Reserviläinen Suuri reserviläiskysely valmistui Muun muassa Venäjän nykykehitys huolestuttaa reserviläisiä. Sivut 29–30 Joulukuu 8 / 2016 KESKIÖSSÄ KESKIÖSSÄ Sivut 6–9 Liitot koolla Lappeenrannassa. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Aina ei tarvita lääkäriä RUK:ssa on saatu hyviä kokemuksia palvelusjoustosta. Sivut 20–21 Kolmen valtion yhteinen huoli Baltian maat nojaavat puolustuksessa vahvasti Naton tukeen
Ovi lukem attom iin maailm oihin Myymälöistämme ja Suomalainen.comista Toivotut lahjakirjat 29 95 27 95 Olavi Lempinen RAUTAESIRIPUN TAKANA Kaukopartiosta Vorkutan vankileirille Olavi Lempisen kirjassa kuvataan kaukopartioita, sodanjälkeistä asekätkentää ja miinanraivausta sekä Neuvostoliiton vankileirejä ja armotonta elämää miehitetyssä Virossa. Minerva Kimmo Rentola STALIN JA SUOMEN KOHTALO Suomen kohtalo Stalinin päätöksenteon näkökulmasta. Toimittaja Antti Hietalahti kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan Suomi joutui talvisodassa suurvaltapolitiikan riepoteltavaksi tahtomattaan. Miten Suomi pelastui kolme kertaa. Otava Antti Hietalahti TALVISODAN SALAINEN STRATEGIA Nikkelillä Saksan rinnalle Uusi näkemys talvisodan taustoista. Otava Antero Raevuori TUHO TAIVAALTA Talvisodan pommitukset 1939–1940 Stalinin ilmaterrori piinasi koko Suomea talvisodan aikana. Keskiössä ajankohtainen kysymys Suomesta ja Venäjästä. Otava 29 95 32 95 27 95 34 95 Bair Irincheev KANNAKSEN SUURTAISTELUT KESÄLLÄ 1944 VENÄLÄISIN SILMIN Tämä silminnäkijäkuvauksiin ja laajoihin arkistomateriaaleihin perustuva historiateos kuvaa, miten sota nähtiin ja koettiin rintamalinjan toisella puolella. Minerva. Otava Thomas Newdick MAAILMAN PARHAAT SOTILASLENTOKONEET KAUTTA AIKOJEN Kirja sisältää yli 200 piirrosta ja valokuvaa maailman maineikkaimmista sotilaslentokoneista sadan vuoden ajalta. Kirja liikkuu koskettavasti suomalaisten kodeissa ja pommisuojissa sekä avaa näkymiä neuvostokoneiden ohjaamoihin ja maailmanpolitiikan kabinetteihin
Sittemmin Suomi on osallistunut noin 45 operaatioon noin 45 000 rauhanturvaajan voimin. Ensi vuonna rauhanturvaajien määrä ulkomaisissa operaatioissa pysyy suunnilleen tämän vuoden tasolla. Operaatiot kasvattavat johtajia sekä opettavat miehistölle vastuullista toimintaa, kenraaliluutnantti evp Kiljunen sanoo. KANNEN KUVA: PAAVO AIRO PERINNERATSUKOT JOHTIVAT LIPPULINNAN LAPPEENRANNAN SANKARIHAUTAUSMAALLE LAPPEEN MARIAN KIRKOLTA JALUSTINTUNTUMALLATAPAHTUMASSA. Sotaharjoitus antaa anteeksi, kun kukaan ei ammu kovilla. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen (kuvassa) näkee ulkomaiset operaatiot tärkeinä suomalaisen reservin osaamisen kannalta. Sivut 14–15 14 24 10 16 28 9 5 KARI ROUHIAINEN 11 30. Reserviläinen 8/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 17 18 ILTAVAPAA 34 36 38 JÄRJESTÖT 32 33 35 AJANKOHTAISTA 6 4 8 7 13 20 23 Yksi meistä: Miksi osaat paksut romaanit ulkoa, Veijo Toivanen. Reserviläisen matkavinkki: Suojeluskunnat vapaaehtoisen maanpuolustustyön ytimenä Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Lappeenrannasta uusia eväitä uusiin haasteisiin Kysely: Nato kiinnostaa, Venäjä huolettaa RUL: Mikko Halkilahti jatkaa RUL:n puheenjohtajana RES: Reserviläisliiton puheenjohtajaksi Ilpo Pohjola Kenraali Lindberg: ”Järjestöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa” Lindqvist jatkaa Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajana MPK:n yt-neuvottelut ohi Sotapolku.fi kokoaa tietopankin toisesta maailmansodasta Tampere on Suomen jotospääkaupunki Vaikuttaja: Ulkomaiset operaatiot kasvattavat reserviläisiä Erikoismiehet erottuvat omilla merkeillään Tähtäimessä: Kiitos maanpuolustuskentälle! Kalusto: Hajautus suojaa hävittäjät Koulutus: Puolustusvoimien terveydenhuolto uudistuu Liikunta: Kova ja ylpeä siitä Historia: Huolto on nykyään osa logistiikkaa Reportaasi: Baltia nojaa tukevasti sotilasliittoon Reportaasi: Nojatuolikenraaleiden kunnian kentät RUL: Helsingin piirin julkilausuma hyväksyttiin liittokokouksessa RES: Muutos ilman särmien hiomista 20 Rauhanturvaajien saama kokemus on tärkeää reservin osaamisen kannalta. – Esimerkiksi johtaja joutuu miettimään oikeasti riskejä joukkoa tehtävään lähettäessään. Operaatio opettaa vastuuta ”Palvelusjousto vähentää odotusaikoja terveysasemalla ja varusmies saa oppia siltäkin päivältä, vaikka ei kaikkeen koulutukseen voi osallistua.” Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevä lääkintäkapteeniluutnantti Jarno Gauffin Paavo Airo rauhanturvaajien juhlavuosi huipentuu joulukuussa, kun 10. päivä tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta ensimmäiseen operaatioon lähdöstä
Siinä mielessä Pohjolan Lappeenrannassa ehdottama, poliitiikkojen ja elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva edunvalvontaryhmä, olisi varsin luonteva ratkaisu jatkuvuutta ajatellen. Yleisesti Ilpo Pohjolan pääsyä toiselle kierrokselle pidettiin lähes varmana, mutta harva tuskin osasi povata Pohjolan vievän neljän ehdokkaan puheenjohtajavaalin suvereenisti nimiinsä jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Pohjolan ehdoton vahvuus vaaleissa oli reserviläiskentän ja sitä kautta sen ihmisten tunteminen. Suuren reserviläiskyselyn ohella viikonlopun kiinnostavinta antia olivat reserviläisjärjestöiden puheenjohtajavalinnat. Reserviupseeriliiton Mikko Halkilahti ja Reserviläisurheiluliiton Tor-Erik Lindqvist saivat kumpikin jatkokauden puheenjohtajuudelleen ilman kilpailevaa vastaehdokasta. ”Osoitehuolto ja jäsenasiat” alla) Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. (19.4.) 4/2017 12.6. (18.11.) 2/2017 20.3. Mainitse myös entinen osoite. Ensimmäisen kierroksen murskavoitto antaa myös uudelle puheenjohtajalle vahvan mandaatin, josta oikein käytettynä voi saada paljonkin irti. Toisaalta asian voi myös nähdä siten, että kummankin liiton väki oli tyytyväisiä siihen, miten puheenjohtajat ovat edellisillä kausillaan toimineet. Lappeenrannassa käydyissä keskusteluissa ja juhlapuheissa ei jäänyt epäselväksi, etteikö Reserviläisliiton uudella puheenjohtajalla olisi isot saappaat täytettävänä. Viikonlopun kiistatta mielenkiintoisin vaali oli luonnollisesti Reserviläisliiton uuden puheenjohtajan valinta. 4 PÄÄKIRJOITUS 5.12.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Savolan aikana Reserviläisliitto on onnistunut nostamaan profiiliaan Lappeenrannasta uusia eväitä uusiin haasteisiin Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. (4.10.) 8/2017 4.12. (24.5.) 5/2017 28.8. (6.9.) 7/2017 23.10. Siinä missä Savola on toisen kauden kansanedustaja, vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen, joutuu Pohjola aloittamaan urakkansa ohuemmilla poliittisilla eväillä. Siinä missä jotkut ehdokkaat saapuivat vasta lauantain vaalipaneeliin ja itse äänestystilaisuuteen, Pohjola vietti koko viikonlopun muiden reserviläisaktiivien seurassa. Lähtökohtaisesti kilpailu on aina hyvästä. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2017 6.2. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Jarkko Lahtinen Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Halkilahti arveli, että jos isompaa tyytymättömyyttä olisi ilmaantunut, olisi se näkynyt myös vilkkaampana ehdokasasetteluna. Pohjolan yksi suurimmista haasteista on edunvalvonnan ulottaminen poliittisten päättäjien tasolle. Viikonloppu rakuunoiden kaupungissa tarjosi puheenjohtajapuolelle sekä jatkuvuutta että uusia johtajia. Se näkyi myös Lappeenrannassa. (15.11.) Maanpuolustusjärjestöt yhteen koonnut Jalustintuntumalla-tapahtuma Lappeenrannassa antoi reserviläiskentälle paljon puheenaiheita loppuvuoteen. (1.3.) 3/2017 8.5. Vuoden lopussa väistyvän puheenjohtajan Mikko Savolan aikana Reserviläisliitto on onnistunut nostamaan profiiliaan selkeästi sekä tekojensa että viestintänsä kautta. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Tosin vielä fiksumpaa voisi olla, jos kaikki reserviläisjärjestöt saisivat luotua yhteisen edunvalvontaryhmän, joka ajaisi reserviläisten asiaa sekä Arkadianmäellä että elinkeinoelämän kabineteissa.. (9.8.) 6/2017 25.9. Kyseinen mutkattomuus ja läsnäolo tuskin ainakaan heikensivät Pohjolan osakkeita itse äänestyksessä
Tämä käy ilmi suuresta reserviläiskyselystä, johon vastasi yli 9 000 suomalaista. – Kyselyn tuloksissa näkyy jo aikaisemmistakin tutkimuksista tuttu havainto, että Nato–jäsenyyden kannatus kasvaa saadun sotilaskoulutuksen mukana. Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenistä jäsenyyden kannalla on 55,8 prosenttia, kun taas Reserviläisliiton puolella kannatus jää 46,3 prosentiin. –Naisvastaajien kohdalla huomio kiinnittyy siihen, että jäsenyyden kannattajia, vastustajia ja asiaan kantaa ottamattomia on kaikkia noin kolmas osa. Ylivoimaisesti kielteisimmin sotilasliittoon suhtaudutaan Maanpuolustusnaisten liitossa, jossa vain kolmannes (33,0 %) on Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2016 Ikäryhmien puolesta kannatus on hyvin jakautunutta Nato kiinnostaa, Venäjä huolettaa Suuren reserviläiskyselyn perusteella Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavat innokkaimmin reservinupseerit. PUOLUSTUSVOIMAT. Jakautuneisuudesta huolimatta kysely osoittaa selkeästi, kuinka maanpuolustusjärjestöjen jäsenet kannattava Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. 97,3 prosenttia vastaajista oli valmis henkilökohtaisesti osallistumaan Suomen puolustamiseen, jos maahamme hyökättäisiin. Tämä selittynee suurelta osin sillä, että naisvastaajista vain vähemmistö on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, Kosonen jatkaa. Muista kyselyistä tiedämme, että aktiiviupseereiden keskuudessa Natojäsenyyden kannatus on vielä reserviupseereitakin suurempaa, Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen tulkitsee tuloksia. Yli 60-vuotiaista itänaapurin toimia huolestuttavina piti peräti 88,9 prosenttia, kun taas alle 35-vuotiaista Venäjän kehityksestä oli huolestunut huomattavasti harvempi (73 %) – Jäsenkyselystä näkyy hyvin se, että iän karttuessa myös huolestuminen erilaisista asioista lisääntyy. Johtuuko tämä sitten mahdollisesti esimerkiksi siitä, että varttuneet suomalaiset seuraavat enemmän mediaa kuin nuoret vai yleisen elämänkokemuksen karttumisesta, on vaikea sanoa, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg pohtii. Myös ikäryhmien puolesta kannatus on hyvin jakautunutta. Tuomas Kaarkoski 51,2 prosenttia reserviläisja maanpuolustusjärjestöihin kuuluvista suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Muista huolista esiin nousivat Suomen työllisyystilanne (82,2 %) sekä Euroopasta turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrän kasvu (81,7 %). Venäjä suurin uhka Erilaisista uhkakuvista reserviläisiä huolettaa eniten Venäjän kehitys. Odotetusti kyselyn selkeimmät lukemat kirjattiin kysyttäessä reserviläisten maanpuolustahdosta. Ehkä hieman yllättäenkin alle 35-vuotiaista Natoa kannattaa 42,6 prosenttia, kun taas yli 60-vuotiaiden puolella vastaava luku on 56,3 prosenttia. Selkeimmät lukemat kirjattiin maanpuolustustahdosta ”Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa saadun sotilaskoulutuksen mukana”, RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen tulkitsee tuoreita kyselytuloksia. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime marraskuun mittauksessa kaikista suomalaisista Naton kannalla oli 27 prosenttia. Kriittisimpiä ovat naiset. 83,3 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin jonkin verran huolestunut Venäjän kehityksestä. Reserviupseereiden joukossa jäsenyyden kannatus on selvästi suurempaa kuin muiden reserviläisten joukossa. Nato-kysymys jakaa kuitenkin selkeästi liittojen jäseniä
Liittokokous hyväksyi myös Helsingin Reserviupseeripiirin aloitteen kannanotoksi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista sotilaalliselle suorituskyvylle. Yhden asian Halkilahti nosti kuitenkin esille. – Reservinupseereiden jatkokoulutussuunnitelmia pitäisi saada vietyä systemaattisemmin eteenpäin. Tärkeimmät kohdat löytyvät liittokokouksen hyväksymästä kolmevuotissuunnitelmasta. kokoontunut liittokokous valitsi Mikko Halkilahden yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2017–2019. Aloite esitellään tarkemmin lehden järjestösivulla 32. Janne Kosonen suomen reserviupseeriliiton (RUL) Lappeenrannassa 19.11. 6 AJANKOHTAISTA RUL Liittovaltuustoon valittiin ennätysmäärä naisia Kolmannelle kaudelle Halkilahti ei enää ole käytettävissä SAKU LIEHU RUL:n liittokokous pidettiin Lappeenrannan kaupungin valtuustosalissa marraskuun puolivälissä.. Kolmivuotissuunnitelmassa korostuu reservin upseeriston osaamisen monipuolinen hyödyntäminen kokonaisturvallisuuden eri tehtävissä. Koulutukseltaan hän on agronomi. Mikko Halkilahti jatkaa RUL:n puheenjohtajana Kolmivuotissuunnitelmassa korostuu reservin upseeriston osaamisen hyödyntäminen kokonaisturvallisuuden tehtävissä. Heti uudelleen valintansa jälkeen Halkilahti totesi, että mitään radikaaleja linjamuutoksia RUL:n johtamiseen ei ole tulossa. Kolmivuotissuunnitelma kokonaisuudessaan on luettavissa liiton nettisivuilla www.rul.fi. Kiinnostusta valtuustoon oli niin paljon, että liittokokous pääsi äänestämään viidestä piirien kiintiöiden ulkopuolelta valittavasta jäsenestä. Uuteen liittovaltuustoon valittiin ennätysmäärä naisia. Valtuuston varsinaista jäsenistä uusia tehtävässään on tasan puolet eli 21 valtuutettua. Uudessa valtuustossa on 42 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varamies. Liittovaltuusto uusiutui Lappeenrannan liittokokouksessa valittiin RUL:lle myös uusi liittovaltuusto ja hyväksyttiin liiton strategia vuosiksi 2017–2019. Sen eteenpäinvienti on jäänyt Puolustusvoimilta taka-alalle. Meidän reservinupseereille pitäisi saada selkeämmät urapolut ja suunnitelmat siitä, mihin näissä tehtävissä voi edetä, Halkilahti sanoi. Lisäksi paikalla oli kolme liiton kunniajäsentä. Mikko Halkilahti toimi MPK:n varapuheenjohtajana vuosina 2014–2015. Kolmannelle kaudelle hän ei enää ole käytettävissä. joulukuuta. Liittokokouksessa oli edustettuna 137 liiton jäsenyhdistystä, jotka edustivat yhteensä 18 937 jäsenen ääntä. Halkilahti, 45 on Salossa asuva maanviljelijä ja yrittäjä. Heitä on kolme varsinaisena jäsenenä sekä yksi varajäsen. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous pidetään 10. Liiton arvoiksi vahvistettiin isänmaallisuus, vastuuntuntoisuus ja vapaaehtoisuus. Kokouksessa valitaan muun muassa liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, liittohallituksen varapuheenjohtajat ja liittohallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017. Hän on toiminut RUL:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta alkaen. Sotilasarvoltaan Halkilahti on kapteeni reservissä. Liittovaltuuston puheenjohtaja vaihtuu varmasti, sillä edellisen valtuuston puheenjohtaja Jorma Kallio on ilmoittanut jo aikaisemmin, ettei hän ole enää käytettävissä liittovaltuuston jäseneksi tai puheenjohtajaksi. Valintansa jälkeisessä puheessa Halkilahti ilmoitti hänen puheenjohtajaurakkansa päättyvän toisen kauden loppuessa 2019
Sain sellaisen tuen taakseni. Äänestystä edeltäneessä 1,5 tunnin vaalipaneelissa he saivat vielä mahdollisuuden vakuuttaa äänestäjänsä.. Mika Kari, Kari Kulmala, Jari Multisilta ja Ilpo Pohjola olivat pitkälti samoilla linjoilla eri teemojen suhteen, eikä mielipide-eroja juuri syntynyt. 7 Reserviläinen 8/2016 AJANKOHTAISTA RES Reserviläisliiton puheenjohtajaksi Ilpo Pohjola Suuren äänivyöryn saanut Pohjola kertarysäyksellä liiton johtoon. Teksti: Lotta Hietaniemi Kuvat: Paavo Airo reserviläisliiton sääntömääräinen syyskokous järjestettiin 19. Pohjola kertoi edellisenä iltana ja kokousaamuna jutelleensa ihmisten kanssa ja koki, että vaalipaneelin aikana yhdistysten epäselvyys siitä, ketä ehdokasta äänestää kääntyi varmuudeksi. Eniten kuhinaa kokouksessa synnytti puheenjohtajavaali muiden päätösasioiden jäädessä enemmän tai vähemmän nuijan kopautuksella hyväksytyiksi. Mikko Savola juonsi äänestystä edeltäneen puheenjohtajien vaalipaneelin. Hieman yllättäen vaali ratkesi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, kun liperiläinen kehityspäällikkö Ilpo Pohjola sai huikean, 132 äänen vyöryn eli reilusti yli puolet äänistä. En olisi voinut kuvitellakaan, Pohjola summasi tuntemuksiaan hetkestä. Ennen syyskokouksen alkua puheenjohtajaehdokkaita hiostettiin puolentoista tunnin vaalipaneelissa, jonka veti liiton väistyvä puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Mikko Savola. Sääntömuutoksen myötä Reserviläisliitto siirtyy yhden, vuosittaisen liittokokouksen järjestelmään, joka pidetään marraskuussa. – Se oli käsittämätön tunne. Lisäksi täydennettiin liittohallitusta seuraavasti: Etelä-Häme: Hirvimäki Jari, Salminen Kari Etelä-Pohjanmaa: Liinamaa Jaakko, Tarkkanen Heikki Kainuu: Kinnunen Kari Kymenlaakso: Leisti Olli Pirkanmaa: Mäkitalo Jussi Pohjois-Karjala: Martikainen Hannu P. Samalla liiton virallinen Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry nimi lyhenee muotoon Reserviläisliitto ry. Ääniä annettiin yhteensä 217 ja kaikki hyväksyttiin. Lisäksi puheenjohtajavaalissa ääniä saivat perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala 43 ääntä, SDP:n kansanedustaja Mika Kari 32 ääntä ja professori Jari Multisilta 10 ääntä. Lisäksi ensi vuodeksi hallitukseen valittiin eronpyynnön jättäneiden tilalle seuraavat hallitusedustajat: Helsinki: Siimeslehto Seppo Lappi: Ruokanen Pasi Suur-Savo: Rönkä Jukka . . Myös kokouskutsumenettelyt kevenevät. Sääntömuutos sukkana läpi Puheenjohtajavaalin ääntenlaskun aikana käsiteltiin hallituksen esitystä liiton sääntöjen muutokseksi. Savolan puheenjohtajuuskausi päättyy vuodenvaihteessa. marraskuuta Lappeenrannassa osana Jalustintuntumallatapahtumaa. Liiton 342 jäsenyhdistyksestä vain 90 oli edustettuina kokouksessa. Ehdokkaat myös kertoivat ystävystyneensä vaalipaneeleiden aikana ja vakuuttelivat hyvä yhteistyön jatkuvan puheenjohtajavaalin jälkeenkin. Ilpo Pohjola, Jari Multisilta, Kari Kulmala ja Mika Kari kilpailivat puheenjohtajuudesta. Tasaisesti esiintynyt nelikko vastaili kysymyksiin rauhallisen oloisena. Pohjois-Savo: Pulkkinen Eero Satakunta: Nikkanen Tomi Uusimaa: Hynnälä Jarmo, Nöjd Ismo Näiden hallitusedustajien kausi kestää vuodet 2017–2018. Heti kokouksen alussa päästiin äänestämään. Syyskokous hyväksyi yksimielisesti myös toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Sen kävi kohta kohdalta läpi Sääntömuutostyöryhmän puheenjohtaja Ismo Nöjd. Ilpo Pohjola sai jo ensimmäisellä äänestyskierroksella reilusti yli puolet äänistä, jolloin toista äänestyskierrosta ei tarvittu. Omassa puheenvuorossaan Riihimäen Reserviläisten Olli Puputti kiitti liittohallitusta hyvästä valmistelusta ja kentän perusteellisesta kuulemisesta huhtikuussa hyväksymättä jääneen, ensimmäisen sääntömuutosesityksen jälkeen. Pohjola aloittaa Reserviläisliiton puheenjohtajana vuoden 2017 alussa. Syyskokouksen puheenjohtajan Joonas Grönlundin ilmoitettua tuloksen täytti salin riemu.
Lappeenrannassa marraskuussa järjestetyssä Jalustintuntumalla-tapahtumassa puhunut Lindberg kuitenkin muistutti, että työtä on tehtävä uupumatta jatkossakin. Puolustusvoimien resurssit ovat rajalliset. Vapaaehtoista maanpuolustusta hän ei kuitenkaan tule unohtamaan. Kuvassa maanpuolustusmitalin miekkojen kera saa Suvi Salo, jonka vierellä vuoroaan odottaa Simo Jääskeläinen.. Savolan mukaan kiristyneet jännitteet lähialueilla ja maailmalla pitävät huolen siitä, että keskustelu maanpuolustuksesta ei tule jäämään sivuosaan. Savolalta jäähyväispuhe Lappeenrannan kaupungintalolla pidetyssä juhlassa puhui myös vuoden lopussa tehtävästään väistyvä Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola. Ja koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tulessaan. Ohjelmaan liitetyn kannustinjärjestelmän odotetaan edesauttavan reserviläisiä entistä enemmän ylläpitämään kenttäkelpoisuuttaan. – Emme saa tuudittautua kuitenkaan liikaa hyvänolontunteeseen yhteistyömme nykyisestä tilasta. Sen vuoksi meitä tarvitaan edistämään kenttäkelpoisuuden ylläpitoa, maanpuolustustahtoa ja järjestämään käytännön koulutusta ja kokonaisturvallisuuden hallintaa koko Suomessa. – Sekä koulutuksen sisällön että koulutustapojen ajanmukaisuus on ehdoton edellytys maanpuolustustyön houkuttelevuudelle myös tulevaisuudessa, komentaja sanoi. Ympäristöstämme kumpuaa monia muutostekijöitä, jotka asettavat jatkuvia uudistumisen vaatimuksia sekä Puolustusvoimien että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen piirissä toimiville. Yleensä yhden oven sulkeuduttua jokin muu ovi aukeaa, Savola totesi. Järjestöjen merkitystä maanpuolustustahdon ylläpitäjänä ja kehittäjänä sekä Puolustusvoimien antaman koulutuksen monipuolisena täydentäjänä ei voi liikaa korostaa, Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg totesi. Varusmiesten ja reserviläisten kuntopuoli on jo pitkään huolestuttanut Puolustusvoimia. Kenraaliluutnantti evp Ilkka Aspara jakoi mitaleja. Teksti ja kuvat: Tuomas Kaarkoski – puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksenkentän yhteistoiminta on tänään hyvällä tasolla. Lindberg korosti juhlayleisölle, kuinka teknistyvässä maailmassa myös varusmiehiltä ja reserviläisiltä vaaditaan yhä enemmän osaamista. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kertoi juhlapuheessaan suunnitteilla olevasta reserviläisten kenttäkelpoisuusohjelmasta. 8 AJANKOHTAISTA Kenraali Lindberg: ”Järjestöjen merkitystä ei voi liikaa korostaa” Maanpuolustusväen yhteinen Jalustintuntumalla-tapahtuma huipentui Lappeenrannan kaupungintalolla pidettyyn maanpuolustusjuhlaan. Savolan mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli pitäisi huomioida yhteiskunnassa vielä nykyistä laajemmin. Neljä vuotta Reserviläisliittoa johtanut Savola sanoo väistyvänsä tehtävästä haikein mielin. – Reserviläisurheiluliiton kehittämä ja ensi vuonna rakennettava reserviläisten kenttäkelpoisuusohjelma tuottaa toteutuessaan tähän työhön konkreettisen lisän ja arviointimenetelmän sekä reserviläisille itselleen että Puolustusvoimille heidän fyysisen kunnon tilasta ja kehittymisestä. Lindbergin mukaan asiaa lähdetään parantamaan erillisellä reserviläisten kenttäkelpoisuusohjelmalla. – Maanpuolustustyö jatkuu niin eduskunnassa kuin Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajuuden kautta. Jalustintuntumalla-tapahtuma kokosi yhteen kaikki merkittävimmät maanpuolustusjärjestöt. Maanpuolustusjuhlan musiikista vastasi paikallinen Rakuunasoittokunta. – Tällä hetkellä valmistelussa olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa on otettava aiempaa paremmin huomioon myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli yhteiskunnassamme
– Se on iso asia, josta tiedotamme tarkemmin lähitulevaisuudessa. Luoto kertoo nyt lukijoilleen mm. Wallenberg rooli Marskin elämässä viimeisinä vuosina. Aineopiskelumaksu on 100 euroa. Lindqvistin mukaan Reserviläisurheiluliitolla on monessakin mielessä edessä mielenkiintoisia aikoja. – Tiedän jo, mitä on edessä. Talous on vakaantunut ja voimme nyt tehdä oikeita satsauksia. MARSALKAN ELÄKEVUODET – TAISTELU MUISTELMISTA UUTUUSTEOS NYT KOTIIN POSTITETTUNA ASEVELIHINTAAN VAIN 25 € Tilaukset edullisimmin sähköpostitse: tilaus@fenixkustannus.fi w Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken. Eirassa on jokaiselle jotakin! www.eira.fi Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki Iso Roobertinkatu 20-22 • 00120 Helsinki Paljon tai vähän Opiskele koko lukiotutkinto tai yksittäisiä aineita. Kotona tai koululla Voit opiskella joustavasti kahdessa toimipisteessämme. • Ketkä sensuroivat Mannerheimin muistelmat marsalkan kuoleman jälkeen. Kaikki käytettävät sentit mietitään tietysti tarkasti, mutta nyt on tarkoitus viedä strategian painopisteitä eteenpäin. – Liitto on mukavassa vauhdissa. Lindqvist aloittaa vuoden alussa kolmannen kaksivuotiskautensa liiton puheenjohtajana. Meillä on kehitteillä yhdessä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa konsepti, joka koskee kenttäkelpoisuuden testaamista. Voit myös korottaa arvosanojasi. Tervetuloa! Ilmoittaudu opiskelijaksi vaikka heti! Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa). www.e ira.fi. TUOMAS KAARKOSKI Hanki lahjaksi Korkkari-kirjauutuus! tilaa.egmont.fi/korkeajannitys Tilaa Korkeajännityslehti parhaaseen tarjoushintaan! VTM Reima T.A. • Ketkä olivat Marskin salaiset agentit Helsingissä. Koko lukion voi suorittaa myös verkossa tai lähija verkko-opiskelua yhdistäen. Päivällä tai illalla Oppitunteja on klo 8.3020.10. • Kuka lopultakin maksoi kreivittären laskut Suomen valtiolle. Tuomas Kaarkoski tor erik lindqvist jatkaa yksimielisellä päätöksellä Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajana. Puheenjohtajan mukaan parantunut talous antaa toiminnalle lisää liikkumavaraa. • Mikä oli kreivitär Gertrud “Calle” Arco Valleyn o.s. Haaveena valkolakki tai uusi harrastus. Tor-Erik Lindqvist valittiin kolmannelle kaksivuotiskaudelle Lappeenrannassa. • Marskin muistelmien perintö jälkipolville. Jalustintuntumalla-tapahtumassa valittiin myös uusi puheenjohtaja Maanpuolustusnaisten liitolle. Lappeenrannassa järjestetyssä kokouksessa istuvalle puheenjohtajalle ei löytynyt haastajaa. Puheenjohtajaäänestyksessä voiton vei Mervi Liimatainen ennen Satu Rajalaa. Raakaa työntekoa, mutta meillä on niin mielenkiintoisia projekteja edessä, että on ilo saada olla tässä mukana, Lindqvist kertoo. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 8/2016 Lindqvist jatkaa Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajana Mervi Liimataisesta Maanpuolustusnaisten liiton uusi puheenjohtaja. Yksi Reserviläisurheiluliiton ylivoimaisesti suurimmista projekteista tulee koskettamaan kenttäkelpoisuutta ja sen testaamista. • Kuka tai ketkä todella kirjoittivat Marskin muistelmat. • Kuka kustansi “Marskin hovin” Sveitsin-vuodet
MPK ei halua joutua suunnittelemaan kahta eri linjaa Mikäli valtionapu laskee, henkilötyövuosimäärä vähenee noin 10:llä Haluamme Sinut meille töihin! Meillä on tarjota työpaikkoja ympäri Suomen Katso avoimet työpaikat osoitteessa: www.kotisun.fi/tyopaikat/ Tai soita 020 7669 940 Meitä KotiS unila isia on jo yli 300!. Panostusta sinne, missä kysyntää on Yhteistoimintaneuvotteluihin päädyttiin siksi, että MPK:lle myönnettävää valtionapua on esitetty leikattavaksi. Myös KOTU-päälliköiden tehtävät lakkaavat. Paavo Airo maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) yt-neuvottelut ovat päättyneet. MPK perustaa koulutuspaikkoja maakuntiin ja rekrytoi niihin suoritepalkkaisia koulutuspäälliköitä. – Tämä on toisten ihmisten arkea. Peltomäki toteaa puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) tiivistäneen MPK:n ongelman hyvin edellisessä Reserviläisessä. Kaikki hallinnolliset tehtävät keskitetään keskustoimistoon ja maanpuolustuspiirien toimistoihin. Toimintaa ei voi suunnitella sen pohjalta, että kyllä eduskunta sen rahoituksen ehkä kuitenkin korjaa, Kanerva totesi. Jos valtionapu säilyy vuoden 2016 tasolla, ei kokonaishenkilötyövuosimäärääkään tarvitse vähentää nykyisestä 45:stä. Niitä ovat Hämeenlinna, Kouvola ja Rovaniemi. Samalla kaikkien KOTUpäälliköiden tehtävät lakkaavat. MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki kuvailee uutta organisaatiomallia joustavammaksi. – Jos ensi vuoden valtionapu pysyy ennallaan, MPK kykenee pitämään henkilötyövuosien määränkin ennallaan (45 henkilötyövuotta). – Tämä on MPK:n toimijoiden arkea, eikä pelkästään palkkatyöntekijöiden, vaan tuhansien muidenkin, Peltomäki täydentää. Maakuntiin rekrytoidaan suoritepalkkaisia koulutuspäälliköitä. Käytännössä muutamme kiinteitä kuluja muuntuviksi kuluiksi, Peltomäki sanoo. Niiden tuloksena MPK:n hallitus esittää taloudellisista ja tuotannollisista syistä yhdistyksen vuosikokoukselle MPK:n organisaation muuttamista. Uusi rakenne myös mahdollistaa sen, että MPK voi panostaa sinne, missä kysyntää on, Peltomäki sanoo. Koulutusja tukiyksiköt lakkautetaan. Yhteys Puolustusvoimien joukko-osastoihin ja aluetoimistoihin varmistetaan perustamalla apulaispiiripäällikön tehtävät niihin piireihin, joissa on MPK:n toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja. Yt-neuvottelujen tuloksena nykyinen MPK:n keskustoimisto ja maanpuolustuspiiriorganisaatio säilytetään. MPK:n koulutusja tukiyksiköt (KOTU) lakkautetaan. Hallintotehtävien hoitamiseksi Kaakkois-Suomen ja SavoKarjalan maanpuolustuspiireihin perustetaan osa-aikainen koulutussihteerin tehtävä. Henkilöstön rakenne vain on silloin erilainen kuin ennen. – Mutta MPK:n rakenteelle on tehtävä jotain, jotta tätä samaa keskustelua ei tarvitse käydä joka vuosi. MPK ei kuitenkaan enää halua joutua suunnittelemaan kahta eri linjaa sen mukaan, leikataanko valtionapua vai ei. Kaikille irtisanottaville tarjotaan töitä uusien perustettavien tehtävien parissa. Peltomäen mukaan MPK:ssa ollaan hyvin toiveikkaita sen suhteen, että valtionapu pysyy ensi vuonnakin tämän vuoden tasolla, vaikka sitä on esitetty leikattavaksi. Aiempinakin vuosina on ollut samanlaisia esityksiä, mutta valtionapu on lopulta pysynyt suunnilleen saman suuruisena. Mikäli MPK:n valtionapu laskee valtion talousarviossa esitetyllä tavalla, vähenee henkilötyövuosimäärä noin 10:llä ja aiheuttaa 30 prosentin laskun koulutustuloksessa. 10 AJANKOHTAISTA MPK:n yt-neuvottelut ohi Organisaatiota uudistetaan joustavammaksi ja hallintoa keskitetään. Vuoden 2016 valtionapu on 1,8 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on esitetty 400 000 euron leikkauksia
Tältä näyttää tietokenttä, jonka veteraanista voi täyttää palveluun. Esimerkiksi JR 5:n tie on jo melko hyvällä mallilla. 11 Reserviläinen 8/2016 Sotapolku.fi kokoaa tietopankin toisesta maailmansodasta Tekijät toivovat lisää vapaaehtoisia mukaan kansalaistalokisiin. päivää siellä on ollut lähinnä kaatuneiden tietoja. Myös jos palvelusyksikkö on vaihtunut sodan aikana, voi eri yksiköt täyttää samalla. Paavo Airo itsenäisyyspäivänä alkavat kansalaistalkoot, jotka eivät aivan heti lopukaan. Sotapolku.fi-palveluun aletaan kerätä urakalla toisen maailmansodan veteraaniemme tietoja – nimistä ja syntymäajoista palvelusyksiköihin. Palvelu löytyy osoitteesta www.sotapolku.fi. RES, RUL ja MPK mukana Palvelun ovat perustaneet Ari Matikainen, Liisa Juntunen, Sami Oinonen ja Mika Wist. Muun muassa RES, RUL ja MPK ovat Sotapolun yhteistyökumppaneita. . Sota-aikana palvelleita voi etsiä nimen, syntymäajan, kotikunnan ja joukko-osaston perusteella.. – Jatkosodan jalkaväkirykmentit myös koskettavat suurta osaa veteraaneista. Nämä tiedot veteraanista voi syöttää palveluun: etunimi, sukunimi, syntymäaika ja -paikka, palvelusyksikkö ja koska aloitti sekä lopetti siinä. Kuvakaappaus JR 5:n sotapolusta. Kantakortin kopion voi tilata Kansallisarkistosta. Pienistä kuvakkeista saa lisätietoja rykmentin vaiheista rintamalla. Sotapolkujen kokoaminen on aloitettu jatkosodan jalkaväkirykmenteistä, koska tekijät halusivat ottaa työn alle ison kokonaisuuden, eivätkä paloja sieltä täältä. Jotta tiedot olisivat mahdollisimman luotettavia, olisi ne hyvä kerätä veteraanien sotilaspasseista tai kantakorteista. . – Jos kantakortit järjestäisi jonoon, sen pituus olisi 15 kilometriä, Wist havainnollistaa. Syy kansalaistalkoisiin löytyy siitä, että esimerkiksi Kansallisarkistolla ei ole resursseja näin laajan aineistomateriaalin digitointiin. Palvelu on ollut jo useamman kuukauden ajan esillä netissä, mutta ennen joulukuun 6. Yksi palvelun perustajista, Mika Wist, kertoo palveluun kootun jo joitain sotapolkujakin. Lisäksi palveluun tulee kattavasti tietoja eri joukko-osastojen reiteistä ja taisteluista rintamalla. Näin voit auttaa Sotapolku.fin tekijät toivovat kansalaistalkoisiin lisää osallistujia, vaikka sivujen tietopankki kasvaakin koko ajan vapaaehtoisvoimin. Mukana ovat myös Petri Välkki, Maria Vilkki ja Ville Suvilaakso
Valmistelee lopputyötään Tampereen teknillisessä yliopistossa. Menestystäkin on tullut huomattavan paljon. Kun katsoo viime vuosien jotosten tulosja osallistujalistoja, on Tampere ollut erityisen hyvin edustettuna. TaKoRun voitokkaita partioita edustanut Antti Laalahti nimeääkin hymyssä suin Kuopion pahaksi kilpakumppaniksi. Edustanut viime vuodet jotoksilla Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseereja (TaKoRu). Tampereelta on saatu jotoksille huomattavan paljon muitakin partioita sekä nuoria reserviläisiä. Moni käy vain ampumaradalla tai jotkut ovat äärimmäisiä urheilijoita. Antti Laalahti 33-vuotias reservin yliluutnantti. Laalahtikin harrastaa jotosten lisäksi ampumaradalla käymistä sekä osallistuu MPK:n kursseille vapaaajallaan. He esimerkiksi rahoittivat monta vuotta niiden osallistumiset jotoksille, jotka kilpailivat heidän nimissään, Laalahti kertoo. Laalahti osallistui ensimmäisen kerran talvijotokselle jo 2007. Löytyykö heille haastajaa Suomesta vai viekö TaKoRu taas kerran jotoksen mestaruuden. – Jotoksilla on kaikkea. Ulkomaillakin hän on kiertänyt kilpailemassa. Sen lisäksi, että tamperelaiset ja pirkanmaalaiset osallistuvat aktiivisesti jotoksille, on osallistujakunta melko nuorta. ”Jotoksilla on kaikkea” TaKoRu ja Laalahti kiertävät jotoksia aina uudestaan ja uudestaan toki puolustaakseen palkintopallisijojaan, mutta myös siksi, että he kokevat jotokset yleishyödylliseksi tavaksi ylläpitää reserviläistaitoja. – Sai siinä jonkin verran vuodesta 2007 harjoitella ja hioa partion kokoonpanoa. TUOMAS KAARKOSKI AJANKOHTAISTA. Tosin Liperin talvijotoksen voitto jaettiin Kuopion Reserviupseerien kanssa tasapistein. *Syysjotosten vaativin sarja on sotilassarja, talvijotoksilla on ollut vain yksi sarja. Seuraavaan talvijotokseen on enää muutama kuukausi aikaa. Jotain Tampereella on tehty siis oikein. – Reserviupseerit ovat tehneet Tampereella hyvää työtä. Löytyykö TaKoRulle haastajaa. Antti Laalahti kahlasi vedessä Mäntsälän syysjotoksella vuonna 2015. 3) Team Charlie UnIBmW (Saksa): Partion kokoonpanoa ei tuloslistoissa. – Viime talvijotoksella ehdimme jo juhlia voittoa, mutta pisteiden tarkistuksen jälkeen jouduimmekin toteamaan, että emmepä voittaneetkaan Kuopiota, Laalahti nauraa. Paavo Airo tamperetta voidaan perustellusti kutsua Suomen jotospääkaupungiksi. Lisätietoja: www.resul.fi KUKA. – Olen osallistunut Pohjoismaiden reserviupseerien maastotaitokilpailuihin, Milcompiin Saksassa RUL:n joukkueessa sekä käynyt Sveitsin raid commandossa. 2010-luvulla partion kokoonpano on alkanut vakiintua, vaikka yksi jäsenistä saattaa aina vaihtua. Laalahti ja TaKoRu nähdään luultavasti jälleen mukana. Ensimmäinen mitalisija tuli myöhemmin, vuonna 2012. 13 Reserviläinen 8/2016 Tampere on Suomen jotospääkaupunki Antti Laalahden edustama TaKoRu on voittanut viimeisten parin vuoden aikana kaikki RESUL:n talvija syysjotokset. Tampere vei tuolloin sotilassarjan kaksoisvoiton. Jotoksilla tarvitaan vähän kaikenlaista osaamista, ja kun se on kilpailu, niin siinä on vähän suolaakin, Laalahti luettelee. Seuraava talvijotos järjestetään Kuopiossa 4.–5.3.2017. Syysjotos on Raumalla 22.–24.9.2017. Tänä vuonna jotoksilla nähtiin paljon 1990-luvulla syntyneitä. Tämän ja viime vuoden RESUL:n talvija syysjotosten voitot menivät kaikki Tampereen Korkeakoulujen Reserviupseereille (TaKoRu). Asuu Tampereella. Seuraavaan jotokseen on muutama kuukausi Vuosien 2015 ja 2016 RESUL:n jotosten mitalistit Kainuun syysjotos 2016 Sotilassarja* 1) TaKoRU 1: Pauli Järvinen, Antti Laalahti, Erkka Rinne 2) TaKoRU 2: Eero Kaaja, Mikko Kemppi, Heikki Koro, Tuomas Mäntysaari, Antti Kemppi 3) KAIMAAK: Joonas Hollo, Teemu Niva, Tomi Pulliainen Paloaukean talvijotos 2016 1) TaKoRu 1: Antti Laalahti, Jussi Laalahti, Pauli Järvinen, Mika Kiviluoma 1) (tasapisteet) Kuopion Reserviupseerikerho: Janne Hyvärinen, Jari Tarvus, MIkko Hakala 3) Pirkanmaa 1: Petteri Mattila, Jukka Kemppi, Riku Heikkilä, Jari Puustinen Mäntsälän syysjotos 2015 Sotilassarja* 1) TaKoRu 1: Antti Laalahti, Erkka Rinne, Mika Kiviluoma, Pauli Järvinen, Kasper Sarén 2) TamRU 1: Riku Heikkilä, Asser Vuola, Riku Mäenpää 3) EAPAK: Valtteri Kiuru, Magnus Kullström, Markku Salminen, Andrei Nyman Porsaanharjun talvijotos 2015 1) TaKoRu 1: Antti Laalahti, Pauli Järvinen, Mika Kiviluoma 2) TamRU 1: Partion kokoonpanoa ei tuloslistoissa. Sveitsin kisa on muuten sellainen, mistä voisi ottaa mallia sotilastaitokisan järjestämiseen, Laalahti sanoo
Kriha-veteraanit ansaitsevat huomiota ja pieniä etujakin. Esimerkiksi johtaja joutuu miettimään oikeasti riskejä joukkoa tehtävään lähettäessään. – Libanonissa suomalaiset korvaavat ranskalaisia, mutta samoihin aikoihin pataljoonan johtovastuu Libanonissa siirtyy Suomelta Irlannille, Kiljunen sanoo. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen Syntynyt: Rantasalmella vuonna 1951 Sotilasarvo: Kenraaliluutnantti evp, tykkimies Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi Operaatiot: UNIFIL Libanon 1988–1989 UNPREDEP Makedonia, Pohjoismaisen pataljoonan komentaja 1996–1997 KFOR Kosovo, Keskisen Prikaatin komentaja (prikaatikenraali) 2003 Viimeinen työtehtävä Puolustusvoimissa: Sotatalouspäällikkö Suomi on selvinnyt 60 vuotta kohtuullisen vähillä tappioilla. Kiljusen mukaan Rauhanturvaajaliiton toiminta on laajentunut sen verran, että pelkin talkoovoimin on enää vaikea hoitaa kaikkea.. Oma toimisto etsinnässä Rauhanturvaajaliitolla on ensi vuodelle ainakin yksi selkeä tavoite, joka liittyy aivan käytännön asioiden hoitamiseen. Kriisinhallintaveteraani onkin eri asia kuin sotaveteraani, ja muissakin Euroopan maissa kriisinhallintatehtävistä kotiudutaan veteraaneina. Kiljusen mukaan Rauhanturvaajaliitto toivoisi uuden lain kiinnittävän vielä enemmän huomiota psyykkisiin oireisiin, joita voi ilmaantua kymmenenkin vuotta kriha-tehtävien jälkeen. Alkuun oli vain YK-operaatioita, myöhemmin kuvioihin ovat tulleet myös NATOja EU-operaatiot. Tähän myös käytetään eri resursseja kuin sotaveteraanien asioihin. 14 Reserviläinen 8/2016 VAIKUTTAJA Ulkomaiset operaatiot kasvattavat reserviläisiä Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljunen kiittää viranomaisia uudesta kriisinhallinnan tapaturmalaista. Kiljunenkin on saanut vastailla kommentteihin, jotka liittyvät siihen, kuka voi olla veteraani Suomessa. Jokainen haavoittunut ja kaatunut on koskettava tapaus, kuten hiljattain kotimaassa onnettomuudessa kaatunut reserviläinen, joka oli lähdössä kriha-operaatioon. Suezin operaation lisäksi Suomi on sittemmin osallistunut yhteensä noin 45 operaatioon 45 000 rauhanturvaajan voimin. Samalla myös sotilastapaturmalakia päivitetään parannuksilla. Vakavasti ja pysyvästi vammautuneita on tällä hetkellä tiedossa muutama kymmenen. Kiljusen mukaan rauhanturvaajien kotiutumisen jälkeistä elämää ja mahdollista hoitoa ajatellen olisi hyvin tärkeää tehdä mahdollisimman tarkat lääkärintarkastukset ennen kriha-tehtäviin lähtöä. – Siinä on vielä haasteita, mutta kyllä tämä uusi laki tulee joka tapauksessa toimimaan vanhaa paremmin. – Sotaveteraanit ovat kovalla työllä ansainneet asemansa, ja tämä on toinen juttu. Myös dokumentoinnin tulisi olla tehtävien aikana mahdollisimman tarkkaa. Operaatiot tärkeitä reservin osaamiselle Suurin osa kriha-tehtävissä palvelevista on reserviläisiä. Kiljunen näkee operaatiot tärkeinä myös suomalaisen reservin osaamisen ylläpidon kannalta. Sotaharjoitus antaa anteeksi, kun kukaan ei ammu kovilla. – Se ei ole ottanut huomioon erilaista toimintaympäristöä ja erilaisia olosuhteita. Kiljunen sanoo ymmärtävänsä, että suomalaisilla on tietty käsitys veteraaniudesta. – Loput ovat olleet onnettomuuksia. joulukuuta tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta Suomen ensimmäisen rauhanturvaoperaation alkamisesta. – Reserviläisten ja kantahenkilökunnan pitkäaikainen elämä ulkomaisten operaatioiden olosuhteissa vahvistaa Suomen puolustusta. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljusen mukaan lukema pysyy ensi vuonna suunnilleen samana, vaikka Suomi vastaakin Ranskan avunpyyntöön Libanonissa 160 sotilaalla. Pienin askelin edetään. Operaatiot kasvattavat johtajia sekä opettavat miehistölle vastuullista toimintaa. Siksi koko ryhmän asiat olisi tärkeää dokumentoida tarkasti. Ryhmä pitää tiiviisti yhteyttä toisiinsa tapaamisten ja sosiaalisen median avulla. Kiljunen on siitä vakuuttunut, että suurin osa kotiutuu operaatioista taitavampina, vahvempina ja rohkeampina. Teksti: Paavo Airo Kuva: Kari Rouhiainen 10. Heille on perustettu Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry. Pataljoonan johtovastuun siirryttyä marraskuussa Irlannille suomalaisten määrä UNIFIL-operaatiossa laski noin 350 sotilaasta noin 150 sotilaaseen. Huomiota psyykkisiin oireisiin Käytännön tasolla veteraanistatusta tärkeämpi uudistus liittyy kriisinhallintaa koskevaan tapaturmalakiin, joka on ollut loppuvuodesta eduskunnan käsittelyssä. Toiveissa on, että ensi vuonna voisimme alkaa pystyttää toimistoa, Kiljunen kertoo. – Meillä ei ole tällä hetkellä toimistoa eikä palkattuja työntekijöitä projektipäällikön lisäksi. Suomalaisia on kuitenkin 60 vuoden aikana menehtynyt kriha-tehtävissä vain 49, ja heistäkin alle puolet operatiivisessa toiminnassa. Tavoitteena on saada se vuoden 2017 alussa voimaan. – Päätöksen tehtyään he ovat ottaneet henkilökohtaisen ja perhekohtaisen riskin, Kiljunen muistuttaa. Uusi laki on siis eriytetty kotimaan palveluksesta. – Jos vaikkapa palvelustoveri kaatuu, ja vaikka henkilö ei olisikaan näkemässä sitä, se vaikuttaa varmasti jokaiseen ryhmässä. Kaikki rauhanturvaajaksi lähtevät ovat vapaaehtoisia, olivat he reserviläisiä tai kantahenkilökuntaa. Tällä hetkellä suomalaisia palvelee rauhanturvatehtävissä noin 550. Esimerkiksi Afganistanissa on oltu 24/7 erittäin vaativissa, sotaa muistuttavissa olosuhteissa. Suomalaisia on menehtynyt kriha-tehtävissä 49 Rauhanturvaajaksi lähtevät ovat vapaaehtoisia KUKA. Tähän asti kriisinhallintatehtävissä on sovellettu samaa tapaturmalakia kuin kertausharjoituksissa ja varusmiespalveluksessa. Päätös lähteä sisältää aina riskin Rauhanturvaajien juhlavuonna keskustelua on herättänyt heille myönnettävä veteraanistatus. Ei tässä kuuta taivaalta tavoitella
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen on vakuuttunut, että suurin osa rauhanturvaajista kotiutuu operaatioista taitavampina, vahvempina ja rohkeampina.
Erityistehtävähaun kautta valokuvaajan, videokuvaajan tai graafikon tehtäviin hyväksytyt varusmiehet komennetaan Tuusulaan Puolustusvoimain kuvakeskuksen valokuvausmieskurssille. Irmeli Hännikäinen Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta Sodan jälki ihmisessä: mitä siihen sisältyy ja miten se näkyy sodan kokeneissa. Hän palveli Pääesikunnan kuvatoimistossa valokuvaajana. Merkkiä ja valokuvausmiehen liiviä kantava sotilas on oikeutettu suorittamaan tehtävänsä keskeytyksittä. Osassa nykyisiä merkkejä on sama symboli kuin vuonna 1949, mutta merkkejä on huomattavasti vähemmän. Nykyiset niukkuuden ajat pelkistävät myös perinteitä. Uudistus oli merkittävä, koska niukkuuden aikoina varusmiesten piti ostaa itse jopa metalliset joukko-osastotunnukset olkapäilleen, jos mielivät niitä käyttää. 09-444774 myynti@vihdinliikenne.fi, www.vihdinliikenne.fi. 399 € 24.-29.4 NORMANDIA 1944, ev. 1050 € 26.-30.5 MAASELÄN KANNAS, res. Kaupunkijääkäri ELSO-mies Maavoimien valokuvausmies (Ilmavoimissa sininen pohja ja valkoinen kamera, Merivoimissa musta pohja ja punainen kamera) Valokuvausmiesten merkki käyttöön vuoden 2017 alkupuolella Valokuvausmiehillä oli oma merkki jo vuonna 1949 16 Reserviläinen 8/2016 AJANKOHTAISTA Sotainvalidien Veljesliitto www.sotainvalidit.fi Tilattavissa kirjakauppojen kautta: Tuomas Hoppu Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta Sotainvalidien oman järjestön historia yksissä kansissa. Kuluneena vuonna kaupunkijääkärit ja elektronisen sodankäynnin varusmiehet ovat saaneet kiinnittää lomapukunsa hihaan oman merkin. ylil Göran Lindgren n. Puolustusvoimain palvelukeskuksen johtaja myöntää koulutushaaramerkin käyttöoikeuden tiukan loppukokeen ja vaaditut käytännön tehtävät hyväksytysti suorittaneille. Kari Salminen n. Käyttäjät harvenivat vähitellen ja 1960-luvun puolivälissä merkkiä kantoi vain yksi varusmies kerrallaan. Myös palkattu henkilöstö ja reserviläiset voivat käydä valokuvausmieskurssin tietyin ehdoin, mutta he saavat käyttöönsä vain liivin, eivät hihamerkkiä. 659 € MYÖS F1-BARCELONA 11.-15.5 lennot, rkuljetukset 855 € VIHDIN LIIKENNE OY VL-MATKAT Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Helsinki, puh. – Aloitteen mentyä läpi tein viralliset esittelyt Pääesikunnan henkilöstöosastolle. Vanhan koulutushaaramerkin elvyttäminen vaatii yhtä raskaan byrokratian kuin kokonaan uuden merkin hyväksyttäminen. Valokuvausmiesten merkki saadaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Koulutusta Tuusulassa Kyse on todellakin erikoismiehistä ja – naisista. 2017 VL-MATKOJEN SOTAHISTORIALLISIA MATKOJA 22.-23.4 VIIPURI 1918, FT Keskisarja, Tammi n. – Saadaksemme imua informaatiosodankäynnin erikoistehtävään tarvitsimme symbolin luomaan yhteenkuuluvuuden ja ylpeyden tuntua, Leskinen sanoo. Lopulta merkki poistettiin käytöstä kokonaan. Kari Miekkavaara 1250 € 22.-25.5 ITÄ-BELGIA, WWI ja 2, Waterloo, EU n. – Ottaessani vuonna 2015 vastaan Puolustusvoimien kuvakeskuksen johtajan tehtävät palasin hankkeeseen tekemällä uuden aloitteen. maj. Seppo Simola varusmiehet saivat kiinnittää koulutushaaramerkin lomapukunsa vasempaan olkavarteen ensi kerran vuonna 1949. Erikoismiehet erottuvat omilla merkeillään Uusia koulutushaaramerkkejä käyttöön pitkästä aikaa. Leskinen Combat Cameran takana Vaan eipä merkki vaipunut unholaan pysyvästi. Siksi uusien koulutushaaramerkkien käyttöön otto on ilahduttava poikkeus. Valokuvausmiehillä oli oma merkki jo vuonna 1949. Kauluslaattojen aselajivärejä tiputellaan pois toistuvasti. Kauluslaatatkaan eivät olleet itsestäänselvyys. Komentajakapteeni Pasi Leskinen päätti perustaa Puolustusvoimiin uuden suorituskyvyn, taistelukameramiehen (Combat Camera), palvellessaan vuosina 2008–2012 Pääesikunnan viestintäosastolla tuotantosektorin johtajana. Liivistä kuvattavat näkevät, missä kuvaaja liikkuu ja tietävät tämän olevan käskettyä tehtävää suorittamassa. Komentajakapteeni Leskinen tutki ulkomaisia sotilaskuvaajan merkkejä, mutta apu löytyi lopulta läheltä. Lausuntojen saaminen puolustushaaroilta ja osastoilta kesti puolisen vuotta ja jouduin tiivistämään esitystä useita kertoja. Se on varusmiesten oma juttu. 718 € 9.-12.6 INO, KRASNAJA GORKA, Suomenlahden rtpstot, Lindgren n.635 € 15.-18.6 VIIPURINLAHDEN SAARET, Uuras, Ravan-, Esi-, Suonionsaari, res. – Olen ylpeä kouluttamistamme valokuvausmiehistä. Sotamuseon heraldikko Liisa Kontiainen esitteli hänelle vuonna 1949 käyttöön otetun merkin, ja idea oli valmis! Komentajakapteeni Leskinen teki ensimmäiset viralliset anomukset ja selvitykset merkin käyttöön ottamiseksi vuonna 2012, mutta projekti pysähtyi Leskinen vaihtaessa tehtävää. Koulutushaaramerkin ansaitakseen piti hallita aselajinsa taistelijan perustaidot. Asia jäi kuitenkin hautumaan. Aluksi käytössä oli peräti 56 erilaista kuvasymbolia, mutta joitakin merkkejä saattoi olla jopa kahdeksassa eri aselajivärissä. Puolen vuoden käsittelyn jälkeen aloite palkittiin Pääesikunnassa
Pieni kansalaisaktiiviporukka vaati jopa yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista tarpeettomana. Viestintästrategiamme on toiminut hyvin. Cisorin puheenjohtajuuden myötä Ilpolla on hyvät kontaktit eri puolille Eurooppaa. Kiitän erinomaisesta yhteistyöstä Reserviläisliiton toimihenkilöitä, varapuheenjohtajia, hallitusta ja kenttäväkeä, sisarja veljesjärjestöjä, Puolustusja Sisäasiainministeriötä, Puolustusvoimia, MPK:ta sekä kaikkia muita yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoista maanpuolustusta tukeneita tahoja. Reserviläisliiton osalta kokouksessa oli käsittelyssä niin puheenjohtajavalinta kuin nyt tehty sääntöuudistus. Olen hyvin iloinen siitä, että puheenjohtajan tehtävästä tuli neljän herrasmiehen välinen kilpailu, joista jokainen tavoitteli paikkaa tosissaan ja nöyrällä asenteella. 17 TÄHTÄIMESSÄ. Suojaa tulehtumiselta ja vähentää kipua. Kansainvälisissä tehtävissä reserviläisten rooli on aivan keskeinen. Yhä kansainvälistyvässä maailmassa yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän myös Suomen suurimmalta maanpuolustusjärjestöltä. Reserviläisliiton tunnettavuus ja jäsenmäärä ovat nousseet viime vuosina ollen nyt valtakunnan kärkeä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen sanoma on pidettävä kirkkaana mielessä muistaen kertoa sen roolista laajasti eri yhteistyötahoille. Tässä Ilpo on varmasti mies paikallaan. Kaiken kaikkiaan paljon on ehtinyt tapahtua ja vuodet ovat menneet nopeasti. Oma työni jatkuu eduskunnan puolustus-, ulkoasiainvaliokunnissa sekä suuressa valiokunnassa turvallisuuspoliittisten asioiden äärellä. Laastari on suihkun kestävä ja se pysyy paikoillaan useita päiviä. Mahdollisen avun antaminen maamme rajojen ulkopuolelle ei ole käytännössä mahdollista ilman reserviin sijoitettuja avainosaajiamme. Sen jälkeiset tapahtumat Ukrainassa ja Syyriassa ovat kuitenkin muistuttaneet maanpuolustuksen tärkeydestä. Silloinen hallitus leikkasi roimasti puolustusmäärärahoista ja sulki varuskuntia. Taloutemme on tasapainossa. Kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen niin fyysisten ominaisuuksien kuin ampumataidon ylläpidon myötä ovat merkittävintä osaamisaluetta, jota järjestöjemme kautta pystytään tekemään. Aivan aluksi haluankin onnitella uutta puheenjohtajaa Ilpo Pohjolaa. Kun aloitin neljä vuotta sitten Reserviläisliiton puheenjohtajana, oli turvallisuuspoliittinen keskustelu huomattavasti rauhallisempaa kuin nyt. Uskon, että uusi puheenjohtaja pääsee aloittamaan työnsä ensi vuoden alussa hyvistä lähtökohdista. Mikko Savola Kirjoittaja on Reserviläisliiton väistyvä puheenjohtaja ja keskustan kansanedustaja Kiitos maanpuolustuskentälle! Lappeenrannan liittokokousviikonloppu taputeltiin iloisissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Isänmaan lippu korkealla kohti uusia haasteita! Antimikrobinen sidos hiertymien ja rakkojen hoitoon Apteekista Parasta hoitoa hiertymille ja rakoille! Sorbact® laastari suojaa ihorikkoa tulehtumiselta, lialta sekä bakteereilta. Mika Kari, Kari Kulmala ja Jari Multisilta ansaitsevat kiitokset niin ikään itsensä likoon laittamisesta ja Reserviläisliiton kiinnostavuuden lisäämisestä. Vaikka maanpuolustustahto on ennätyskorkealla ja lähestulkoon kaikki yhteiskunnalliset vaikuttajat suhtautuvan maanpuolustukseen myönteisesti, rajaavat talouden reunaehdot meidänkin toimintaamme. Liittoa kuullaan laajasti asiantuntijana reserviläisiä koskevissa kysymyksissä ja äänemme on usein esillä suomalaisessa mediassa. Eduskunnan päättämät lakiesitykset tähtäävät vapaaehtoisen maanpuolustuksen entistä vastuullisempaan rooliin. Jopa länsinaapurissamme Ruotsissa herättiin aikaisempiin virheellisiin päätöksiin, ja nyt he pyrkivät nostamaan asevelvollisuusjärjestelmää uudelleen ylös. Edunvalvonnan osalta töitä tulee riittämään tulevinakin vuosina. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajuuden kautta koko maanpuolustuskenttä on jatkossakin vahvasti agendalla myös tulevaisuudessa. Reserviläisliitto saa Ilposta kokeneen järjestöjyrän, joka tuntee kentän ja liiton aktiivitoimijat hyvin
18 18 KALUSTO Teksti: Tero Tuominen Pääkuva: Ilmavoimat Muut kuvat: Tero Tuominen täysimittaisen sodan alkaessa hyökkääjän ensimmäinen tavoite on lamauttaa vastustajan ilmapuolustus. Siksi myös tätä siirtyvien tukikohtien ja työkenttien toimintatapaa on edelleen kehitetty. Nopeilla koneiden siirroilla pyritään pysymään askel edellä vastustajan päätöksentekosykliä ja siten turvaamaan hävittäjien maassa viettämä aika. Heitä toimi muun muassa lentoteknisissä, ilmavalvontaan, johtamiseen, ilmatorjuntaan, tukikohtien suojaamiseen sekä huoltoon liittyvissä tehtävissä. Koska konventionaalisella taistelukärjellä ohjuksenkin asevaikutus rajautuu vain maalin välittömään ympäristöön, pelkästään siirtymät oman tukikohdan alueella voivat olla riittäviä koneiden turvaamiseksi. Ne esittivät harjoituksessa vastustajaa kuvaavaa niin sanottua punaista osapuolta. Kyseessä ei ole suuria massoja vaan pienempiä ryhmiä huippuosaajia. Tätä testattiin Ruska 2016 -harjoituksessa lokakuussa. Näin saavutettu ilmaherruus puolestaan antaa vapauden toimintaan yhteiskunnan toiminnalle kriittisiä kohteita vastaan. Harjoitusalue sijoittui Perämeren ylle ja suunnilleen Vaasan, Rovaniemen ja Kuopion muodostamaan kolmioon. Nykyisin kriisit kehittyvät nopeasti. Nyt kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Gripenit osallistuivat Suomen kansallista ilmapuolustusta harjoittelevaan kokonaisuuteen. Ruskan erikoisuus oli Ruotsin ilmavoimien mukanaolo. Sen lähistöön sijoittuvat polttoaineja asevarastot. Poikkeusoloissa se nostetaan noin 25 000:een, vaikka taistelukoneiden määrä pysyy samana. Nyt käytössä ei ollut maantietukikohtia, mutta kriisitilanteessa sellaisiakin otetaan tarpeen mukaan käyttöön. Pohjoisessa alue ulottui Ruotsin puolelle. Ilmavoimien normaaliolojen vahvuus on 2 700. Ruotsin Gripenit hyökkäsivät Suomesta harjoitukseen osallistui F/A18 Hornet -monitoimihävittäjien sekä Hawk-suihkuharjoituskoneiden ohella kuljetusja yhteyskoneita. Hajautus koko alueelle Ruskaan osallistuvat koneet toimivat kuudesta tukikohdasta, joista vain Rovaniemi ja Tikkakoski ovat Ilmavoimien vakituisia toimipaikkoja. Hornet saattoi nousta yhdestä, käydä tankkaamassa ja täydentämässä aseistustaan toisessa ja tehtävän päätteeksi laskeutua kolmanteen taistelutukikohtaan. Etäisyydet tukikohdassa ovat suuria. lokakuuta. Koneille saattoi kertyä viidestä kahdeksaan lentokierrosta päivässä, joten toiminta oli varsin intensiivistä. Mukana oli myös Ruotsin AWACS-tutkakone Saab 340 Argus sekä Lockheed C-130 Hercules -ilmatankkeri. Uutta taistelutapaa testattiin Ruska 2016 -harjoituksessa 10.-14. Mukana oli kuusi Saab JAS 39 Gripen -hävittäjää, jotka toimivat yhdessä suomalaisten Hornetien kanssa Kallaxin tukikohdasta Luulajasta. Niihin pystyy vaikuttamaan yllättäen esimerkiksi ballistisilla ohjuksilla, joita nykyinen ilmapuolustuksemme ei kykene torjumaan. Esimerkiksi Ilmasotakoulun TikkakoskelHävittäjä on suurimmassa vaarassa ollessaan maassa. Täsmäase edellyttää nimensä mukaisesti täsmällistä paikkatietoa kohteesta. Jokapäiväisessä harjoittelussa Ilmavoimien koneet toimivat kotitukikohdastaan, josta ne nousevat ja jonne ne myös palaavat. Kyseessä oli Ilmavoimien suurin harjoitus kuluvana vuonna. Lentotukikohdat kiitoteineen ovat paikallaan pysyviä maaleja. Täsmäaseiden aikakaudella tämä on muuttunut entistä helpommaksi. Harjoituksen osallistujista reserviläisiä oli nytkin 1 600. Molempien maiden ilmavoimat ovat jo pitkään rutiininomaisesti lentäneet rajan yli pohjoisessa niin sanotuissa Cross Border -harjoituksissa. Hajautus suojaa hävittäjät Keskeisiä suojattavia ovat koneiden miehistöt Ruotsin ilmavoimien Lockheed Martin C-130 Hercules (ruotsalainen tunnus Tp.84) tankkaa suomalaista F/A-18C Hornet -hävittäjää Ruska 2016 -harjoituksessa.. Muita harjoituksen ajaksi perustettuja tukikohtia olivat Kuusamo, Oulu, Kajaani sekä Kokkola-Pietarsaari. Ilmavoimat on jo vuosikymmeniä tukeutunut hajautettujen maantietukikohtien verkostoon. Koneita tankkaamaan ja huoltamaan tarvitaan lentomekaanikkoja. Siksi Ilmavoimien uusi taistelutapa korostaa aiempaakin enemmän koneiden hajauttamista ja siirtelyä. Asetäydennyksistä vastaavat tehtävään koulutetut ilmataisteluasemiehet. Tukikohta vaatii laajan suojan Taistelutukikohta ei ole pelkkä kiitotie ja asemataso. Mukana oli yli 60 sotilasilma-alusta sekä 2 700 henkilöä. Ruska-harjoituksessa kaikkia käytössä olleita kenttiä hyödynnettiin liikkuvan taistelutavan mukaisesti
Ensimmäinen tunti ratkaisee usein selviytymisen. Lisäksi kouluttaja voi vastata simulaattorin kautta lääkintähenkilöstön kysymyksiin. Vaunun katolla on kamera, jonka näyttö on miehistötilassa. Ympärivuorokautisen lentämisen pyörittäminen on kuluttavaa, koska ohjaajien määrä on rajallinen. Kun ilmataisteluasemiehet olivat saaneet AIM120 AMRAAM -ohjukset kiinni ripustimiin, koneen ohjaaja tuotiin sotilaspoliisisaattueessa paikalle. Ihmismäiset nuket tuottavat hoitopisteen mittalaitteisiin oikeaa tietoa esimerkiksi happisaturaatiosta ja sydämen rytmistä. Ruskassa toimittiin sodan ajan menetelmien mukaan. Reaalimaailmassa on kuitenkin varauduttava siihen, että tukikohtaan kohdistuu jossain vaiheessa asevaikutusta ja tappioita syntyy. Hävittäjäohjaaja saatetaan sotilaspoliisien suojaamana Hornetin luokse.. Tikkakoskella päävastuuta kantoi korkeaan maastonkohtaan sijoitettu Ilmatorjuntaohjus 90M (ITO90M) eli Crotale. Toiminta levittäytyy laajalle alueelle sen ympäristöön. Lisäksi aseessa on Picatinny-kiskot optisten tähtäinten ja esimerkiksi taktisen valaisimen kiinnitystä varten. Yksi ensimmäisistä valmistuneista oli mukana Ruska 2016 -harjoituksessa. Koneen alla on lisäpolttoainesäiliö. Tällaiselle potilaalle voidaan tehdä jopa hätäkirurgisia leikkauksia. Crotalessa on oma tutka, mutta se pystyy ottamaan vastaan maalitietoa myös valtakunnallisesta ilmatilannekuvaverkosta. Lennolle lähtevää Hornet-hävittäjää vartioitiin tarkasti. ITO90M Crotale -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä maastoutettuna lähelle Ruska 2016 -harjoituksen taistelutukikohtaa. Osaa potilaista esittivät harjoitukseen osallistuneet reserviläiset, mutta käytössä oli myös moderneja potilassimulaattoreita. Kentällä annetun hätäensiavun jälkeen ambulanssit kuljettivat potilaita asemalle sellaiseen tahtiin, että oikeaa kiireen tuntua saatiin aikaan. Pasi-alustalle rakennetussa lyhyen kantaman järjestelmässä on valmiina kahdeksan ohjusta. He ovatkin houkutteleva kohde vastustajan erikoisjoukoille. Simulaattoria ohjataan kouluttajan päätteeltä ja potilaan tilaa voidaan muokata hoidon edetessä. Lisäksi lähialueella oli toiminnassa myös Maalinosoitustutka 87. Näin Crotalen ei tarvitse ilmaista sijaintiaan ennenaikaisesti tutkaansa käyttämällä. Ilmataisteluasemiehet kiinnittävät evät ripustimeen asennettuihin AIM-120 AMRAAM -tutkaohjuksiin. Miehityksenä oli siviilissäkin lääkintätehtävissä työskenteleviä kokeneita reserviläisiä. la käyttämä kiitotie on 2600 metriä pitkä. Keskeinen uutuus on aseen teleskooppiperä, joka helpottaa toimintaa luotiliivejä käytettäessä. Patria toteuttaa vuosina 2015– 2017 aluksi 70:lle XA-180 Pasi -vaunulle elinjaksopäivityksen. Siinä Ericsson Giraffe -tutka on sijoitettu Pasi-alustalle. Ilmapuolustusta ja kenttälääkintää Koska lentokentät ovat vihollisen ensisijaisia maaleja ilmatoiminnalle, taistelutukikohdissa on luonnollisesti myös asianmukainen kohdeilmapuolustus. Varmistavalla sotilaspoliisilla on 7.62 RK 62M -rynnäkkökivääri. Siksi Ruskassa harjoiteltiin myös Ilmavoimien kehittämän kenttälääkintäjärjestelmän evakuointiketjun toimintaa. Nyt Ruskassa oli mukana ITO 12 NASAMS -ohjusjärjestelmä. Näin pystytään harjoittelemaan sellaistenkin vammojen hoitoa, mikä muuten ei olisi mahdollista. 19 Reserviläinen 4/2016 Reserviläinen 8/2016 19 Uutta kalustoa harjoituksessa Tero Tuominen ruska harjoituksessa Tikkakosken tukikohdan turvallisuudesta vastaavilla sotilaspoliiseilla oli käytössään uutta varustusta kuten 7.62 RK 62M -rynnäkkökiväärit. Tikkakoskella oli käytössä myös juuri elinkaaripäivityksen läpikäynyt Pasi-miehistönkuljetusajoneuvo. Lentokaluston ohella keskeisiä suojattavia kohteita ovat koneiden miehistöt. Lentotukikohdan ympärille rakennetaan monikerroksinen suojausvyöhyke, jolla lentotoiminta turvataan esimerkiksi vastustajan erikoisjoukkojen vaikuttamiselta. Tarpeen ja saatavuuden mukaan taistelutukikohdan suojauksessa on käytössä myös muita ilmatorjuntajärjestelmia. Tikkakoskella ensihoitoasema oli sijoitettu maastoutettuun telttaan
Esimies vain sopii varusmiehen kanssa, mikä osa palveluksesta on järkevää jättää väliin. Toisaalta Gauffin toteaa myös ihmisen olevan itse itsensä paras asiantuntija. Palvelusjouston ideana on, että varusmies voi jättää osan päivän ohjelmasta väliin menemättä lainkaan terveysasemalle. – Ideana on, että terveysasemalle hakeutuva varusmies saa tiedon, millaisella aikataululla häntä voidaan hoitaa. Puolustusvoimat on myös liittynyt hiljattain kanta-arkistoon, joka saatiin marraskuussa käyttöön. – Sotilaslääketieteen keskus toivoo palvelusjoustoa mahdollisimman laajasti käyttöön. Gauffinin mukaan kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, samoin RUK:n henkilökunta on kokenut palvelusjouston hyväksi asiaksi. Tavoite on, että systeemi olisi mahdollisimman joustava varusmiehelle ja henkilökunnan resurssit saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Uudistuksen aikataulu ei kuitenkaan ole meidän käsissämme, vaan siitä päättää Pääesikunta, Gauffin toteaa. Kokeilu jatkuu vielä Palvelusjouston kokeilu alkoi noin vuosi sitten RUK:n kurssilta 247. Puolustusvoimien terveydenhuolto uudistuu RUK:ssa on vuoden ajan testattu systeemiä, jossa varusmies voi hakea suoraan esimieheltään vapautusta osasta päivän ohjelmasta, menemättä terveysasemalle. Vapautuksen tietyistä palvelustehtävistä voi myöntää kouluttaja – yleensä joko yksikön vääpeli tai yksikön päällikkö. Silloin voi olla järkevää jättää Cooperin juoksutesti väliin. – Esimerkiksi, jos varusmies mittaa yksikössä kuumeen ja kuumetta on, niin voi olla, ettei terveysasemalle silti tarvitse lähteä. Kokeilu on osa Puolustusvoimien terveydenhuollon laajempaa uudistusta. Hoidontarpeen arviointitapa on lähiaikojen suurin uudistus terveydenhuollon kokonaisuudessa. 20 20 KOULUTUS Paavo Airo reserviupseerikoulussa ( ruk ) on testattu noin vuoden ajan palvelusjoustoa, joka on osa laajempaa Puolustusvoimien terveydenhuollon uudistamista. Käytännössä tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos varusmiehellä on koulutuksen jäljiltä rakkoja jalassa. Joskus varusmiehen motivaatio on Gauffinin mukaan turhankin korkealla. Nyt kokeilu on laajentunut muun muassa urheilukouluun ja merisotakouluun. Työelämästä mallia ajanvaraukseen Puolustusvoimat tavoittelee uudistuksella enemmän työelämää muistuttavaa terveydenhuoltoa. Niin sanotusti omalla ilmoituksella palveluksesta pois jääminen keventää henkilökunnan työkuormaa terveysasemalla sekä vähentää varusmiesten jonotusta siellä. Totta kai, jos hoitoa katsotaan tarvittavan, on mentävä terveysasemalle. Puolustusvoimat hakee vielä kokeilusta kokemuksia. – Tällaisen toteamiseenhan ei siviilimaailmassakaan tarvita lääkärikäyntiä. Tämä vähentää odotusaikoja terveysasemalla ja varusmies saa oppia siltäkin päivältä, vaikka ei kaikkeen koulutukseen voi osallistua, Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevä lääkintäkapteeniluutnantti Jarno Gauffin sanoo. Puolustusvoimat on ottamassa vuodenvaihteen jälkeen käyttöön uuden hoidontarpeen arviointitavan, joka toimisi suunnilleen samalla tavalla kuin siviilissä työterveyteen hakeutuessa. Kokeilussa edetään maltillisesti ja saapumiseräkohtaisesti. Varusmies kokisi selviävänsä pelkällä ilmoituksella, mutta henkilökunta katsoo terveyasemakäynnin tarpeelliseksi. Esimies ei siis arvioi varusmiehen terveydentilaa kuten terveydenhuollon ammattilaiset. PUOLUSTUSVOIMAT Palvelusjoustolle voi olla tarvetta esimerkiksi pitkää marssia seuraavana päivänä, jolloin pitäisi osallistua liikuntakoulutukseen, mutta jalat ovat rakoilla.. Hoitoaika voidaan varata parhaiten yksikön ohjelmaan sopivalle ajalle, Gauffin kertoo. Aiemmin varusmiesten on täytynyt hakea terveysasemalta vapautusta kaikissa tapauksissa. Jos pelkän levon koetaan riittävän, voidaan näin toimia. – Varusmies ilmoittaa vaivoistaan, ja hänen kanssaan katsotaan, mihin osaan päivän ohjelmasta hän voi osallistua. RUK:hon valituilla voi olla todella kova halu osallistua palvelukseen