0400-742831 tukitili FI05 5106 0140 0029 00 5. KATSO KAIKKI MATKAT: lomalinja.fi Kansanedustaja MIKKO SAVOLA MAAKUNNAN ÄÄNI Puolustuksemme selkäranka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin. Kansanedustaja Mikko Savola M aks aja :Tu rva llin en koti seu tu ry mikkosavola.fi puh. Siitä on pidettävä kiinni. 040 575 8498 mikko.savola@eduskunta.fi Puolustusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja Patria Oyj neuvottelukunnan jäsen Reserviläisliiton puheenjohtaja 2013 2016 Reservin Vääpeli Vaasan vaalipiiri TAPIO HUHTANEN Isänmaan asialla – Satakunnan parhaaksi tapiohuhtanen.com, puh
HX vie suurimman huomion Tuomas Kaarkoski suurin osa eduskuntapuolueista olisi valmis kasvattamaan kertausharjoitusmääriä nykyisestä. PUOLUSTUSVOIMAT. Sivut 12–13 KESKIÖSSÄ 26 ILTAVAPAA 36 39 40 JÄRJESTÖT 34 35 37 AJANKOHTAISTA 6 4 10 Matkavinkki: Tarinallinen kokonaisuus ritarikunnista Yksi meistä: Moniosaaja kameran ja kiväärin takana Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Isoja päätöksiä takana, isoja edessä Liian monen reserviläisen kunto ei ole riittävä RES: Liiton vaalipaneeli laittoi puolustuksen fundamentit paikoilleen RUL: Johtamista, NATOtietoutta ja savusaunaa Nuoriso ja naiset puolustivat Helsinkiä vuosina 1939–1944 SRA-tuomarille ei kuittailla HX-hanke ensi vaalikauden suurin ponnistus Erikoisosaamisena talvi "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" Vaikuttaja: Ei pelkästään kahvia ja munkkia Historia: Sotilaspapin käteen istuivat sekä Raamattu että konepistooli Kalusto: Kaksi uutta ohjusta Merivoimille Liikunta: Jotokselta kertausta reserviläistaitoihin Koulutus: Laatikainen jatkaa MPK:n toiminnanjohtajana RUL: Akaan Reserviupseerikerhossa nuoret vastuunkantajina RES: Tiedossa ennätyssuuri liittokokous, valtakunnallinen tietokilpailu ja verkkosivujen räjäytys 10 KANNEN KUVA: TUOMAS KAARKOSKI JA ISTOCK ”Mitä enemmän on tuomareita, sitä enemmän voidaan järjestää kisoja." SRA-tuomarikurssin kouluttaja Hannu Immonen. 8 5 14 7 16 12 24 28 18 30 Ilmavoimien HX-hanke on megaluokan ponnistus, joka putoaa seuraavan vaalikauden kansanedustajien syliin. SDP kantoi huolta reserviläisten ammuntatoiminnasta, keskusta vapaaehtoisen kentän rahoittamisesta ja kokoomus puolestaan haluaisi reserviläisten osaamisen käyttöön nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Kaikkein hanakammin määriä olisivat nostamassa siniset sekä perussuomalaiset, jotka näkisivät kertaamaan käskettävien suomalaisten nykymäärän kasvavan nykyisestä 18 000 reserviläisestä noin 30 000 reserviläiseen. Ilmavoimien HX-hanke nousi jokaisen puolueen vastauksessa esille, ja lähes yhtä näkyvästi kommentointiin Merivoimien Laivue2020hanketta. Myös yksityiskohtaisempia avauksia tuli puolueilta. Kyselyssä tiedusteltiin myös tärkeimpiä kehittämishankkeita seuraavalle vaalikaudelle. Tämä käy ilmi Reserviläisen eduskuntaryhmien puheenjohtajille lähettämässä kyselyssä. Reserviläinen 2/2019 SISÄLTÖ 3 Kertausharjoitusmäärien kasvatusta kannattaa suurin osa puolueista
Ihmiset siis tuntevat vallitsevat olot siinä määrin turvallisiksi, että voidaan keskittyä muihin asioihin. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. (27.5.) 5/2019 2.9. Puolueiden puheenjohtajilta on tentattu kyllä Nato-kantoja ja jopa suoria vastauksiakin on saatu, mutta syvällisempi pohdinta loistaa poissaolollaan. (15.4.) 4/2019 17.6. 4 PÄÄKIRJOITUS 1.4.2019 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Yhteisymmärrystä tarvitaan seuraavan vaalikauden aikana Isoja päätöksiä takana, isoja edessä Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Seuraavalla vaalikaudella on edessä jälleen isojen päätösten aika, kun sekä Meriettä Ilmavoimien suurhankinnat tulevat ajankohtaisemmiksi.. Se voi olla hyväkin merkki. (14.10.) 8/2019 9.12. Tästä kaikki puolueet puhuvat mielellään ja jakavat näkemyksiään. (18.11.) Ei näytä tulevan näistä eduskuntavaaleista vaaleja, joiden painopiste olisi turvallisuuspolitiikassa. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Sen sijaan neljässä vuodessa keskustelukulttuuri ei ole nytkähtänyt siinä määrin eteenpäin, että sotilasliitto Natosta ja sen mahdollisesta jäsenyydestä saataisiin aikaiseksi oikeasti mielekästä keskustelua. Maaliskuussa ilmestyneen Upseeriliiton teettämän kyselyn perusteella noin 67 prosenttia suomalaisista ammattisotilaista kannattaa Suomen Natoon liittymistä. Vaalikojukeskusteluihin turvallisuuspoliittiset asiat sentään mahtuvat. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. tilausasioissa ks. Jo yksistään tämän räikeän eron luulisi herättelevän poliittisissa päättäjissä keskustelua, olipa se sitten jäsenyyden puolesta tai vastaan. Neljässä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, sekä lainsäädännöllisessä mielessä että asenneilmaston suhteen. Konsensus Puolustusvoimien määrärahojen turvaamisesta nyt ja tulevaisuudessa on vakaammalla pohjalla kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa. Mainitse myös entinen osoite. Vaalien alla turvallisuuspolitiikkaan liittyen on puhuttu paljon kansainvälisestä yhteistyöstä, etenkin naapurimaan Ruotsin kanssa. Asedirektiiviasiat lähtivät laukalle Pariisin terroriiskujen jälkeen, tiedustelulakia on survottu uuteen uskoon kiivaan väittelyn säestämänä ja MPK:n sotilaallisen puolen koti löytyy jatkossa Puolustusvoimien suojista. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. Olohuoneessa on iso vaaleanpunainen elefantti, mutta kukaan ei oikein haluaisi puhua siitä. Näillä summilla aiheen pitää jo keskusteluihin mahtuakin, olkootkin, että debatointi on keskittynyt toistaiseksi lähinnä numerotason vääntämiseen koneiden mahdollisesta kappalemäärästä ilman sen kummempaa taustoittamista. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. (16.9.) 7/2019 4.11. Yhteisymmärrystä seuraavan neljän vuoden aikana todella tarvitaankin. (12.8.) 6/2019 7.10. Tavallisten kansalaisten kohdalla vastaava luku on huomattavasti vaatimattomampi 23 prosenttia. Siitä pitää huolen jo lähivuosikymmenien isoin investointi eli hävittäjien korvaamiseen tähtäävä HXhanke, jonka kustannusarvio huitelee jossain seitsemän ja kymmenen miljardin euron välillä. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. Puhelinaika ma–pe klo 10–14. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 3/2019 6.5
Tasovaatimukset tulossa Sonnisen mukaan Puolustusvoimissa otetaan tänä vuonna käyttöön fyysisen toimintakyvyn minimivaatimukset ammattisotilaille. Tutut liikkeet Itse testi jakautuu kestävyysja lihaskuntotesteihin. Tärkeä kysymys on, pystyvätkö meidän joukkomme suorittamaan heille asetettuja tehtäviä. Nyt käynnistettävä hanke antaa reserviläisille eväitä näiden tasojen mittaamiseen. – Tason säilyttäminen jää jokaisen omalle vastuulle. Liian monen reserviläisen kunto ei ole riittävä Testitulokset tallennetaan TIKKIjärjestelmään Kreikkalais-roomalaisen painin EM-mitalisti Elias Kuosmanen näytti mallisuorituksen testeistä Helsingin Kisahallissa.. Sonninen sysää vastuun kunnosta huolehtimisesta reserviläisen itsensä vastuulle. Haluaisin painottaa, että tässä tarvitaan paljon myös reserviläisten oma-aloitteisuutta, jotta fyysinen kunto saadaan kehittymään. – Me elämme ajassa ja emme halua toimia samalla tavalla kuin 70–80 vuotta sitten. Puolustusvoimat tukee liikuntaintoa marsmars.?palvelun kautta, MPK:n ihmiset vastaavat kuntotestauksesta sekä reserviläisten tehtäväkohtaisten fyysisten taitojen ja kunnon kehittämisestä ja RESUL puolestaan vastaa TIKKI-järjestelmästä, johon testitulokset tallennetaan. Tämän hankkeen tarkoitus on edistää reserviläisten liikunta-aktiivisuutta ja fyysistä toimintakykyä. Paikalla olleen Puolustusvoimien koulutuspäällikön, prikaatikenraali Jukka Sonnisen mukaan reserviläisten kuntoasia on Puolustusvoimille äärimmäisen tärkeä asia, onhan kyseessä kuitenkin tärkeä osa koko Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuutta. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 2/2019 Lisää liikettä -kampanja haluaa reserviläiset parempaan kuntoon. Jokaisella toimijalla on hankkeessa oma ruutunsa hoidettavana. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski vain joka toinen reserviläinen on riittävän hyvässä kunnossa ja ylittää sotilastehtäviin asetetun fyysisen tavoitetason. Lihaskuntopuolen liikkeet ovat vauhditon pituushyppy sekä etunojapunnerrukset ja vatsalihasliikkeet, joista kahdessa jälkimmäisessä mitataan tehtyjen toistojen määrä yhdessä minuutissa. Tätä ongelmaa helpottamaan Puolustusvoimat, MPK ja RESUL käynnistivät Helsingin Kisahallissa Lisää liikettä -hankkeen, jonka tarkoitus on parantaa reserviläisten fyysistä toimintakykyä. Idea olisi, että jatkossa reserviläisen kuntotulokset voi siirtää henkilön omalla suostumuksella Puolustusvoimien järjestelmään, jolloin ne voidaan huomioida poikkeusolojen henkilöstöä suunniteltaessa. Liian moni reserviläinen ei siis selviydy Puolustusvoimien hänelle asettamista tavoitteista. Ei ole erikseen Puolustusvoimia tai reserviläisiä, me olemme samaa porukkaa, RESUL:n puheenjohtaja Erkki Saarijärvi sanoi avajaistilaisuudessa. Tämä on nimenomaan yhteinen hanke. Yli 45-vuotiailla vastaavan ajaa UKK-kävelytesti. Sonnisen mukaan reserviläisten kunto ei ole laskenut, kun testit on edellisen kerran tehty 2008 ja 2015. – Lisäksi tulee erilliset tasovaatimukset. Nämä minimivaatimukset otetaan vaiheittain käyttöön myös ensin varusmieskoulutuksessa, ja tämän jälkeen niitä tarjotaan reserviläisille, jotta voidaan jatkossakin arvioida ylläpidettävän fyysisen toimintakyvyn tasoa. Kestävyyttä mitataan klassisella 12 minuutin juoksutestillä eli tuttavallisemmin Cooperilla. Lihaskunto on paremmalla mallilla, mutta kestävyyspuoleen pitäisi satsata. Vastaavasti taso ei ole noussutkaan. – Valitettavasti sotilastehtäviin asetetun tavoitetason ylitti vain joka toinen reserviläinen
Tämä vaatii monipuolista turvallisuuskoulutusta kansalaisille, ei vain sotilaallista koulutusta. Salmi puolestaan näki ongelmallisena ostaa ensin pieni määrä koneita ja myöhemmin lisää. Tähän on lähetetty selkeät ohjeet. Niinistön mukaan Sveitsin aikanaan ostamien kalliimpien Hornetien runko sisälsi enemmän titaania, joka avasi heille näköalaa käyttöiän pidentämiseen, mutta tämä ei käy Suomen tapauksessa. Ajatus sai ehdollista tukea kokeneemmiltakin panelisteilta. Vasemmalla puolella Mika Kari (SDP) ja oikealla Mikko Savola (kesk). Teija Makkonen (liike nyt) kannatti kansalaispalvelusmallin kehittämistä, jotta naiset saadaan vahvemmin sitoutettua kokonaisturvallisuuteen. Salmi jatkoi, että loppuun ajettujen hornetien pitäminen lentokunnossa ei myöskään tulisi onnistumaan taloudellisesti mielekkäällä tavalla. Uhkiin kuitenkin varaudutaan nyt aiempaa paremmin. Eduskunnan kansalaisinfossa, ja siihen osallistui edustaja kaikista eduskuntapuolueista. – Suomeen on avattu EU:n hybridiosaamiskeskus, Puolustusvoimat on muuttunut koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi ja siviilija sotilastiedustelulait saatiin hyväksyttyä, Mikko Savola (kesk.) kehui. Paneelin puheenjohtajana toimi Juha Korkeaoja. Vaikka diplomatia ei ole viime aikoina edennyt yhtä hyvin kuin ennen, olivat neuvottelukeinot silti arvossaan. Se on osa selkärankaamme”, Ilkka Kanerva paalutti. Ehdokas ja prikaatikenraali evp. Toisaalta pohdittiin, etteivät Minskin sopimuksen artiklat ole toteutuneet siinä määrin, että sanktioiden purkamisesta keskusteleminen olisi ajankohtaista. Yhtälö näyttäytyi haasteellisena. Toisaalta esille nousivat EU:n sanktioiden myötä vähentynyt diplomatia ja mahdollisuudet ratkaista kon?ikteja. – Voisiko kybersektorilla tehdä aseetonta palvelusta, puolustusministeri kommentoi vähällä huomiolla olevaa vaihtoehtoa suorittaa varusmiespalvelus. RKP:n Kari Salmi katsoi kyberturvallisuutta myös elinkeinoelämän sitouttamisen näkökulmasta. Paneeli käynnistyi toimintaympäristöanalyysistä ja esiin nousi diplomatian merkitys. Savola jatkoi korostamalla paikallistason merkitystä uusien uhkien torjunnassa. Nykyinen suomalainen asevelvollisuus sai paneelissa vahvan tuen, mutta kansalaispalvelus herätti kiinnostusta. Ne olisivat erilaisissa kon?guraatioissa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) otti kyberkeskustelun lopulla esiin uuden ajatuksen kyberturvallisuuden kytkemisestä nykyiseen asevelvollisuuteen. – Kyberosaamisesta suuri osa on yksityisissä yrityksissä ja on tärkeää löytää keinoja siihen, että nämä voimavarat ovat tarpeen vaatiessa maanpuolustuksen käytössä. Kikkailu ei auta hävittäjähankinnoissa Puolustusministeri tyrmäsi paneelissa Paavo Väyrysen (tähtiliike) esityksen nykyisten hornetien käyttöiän pidentämisen selvittämisestä. – Meillä olisi eri ikäluokan koneita ja näiden ylläpito on kalliimpaa kuin saman ikäluokan koneiden. ”Kannatan kansalaispalvelusasian selvittämistä ensi vaalikaudella, mutta yleisestä asevelvollisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Teksti ja kuva: Olli Alho liiton paneeli järjestettiin 14.3. Esiin nousi diplomatian merkitys. – Ratkaisujen tie tulee siitä, että ollaan vuorovaikutuksessa, Ilkka Kanerva (kok.) kommentoi Venäjän ja EU:n välisiä suhteita. Reserviläisliitto toivoo, että piirit järjestävät aktiivisesti omia vaalinpaneelejaan. Alviina Alametsä (vihr.) peräänkuulutti kokonaisturvallisuutta painottavaa koulutusta. – Usein puhutaan yhteiskunnan resilienssin kehittämisestä. Kyberhybridiuhkat nähtiin keskeisiksi, mutta näiden monimuotoisuus vaikeuttaa selkeän kokonaiskuvan hahmottamista. 6 AJANKOHTAISTA RES Liiton vaalipaneeli laittoi puolustuksen fundamentit paikoilleen Nykyinen asevelvollisuus sai vahvan tuen, mutta yhteiskunnan voimavarat halutaan tulevaisuudessa hyödyntää paremmin myös kokonaisturvallisuuden puolella. ”Uudet” uhkat vaativat monimuotoista panosta Myös kyber kiinnosti panelisteja, mutta henkilöiden ja välineiden kokonaisuuden osoittaminen oli raskasta, koska kyberja hybridiuhkakuvan tarkka piirtäminen on kuin hyytelön naulaamista seinään
Oli ainutlaatuinen ilo ja etuoikeus edustaa Suomea tässä kansainvälisessä ympäristössä. Pääsimme välillä soveltamaan oppejamme käytännössä erilaisten ryhmäaktiviteettien ja case-harjoitusten muodossa. Kokemusta keskusteluihin toi sveitsiläinen pääkouluttaja, joka ammattitaitoisesti opetti ja johdatti nuoria osallistujia heidän pohtiessaan erilaisten taustojen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia sotilaallisessa yhteistyössä. Seminaarin aikana vieraat saivat rautaisannoksen paikallista kulttuuria saunomisen ja avantouinnin muodossa. Johtamista, NATOtietoutta ja savusaunaa SUSANNA TAKAMAA. Samalla saimme liittyä uuteen kansainväliseen perheeseen täynnä nuorta ja näkemyksellistä reservin voimaa. Olisi väärin päättää tätä juttua mainitsematta Reserviupseeriliiton erinomaisesti hoitamia käytännön järjestelyjä, vieraanvaraista järjestelytoimikuntaa sekä CIOR:n koordinoimia koulutusmahdollisuuksia. Myöskin Puolustusvoimia täytyy kiittää erinomaisen koulutuspaikan tarjoamisesta. Tätä perinteisempää sotilaallista aihetta seurasi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikön Kirsti Narisen kiinnostava ja vakuuttava esitelmä nykypäivän hybridiuhkista. Kyseiset erilaisuudet voivat huonoimmassa tapauksessa seistä tehokkaan yhteistyön edessä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa. Kansainvälinen kattaus kulttuuria ja kokemusta Ylpeinä saimme todistaa myös suomalaista ammattitaitoa ja osaamista erityisesti tapahtuman viimeisenä päivänä, kun Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali (evp.) Mauri Koskela käsitteli omia kokemuksiaan monikulttuurisesta yhteistyöstä kattavan, lukuisissa kriisinhallintaoperaatioissa kertyneen kokemuksensa kautta. Mukaan osallistui nelisenkymmentä reserviupseeria 11:stä eri maasta, joiden joukossa pääsimme mukaan jakamaan ajatuksiamme Suomen delegaation näkökulmasta. Suomi, Sveitsi ja Itävalta osallistuivat seminaarin PfP-maina. Meille nuorille reserviupseereille, joille kansainväliset sotaharjoitukset ja eri maiden puolustusvoimien työnkuvat eivät ole arkipäivää, CIOR:n YRO -seminaari Tuusulassa oli erinomainen oppimiskokemus. Reserviläinen 2/2019 7 AJANKOHTAISTA RUL Teemana oli monikulttuurinen kanssakäyminen kansainvälisissä operaatioissa CIOR:n nuorten upseerien seminaari järjestettiin Tuusulassa. Tapahtuman vaihtuvana teemana oli tällä kertaa monikulttuurinen kanssakäyminen kansainvälisissä operaatioissa. Kohti parempaa yhteistyötä Luentojen avoin ja ystävällinen ilmapiiri sekä iltojen rentoutunut kanssakäyminen reunustivat kuitenkin vakavasti otettavaa aihetta: NATO ja sen kumppanuusmaat eivät ole yksi yhtenäinen armeija, vaan kokoelma erilaisia kansalaisuuksia, kulttuureja, ajatusmaailmoja ja täten myös sotilaallisia käytänteitä. Viimeisenä iltana vierailimme myös suomalaisille reserviupseereille tutulla Katajanokan Kasinolla ja pääsimme esittelemään Helsingin keskustaa. Näiden erilaisuuksien ymmärtäminen ja kulttuurien välisten rajojen rikkominen ovat ensimmäisiä askeleita kohti tehokasta yhteistyötä. Kalle Kivinen, Fiina Vuori, Lasse Mäki, Marko Voutilainen suomi isännöi Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n nuorten upseerien seminaarin helmikuun lopussa Tuusulassa Puolustusvoimien kurssikeskuksella. Myös ulkomaanvieraat pääsivät esittelemään omaa maatansa niin lyhyiden tietoiskujen, kuin maansa ruokaja juomakulttuurin muodossa. Ne voivat kuitenkin olla myös voimavara sopeuduttaessa monimuotoisiin tilanteisiin. Sotahistoria tuli tutuksi läheisessä Lottamuseossa Tuusulassa, ja ruokatarjoilussa huomioitiin suomalaiset klassikot karjalanpaistista kaalikääryleisiin ja lohileipiin. Oppitunneilla käsittelimme niin monikulttuurisuuden määritelmiä kuin käytännöllisempiä asioita, kuten eri maiden puolustusvoimien upseerien ja aliupseerien välistä toimintakulttuuria
Yli 200 lähinnä ylioppilastaustaista lottaa koulutettiin kesällä 1944 valonheitinpattereiden henkilöstöksi. Valonheitinpatteri oli toimintavalmiudessa vasta heinäkuun lopulla 1944, eikä se enää joutunut varsinaisiin torjuntatehtäviin, vaikka torjuntahälytyksiä olikin. Tämä olikin ainoa kerta, kun lotille annettiin asekoulutusta organisoidusti. Lisäkoulutustakin annettiin sijoituksen mukaan. Yritykseksihän tuhoaminen jäi, vaikka Helsinkiä kohti suunnattiin lähes kaksi tuhatta pommikonetta. Jaoslotat palvelivat kersantin arvolla ja valonheittimen johtajat alikersantteina. Naiset ilmatorjunnan tehtävissä Lotat hoitivat Helsinkiä puolustaneessa Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä esikunta-, viestija huoltotehtäviä. Helsinkiin osoitettiin 40 poikaa. Koulutusta jatkettiin sodan aikana, joten täysin valmistautumattomina ei tehtäviin yleensä jouduttu. Lotat palvelivat muutoin aina aseettomina ja siksi valonheitinlottien aseistamisesta jouduttiin käymään Lotta Svärd -järjestön johdon kanssa kova kiista. Vaarallisissa ilmapuolustustehtävissä palveli myös tuhansia naisia, tyttöjä ja poikia. Seppo Simola kaikki sotilaat eivät suinkaan palvelleet ”siellä jossakin”. Heittimen varajohtajille annettiin korpraalin arvo. Lähteitä: Ahti Lappi: Ilmavaara! Helsingin ilmapuolustus 1917–1944 (2013) Ahti Lappi: Helsingin ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939–1944 (2019) Valonheitinryhmänjohtajiksi koulutettavia lottia kalusto-oppitunnilla kesällä 1944. Koulupojat palvelivat ammusmiehinä, tähystäjinä sekä lähetteinä ja muissa tukitehtävissä. Nuorukaiset vihollisen tulessa Kotirintaman ilmatorjunnassa vallitsi vuonna 1942 miehistöpula. Voimakkailla valonheittimillä etsittiin hyökkääviä pommikoneita, jotta tykit ja torjuntahävittäjät näkisivät ampua niitä alas. Sotilaspojat puhdistavat it-tykkiä Helsingissä huhtikuun lopulla 1944. 8 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 2/2019 Valonheitinlotille annettiin italialaiset Terni-kiväärit Nuoriso ja naiset puolustivat Helsinkiä vuosina 1939–1944 Ilmasuojelun palveluksessa saattoi olla 15-vuotiaitakin. Huhtikuussa Päämaja oikeutti Ilmavoimat kutsumaan ilmasuojelun palvelukseen 350 sotilaspoikaa, joiden alaikärajaksi määrättiin 15 vuotta. Lotille kiväärit ja palvelusarvot Valonheitinlotille annettiin italialaiset Terni-kiväärit, jotka olivat rintamalla epäsuosiossa toimintahäiriöidensä takia. Kuvassa toisena vasemmalta on teatterimiehenä tunnetuksi tullut Lasse Pöysti.. Valonheitinpattereilla oli myös kuulosuuntimia. Sotilaspoikia palveli muissakin kuin ilmapuolustuksen tehtävissä. Monet ilmatorjuntapojat olivat saaneet koulutusta suojeluskuntien poikaosastoissa jo rauhan vuosina. Kansan taistelutahto aiottiin murtaa tuhoamalla pääkaupunki strategisilla suurpommituksilla. Sodan jälkeen teatteriurasta tunnetuiksi tulleet Jussi Jurkka (s. Kahtena seuraavana vuonna poikia otettiin palvelukseen runsaasti lisää, ja kokonaismäärä kohosi pariin tuhanteen. Näistä dramaattisista öistä tuli juuri kuluneeksi 75 vuotta. Helsinkiä suojasi enimmillään 18 raskasta patteria ja lukuisia kevyempiä yksiköitä sekä Malmin lentokentältä operoineet torjuntahävittäjät. Monet lotat ja nuorukaiset saivat tulikasteensa, kun Neuvostoliitto yritti irrottaa Suomen sodasta pommittamalla Helsinkiä kolmena helmikuisena yönä 1944. Siellä oltiin samalla tavalla vihollisen tulen alla kuin etulinjassa. Kalliisiin valonheittimiin kohdistui kuitenkin merkittävä sabotaasija desanttiuhka, joten lotat katsottiin parhaaksi aseistaa sekä kaluston suojelemiseksi että itsepuolustusta varten. Merkittävä osa ilmatorjuntajoukoista oli kotirintaman turvana. Valonheitinlotat saivat myös aseja ampumakoulutusta. Valonheitinlotat saivat palvelusarvot, vaikka arvomerkkejä ei käytettykään. 1927) olivat myös Helsingin ilmatorjuntapoikia. Valonheitinpatterin vääpelinäkin toimi lotta. Uudesta saksalaisesta tutkakalustosta huolimatta valonheittimillä oli tärkeä rooli. 1930) ja Lasse Pöysti (s. Lottien operoima 14. Ampumakoulutusta lotat saivat vain kolme tuntia, ja kovapanosvaihekin suoritettiin aluksi pienoiskivääreillä. Nuorukaiset soveltuivat teräväaistisina ja valppaina erityisesti ilmatähystykseen
pv. Venekuljetus Taalintehtaan satamasta Bergholmenin saareen kestää vain noin 10 minuuttia. Bergholmen on ainutlaatuinen saarikohde Kemiön Taalintehtaan edustalla. Mauerwald Masurian kanava ym. 20.7 VALGA MILITARIFESTIVAALI 3. Viron ilmailu& sotamuseot 21.8 HEL D-DAY MILITARIFESTIVAALI & DANZIG 5 pv. 375 €. Sudenpesä Stutthof Marienburg 30.5 HITLERIN SUDENPESÄ 4 pv. Myös omien ruokien ja juomien nauttiminen on mahdollista. 295 €. Sotamuseoita Puh:0443034003 Tarinoita talvisodasta Avoinna: 4.6.-11.8.2019 -su klo 10-16 www.kollaa-simohayha-museo. 499 €. 195 €. EMME VAADI KOKEMUSTA, VAADIMME ASENNETTA! Myyntityö Ajanvaraaja Sähköasennus IV-asennus Miksi kannattaa tulla meille töihin. Perusteellinen koulutus työhösi Kannustava palkkaus osaamisestasi Ammattimaiset työvälineet Avoin ja rento työkulttuuri Kattavat liikuntaja kulttuuriedut Hae kiinnostavaa paikkaa kotisun.fi , kotivo.fi ja finluft.fi tai laita avoin hakemuksesi sähköpostiin markus.jaaskelainen@kotisun.fi HAE NYT! FinLuft 18.4 ENTINEN ITÄ-PREUSSI 5 pv. Edustushuvila Villa Bergholmen muine rakennuksineen kauniissa Saaristomeren maisemassa mahdollistaa loistavat puitteet järjestää tasokkaita täydenpalvelun kokouksia, juhlia, tapaamisia ja kalastussekä veneretkiä cateringpalveluineen. Bergholmenista tehdään myös räätälöityjä päiväretkiä Örön linnakesaareen. Bergholmenin tarkempi esittely villabergholmen.fi Löydät meidät myös Facebookista – facebook.com/villabergholmen sekä Instagramista – instagram.com/villabergholmen.fi Sähköposti: info@villabergholmen.fi Reserviläisliiton jäsenet saavat 10 %:n alennuksen Villa Bergholmenin majoitusja matkailupalveluista. Villa Bergholmen Huvila kokouksiin, tapaamisiin ja vapaa-aikaan
Siten jo vuosia talkooremmissä mukana olleet pääsevät keskittymään omiin suorituksiinsa, Immonen sanoo. SRA-lisänä on turvallisuussääntöjen noudattamisen tarkkailu. Tuomarin tehtävissä oppia kertyy niin ampumisesta kuin rastin lukemisestakin. Nuorempi polvi tuo lajiin jatkuvuutta ja on tervetullut tuomaroimaan. Salovaara oli myös kurssinjohtaja, ja hän kehui kurssilaisia aktiivisiksi harjoitteiden tekijöiksi. Sovellettu reserviläisammunta on lajina haastavan vetovoimainen. Kiitosta sai myös järjestävä yhdistys ampumakeskuksen fasiliteeteista. Teksti ja kuva: Eeva-Liisa Isosaari lähes tuhat uutta SRA-harrastajaa vuodessa ei voi olla väärässä. – Sastamalassa IDPA ja Etelä-Hämeessä TST-sarja ovat vahvoja lajeja. Kurssillla nähtiin, kuinka monella tapaa sama asia voidaan tehdä. Viime vuonna SRA-peruskurssin kävi 985 ampujaa, ja vuodenvaihteessa SRAkortillisia oli 7 394 henkilöä. Käytännön osuus koettiin kurssin kruunuksi. Tuomarikurssilaiset olivat vuoronperään kirjureina, tuomareina ja ampujina.. Viimeinen laukaus on juuri ammuttu. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 2/2019 SRA-tuomarille ei kuittailla Valtakunnallinen tuomarikurssi järjestettiin Sastamalassa. SRA on ollut Reserviläisurheiluliiton virallinen laji 1990-luvulta lähtien. – Tuomari havainnoi montaa asiaa yhtäaikaa. Virossa kasvu on myös voimakkaassa nousussa suomalaisten avittaessa koulutuksissa. SM-kisoissa yksi tuomari voi tuomaroida 60–70 suoritusta päivässä, joten kyse on kestävyyslajista. Kaikki ovat tervetulleita lajin pariin, jossa pääsee hiomaan omaa osaamistaan. Eräs tuomarikokelaista totesikin, että tämän parempaa tapaa oppia ampumaan ei ole. Niiden vaikutus näkyy SRA:n puolella. 25 uutta tuomaria Kaksipäiväinen tuomarikurssi koostui luentopäivästä teoriakokeineen ja käytännön harjoittelupäivästä. – Mitä enemmän on tuomareita, sitä enemmän voidaan järjestää kisoja. Hänen mielestään SRA ja SRA-tuomarien toiminta ei ole ryppyotsaista pingotusta. Kurssilaiset terävöittivät tuomarinkatsettaan kahdella koulutusrastilla, joissa jokainen toimi vuorollaan tuomarina, kirjurina ja ampujana. Harjoituksissa ja kilpailuissa tarvitaan rastituomareita, joita välillä etsitään naapurireserviläispiirienkin puolelta. SRA on paketti, jossa toimivat niin viitekehys, perusperiaatteet, turvallisuus, tehokkuus kuin reippaassa hengessä yhdessä tekeminenkin. Pirkanmaan Reserviläispiirien SRAkouluttajat Mika Saarela ja Mika Salovaara toimivat rasteilla apukouluttajina. Eri puolilla Suomea luennoinut Immonen näkee alueellisia eroja. Viimeistään siviiliin päästessä kannattaa laittaa paperit menemään itselle sopivaan reserviläisyhdistykseen. Tänä vuonna uusia ampujia on rekisteröity jo 150 kappaletta. Hän tarkkailee lajisääntöjen mukaista suoritusta kuten tuomarit muissakin urheilulajeissa. Tuomaripulaa helpotettiin Vammalan Reserviläisten järjestämällä kurssilla Matinsuon ampumakeskuksessa Sastamalassa. Ylituomari Immonen antoi joka tuomarisuorituksesta palautetta, joten 25 uudelle SRA-tuomarille kertyi paljon kokemusta jo kurssipäivän aikana. Teorialuento Immosen elävillä tuomarointitarinoilla höystettynä antoi hyvät perusteet jokaisen tuomariuraa varten. Kaikilla on halu kehittyä lajin mukana. Kurssilaisilta kiitosta Kurssi koettiin mielenkiintoiseksi ja perusteelliseksi. Kurssin kouluttajana oli SRA-ylituomari Hannu Immonen Suur-Savon Reserviläispiiristä
Lähtökohdat sotaan olivat huonot, sillä vihollinen oli resursseiltaan ylivoimainen – eikä Suomi saanut ulkomailta luvattua apua. Talvisota 80 vuotta -muistomitali on toteutettu yhteistyössä Sotiemme Veteraanit -keräyksen kanssa. Aito sodanaikainen rautasormus Veteraanit Suomi 100 Juhlamerkki • Alkuperäinen vuonna 1940 taottu rautasormus • Sisäpinnalle kaiverrettu vuosiluku 1940 • Anna rakkaalle yllätyslahjaksi. * (Puhelun hinta lankaverkosta on 0,0835 €/puhelu + 0,0655 €/min ja mobiiliverkosta 0,0835 €/puhelu + 0,1805 €/min. Pidätämme oikeuden hintaja tuotemuutoksiin, sekä mahdollisuuden lähettää uusille asiakkaillemme tuotteet postiennakolla. Talvisota 80 vuotta –muistomitali Hinta: euroa (maksat ainoastaan toimituskulut 4,95 euroa) Kuntämänsodanhistoriakerranlaaditaan, tuleemaailmatuntemaanTeidäntyönne. Mitalin kehällä kiertää ote Mannerheimin päiväkäskystä nro 34, suomeksi ja ruotsiksi. MITALI ON ILMAINEN Tekniset tiedot Lyöntivuosi: 2019 Halkaisija: 38,61 mm Lyöntimäärä: 100 000 Paino: 28,28 g Laatu: BU Metalli: kuparinikkeli Katso kaikki veteraanituotteet: www.suomenmoneta.fi/veteraani-tuotteet Auta tukemaan SotiemmeVeteraaneja! 59 € 10 € Suomen Moneta on Oy Nordic Monetan Ab:n virallinen aputoiminimi. Suomalaisjoukot sinnittelivät kuitenkin pitkään idän jättiläistä vastaan ja säilytimme itsenäisyytemme. Tuotteillamme on 14 päivän palautusoikeus (katso www.suomenmoneta.fi/palautusopas tai kysy asiakaspalvelustamme). ja Itsenäisyyspäivänä 6.12. 11 Osoita tukesi ja tilaa heti Talvisodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 80 vuotta. Ote ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskystä 14.3.1940 www.talvisota1939.fi tai soita: 010 80 90 00 *. Ponnistelut eivät kuitenkaan menneet hukkaan, sillä Suomi säilytti vapautensa. Lyöntiin on kuvattu yksinäinen suomalaissotilas mietteissään: aseet on laskettu, mutta rauhasta maksettiin kova hinta. Osa kampanjan kokonaistuotosta ohjataan heidän avullaan veteraaniemme ja heidän leskiensä tukemiseen. • Kaunis sinivalkoinen rintamerkki pinssillä • Suomessa valmistettu • Kanna rinnassa Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. ”Talvisodan ihmeenä” tunnettu tositarina on nyt lyöty uuteen muistomitaliin
Puolueiden suhtautumista kertausharjoitusmääriin voi pitää aktiivireserviläisen näkökulmasta jopa poikkeuksellisen suotuisana. Keskustan tavoin myös SDP kantaa huolta reserviläisten ampumatoiminnan jatkumisesta. – MPK:n rahoitus on turvattava siten, että toiminnan tavoitteisiin päästään. Myös Merivoimien Laivue2020-hanke nousi esillä samassa mittakaavassa. Kokoomuskaan ei ilmoittanut tarkkaa lukua. Eduskuntapuolueista vihreät, kristillisdemokraatit, liike nyt ja seitsemän tähden liike eivät vastanneet Reserviläisen kyselyyn.. – Uskottavaan itsenäiseen puolustukseen ja poikkeustilanteiden kriisivalmiuteen liittyen kokoomus on avannut keskustelun asevelvollisuutta täydentävästä kansalaispalveluksesta, joka koskisi koko ikäluokkaa ja avaisi myös naisille uuden mahdollisuuden osallistua maanpuolustukseen. – Nykypäivänä on useita, jotka eivät koskaan ole olleet kertausharjoituksissa, mikä tietysti heikentää heidän valmiuttaan toimia kriisitilanteissa. Vasemmistoliitto puolestaan haluaisi kehittää asevelvollisuutta nykyistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Vasemmistoliitto puolestaan painotti kertausharjoituksissa laadun olevan määrää oleellisempi. Kouluttajien määrä per varusmies on liian vähäinen ja näin ollen koulutuksen laatu voi kärsiä. SDP:n mukaan nykyistä määrää pitäisi ehdottomasti pystyä nostamaan. Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin: ”Kuinka monta suomalaista tulisi vuosittain käskeä kertausharjoituksiin?” Keskusta muotoli asian maltillisesti eli vähintään 18 000 suomalaista, joka vastaa nykyistä tasoa. T oisessa kysymyksessä kysyttiin: ”Miten puolueenne kehittäisi vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta?” Kysymykseen tuli huomattavasti enemmän hajontaa kuin ensimmäiseen. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski R eserviläinen lähestyi eduskuntavaalien alla kaikkia nykyisiä eduskuntaryhmien puheenjohtajia turvallisuuspoliittisilla ja maanpuolustukseen liittyvillä kysymyksillä. – Tavoitetilassa Suomeen pitää perustaa Viron mallin mukaiset suojeluskunnat (joita voidaan halutessa kutsua vaikka paikallisjoukoiksi), jotka ovat osa Puolustusvoimia. – Nykyään on yhä enemmän ja laajemmin nähtävä myös turvallisuuskysymysten uudet ulottuvuudet, kuten hybridivaikuttaminen. SDP korostaa suurhankintojen ohella puolustusbudjetin riittävyyttä. E nsimmäisenä puolueilta kysyttiin: ”Mitkä ovat puolueenne mielestä tärkeimmät Puolustusvoimiin ja Suomen puolustusjärjestelmään liittyvät kehitysja ylläpitohankkeet seuraavan vaalikauden aikana?” Ennustettavasti kaikki puolueet nostivat nykyisten hävittäjien korvaamiseen tähtäävän HXhankkeen tulevan kauden suurimmaksi hankkeeksi. Kysymykseen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tuli hajontaa 12 AJANKOHTAISTA HX-hanke ensi vaalikauden tärkein ponnistus Reserviläisen vaalikyselyn mukaan suurin osa puolueista kasvattaisi kertausharjoitusmääriä. Ainoana puolueista kokoomus liputtaa avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. E duskuntavaalit ovat perinteisesti lupausten kulta-aikaa. Mallia voisi puolueen mukaan ottaa etelänaapurista Virosta. Myös RKP korottaisi kertausharjoitusmääriä nykyisestä. – Reserviläisten ampumatoimintaan on panostettava. Ampumatoiminta on mahdollistettava koko maassa, eikä uusia aselain kiristyksiä pidä tehdä. Nämä puutteet on paikattava, perussuomalaisista todetaan. Puolueella oli myös huoli siitä, että useampi ei pääse koskaan kertaamaan. Lisäksi puolue haluaisi kartoittaa mahdollisuuksia niin sanotun kansalaispalveluksen osalta. Varautumisja turvallisuuskoulutusten tarjontaa niin miehille kuin naisillekin on lisättävä. Sen sijaan puolue totesi, että määriä pitäisi pystyä lisäämään kaluston ja toimintamallien uudistuessa. – Suomen puolustuskykyä ei pelkästään hankinnoilla tehdä, vaan sillä, että meillä on koulutetut ja osaavat Puolustusvoimat, jolla on kykyä vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Lisäksi puolue on huolissaan kasvavista hybridiuhista. Puolustusvoimien henkilökunta ja sitä kautta koulutus ovat kärsineet erityisesti ennen vuotta 2015 aloitetuista organisaatiomuutoksista. Kokoomus puolestaan haluaisi reserviläisten osaamisen käyttöön nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Voimakkaimmin kertausharjoituksia olisivat kasvattamassa siniset ja perussuomalaiset, jotka molemmat näkevät 30 000:n olevan hyvä määrä. Siniset haluaisi antaa MPK:lle laajemmat resurssit sotilaallisten valmiuksien kehittämiseen. Siniset vielä lisäsi, että paras teho saataisiin, jos vuosittain harjoituksiin käskettäisiin 40 000 suomalaista, mutta tämä tuskin on realismia taloudellisista syistä ja Puolustusvoimien resursseista johtuen. – Puolustusvoimien varusmieskoulutukseen on panostettava enemmän. Keskusta puolestaan painottaa vapaaehtoiskentän rahoituksesta huolehtimisesta. Valtion tuki reserviläisjärjestöille on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. Perussuomalaiset haluaisi satsata nykyistä vahvemmin varusmieskoulutukseen. Ilmeisten kehityshankkeiden lisäksi puolueilta tuli myös yksityiskohtaisempia avauksia ja kehitysehdotuksia. Maanpuolustusjärjestöjen rooli kasvaa tulevaisuudessa kriisija poikkeusolojen takaajina. Isoista hankintalinjoista kaikki puolueet ovat laajemmassa mittakaavassa samalla suunnalla, mutta kysely paljasti myös voimakkaita näkemyseroja puolueiden välillä
Reserviläinen 2/2019 13
Maaliskuussa Suomesta osallistui Ruotsissa järjestettyyn Northern Wind-harjoitukseen noin 1 500 henkilöä, ja Suomen osaston johtovastuun kantoi harjoituksessa nimenomaan Jääkäriprikaati. Tulijoita on riittänyt pohjoisensyrjäisestäsijainnistahuolimattahyvin. – Kursseja on useita. Erilaista selviytymiskoulutusta pidetään myös kesäolosuhteissa. Meillä on kaksi huoltokeskusta ja palvelut kahdelle paikkakunnalle. Edellisestä erästä noin 40 taistelijaa hiihti tuon määrän taisteluvarustuksessa, se on kova luku, Kaisanlahti taustoittaa. Talvisissa olosuhteissa operointi kiinnostaa tällä hetkellä vahvasti myös ulkomailla, ja prikaatin komentajan eversti Jyrki Kaisanlahden mukaan kysyntä päästä oppiin Sodankylään on yhä vahvalla kasvu-uralla. – Sen järjestäminen on ollut juuri niin iso urakka kuin miltä se kuulostaakin. – Halukkuutta on ollut sen verran, että on päästy valitsemaan. PUOLUSTUSVOIMAT 14 AJANKOHTAISTA Tuomas Kaarkoski harva joukko osasto on muutamassa vuodessa nostanut pro?iliaan yhtä vahvasti kuin Jääkäriprikaati. Esimerkiksi normaalisti 24 tunnin taistelumarssin vaatimus on edetä 30 kilometriä, mutta meillä diplomitavoite on ollut 100 kilometriä vuorokaudessa. Ilmatorjuntajoukkojen lisäksi prikaatiin kuuluu myös Lapin sotilassoittokunta ja aluetoimisto. Koulutuksen tasoa on saatu nostettua. Everstin mukaan muutos korkean pro?ilin tunnustetuksi osaajaksi ei ole tullut itsestään yhdessä yössä. Palkattua henkilöstöä 400, varusmiehiä 2 200 vuosittain Komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti Erikoisosaamisena talvi Jääkäriprikaatissa koulutetaan arktisten olosuhteiden ammattilaisia.. Lapin jääkäripataljoonaan Sodankylään töihin saapuvat upseerit ja aliupseerit suorittavat kaikki SERE-kurssin. Kuten muuallakin Maavoimissa, myös Jääkäriprikaatissa kansainvälinen harjoitustoiminta on ollut kasvamaan päin. Pyrimme kouluttamaan kärkiosaajia, jotka vievät tietoa eteenpäin omiin joukko-osastoihinsa. Kaisanlahden mukaan yhteistyö Rovaniemen ja Sodankylän välillä toimii välimatkasta huolimatta. Kurssilaisista otetaan henkisesti sekä fyysisesti kaikki irti. Lisäksi annamme lennostolle huollollista tukea. – Se on useiden vuosien työ. Tällä hetkellä meidän rahkeet eivät riitä kouluttamaan kokonaisia ulkopuolisia yksiköitä, Kaisanlahti selventää kysymystä ulkomaalaisista kävijöistä. Meillä on serti?oitu kurssitarjonta, joka on suunniteltu Suomen olosuhteisiin, mutta palvelee myös ulkomaalaisia. Olen erittäin tyytyväinen varusmiehiin ja henkilöstöön. Tapahtumaan osallistuu toimijoita tietoverkon välityksellä Suomen rajojen ulkopuolelta. Se on täysin uudenlainen osa-alue, jota tänne valmistellaan. Suurin ansio tästä ulkopuolisen silmin lankeaa arktisen sodankäynnin erikoisosaamiselle. Erikoistunut kouluttamaan joukkoja arktisiin olosuhteisiin. – Onhan siinä välissä 120 kilometriä, mutta asiat hoituvat hyvin. Luonnollisesti se vaatii joitain erikoisjärjestelyitä. Tyypillisesti niissä on selviytymistä ja toimintaa lumiolosuhteissa, pitkiä siirtymiä, tilapäismajoituksen rakentamista, avannosta selviytymistä täydessä varustuksessa ja ruoan valmistusta alusta alkaen esimerkiksi porosta. Haitari on noin karkeasti muotoiltuna siis Utsjoelta Joensuuhun, eversti naurahtaa. – Soittokunta palvelee myös Kainuun prikaatin vastuualueella Lapin alueen lisäksi. Valmiuspuoli vetää Kaisanlahden mukaan valmiusyksikkökoulutus on lähtenyt hyvin käyntiin Jääkäriprikaatissa. Myös Rovaniemi mukana Jääkäriprikaatin toiminta ei rajoitu yksin Sodankylään. 20 maan tulenkäytön testausja todentamistapahtuman päätapahtumapaikka on Sodankylä. Tyypillisesti ensimmäinen viikko harjoitellaan maastossa taitoja ja toisella viikolla on oikeiden koettelemusten aika. Ilmahuolto heillä on tietysti omasta takaa, mutta perinteisempi huolto on yhteinen meidän kanssa, Kaisanlahti kertoo. Puolustusvoimien muun henkilökunnan lisäksi Sodankylässä järjestetään samalla teemalla myös siviilikursseja. Jääkäriprikaati Sodankylässä ja Rovaniemellä sijaitseva Maavoimien pohjoisin joukko-osasto, johon kuuluu Lapin jääkäripataljoona, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo, Lapin sotilassoittokunta sekä Lapin aluetoimisto. He pitävät järjestelmää erinomaisena, ja tätä kautta sana kurssien laadukkuudesta on lähtenyt kiertämään laajemminkin. Selviytymiseli SERE-kurssit eivät ole helppoja kursseja. – Kysyntää kursseille on moninkertainen määrä siihen verrattuna, jota pystymme ottamaan. Vielä isompi ponnistus on edessä, kun kohuttu Bold Quest -harjoitus, jonka Suomi johtaa yhdessä Yhdysvaltojen asevoimien yleisesikunnan kanssa, alkaa keväällä. Prikaatiin kuuluu myös Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo, joka puolestaan tekee tiivistä yhteistyötä Ilmavoimiin kuuluvan Lapin lennoston kanssa
Pääosassa keskeiset vaikuttajat, kuten Svinhufvud, Mannerheim, Paasikivi ja Tokoi sekä heidän neuvonantajansa. Suomen joukot olivat pääosin Panssariprikaatista, Jääkäriprikaatista sekä Kainuun ja Porin prikaateista. Kotimaassa vastaavan harjoituksen järjestämiseen on äärimmäisen harvoin mahdollisuutta, Hulkko sanoi Maavoimien sivuilla. Tällöin myös koulutustavoitteet voidaan nostaa riittävän korkealle, mikä lienee harjoituksen merkittävin hyöty. Northern Wind 2019 kokosi Norrbotteniin noin 10 000 henkilöä. Tiedotteen mukaan hän jäi CV90-panssarivaunun alle. Heistä 1 500 oli suomalaisia. – Kansallinen koulutusjärjestelmä on kyennyt keskittymään oleelliseen, mutta joukkojen suorituskyky on ihan uudella tasolla touko-kesäkuun vaihteessa ja joukot ovat valmiita vasta siirtyessään reserviin. Heidän pääkalustonaan olivat Leopard-taistelupanssarivaunut, BMP 2M -rynnäkköpanssarivaunut, MTLB-kuljetuspanssarivaunut, PASI-kuljetuspanssariajoneuvot sekä telakuorma-autot. Paavo Airo ” vain harjoittelemalla voi kehittyä.” Näin totesi everstiluutnantti Ville Valkeinen Ruotsissa järjestetystä Northern Wind 2019 -harjoituksesta, johon osallistui Suomesta 1 500 henkilöä ja 500 ajoneuvoa. Hulkko: ”Kotimaassa harvoin tällaiseen mahdollisuutta” Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi harjoitukseen osallistui joukkoja Norjasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Ruotsalaissotilas menehtyi onnettomuudessa Ruotsin puolustusvoimat kertoi harjoituksessa tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa yksi ruotsalaissotilas menehtyi. Suomen maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko totesi, ettei suomalaisilla ole koskaan ennen ollut tällaista harjoitusvastustajaa: kokonaista norjalaista prikaatia vahvistettuna amerikkalaisilla ja brittiläisillä joukoilla. maaliskuuta ja päättyi 27. Suomalaiset testasivat muun muassa taktiikan toimivuutta, kun tiestöä oli vähän ja lunta paljon. Vallan kumoukset 1917–1919 Seppo Tiihonen Väkevä kuvaus valtiojohtamisesta ja Suomen synnystä nuoressa tasavallassa sen kuohuvina alkuvuosina. Suurin osa suomalaisista oli valmiusyksiköiden sotilaita. Reserviläinen 2/2019 15 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n. Muita henkilövahinkoja ei tullut tapaturman yhteydessä, jonka kaikki osalliset olivat ruotsalaisia. Vedämme tämän jälkeen johtopäätöksiä tuleviin hankkeisiin ja hankintoihin. Harjoittelun ja muilta joukoilta oppimisen lisäksi voimme tässä harjoituksessa näyttää kansainvälisille kumppaneille ja ulospäin Maavoimien joukkojen suorituskykyä ja osaamista, Valkeinen sanoo Maavoimien nettisivuilla. Puolustuksen paluu Jari Korkki ”Kirja on tyyliltään tuttua Jussi Niinistöä, joka ärsyttää monia. Joukot harjoittelivat auringonlaskussa Pohjois-Ruotsissa. maaliskuuta. – Kun tähän harjoitukseen osallistuu usean eri maan joukkoja, molemmille puolille muodostetaan riittävän suorituskykyinen vastustaja. PUOLUSTUSVOIMAT. Harjoitus alkoi 18. Testaamme myös, miten taktiikkaamme toimii, kun tiestöä on vähän ja lunta paljon – erityisesti eri lailla varustettujen joukkojen taktiikkaa. Silti kirjan sisältö on täyttä asiaa, tiivis kertaus ministerinkaudesta, jonka aikana puolustusta on kytketty tiukemmin länteen.” – HS Lukemaan, MARS! 32 95 34 95 Varusmiehet ja varusteet testissä Pohjois-Ruotsissa 1 500 suomalaista osallistui Northern Wind -harjoitukseen Norrbottenissa. Suuri osa Suomen maavoimien taisteluosaston joukoista on aloittanut varusmiespalveluksensa vasta tammikuussa 2019, joten 10 000 henkilön vahvuinen Ruotsin maavoimien pääharjoitus oli heille kova testi maaliskuussa. Kalustosta panssarivaunuja oli noin 100 ja muita ajoneuvoja 400. Suomalaisten varusteita päästiin testaamaan harjoituksessa Pohjois-Ruotsin Norrbottenin lumisissa olosuhteissa. – Testaamme koko ajan niin yksittäisen sotilaan kuin suuren joukonkin varustusta eli sitä, miten ne toimivat vaativissa olosuhteissa
Neuvostoliiton romahtaminen romahdutti myös Varsovan liiton. Yhdysvalloilla oli Euroopassa suurimmillaan yli 400 000 sotilasta. Tällä hetkellä vain harvat Natomaat yltävät tavoitteeseen. Nato 3.0 Lissabonissa vuonna 2003 Nato lanseerasi uuden strategisen konseptinsa kolmannen version eli Nato 3.0:n. Vuoden 1949 maaliskuussa Washingtonissa perustetun Naton jäseniksi tulivat Alankomaat, Belgia, Islanti (ei omaa armeijaa), Iso-Britannia, Italia, Norja, Kanada, Luxemburg, Ranska, Tanska ja Yhdysvallat. Naton toiminnalta putosi pohja pois, ja jopa järjestön olemassaolo kyseenalaistettiin. Muut jäsenmaat tulevat apuun tarpeen vaatiessa vaikka asein. (”Kolmeksi kirjaimeksi ” jäänyt WEU kuopattiin vuonna 2010). Englannin ulkoministeri Ernst Bevin halusi välttämättä mukaan Yhdysvallat, joka ei alun perin nähnyt asialle tarvetta etenkin, kun ajatus oli, että Yhdysvallat antaisi liittolaisille sitovat turvatakuut. Sotilaallisen puolustuskyvyn jälleenrakentaminen kestää kauan. 16 AJANKOHTAISTA Bevin halusi välttämättä mukaan Yhdysvallat. Sen tarkoituksena oli taata jäsenmaittensa turvallisuus siinä tapauksessa, että Länsi-Euroopassa syntyy sotilaallinen kon?ikti. Jos Euroopan Nato-maat haluaisivat täyttää heti tavoitteen, rahaa pitäisi löytyä yli sata miljardia dollaria. Eli kuten Naton ensimmäinen pääsihteeri lordi Hastings Ismay kiteytti ”liittoutuman tarkoituksena on Euroopassa pitää amerikkalaiset sisällä, venäläiset ulkona ja saksalaiset matalana”. Serbien vetäydyttyä YK valtuutti Naton Kosovon rauhanturvaajaksi. Kylmän sodan aikana Euroopassa oli vastakkain kaksi sotilasliittoa. Nato oli voittanut kylmän sodan laukaustakaan ampumatta. Talvella 1999 Nato kävi 11-viikkoisen ilmapommituskampanjan pakottaakseen serbijoukot vetäytymään Kosovosta. Naton nopean toiminnan joukoista päätettiin vuonna 2002. Neuvostoliitto perusti Naton vastapainoksi itäblokin maiden Varsovan liiton vuonna 1955. Perustettiin 60 000 miehen vahvuinen KFOR. Luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä oli jo vuonna 1994 luotu rauhankumppanuusohjelma, jossa on nykyisin mukana yli 20 valtiota Keski-Aasian tasavaltoja myöten. Ensisijaiset turvallisuushaasteet nähtiin uusien uhkien muodossa liittokunnan alueen ulkopuolelta. Varsovan liitto vastapainoksi Kreikka ja Turkki tulivat jäseniksi vuonna 1952, Länsi-Saksa vuonna 1955 ja Espanja 1982. Liittoutuminen neuvostokommunismin uhkaa vastaan alkoi vuonna 1948, kun Ranska, Englanti Belgia, Luxemburg ja Hollanti muodostivat Länsi-Euroopan unionin WEU:n. Kommunismia vastaan Liitto perustettiin puolustamaan jäsenkuntaansa kommunismin leviämistä (kommunistit olivat kaapanneet vallan Tšekkoslovakiassa vuonna 1948) ja Neuvostoliiton sotilaallista uhkaa vastaan. Sotilaallisen puolustuksen lisäksi liitto perustettiin jäsenmaiden arvoyhteisöksi, joiksi korotettiin demokratia, kansalaisvapaudet, poliittiset ihmisoikeudet ja oikeusvaltio. Vain harvat Nato-maat yltävät tavoitteeseen ”Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta” Puolustusliitto Nato täyttää huhtikuussa 70 vuotta. Ensimmäinen laajempi sotilaallinen operaatio oli ilmavoimien iskut serbijoukkoja vastaan Bosnia-Hertsegovinassa syyskuussa 1995. Muutos perustui käsitykseen, jonka mukaan Venäjä ei enää muodostanut turvallisuusuhkaa Natolle. Uusi työkenttä löytyi kriisinhallinnasta eli kuten amerikkalainen senaattori Richard Lugar määritteli ”out of area or out of business”. 1940-luvun loppuvuosina kansainvälisen politiikan ilmapiiri muuttui perusteellisesti. Alasajetut asevoimat eivät kuitenk a a n nykyisellään kykene ylläpitämään sotilaallista pelotetta tai torjumaan perinteisiä sotilaallisia uhkia. Huolta Euroopassa ovat herättäneet myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailut Yhdysvaltain vetäytymisestä Natosta. Nato muuttui yksinomaan alueellista puolustusta Euroopassa ylläpitävästä organisaatiosta kriisinhallintaoperaatioita ympäri maailmaa toteuttavaksi organisaatioksi. Tärkein tehtävä on edelleen yhteinen puolustus. Länsi-Euroopassa nähtiin kuitenkin vahvemmat hartiat tarpeellisiksi. Tavoitteena on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Trump on vaatinut toistuvasti eurooppalaisia Nato-maita korottamaan puolustusbudjettejaan rajusti. Neuvostoliitto ja sen kanssa liittolaisina sodassa natsi-Saksaa toimineet länsivallat ajautuivat jyrkästi vastakkaisiin leireihin. Herätys tuli ItäUkrainan sotilaallisen kriisin myötä ja Venäjän miehitettyä Krimin keväällä 2014: sotilaalliset uhat palasivat Eurooppaan. Naton kivijalka on liiton viides artikla, jonka mukaan hyökkäystä yhtä jäsenmaata kohtaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia jäsenmaita vastaan. Nato löysi alkuperäisen roolinsa kollektiivisena puolustusliittona uudelleen. Joel M. Laajamittainen puolustusvalmius korvautui pienillä ammattiarmeijoilla, jotka soveltuivat niin sanottujen uusien uhkien torjuntaan oman maan ulkopuolella. Ensimmäisen kerran maantieteellisen vastuualueensa ulkopuolella Nato otti johdon Afganistanissa vuonna 2003 ISAFrauhanturvaoperaatiossa. Huomiota kiinnitetään samalla laaja-alaisiin uhkiin kuten terrorismiin, tietoverkkohyökkäyksiin ja energiaturvallisuuden häiriöihin. Bevin onnistui lobbauksessaan. Kylmän sodan jälkeen Euroopassa leikattiin asevoimia ja puolustusbudjetteja. Vainonen huhtikuussa 70 vuotta täyttävän PohjoisAtlantin liiton Naton perimmäinen tarkoitus vertautuu kolmen muskettisoturin klassiseen lupaukseen ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”. Bosniaan sotilastoimiin ”Oman alueensa” ulkopuolella Naton ensimmäinen sotilastoimi oli vuonna 1994 neljän Bosnia-Hertsegovinan lentokieltoa rikkoneen Serbian koneen alas ampuminen
Jäsenyyden vastustajien mukaan jäsenyys loisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välille. Nato-optio Nato-ovi on kuitenkin raollaan. Nimikiista ratkesi kesällä, kun Makedonia muutti nimensä Pohjois-Makedonian tasavallaksi. Venäjä vastusti liittymistä jyrkästi. Tuoreimmissa mielipidekyselyissa puolesta tai vastaan kannat-eivät ole juuri muuttuneet. Suomen puolustusvoimat on sotilaallisesti kaikin osin valmis Nato-jäsenyyteen ja toiminnallisesti Nato-maa. Elinkeinoelän valtuuskunnan Evan viime vuoden syyskuisen kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannatti 23 prosenttia, Vastaan oli 46 prosenttia. Länsimaiden mukaan mitään ”herrasmiessopimusta” puhumattakaan kirjallisesta sopimuksesta ei ole koskaan tehty. Kumppanuustavoitteiden avulla Suomen puolustusvoimia alettiin käytännössä kehittää yhteensopiviksi Nato-maiden kanssa. Liittyminen Natoon edellyttää jokaisen jäsenmaan hyväksyntää. Täydellisestä symbioosista puuttuu vain ”töpselin työntäminen seinään”. Reserviläinen 2/2019 17 Natoon vai ei. Maasta tulee Naton 30. Montenegro liittyi Natoon vuonna 2017. Naton itälaajeneminen kuitenkin eteni, kun Puola, Unkari ja Tšekki liittyivät Natoon vuonna 1999. Alma Median tammikuisessa kyselyssä jäsenyyden kannattajia oli 21 prosenttia ja 50 prosenttia vastaan, kolmanneksella ei ollut kantaa. Katkeraa kalkkia Venäjälle oli Baltian maiden Viron, Latvian ja Liettuan liittyminen Natoon vuonna 2004. Suomen puolustusvoimien Natokelpoisuus on jo pitkään ollut parempi kuin monen Nato-jäsenmaan asevoimien. Itä-Euroopan entiset sosialistiset maat halusivat Naton jäseniksi saadakseen turvaa Venäjää vastaan. Tulokas ollut jonossa kauan Uusin tulokas on Pohjois-Makedonia, joka allekirjoitti liittymispöytäkirjan helmikuussa. Nato-jäsenyyden korvike eli sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltain ja Nato-maiden kanssa toisaalta sopii. Tiivistä yhteistyötä Suomi on ollut mukana lähes kaikissa Naton toimeenpanemissa kriisinhallintaoperaatioissa. Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenkyselyssä viime vuoden lopulla Suomen pyrkimistä Naton jäseneksi kannatti alle puolet eli 49,2 prosenttia vastaajista. Koulutusyhteistyö on intensiivistä. Naton itäraja siirtyi piirun verran itään vuonna 1990 Saksojen yhdistyessä. Pohjois-Makedoniasta tulee 30:s Nato-maa. Venäjä katsoo näiden maiden jäsenyyden olevan ”uhka kansalliselle turvallisuudelle”. Vainonen kylmän sodan päättyessä Natossa oli 16 jäsenmaata. Joel M. Enemmistö Natoon liittymistä vastaan Mielipidekyselyjen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista kuitenkin karsastaa Nato-jäsenyyttä. Nordic Piece-harjoitus Niinisalossa vuonna 1999 toi ensimmäisen kerran Nato-maiden joukkoja laajamittaisesti Suomeen. Kreikka ei ole hyväksynyt Makedonia-nimeä, jonka se katsoo kuuluvan yksinomaan Pohjois-Kreikan maakunnalle. Albania ja Kroatia otettiin jäseniksi Naton 60-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 2009. Isäntämaa on velvollinen tarjoamaan tukea, tietoa ja suojelusta näille joukoille. Nato laajentunut itään, seuraavana Pohjois-Makedoniaan Joel M. Nato-optio). Naton jäsenmaita on tällä hetkellä 29. Suomi on edustettuna Naton rakenteissa ja tekee tiivistä yhteistyötä. Erityisen kiivaasti Venäjä vastustaa Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä. jäsenvaltio. Makedonia-nimellä Jugoslaviasta itsenäistynyt pikkuvaltio on ollut Nato-jonossa jo vuosikausia, mutta liittyminen on kariutunut Kreikan vastustukseen. Läntisen Euroopan valtioista Naton jäseniä eivät ole Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Kypros, Malta ja Sveitsi. Puolustusvoimien komentaja kenraali Jarmo Lindberg allekirjoitti vuonna 2014 Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen. Vainonen suomi on tehnyt Naton kanssa puolustuspoliittista yhteistyötä rauhankumppanuusohjelman (PfP) puitteissa vuodesta 1994 lähtien. Tämän itäsiirtymän henkitoreissaan ollut Neuvostoliitto nieli. Kannattajien mukaan Nato-jäsenyys antaisi turvaa arvaamatonta Venäjää vastaan. Vuonna 2016 kannattajia oli 55,8 prosenttia ja 53,5 prosenttia vuonna 2017. Ensimmäisen kerran Suomen valmiusjoukko osallistui maan rajojen ulkopuolella Norjan PfPharjoitukseen vuonna 1997. Venäjä perusteli kantaansa sillä, että kun Neuvostoliiton ja lännen johtajien välisissä keskusteluissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa sovittiin Saksojen yhdistymisestä, yhteisymmärrys oli, että Nato ei laajene itään. Tehostettuun rauhankumppanuuteen Naton kanssa Suomi liittyi yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 2014. Sopimus määrittelee sen, miten Nato-joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana. Kuva: Wikimedia Commons. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Sekä jäsenyyden kannattajien että vastustajien yhteinen nimittäjä on Venäjä. Reserviupseerien keskuudessa Naton suosio on laskenut. Suomi on kehittänyt valmiuksiaan ja suorituskykyään osallistumalla Naton harjoituksiin ja isännöimällä monikansallisia harjoituksia. Hajonneesta Jugoslaviasta syntyneistä valtioista Bosnia-Hertsegovina ja Serbia ovat Naton ulkopuolella. Päätös Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) toimintaan osallistumisesta tehtiin vuonna 2008. Nykyinen linjaus on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä (ns. Käytännössä ainoa tapa, jolla Suomen jäsenyys voisi toteutua, on poliittisen johdon kääntyminen liittoutumisen kannalle ja siitä seuraava kansalaisten tuki jäsenyydelle. Ohjelman myötä Suomi liittyi myös sen suunnitteluja arviointiprosessiin (PARP). Alun perin Natoon kuului 12 maata. Samalla kertaa liittyivät Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia
Mustalahden mukaan paljonkin. Oleellisesti terveellisempään suuntaan tottumukset eivät ole kuitenkaan menneet, painotukset ovat vain siirtyneet enemmän karkin ja sipsien suuntaan. Rahkaa ja energiajuomaa Kahviopuolesta sotilaskoti kuitenkin tunnetaan. – Vuosien saatossa tottumukset ovat muuttuneet tosi paljon. Mustalahti aloitti itsekin aikoinaan tuuraamalla äitiään paikallisen sotilaskodin päivystysvuoroissa. Yhdistysten aktiivisuus vaihtelee. Erityisesti hän haluaisi saada laajempaan tietoisuuden sotilaskotitoiminnan poikkeusoloissa. Esimerkiksi pullaa syödään nykyään paljon vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Toinen yleinen tapa toimintaan liittymiselle on se, kun oma poika tai tytär astuu palvelukseen. Mustalahti myöntää esimerkiksi jokunen vuosi sitten tapahtuneen puolustusvoimauudistuksen olleen kova kolaus liiton toiminnalle. Sotilaskotityö periytyy monesti 18 VAIKUTTAJA Reserviläinen 2/2019 Ei pelkästään kahvia ja munkkia Sotilaskotitoiminnan kautta voi saada poikkeusolojen tehtävän. Viimeisimpänä on testattu erilaisia erikoiskahveja, mutta ainakaan toistaiseksi niiden kysyntä ei ole ollut niin suurta, että mistään buumista voisi puhua. Harrastukset: moottoripyöräily, talviuinti ja luonnossa liikkuminen Perhesuhteet: naimisissa, yksi aikuinen tytär. Sotilaskotitoiminta juhli viime vuonna sadatta toimintavuottaan ja kampanjoi näkyvästi uusien jäsenien saamiseksi. Muutenkin trendit näkyvät heti meidän myynnissä. Sotilaskotiyhdistyksiä on 37 Suomessa. Sotilaskotitoiminta on myös vahvasti periytyvää toimintaa. Äidiltä tyttärelle Monen muun vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ohella myös Sotilaskotiliitto painii ikähaasteen kanssa. Joihinkin näistä liittymällä ja ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi voi päästä koulutusohjelmaan, joka etenee nousujohteisesti ja tuo virallisen poikkeusolojen tehtävän. Isoista varuskunnista löytyvät myös suurimmat sotilaskodit. Aivan aiheesta toki kaikki, mutta sotilaskotitoiminta on paljon muutakin kuin pelkkää kahviloiden pyörittämistä, vakuuttaa Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti. Mustalahden mukaan parannettavaa kuitenkin riittää. Suurimmat sotilaskodit ovat Karjalan ja Kainuun prikaatien yhteydessä. Se oli iso isku ja näkyy rahassakin suoraan, esimerkiksi Lahden yhdistyksen toiminta oli todella aktiivista. – Viisi sotilaskotia meni kiinni, ja ne olivat kaikki tosi elinvoimaisia. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski iltavapaa , munkki ja kahvi , vihreät sisaret. Noin 190 työntekijää, hieman alle 5 000 vapaaehtoista ja yli 187 000 työtuntia vuodessa ovat lukuja, joista kelpaa olla ylpeä. Nyt se on lähes aina sitä, että tullaan ja otetaan kahvin kanssa se yksi munkki. Konkreettisia sotilaskoteja itsessään on 20 eli lähes puolet yhdistyksistä on vailla kiinteää sotilaskotia. Jo pelkästään luvut paljastavat, minkälainen voima jyllää sotilaskotitoiminnan takana. Suklaa taas on varsinkin leireillä varma myyntivaltti vuodesta toiseen. – Kyllähän meidän omat ihmiset sen tietävät, että meillä on normaaliolojen lisäksi myös poikkeusolojen toimintaa, mutta muuten siitä tiedetään harmittavan vähän. Ennen saatettiin viedä pussillinen munkkeja tupaan tai telttaan ja nautiskella niitä siellä porukalla. Miten ”sotkun” tämä puoli on sitten muuttunut. Proteiinipatukat ovat olleet viime aikoina kasvussa, ja eihän meillä ennen mitään rahkoja ollut edes myynnissä, toiminnanjohtaja kertoo uusista tottumuksista. Tietysti tämä vaatii myös sen, että ihmisen omat arvot kohtaavat jollain tavalla myös sotilaskotitoiminnan perusarvojen kanssa. Mustalahden mukaan viime vuonna uusia mukaan lähtijöitä oli 270. Jäseniä on, mutta keski-ikä nousee tasaiseesti. Yleensähän meidän harjoitukset ovat Puolustusvoimien harjoituksien yhteydessä, mutta monesti myös MPK:n harjoituksien yhteydessä, Mustalahti sanoo. – Jos on käynyt intin, voi näistä myös saada kertausharjoitusvuorokausia. Siinä yleisimmät mielikuvat, jotka liitetään sotilaskotitoimintaan. Mainoskokeiluista huolimatta parhaiten toimii yhä perinteinen puskaradio. Hänen arvionsa mukaan parhaimmillaan vihreitä sisaria on ollut peräkkäin viidessä sukupolvessa. Harjoituksista voi saada kertausharjoitusvuorokausia. – Kyllä nämä hommat monesti periytyvät. KUKA. Ollut 34 vuotta mukana vapaaehtoistoiminnassa. – Energiajuomiahan nuoret vetävät tosi paljon. Uusia ilmiöitäkin kyllä löytyy. Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti Neljättä vuotta toiminnanjohtajana, toiminut aiemmin yhdeksän vuotta liiton puheenjohtajana. Sotilaskodeissa seurataan Mustalahden mukaan tottumuksia paljon ja kokeillaan erilaisia asioita. Sotilaskotiliiton toiminnanjohtajan Satu Mustalahden mukaan liiton koulutusputki tarjoaa monipuolista toimintaa
HELSINKI ??. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen ?https://www.facebook.com/mika.raatikainen.5 Tiimiinkin mainoksen maksoin itse. 109 Vapaa-aikalautakunnan vpj, 2012-17 Kutsuntalautakunnan jäsen, 2014Kaupunginvaltuutettu, 2012Kaupunginhallituksen jäsen, 2017Metsästys ja luonto lähellä sydäntä 42 vuotias asekauppias ja -harrastaja Marko Törhönen Kangasala, Pirkanmaa Aseharrastajien ja metsästäjien puolestapuhuja Aseiden hankintaa ja myyntiä ei saa vaikeuttaa entisestään MARKO EDUSKUNTAAN TONI AHVA VALINTA VAHVA www.toniahva.fi Turvallisen Suomen puolesta! Lisää rahaa puolustukseen Irti Ottawan sopimuksesta, jalkaväkimiinat takaisin Vähintään 100 hävittäjää Koti, uskonto, isänmaa Isänmaallista asennetta Helsingistä eduskuntaan M ak sa ja :T on iA hv an tu ki yh di st ys. Puolustusvaliokunnan jäsen . HELSINKIGOOD VAI ISLAMABAD. REILU MEININKI VAI KORRUPTIO. . Kaakkois-Suomen vaalipiiri Jari Leppä Maaja metsätalousministeri, maanviljelijä Jatketaan työntekoa 162 Minulle tärkeää: • Suomen puolustus oltava • uskottava ja suorituskykyinen • yleinen asevelvollisuus M ak sa ja :J ari Le pä n tu kiy hd ist ys SUOMI VAI TURVAPAIKKATURISMI. •• •• •• •• SINA PAATAT! . Kansanedustaja ja ulkomaalaispoliisi