Intohimomme on auttaa organisaatioita hyödyntämään digitalisaatio turvallisesti. Tuotamme yhdessä asiakkaidemme kanssa käytännönläheisiä ratkaisuja liiketoiminnan jatkuvuuden, digitaalisten palvelujen helpon saatavuuden ja tietosuojan varmistamiseksi. Lue lisää palveluistamme www.nixu.com. ORGANISAATIOSI KYBERTURVAKUMPPANI 24/7 Nixu tarjoaa kyberturvapalveluita, missiona pitää digitaalinen yhteiskunta toiminnassa
Harjoituksessa oli mukana sekä amerikkalaisvalmisteisia raskaita RsRakH 06 -raketinheittimiä että kevyempiä Tšekkoslovakiassa valmistettuja 22 RakH 89 -heittimiä. 7 16 24 25 26. Teksti ja kuva: Tero Tuominen rovajärvellä järjestettiin marraskuussa Pohjoinen 17 -harjoitus, jossa Reserviläinen pääsi seuraamaan läheltä Kainuun tykistörykmentin 122 mm raketinheitinpatterin täyslaidallisen vaikutusta maalialueella. Sivut 22–23 10 9 5 13 14 Tulenjohtoryhmä Pohjoinen 17 -harjoituksessa valmiina raketinheitinpatterin yhteislaukaukseen. Patteriin kuuluu tyypillisesti kuusi raketinheitintä, joissa jokaisessa on 40 rakettia. Ennen vaikutusammuntaa jokainen laukaisee yhden raketin. 234 rakettia 20 sekunnissa ”Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta se antaa lisäpotkua siihen. Reserviläinen 1/2018 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 18 20 ILTAVAPAA 30 33 34 JÄRJESTÖT 28 29 32 AJANKOHTAISTA 6 4 12 22 Reserviläisen matkavinkki: Voimakkaista käskijöistä sovitteleviin henkilöihin Yksi meistä: Joonas Grönlund saa reserviläistoiminnassa verorahoilleen vastinetta Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Turvallisuusympäristö on jo muuttunut Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan RES: Reserviläisliitolla kovien tavoitteiden toimintavuosi RUL: Uusia ja vanhoja nimiä toimikuntien johdossa Marko Patrakasta Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Tapio Peltomäestä reservin everstiluutnantti Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminaan Sotilaspapisto sotilasyhteisön eettisenä peilinä Suomalaisten maanpuolustustahto yhä korkealla Vaikuttaja: RUK seuraa ja kehittyy Reportaasi: Pääkaupunkiseutua puolustamassa Historia: Hämeenlinnassa oli lähes kaikkia Maavoimien aselajeja Kalusto: Aluevaikutusta raketinheittimillä Koulutus: Arjen välineet tueksi johtamisjärjestelmäalalle Koulutus: Reserviläisten kuntotietoja aletaan tallentaa Tikkijärjestelmään Koulutus: Suomalaista varautumista yhdessä RUL: Lyijy ja lihas palkittiin vuoden maanpuolustustekona RES: Maanpuolustusjärjestöjen rekisteri takaisin Reserviläisliiton hallintaan 16 Kalustoesittelyssä Kainuun tykistörykmentin 122 RakH 89 -raketinheittimet. Kerrallaan on siis valmiiksi ladattuna yhteensä 240 rakettia. Johtajaksi opitaan metsässä." RUK:n johtaja, eversti Jouko Rauhala kommentoi koulutuksen uudistuksia. Mikäli kohdistus varmistuu oikeaksi, laukaistaan täyssarjassa kaikki patterin jäljellä olevat 234 rakettia heti. KANNEN KUVA: TUOMAS KAARKOSKI MIINALAUTTA PORKKALA OSALLISTUI UUSIMAA 2017 -HARJOITUKSEEN. Aluemaali on tyypillisesti 1–3 hehtaaria ja vaikutus suuri. Tulitoiminta kestää noin 20 sekuntia, sillä heittimien tulinopeus on kaksi rakettia sekunnissa
Venäjän suhteen Suomi on ollut muiden Euroopan maiden mukana pakotteissa, mutta samalla Niinistö on omalla henkilökohtaisella panoksellaan ollut tukemassa vuorovaikutustyyliä, jossa välit itänaapurin kanssa ovat pysyneet järkevän asiallisina. Niinistön lanseeraamat pilarit olivat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä, erityisesti sen rakenne, sääntöpohjaisuus ja hallittavuus. (26.5.) 5/2018 3.9. Edeltäjiensä tapaan myös Niinistö on ankkuroinut Suomea tiukasti länteen. (19.10.) 8/2018 17.12. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Pilarimallissa jokaista pilaria pitää tukea tasaisesti, sillä yhden pilarin liiallinen korostaminen johtaa epätasapainoon. tilausasioissa ks. Virallisesti presidentti johtaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa, mutta edellisten vuosien aikana työ on henkilöinyt hyvin vahvasti nimenomaan istuvaan presidenttiin. Puolustusliittoa ja EU:n sisäistä tapaa järjestää yhteistä puolustusta nostettiin kyllä paljon esille vaaleissa, mutta kovin syvälliseksi debatti ei kehittynyt missään vaiheessa. (14.9.) 7/2018 12.11. (10.8.) 6/2018 8.10. (23.2.) 3/2018 30.4. (23.11.) Sauli Niinistö sai presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänivyöryn, joka jää historiaan. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Niinistön ensimmäisen kierroksen voitto on myös selkeä osoitus siitä, että suomalaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä tapaan, jolla maata on ulkoja turvallisuuspoliittisesti johdettu. Vaikeista asioista on uskallettu sanoa, mutta turha räyhääminen on jätetty tekemättä.. Sama trendi on Niinistön kaudella näkynyt myös puolustuspolitiikassa, onhan presidentti myös samalla Puolustusvoimien ylipäällikkö. Samalla Niinistö sai toiselle kaudelleen hyvin vahvan mandaatin. Ulkoja turvallisuuspolitiikan määrittäjänä Niinistö lanseerasi pari vuotta sitten niin sanotun pilarimallin. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Edellisen kuuden vuoden aikana Suomen puolustuspoliittiset suhteet lähentyivät vahvasti naapurimaa Ruotsiin, mutta samalla myös Natoon ja Yhdysvaltoihin, joiden kanssa Suomi harjoittelee nykyään yhteistyötä tasaisen säännöllisesti. Mainitse myös entinen osoite. (6.4.) 4/2018 18.6. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Hivenen erikoisena voi pitää kestohokemaksi noussutta väitettä Natojäsenyydestä ja sen harkitsemisesta siinä vaiheessa, jos turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu. 4 PÄÄKIRJOITUS 5.2.2017 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Vaikeista asioista on uskallettu sanoa Turvallisuusympäristö on jo muuttunut Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Saman suuntauksen voi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Oli Nato-jäsenyydestä mitä mieltä tahansa, eikö turvallisuuspoliittinen tilanne sitten ole jo muuttunut. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Petri Pääkkönen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Ainoastaan RKP:n Nils Torvalds liputti vaalien aikana avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Venäjä liitti Krimin itseensä, Nato on lisännyt läsnäoloaan Baltiassa ja yleinen sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on kasvanut merkittävästi. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 2/2018 19.3. Näiden muutaman esimerkin voisi olettaa jo muokanneen tapaa, jolla Suomikin tekee ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.
MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki suhtautuu selvityksen tuloksiin varauksella. Myöskään kuilua MPK:n ja Puolustusvoimien vapaaehtoisten kouluttajien välille ei saa syntyä. – Suurimpana huolena on jäljelle jäävän MPK:n elinvoimaisuus ja kurssien haluttavuus. Kurssimaksut voivat alentua tai poistua RES:n näkemys on, että myös MPK:n rahoituksen kehittyminen pitää huomioida. MPK:n tulee pysyä jatkossakin alueellisesti koko maan kattavana organisaationa. Nykyisin esimerkiksi ammuntojen järjestämiseen vapaaehtoisten koulutuksessa vaaditaan Puolustusvoimien henkilöstöä mukaan. Nämähän ovat loppujen lopuksi pieniä rahoja valtion budjetissa, mutta rahoilla saatavat hyödyt ovat isoja, Pohjola summaa. Puolustusvoimien tilaussopimuksen arvoa nostettiin 30 prosentilla 1,3 miljoonaan euroon vuodelle 2018. Siitä valtionapua on noin 1,8 miljoonaa euroa. MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisivät Puolustusvoimien sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ja varautumisja turvallisuuskoulutuksen antaminen. Käskemällä ei vapaaehtoisia johdeta. RES:n puheenjohtaja Ilpo Pohjola vaatii, että kertausharjoituksiin pitää taata riittävät rahat. Reserviupseeriliitto (RUL) pitää hyvänä asiana, että MPK:ta ja sen toimintamuotoja tarkastellaan sekä huomioidaan valmius sen toiminnassa. – Tärkeintähän tässä on, että poliitikot sitoutuvat ja Puolustusvoimat saa tarvittavat rahat. MPK:n koulutus on aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Kun viime vuosina on oltu leikkaamassa 20 prosenttia MPK:n saamasta valtion tuesta, niin yhtäkkiä annettaisiinkin 5,1 miljoonaa euroa tuosta vain lisää rahaa. Varsinaisesta päätöksestä ei ole vielä kyse, vaan selvitystyö vasta luovutettiin tuolloin ministerille. Selvityksen mukaan toimintamallin mukaisen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestely voidaan aloittaa aikaisintaan vuoden 2020 alussa, mikäli malli toteutetaan. Tarkoituksena on myös mahdollistaa reserviläisten omilla aseilla tapahtuva perusampumataidon kehittäminen. Puolustusministeri päättää jatkotoimista alkuvuoden 2018 aikana kuultuaan Puolustusvoimia ja MPK:ta. Koulutuksessa on myös voitava käyttää Puolustusvoimien aseita ja kalustoa myös muuhun kuin ammuntoihin. Mietin vain, mitä kaikkea nykymuotoinen MPK saisi tuolla rahalla aikaiseksi. Myös työryhmän selvityksessä on mainittu riskinä, että vapaaehtoisten koulutus jää vähälle huomiolle, mikäli tarvittavaa lisärahoitusta ja tehtäväkokoonpanon lisäystä ei kyetä osoittamaan erillisenä. RUL esittää, että valmiuspäällikköinä voitaisiin käyttää reserviläisiä, joilla on hyvä paikallistuntemus. Hän on huolissaan siitä, että jos Puolustusvoimille osoitetaan tällainen suurta lisärahoitusta ja -työvoimaa vaativa tehtävä, eikä rahoja ole ikään kuin valmiina missään, onko se jostakin muusta pois. Ei siis kahden kastin väkeä, Halkilahti sanoo. Vapaaehtoisuus on herkkä asia Työryhmä luovutti puolustusministerille selvityksen MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisestä Puolustusvoimille. RUL:n puheenjohtajan Mikko Halkilahden mukaan suunniteltu uudistus vaikuttaa tietyt reunaehdot täyttäessään toteuttamiskelpoiselta, mutta kysymysmerkkejä on ilmassa. RES pitää hyvänä asiana sitä, että uudistuksen myötä nykyiset vapaaehtoisten kurssimaksut alenisivat tai joissain tapauksissa poistuisivat kokonaan. Se onkin yksi uudistuksen tavoitteista. – En ole sitä mieltä, että tämä on huono juttu, mutta esillä oleva uudistus vaatii tietyt reunaehdot toteutuakseen, Peltomäki totesi. Sijoittamattoman reservin koulutukseen olisi satsattava, jotta he voisivat edetä reservissä kohti sodan ajan sijoitusta. RES:lle on tärkeää myös, että paikallispataljoonien koulutusta kehitetään. Pohjolan mielestä vapaaehtoisia pitäisi voida käyttää Puolustusvoimien henkilöstön tukemisessa nykyistä laajemmin. Iso lisäsatsaus rahallisesti 5,1 miljoonan euron lisärahoitus olisi satsauksena iso siihen nähden, että MPK:n rahoitus on kokonaisuudessaan noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Halkilahti näkee rahoituksen tulevaisuuden suurimpana epävarmuustekijänä. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi selvityksen mukaan vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta, Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40 tehtävällä sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentamista. – Sotilaallisia valmiuksia ylläpitävä ja varautumiskoulutus ovat puolustusjärjestelmämme sekä yleisen kriisivalmiutemme kannalta erittäin tärkeitä asioita. Kokonaisuudessaan Niinistö painotti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vaikuttavuutta yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa lisäävänä tekijänä, jota muuttuvassa toimintaympäristössä kannattaa kehittää. – Se pitää osata hyödyntää, mutta se onnistuu vain oikeilla työkaluilla. Halkilahti kiittelee sitä, että sijoittamaton reservi on otettu esityksessä hyvin huomioon, mutta toteaa, ettei sen koulutuksen merkitystä voi aliarvioida. Niinistö suhtautuu positiivisesti Niinistö totesi selvityksen mukaisen uudelleenjärjestelyn huomioivan hyvin selvitystyölle annetut vaatimukset, erityisesti esille nostetut mahdollisuudet paikallisjoukkojen suorituskyvyn kehittämisessä, vapaaehtoistoiminnan laajapohjaisuuden lisäämisessä, koko maassa tapahtuvan vapaaehtoisen maanpuolustustyön huomioimisessa sekä vapaaehtoisen koulutusvastuun lisäämisessä. Tässä asiassa Pohjola toivoisi vapaaehtoisten valtuuksia laajennettavan. Muun muassa siksi MPK:n koulutusroolin muuttamista selvittäneen työryhmän selvitys on niin Reserviläisliitolle kuin Reserviupseeriliitolle tärkeä asia. Puolustusvoimien tilaussopimus muodostaa 1,3 miljoonan euron osuuden ja koulutettavien osallistumismaksut noin 0,5 miljoonaa euroa. Reserviläisliitto vaatii politiikoilta sitoutumista Jussi Niinistö. Jos MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimille, tarkoittaa se toisin sanoen lisää Puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018 Paavo Airo puolustusministeriö tiedotti joulun alla puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) asettaman työryhmän esittävän, että MPK:lle kuuluva sotilaallinen koulutus voidaan siirtää Puolustusvoimille. Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan Paavo Airo suurin osa mpk : n kouluttajista ja muista vapaaehtoistoimijoista kuuluu maanpuolustusjärjestöihin. RES: Rahat on taattava Myös Reserviläisliitto (RES) painottaa riittävän rahoituksen takaamisen tärkeyttä. Kovin on usko vähissä. Halkilahti toteaa vapaaehtoisuuden olevan herkkä asia. – Tässä on vielä monta selvitettävää asiaa, joihin kuluu aikaa. – Jokaisella reserviläisellä tulee olla mahdollisuus omaehtoisesti kouluttautua sotilaallista valmiutta palvelevilla kursseilla ja sitä kautta saada myös sodan ajan sijoitus, jos muuten on sijoittamiskelpoinen, Halkilahti sanoo. – Lisärahoituksen saaminen tuntuu hieman epäuskottavalta. Uudistus tähtää muun muassa siihen, että paikallisjoukkoja voitaisiin käyttää virka-aputehtävissä kätevästi ja niiden suorituskyky nousisi. Tähän koulutukseen osallistumisen ei tulisi kenenkään suomalaisen osalta kaatua liian korkeisiin kurssimaksuihin, Pohjola toteaa. Vaikka alussa rahoitus tulisikin, niin kuka takaa, että se jatkossa pysyisi samalla tasolla. Varautumisja turvallisuuskoulutukseen olisi satsattava senkin takia, että erityisesti naisten ja nuorten kouluttautumismahdollisuudet paranevat. On todella tärkeää, että Puolustusvoimia ja MPK:ta kuullaan asiassa, Peltomäki sanoi joulukuussa
Kuukausittaisen peruspiirituen lisäksi on mahdollisuus saada suoritepohjaisia palkkioita, joiden yhteissumma voi olla peräti 4 500 euroa. – Tänä vuonna tähtäämme viiden prosentin kasvuun jäseneksi liittyneiden määrässä. A-sarjassa kilpailevat 30–99-jäseniset yhdistykset ja voittajan palkkio on 500 euroa. Tavoitteen saavuttamiseksi liitto tarjoaa jäsenhankintaan kannustavia palkkioita niin piireille, yhdistyksille kuin henkilöjäsenillekin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg selvittää. Entistä suurempi osa liiton jäsenyhdistyksistä ja piireistä pyritään saamaan tänä vuonna liiton tarjoaman järjestelmän käyttäjiksi. Yksityiskohtaiset ehdot tukien määräytymiselle ja jäsenhankintakilpailuille löytyvät Reserviläisliiton vuoden 2018 toimintasuunnitelmasta. Esimerkiksi piiri, jonka maksaneiden jäsenten määrä kasvaa tänä vuonna vähintään viisi prosenttia, saa suoritusperusteista tukea peräti 2 000 euroa. Henkilöjäsenten jäsenhankintakilpailussa tavarapalkinnot muuttuvat tänä vuonna rahanarvoisiksi lahjakorteiksi. 6 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliitolla kovien tavoitteiden toimintavuosi Viime vuonna liittoon liittyi ennätysmäärä jäseniä. Tämän osalta neuvottelut ja valmisteluprosessi ovat loppusuoralla. Ampumakilpailuja harjoittelutoiminnan tueksi suunnitellaan yhteisen tulosohjelmiston hankintaa niin, että mukana olisivat RES, RUL, RESUL ja Suomen Ampumaurheiluliitto SAL. Piirien www-sivujen ylläpitäjille järjestetään koulutusta, jossa käsitellään www-sivujen lisäksi sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä paikallisen tason viestinnässä ja markkinoinnissa. Tulevana vuonna kasvua haetaan jäsenhankinnan lisäksi tiedotusta ja viestintää kehittämällä. Liiton tavoitteena on varmistaa, että reserviläiskivääreiden nykyiset luvanmyöntämiskäytännöt eivät kiristyisi. Reservin ampumamestaruuskisat järjestetään tänä vuonna 17.–19. Oman sarjansa voittaa aina suhteellisesti (%) eniten maksaneita uusia jäseniä hankkinut yhdistys. Jos taas kuluvana vuonna jäseneksi liittyneiden määrä on vuoden lopulla yli kahdeksan prosenttia piirin kokonaisjäsenmäärästä, maksetaan 1 500 euron palkkio. Tänä vuonna otetaan käyttöön yhdistyskohtainen kilpailu, jossa yhdistykset jaetaan sarjoihin jäsenmääränsä perusteella. Jotta tämä toimisi parhaiten, on liiton järjestelmässä oltava tietoa siitä, minkä luonteista toimintaa yhdistyksissä on tarjolla. – Tavoitteena on, että meillä on yksi kanava, joka keskustelee jäsenrekisterin ja muiden järjestelmien kanssa, järjestöpäällikkö Suvi Salo kertoo. Reserviläisliiton jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut vuosittain jo kahden vuosikymmenen ajan. Reserviläisliitto näkyy suurissa yleisötapahtumissa, kuten Porin Suomi Areenassa ja Kokonaisturvallisuusmessuilla Lahdessa, jossa pyritään tavoittamaan 50 000 henkilöä pelkän some-mainonnan avulla messuosastokontaktien lisäksi. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna uusia jäseniä liittyi 3 174 henkeä ja viimeisimmän tiedon mukaan Reserviläisliittoon kuului vuodenvaihteessa ennätykselliset 37 704 henkilöjäsentä. elokuuta Rovaniemellä.. Yhdistystason jäsenhankintakilpailu Toinen kasvun kannustamisen keino ovat jäsenhankintakilpailut. Luvassa on myös lisää resursseja viestintää toteuttamaan. Aktiivista ja kantaaottavaa tiedottamista maanpuolustusasioista jatketaan uutta visuaalista ilmettä hyödyntäen. Piireille asetetut tavoitteet liittyvät maksaneiden jäsenten ja liittyneiden määrien kasvuun. B-sarjassa (100–299 jäsentä) palkkio on 750 euroa ja C-sarjassa (yli 300 jäsentä) palkkio on 1 000 euroa. Ampumapuolella edunvalvontaa ja uusi tulosohjelmisto Tänä keväänä eduskunnalle jätetään esitys EU:n ampuma-asedirektiivin viemisestä kansalliseen lainsäädäntöön, joka on alkuvuodesta liitolle tärkein edunvalvonnan teema. Viestintää parannetaan myös toteuttamalla järjestelmäuudistus liiton kotisivuilla. Kuuntelemalla jäsenistöä kaikilla kanavilla toimintaa voidaan kehittää heidän toivomustensa mukaisesti. Liitto kannustaa yhdistyksiään erilaisen ampumatoiminnan järjestämiseen ja myöntää taloudellista tukea asehankintoihin ja ampumaratahankkeisiin. Liiton sisäistä ja ulkoista tiedottamista tehostetaan palkkaamalla puolipäiväinen tiedottaja. Tähän liittyen Reserviläisliitto selvittää myös mahdollisuuden muuttaa sähköinen ilmoittautumislomake sellaiseksi, jonka kautta uusi jäsen voisi suoraan liittyä sellaisen yhdistyksen jäseneksi, joka parhaiten vastaisi hänen odotuksiaan. Tänä vuonna tähdätään viiden prosentin kasvuun monipuolisen tuen, koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Teksti: Olli Alho Gra?ikka: Tuomas Kaarkoski julkisessa keskustelussa kuulee usein väitteen, että ihmiset ”eivät enää halua kuulua yhdistyksiin”
varapuheenjohtaja Aaro Mäkelä, puheenjohtaja Mikko Halkilahti, liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Lassheikki ja valtuuston varapuheenjohtaja Jyri Vilamo. Nuorten toimikunta jatkaa ltn Taneli Laukkasen johdossa ja palkitsemistoimikunta Markus Lassheikin vetämänä. varapuheenjohtaja Sampo Puoskari, 1. Liittovaltuuston johdossa jatkavat puheenjohtajana maj Markus Lassheikki Kirkkonummelta ja varapuheenjohtajana maj Jyri Vilamo Helsingistä. Puheenjohtajilla selkeät vastuualueet Tammikuun puolivälissä kokoontunut liittohallitus vahvisti puheenjohtajien toimenkuvat alkaneelle vuodelle. Valtaosa liittohallituksen jäsenistä on samalla myös oman reserviupseeripiirinsä puheenjohtajia. Mentortoimikunnan uusi puheenjohtaja on vänr Tarmo Hyytiäinen. Liittohallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä. Mikko Halkilahden vastuulle kuuluvat muun muassa yhteiskuntaja sidosryhmäsuhteet, edunvalvonta, kansainväliset suhteet sekä nuorten toiminta. RUL:n liittohallituksen jäsenet 2018 (uusien jäsenten nimet kursivoitu): Maj Pertti Kokkonen (Etelä-Häme), kapt Veli-Matti Kesälahti (Etelä-Karjala), kapt Marko Kaappola (Etelä-Pohjanmaa), ltn Caspar von Walzel (Helsinki), ylil Risto Haverinen (Kainuu), maj Jari Myllymäki (Keski-Pohjanmaa), ylil Jarmo Siltanen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), kapt Tero Hyttinen (Lappi), ylil Pekka Sillanpää (ORUP), kapt Mikko Hörkkö (Pirkanmaa), ltn Mika Tukiainen (Pohjois-Karjala), ylil Timo Uusimäki (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Erkki Saarijärvi (Pohjois-Savo), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Eemeli Lappalainen (Satakunta), ylil Jussi Saarinen (SuurSavo), kapt Jaripekka Turtiainen (Uusimaa), ylil Rodney Strandvall (Vaasa) ja ltn Johannes Kossila (Varsinais-Suomi). Liittohallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin ylil Aaro Mäkelä Helsingistä ja ylil Sampo Puoskari Oulusta. Ensimmäisen varapuheenjohtajan Aaro Mäkelän vastuulla ovat talous ja taloushallinto, liiton toimisto, liikuntatoiminta sekä koulutusja mentortoiminta. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Heillä kuluva vuosi on viides näissä tehtävissä. Mäkelä on RUL:n edustaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksessa sekä liiton taloustoimikunnan puheenjohtaja. Halkilahti toimii myös työvaliokunnan puheenjohtajana. Reserviläinen 1/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL Kolme uutta jäsentä RUL:n liittohallitukseen. Järjestötoimikunnan uusi puheenjohtaja on ltn Tuomas Kuusivaara. Uusia ja vanhoja nimiä toimikuntien johdossa Janne Kosonen rul : n puheenjohtajana toimii kapt Mikko Halkilahti Salosta. Hallituksen kokouksessa nimettiin myös liiton toimikunnat. SAKU LIEHU. Eturivissä vasemmalta liiton 2. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa RUL:n liittohallitus vuoden 2018 ensimmäisessä kokouksessa Svenska Klubbenilla Helsingissä. Toinen varapuheenjohtaja Sampo Puoskari vastaa viestinnästä, järjestötoiminnasta, jäsenhankinnasta ja -huollosta, aatteellisesta toiminnasta sekä varautumistoiminnasta. Hänet valittiin tehtäväänsä toiselle kolmivuotiskaudelle 2017–2019 syksyllä 2016 Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana jatkaa kapt Marko Honkanen. Valtaosa liittohallituksen jäsenistä on myös oman reserviupseeripiirinsä puheenjohtajia. Varautumistoimikunta jatkaa maj Pekka Rintalan johdossa. Puoskari on lisäksi uuden perustettavan viestintätyöryhmän puheenjohtaja. Liittovaltuusto valitsi syyskokouksessaan itselleen puheenjohtajat sekä liittohallituksen varapuheenjohtajineen vuodelle 2018. Kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa komkapt YrjöPekka Rautavaara
Muistomerkin rahoittivat valtio, Helsingin kaupunki ja Talvisotayhdistys. Pekka Kauhasen suunnittelema muistomerkki on noin kymmenen metriä korkea sotilashahmo. 8 AJANKOHTAISTA. Jalustapallo painaa noin 5 000 kiloa. Pimeään aikaan teos on valaistu, jolloin se pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Patsaan teknisestä työstä on vastannut taidevalaja Pauli Venäläinen. Talvisota kesti 105 päivää. Talvisodan muistoksi Teksti: Paavo Airo Kuva: Tuomas Kaarkoski helsingin Kasarmitori sai marraskuun lopulla talvisodan muistomerkin. Valmistuminen liittyi Suomi 100 -juhlallisuuksiin. Nimekseen se sai Valon tuoja. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli lähes 1,4 miljoonaa euroa. Teoksen peruskivi muurattiin jo vuonna 2015, kun talvisodan päättymisestä tui 75 vuotta. Teoksen paljasti ja valaistuksen sytytti hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Teoksen on sanottu olevan Suomen suurin teräspatsas. Sotilashahmo painaa noin 1 000 kiloa. Muistomerkin jalustan sisällä on 105 eri kuvaa
I 1 496 € SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA BALKANILLA 9.-15.4. Asedirektiivi koskettaa siis joka tasolla. Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpään taistelu paikat, Edit Södergranin muistomerkki, Viipuri. I 179 € Tutustutaan Mannerheimin varhaisiin vuosiin hänen syntymäkodissaan Louhisaaren kartanolinnassa ja käydään Mannerheimin äidin haudalla Pohjan kirkolla. – Varmasti tämä alkaa olla jo aikalailla klisee, mutta nuoret ja talous. Tästä esimerkkinä toimi Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa pidetty puheenjohtajan vaihtotilaisuus, jossa oli läsnä myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. 3.9.5. Liittotasolla hän on ollut aiemmin myös Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksessa. Se on meille kuitenkin ehkä se kaikista suurin yhteistyökumppani. I 1 496 € SOTAHISTORIAA VALKO-VENÄJÄLLÄ 24.-30.9. Se on käsittämätön määrä työtunteja, tapaamisia ja kuulemistilaisuuksia, joissa olemme olleet viemässä viestiämme Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton kanssa. Matka etenee Väinö Linnan Tuntematon sotilas romaanin ja sen esikuvan, Linnan oman jalkaväki rykmentti JR8:n, sotareittiä. maailmansodan merkittäville tapahtuma paikoille sekä tutustuttaa useisiin kulttuuri kohteisiin Maltalla, Cataniassa ja Palermossa. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala SARAJEVON LAUKAUKSET 19.-24.5. Matka johdattaa 2. I 1 328 € Tutustutaan Verdunin, sotahistorian suurimman 1. Monipuolinen matka vie mukanaan ritareiden Maltalle sekä auringon ja tulen saarelle Sisiliaan. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä hän on ollut mukana 1990-luvulta lähtien. I alk. 768 €/hlö Pietari, Neva, Valamo, Syväri, Ääninen, Kizhi, Petroskoi, Mandrogi, Pietari. I 489 € Perehdytään sotiemme tärkeisiin taistelupaikkoihin sekä historiaan. Asiantuntijaoppaat FT Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA KARJALANKANNAKSELLA 15.-17.6., 9.-11.7. Hän oli toiminut vuodesta 2012 lähtien liiton varapuheenjohtajana. Meillä on niin paljon joukko-osastokiltoja, jotka nojaavat pitkälti Puolustusvoimiin. I 738 € Kuka on kukin Tuntemattomassa sotilaassa. – Toivoisin kentällä olevien ihmisten ymmärtävän, kuinka paljon edunvalvontaa liitot ovat tässä asiassa tehneet. Patrakan mukaan killoilla on erinomaiset välit Puolustusvoimiin. Asiantuntijaoppaat FT Teemu Keskisarja, Jyrki Härkönen, Eeva Tammi ja Pirkko Mäkinen SUOMALAINEN PERHEYRITYS Asiantuntijan matkassa laadukkaasti yli 40 vuotta. ja 9.-12.8. Myös MPK:n kysymys on tärkeä, se on olennainen toiminta-alusta myös killoille, Patrakka sanoo. 9 Reserviläinen 1/2018 Marko Patrakasta Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtaja Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski lahtelainen marko patrakka aloitti tammikuun alussa Maanpuolustuskiltojen liiton puheenjohtajana. Asiantuntijaopas Balkanin sodista raportoinut Rauli Virtanen MANNERHEIMIN YKSITYISELÄMÄN ARVOITUKSIA 26.7. Mikä sotaromaanissa on totta, mikä tarua. Olen aika varovaisin mielin, mitä tuleman pitää. ja 17.-19.8. Ammunta lähellä sydäntä Ammuntaa Patrakka on harrastanut 1980-luvulta lähtien. Patrakka on pitkän linjan aktiivireserviläinen. – Kilpailen edelleen aktiivisesti SM-tasolla ja olen myös asekeräilijä sekä metsästäjä. I 1 596 € Historiaa ja kulttuuria Serbiassa, Kroatiassa ja Bosniassa. HINTA 1 698 € Hintaan sisältyy • Lufthansan reittilennot • majoitus kahden hengen huoneissa • ohjelman mukaiset ateriat (6 x aamiainen, 6 x illallinen) • Sampo Ahton palvelut koko matkan ajan • Piia Suomisen palvelut Maltalta alkaen • ohjelman mukaiset kuljetukset ja tutustumiskohteet MAAILMANSOTIEN TAISTELUKENTTIÄ RANSKASSA 7.-10.5. Patrakan mukaan koko vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on paiskinut kovasti töitä sen eteen, että asedirektiivi ei ajaisi reserviläistoimintaa huonoon rakoon. Asiantuntijaopas Sampo Ahto Kulttuuria ja sotahistoriaa MALTA JA SISILIA Asiantuntijaopas Piia Suominen KULTTUURIA JA SOTAHISTORIAA POHJOIS-ITALIASSA JA SVEITSISSÄ 17.-22.4. Pauli Mikkola ja Marko Patrakka puheenjohtajan vaihtotilaisuudessa ravintola Ostrobotniassa Helsingissä. – Puolustusvoimien kanssa tehtävä yhteistyö on enemmän kuin tärkeää. EU:sta lähtenyt asedirektiivikehitys vetää tuoreen puheenjohtajan mietteliääksi. I 1 496 € Katso kaikki Sampo Ahton matkat LOMALINJA.FI/ASIANTUNTIJAT/AHTO_SAMPO. Vieraillaan Maginotin linjan linnoituksessa ja nähdään KoillisRanskan merkittäviä sotahisto riallisia kohteita. maailmansodan taistelun, maisemiin ja muisto paikkoihin. Suurimmat haasteet ovat hänen mukaansa tuttuja asioita maanpuolustuskentällä. Asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala LAATOKAN JA ÄÄNISEN RISTEILY 10.-15.6. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola TUNTEMATTOMAN SOTILAAN JALANJÄLJILLÄ 31.5.-3.6., 19.-22.07. Toivon, että voisimme jatkaa siten, että harrastuksemme voisi jatkua ilman suurempia ongelmia ja ettemme joutuisi byrokratian rattaisiin. Patrakka uskoo perivänsä edeltäjältään Pauli Mikkolalta hyvissä asemissa olevan liiton. Unohtumaton jokiristeily Nevaa pitkin Laatokalle ja Ääniselle
MPK:n puheenjohtajanakin toimiva toimitusjohtaja Tapio Peltomäki ylennettiin Suomen juhlapäivänä reservin everstiluutnantiksi. Peltomäki myöntää hänellä olleen hieman jopa vaikeuksia käsitellä ylennystä. Everstiluutnantiksi on aiemminkin ylennetty reservissä, mutta poikkeuksetta ylennetyillä on ollut työtaustaa joko Puolustusvoimissa tai puolustusministeriössä. Tiettävästi Peltomäestä tuli samalla ensimmäinen niin sanottu tavallinen reserviläinen, joka on ylennetty everstiluutnantiksi ja joka ei ole osallistunut sotiin. Edellisen kerran Peltomäki on ollut kertausharjoituksissa syyskuussa 2017. Vaajakatu 2, Tampere JÄRJESTYS ROMAHTAA. Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut aina reservissä haastava sodanajan sijoitus. Kesäisin +358 (0)16 524 605 Muulloin +358 (0)400 716 908 jaramanlinnoitus.blogspot.fi poliisimuseo.. Näyttelyyn ja linnoitusalueelle on pääsymaksu. MPK:n puheenjohtajana toimivan Tapio Peltomäen itsenäisyyspäivän ylennys everstiluutnantiksi reservissä on erittäin harvinainen tapaus. Peltomäki on aiemmin toiminut myös Reserviupseeriliiton puheenjohtajana. Kyllä noista varmaan se 200–300 vuorokautta tulee, mutta kovien kertausharjoituspäivien lukumäärää en osaa sanoa. JÄRÄMÄ STURMBOCK STELLUNG Avoinna 1 12.6.-19.9.2018 tiistai-lauantai klo 11-18 Juhannuksena suljettu. Järjettömän huikea juttu kaikkinensa, Peltomäki kommentoi. Hän sanoo luottamustoimien varmasti tukeneen ylentämispäätöstä, mutta samalla Peltomäki muistuttaa varsinaisten ylentämisperusteiden olevan ratkaisevassa roolissa. – Pitää olla sijoitus, sopivuutta ja koulutusta. On ollut kovia kertausharjoituksia, vapaaehtoisia harjoituksia, MPK:n kursseja, kurssinjohtajana toimimista, sekä alueellinen että valtakunnallinen maanpuolustuskurssi. – Eihän tästä ole voinut edes haaveilla, kun ei ole aiemmin vastaavaa tapahtunut. – Miten tuon nyt laskisi. Peltomäen mukaan hänen saamansa ylennys on myös merkki reserviläisjärjestelmän toimivuudesta. – MPK:n kouluttajana minäkin olen aloittanut oman taipaleeni 1990-luvulla. Kysymys kertausharjoitusvuorokausien lukumäärästä saa turkulaisen nauramaan. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018 Tapio Peltomäestä reservin everstiluutnantti Tuomas Kaarkoski itsenäisyyspäivän ylennettyjen joukossa oli yksi todellinen poikkeus
Osa koulutuksista voidaan toteuttaa tiloissa. Tiettyjä säätiöitä on lähestytty, ja myös yritysja elinkeinomaailmaa sekä yksityisiä henkilöitä aiotaan lähestyä, Hutka sanoo. Jäsenyhdistyksiä on kymmenkunta. – Aiemmin oli virinnyt keskustelua siitä, että kun rauhanturvaamisella ei ole valtakunnallista museota, mikä olisi sille parempi paikka kuin Hamina. RUK-museon osaamista on tarjottu keskukselle, ja kun se on enemmän museo ja tämä enemmän toiminnallinen, niin näitä pyritään yhdistämään ja täydentämään toisiaan, Lauri sanoo. ”Mikä olisi parempi paikka rauhanturvaamisen valtakunnalliselle museolle kuin Hamina?” kysyy keskuksen puheenjohtaja Markku Hutka. Teksti ja kuva: Paavo Airo haminaan on perusteilla Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Rauhanturvaajiksi tarvitaan muiden muassa RUK:n käyneitä. Useampienkien kanssa on keskusteltu liittymisestä, ja uusia jäseniä ollaan valmiita ottamaan mukaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Perinnekeskuksen yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Markku Hutka. Avajaiset Hamina Tattoon yhteydessä Keskuksen sijainnilla RUK:n läheisyydessä toivotaan olevan myös niin sanottu rekrytoiva vaikutus. Reserviupseerikurssin aloittaa Haminassa vuosittain yhteensä noin 1 500 varusmiestä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Vesa Kangasmäki ja puheenjohtaja Markku Hutka, molemmat entisiä RUK:n johtajia. Jäsenyhdistyksiä ei ole tarkoitus rasittaa suuresti rahoituksella. Ne ovat rauhanturvaaja-, veteraanija muita maanpuolustusyhdistyksiä. Hanke on saanut Etelä-Kymenlaakson kehittämisyhdistys Sepralta 40 000 euroa leader-rahoitusta. ”Jälleen yksi syy tulla Haminaan” RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys on yksi uuden yhdistyksen jäsenistä. Emme lähde siihen kilpailuun mukaan, mutta kahvituksia keskuksessa voidaan järjestää sotilaskodin avulla, keskuksen toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki sanoo. Viime syksynä perustettiin yhdistys, johon on liittynyt alayhdistyksiä. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminaan 12 AJANKOHTAISTA Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus ry:n jäsenyhdistykset (tilanne tammikuun alussa) Suomen Rauhanturvaajaliitto Kymenlaakson Rauhanturvaajat Hamina-Vehkalahden Sotaveteraanit RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys Haminan Reserviupseerikerho Kymenseudun Lottaperinneyhdistys Haminan Maanpuolustusnaiset Etelä-Kymen Kadettipiiri Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen tilat ovat entisen Haminan varuskunnan Toimiupseerikerhon tiloissa. Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja, eversti evp Eero Lauri on mielissään uudesta keskuksesta. – Vastapäätä olevan RUK-museon lisäksi täällä on muitakin museoita. Haluamme tehdä yhteistyötä Haminan kaupungin kanssa. Keskuksen avajaiset ovat Hamina Tattoon yhteydessä 2. Keskuksen uskotaan täydentävän hyvin sotilaskaupunki Haminan tarjontaa matkailijoille. Tarkoituksena on esitellä historiaa niin esineistöllä kuin digitaalisessa muodossa. elokuuta. Keskus sijaitsee Reserviupseerikoulun (RUK) pääportin vieressä ja vastapäätä RUK-museota. Tilat olivat aiemmin Haminan varuskunnan Toimiupseerikerhon. Oikealla hankkeen tiedottaja Terho Ahonen.. Viime vuonna perustettu koulutuspaikka tuottaa erityisesti reserviupseereille koulutusta RUK:n tilauksesta. – Tiettyä rahoitusta tarvitaan, kun toimintaa viedään eteenpäin. – Tästä tulee jälleen yksi syy reserviupseereille, rauhanturvaajille ynnä muille tulla Haminaan. Myös majoitustoiminnasta saatavilla tuloilla pyritään rahoittamaan toimintaa. Keskuksen tiloihin tulee myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Haminan koulutuspaikan toimisto. Ravintolaa emme ole perustamassa, vaikka meillä olisi mahdollisuus siihen. Keskuksella pyritään tavoittamaan niin jäsenyhdistyksiin kuuluvia kuin muitakin suomalaisia aina vauvasta vaariin asti, Hutka kertoo. Keskukseen tulee rauhanturvaamista käsittelevän museon lisäksi muun muassa majoituspaikkoja vierailijoita varten
Silloin papista tulee ”meidän pappi”, jonka puoleen on helppo kääntyä, kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoo. Sotilaspappeus elää, voi hyvin ja vaikuttaa positiivisesti varuskunnan arkeen myös 2010-luvun Puolustusvoimissa. – Vaikka sotilaspapit ovat evankelisluterilaisen kirkon pappeja, olemme täällä jokaista varten. – Sotilaspapisto on sotilasyhteisön eettinen peili. Joinakin päivinä keskiössä saattaa olla oppituntien pitäminen, toisina taas päivä saattaa kulua tietokoneen ääressä tulevaa suunnitellen. Nuo ominaisuudet eivät katso vakaumusta, kenttäpiispa tiivistää. Kysymykset elämän pyhyydestä ja tappamisen oikeutuksesta seuraavat meitä aina. Suurelle osalle varusmiehistä sotilaspapin kasvot tulevat tutuksi etiikan oppitunneilla. Sielunhoito on keskeisessä osassa sotilaspapin tehtävässä. Sotilasyhteisön hyvä eettinen perusta suojelee poikkeustilassa niin omien joukkojen kuin vihollisenkin ihmisyyttä, Korpela tiivistää. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kaatuneiden huolto, sodan ja väkivallan käytön oikeutus sekä toimintakyvyn palauttaminen. ”Sotilaspastorin kanssa käytävien keskustelujen aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Varusmiesten mieltä painavat useimmiten siviilielämän ongelmat. Papin pitämille oppitunneille osallistuvat kaikki, sillä niiden sisältö ei ole tunnustuksellista. Työuran aikana niin varusmiesten kuin kadettien arki on tullut hänelle tutuksi. Tärkeintä on, että on aina valmis keskustelemaan ja kuuntelemaan, Korpela kuvailee. Toimintakykyä eettisistä pohdinnoista Sekularisaation, yhteiskunnan maallistumisen vaikutukset eivät ole näkyneet varuskunnan porttien sisällä toteutettavassa kirkollisessa työssä kovin paljoa. Oppitunteja ja sielunhoitoa Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspastori Markus Korpela on työskennellyt Puolustusvoimien kirkollisen työn parissa 13 vuotta. Sotilaspappien tehtävä on tarjota välineitä näihin eettisiin pohdintoihin ja näin olla mukana ylläpitämässä taistelijoiden eettistä toimintakykyä, joka on aivan yhtä tärkeä kuin vaikkapa fyysinen toimintakykykin, Särkiö perustelee. Kirkollisesta työstä on tullut sotilaskoulutusta tukevaa toimintaa. ” Meidän pappi” Sotilaspappien toiminnan kivijalka ei juurikaan ole muuttunut vuosien saatossa. – Sotilaspapin tärkein työtehtävä on läsnäolo ja ihmisten kohtaaminen. Palveluksensa aloittavasta saapumiserästä noin 85 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. – Julistus tulee esille toiminnassamme pääasiassa hartauksien pitämisen ja kenttäehtoollisen jakamisen kautta, kenttäpiispa summaa. Monelle suomalaiselle sotilaspappeus tuo mieleen ensimmäisenä Tuntemattoman Sotilaan kohtauksen, jossa pappi rauhoittelee haavoittunutta. Sotilaspastorin mielestä käsitys kirkollisen työn roolista on muuttunut hänen työuransa aikana Puolustusvoimissa. Reserviläinen 1/2018 13 Teksti ja kuva: Lotta Saarenmaa suomalainen sotilaspapisto juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan. Varusmiesten ja kantahenkilökunnan arjessa näkymisen ja siihen osallistumisen kautta yhteisö ottaa papin omakseen. Suurin muutos on se, että hartauksiin ei ole pakko osallistua. Puolustusvoimien kirkollisen työn tulevaisuus näyttää kenttäpiispan näkökulmasta positiiviselta, sillä hänen mukaansa papin tehtävä joukkojen toimintakyvyn ylläpitäjänä on vakaalla pohjalla. Kadettien kanssa keskustelujen teemaksi nousevat usein tulevaan ammattiin liittyvät kysymykset esimerkiksi sotilaallisesta voimankäytöstä”, sotilaspastori Markus Korpela kertoo.. Sotilaspapisto sotilasyhteisön eettisenä peilinä Kirkollisesta työstä on tullut sotilaskoulutusta tukevaa toimintaa, pastori arvioi. Eri uskontojen määrä myös varusmiespalvelusta suorittavien keskuudessa on kuitenkin nousussa. Se voidaan kiteyttää kolmeen eri osa-alueeseen, joihin kuuluvat opetus, julistus ja sielunhoito. – Ihminen ei muutu, vaikka vuodet vierisivät eteenpäin. – Sotilaspapilla ei ole niin sanottua tavallista työpäivää. Useimmiten papin luo tuleva haluaa keskustella sellaisen kanssa, jolla tietää olevan siihen koulutus ja vaitiolovelvollisuus. Toisten verkkokalvolle piirtyy vuonna 1939 rintamalla otettu valokuva, jossa sotilaspappi pitää jouluhartautta väsyneelle joukolle Kollaanjoella. Särkiön mukaan kantahenkilökunnan ja varusmiesten kanssa sielunhoidollisia keskusteluja käydään erilaisissa tilanteissa
Siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, johon suomalaiset tutkimuksen mukaan suhtautuvat varsin myönteisesti. MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja So?a Vikman (kok.) pitää myönteisenä sitä, että yleinen asevelvollisuus saa suomalaisilta vahvan tuen. Marraskuun lopulla julkistetun tutkimuksen perusteella 72 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö lukuun ottamatta ahvenanmaalaisia. Tutkimuksen teki Taloustutkimus oy. Nato-jäsenyyden kannatus on hieman laskenut edellisvuoden 25 prosentista 22 prosenttiin. Suomalaisten maanpuolustustahto yhä korkealla Paavo Airo suomalaisten maanpuolustustahto on ennallaan. Yleisen asevelvollisuuden kannatus on suunnilleen vuoden 2016 tasolla – 81 prosenttia kannattaa mallia ja yhdeksän prosenttia vastanneista haluaisi ammattiarmeijan. Eniten kiitosta saa tasavallan presidentti Sauli Niinistön toiminta. Kaksi kolmasosaa vastanneista kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuusjärjestelmää. Sen sijaan kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti. Kysymykseen siitä, olisiko vastaaja itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan, vastasi tällä kertaa myöntävästi 87 prosenttia. Huoli terrorismista kasvanut Vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna erityisesti huoli kansainvälisestä terrorismista on kasvanut samalla, kun huoli Suomen taloustilanteesta on laskenut. – Suomalaiset luottavat ulkoja puolustuspolitiikan hoitoon, haluavat puolustaa maataan, pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja kokevat kansainvälisen yhteistyön lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman tiivistää MTS:n mielipidetutkimuksen tulokset. MTS:n vuosittaisen tutkimuksen perusteella suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Nato-jäsenyyden kannatus on vain 22 prosenttia. Ruotsi-yhteistyöhön suhtautuu myönteisesti 94 prosenttia ja Nato-yhteistyöhön 61 prosenttia. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaisessa kyselyssä samoin vastasi 71 prosenttia vuonna 2016. Huoli Suomen taloustilanteesta on laskenut MTS:n kyselyssä yleistä asevelvollisuutta kannatti 81 prosenttia suomalaisista. Myös maailman pakolaistilanne ja ilmastonmuutos herättävät huolta. Kuvan reserviläiset osallistuivat viime talvijotokselle. Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee 16 prosenttia. – Huolenaiheiden kolmen kärki ovat mittaluokaltaan sellaisia, ettei niitä pysty yksikään valtio yksin ratkaisemaan. 58 prosenttia suomalaista kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta. Kolme neljäsosaa vastaajista pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. – Yleinen asevelvollisuus on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää Suomen puolustus, Vikman perustelee. RESUL 14 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2018. Turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita vuosittain selvittävän MTS:n kyselyyn vastasi 1 001 haastateltua henkilöä. Esimerkiksi EU-jäsenyyden katsotaan lisäävän Suomen turvallisuutta, Vikman sanoo
– Simulaattorin käyttö ei korvaa metsässä tekemistä, mutta se antaa lisäpotkua siihen. Nuoret oppivat itsensä kaltaisten vertaisten kanssa asioita, sieltä se henki muodostuu. Valmius tulee Vanhan hyvän rinnalle tulee jatkuvasti myös paljon uutta. Teksti: Tuomas Kaarkoski, kuva: Janne Pajarinen reserviupseerikoulu on instituutio instituution sisällä. Yleisellä tasolla taas henki on miekkaa vahvempi. MPK:n rooli kasvaa MPK perusti Haminaan uuden koulutuspaikan, jonka toiminta-alueina ovat Hamina ja sen lähiseutu. RUK:n monipuolista otetta johtamiseen ja kouluttamisen kehutaan paljon. Toinen tärkeä uusi koulutussuuntaus ovat simulaattorit ja simulaattoriavusteinen johtajakoulutus. Sisäinen yhteistyö Lappeenrannan suuntaan on Rauhalan mukaan reilussa kolmessa vuodessa asettunut hyvin uomiinsa. Tammikuun alussa päättynyt 251 Valkeus -kurssin 633 päättäneestä upseerioppilaasta 41 oli naisia. En usko, että arvo on vähentynyt, mutta rinnalle on tullut muitakin arvoja. – Täällä on hyvät puitteet. Yhä useammin RUK:n käynyt on nainen. Kysymys RUK:n yksittäisestä parhaasta annista, jonka valmistunut upseerikokelas vie mukanaan, pistää koulun johtajan mietteliääksi. Se näyttää kuinka suuri ja vaikuttava se on. Keskimäärin noin 7–8 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneesta ikäluokasta käy RUK:n Haminan vallien suojassa. Sen jälkeen pelaamme tuolla virtuaalikoulutusluokassa tietyt tilanteet läpi, ja sen jälkeen menemme tekemään ne oikeasti. – Jos katsotaan vuosikymmenien mittakaavassa, maailma on erilainen ja ehkä RUK:n arvostus on erilainen. Maneesin tilat eivät tule siihen riittämään, joten varaamme suoraan bastionin. Päättyneen kurssin upseerioppilaista 525 oli Maavoimista, 66 Merivoimista, 39 rajalta ja kolme Ilmavoimista. Päämäärä on ollut siis sama yli sata vuotta. Valmiuskonsepti on tiivistänyt yhteistyötä myös lähellä olevan Karjalan prikaatin suuntaan. Naisten rooli kasvanut RUK Haminassa on yhä vahvasti Maavoimien johtajakoulu. – Koulutuksen näkökulmasta johtamiseenkin tulee uusi näkökulma, kun johtajat ja johdettavat edustavat entistä laajempaa ihmisskaalaa. Luonnollisesti tämä tukee myös varusmiespalveluksen jälkeistä elämää. – Tuolloin Reserviupseerikoulu ei näytä, kuinka pieni ja vaatimaton se on. Rauhalan mukaan koulutuspaikan tulo lisää toimintaa Haminassa, kun ennen alueen MPK-toiminta oli keskittynyt enemmän Kouvolaan ja Lappeenrantaan. kesäkuuta kaavailtuna juhlapäivänä Haminassa riittää väkeä ja menoa. Lopulliset leimat asiakirjoista puuttuvat, mutta Rauhala lupaa, että alustavasti 6. 16 VAIKUTTAJA Reserviläinen 1/2018 RUK seuraa ja kehittyy Reserviupseerikoulun johtajan Jouko Rauhalan mukaan Haminassa osataan vaalia perinteitäkin, mutta itse koulutus elää jatkavassa muutoksessa. – Volyymi koulutuksen suhteen täällä Haminassa tulee kasvamaan. Lisäksi kertoohan se paljon suomalaisesta yhteiskunnasta, että olemme kypsiä, meillä tämä on mahdollista ja sotilaskoulutusta voi saada jokainen, Rauhala toteaa. Everstin mukaan ei pidä väheksyä työtä, jonka he omalla panoksellaan tekevät maanpuolustusja asevelvollisuustietoisuuden nostamiseksi. Koulun johtajana toimivan eversti Jouko Rauhalan mukaan RUK nauttii edelleen suurta arvostusta, vaikka ympäröivä yhteiskunta onkin muuttunut radikaalisti itsenäisyyden eri vuosikymmeninä. Johtajaksi opitaan metsässä. Samassa rintamassa kulkee rinnalla luottamus omaan tekemiseen. Hallinnollisesti Reserviupseerikoulu kuuluu Lappeenrannasta käsin hallinnoitavan Maasotakoulun alaisuuteen. Hyväksi kokelaaksi ei edelleenkään tulla pelkkää hiirtä näpyttämällä. Kaikkiaan Haminasta on nyt valmistunut 909 naista. RUK juhlii vuonna 2020 satavuotista taivaltaan Haminassa. On luonnollista, että vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvilla on keskimääräistä suurempi motivaatio myös pärjätä palveluksessa. Pro?loituminen koulutuspaikaksi RUK:n vieressä antaa luontevat lähtökohdat keskittyä koulutuksessa nimenomaan johtajaja kouluttajakoulutukseen. Rauhalan mukaan naisten kasvava läsnäolo tuo paljon lisää koulutukseenkin. Varsinkin kurssin välissä pystymme hyvällä suunnittelulla tarjoamaan kapasiteettia sekä henkilöstön, majoituspaikkojen että kaluston osalta. – Sanoisin, että meillä Puolustusvoimissa on kolme brändiä yleisen asevelvollisuuden ohella. Vastaavasti sieltä voidaan saada meidän harjoitukseemme esimerkiksi mekanisoituja joukkoja pelaamaan meidän puolella, meitä vastaan tai sekä että. Onhan se luonnollista, että tietyt asiat ovat muotoutuneet siten, miten ne kannattaa tehdä vuodesta toiseen. RUK:n käymisestä ei ole tänäkään päivänä CV:ssä haittaa, mutta vieläkö reserviupseerikoulu nauttii oikeasti samanlaista arvostusta kuin aiempina vuosina. Ne ovat johtajaja kouluttajakoulutus -ohjelma, Puolustusvoimat Suomen suurimpana liikuntakouluna sekä RUK, Rauhala sanoo. – Johtajana kehittyminen ja aselajien välisen yhteistoiminnan osaaminen ja ymmärtäminen ovat luonnollisesti meille ykkösasia. Yhteistyö ei jää pelkästään hallinnon tasolle, henkilökunta liikkuu sujuvasti kahden kaupungin välillä. – Tulevaisuudesa ensin tehdään kurssilla kahden ja puolen kuukauden perustat. Yleisesti RUK arvostetaan kuitenkin yhä korkealle ja hyvä niin. – Sieltä käy kadetit meidän harjoituksissa, johtavat meidän ammuntoja ja kun meillä ei ole RU-kurssi päällä, me puolestamme osoitamme henkilöstöä esimerkiksi oppilasupseereiden tai aliupseereiden koulutustaidon harjoitustaidon tutoreiksi. RUK:hon liitetään paljon perinteitä ja vanhojakin arvoja. – Valmiusyksikkökonseptin idea on tuottaa osaajia, esimerkiksi Karjalan prikaatiin. Rauhalan mukaan viime vuosina valmiuden korostaminen on vahvistunut. Julistus reserviupseerikoulutuksesta annettiin vuonna 1884 ja Haminan kadettikoulussa koulutettiin jo tuolloin reserviupseereita. – Välillä kuulee, että täällä tehdään asiat niin kuin ennenkin. Rauhalan mukaan simulaattori ei korvaa aitoja tilanteita, mutta se tuo lisätehoa koulutukseen. Rauhalan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Haminassa pyöriteltäisiin vuodesta toiseen samoja asioita. Mehän koulutamme täällä vuosittain MPK:n kouluttajia kouluttajakurssilla. Johtajaksi opitaan metsässä Henki on miekkaa vahvempi. Rauhala nostaa esiin RUK:n päättävän yhteistoimintaharjoitus3:n. Kutsumme kaikki kurssit ja järjestämme paraatin
Sitä ennen hän työskenteli pioneeritarkastajana.. Eversti Jouko Rauhala tarkasteli upseerioppilaiden toimintaa YTH3harjoituksessa tammikuun alussa. Rauhala aloitti RUK:n johtajana viime vuoden helmikuussa
Harjoitukseen osallistui marras-joulukuussa yhteensä noin 8 600 henkilöä Puolustusvoimista. 18 REPORTAASI. Ilmavoimien mahdollisuuksia harjoitella lentotoimintaa pääkaupunkiseudulla rajoitti Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys. Erikoisjoukot harjoittelivat harjoituksen alkuvaiheessa rakennuksen haltuunottoa Vuosaaren satamassa. Merivoimat keskittyi muun muassa miinoittamisen, miinantorjunnan ja ilmatorjunnan harjoitteluun. Vähän uutta teoriaa on tullut esiin koulutuksessa, Haakanan kanssa samassa saapumiserässä palvellut Liemola pohti. Ajatukset olivat melko positiiviset, koska tiesin näkeväni vanhoja palvelustovereita, Haakana sanoi. Lauriala sanoi nyt reserviläisenä olevansa tyytyväinen siihen, että harjoituksessa mentiin suoraan ytimeen eli toiminta oli alusta asti tehokasta. mistä, tilanteen mukaan toimimista sekä koulutusta, Lauriala kertoi. Heistä 3 100 oli reserviläisiä. Viestinnällä on siis tärkeä rooli myös muille viranomaisille tämän kaltaisessa tilanteessa. Koko harjoitus kesti maanantaista maanantaihin eli 27.11.–4.12. Harjoitukseen osallistuivat kaikki puolustushaarat. Laurialan kohdalla harjoitus kesti viisi päivää, maanantaista perjantaihin. Maavoimien roolina oli muun muassa viranomaisyhteistyön harjoitteleminen sekä maihinnousun rajoittaminen. Ilmavoimien roolina oli tukea Maaja Merivoimien toimintaa, Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen kertoi. – On ollut aika samanlaista toimintaa omassa tehtävässä kuin varusmiehenä. Helsinkiläinen alikersantti Arthur Liemola kertasi harjoituksessa ilmaoperaattorin tehtäviä. Paljon nuoria reserviläisiä Harjoituksen reserviläisistä merkittävä osa oli viimeisten parin vuoden aikana kotiutuneita. – Toimintaamme liittyy eri kohderyhmien ajattelua ja eri kanavien hallintaa. Ilmavoimilla tosin oli jo aiemmin syksyllä varsinainen pääsotaharjoituksensa, Ruska 2017. 20-vuotias alikersantti Roni Haakana oli ollut vasta hetken Merivoimien reservissä. Suoraan ytimeen Harjoituksessa oli mukana myös muun muassa viestinnän reserviläisiä. – Viestinnän reserviläisten toimenkuvaan kuuluu tässä harjoituksessa muun muassa suunnittelua, perehtyPääkaupunkiseutua puolustamassa Vuoden 2017 pääsotaharjoitukseen osallistui 3 100 reserviläistä. Harjoitus jakautui kahteen osaan: hybridija taisteluvaiheeseen. Viestinnän ja informaatiovaikuttamisen rooli tiedetään – taistelua mielistä ja sydämistä käydään. Teksti: Paavo Airo Kuvat: Tuomas Kaarkoski puolustusvoimien viime vuoden pääsotaharjoitus Uusimaa 2017 sijoittui nimensä mukaisesti pääkaupunkiseudulle. Jokaisen yksilön harjoitus ei kuitenkaan ollut niin pitkä. – Kutsu oli suuri yllätys, sillä se tuli jo ennen kuin vuosi oli kulunut omasta varusmiespalveluksesta. Keskeistä viestintäporukalle oli, että he pyrkivät hahmottamaan viestinnän toimintaympäristöä. Yksi heistä oli yliluutnantti Sakari Lauriala, joka toimi vuoteen 2015 asti Maavoimien tiedotuspäällikkönä
Poliisi osallistui Vuosaaren satamassa harjoituksen hybridivaiheeseen. Ilmavoimatkin osallistui harjoitukseen, mutta Helsinki-Vantaan läheisyyden vuoksi kovin suurta lentotoimintaa ei voitu harjoitella. . . . 19 Reserviläinen 1/2018. Valmiusjoukkoja vahdissa Porkkalan luona. . Miinat liikkuivat ripeästi miinalautta Porkkalan alakannella
Viimeinen suuri muutos oli Suomenkasarmilla toimineen Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan lakkauttaminen vuoden 2014 lopussa. Kaikki lähiseudun varusmieskoulutus annetaan nykyään Parolannummella Hattulassa. Moni sodasta palannut joukko sijoittui Hämeenlinnaan vuonna 1945. Linnan rakennustyöt alkoivat nykytiedon mukaan 1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1308. Kokonaan aseet eivät ole Hämeenlinnassa vaienneet, vaan Parolannummelta käydään Hämeenlinnan puolella Taka-Hätilässä ampumassa jalkaväen aseilla. Linnalle sijoitettiin sodasta palaava Jääkäripataljoona 4, myöhempi Hämeen Jääkäripataljoona. Jääkäritykistö muutti Suomenkasarmilta Linnankasarmille jääkäreiltä vapautuneisiin tiloihin vuodesta 1974 alkaen. Varuskunnan käyttöön Linnankasarmi palasi 1921. Koulutus panssarikalustolla alkoi 1970-luvun alussa, ja pian seurasikin muutto Parolannummelle parempien harjoitusmahdollisuuksien luo. Viimeinen jäänne Hämeenlinnan sotaväestä on Talousvarikko, joka periytyy vuoden 1918 Vaatetusvarikosta. Jatkosodan aikana Linnankasarmilla aloittanut Viestikoulu siirtyi Riihimäelle vuoden 1948 alussa. Linnankasarmilla pidettiin lyhyen aikaa punavankeja kevään 1918 jäljiltä ja sen jälkeen siellä majoitettiin Venäjältä bolsevikkikomentoa paenneita tsaarin armeijan sotilaita perheineen. 20 HISTORIA Seppo Simola hämeenlinna oli varuskuntakaupunki 1200-luvun lopulta 2000-luvun alkuun, jos varuskunnaksi määritellään paikkakunta, jonne on jatkuvasti majoitettuna sotaväkeä. Parolannummi huudettu! Koulutusta keskitettiin 1970-luvulta alkaen naapurikuntaan Hattulaan Parolannummelle, ja kaupunki tyhjentyi vähitellen varusmiehistä. Itsenäisyyden alkuajan varuskuntaelämä vakiintui vuonna 1921. Jääkärien Linnankasarmi Monet Linnankasarmin rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1886. Kajaanin sissipataljoona toimi siellä vuodet 1921–1934. Tykkikoulutusta annettiin Linnalla yksitoista vuotta, kunnes Panssariprikaatin uudelleenjärjestelyt toivat myös Jääkäripatteriston Parolannummelle. Panssariprikaatin kuuluvia joukkoja toimii myös Riihimäellä eli se on säilynyt varuskuntakaupunkina. Hämeenlinnan kolmella kasarmialueella – Linnankasarmilla, Suomenkasarmilla ja Poltinaholla – varusmiehiä saattoi majoittua vielä 1980-luvulla yli sata vuotta vanhoissa osin huonokuntoisissa rakennuksissa. Poltinaholla pitkään toiminut Hämeenlinnan Varuskuntasoittokunta, Hämeenlinnassa oli lähes kaikkia Maavoimien aselajeja Hiljenneet varuskunnat osa 1/8: Varuskunta Hämeenlinnassa oli jo 1200-luvulla. Hämeen keskiaikainen linna oli varhaisin varuskuntaelämän keskus. Myös Poltinaholla oli punavankeja kesällä 1918. Maavoimien aselajeista puuttuivat lähinnä pioneerit, jotka sijoittuivat heti Parolannummelle sekä Tampereen seudulla toiminut ilmatorjunta. Kymmeniä puuja tiilikasarmeja apurakennuksineen valmistui vuosina 1866–1913. Kolme kasarmialuetta Hämeenlinna oli Venäjän vallan aikana tärkeä varuskuntakaupunki. 20 HISTORIA Joukkoja palaamassa harjoituksesta Turuntietä pitkin Suomenkasarmille lokakuussa 1942.. Silloin varuskunnan aselajikirjo alkoi hahmottua sellaiseksi, jona monet sotien jälkeiset ikäluokat muistavat sen 1980-luvulle asti