Sivut 14–15 Reserviläiset isolla koneella Viroon Suomalaiset lennätettiin Saber Strike 16 -harjoitukseen C-17 Globemaster III:lla. Sivut 8–9 AJANKOHTAISTA Laivue 2020 takaa huoltovarmuuden Merivoimien hankkeen myötä uusitaan keskeistä Itämeren kalustoa. Reserviläinen RUL juhli Haminassa Suomen Reserviupseeriliitto täytti 85 vuotta. Sivut 24–25 Syyskuu 6 / 2016 KESKIÖSSÄ AJANKOHTAISTA Mestaruudet ratkesivat elokuussa Sivut 20–21
ruskovilla.fi Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: 100% MERINOVILLA Jokainen rakastaa lämpöä Uusi kuvasto ilmestynyt! HAULIKOT TARVIKEOSAT MAAHANTUONTI: TUTUSTU TARKEMMIN www.teuvolouhisola.fi JA TILAA JÄLLEENMYYJÄLTÄ TAI VERKKOKAUPASTAMME
PAAVO AIRO 27. KANNEN KUVA: PAAVO AIRO JARKKO LAUKIA MENESTYI JÄLLEEN SOVELLETUN RESERVILÄISAMMUNNAN SM-KISOISSA. MPK aloittaa yt-neuvottelut RES: Haussa nopeampi päätöksentekokyky RUL juhli Haminassa Veteraaneja ja maanpuolustusta tukien Kertauskäskyjä tekstiviesteillä Jääkäreille patsas Latviaan Vaikuttaja: Suuret muutokset odottavat Kainuussa harjoiteltiin ruotsalaisten kanssa Historia: Rannikkopuolustus turvaa nykyään ohjuksiin Reportaasi: ”Omaa treeniä tarvitaan” Tähtäimessä: Yhtenäinen reserviupseeristo puolustuksen selkäranka Kalusto: Raskaan sarjan ilmakuljetusta Koulutus: Sotaelokuvan kulisseissa Koulutus: Tarkka-ampujien taitoja mitattiin Lohtajalla RUL: Draamaa sotilasmoniottelussa RES: Lakkautus uhkaa myös toimivia yhdistyksiä 14 Maavoimat harjoitteli kesällä yhdessä Merivoimien ja ruotsalaisten kanssa. Joukot nopeasti liikkeelle ”Harjoittelemalla (Ruotsin kanssa) voimme yhdistää maiden suorituskykyjä yhteensopiviksi ja saavutamme kumpikin paremman operatiivisen valmiuden.” Merivoimien komentaja Veijo Taipalus Paavo Airo, Jarmo Seppälä maavoimat järjesti kesällä isot harjoitukset sekä ruotsalaisten että Suomen merivoimien kanssa. KAAKKO 16-harjoituksessa testattiin joukkojen nopeaa käskyttämistä. Reserviläisen matkavinkki: Sotahistoriaa Espanjassa Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Onko nyt oikea aika leikata maanpuolustuksesta. KISAT JÄRJESTETTIIN NURMEKSEN SOTINPUROSSA. Ruotsin ja Suomen armeijojen toimintatavoissa on paljon yhteistä, mutta yksi olennainen ero vaikuttaa Ruotsin mahdollisuuksiin järjestää harjoituksia omien joukkojensa kesken: – Ammattiarmeijana emme Ruotsissa pääse harjoittelemaan näin isoa joukkoa vastaan, kertoi ruotsalaisen osaston johtaja, kapteeni Erik Bengtsson. Osa harjoitukseen osallistuneista reserviläisistä sai kertauskäskyn tekstiviestitse. METSO 16 oli hieman pienempi. Sivut 12 ja 16–17 13 26 11 16 14 Reserviläisistä koostuneet rannikkojääkärijoukot nousivat maihin Haminassa, Klamilan satamassa KAAKKO 16 -harjoituksessa. Reserviläinen 6/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 18 20 ILTAVAPAA 30 32 33 JÄRJESTÖT 28 29 31 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 12 23 24 Yksi meistä: Miksi laulat tangoa, Maria Tyyster. Ruotsalaiset joukot olivat Bodenista, Norrbottenin rykmentistä. Merivoimien kanssa järjestettyyn Maavoimien pääharjoitukseen KAAKKO 16:een osallistui noin 3 000 reserviläistä. Molemmissa harjoituksissa osa joukoista käytti KASI-järjestelmää eli kaksisuuntaista taistelun simulaattoria. Sen kokonaisvahvuus oli noin 3 600 henkilöä, josta osa oli varusmiehiä
Reserviläiskenttä älähtää, järjestöt ramppaavat jokainen tahoillaan eduskunnan kuultavana ja lopputulemana eduskunta palauttaa tuet täysimääräisinä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Puolustusministeriö esittää reserviläisjärjestöille valtionavustuksia täysimääräisinä. (16.11.) Reserviläispiireissä voi nykyään varmana syksyn merkkinä pitää tukirumban alkamista. MPK:n osalta tukia ollaan leikkaamassa 1,8 miljoonasta eurosta 1,4 miljoonaan euroon. Tänä vuonna talousarviossa esitetyt leikkaukset konkretisoituivat välittömästi, kun Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ilmoitti koko organisaatiota koskevista yt-neuvotteluista. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Esitys etenee valtiovarainministeriön virkamiesten pöydälle seuraavan vuoden talousarviota varten. Pääpiirteissään kuvio on sama joka vuosi. Asiaa ei pidä ymmärtää väärin, 400 000 euroa on valtava määrä rahaa. Toisaalta, jos summan suhteuttaa valtion noin 55 miljardin vuosimenoihin, summa ei enää näytä niin suurelta. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viime vuonna julkaistussa hallitusohjelmassa todetaan selkeästi: Hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Tuntuu erikoiselta, että Suomessa ollaan vetämässä rahoitushanoja tiukemmalle, kun samanaikaisesti Saksan kokoinen jättiläinen pohtii vakavissaan pakollisen asevelvollisuuden palauttamista.. MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki sanoi suoraan yt-neuvotteluiden johtuvan yksinomaan kaavailluista avustusleikkauksista. Mainitse myös entinen osoite. 4 PÄÄKIRJOITUS 5.9.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Hallituksen viesti maanpuolustusväelle on ristiriitainen Onko nyt oikea aika leikata maanpuolustuksesta. Varsinkin, kun ottaa huomioon kuinka suuren määrän suomalaisia MPK koulutustarjonnallaan vuosittain tavoittaa. Istuvan hallituksen välittämä viesti maanpuolustusväelle on tällä hetkellä räikeän ristiriitainen. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. Leikkaukset tuntuvat hämmentävältä myös globaalimmasta perspektiivistä tarkasteltaessa. Ministeriössä punakynä heiluu ja tuet joutuvat leikkuriin. Mikä tässä sitten on ongelmana. (28.9.) 8/2016 5.12. Karuselli alkaa tyypillisesti pyöriä jo elokuun puolella, mutta lopulliset talouslukemat ovat useimmiten selvillä vasta viikko tai kaksi ennen joulua. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 7/2016 17.10. Jokainen ymmärtää, kuinka katastrofaalinen vaikutus viivyttelyllä on seuraavan vuoden budjetin suunnitteluun. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Jarkko Lahtinen Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Varsinkin jos vaa’an toiselle puolelle laitetaan lasten päivähoitoa, koulutusta tai muita pehmeämpien arvojen menokohteita. 400 000 euron leikkaukset johtavat yt-neuvottelujen myötä automaattisesti MPK:n kurssitarjonnan supistumiseen, joka on suoraan pois reserviläisen omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksista. Koko Eurooppa on ollut pari viimeistä vuotta normaalia aktiivisemmassa käymistilassa, Venäjän toimet Ukrainassa ja Itämerellä hämmentävät ja äärimielipiteet saavat kuukausi kuukaudelta enemmän näkyvyyttä. Ensinnäkin jokasyksyinen teatteri vie täysin turhaan resursseja kaikilta osapuolilta. Teot ja todellisuus näyttäytyvät tällä hetkellä kovin erilaisina. Toinen huomattavasti ongelmallisempi tekijä liittyy prosessin viemään aikaan
Pitää toimia realiteettien ja pelimerkkien mukaan, MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki toteaa. MPK aloittaa yt-neuvottelut 400 000 euron suunniteltu leikkaus valtionavustuksesta johti toimenpiteisiin. Pyöräilyn, uinnin, vaeltamisen ja lenkkeilyn ohella uusi toimitusjohtaja on kiinnostunut militariakeräilystä. Omien sanojensa mukaan Lahtisella on useitakin harrastuksia, mutta vuoden alussa syntyneen pienen tytön myötä harrastaminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle. – Emme me voi suunnitella joka vuodelle kahta linjaa ja toivoa parasta. Tuomas Kaarkoski maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) aloittaa koko organisaatiota koskevat ytneuvottelut. Alustavien arvioiden mukaan MPK:n henkilöstö saattaa toimenpiteiden takia vähentyä noin 10 henkilötyövuodella. Jarkko Lahtinen, 38, aloitti uudessa työssään elokuun lopulla. – 2008 saimme tukea 1,7 miljoonaa euroa, ja tuolloin saimme vuodesssa järjestettyä 50 000 koulutusvuorokautta. Lahtinen sanoi innostuneensa heti, kun näki rekrytointi-ilmoituksen. Militaria kiinnostaa Lahtinen on itse Reserviupseeriliiton ja Kenttätykistökerhon jäsen. Taustalla on oltava jokin muukin ajatus ja tässä työssä se toteutuu enemmän kuin hyvin. Paikka aukesi, kun firmaa kolme vuotta johtanut Tuomo Simojoki suuntasi uusien työhaasteiden perään. Viime vuonna saimme 1,8 miljoonaa euroa ja järjestimme 88 000 koulutusvuorokautta. On todennäköistä, että MPK:n koulutustarjonta supistuu ainakin hetkellisesti. – Ainakin hetkellisesti tarjonta varmasti pienenee koulutuksen puolella. Minun tehtäväni on myynnin lisäys ja kannattavuden parantaminen. Mahdolliset yt-neuvotteluista seuraavat toimenpiteet valmistaudutaan toteuttamaan ensi vuoden alusta alkaen. Univormuista olen saanut sentään pari settiä ihan valmiiksikin asti kerättyä. Helsinkiläinen Jarkko Lahtinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Ensin puolustusministeriö esittää tukia täysimääräisenä, minkä jälkeen valtiovarainministeriö karsii niistä. Maanpuolustusyhtiö MPY:n tehtäviin kuuluvat Reserviläinen-lehden kustantaminen, Inttistore-myymälän pyörittäminen sekä liittojen jäsenrekisterin ylläpito. – Pääsen jatkamaan Tuomon tekemää hyvää työtä. Lahtisen mukaan hän saa johdettavakseen yrityksen, joka on menossa oikeaan suuntaan. Puheenjohtaja myöntää päätöksen pakottavan MPK:n karsimaan kiinteistä kuluista. Tänä vuonna olemme yltämässä samoihin vuorokausilukemiin, Peltomäki havainnollistaa. Meidän on saatava tehtyä rakenne, joka kestää koulutuksen viemisen pysyvästi nykytasolle ja siitä eteenpäin. Helsinkiläinen Lahtinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa viisi vuotta Varustelekan talouspäällikkönä. Peltomäki ihmettelee voimakkaasti valtiovarainministeriön päätöstä, joka on myös ristiriidassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelman kanssa. Olen huomannut, että en ole niinkään isojen korporaatioiden mies. Yrityksessä on tehty parin viime vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia. – Oma osaamiseni ja kokemukseni sopi kuin nenä päähän rekryvaatimusten kanssa. – Onhan tämä nyt erikoista, kun hallitusohjelmassa sanotaan suoraan, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssit on turvattava. Neuvottelujen aloittamisen syynä on valtionvarainministeriön julkaisema ensi vuoden talousarvioesitys, jossa MPK:n valtionavustusta ollaan leikkaamassa 400 000 eurolla 1,8 miljoonasta eurosta 1,4 miljoonaan euroon. Tukien leikkaamisesta on tullut lähes vuotuinen prosessi. HANNA-MAIJA RAITIO. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 6/2016 Jarkko Lahtinen aloitti Maanpuolustusyhtiön johdossa TUOMAS KAARKOSKI Tuomas Kaarkoski reserviläisliiton ja reserviupseeriliiton omistamalle Maanpuolustusyhtiö MPY oy:lle on valittu uusi toimitusjohtaja. – Univormuja ja pistimiä lähinnä. Viime vuonna eduskunta kuitenkin palautti tuet, vaikka valtiovarainministeriö toista esittikin. Hänen mukaansa MPK:ta on jo aiemmin viritetty hyvin tehokkaaksi organisaatioksi. Pelkkä raha ei voi määrittää kaikkea. Peltomäki myöntää, että muutos tulee hyvin todennäköisesti näkymään myös kurssitarjonnassa. Sotilasarvoltaan hän on reservin vänrikki. Näkyy kurssitarjonnassa Peltomäen mukaan 1,4 miljoonan euron tukitason on ilmoitettu pysyvän samana ainakin vuoteen 2020 saakka. Kaikkineen prosessi johtaa kuitenkin siihen, että MPK:ssa ei vielä joulukuussakaan ole pystytty varmuudella sanomaan, paljonko seuraavan vuoden budjettiin on käytettävissä
fi fi fl
Toni Sarro 44-vuotias Porvoon Reserviupseerikerho – SRA on tosi monipuolinen ja liikunnallinen tapa harrastaa ammuntaa. elokuuta Kuopiossa. Parhaillaan on käynnissä toinen yhdistyskysely, jonka pohjalta asian käsittely jatkuu syyskuun lopulla. Hallitus päätti yksimielisesti muuttaa kaatunutta esitystään niin, että myös jatkossa liiton korkeinta päätösvaltaa käyttäisi liittokokous. – Aikaisemmin oli ongelmana saada hallituksen jäsenet kokouksiin, jotta kokoukset olisivat olleet edes päätösvaltaisia. Tämä kehittää asekäsittelytaitoja ja tarkkuutta sekä nopeutta. Hallitus linjasi uutta esitystään 18. Hallituksen pienentämisen jälkeen hommat ovat tehostuneet ja aktiivisia kavereita hallitukseen riittää, Saarikallio kertoo. mennessä Haussa nopeampi päätöksentekokyky Reserviläisliiton hallitus tuo yhdistyskyselyn tulosten pohjalta muutetun sääntömuutosesityksen syyskokouksen käsittelyyn. Vuosittain liittokokouksia järjestettäisiin kuitenkin vain yksi. Kyselyyn voi vastata 9. Reserviläisliiton hallitukseen kuuluu tällä hetkellä puheenjohtaja ja 27 jäsentä. Erillisen liittovaltuuston muodostamisesta luovutaan. Varsinais-Suomen reserviläispiirissä tiedetään mistä puhutaan, koska myös piirin hallitusta pienennettiin hiljattain. Ne tekevät tästä mukavaa. Tiedonsaanti on nykyään nopeaa, eikä Reserviläisliitto edunvalvojana pysty reagoimaan tarvittavan ketterästi aiheisiin ylisuuren hallituksen vuoksi, Saarikallio toteaa. EEVA TULISALO. – Edelliset säännöt ovat 20 vuoden takaa. Yhdistykset suhtautuivat myönteisesti myös muihin sääntömuutosehdotuksiin. kesäkuuta kokouksessaan niin, että pohjana olivat kesäkuun alussa toteutetun yhdistyskyselyn tulokset. Saarikallio voi puhua koko VarsinaisSuomen piirin puolesta, sillä ennen hallituksen kokousta Saarikallio soitti kaikille piirinsä yhdistysten puheenjohtajille ja kysyi ajatuksia liittyen suunniteltuihin muutoksiin. Se ajoittuisi loppuvuoteen. Jani Westman 40-vuotias Kymenlaakson Reserviläispiiri – SRA on toiminnallista ja monipuolista verrattuna esimerkiksi tarkka-ammuntaan. Miksi harrastat sovellettua reserviläisammuntaa. – 23 yhdistyksestä vain yksi oli sitä mieltä, ettei liittohallituksen jäsenmäärän pienentäminen ole ajankohtaista. Paitsi, että liitolle valitaan uusi puheenjohtaja, myös vuosikokouksessa kaatunut liiton sääntöjen muutosesitys on muutetussa muodossaan syyskokouksen käsittelyssä. syyskuuta mennessä. Lisäksi käyttöön otettaisiin kiertojärjestely, jossa hallituspaikat vaihtuisivat toimikausittain piirien kesken. – 1+9-malli toimii, jos hallitukseen valitut henkilöt toimivat tehokkaasti, Saarikallio pohtii. Siinä voi ottaa kantaa joko sääntömuutosesityksen puolesta tai sitä vastaan. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg esitteli hallituksen sääntömuutoskaavailuja reservipiirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä 24. Yhdistyskyselyyn voi vastata 9.9. Paavo Airo Sovelletun reserviläisammunnan eli SRA:n SM-kisat järjestettiin Nurmeksen Sotinpurossa elokuun alussa. Hallituksen jäsenen ja Varsinais-Suomen reserviläispiirin puheenjohtajan Simo Saarikallion mielestä Reserviläisliiton hallitusta kannattaa pienentää, mutta hän ei ole varma siitä, onko oikea määrä esitetty vai joku muu. Liittohallituksesta erilaisia näkemyksiä Liittohallituksen osalta kokouksessa oli erimielisempää. Se tukee sotilaallista koulutusta, varsinkin jos kilpailee TST-sarjassa, jossa on omat varustesääntönsä. Tällä kartoitetaan todennäköisyys sille, että esitetyt muutokset tulevat hyväksytyksi syyskokouksessa. Lotta Hietaniemi-Sipakko reserviläisliiton syyskokouksesta tulee poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Kysyimme osallistujilta, mikä lajissa kiehtoo. 7 Reserviläinen 6/2016 AJANKOHTAISTA RES MITEN ON. Ville Ryynänen 40-vuotias Kymenlaakson Reserviläispiiri – Vaihtelevuus, toiminnallisuus ja samanhenkinen sakki. Koeäänestyksen jälkeen hallitus päätti pitäytyä 1+9-kokoisessa hallituksessa, jossa olisivat edustettuina kaikki piirit joko varsinaisen jäsenen tai varajäsenen ominaisuudessa. Nykyiset säännöt kahden vuosikymmenen takaa Simo Saarikallio on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että Reserviläisliiton sääntömuutos on tarpeellinen. Vasta tässä hallituksen kokouksessa lyödään lukkoon se, millainen muutosesitys Lappeenrannan kokoukseen tulee. Muut olivat sitä mieltä, että hallitusta tulisi pienentää ja tehostaa. Näin kaikki piirit olisivat edustettuina liittohallituksessa vähintään kahden vuoden välein. Tässä kokouksessa olisivat nykyiseen tapaan edustettuina liiton jäsenyhdistykset
8 RESERVIUPSEERILIITTO 85 VUOTTA RUL juhli Haminassa Reserviupseeriliitto juhlisti 85-vuotista taivaltaan Haminan ympyräkaupungissa. Samaan aikaan kaupungissa vietettiin myös perinteistä Hamina Tattoo -marssimusiikkitapahtumaa. Vänrikki Emilia Ristola ja kapteeni Jarkko Tawast olivat Halkilahden vierellä.. Kuvat: Reserviupseeriliitto Reserviupseeriliitto laski puheenjohtajansa, kapteeni Mikko Halkilahden johdolla seppeleen Reserviupseerikoulun edustalla sijaitsevan kaatuneiden upseereiden muistopatsaan juurelle. Elokuun alussa järjestettyyn juhlaan osallistui yli 500 RUL:n jäsentä ja kutsuvierasta
Yksi vaikuttavimmista oli sveitsiläinen The Swiss Army Central Band.. Juhlapäivä huipentui Haminan Bastionissa järjestettyyn Hamina Tattoon Marssishow’hun. . Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kävi tutustumassa Reserviupseeriliiton toimipisteeseen. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 6/2016 . . Liiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti piti juhlavieraille puheen Maneesissa. ?. Poliisi toi ratsain tervehdyksensä Hamina Tattoon tämän vuoden Marssishow’hun. Esiintyjiä tuli ympäri maailmaa. Kaikkiaan yli 500 vierasta saapui Haminaan juhlistamaan Reserviupseeriliiton merkkipäivää. . Maailmallakin useissa musikaaleissa esiintynyt Maria Ylipää esiintyi juhlavieraille Reserviupseerikoulun tiloissa järjestetyssä juhlassa.
Solmion pohjaväri on sininen ja tunnus on kudottu hopeanharmaalla. Iltajuhla järjestetään Lappeenrannan urheilutalolla, jonne rakennetaan tila erityisesti tapahtumaa varten. Huonehinnat ovat yhden hengen huoneelle 97 euroa per yö ja kahden hengen huoneelle 117 euroa per yö. lokakuuta mennessä. Lauantain iltajuhlan illalliskortti tulee myyntiin Reserviläisliiton verkkokauppaan. Lisätietoja Lappeenrannan liittokokoustapahtumasta löytyy liittojen nettisivuilta, yhdistystiedotteesta sekä lokakuun puolivälissä ilmestyvästä Reserviläisen numerosta. Kaikkien liittojen jäsenet hankkivat illalliskortin Reserviläisliiton verkkokaupan kautta. Liittokokoustapahtumaan osallistuvat voivat tehdä Hotelli Lappeen huonevaraukset puhelimitse numerosta 010 7261 000 tai sähköpostilla osoitteesta lappee.lappeenranta@sokoshotels.fi. Ta p a h t u m a n keskeisiä teemoja ovat RES:n, RUL:n, MNL:n ja RESUL:n uusien puheenjohtajien valinnat. lokakuuta mennessä SUOMI FINLAN D 199€ JÄÄKÄRI REPPU • Suomenmaan sotilasreppujen kärkipäätä • Monipuolinen reppu: soveltuu arkikäyttöön, sekä 24-48h reissulle • Tarveaineet samat kuin SAtuotteissa • 5 vuoden takuu • Värit: oliivin vihreä ja musta Lue lisää: www.savotta.fi Lappeenrannan liittokokoustapahtuma lähestyy Paavo Airo lappeenrannan suuri liittokokoustapahtuma, Jalustintuntumalla järjestetään marraskuun 18.–20 välisenä viikonloppuna. Sen jälkeen hotellilla on oikeus nostaa huonehintoja. Jalustintuntumalla-tapahtumaan odotetaan tulevan noin 500 henkilöä. Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustusvalmiuksia. Varaustunnus on ”Liittokokouskiintiö” tai varausnumero 26087361. koulutusja julkaisutoimintaan sekä uusien toimintojen kehittämiseen. Aidosta silkistä tehdyn solmion kuva-aiheena on RUL:n logo. Tapahtuma kerää yhteen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten liiton sekä Reserviläisurheiluliiton. RESERVIUPSEERILIITON SOLMIO HINTA 45 € + Toimituskulut 7 €. (09) 4056 2054 . Varaukset tulee tehdä 7. toimisto@rul.. TILAUKSET: Puh. 10 AJANKOHTAISTA Hotellivaraukset tulee tehdä 7. Säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia mm. Tutustu paremmin: www.rul.?/tukisaatio RUL:n kokoussolmio on nyt myynnissä vain ja ainoastaan tukisäätiön nettikaupassa
Kolmannes summasta menee sotaveteraanien auttamiseen heidän arjessaan. Reserviläisten ampumaturva on tarkoitettu RES:n, RUL:n, SRTL:n, MPKL:n ja MNL:n alle 80-vuotiaille jäsenille. Lisäksi säätiö jakaa apurahoja tutkimus-, opetusja julkaisutoimintaan sekä museoille, filmituotantoon ja perinnetyöhön. Veteraanien lisäksi Sotavahinkosäätiö on myös merkittävä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukija, sillä se te tukee suoraan rahallisesti tärkeimpiä maanpuolustusjärjestöjä. 11 Reserviläinen 6/2016 Veteraaneja ja maanpuolustusta tukien Sotavahinkosäätiö tukee isänmaallista työtä vuosittain yli 300 000 eurolla. Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Syntymäaika Yhdistys/kerho Allekirjoitus AMPUMAja SENIORITURVA Reserviläisten Merkitse rasti ruutuun. Reserviläisten ampumaturva ja senioriturva antavat osallistumisoikeuden kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan vakuutusturvan. Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja 500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000 euroon asti. – Tätä kautta autamme myös virolaisia Suomen poikia, joita on elossa vielä kuutisenkymmentä. Nykyisen nimensä säätiö sai 2003. Voimassaolon ehtona on lisäksi, että myös jäsenmaksu on maksettu. järjestöjen piirien sekä jäsenyhdistysten ja -kerhojen tapahtumiin tai kilpailuihin, joissa harjoitetaan ammuntaa ja, joissa vaaditaan ampumaturvan tai senioriturvan voimassaoloa. Tuomas Kaarkoski sotavahinkosäätiö jakaa vuosittain yli 300 000 euroa isänmaalliseen toimintaan. Se sai noin kahden miljoonan pääomansa sotavahinkoyhdistysten jäljelle jääneistä varoista. Ampumaturva korvaa vamman hoitokulut 5.000 euroon asti, pysyvän haitan korvauksena 10.000 euroa ja kuolemantapauksessa 5.000 euroa. 80 vuotta täyttäneet jäsenet voivat hankkia Reserviläisten senioriturvan, joka sisältää vain vastuuvakuutuksen. – Liitot esittävät omista jäsenistään palkittavia meille perusteluineen, ja me teemme sitten lopulliset palkitsemispäätökset, Kainulainen kertoo. Suuntaus tulee lähivuosina luonnollisesti kasvamaan. – Veteraanien määrän vähetessä kohdennamme yhä enemmän varoja vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin. KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous ampumaturvasta (25 ) senioriturvasta (20 ) Vastaanottaja maksaa postimaksun www.reservilaisliitto.fi. Ampumaja senioriturva antavat osallistumisoikeiden RES:n, RUL:n ja RESUL:n niihin liittotason kilpailuja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa. Lisäksi ne oikeuttavat osallistumaan em. Kainulainen väläyttääkin, että Säätiön hallitus tulee harkitsemaan juhlavuoden kunniaksi jaettavan avustuspotin kasvattamista. Vuodesta 2009 lähtien Sotavahinkosäätiö on myöntänyt erilaisia maanpuolustuksellisia tunnustuspalkintoja niin henkilökuin hankepalkintoina Kadettikunnan, Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen sekä Naisten Valmiusliiton liiton piirissä ansiokkaasta maanpuolustustyöstä. Reserviläisten ampumaja senioriturvat astuvat voimaan maksupäivänä klo 24.00 edellyttäen, että turvakausi on alkanut. Oletko ammuntaa harrastava jäsen. Sotavahinkosäätiön nimi ja historia linkittyvät vahvasti talvi-, jatkoja Lapin sodissa siviiliväestölle aiheutuneisiin sotavahinkoihin, jolloin vakuutusyhtiöiden perustamat sotavahinkoyhdistykset maksoivat 32 000:lle vahinkoja kärsineelle yhteensä 640 miljoonaa euroa. Onko ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa. – Pääsääntö on, että hankkeen pitää liittyä viime sotiimme tai maanpuolustukseen. Ensi vuosi on historiallinen juhlavuosi, kun Suomi juhlistaa satavuotista taivaltaan itsenäisenä valtiona. Palkintoja ja apurahoja Vuosien aikana Säätiö on jakanut erilaisia tukia yhteensä runsaan 10 miljoonan euron edestä. Näiden suorien avustusten ohella haluamme toimillamme painottaa, kuinka tärkeänä näemme veteraanien perinnön siirtämisen myös nuoremmille sukupolville, Säätiön puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen kertoo. Säätiö on ollut perustamassa muun muassa viittä professuuria yliopistoihin sekä tukenut tieteitä, jotka liittyvät käytännön vakuutustoimintaan. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa saadaan monesti pienilläkin panostuksilla paljon aikaan, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajanakin toiminut Kainulainen sanoo. Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa Reserviläisliitosta, puh (09) 4056 2040. Kun viimeiset sotavahinkojen korvaukset maksettiin vuonna 1954, perustettiin Sotavahinkoyhdistysten säätiö
Kertauskäskyjä tekstiviesteillä Maavoimien pääharjoituksessa pilotoitiin joukkojen nopeaa käskyttämistä. – Veteraanien perinnön välittäminen on keskeistä. Rajavartiolaitokselta oli 780 henkilöä harjoituksessa. Suurelle yleisölle kiinnostavinta antia ovat epäilemättä ympäri Suomea järjestettävät tapahtumat, joissa Töllin mukaan tulee olemaan monipuolisesti ohjelmaa. Juuri tämän takia hankkeen teemaksi valikoitui kokonaisturvallisuus, hankekoordinaattori Kaisa Tölli toteaa. Nuku rauhassa -kampanjalla haetaan laajempaa näkyvyyttä. Paavo Airo puolustusvoimat pilotoi kesäkuun alussa reserviläisten nopeaa käskyttämistä. – Osan keskeisistä joukoista kohdalla testattiin tekstiviestejä. Kampanjan visuaalinen ilme tullaan julkaisemaan myöhemmin tämän vuoden aikana. – Kampanjalla haemme aiempaa laajempaa näkyvyyttä vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Osalle harjoitus oli varusmiespalveluksen loppusota, osalle kertausharjoitus. Töllin mukaan veteraaniperinnön siirtäminen nuoremmille ikäpolville on yksi kampanjan päätavoitteista. – Yhteistyön vahvistaminen myös kampanjan ulkopuolisissa asioissa on varmasti kaikkien toimijoiden edun mukaista. Tuomas Kaarkoski suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Mutta mistä kampanjan nimi sitten kertoo. Maavoimien komentaja Toivonen korosti Merivoimien ja Ilmavoimien tärkeyttä Maavoimille. Puolustusvoimien toiminta on tullut Tikkaselle varusmiesajankin jälkeen tutuksi. – Kun (Haminan) alueella on ollut aikaisemmin Merivoimien joukkoja, on syytä näkyä täällä ikään kuin korvaavina joukkoina, harjoituksen muodossa. 12 AJANKOHTAISTA – Vaikka olemme rannikkojääkäreitä, niin jääkäri tekee jääkärin tehtäviä. Sen lisäksi he saivat myös perinteisen paperisen käskyn. Korkean profiilin kampanjassa ovat reserviläisjärjestöjen lisäksi mukana muun muassa puolustusja sisäministeriö, Puolustusvoimat, poliisi ja Punainen risti. Eikö maanpuolustustoiminta kuitenkin ole paljon toiminnallisempaa kuin nukkuminen. Toisaalta esimerkiksi kansalaisen asiointitilikin voisi olla toimiva. Lisäksi harjoituksessa käytettiin tietenkin paljon kalustoa. – Muuten ei opi, kuin harjoittelemalla, Taipalus jatkoi. Kampanjan päätapahtuma järjestetään Helsingissä ensi vuoden elokuussa. – Se, että Merivoimat ja Ilmavoimat kehittyvät, ei ole Maavoimilta pois, Toivonen viittasi Merija Ilmavoimien tuleviin isoihin kalustohankintoihin. Melkein 3 000 reserviläisen kertausharjoitus Yli 8 000 henkilön vahvuisen harjoituksen tapahtumat sijoittuivat pääasiassa Haminan ja Vekaranjärven seuduille. PAAVO AIRO Reserviin kuuluvat rannikkojääkärit nousivat maihin Klamilan satamassa KAAKKO 16 -harjoituksessa. Käytössä oli muun muassa 120 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa, neljä raskasta raketinheitintä, 90 panssarivaunua ja 24 venettä. Me kaikki olemme omilla toimillamme edesauttamassa, että jokainen Suomessa asuva voi nukkua yönsä rauhassa. Varustuksemme ei juuri eroa kaupungissa käytettävästä. Reserviläisjärjestöt ovat vahvasti mukana Suomen juhlavuoden kampanjassa. Kattavan yhteistyökampanjan kontakteja on tarkoitus hyödyntää myös juhlavuoden jälkeen. Taipaluksen mukaan alueella harjoitteleminen on tärkeää siksikin, että upseerit saavat aluetuntemusta. Toivonen muistutti Puolustusvoimien vuonna 2015 noin 900 000 reserviläiselle lähettämän reserviläiskirjeen osoittaneen, että perinteinen kirjekin on hyvin toimiva. Kokemuksia on kertynyt muun muassa Balt Ops -harjoituksesta sekä Lähi-idästä. – Tapahtumiin tulee muun muassa toimintarasteja, koulutusta, kilpailuja, toimintanäytöksiä ja kalustoesittelyjä, Tölli toteaa. Merivoimien joukot olivat näkyvästi esillä Haminan seudulla. Merivoimat on paljon muutakin kuin aluksia, kuten joukkoja, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Taipalus sanoi. On hienoa, että pääsemme tekemään tätä työtä veteraanipäivän juhlien yhteyteen. KAAKKO16:nharjoitusjoukostareserviläisiä oli 2 976, kantahenkilökuntaa 1 383 ja varusmiehiä 4 169 henkilöä. Tekstiviestiä ei tarvinnut kuitata. Jokaisella on tehtäväänsä sopiva varustus, Tikkanen kertoi Klamilan metsässä. On hyvä testata erilaisia keinoja, jotka tekniikka mahdollistaa, Toivonen sanoi. Toivosen mukaan ei ole varmaa, tuleeko tekstiviesteistä pysyvää tapaa käskeä reserviläisiä kertausharjoituksiin. Ensimmäinen tapahtuma on ensi vuoden huhtikuussa Lahdessa kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Yksi kertaajista oli reservin kersantti Tikkanen Turusta. Tapahtumasta oli tiedotettu ilmeisen hyvin alueen asukkaille, sillä reserviläisten rannikkojääkäreiden maihinnousua Klamilan satamaan oli jo hyvissä ajoin odottamassa joukko kiinnostuneita katsojia. – Tietysti on, mutta siinä viestin ydin piileekiin. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen vahvisti tekstiviestikokeilun Reserviläiselle KAAKKO 16:n mediapäivänä. Samalla haluamme osoittaa, kuinka monipuolista työtä maanpuolustuksen parissa tehdään. Reserviläisjärjestöt ovat yhteistyössä vapaaehtoisja viranomaistahojen sekä veteraanijärjestöjen kanssa järjestämässä mittavaa kampanjaa, joka kulkee nimellä ”Nuku rauhassa”. Harjoituksessa yhdistettiin Merivoimien ja Maavoimien toimintaa. Useita tapahtumia Itse kampanja alkaa heti ensi vuoden alussa. Osa Maavoimien vuoden pääharjoitukseen eli KAAKKO 16:een osallistuneista reserviläisistä sai palvelukseen astumiskäskyn tekstiviestin muodossa. KAAKKO 16 -harjoituksessa rannikkojääkärijoukkoihin kuuluva Tikkanen pääsi toimimaan hieman poikkeuksellisessa ympäristössä, metsässä. Harjoitukseen osallistui lähes 3 000 reserviläistä
Jääkäripioneerien iskuosastohyökkäys onnistuija yhdeksän suomalaisjääkäriä palkittiin rautaristillä. Kaksi suomalaista kaatuijayhdeksänhaavoittui.Tästävajaan kahdensadanmiehenjoukostaperätikahdeksan kohosi aikanaan kenraalikuntaan itsenäisen Suomen puolustusvoimissa. Latvian valtion tervehdyksen toi puolustusministeri Raimonds Bergmanis ja muistomerkin sijaintikunnan Enguren edustajana puhui kunnanhallituksen puheenjohtaja Gundars Vaza. Se työskenteli kiinteässä yhteistyössä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen kanssa. Osa taisteluun osallistuneistajääkäreistäoliollutkoulutuksessa vastapuolivuotta.NykyisenSmârdenpeltomaisemassajuhlapäivänä25.7.paljastettupatsasonsuomalaisensotataidonmuistomerkki ja samalla se muistuttaa aselajiperinteiden merkityksestä. Pioneeritarkastaja, eversti Jouko Rauhala toivotti kutsuvieraat ja yleisön tervetulleiksi. SuomalaisistamuodostettuJääkäripataljoona 27 joutui myös sotaan. päivä perustamistaan juhli suomalainen pioneeriaselaji Latvian Smârdessa. Aktivismista kumpusi jääkäriliike. Salainen hanke paljastui tsaarin viranomaisille ja siihen osallistuneet ottivat suuren henkilökohtaisen riskin. 13 Reserviläinen 6/2016 Suomalaisten jääkäripioneerien taistelutantereelle pystytetty patsas on samalla suomalaisen sotataidon muistomerkki. Jääkäreille patsas Latviaan Moderni iskuosastohyökkäys osattiin jo 100 vuotta sitten. Smârde) pelloilla yöllä 25.7.1916. SEPPO SIMOLA. 1900-luvunalunaktivismitähtäsiSuomen suuriruhtinaskunnan irrottamiseen keisarillisesta Venäjästä itsenäiseksi valtioksi. Muistomerkillä on helppo vierailla myöhemminkin, koska se sijaitsee valtatie A10:n varrella taukopaikaksi sopivan krouvin pihapiirissä. Patsas jääkäripioneereille Patsashanketta ajamaan perustettiin Pioneeriaselajin liiton suojiin keväällä 2011 muistomerkkitoimikunta. Jääkäreille annettiin myös aselajikoulutusta, ja 187 jääkäripioneerin komppania sai tulikasteensa Schmardenin (nyk. Maavoimien tervehdyksen toi kenraaliluutnantti SeppoToivonen ja Suomen valtiojohdon edustajana puhui puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). Patsaan paljasti muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen. Se taisteli keisarillisen Saksan riveissä Venäjää vastaan ensimmäisen maailmansodanitärintamalla Riianlahden tuntumassa Latviassa. Helteisessä kesäsäässä juhlallisuuksia seurasi kutsuvieraiden ohella suuri joukko jääkärija pioneeriperinteestä kiinnostuneita ryhmäja omatoimimatkailijoita. Kunniavartiossa patsaalla seisoi nykyisiäpioneerikadettejajääkäripuvuissa. Schmardenintaistelustalevisisuomalainen soturimaine. Jääkärisäätiön tervehdyspuheenvuoron käytti kenraalimajuri Jukka Pennanen. Heinäkuun 25. Vuosina 1915–1918 Saksaan lähti yhteensä 1895 vapaaehtoista sotilaskoulutukseen. Seppo Simola itsenäisen suomen satavuotisjuhlienaikoihin viettää myös moni itsenäisen Suomen aselaji ja joukko-osasto satavuotisjuhliaan
Omatoimisuus kunniaan Monien muiden tavoin myös Taipalus näkee reserviläiskoulutuksen menevän yhä enemmän yksilön omaehtoiseen kehittämiseen. Yhteistyö, joka viimeisimmän suunnitelman mukaan tähtää yhteisen taisteluryhmän operatiiviseen valmiuden nostoon Suomen ja Ruotsin välillä, on alkanut jo vuonna 2001. Laivateknisten ongelmien takia niiden toimitus on kuitenkin viivästynyt merkittävästi. Yhteistyöstä Ruotsin kanssa juuri Merivoimilla on pitkä historia entuudestaan. On paljon järkevämpää korjata puutteet Italiassa valmistajan telakalla ja saada kerralla käyttöön alus, jossa ei ole korjattavaa. – Yhteistyöllä opitaan aina uutta tekniikoista, taktiikoista ja menetelmistä alkaen. Yhteys maailmalle Yksi Laivue 2020 –hankkeen tehtävistä on varmistaa, että Suomi pystyy jatkossakin operoimaan Itämerellä ja sitä kautta takaamaan maan huoltovarmuuden. Kansainvälisyys on aina ollut vahva osa Merivoimien toimintaa. – Tehtävien toteuttamiseksi Laivue 2020 -alusten on kyettävä valvomaan merialuetta veden pinnalla, veden alla ja ilmatilassa sekä käyttämään asevaikutusta mahdollisia vihollisen uhkia vastaan, Taipalus tiivistää. Kontra-amiraali Taipaluksen mukaan kahden ensimmäisen aluksen takuun piiriin kuuluvista ongelmista on tiedotettu valmistajalle. Taipaluksen mukaan aktiviteetti ei ole kuitenkaan enää kasvanut viime vuodesta. Tietysti reservin osaamisen ja toimintakyvyn tulee vastata tehtävien, muuttuneen toimintaympäristön sekä teknistyvien järjestelmien asettamia ja jatkuvasti kasvavia vaatimuksia.. Viime joulukuussa lähetettyyn tietopyyntöön saatiin runsaasti vastauksia sekä kotimaasta että ulkomailta. Toki ikääntyminen vaikuttaa elinjakson loppupuolella kunnossapidon kustannuksia nostavasti. – Ei meidän ole järkeä ottaa vastaan alusta, jossa on samoja teknisiä ongelmia kuin kahdessa ensimmäisessä aluksessa. Viime vuonna käynnistetyn Laivue 2020 -hankkeen tehtävä on korvata väistyvä aluskalusto. Suunnitelmissa on neljä uutta alusta, jotka yhdessä peruskorjattavan Hamina-luokan kanssa muodostavat tulevaisuudessa Suomen meripuolustuksen laivasto-osien selkärangan. Toiminnan aktivoituminen Itämerellä on lisännyt myös Merivoimien kuormitusta. Merivoimien komentaja kuitenkin tähdentää, että säästöjen varjolla ei aleta tehdä kompromisseja Merivoimille annetuista tehtävistä, vaikka alusten elinaika olisi jo kuinka loppumetreillä. Taipalus toteaakin suoraan, että uskottavan suorituskyvyn ylläpito on prosessi, joka ei pääty koskaan. Vaikka palkatun henkilöstön suhteellinen osuus joukoissa on Maavoimia suurempi, on Merivoimissa reserviläisille tehtäviä kaikilla tasoilla perusja alusyksiköistä aina ylimpiin johtoportaisiin saakka. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi ja Ruotsi järjestävät vuosittain yhteisiä SWEFINEX-harjoituksia, joka tänä vuonna toteutettiin Gotlannin merialueilla toukokuussa. Tämä on meidän tavoite ja se on luonnollisesti pitkittänyt viimeisen aluksen saamista, Taipalus toteaa. 14 Reserviläinen 6/2016 VAIKUTTAJA Suuret muutokset odottavat Merivoimien komentajan Veijo Taipaluksen mukaan Laivue 2020 –hanke etenee aikataulussa. Tämän hetken suunnitteluvaiheen mukaa näyttää siltä, että palkatun henkilöstön määrä alusta kohden on noin 40 tehtävää ja varusmiesten tai reserviläisten henkilöstömäärä on 30–35. Vastausten analysointi on nyt käynnissä, Taipalus toteaa. Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Esko Keski-Oja merivoimat on tulevaisuudessa suurten muutosten äärellä, koska muun muassa Raumaluokan ohjusveneet ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat saavuttavat elinkaarensa pään seuraavan vuosikymmenen puolivälin tienoilla. – Nyt ollaan suurin piirtein vuoden 2015 tasolla. – Suunnittelu on kesken, joten lopullista henkilöstövahvuutta ei voi vielä varmuudella sanoa. Italiassa rakennettavien miinantorjunta-alusten piti olla kokonaisuudessaan luovutettuina Suomelle jo vuoteen 2012 mennessä. Viivästyneen Katanpää-luokan kolmannen ja viimeisen aluksen odotetaan olevan luovutuskunnossa vielä tämän vuoden puolella. – Merivoimien tehtävien toteuttamiseksi käytössä olevien alusten tulee olla viimeiseen palveluspäivään asti palvelusturvallisia ja tehtäviin soveltuvia. Muutos on lukumäärällisestikin suuri, kun neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kolme Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä jo aiemmin myyty miinalaiva Pohjanmaa pitää korvata neljällä aluksella. Alusten käyttökuntoisuus varmistetaan neljän vuoden välein tehtävillä luokituskatsastuksilla ja vuosittaisilla merikelpoisuusja merikuntoisuuskatsastuksilla. Kun yksi projekti valmistuu, toinen odottaa jo ovella. Vastaavasti viennistä jopa 90 prosenttia lähtee eteenpäin Suomen satamien kautta. Jatkuva prosessi Laivue 2020 saa ansaitusti suurimman huomion, mutta sitä ennenkin Merivoimissa ehtii tapahtua paljon. 80 prosenttia kaikista Suomeen saapuvista tuontitavaroista kulkee merireittejä pitkin. Harjoittelemalla voimme yhdistää maiden suorituskykyjä yhteensopiviksi, ja tätä kautta saavutamme kumpikin paremman operatiivisen valmiuden. – Hanke etenee suunnitellusti. – Aluksille tehtävien huoltojen osalta ikä ei ole niinkään merkitsevä tekijä, vaan huollot tehdään pääsääntöisesti joko tietyn käyttötuntimäärän tai tietyn ajanjakson kuluttua. Tämän taAktiviisus Itämerellä on viime vuoden tasolla Vastausten analysointi on käynnissä KUKA. Osittain myös tästä syystä on tärkeää pystyä luopumaan suorituskyvyistä oikea-aikaisesti ja hankkkia uutta korvaavaa tilalle. Tätä selittävät osittain Itämerellä järjestettävät suuret kansainväliset harjoitukset sekä Venäjän asevoimien varusteluohjelma. Taipaluksen mukaan alusten lukumääräinen väheneminen ei kuitenkaan vaikuta tarvittavaan henkilöstön määrään. Uusista hyödynnettävistä työkaluista komentaja mainitsee virtuaalikoulutusympäristön sekä erilaiset simulaattorit. – Asevelvollisuusarmeijassa reserviläisten merkitys on aivan keskeinen, ja näin on myös Merivoimissa. Sotilaallinen läsnäolo on muutaman vuoden aikana lisääntynyt. Niin Venäjälle kuin vientiinkin tarkoitettujen pinta-alusten ja sukellusveneiden koeajot ovat osaltaan lisänneet aktiivisuutta Itämerellä, Merivoimien komentaja taustoittaa. Vuoden alussa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin virasta Merivoimien komentajaksi siirtynyt kontra-amiraali Veijo Taipalus myöntää hankkeen olevan Merivoimille elintärkeä. Merivoimien komentaja Veijo Taipalus Syntynyt: 1958 Kauhajoella Sotilasarvo: Kontra-amiraali Perhesuhteet: Vaimo ja kaksi tytärtä kia Taipaluksen mukaan on ensisijaisen tärkeää, että nykyisten alusluokkien ylläpito ja huolto hoidetaan mallikkaasti
Merivoimien komentajan Veijo Taipaluksen mukaan uskottavan suorituskyvyn ylläpito on jatkuva prosessi. Kun yksi projekti valmistuu, toinen on jo aluilla.
– Alueellinen taisteluharjoitus METSO 16 kesäkuussa Vuosangassa, Kuhmossa, keskittyi joukkojen suorituskyvyn harjoittamiseen laajalla alueella Maavoimien uudistetun taistelutavan mukaisesti, harjoituksen johtajana toiminut Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Vesa Virtanen esitteli. Rykmentin joukot ovat harjoiSimulaattorijärjestelmä toi lisämotivaatiota ja intoa Tietä pitkin edennyt mekanisoidun jalkaväkiosaston hyökkäyskärki juuttui puolustajien tuleen. Harjoitukseen osallistui varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa Kainuun prikaatista, Jääkäriprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä, Lapin rajavartiostosta sekä Norrbottenin rykmentistä Ruotsista yhteensä noin 3 600 henkilöä. Niin puolustajien kuin hyökkääjien epäsuora tuli iskee alueelle, mutta hyökkäys hyytyy kaivautuneiden puolustajien rynnäkkökiväärija konekiväärituleen. Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä hyökkäävän harjoitusjoukon suomalainen T-55M ajaa kapealla hiekkatiellä torjuntasulutteeseen ja saa vielä kenttätykistön torjuntaosaston sinkomiesten terveiset kylkeensä. Simulaattorien avulla tallennetun taistelun kulku voidaan käydä jälkikäteen heti läpi ja muun muassa nähdä, mitä seurauksia joukkojen johtajien päätöksistä on ollut. Takana tuleva ruotsalaisten CV90-rynnäkkövaunu peruuttaa suojaan ja vaunusta jalkautuu kivääriryhmä aikomuksenaan kiertää puolustajat. Harjoitus oli varusmiesten loppusotaharjoitus ja joukot kotiutettiin sotakelpoisena joukkona reserviin seuraavalla viikolla. 16 AJANKOHTAISTA. Ruotsalaisväriä Kainuun korpimailla Osana Maavoimien vuoden 2016 kansainvälistä FISE-harjoitustoimintaa ruotsalainen Norrbottenin rykmentti Bodenista oli Kainuun prikaatin vieraana ensimmäistä kertaa. Kainuussa harjoiteltiin ruotsalaisten kanssa Norrbottenin rykmentti Bodenista osallistui METSO 16 -harjoitukseen
– Suomalaiset asevelvolliset pystyvät vaativiin itsenäisiin tehtäviin eli nousujohteinen koulutus tuottaa tulosta. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen tarkasti METSO 16 -harjoituksen ja oli tyytyväinen näkemäänsä. Harjoituksen apulaisjohtaja, eversti Rainer Peltoniemi kertoi, että METSO 16-harjoituksessatavoitteenaolierityisesti kehittää johtamista, jalkaväen ja mekanisoitujen joukkojen yhteistoimintaa sekä aselajitoimintojen yhteensovittamista. Harjoittelun monipuolisuus ja simulaattorijärjestelmä toivat huomattavaa lisämotivaatiota ja intoa kummankin maan sotilaiden toimintaan. Molempien maiden joukot pääsivät yhteisharjoituksissa harjoittelemaan kustannustehokkaasti yhdessä ja kehittämään yhteensopivuuttaan ja kommunikointiaan. Ruotsalaiset ammattisotilaat kehuivat suomalaisten varusmiesten motivaatiota ja osaamista sekä uusien toimintatapojen omaksumista. – Suomalaiset varusmiehet ovat hyvin kurinalaisia ja innokkaita. Ruotsalainen harjoitusjoukko, noin viisikymmentä taistelijaa, osallistui harjoitukseen neljällä CV90-rynnäkkövaunulla, CV90-hinauspanssarivaunulla sekä muulla kalustolla. – Vakavasti puhuen: Ruotsalaiset maastot ovat tasaisempia ja avomaastoa on enemmän. Oikealla harjoituksen johtaja, prikaatikenraali Vesa Virtanen ja vasemmalla suojamies, korpraali Väntänen. Yhteistoimintamme hioutui ensimmäisten päivien aikana ja yhteisenä kielenä oleva englanti sujui hyvin. Simulaattoreista lisätehoa koulutukseen Yhteistoiminnasta ruotsalaisten joukkojen kanssa saatiin arvokasta kokemusta molemmin puolin. telleet aiemmin yhdessä Jääkäriprikaatin kanssa Rovajärvellä ja Bodenissa. Suomen ja Ruotsin maavoimien kahdenvälisen yhteistyön tavoitteena on muun muassa kehittää joukkojen suorituskykyä sekä luoda kustannustehokkaita harjoitusja koulutusmahdollisuuksia. Ruotsalaisten havaintojen mukaan jalkaväen käyttö taistelussa on hieman erilaista Suomessa verrattuna Ruotsiin, jossa joukkojen toiminta painottuu erityisesti panssarivaunujen ja taisteluajoneuvojen käyttöön. Yhteistoiminta sujui ja motivaatio säilyi Miten suomalaiset olosuhteet eroavat ruotsalaisesta maastosta. Kaksipuolisessa simulaattoritaisteluharjoituksessa he harjoittelivat suomalaisen mekanisoidun jalkaväkipataljoonan osana. – Suomessa on enemmän hyttysiä, kommentoivat ruotsalaiset sotilaat hieman pisteliäästi lämpimän alkukesän havaintojaan. 17 Reserviläinen 6/2016. Toiminnassamme on jotain samaa ja joitain erilaisia käytäntöjä, mutta ammattiarmeijana emme Ruotsissa pääse harjoittelemaan näin isoa joukkoa vastaan, kertoi ruotsalaisen osaston johtaja, kapteeni Erik Bengtsson. Ruotsalaisosaston johtajan, kapteeni Erik Bengtssonin (keskellä) mukaan yhteisharjoitukset ovat tarpeellisia ja opettavaisia ja antavat mahdollisuuden isojenkin joukkojen harjoitteluun. Jalkaväen käyttö on erilaista verrattuna Ruotsiin Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen (kesk.) oli tyytyväinen METSO 16 -harjoituksen kulkuun ja tuloksiin. Simulaattorien avulla erityisesti joukon johtajille voidaan näyttää, kuinka taistelut ovat heidän osaltaan sujuneet ja mitä seurauksia päätöksistä on ollut, Toivonen sanoi
Italiastakin 1920-luvulla oppia hakenut Rikama kehitti myös ampumatarvikkeita ja -menetelmiä sekä asetekniikkaa. Linnoitustyöt olivat käynnissä vielä ensimmäisen maailmansodan aikana. Ohjukset mahdollistavat joustavan liikkuvuuden, hajauttamisen ja pidemmän ulottuvuuden. Rannikkotykistö kärsi vuoden 1924 niin sanotusta jääkärikapinasta, jolla painostettiin Venäjällä koulutuksensa saaneita upseereita pois Puolustusvoimien avainpaikoilta. Eversti Johan Lambert (Jussi) Rikama (1895–1954) käytti Pietari Suuren merilinnoitusta raaka-aineena muokatessaan Suomen etelärannikolle tarkoituksenmukaisen rannikkopuolustuksen. Tällöin aselaji sai myös oman virkapuvun, johon kuuluivat suorat tummansiniset housut ja harmaa takki. Miehistöllä oli merimieslakkia muistuttava päähine. Silloisen pääkaupungin Pietarin suojaksi alettiin rakentaa rannikkolinnakkeiden ketjua Suomenlahden rannoille. Järeitä tykkejä jäi noin viisikymmentä, raskaita runsaat sata ja kevyitä parisataa. Tuolloin rannikkotykistön johtoon astui jääkäritaustainen everstiluutnantti (myöhempi kenraali) Väinö Valve (1895–1995). Rannikkotykistön reserviläisiä käskettiin palvelukseen jo syyskuun alussa 1939, ja kuukautta myöhemmin olivat sodan ajan joukot valmiudessa. Kiinteiden tykkiasemien hajaryhmitys paransi pattereiden taistelunkestävyyttä sekä laajensi ampuma-alaa ja mahdollisti maamaalien tulittamisen. Kiinteän rannikkotykistön aika alkaa olla ohi. Lisähaasteena oli luoda rannikkopuolustus Laatokalle. Vuosittain se koulutti tuhansia varusmiehiä rannikkotykistön reserviin. Isännyyden vaihto vahvistettiin Tarton rauhansopimuksella vuonna 1920. Rannikkotykistö maarintaman tukena Vuoksen varrelle rakennettiin sulkulinnakkeita 1920-luvulla. Ensimmäinen talvisodan torjuntavoitto oli risteilijä Kirovin karkottaminen Russarön tykkien tulella 1.12.1939. Venäläisten vuonna 1918 jälkeensä jättämät linnakkeet ja kalusto jäivät sotasaaliina Suomen valtion haltuun. Ongelmana oli linnakkeiden päätorjuntasuunta – länsi ja lounas – idän ja kaakon sijasta. Hän johti aselajia kahteen otteeseen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina. Varusmiehille linnakepalvelus saattoi merkitä varsinkin kelirikkoaikaan pitkääkin eristystä tavanomaisesta lomakierrosta, ja varuskuntavapaat saattoi viettää vain linnakkeella. Tukemaan ulottuivat myös Laatokan rannalla sijainnut Järisevä sekä Kannaksen sisämaan Kaarnajoki. Rannikkopuolustus on kokenut perusteellisia muutoksia monen reserviläisen varusmiesajan jälkeen. Kantahenkilökunta perheineen asutti monia linnakesaaria, jotka olivat usein kiinteitä pienoisyhdyskuntia kouluineen ja kauppoineen. Päällystön koppalakin päällinen oli harmaa ja paarre tummansininen. Vuonna 1933 Valve sai johtoonsa myös laivaston ja toimi Merivoimien johdossa läpi sotavuosien. Niillä riitti ampumatarvikkeita toisin kuin kenttätykistöllä. Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Tyynellä merellä Tsushiman meritaistelussa Japania vastaan vuonna 1905. Rannikkotykistöosaamista oli lähinnä Venäjällä koulutetuilla upseereilla, joihin Nenonenkin lukeutui. Kohti sotaa Pääkaluston lisäksi suomalaiset perivät Venäjältä myös meriampumamenetelmät. Merivoimat muodostui tuolloin kahdesta aselajista: laivastosta ja rannikkotykistöstä. Nenonen ja Rikama ideoimassa Itsenäisen Suomen kenttätykistön kehittäjänä tunnetulla kenraali Vilho Petter Nenosella (1883–1960) oli vahva panos myös rannikkotykistön alkuvaiRannikkopuolustus turvaa nyky Aselajien kehitysvaiheet ja perinteet Suomessa, osa 6/8: Rannikkotykistö oli aikoinaan kolmanneksi suurin aselaji. heissa. Enimmillään linnakesaaria ja pienempiä toimipisteitä oli lähes kaksisataa. Uhkakuvan muutos vaikuttaa jatkossakin meripuolustuksen doktriiniin. Talvisodan jälkeisen rajan suojaksi rakennetulle Salpalinjalle muodostettiin. Torjunta oli kolmiportainen: kauko-, väyläja rantatorjunta. Juuret Pietari Suuren merilinnoituksessa Itsenäisen Suomen rannikkotykistön pesämunaksi jäi Venäjän keisarikunnalta Pietari Suuren merilinnoitus. Rannikkotykistö oli elämäntapa. Rannikkotykistö vaikutti keskeisesti talvisodan Taipaleenjoen puolustuksen kestämiseen. Ennen sotaa tekniikan ohella kehitettiin myös taktiikkaa. Vuonna 1998 rannikkotykistö sulautettiin Merivoimiin Isosaaren rannikkotykistöleirille vuonna 1964 osallistuneet varusmiehet tähystävät merimaalia. 18 HISTORIA Seppo Simola merivoimiin vuonna 1998 sulautettu rannikkotykistö oli parhaimmillaan Suomen kolmanneksi suurin aselaji. Pääosa niistä saatiin toimintakuntoon vasta talvisodan aikana, mutta ne ehtivät tukemaan etulinjan jalkaväkitaistelua. Jo vuonna 1919 rannikkotykistö organisoitiin kolmeksi rykmentiksi ja vuonna 1922 sille vahvistettiin määrävahvuudet eli rauhan ajan virat sekä sodan ajan joukkojen kokoonpanot
Liikkuva rannikkotykistö sai kalustoksi 130 K 54:n, ja Tampellan 130 53 TK–tornikanuunoja alettiin asentaa vuonna 1983. Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja, komentaja Olli-Pekka Lund antaa tunnustusta aiemmille sukupolville. Viipuria puolustaville joukoille muodostui vakava selustauhka Viipurinlahden yli pyrkivistä neuvostojoukoista, ja rannikkotykistöä tarvittiin uhan eliminointiin. Miinanraivaus työllisti myös rannikkotykistöä vuosina 1945–47. Tärkein kehityskausi ulottui 1970-luvulta 1990-luvun alkuun. 19 Reserviläinen 4/2016 aa nykyään ohjuksiin 19 Reserviläinen 6/2016 RANNIKKOTYKISTÖ Vuosipäivä: joukkokohtaiset Vuosipäivän peruste: joukkokohtaiset Kunniamarssi: joukkokohtaiset Koulutushaaroja: tuliasema, meritulenjohto, merivalvonta, meritiedustelu Aselajikoulu: Rannikkotykistökoulu (1969–1998), Merisotakoulu (1998 alkaen) Ansiomitali: Rannikon puolustajain killan ansiomitali Joukko-osastoristi: joukkokohtaiset ristit Perustaistelijan nimitys: tykkimies Aselajimuseo: Rt-museo suljettiin vuonna 2007, mutta Kuivasaaressa on huomattava kokoelma vanhaa tykkikalustoa. 1950-luvulla perustettiin moottoroitu rannikkotykistö ja rannikkojalkaväki. Tarkka kanuuna oli käytössä 2010-luvun alkuun asti. Tykkeihin asennettiin uudet 152/50 putket ja suojaksi teräksinen kupukilpi. Raskaat patterit säilytettiin, mutta kevyen rannikkotykistön pääaseeksi valittiin T-55-panssarivaunujen torneista rakennettu 100 56 TK -kalusto. Jatkosodan aikana rannikkopuolustus palautettiin Laatokalle ja muodostettiin Ääniselle. Merivoimien tärkeimpänä hankkeena on Laivue 2020, jolla korvataan poistuvaa taistelualuskalustoa sekä muuta suorituskykyä. Aselajikilta: Rannikon puolustajain kilta (1962) Ammattilehti: Rannikon puolustaja (1957) Aselajin vaikuttaja: Eversti Jussi Rikama (1895–1954) Aselajivärit (kauluslaatan pohja / reunus): Musta / punainen (1936–62) Punainen / sininen (1962–84) Musta / punainen (1984–98) Merivoimien asut ja arvomerkit vuodesta 1998 alkaen linnoitustykistö luovutetulta alueelta siirretystä rt-kalustosta. LASU-lasersuuntimet on uudistettu ja rannikkotutkat kulkevat nykyään joukkojen mukana. Sulautuminen valmisteltiin ilman aselajin myötävaikutusta ja se tuli yllätyksenä myös rannikkotykistön johdolle. Venäläisiä P-15 Termit (Styx) meritorjuntaohjuksia (MTO-66) käytettiin Tuima-luokan ohjusveneiden lisäksi myös rannikkotykistössä. Tuolloin tehtiin oleellinen linjapäätös: linnakkeet pidettäisiin miehitettyinä ympäri vuoden ja varusmieskoulutus toteutettaisiin niillä alokkaasta alkaen. Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 mahdollisti raskaiden tykkien palauttamisen linnakkeille. – Raskaiden tornikanuunapattereiden jälkeiset ratkaisut ovat edessämme 2020-luvulla. Yhteysaluksien uusiminen aloitettiin 1970-luvun lopulla. Rannikkopuolustus tähyää jo seuraaville vuosikymmenille, ja komentaja Lund kertoo tutkimusten käsittelevän jo 2030-luvun sodankuvaa. Kaudella uusittiin myös ohjus-, mittaus-, valvonta-, tulenjohtoja laskinkalustoa sekä luotiin vedenalainen valvontajärjestelmä. Digitaalisiin laskimiin siirryttiin 1960-luvulta alkaen. Kalustosta on pidettävä hyvää huolta – asehuoltoa Örön linnakkeella vuonna 1965. – Tulipattereita kouluttamalla Suomenlinnan rannikkorykmentti pitää yllä kykyä tykistöammuntoihin, joita jokainen saapumiserä suorittaa maineikkaalla Russarön saarella. Vuonna 1998 toteutettiin rannikkotykistön pikaliitos Merivoimiin. RANTA-ammunnanhallintajärjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvulla, jolloin keskiöja RAVALlaskennasta luovuttiin. Kolmatta polvea edustaa Euro-Spike ER rannikko-ohjus (RO-2006). Viipurinlahdella rannikkotykistön rooli oli merkittävä sekä talvisodan että jatkosodan loppuvaiheissa. Uusista visioista huolimatta 130 53 TK -tykkikalustokin on edelleen koulutuskäytössä. Osa raskaasta kalustosta piti siirtää sisämaan varikoille. 152/45 Canet-tykkien modernisointi annettiin Tampellan tehtäväksi. Nykytila ja tulevaisuus Ohjuskauden avasi 1960-luvulla ranskalainen väylätorjuntaohjus SS-11. Niiden seuraajaksi hankittiin 1980-luvulla ruotsalainen RBS-15 (MTO85), joka on modernisoituna yhä käytössä. Tampellan 130 53 TK on edelleen palveluskäytössä. Paluu rauhaan Jatkosodan jälkeen maahan saapunut liittoutuneiden valvontakomissio antoi yksityiskohtaiset määräykset rannikkotykistön sijainnista, kalustosta ja vahvuuksista. Vuonna 1967 rannikkotykistö sai oman aselajitarkastajan, ja 1960-luvun mittaan käynnistettiin modernisointi. Rannikkotykistön siirto Maavoimiin vuonna 1952 oli merkittävä virstanpylväs. Liikkuvina linnakkeina toimi rautatietykistö. Tulen osuvuudesta vastasivat keskiöt eli yli 20 henkeä vaatineet laskentakeskukset. – Pitkäjänteinen ja neuvokas työ on luonut hyvän perustan tämän päivän rannikkojoukkojen kehittämiselle, mutta toiminta-alue sekä rannikon erityisolosuhteet on yhä opittava tuntemaan. SOTAMUSEO. Lähteitä: Heikki Tiilikainen–Ove Enqvist: Tykkien ja ihmisten saaret Marko Palokangas: Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet, entiset joukko-osastot 1945–2005 Rannikon puolustaja -lehden vuosikerrat Ruotsalainen meritorjuntaohjus MTO-85 on modernisoituna versiona edelleen suorituskykyistä kalustoa
Kukin pystyy kuitenkin tekemään tätä omalla tasollaan, mikä on hyvä asia, Leppänen sanoi. Liikuntanakin tämä on hyvää – joka rastin jälkeen on hiki pinnassa. Vain Puolustusvoimien harjoitukset eivät kehitä, vaan tarvitaan myös omaa treeniä, Leppänen sanoo. Hän voitti Nurmeksessa SRA:n TST-sarjan. – Suhtaudun SRA:han reserviläistoimintana todella positiivisesti. Puolustusvoimien kertausharjoituksissakin voi päästä pitämään ammuntataitoja yllä, mutta monen muun reserviläisen tavoin Leppänen ei pidä pelkkiä kertausharjoituksia riittävänä. Tätä harrastaessa pitää miettiä kalustoa, mitä hankkii. Erityisesti SRA on Laukian mielestä mainiota harjoitusta sotilaalle. Kuun alussa kilpailtiin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) Suomen mestaruuksista Nurmeksen Sotinpurossa. Samoilla linjoilla on myös reservin ylikersantti Jarkko Laukia, joka oli yleiskilpailun ykkönen Nurmeksessa. Näissä kovatasoisissa kilpailuissa saattoi tavata jopa maailmanmestarin, kuten reservin luutnantin Kim Leppäsen. Leppänen sai tälle SRA:n rastille hieman lisähaastetta kovasta vesisateesta.. Erikoisrajajääkärikoulutuksen saanut Leppänen on haulikon maailmanmestari, ja muillakin aseilla ampuminen sujuu hyvin. Reservin ampumamestaruuskisojen 150 metrin radan kivääriammunnassa oma sekuntikello on hyödyksi, kun ammuntaan käytettävissä oleva aika on rajoitettu. – Sotilaan tärkein yksittäinen taito on ampumataito. Lajin tarkat säännötkin pakottavat opettelemaan aseenkäsittelyn kunnolla, Laukia sanoi. Kuun lopulla miteltiin Reservin ampumamestaruuskilpailuissa Tyrrissä, Kouvolassa. – Palvelusammunnat antavat eväitä, mutta kyllä liikkuessa ampuminen on omanlaista. Laukia on ollut vuodesta 2007 eteenpäin joka vuonna mitalisijoilla SRA:n SMkisoissa. Haulikon maailmanmestari Kim Leppänen taitaa myös kiväärillä ammunnan. Leppänen pitää SRA:ta hyvänä tapana pitää kenttäkelpoisuutta yllä. – SRA palvelee tosi hyvin reserviläisiä. hän jatkoi. 20 REPORTAASI Teksti ja kuvat: Paavo Airo elokuussa ratkottiin reserviläisten ampumamestaruuksia oikein urakalla. Siihen yltäminen vaatii laukaukVuoden paras pistooliampuja oli Teemu Lahti ja paras kivääriampuja Lauri Lauste ”Omaa treeniä tarvitaan” Eversti Valta: ”SRA:sta voitaisiin ottaa mallia varusmiestenkin koulutukseen”