiden pompoteltavaksi. (17.4.) 4/2017 12.6. Niinistön avausta voi siinä mielessä pitää kiitettävänä, että siinä huomioidaan myös nuoren asemaa varuskunnan ulkopuolella. Vastaavasti joukkotuotannon selkeys ja ehjien kokonaisuuksien kouluttamisen kannalta nykyinen malli vastannee siltä osin paremmin Puolustusvoimien tarpeisiin. Siinä on useita tulokulmia ja asiaa ei ole katsottu pelkästään Puolustusvoimien luupin lävitse, vaan myös varusmiesten näkökulma on huomioitu
Saarisen mukaan hyötyjä on valtavasti. ST-2000 Expert kiinnitetään kiväärin piippuun. Noptelissa kiinnosti rekyylin kautta tuleva realistisuus sekä kaikki tähän liitettävissä oleva toiminnallisuus, hanketta alusta asti johtanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin tuore puheenjohtaja Jussi Saarinen toteaa. Saarisen visiot eivät rajoitu suinkaan kymmenen aseen järjestelmään. Jatkohankkeessa aseiden määrä järjestelmineen ja maalilaitteineen on tarkoitus nostaa kymmeneen, joka mahdollistaa jo ryhmän taisteluammuntojen simuloinnin. – Monesti meidän piirissäkin ollaan hivenen pahoillaan siitä, kun toimintaa keskittyy paljon Mikkelin ympäristöön, jossa harjoitusmaastot ovat. Ammunnoille on cup-kilpailunsa, jonka lisäksi järjestelmää on hyödynnetty Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseilla. Visioissa vuonna 2019 yhdistyksellä voisi olla 10–15 asetta ja Noptel-laitetta sekä noin 30 maalilaitetta nykyisen kymmenen sijasta. Hänen mukaansa siinä on myös onnistuttu. Tavoite on, että laitteet ovat kesään mennessä hankittu. Jussi Saarinen uskoo, että kesään mennessä Mikkelin Reservinupseereilla on käytössään kymmenen reserviläiskivääriä Noptellaitteineen. Tuomas Kaarkoski miKKelin reservinupseerit on vuodesta 2013 alkaen systemaattisesti kehittänyt Noptel-ampumatoimintaansa. Tänä vuonna aseita käytetään kuudella tai seitsemällä MPK:n kurssilla. Saarisen mukaan Noptel-järjestelmä ei korvaa kovilla ampumista. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2017 Rohkea avaus kannatti Mikkelin Reservinupseerit on edelläkävijä Noptelampumatoiminnan hyödyntämisessä. Hän kuitenkin kehuu erityisesti järjestelmän helppoa siirreltävyyttä. – Voidaan harjoitella erilaisilla harjoitusalueilla, kun ei tarvita erillistä ampumarataa tai taisteluharjoitusaluetta ja sitä kautta myös paikalla vaadittavan henkilöstön määräkin voi olla huomattavasti pienempi. Saarisen mukaan Noptel-järjestelmällä haluttiin myös lisää näkyvyyttä yhdistyksille. – On se töitä vaatinut. Kyselyitä on tullut muualta Suomesta ja kruununa Reserviupseeriliitto myönsi vuoden 2016 valtakunnallisen Vuoden maanpuolustusteko -palkinnon yhdistykselle. – Lisäksi Puolustusvoimat pyysi meidät vapaaehtoiseen harjoitukseen vetämään rastikoulutusta aiheesta. Vielä suuremmat visiot Saarinen ja kumppanit huomasivat nopeasti, minkälaiset mahdollisuudet Noptel antoi. Se antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Järjestelmässä yhdistyy laserlaitteiston antama tieto osumatarkkuudesta sekä rekyyliä myöten mahdollisimman autenttisesti kovilla ampumista simuloiva kokemus. Noptel-ammunnan ympärille on Mikkelin seudulla kehiteltyä paljon aktivoivaa toimintaa. Ensimmäiset kaksi Noptel ST-2000 Expert -laitetta, niitä varten tarkoitetut reserviläiskiväärit sekä kaksi hiilidioksidilla toimivaa rekyylilaitetta yhdistys hankki 2014. Noptelin myötä voidaan pakata tavarat pakettiautoon ja mennä pitämään harjoitus vaikka Savonlinnassa. Taloudellisesti kyseessä on ollut merkittävä ponnistus, sillä kymmenen aseen järjestelmän kokonaiskustannukset maalilaitteineen ovat noin 60 000 euroa. Saarisen mukaan kokonaispotista puuttuu enää alle 10 000 euroa. Samoin aseiden käyttö MPK:n kursseilla olisi parissa vuodessa moninkertaistunut. Saarinen myöntää ponnistuksen olleen iso, mutta toisaalta ei millään tapaa ylitsepääsemätön. Laserja eko-ammunnat ovat sellaisenaankin hyviä, mutta niissä on kuitenkin se riski, että aseet jäävät pölyttymään hyllyyn. Mikkelin Reservinupseerit on myynyt yrityksille nimikkolaitteita, joilla kustannuksia on katettu. Laite sivulta kuvattuna.. Erinomainen työ ei ole jäänyt noteeraamatta. Tietysti meillä on helpottanut se, että kukaan muu tätä ei ole vielä Suomessa tehnyt. Tosin pidän melkein helpompana mennä kysymään yritykseltä isoon hankkeeseen 4 000 euroa kuin pyytää satasia johonkin pikkuprojektiin. – Kyllä nämä ovat selkeästi kiinnostaneet ihmisiä yleisötilaisuuksissa, siitä ei ole epäilystäkään. – Pohdimme, miten saisimme toimintaamme elävöitettyä ja enemmän nuoria mukaan
#turpo #Trump @MinjaTimperi Minja Timperi Euroopan hybridiosaamiskeskuksen perustaminen Suomeen varmistui. Viime vuosien aikana Suomen turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja kokonaisturvallisuus on noussut aiempaa tärkeämpään asemaan yhteiskunnassa. Myös Vilamo allekirjoittaa hyvän pohjatyön. – Kun asiakirjat ovat tulleet valtuuston käsiteltäväksi, niissä ei ole mitään isompaa muutostarvetta ollut. Neljän ehdokkaan joukosta puheenjohtajaksi äänestettiin kirkkonummelainen Markus Lassheikki ja varapuheenjohtajaksi helsinkiläinen Jyri Vilamo. Huippua! #turpo VERKOSTA NOSTETTUA @Juho_p Juho Pylvänäinen Alkaakohan #Posti pian vastata myös maanpuolustuksesta. Voisiko vaikkapa tietty RUKkurssi toimia yhdistyksenä tai sen omaisesti ja olla se sidos, joka saa henkilöt liittymään Reserviupseeriliittoon. – Haastaisin ajattelemaan sitä, voisiko meillä olla kerhoja muilla perustein kuin alueelliseen sijaintiin tai aselajiin perustuen. Nuoret ja järjestötoiminta kärjessä Reserviupseeriliiton tämän vuoden painopisteinä ovat Nuku rauhassa – Kokonaisturvallisuuden Suomi 100 vuotta -juhlahanke, liiton uuden strategian jalkauttaminen sekä nuorten toiminta. – Mielestäni liittovaltuustolla tulee olla keskusteleva, jäsenkunnan mielipiteitä luotaava sekä reserviupseerijärjestön toimintaa arvioiva ja tulevaisuuteen suuntaava ote, puheenjohtaja Lassheikki linjaa. – Tämän vuoden toimintasuunnitel6 AJANKOHTAISTA RUL SAKU LIEHU man ja talousarvion laadintaan osallistuin jo hallituksesta käsin, joten päätettyjen linjausten takana on helppo seistä. Lassheikki kiittelee RUL:n toimistoa, toimikuntia sekä hallitusta erinomaisesti tehdystä pohjatyöstä toimintasuunnitelman ja talousarvion suhteen. Marraskuussa 2016 järjestetyssä liittokokouksessa valittiin Reserviupseeriliiton valtuustoon 42 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varamies. Valtuuston varsinaista jäsenistä uusia tehtävässään on tasan puolet eli 21 valtuutettua. – Kokonaisturvallisuus sisältyy myös Reserviupseeriliiton toiminta-ajatukseen. Kaudella 2016–2019 liittovaltuustossa on ennätysmäärä naisia. – Näen tärkeäksi sen, että alamme jo nyt katsoa, miltä reserviupseerius ja järjestökenttä näyttävät 2020-luvulla, varapuheenjohtaja Vilamo sanoo. – Myös kansainvälisen yhteistyön painoarvo on nousussa. Molemmilla heillä on selkeä näkemys Reserviupseeriliiton valtuuston toiminnasta tulevalle kaudelle. Lotta Hietaniemi-Sipakko reserviupseeriliiton tuoreelle valtuustolle valittiin joulukuussa uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sillä kaksi kautta puheenjohtajana toiminut Jorma Kallio ilmoitti jo aiemmin, ettei ole enää käytettävissä tehtävään. #turpo #puolustusvoimat @charlyjsp Charly Salonius-Pasternak Ruotsin puolustusministeri #Hultqvist on päättänyt aloittaa uuden "puolustusselvityksen" (etuajassa), kertoo muuttuneesta #turpo tilanteesta Lassheikki ja Vilamo valtuuston johtoon Markus Lassheikki ja Jyri Vilamo suuntaavat katseensa 2020-luvulle. Myös varapuheenjohtaja Vilamo pitää jäsenhankintaa, nuorten toimintaa sekä järjestötoiminnan kehittämistä tärkeänä. Tämä pätee erityisesti Pohjoismaiden kesken, Lassheikki sanoo. Jyri Vilamo valittiin RUL:n valtuuston varapuheenjohtajaksi ja Markus Lassheikki puheenjohtajaksi.. @veitera Janne Riiheläinen Ilmassa on nyt samanlaista epäuskoista tyrmistystä ja pelonsekaista kiihkeyttä kuin oli Krimin miehityksen tapahtuessa. Samoin Vilamo on edustanut valtuustossa aiemmin varapaikalla kaudella 2011–2013, nyt hän on valtuuston varsinainen jäsen. Lassheikki haluaa nostaa esille yhteistyön ja edunvalvonnan, nuorten toiminnan, koulutustoiminnan sekä viestinnän ja järjestötoiminnan kehittämisen. Viimeksi syksyllä valtuusto halusi muun muassa korostaa RUL:n yhteistoimintaa eri puolustushaarojen kanssa. EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen vahvisti asian. Kolme heistä on varsinaisena jäsenenä sekä yksi varajäsenenä. Lähinnä joitakin yksityiskohtia on tarkennettu. Lassheikki on aiemmin toiminut liittovaltuuston varapuheenjohtajana kaudella 2013–2016, mikä oli myös hänen ensimmäinen valtuustokautensa. Liittovaltuuston tehtävänä on muun muassa päättää liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä hyväksyä edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Varautumistoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin liitossamme ja sitä tulee jatkossakin kehittää, Lassheikki sanoo
Valmistelussa nuo mielipiteet otettiin huomioon ja lopullinen esitys hyväksyttiin liittokokouksessa yksimielisesti. Liiton sääntömuutosprosessi kesti lähes kaksi vuotta ja uudet säännöt on nyt rekisteröity. Hallitukselle on kaavailtu kuluvalle vuodelle vain kolmea kokousta. RESERVILÄISLIITTO Reserviläisliiton puheenjohjajisto 2017: varapuheenjohtajat Rauno Hauta-aho, Ismo Nöjd ja Terhi Hakola sekä puheenjohtaja Ilpo Pohjola. Jäseneksi liittyneiden osalta liikuttiin ennätysluvuissa. Uusien sääntöjen myötä liiton nimi lyheni muotoon Reserviläisliitto – Reservistförbundet ry. Lotta Hietaniemi-Sipakko reserviläisliiton hallitus kokoontui uuden puheenjohtajansa Ilpo Pohjolan johdolla 21. marraskuuta Kouvolassa. tammikuuta Vantaalla. Martikainen Kontiolahdelta ja Kari Salminen Valkeakoskelta. Kuluvan vuoden liittokokous järjestetään yksipäiväisenä tapahtumana 18. – Nyt hyväksyttyä mallia valmisteltaessa yhdistyksille tehtiin kaksi kyselyä, joiden avulla liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävien tahojen mielipide sääntömuutosasiaan saatiin selville. Maksaneiden määrä oli kautta aikojen korkein. Myös jäseneksi liittyneiden osalta liikuttiin ennätysluvuissa ja vuoden 2016 aikana mukaan tuli 2 667 uutta jäsentä. Lisäksi siirryttiin yhden vuosittaisen liittokokouksen järjestelmään. 7 Reserviläinen 1/2017 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliitto jatkaa tutuilla varapuheenjohtajilla Reserviläisliiton hallituksen ja valiokunnan suhde sekä työnjako muuttuivat uusien sääntöjen myötä. Uusi hallintojärjestelmä käyttöön Reserviläisliiton syyskokous hyväksyi liitolle uudet säännöt, joiden myötä liittohallituksen rooli muuttuu. Lisäksi valiokuntaan nimettiin viisi varajäsentä, jotka tuuraavat tarvittaessa poissaolijoita. Valiokunnalle taas on merkitty kalenteriin kymmenkunta istuntoa, joista yksi on kaksipäiväinen suunnittelukokous. Kokouksen yhteydessä järjestetään Reserviläisliiton Suomi 100 vuotta -juhla sekä juhlitaan Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n ja Kouvolan Reserviläiset ry:n 60-vuotista taivalta. Liittyneissä oli edelliseen vuoteen nähden kasvua kolmisen prosenttia. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja ja sääntömuutostyöryhmän puheenjohtaja Ismo Nöjd toteaa, että hallitus keskittyy jatkossa enemmän toiminnan suunnitteluun ja strategisiin kysymyksiin liiton valiokunnan hoitaessa juoksevia asioita. – Liittohallitus päättää liittokokoukselle esitettävistä asioista kuten toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja laatii toimintakertomuksen. Tarkastellessa prosessia jälkikäteen Nöjdin mielestä reserviläisyhdistysten mielipidettä olisi pitänyt kysyä jo ensimmäisellä kierroksella, eikä luottaa liittohallituksen näkemykseen asiasta. – Juoksevien asioiden hoito valiokunnassa tuo tarvittavan ketteryyden ja joustavuuden sekä säästää hallituksen kokousaikaa ja pykälämääriä, Nöjd listaa. Hallitus hyväksyi kokouksessaan useita sisäisiä ohjeita ja vahvisti viime vuoden jäsenmäärät. Kyseessä oli järjestäytymiskokous, jossa hallitus valitsi keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Maksaneiden jäsenten määrä nousi 34 808 hengen tasolle kokonaisjäsenmäärän ollessa 36 904 jäsentä. Tehtävissä jatkaa tuttu kolmikko eli Rauno Hauta-aho Kokkolasta (1.), Terhi Hakola Tampereelta (2.) ja Ismo Nöjd Järvenpäästä (3.). Lisäksi hallitus valmistelee strategian. Lisäksi järjestäytymiskokouksessa muodostettiin liiton valiokunta, johon puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi nimettiin Jouko Hyppönen Konnevedeltä, Jaakko Liinamaa Jurvasta, Hannu P
Entuudestaan olemassa olevat aseet saisivat ehdotuksessa jäädä nykyisille omistajille. – Tässä on tehty valtava työ edunvalvonnan saralla. Sisällön tuomisessa kansalliseen lainsäädäntöön riittää vielä monia avoimia kysymyksiä. Hallitus esittää muutoksia lainsäädäntöön, joiden myötä lupia saisi hakea myös sähköisesti. Liittoa on kuunneltu hyvin tähänkin asti ja uskon, että reserviläisten ääni kuuluu jatkossakin. Suomen neuvottelijat ovat onnistuneet perustelemaan maanpuolustustarpeet erittäin hyvin ja olemme näyttäytyneet EU-tasolla yhtenäisenä rintamana. Keräilijät eivät enää saisi pitää tiedostoa hankkimistaan aseista hallussapitoon oikeuttavan luvan sijasta. Tuomas Kaarkoski Kiisteltyyn eu : n asedireKtiviin on tulossa reserviläispoikkeama, jota reserviläisjärjestötkin ovat olleet voimakkaasti ajamassa. Soveltuvuustesteistä on tarkoitus luopua. Muutos tulisi käyttöön vasta ensi vuoden lopulla, kun poliisin asetietojärjestelmä uudistuu. Jatkossa näitä aseita voisi saada vain reserviläistai urheilupoikkeuksella. Savolan mukaan tärkeitä ratkaistavia asioita ovat kysymys lipaskoosta ja siitä, miten reserviläinen määritellään lain puitteissa. Edessä on vielä paljon kriittisiä hetkiä. Aseluvan hakeminen ei olisi enää sidottu luvanhaltijan kotikuntaan, vaan lupahakemuksen saisi jättää mille poliisilaitokselle hyvänsä. EU-tasolla asialle saataneen lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin. EU-tasolla asiasta on päästy sopuun trilogineuvotteluissa, joissa ovat olleet mukana sekä parlamentti, komissio että neuvosto. Myös Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti suhtautuu trilogin lopputulemaan optimistisesti. Kuvassa reserviläisten kiväärejä. Vuodenvaihteeseen asti Reserviläisliiton puheenjohtajana toiminut Mikko Savola pitää trilogin lopputulemaa hyvänä, kun peilaa asetelmia, josta asiaa alettiin reilu vuosi sitten muokata. Kategoria A tarkoittaa aseita, jotka on kielletty ilman poikkeusta. Uskon, että sillä on ollut iso merkitys reserviläispykälän saamisessa, Halkilahti toteaa. Soveltuvuustestit pois Perusteet aseluvan myöntämiselle eivät ole muuttumassa, eikä luvan saamista helpoteta. Savolan mukaan sisäministeri Paula Risikko (kok.) on luvannut, että reserviläisjärjestöjä ja muita järjestöjä, joita direktiivi koskettaa, kuullaan myös lainsäädännön kotimaisessa valmisteluvaiheessa. Lähtökohtaisesti mitä väljempi määritelmä reserviläisestä saadaan, sen parempi. päin on jatkossakin. – Tämä tarkoittaa sitä, että meidän edunvalvonnan tulee tiivistyä entisestään, kun asiaa aletaan sorvata kansalliseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi jatkossa kategoriaan A6 kuuluisivat automaattiaseet, jotka on muunnettu puoliautomaattiaseiksi. Alkujaan direktiivin taustalla olivat Pariisin terrori-iskut ja halu suitsia aseiden päätymistä laittomiin käsiin. – Kansalliset päättäjät ovat olleet eduskuntaa myöten yhtenä rintamana asiassa. Aselupien hakeminen muuttumassa sähköiseksi STT ampuma aseiden lupien hakuun on tulossa muutoksia. Suurimmat kiitokset kuuluvat Johanna Puirolle ja Jukka Kotilehdolle, jotka ovat virkamiesvalmisteluissa tehneet loistavaa työtä. Meilläkin on jäseninä paljon naisia ja armeijaa käymättömiä. Myös Halkilahden mielestä edessä on vielä paljon kriittisiä hetkiä. Uudistus toisi muutoksia myös asekeräilijöille. Hakijan soveltuvuutta arvioitaisiin entistä yksilöllisemmällä haastattelulla ja hyödyntämällä viranomaisella jo olevia tietoja. Työtä riittää Molemmat puheenjohtajat painottavat, että työ on vielä kaukana valmiista. Meille on tärkeää olla heti vaikuttamassa ministeriöön lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Reserviläispoikkeama mahdollistaa niin sanottujen A-kategorian aseiden myöntämisen reserviläisille. 8 AJANKOHTAISTA PAAVO AIRO Asedirektiiviin tulossa reserviläispoikkeama Asedirektiivistä päästiin sopuun EU:n trilogineuvotteluissa. – Keskusteluyhteys ministeriöön Asedirektiiville saataneen EU-tasolla lopullinen sinetti alkuvuodesta tai viimeistään kevään aikana, jonka jälkeen EU-mailla on 15 kuukautta aikaa tuoda muutokset kansallisen lainsäädännön pariin. – Maanpuolustusjärjestöjen pitää keskustella näistä yhdessäkin
Nopea oikea-aikainen palvelu edellyttää kaikkien osapuolien saumatonta yhteistyötä. Se viestisi Puolustusvoimillekin, että MM-kisat voitaisiin järjestää Kivikossa. Tapaturman ja palvelussairauden määritelmät täsmentyvät. Pidempiaikaisen ansionmenetyskorvauksen tasoa korotettiin: kun korvauksen perusteena oleva vuosityöansio on eläkevaiheessa vähintään työtapaturmaja ammattitautilain mukainen, vähimmäisvuosityöansio maksetaan kolminkertaisena. Lainsäädäntötarpeen sisällön määrittämisessä on kuultu eri osapuolia ja etujärjestöjä sekä tutustuttu kriisinhallinnan uusiin vaativiin olosuhteisiin paikan päällä. Tämän alkuvuoden ensimmäinen iso hanke on neuvotella Helsingin kaupungin kanssa ehdot tontin käytöstä. 25 000 kerrosneliötä ampujille Ministeriön tukema Kivikon suuri sisäampumaurheilukeskushanke etenee. Uusien lakien perusteella suoritetaan korvauksia paitsi tapaturmien myös palvelussairauksien eli palvelukseen syy-yhteydessä olevien sairauksien perusteella entistä lievemmin perustein. Tavoitteena on myös, että sotilasammunnan maailmanmestaruuskisat järjestettäisiin vuonna 2020 Kivikossa. Tässä tavoitteessa on jo nyt saavutettu hyviä tuloksia yhteisin ponnistuksin Puolustusvoimien, HYKS:n ja Valtiokonttorin kesken. Hanke on yksityinen ja rahoitusta etsitään parhaillaan. Ampumaurheilukeskus Napakympin toimitusjohtajan JuhaPekka Ripatin mukaan 25 000 kerrosneliömetrin ampumaurheilukeskus maksaa yli 40 miljoonaa euroa. Palvelusturvallisuusohjelma on esimerkillinen toimintamalli toteutettavaksi missä tahansa turvallisuuspainotteisessa työympäristössä. Vahinkojen käsittelyajat sotilastapaturmissa on saatu kolmen viikon tuntumaan ja muutoksenhakuelimissä hyväksytyt muutokset ovat vakuutusalan alhaisimmat. Entistä useammin korvausta voidaan määräaikaisesti suorittaa myös palveluksen pahennettua aiempaa vikaa, vammaa tai sairautta. Puolustusvoimien palvelusturvallisuusohjelma ja toimiva vakuutusturva muodostavat riskienhallintapyramidin, jossa palvelusturvallisuusohjelmalla poistetaan uhkia ja vaaroja ennakoivasti keräämällä ja analysoimalla ”läheltä piti”-tilanteita. Kivikkoon on suunniteltu ampumaratojen lisäksi muun muassa toimisto-, koulutus ja neuvottelutiloja, ravintolaa, aseja tarvikemyymälää, kuntosalia ja saunaa, asesepän työtiloja sekä asehotellia. Asepalveluksessa ja kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden henkilöiden tapaturmaja palvelussairauskorvaukset alettiin käsitellä erillisten lakien mukaan, kun vahinko on sattunut 1.1.2017 tai sen jälkeen. Paavo Airo helsingin KiviKKoon suunnitellaan merkittävän kokoluokan sisäampumaurheilukeskusta. Keskeinen osa turvallisuuden tunnetta on tietoisuus avun saamisesta tarvittaessa. Rauhanturvaoperaatioiden olosuhteiden muututtua entistä sodankaltaisemmiksi ja kansainvälisen siviilikriisihallinnan noustua tärkeään asemaan näissä tehtävissä sattuneiden vammojen korvaukset suoritetaan jatkossa erillisen lain perusteella. Virallinen tavoite on asetettu vuoteen 2020 MIKÄ. Kriisinhallintatehtäviin osallistuneella on palveluksen päätyttyä oikeus psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamien kustannusten korvaukseen kuntoutuksena yhden vuoden ajan, kun tuen tarpeella on todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Jyri Tapper Kirjoittaja on Valtiokonttorin vakuutusjohtaja sekä Espoo-Kauniainen Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja. Ripatti toivoo, että Kivikossa päästäisiin ampumaan jo vuonna 2019, mutta virallinen tavoite on asetettu vuoteen 2020. Napakymppi jatkaa yhteistyötä Rakennuttajatoimisto HTJ:n kanssa. – Kun kyse on yksityisestä hankkeesta, pyrimme siihen, että aikataulu ja budjetti eivät paukkuisi, Ripatti sanoo. Uudella laajemmalla vakuutuksellisella turvalla voidaan tuoda lisäturvaa tilanteisiin, jotka sotilas kaikista ennakoinneista huolimatta kohtaa. Palvelumme on rakennettu asiakasryhmäkohtaisesti, jolloin oikea tieto on kohdennettavissa ja oikea-aikaista. Sen etuja on pääkaupunkiseudun ampumaratatilanteen huomattavan kohentamisen lisäksi muun muassa se, että ympäristöja meluhaittoja ei synny. Hanke on yksi kolmesta opetusja kulttuuriministeriön valtakunnallisesti merkittävästä liikuntapaikkahankkeesta.. Tähän on päästy hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa, oikealla tiedottamisella ja vahinkojen nopealla haltuunotolla. – Tästä muodostuu myös merkittävä turistikohde, vähän kuten Müller Ulmissa, jota käydään katsomassa ympäri Eurooppaa, Ripatti vertaa. Merkittävä turistikohde Kivikon asemakaavamuutos astui lainvoimaiseksi joulukuussa. Vuodesta 2013 sotilastapaturma-asian neuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina Valtiokonttori, Puolustusvoimat, puolustusministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö ja HYKS, on valmisteltu lakiehdotusta, joka ottaisi huomioon entistä paremmin ne olosuhteet, jotka vallitsevat nykyisin kriisinhallintaja siviilikriisinhallintatehtävissä. Suunniteltu ratakapasiteetti mahdollistaisi 130 samanaikaista ampujaa. Tällä edesautetaan tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen toteutumista palvelun keskeydyttyä sekä nopeutetaan työhön tai opiskeluihin palaamista. Helsingin Kivikkoon on suunnitteilla yli 25 000 kerrosneliömetrin sisäampumaurheilukeskus. Uudessa lainsäädännössä otetaan huomioon ne erityiset olosuhteet, jotka vallitsevat kriisinhallintatehtävissä. Kivikko palvelee toteutuessaan koko pääkaupunkiseudun ammunnan harrastajien sekä viranomaisten tarpeita. Etuudet määräytyvät työtapaturmaja ammattitautilain mukaan, mutta korvausharkinnassa otetaan huomioon palveluksen tai kriisihallintatehtävien erityiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen tai vammautumisen riskiä. Varusmiehiä koskevan sotilastapaturmalain säännöksissä tapaturman tai palveluksen aiheuttama muun vian, vamman tai sairauden vähäisempikin paheneminen oikeuttaa korvaukseen. – Rakentaminen pitäisi aloittaa ensi vuonna. Oikeus psyykkisen tuen korvaukseen koskee kaikkia kriisinhallintatehtävissä kautta aikojen palvelleita. Kivikon sisäampumaurheilukeskus vie olosuhteita 2000-luvulle. Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä löytyy netistä osoitteesta http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161522. Mikään vakuutuksellinen turva ei poista tapahtunutta vahinkoa, mutta sen on mahdollista auttaa vahingosta selviytymisessä. OKM myös nosti hankkeen yhdeksi kolmesta valtakunnallisesti merkittävästä liikuntapaikkahankkeesta. Keskukseen on kaavailtu myös toimisto-, koulutusja neuvottelutiloja, ravintolaa, aseja tarvikemyymälää, kuntosalia ja saunaa, asesepän työtiloja sekä asehotellia. Ampumaurheilukeskus palvelee toteutuessaan tavallisten ammunnanharrastajien lisäksi myös viranomaisia kuten poliisia ja Rajavartiolaitosta. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 1/2017 Sotilaan turvaverkko tiivistyy Vuoden vaihteessa ”sotilaan turvaverkko” parantui uuden lainsäädännön myötä. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi hankkeelle 2 miljoonan euron tuen vuodelle 2018
– Esimerkiksi jotoksia voitaisiin kehittää muun muassa maakuntakomppaniaan kuuluvien kenttäkelpoisuutta ja fyysistä suorituskykyä tukemaan. – Tärkeintä MPK:lle tässä on, että ihmisiä saadaan innostumaan liikkumisesta, Laatikainen sanoo. – Yksi keskeinen asia on, miten MPK voisi kehittää valtakunnallisia marssitapahtumia. Santtila muun muassa koordinoi näitä tapahtumia ja tekee ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Hyppönen on eversti evp ja Puolustusvoimien edellinen koulutuspäällikkö. Esimerkiksi MPK:n Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäälliköllä Hannu Hyppösellä on selkeitä visioita siitä, mitä liikuntapäällikkö voisi heidän alueellaan tehdä. – Päätehtävä on piirin liikuntakoulutuksen kehittäminen, arviointi ja toteuttaminen, Hyppönen kiteyttää. MPK:n tavoitteena on kehittää kansalaisten fyysistä koulutusta kaikissa koulutustapahtumissaan ja lisätä jäsenjärjestöjen kanssa järjestettäviä fyysisen koulutuksen erillisiä tapahtumia. Liikuntapäällikkönä voisi toimia esimerkiksi reserviläinen, joka on liikunta-alan ammattilainen. Laatikainen puhuu myös perinteisten marssien lisäksi jotosten kehittämisestä. Santtilan roolina on muun muassa olla mukana kehittämässä MPK:n liikuntatapahtumia. Santtila on entinen Puolustusvoimien liikuntapäällikkö (evl evp) ja omistaa nykyään SanFitPronimisen liikunta-alan yrityksen. Tavoitteena on kehittää kansalaisten fyysistä koulutusta 10 AJANKOHTAISTA. Liikuntaa eri kohderyhmille Motivoivana tekijänä MPK:n liikuntakoulutuksiin osallistumiseen toimii se, että tätä kautta reserviläinen voi osoittaa olevansa sijoitettavissa sodan ajan joukkoihin. Paikkakunnat ovat perinteisen Turun lisäksi Tuusula, Jyväskylä ja Rovaniemi. PAAVO AIRO Jotokset ovat tärkeitä reserviläisliikuntatapahtumia. Tänä vuonna MPK järjestää poikkeuksellisesti neljä Kesäyön marssia eri aikoihin. Marssitapahtumia pyritään kehittämään MPK teki tammikuussa FT Matti Santtilan kanssa sopimuksen fyysisen koulutuksen kehittämiseksi. MPK värvää liikuntapäälliköitä Osallistumalla koulutuksiin voi esimerkiksi osoittaa kenttäkelpoisuutensa. – Synergiaetuna haetaan myös Puolustusvoimien MarsMars.fi-palvelun käytön edistämistä sekä PV:n liikuntakoulutuksen käsikirjan hyödyntämistä. Kuva on Reserviläisurheiluliiton MPK:n kurssina järjestetyltä talvijotokselta Liperistä maaliskuulta 2016. Jokaiseen MPK:n piiriin etsitään vapaaehtoista liikuntapäällikköä. MPK:n toiminnanjohtajan Pertti Laatikaisen mukaan jokaiseen piiriin tulisi löytää vähintään yksi vapaaehtoinen liikuntapäällikkö. Paavo Airo maanpuolustusKoulutusyhdistys (MPK) etsii liikuntapäälliköitä. Voisimme kehittää pidempiaikaisesti fyysisen suorituskyvyn ohjelmia, jotka kohdennettaisiin reserviläiselle tai maakuntakomppanian jäsenelle, Hyppönen sanoo. Enkä puhu pelkästään reserviläisten osallistumisesta niihin, vaan myös muiden muassa nuorten ja naisten, Laatikainen sanoo. Laatikainen kehottaa liikuntapäälliköksi haluavia ottamaan yhteyttä suoraan piiripäällikköön, jonka yhteystiedot löytyvät MPK:n nettisivuilta osoitteesta www.mpk.fi. Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisten jotosten lisäksi Suomessa järjestetään pitkin vuotta paljon pieniäkin jotoksia, joihin liikunta liittyy oleellisesti rastien suorittamisen lisäksi. Tehtävän kuva määräytyy jokaisessa piirissä sen mukaan, millainen tarve on. Liikuntakoulutusohjelmia voitaisiin Hyppösen mukaan kohdentaa eri kohderyhmille kuten reserviläisille, nuorille ja naisille
Juustin mukaan pahasti viivästyneiden koptereiden ostopäätöksessä painoi Hornet-hankinnan jälkeen "ideologisista syistä" eurooppalaisuus. – Työrauhan takaamiseksi olisi toivottavaa, että julkisuudessa ei oteta voimakkaasti kantaa jonkun konetyypin puolesta tai vastaan, Juusti vetoaa hyvien neuvotteluasemien säilyttämiseksi. STT suomessa on parhaillaan valmisteilla kaksi poikkeuksellisen suurta ja kallista puolustushankintaa: Merivoimien uudet taistelualukset sekä Hornet-hävittäjien seuraajat. – Siinä huumassa unohdettiin yksi tärkeimmistä hankintaperiaatteista, jonka mukaan Suomeen hankitaan vain valmista palveluksessa olevaa puolustusmateriaalia, Juusti sanoo. 11 Reserviläinen 1/2017 "Asekauppaa ei kannata tehdä vain myyjän perusteella" Puolustusministeriön kansliapäällikön mukaan suuria materiaalihankintoja ei pidä alistaa puolustuspolitiikan työvälineeksi. Hän tosin myöntää koptereiden olevan vaikean alun jälkeen nykyisin varsin suorituskykyisiä. Hän on useaan otteeseen arvostellut F-35-hävittäjää kalleudesta sekä vihjannut F-18 Super Hornetin kehittämisestä sen sijaan. NH-90 JÄRÄMÄ STURMBOCK STELLUNG Avoinna 1 13.6.-23.9.2017 tiistai-lauantai klo 11-18 Juhannuksena suljettu. Molempiin on määrä ottaa kantaa eduskunnalle pian annettavassa puolustuspoliittisessa selonteossa. Näyttelyyn ja linnoitusalueelle on pääsymaksu. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti varoittaa ottamasta hankintojen johtotähdeksi sitä, keneltä kalustoa ostetaan. Esimerkiksi Hornetien hankinnassa luottamuksellinen suhde Yhdysvaltoihin syntyi Juustin mukaan suurelta osin asiantuntevien ammattilaisten henkilökohtaisten yhteyksien kautta. Molemmat koneet ovat Suomen viiden hävittäjävaihtoehdon joukossa. Hornetien 7–10 miljardin euron seuraajahankkeesta Juusti odottaa värikästä keskustelua ja kannattaa avoimuutta. Hän kuitenkin toteaa, ettei "tavallisella kuluttajalla ole mitään mahdollisuutta" verrata hävittäjäehdokkaita järkevästi toisiinsa. Myös Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump saattaa osaltaan hämmentää hankintaprosessia. "Tavallisen kuluttajan" mahdotonta vertailla Isot hankinnat voivat olla Juustin mukaan tie läheisempään yhteistyöhön osapuolten välillä ja siten myös osa turvallisuuspolitiikkaa. Tarjousten tekeminen yhteismitallisiksi on hänen mukaansa hankeasiantuntijoiden tärkein tehtävä. – Ääritapauksessa voidaan päätyä käytettävyydeltään huonoon ja kalliiseen ratkaisuun, kun puolustuspolitiikka otetaan hankintojen pääkriteeriksi, Juusti sanoi Paasikivi-Seurassa. Varoittava esimerkki hankinnan alistamisesta puolustuspolitiikan työvälineeksi taas olivat hänen mukaansa Maavoimien NH90-helikopterit. Kesäisin +358 (0)16 524 605 Muulloin +358 (0)400 716 908 jaramanlinnoitus.blogspot.fi. – Kyse ei kuitenkaan ole automatiikasta vaan tietoisesta valinnasta, jonka eteen on tehtävä paljon töitä, Juusti huomauttaa. Pitkän uran hankintojen parissa tehnyt Juusti kävi läpi useita onnistuneita projekteja kuten Hornet-hävittäjät ja Hollannista käytettynä hankitut Leopard-panssarivaunut
Muita Pohjolalle tärkeitä vuosia ovat olleet muun muassa 1988, jolloin hän liittyi piirinuoriin, 1997, jolloin liittohallitukseen ja 2001, jolloin hänestä tuli Reserviläisliiton varapuheenjohtaja. Reserviläistoimintaa vuodesta 1987 Pohjolalla on sodanajan sijoitus yhteysupseerina. Asedirektiivi tullut tutuksi CISOR:issakin Tällä hetkellä pinnalla olevista asioista erityisesti asedirektiivi on tärkeä Pohjolalle, niin kuin monille jäsenillekin. Pohjola kokee, että Reserviläisliitto on onnistunut hyvin saamaan päättäjille viestiä asedirektiiviasiassa. Reserviläisliitto otti viime kesänä vastaan CISOR:n kaksivuotisen puheenjohtajuuden. – CISOR:issakin asiasta puhutaan paljon. – Jotostelua kesäisin ja talvisin on ollut paljon. Olen käynyt muun muassa Reserviläistoiminta alkoi vuonna 1987 PohjoisKarjalassa Pohjola haluaa liiton toiminnan olevan läpinäkyvää KUKA. Mutta ei tämä mikään yhden miehen sota ole, vaikka puheenjohtaja onkin näkyvä mies.. – Toivon, että jäsenpohja laajenee myös nuorilla ja armeijaa käymättömilläkin, Pohjola sanoo. Aikaa riittää kuitenkin hyvin Reserviläisliitolle, Pohjola lupaa. Hän haluaa liiton toiminnan olevan läpinäkyvää ja korostaa yhdistysten olevan avoimia uusille jäsenille. Työkielenä on englanti ja ympäristö on muutenkin kansainvälinen. Direktiivi tulee maaliskuussa EU-parlamentin äänestykseen, minkä jälkeen Suomella on 15 kuukautta aikaa tehdä oma kansallinen lainsäädäntö. Jäsenistön keski-ikä on nykyään yli 50, mutta alle nelikymppisiäkin on noin kolmasosa. Myös ammuntaa olen harrastanut, mutta enemmän maastotoimintaa. Varsinainen reserviläistoiminta alkoi vuonna 1987 Pohjois-Karjalassa. Jäsenkeskeisyys on Pohjolalle tärkeä teema liiton puheenjohtajana. Hän muistuttaa, että Reserviläisliitolla on valmis strategia, joka ohjaa toimintaa. ”Ei yhden miehen sota” Pohjolan kaksivuotiskauden puheenjohtajuutta on takana vasta kuukausi, joten hän on vielä varovainen tavoitteiden asettelun suhteen. Itäeurooppalaiset ovat olleet vapaamielisemmän direktiivin kannalla, ranskalaiset taas halunneet kiristää lakia. – Arvioisin, että viikonloppujen lisäksi ainakin yksi arkipäivä viikossa menee Reserviläisliiton hommissa. Reservin sotilasmestari liittyi Reserviläisliittoon jo varusmiehenä ja kotiutui aikoinaan kersanttina. Nyt näen asioita eri tavalla kuin aiemmin. 12 Reserviläinen 1/2017 VAIKUTTAJA Asedirektiivi on Reserviläisliitolle tärkeä Reserviläisliiton uusi puheenjohtaja Ilpo Pohjola on nähnyt Euroopan pienoiskoossa johtaessaan CISOR-järjestöä. – Aiemminkin minua on kannustettu Reserviläisliiton puheenjohtajuuden hakuun, mutta en ole kokenut olleeni valmis. Hän toimii Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkönä. Pohjola on myös useiden yhtiöiden hallituksissa ja mukana urheilujärjestöjen varainhankintatoiminnassa. Reserviläisliiton uusi puheenjohtaja Ilpo Pohjola Tutkinnot: KTM, HHJ (kauppakamarin hyväksymä hallituksen jäsen), JET (johtamistaidon erikoisammattitutkinto), tohtorikoulutettava (Itä-Suomen yliopisto) Ammatti: Kehityspäällikkö Joensuun Tiedepuistossa Sotilasarvo: Sotilasmestari (res.) Perhe: Puoliso ja kolme aikuista poikaa Mukana urheilujärjestöjen varainhankintatoiminnassa RUL:n maastojohtamisen kurssejakin aikoinaan Padasjoella. Teksti: Paavo Airo Kuva: Niina Väyrynen reserviläisliiton puheenjohtajana tammikuussa aloittanut Ilpo Pohjola korostaa useassakin asiassa avoimuutta. Kun 45 prosenttia jäsenistä ampuu reserviläiskivääreillä, on kyseessä yksi merkittävimmistä asioista jäsenille ja näin koko liitolle. CISOR yhdistää eurooppalaisia aliupseerijärjestöjä. CISOR:issa näkee Euroopan tavallaan pienoiskoossa. Direktiivi on tullut Pohjolalle tutuksi myös CISOR-järjestössä, jonka puheenjohtajana hän myös toimii. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ollut viime vuodet kasvussa, mutta jatkuvuuden kannalta erityisesti nuoria jäseniä olisi hyvä saada lisää toimintaan. Liperin Taimi ja Joensuun Kataja ovat tulleet tutuiksi urheiluseuratyön parissa. Pohjola lupaa Reserviläisliiton puheenjohtajiston ja henkilökunnan näkyvän vahvasti kentällä. Työkielenä Joensuussa englanti Reserviläisliiton ja CISOR:n puheenjohtajuuden lisäksi Pohjolalla riittää tekemistä työelämässäkin. Kannustan heitä toimintaan mukaan. Nettikokouksia haluan käyttää, rutiinijutut voidaan kokoustaa siellä, Pohjola arvioi ajankäyttöään. – Kuten aiemmin, korostan nytkin nimenomaan armeijaa käymättömienkin naisten toimintaa liitossa. – Kun pääsen toimintaan sisään, ehkä strategiaan tehdään pieniä muutoksia. Mistään seniorikerhosta ei siis voida puhua, vaikka keskiikä on noussut vuosikymmenten saatossa. Viestiä on hänen mielestään saatava aiempaa paremmin perille, myös hallituksen jäsenten kautta
Ilpo Pohjola työskentelee Reserviläisliiton puheenjohtajan tehtävien ohella Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkönä.
inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. asti. Tarjoukset voimassa 19.2. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 10-15 Talvivarusteita nyt uloskantohinnoin! Tutustu valikoimaan verkkokaupassamme osoitteessa inttistore.fi TALVIALE -20% -30% -50%
Tällä talvijotoksella 30 partiota on maksimi, muuten aikataulu kärsii. Talvijotokselle ehtii vielä ilmoittautua Tänä talvena jotostellaan Kuopiossa maaliskuun alussa. Reserviläisurheiluliiton talvijotoksen järjestävät Pohjois-Savon reservipiirit Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssina. Talvijotos Kuopiossa 4.–5. maaliskuuta 2017. – Kuten olen aiemminkin sanonut, niin jos saisin itse valita yhden reserviläistapahtuman, johon vuoden aikana osallistuisin, se olisi jotos. Kuopiossa on perinteitä jotoshommista ja uskon, että osaamme järjestää laadukkaan jotoksen, Jääskeläinen vakuuttaa. maaliskuuta asti. – Tarkoituksena on, että tästä jotoksesta jäisi koulutuksenkin puolesta jotakin mieleen. Ahkioon otetaan mukaan rasteilla tarvittavaa kalustoa Hiihdettävä reitti on noin 30 kilometriä pitkä 15 Reserviläinen 4/2016 Reserviläinen 1/2017 15 LIIKUNTA. Tehtäviä on tällä kertaa vähän, mutta ne ovat tavallista pitkäkestoisempia ja monipuolisempia, Jääskeläinen sanoo. Ahkioon otetaan mukaan rasteilla tarvittavaa kalustoa. Luvassa on tehokasta liikuntaa luonnossa ja armeijassa opittujen taitojen virkistämistä. Luvassa on tavallista pidempikestoisia ja monipuolisempia rasteja, mutta niitä on vähemmän kuin yleensä. Tapahtuman trailerin voi käydä katsomassa osoitteessa www.reservilainen.fi/ vihmajotos. Vihma-jotokseksi nimetty kilpailu sijoittuu Kuopioon. Jotoksen alussa on myös pieni kalustokoulutus. Lisätietoja tapahtuman sivuilla www.vihma.fi/jotos. Kolmen tai neljän hengen kokoisille partioille aiotaan antaa ahkio mukaan, jos keli on hyvä. Kilpailuun voi ilmoittautua MPK:n koulutuskalenterissa 1. Reitti ei jotosjohtaja Simo Jääskeläisen mukaan sinänsä ole kovin vaativa, jos keli vain on hyvä, sillä maasto on melko tasaista ja jäälläkin hiihdetään. Viime vuoden talvijotos oli loppuunmyyty eli osallistuneita partioita oli 27. Traileri sisältää huumoria. Paavo Airo maalisKuun alussa kilpaillaan jälleen Reserviläisurheiluliiton talvijotoksen merkeissä. Tällä rastilla piti kasata aseita. Rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia myönnetään Talvijotokselta saa kaksi rinnasteista kertausharjoitusvuorokautta. Jotos kestää lauantaista sunnuntaihin. PAAVO AIRO Viime vuoden RESUL:n talvijotos järjestettiin Liperissä. Hiihdettävä reitti on noin 30 kilometriä pitkä
Lyhenteellä PVJJK tunnettu tiedon ja johtamisen valmiusyhtymä huolehtii alihankkijoidensa kanssa Puolustusvoimien tietoteknisistä palveluista, joita on yli 200 erilaista. Viranomaisten käyttämä Tetra-teknologiaan perustuva Virve-puhelinverkko liittyy myös kokonaisuuteen. PVJJK:n muodostavat esikunta, palveluosasto, viisi verkko-osastoa sekä kyberosasto. Tällainen pitkälle viety eri viranomaisten yhteistoiminta on kansainvälisesti katsoen erittäin harvinaista. Integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä ITVJ on yleisnimi Puolustusvoimien tietojenkäsittelyn operatiiviselle ympäristölle. Toimiva johtamisjärjestelmä tuottaa päätösten tueksi oikean tiedon oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Työntekijöitä on noin 400, heistä suuri osa siviilejä. Oikea tieto, paikka ja aika Tietoliikenne suojatuissa kanavissa perustuu hajautettuun verkostorakenteeseen, jossa sensorit, asejärjestelmälavetit ja päätöksentekijät yhdistetään teknisellä ratkaisulla. ITVJ käsittää verkon Nopeasti muuttunut sodankuva ja Puolustusvoimien uusi taistelutapa ovat nostaneet ajantasaisen tilannekuvan aiempaakin tärkeämmäksi. Silti niistä ei olisi kovinkaan paljon hyötyä, jos käyttäjiltä puuttuisi ajantasainen tilannekuva eivätkä käskyt löytäisi perille. Se tarjoaa palvelujaan Puolustusvoimien ohella valtion johdolle, ministeriöille ja viranomaisille. Samalla yksikkö ylläpitää PV:n kybertilannekuvaa. Aiemmin yhteyksiin käytettiin kaapelin ohella myös radiolinkkejä. Puolustusvoimien tietoliikenteestä vastaa Johtamisjärjestelmäkeskus. Nykyaikainen digitalisoitunut taistelukenttä näkyy ulospäin lähinnä erilaisina päätelaitteina, joista johtokeskuksissa käytettävät eivät juuri eroa siviilimaailmassa nähtävistä. 16 16 KALUSTO Teksti ja kuvat: Tero Tuominen julKisuudessa esiintyvät monitoimihävittäjät, ohjusveneet tai vaikkapa raskaat raketinheittimet ovat valokuvauksellisia ja tehokkaita puolustuksen kynnysasejärjestelmiä. Kriittiseksi turvaluokiteltu data liikkuu kuitenkin TUVE-turvallisuusverkossa, joka on fyysisesti eriytetty omaksi kokonaisuudekseen. Työasemat monine näyttöineen voisivat yhtä hyvin olla medioiden uutishuoneissa tai pörssimeklarien toimipisteissä. Sitä operoiva Suomen Turvallisuusverkko oy on valtionyhtiö Suomen Erillisverkot oy:n tytäryhtiö. Esimerkiksi hätäkeskukset hyödyntävät verkkoa. Työaseman näyttöjen ohella käytössä on kaikille yhteiset suuremmat näytöt.. Osa siitä on eriytettyä valokuitua, joka on vuokrattu kaupallisilta toimijoilta. Viimeksi mainittu suojaa Puolustusvoimien tietoverkkoja ja kehittää kyberpuolustusta valmistautuen myös vaikuttamaan vastustajan verkkoihin ja järjestelmiin. Nykyisin data liikkuu suurimmaksi osaksi TUVE:n omassa kahdennetussa valokaapeliverkossa, jonka pituus on noin 5 000 kilometriä. Fyysisesti eriytetty TUVE Sotilastietoliikenteessäkin hyödynnetään soveltuvissa määrin normaaleja kanavia kuten kaupallisia matkapuhelinverkkoja ja internetyhteyksiä. Sitä hyödyntävät myös YLE, Ilmatieteen laitos ja muut huoltovarmuuteen liittyvät toimijat. TUVE-verkko parantaa turvallisuutta esimerkiksi hybridiuhkatilanteessa, jossa on kyettävä nopeisiin toimiin. Keskus toimii 17:lla paikkakunnalla. Se, miten maanpuolustukselle kriittinen tieto liikkuu ja turvataan, on pitkälti piilossa ohjelmistoissa, eriytetyissä valokaapeliverkoissa maan alla ja hajautetuissa turvaluokitelluissa datakeskuksissa. Tästä ympäristöstä vastaa Johtamisjärjestelmäkeskus, jolla on liityntäpinta lähes kaikkeen, mitä Puolustusvoimissa tehdään. Tieto yhä keskeisempi osa puolustusta Työntekijöitä on noin 400, suuri osa siviilejä Moderni johtopaikkaympäristö Morehouse Comm7 -kontissa
Yhtiön aiempia kontteja on käytössä muun muassa Ilmavoimissa. Keskeinen osa suojausta on muusta ympäristöstä eriytetty monikertaisesti silmukoitu tietoverkko. Samaten jos verkko joistain kohtaa vaurioituu, tieto ohjautuu perille vaihtoehtoista reittiä. Sensorifuusio keskeisessä roolissa Turvallisuusverkon päällä rinnakkaisena ajettava operatiivisen tason Leijona-johtamisjärjestelmä jakautuu räätälöidyiksi alaversioiksi. Sen avulla yhdistetään eri lähteistä saatavaa dataa (Multi Sensor Tracking, MST). Verkottunutta järjestelmää ei haittaa, vaikka sensoreista osa on koko ajan liikkeessä eikä mittaamassa. Vaihtoehtoisesti voidaan toimia aggregaatin ja radiotaajuusyhteyden varassa. Ohjelmistojen koodi on testattu poikkeamien varalta. Järjestelmän luomaa maalitilannekuvaa voidaan verkon kautta jakaa kaikille tarvitsijoille, kuten ilmapuolustuksen johtokeskuksille ja ylimmälle johdolle. Suuri osa nykyisistä tutkajärjestelmistä onkin liikkuvia. Siksi radiotaajuuksia käyttävät johtamisjärjestelmät suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kestämään häirintää. Liikkuvat johtamispaikat voidaan nykyisin viedä maastoon kontteihin tai ajoneuvoihin sijoitettuna valmiina kokonaisuuksina. ohella käytettävät järjestelmät ja palvelut. Näin asejärjestelmien vaikutusta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Olennainen osa nykyaikaista johtamisjärjestelmää on sensorifuusio. Ääritilanteessa turvaudutaan perinteisiin keinoihin eli lähetteihin. Irrallisia tarvikkeita ei ole, joten nopeissa väistötilanteissa johtamispaikka saadaan siirrettyä entistä nopeammin paikasta toiseen. Häirinnänsieto oletusarvona Nykyaikaisella taistelukentällä elektroninen sodankäynti on keskeinen osa ympäristöä. Morehousen Comm7-johtopaikkakontin modulaariset työasemat taittuvat kokoon siirtojen ajaksi.. Puolustushaarojen JOINT-hengessä kaikki toimivat kuitenkin yhdessä. Se edustaa uusinta suomalaista osaamista alalla. Morehouse on erikoistunut standardimittaisiin 20 jalan merikontteihin, jotka laajenevat sivusuunnassa kolminkertaisiksi käyttöön otettaessa. . 17 Reserviläinen 4/2016 Reserviläinen 1/2017 17 Uusi kotimainen konsepti Tero Tuominen KosKa puolustusvoimien johtamisjärjestelmään liittyvät laitetilat ovat pääosin kuvauskiellossa olevia turvaluokiteltuja alueita, jutun kuvitus on Morehousen Comm7 -johtamispaikan esittelyversiosta. Lisäksi PVJJK:lla on valmius estää ja torjua erilaisia kyberhyökkäyksiä. Comm7 esitteli uutuutena modulaariset kokoontaittuvat More7-työpisteet näyttöineen. Johtamisjärjestelmän on toimittanut Navielekro. Siten Merivoimilla on käytössään Merileijona ja Ilmavoimilla luonnollisesti Ilmaleijona. Normaalin merikontin kokoinen Comm7 avautuu kuljetusasennosta muutamissa minuuteissa lähes automaattisesti pinta-alaltaan kolminkertaiseksi. Kyberpuolustuksen osia ovat tiedustelu, vaikuttaminen ja suojaaminen. NATO-yhteensopivuus järjestelmien rajapinnoissa on myös nykyisin oletusarvona. Esimerkiksi uudet KEVA 2010 -keskivalvontatutkat (Thales Groundmaster 403) on sijoitettu ajoneuvoalustalle. Tulevaisuudessa yleistyvät myös yksittäisten taistelijoiden päätelaitteet, joilla uuden taistelutavan mukaista hajautettua ja liikkuvaa toimintaa voidaan johtaa. Mittaava tutka on aina havaittavissa ja siten alttiina vastatoimille kuten säteilyyn hakeutuville ohjuksille. Esimerkiksi ammunnanhallintaa varten on TASP-tuliasemapääte tykistölle tai ilmatorjunnalle. . Laitteistoja hankittaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan turvautumaan kotimaisiin ratkaisuihin. Siihen voidaan liittää myös vaikkapa Merivoimien alusten tutkien tai aisti-ilmavalvontaverkoston tuottamaa tietoa. Ajoneuvoalustana on kotimainen Sisu E13TP 8x8 -maastokuorma-auto. Lisäksi on valmistauduttu varajärjestelmien käyttöön. Niille on esivalmisteltu liittymispisteitä, joissa on valmiina kytkennät sähkövirralle ja Turvallisuusverkkoon valokuituyhteydelle. Tieto liikkuu myös suoraan taistelukentälle. Vaihtamalla joustavasti toimintapaikkaa voidaan tutkien taistelunkestävyyttä parantaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useiden eri puolilla maata mittaavien ilmavalvontatutkien tuottamasta datasta muodostetaan yhtenäinen koko valtakunnan kattava ilmatilannekuva yhdelle näytölle. Järjestelmä havaitsee, mikäli siihen pyritään fyysisesti kytkeytymään ilman valtuutusta. Tämä on nähty esimerkiksi itäisessä Ukrainassa. Osaa työpisteistä voidaan käyttää kontin kuljetuksenkin aikana. Toisin kuin edeltäjänsä, uusi KEVA 2010 -keskivalvontatutka on nopeasti siirrettävissä uuteen mittauspisteeseen
Opillinen sivistys puolestaan lyhensi huomattavasti palvelusaikaa ja vapaaehtoisena palvelukseen Koottaessa joukkoja 30-vuotiseen sotaan ruotujakolaitos oli jo toiminnassa. Rannikkoseutujen asukkaiden piti hankkia miehiä laivastoon. Laki määräsi myös, että sotaväen piti koostua Suomen kansalaista. Joutomiehet rintamalle Ruodusta lähetettiin sotaan tietysti mieluiten sellainen mies, jolla ei ollut kyläyhteisössä tärkeää tehtävää. Niihin voitiin evakuoida lähiseudun väki ja niistä käsin voitiin taistella vainolaista vastaan. 1700-luvun loppupuolella kehitettiin varamiesjärjestelmä. Tätä voidaan pitää kutsuntajärjestelmämme alkuna. Entiset ruodut ja ratsutilat joutuivat nyt maksamaan niin sanottua vakanssimaksua Venäjän sotilasrahastoon. Ensimmäiset väenotot 1555 Ruotsinvallanalkupuolella1300–1400-luvuilla sotajoukon runkona Pohjanlahden tällä puolen oli talonpoikainen nostoväki. Sen toteutuminen alkoi orastaa jo vuonna 1812, kun Ranska hyökkäsi Napoleonin johdolla Venäjälle. Sitä tarvittiin turvaamaan rannikoiden asumisrauha sekä meriyhteydet valtakunnan muihin osiin ja ulkomaille. Lakkautettujen joukkojen tilalle perustettiin Suomen meriekipaasi. Ne kustannettiin osin vapaaehtoisin varoin ja osin edellä mainitusta sotilasrahastosta. Yksi kaartilaisten kuuluisimmista taisteluista oli Gornij Dubniakin valtaus lokakuussa 1877. Seuraavan vuosisadan alkupuolella ruodun muodostivat kymmenen taloa, joiden piti varustaa armeijaan yksi jalkamies. Linnoituksissa oli palkattuja varuskuntajoukkoja. Nyt Suomen kansallista sotaväkeä edustivat vain Suomen Kaarti, pieni meriekipaasi sekä Kadettikoulu. Sotilaallinen tyhjiö Suomi ei ollut ilman kansallistakaan sotaväkeä, sillä Venäjän maaja merivoimien joukkoja (niin sanotut suomenmaalaiset yksiköt) oli sijoitettu Suomen linnoituksiin ja varuskuntiin. Tarkk’ampujat ja reservimiehet Aktiivipalvelukseen valitut koulutettiin kahdeksassa tarkk’ampujapataljoonassa, joita oli yksi kussakin läänissä. 18 18 HISTORIA Teksti: Seppo Simola Kuvat: Sotamuseo suomen ensimmäinen asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1878, mutta siihen johti vuosisatoja pitkä ja mutkainen tie läpi monien sotakenttien ja väenottojärjestelmien. Asevelvollisuus Euroopan mallin mukaan Yleinen asevelvollisuus alkoi yleistyä Euroopassa 1800-luvulla. Ennen arvannostoa pidetyssä lääkärintarkastuksessa valittiin palveluskelpoiset. Ruotujakojärjestelmä alkoi hahmottua 1500-luvun lopulla. Koulutukseen ei otettu läheskään kaikkia asevelvollisuusikään tulleita eli 21 vuotta täyttäneitä. Ruotsin vallan lopulla maamme sotaväen vahvuus oli noin 22 000 miestä. 1740-luvulla monet ruotusotilaat olivat olleet kirjoissa jo 20–30 vuotta, ja tosipaikan tullen sotaan piti löytää vetreämpi mies. Kyläyhteisön ollessa uhattuna asekuntoiset miehet muodostivat sotajoukkoja jo esihistoriallisella ajalla. Värvätyt joukot lakkautettiin vuonna 1830 lukuun ottamatta Opetustarkk’ampujapataljoonaa, josta muodostettiin Suomen Kaarti eli nykyisen Kaartin jääkärirykmentin varhainen edeltäjä. Valtakunta oli näin saanut pysyvän ja varsin halvan sotaväen, mutta hajallaan asuvien ruotusotilaiden kouluttaminen yhtenäiseksi sotajoukoksi oli hankalaa. Ruotujakolaitos jäi kuitenkin nimellisesti voimaan. Lain mukaan jokainen Suomen mies oli asevelvollinen isänmaan ja valtaistuimen suojelemiseksi. Haasteina olivat koulutuksen järjestäminen, hidas liikekannallepano, koulutetun reservin puute ja ajan oloon ruotumiesten korkeaksi nouseva ikä. Jos esiisiesi joukossa on 1600-luvun ruotusotilas, niin voit arvella hänen olleen yhteiskunnalle eniten hyödyksi sotilaana. Jokainen asekuntoinen mies oli velvollinen puolustamaan kotiseutuaan. Vakinaisessa väessä huolehdittiin myös rippikoulun käymisestä sekä luku-, kirjoitusja laskutaidosta. Vuonna 1889 perustettiin lisäksi rakuunarykmentti ratsuväen kouluttamista varten, mutta aselajijoukkoja ei Suomen sotaväessä koulutettu. Ratsukon varustamaan kyennyt maatila palkittiin verovapaudella ja aateluudella. Ensimmäiset kutsunnat järjestettiin keväällä 1881, ja syksyllä ensimmäiset alokkaat astuivat palvelukseen. Tsaari kuitenkin huomaEnsimmäisiä sotaväenottoja tehtiin jo 1500-luvulla Varusmiehenä Suomessa, osa 1/8: Esihistoriasta autonomian lopulle. Oman sotaväen tilapäinen lakkautus Suomen sodan (1808–09) jälkeen Venäjän suuriruhtinaskunnaksi muuttunut Suomi jäi tilapäisesti ilman omaa sotaväkeä, kun Ruotsin vallan aikaiset järjestelmät purettiin. Näiden lisäksi kruunu piti maaseudulla värvättyä väkeä, joka oli ruotuväen tapaan koolla vain harjoituksissa. Suomeen perustettiin kolme värvättyä 1 200-miehistä jalkaväkirykmenttiä. Pienikin vaiva tai poikkeama – vaikkapa lättäjalat – johti helposti vapautukseen, samoin perhetilanne tai tärkeä ammatti. Kutsunnoissa vedettiin arpaa. Palvelus vakinaisessa saattoi auttaa sosiaaliseen nousuun avaamalla ovia julkisiin virkoihin. Ruotujakolaitos virallistettiin 1600-luvun lopulla. Suomalaisia koulutettiin upseereiksi myös Venäjän sotakouluissa. Varhaisin suomalainen sotaväki oli talonpoikaista nostoväkeä aseistuksenaan muun muassa nuijia ja varsijousia.. Ruotumiehet reservinä 1700-luvulle tultaessa ruotusotilaat muodostivat noin 11 000 miehen reservin. 1500-luvulle asti Ruotsin vakituinen armeija koostui pitkälti ammattisotilaista. Muoti-ilmiö ylti Suomeenkin. Sieltä ovat peräisin harjuja mäkilinnat. Suomen vähäistä sotaväkeä saatettiin käyttää keisarikunnan tarpeisiin laajemminkin ja niinpä Suomen Kaartille tuli lähtö Turkin sotaan 1877. Ruotuväen etuna valtion näkökulmasta oli edullisuus ja se, että ylipäänsä oli järjestelmä sotajoukon kokoamiseksi. Kukin ruotu antoi sotilaalleen rahakorvauksen lisäksi torpan viljeltäväksi, ja ruotumiehen velvollisuus oli astua pillin soidessa riviin. Kutsunnoissa vedettiin arpaa si Suomen sotaväen tarpeellisuuden Krimin sodan (1853–1856) aikana, ja ruotujoukkoja alettiin taas perustaa. Vuonna 1878 säädettiin suuriruhtinaskuntaan asevelvollisuuslaki kahdeksan vuotta emämaan jälkeen. 1700-luvun alun suureen Pohjan sotaan tarvittiin lisää ruotumiehiä ja pian vaadittiin kustakin ruodusta toinen sotilas ja myöhemmin vielä yksi lisämies kolmea ja viittä ruotua kohti. Ensimmäiset suomalaiset jalkaväkijoukko-osastot eli lippukunnat saivat alkunsa kuningas Kustaa Vaasan ensimmäisistä väenotoista Suomessa helmikuussa 1555. Arpaonnen mukaan joutui joko aktiivipalvelukseen tai reservipalvelukseen. Krimin sodan aikana muodostetut yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa lakkautettiin vuonna 1868. Se testattiin käytännössä Kustaa III:n sodassa 1780-luvun lopulla, kun reservimiehistä perustettiin yksiköitä. Joukkojen tehtävänä oli myös sisäisen järjestyksen varmistaminen, koska suomalainen on suomalainen vaikka… Visio kansallisesta sotaväestä Suomen johtomiehillä oli autonomian alusta asti kirkas visio kansallisesta sotaväestä
Nimityksiä Ruotunimet Ruotusotilaille annettiin nimi kruunun puolesta, koska sukunimiä ei vielä ollut. 1914: ensimmäinen maailmansota alkaa . Lähteitä: Eero-Eetu Saarinen: Ensimmäiset asevelvolliset reservimiehet Puolustusvoimat ennen ja nyt -sarja Suomalaisen sotilaan historia ristiretkistä rauhanturvaamiseen Turun tarkk'ampujapataljoonan sotilaita leirillä 1800-luvun lopulla. Aktiivipalvelus kesti normaalisti kolme vuotta. 1877–78: Turkin sota, Suomen Kaarti mukana . 1200-luvulle asti: kyläyhteisön puolustus omin voimin . Lähes 1900 vapaaehtoista lähti vuosina 1915–18 salateitse Saksaan sotataitoja oppimaan. 1600-luku: ruotujakolaitos voimassa . Venäläistämistoimet sytyttivät aktiivisen ja passiivisen vastarinnan. 1899: helmikuun manifesti, Suomen venäläistämistoimet alkavat . 1881: ensimmäiset kutsunnat . Tällöin asevelvollisuus suoritettiin reservikomppanioiden järjestämissä harjoituksissa. Vastustus uutta lakia vastaan oli niin pontevaa, että keisari päätti varmuuden vuoksi lakkauttaa Suomesta kansallisen sotaväen – ties mitä saisivat moiset jukuripäät vielä mieleensä. 1853–56: Krimin sota, ruotujoukot kootaan viimeisen kerran . Palveluksen jälkeen mies kuului reserviin kaksi vuotta ja sitten nostoväen I luokkaan 40-vuotiaaksi asti. 1878: ensimmäinen asevelvollisuuslaki . Keisarikunta huolestui 1800-luvun lopussa luoteisrajansa puolustuksesta ja vaati suuriruhtinaskuntaa muuttamaan lainsäädäntöään. 19 Reserviläinen 4/2016 Reserviläinen 1/2017 SOTILAAT ERI VUOSISADOILLA 1400-luku: nuijamies 1500-luku: soini, nihti, huovi 1600-luku: hakkapeliitta 1700-luku: karoliini 1800-luku: tarkk’ampuja 1900-luku: jääkäri eläinten nimet kuten Gädda kasvien nimet kuten Alm ominaisuudet kuten Stolt ammattinimet kuten Bagare kansojen nimet kuten Finne sotavarusteiden nimet kuten Svärd esihistoria: miekka, keihäs, nuija 1300-luku: varsijousi 1400-luku: hakapyssy 1500-luku: pistooli 1600-luku: piilukkokivääri, pistin 1700-luku: rihlakivääri eli tussari 1800-luvun alku: nallilukkokivääri 1800-luvun loppu: makasiinikivääri 1900-luvun alku: konepistooli 19 Merkittäviä vuosia suomalaisen sotilaan historiassa ennen itsenäisyyttä . Ja kyllä saivatkin. Komppanioita oli 32, ja reserviharjoituksia pidettiin yhteensä 90 päivää jakautuen kolmelle peräkkäiselle vuodelle. Suomessa keisarin laki katsottiin laittomaksi ja tästä seurasivat niin sanotut kutsuntalakot eli kutsuntoihin kieltäydyttiin osallistumasta. Jääkäriliikkeellä irti emämaasta Helmikuun manifesti kumottiin kuusi vuotta myöhemmin, mutta ensimmäisen maailmansodan syttyminen elokuussa 1914 kiihdytti vuonna 1908 uudelleen alkaneita venäläistämistoimia. 1555: ensimmäiset väenotot . Niin sanottuun vanhaan väkeen oli ehditty siihen mennessä kouluttaa yli 100 000 miestä. 1810-luku: värvätyt jalkaväkirykmentit . Silloin aktivistien keskuudessa konkretisoitui ajatus irrottaa Pienikin vaiva johti helposti vapautukseen suuriruhtinaskunta emämaasta itsenäiseksi valtioksi vaikka väkisin. 1808–09: Suomen sota, Suomi Venäjän alaisuuteen . Vaadittu laki olisi muun muassa sallinut suomalaisten käyttämisen ympäri laajaa keisarikuntaa. Jääkäreiden oli määrä irrottaa Suomi Venäjästä ja muodostaa itsenäisen maan sotavoimien runko. Tähän eivät suuriruhtinaskunnan valtiopäivät suostuneet, joten keisari sääti vuonna 1901 asevelvollisuuslain ohi säätyvaltiopäivien. 1618–1648: 30-vuotinen sota . 1830: Suomen Kaarti muodostetaan . 1500-luvun loppu: ruotujakolaitos perustetaan . Suurin osa palveluskelpoisista päätyi arvannostossa reserviin. 1915: ensimmäiset vapaaehtoiset jääkärikoulutukseen hakeutuva ylioppilas koulutettiin vuodessa upseeriksi. 1901: uusi asevelvollisuuslaki, kutsuntalakot . Asevelvolliset joukot oli tarkoitettu vain Suomen puolustamiseen, eikä niitä saanut käskeä keisarikunnan muihin osiin ulkomaista puhumattakaan. Laittomat kutsunnat Suomen autonomiaa kaventanut helmikuun manifesti vuonna 1899 aloitti venäläistämistoimet eli niin sanotut sortovuodet. 1300–1400-luvut: talonpoikaista nostoväkeä . 1700–1721: suuri Pohjan sota . Sen jälkeen seurasi vielä kaksi vuotta reservissä ja nostoväkiaika. Nimet voidaan ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti: Henkilökohtaisia aseita. 1700-luvun loppupuoli: varamiesjärjestelmä . 1700-luvun alun karoliiniunivormu oli Ruotsin armeijan ensimmäinen yhtenäinen sotilaspuku. Marraskuussa 1914 Ostrobotnialla Helsingissä lausutut jääkäriliikkeen syntysanat käynnistivät sotaväen luomisen itsenäiselle Suomelle. 1700-luku: ruotujakolaitos voimassa
Eikö ole vaara, että aktivoimiseen pyrkivä kampanja antaa nimellään päinvastaisen viestin. Puhuttava nimi Kampanjan nimi, Nuku rauhassa, tulee epäilemättä puhuttamaan. Kampanjaan kuuluvat myös Tampereella, Joensuussa, Oulussa ja Helsingissä pidettävät seminaarit – Tietysti toivon, että mahdollisimman monella syttyy tapahtumien myötä lamppu päässä ja he tajuavat kuinka monipuolisia turvallisuusja maanpuolustusasiat voivat olla. Tilaisuuksien yhteen laskettu yleisötavoite on 300 000 vierailijaa. Sloganin takana on ajatus, että vapaaehtoinen maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus takaavat sen, että jokainen voi nukkua rauhassa. – Varat käytetään ainoastaan kampanjamarkkinointiin ja tapahtumien rakentamiseen. Hankekoordinaattori toivoo tapahtumien herättävän vierailijoissa ajatuksia ja ehkä jopa innostuksen turvallisuutta kohtaan. Tarkoituksena on herätellä kansalaisia maanpuolustusvelvollisuuteen, joka lain mukaan. 20 20 KESKIÖSSÄ Tuomas Kaarkoski reserviläisjärjestöt ovat vahvasti mukana Suomen juhlavuoteen liittyvässä Nuku rauhassa -kampanjassa. Toiminnallisia tapahtumia Nuku rauhassa -kampanjan ytimen muodostavat juhlavuonna ympäri Suomea järjestettävät kymmenen erilaista tapahtumaa. Töllin mukaan kantavaksi teemaksi valikoitunut kokonaisturvallisuus on erinomainen keino osoittaa, kuinka monipuolista toimintaa maanpuolustus on. Kampanjan kokonaisukustannus on noin puoli miljoonaa euroa. – Ainakaan minun tiedossani ei ole, että Suomessa olisi koskaan tehty näin suurta turvallisuuskampanjaa. Tapahtumat ja seminaarit toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. – Riski on tiedostettu. – Jokaisella tapahtumalla on oma teemansa. Tapahtumissa on Puolustusvoimien toimintaja kalustonäytöksiä, ensiapurasteja, Juhlavuoden iso ponnistus Nuku rauhassa -kampanja pyrkii tavoittamaan nuoria ja osoittamaan kuinka monipuolista vapaaehtoinen maanpuolustusja turvallisuustyö on. Lisäksi hanke nähtiin mahdollisuutena välittää veteraanien perintöä nuorille, hankekoordinaattori Kaisa Tölli toteaa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietämystä kokonaisturvallisuudesta ja vapaaehtoisesta maanpuolustusja turvallisuustyöstä sekä saada ihmiset osallistumaan entistä aktiivisemmin. Tarkoituksena on herätellä kansalaisia maanpuolustusvelvollisuuteen armeijahenkistä esterataa ja veteraanien tarinatelttaa, Tölli luettelee. – Vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä haluttiin vahvistaa yhteistyötä paitsi järjestöjen välillä myös laajemmin muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Emme halunneet tehdä tylsää ja vetää varman päälle, vaan tehdä puhuttelevan kampanjan, joka ei ole itsestäänselvä. Olemme pyrkineet rakentamaan tapahtumista toiminnallisia. Juuri tämän takia maanpuolustusjärjestöjen lisäksi kampanjassa ovat mukana kaikki keskeiset turvallisuusjärjestöt sekä viranomaistahot Puolustusvoimia, poliisia ja hätäkeskuslaitosta myöten. Päätapahtuma järjestetään Helsingissä 18–19. Idea hankkeesta syntyi Maanpuolustuksen tuki ry:n hallituksen kokouksessa, kun pohdittiin, miten vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt voisivat yhdessä juhlistaa Suomen satavuotista taivalta. Yritysten ja säätiöiden tuki kokonaispotista on merkittävä. elokuuta