Reserviläinen Kielto itselataaville. Sivu 5 AJANKOHTAISTA Uusi koti vanhalle kalustolle Puolustusvoimien huutokaupassa myydään kalustoa laidasta laitaan. Sivu 29 Joulukuu 8 / 2015 Sivut 14-15 ILTAVAPAA AJANKOHTAISTA Suomalaista osaamista. Sivu 8 Aina voi parantaa Tuukka Natunen nauttii lähitaistelukouluttamisesta. Komission kaavailemat asedirektiivit hämmentävät
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta! w w w . m i l l o g . 040 199 1426 tattoo@hamina.fi www.lippupalvelu.fi. f i International Military Music Festival www.haminatattoo.fi HAMINA TATTOO Haminan kaupunki Raatihuoneentori 16, PL 70 49401 Hamina Puh
KaNNEN KUva: TERo TUoMINEN Esitys uudesta asedirektiivistä ei saa kannatusta 10 Tuomas Kaarkoski reserviläisjärjestöt vastustavat Euroopan komission esitystä uudesta asedirektiivistä. – Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230 000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Reserviläisen matkavinkki Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Ehdotettu asedirektiivi ei sovi Suomen puolustusratkaisuun Liitoilta tyrmäys direktiiville RUL: Enemmistö Naton kannalla RES: Pariisin tapahtumat puhuttivat Kalustolle uusi elämä Juhlahanke käyntiin Sotapäiväkirjat avautuvat kotikoneelta Historia: Hyvät hevosmiehet ja tiedustelevat emigrantit Kalusto: Uusi suomalainen panssariajoneuvo Reportaasi: Tuplakisat kunnialla läpi Koulutus: Itsensä kouluttamista Reportaasi: ”Samanlaisia vekkuleita yhä” RUL: Johtamiskoulutus auditoitu RES: Maanpuolustustahto siirtyy lapsille 9 Euroopan komissio haluaa kieltää itselataavat aseet yksityishenkilöiltä. Direktiivin muut muutoesitykset koskevat mm. Esityksen mukaan itselataavat aseet siirtyisivät tulevaisuudessa tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaa, että yksityishenkilöt eivät saa niihin enää lupia. Toteutuessaan direktiivi hankaloittaisi merkittävästi reserviläistoimintaa. Sivu 5 Esityksen mukaan itselataavat aseet siirtyisivät tulevaisuudessa tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaa, että yksityishenkilöt eivät saa niihin enää lupia.. Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) mukaan ampumataitojen ylläpito ei onnistu pelkillä kertausharjoituksilla. Reserviläinen 8/2015 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 12 14 18 ILTAVAPAA 29 31 32 JÄRJESTÖT 26 27 30 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 21 22 Yksi meistä: Miksi koulutat lähitaistelua, Tuukka Natunen. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista pelkillä kertausharjoituksilla, vaan se vaatii myös laajaa, omaehtoista ampumaharjoittelua, Savola toteaa. ampuma-aseiden nettimyynnin tiukentamista sekä aseiden yhteisiä merkintäsääntöjä, joilla on tarkoitus helpottaa aseiden jäljitettävyyttä
Liitot ovat keskustelleet asiasta niin pääministerin kuin puolustusministerin kanssa sekä olleet eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavina asiasta. Uusi direktiivi asettaisi suomalaisille reserviläisille ongelman, johon ei ole esittää ratkaisua. Sen sijaan paljon suurempi kysymysmerkki on, miten asian merkittävyys suomalaisen puolustusjärjestelmän suhteen saadaan iskostettua myös EU-tason päättäjien mieliin. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Lupavaa signaali on puolustusministeriön julkaisema muistio aiheesta. Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus on puolustusvoimia ja maamme puolustusta hyödyntävää. Ammuntaan liittyvä koulutusja kilpailutoiminta toteutetaan lähes yksinomaan sellaisilla aseilla, jotka ovat komission esityksessä mainitun rajoituksen piirissä.” Paljon selkeämmin direktiivin ongelmallisuutta ei voi ilmaista. (18.5.) 6/2016 5.9. Suomen reserviläisyyteen nojaava puolustusratkaisu on Euroopan mittapuulla poikkeuksellinen ja ehkä tämän takia myös vieras ja hankalampi hahmottaa ei-suomalaisille päättäjille. Itselataavat kertatuliaseet ovat välttämättömyys näiden lajien harrastamiseen. Näihinkin suunnittelmiin peilattuna uusi asedirektiivi mutkistaisi asioita moninkertaisesti.. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2016 25.1. Ampumataito on yksi reserviläisen tärkeimmistä taidoista ja myös liittojen laajin toimintamuoto. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. Puolustusvoimien tarjoamat ampumaharjoitusmahdollisuudet ovat resurssitilanteen takia lähivuosinakin kiven alla, pelkästään niiden varaan ei voida laskea. (16.11.) Euroopan komission kaavailema esitys uudesta asedirektiivistä julkaistiin marraskuun loppupuolella. (13.4.) 5/2016 1.6. 4 Reserviläinen 8/2015 PÄÄKIRJOITUS 30.11.2015 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Ehdotettu asedirektiivi ei sovi Suomen puolustusratkaisuun Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (83.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. (18.8.) 7/2016 17.10. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. (9.3.) 4/2016 2.5. Toteutuessaan uudella direktiivilä olisi kauaskantoisia seurauksia suomalaiseen reserviläistoimintaan. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Tosin monessa muussakin EU-maassa on turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisen takia pohdittu yleisen asevelvollisuuden palauttamista. Merkittävin muutosesitys on itselataavien aseiden siirtäminen yksityishenkilöin tavoittamattomiin eli tuliasedirektiivin A-luokkaan. Muistiossa todetaan muun muassa seuraavasti: ”Puolustusministeriö katsoo, että rynnäkkökiväärien ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden kieltäminen tai luvansaannin rajoittaminen vain poikkeustapauksiin vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Mainitse myös entinen osoite. Muun muassa Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto sekä Reserviläisurheiluliitto vastustavat esitystä. Miten ylläpitää ampumataitoa, jos omatoiminen harjoittelu tehdään käytännössä mahdottomaksi direktiiveillä. (28.9.) 8/2016 5.12. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus on liitetty kiinteäksi osaksi puolustusvoimien sodan ajan joukkojen joukkotuotantoa ja valmentaviksi jaksoiksi kertausharjoituksiin. Olen varovaisen optimistinen sen suhteen, että suomalaiset poliitikot ja päättäjät saadaan ymmärtämään asian tärkeys. (7.1.) 2/2016 29.2. Ampumataitoa pidetään yllä muun muassa sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja palvelusammuntojen avulla. (10.2.) 3/2016 29.3. Liitot ovat aktiivisesti tuoneet esille kaavaillun asedirektiivin ongelmallisuuden suhteessa reserviläistoimintaan
Menetys olisi suuri, sillä juuri tämä ryhmä on valmis panostamaan hurjan määrän aikaansa vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.. Toteutuessaan direktiiveillä olisi suuri vaikutus reserviläistoimintaan. Vaikuttamisen keinot käyttöön Halkilahden mukaan nyt tulee kartoittaa kaikki vaikuttamisen keinot, jotta uusi asedirektiivi ei tulisi voimaan kuvatun mukaisena. ampuma-aseiden nettimyynnin tiukentamista sekä aseiden yhteisiä merkintäsääntöjä, joilla on tarkoitus helpottaa aseiden jäljitettävyyttä. Ylivoimaisesti merkittävin muutoesitys koskee itselataavia aseita eli kansankielessä puoliautomaattiaseita. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2015 Reserviläisjärjestöt vastustavat esitystä Liitoilta tyrmäys direktiiville Euroopan komission esitys uudesta asedirektiivistä kieltäisi itselataavat aseet yksityishenkilöiltä. Erityisen huolissaan Halkilahti on mahdollisen päätöksen vaikutuksesta nuorten reserviläisten aktivointiin. – Puolustusvoimien reserviläisille tarjoamat ampumaharjoitusmahdollisuudet ovat jatkossakin kovin rajalliset. Savolan mukaan on selvää, että mitä enemmän erilaisissa reserviläiskilpailuissa ja yleensäkin ampuharjoittelussa käytetyt aseet muistuttavat puolustusvoimien asekalustoa, sitä paremmin se palvelee Suomen puolustuskykyä. Järjestöt ovat olleet jo asiasta yhteydessä pääministeri Juha Sipilään (kesk.) sekä puolustusministeri Jussi Niinistöön (ps.). Tämä kaikki on pois maamme turvallisuudesta ja puolustuskyvystä, Halkilahti toteaa blogikirjoituksessaan. Kaavaillun direktiivimuutoksen toteutuessa menetetään näiden nuorten saaminen mukaan toimintaan. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista pelkillä kertausharjoituksilla, vaan se vaatii myös laajaa, omaehtoista ampumaharjoittelua, Savola toteaa. Esityksen mukaan itselataavat aseet siirtyisivät tulevaisuudessa tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaa, että yksityishenkilöt eivät saa niihin enää lupia. – Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Reserviläisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) mukaan ampumataitojen ylläpito ei onnistu pelkillä kertausharjoituksilla. yhteisenä rintamana. Direktiivin muut muutoesitykset koskevat mm. Tyrmäys ehdotukselle Reserviläisjärjestöt vastustavat esitystä PUOLUSTUSVOIMAT Pariisin terrori-iskut jouduttivat Euroopan komission uutta asedirektiiviä. Kyseisellä direktiivillä käytännössä lopetettaisiin reserviläisten omilla aseilla ja omin kustannuksin tapahtuva harjoittelu. Tuomas Kaarkoski euroopan komissio julkisti marraskuun lopussa Pariisiin terroristi-iskuihin vedoten esityksen uudesta asedirektiivistä, joka toteutuessaan hankaloittaisi olennaisesti reserviläistoimintaa Suomessa. – Ammunta kiinnostaa kovasti nuoria ja varsinkin sovellettu reserviläisammunta (SRA) on toiminut monen nuoren kipinän sytyttäjänä reserviläistoiminnalle. Reserviläistoiminnan ohella muutos hankaloittaisi olennaisesti myös urheiluammuntaa, metsästystä ja asekeräilyä. Tämä on tärkeää, koska hyvä ampumataito on yksi sotilaan keskeisimmistä perustaidoista. – Monet reserviläiset pitävät yllä ampumataitojaan liittomme paikallisyhdistyksissä, jotka tarjoavat halukkaille mahdollisuuden viikoittaiseen ampumaharjoitteluun. Lisäksi reserviläisjärjestöt ovat olleet eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavina asiasta. Tämän suhteen ei riitä, että vaikutamme vain suomalaisiin päättäjiin. – Kyseessä tulee olemaan taistelu tuulimyllyjä vastaan. Myös Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti tyrmää esityksen sisällön
– Saatu sotilaskoulutus sekä kiinnostus ja perehtyminen turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin lienee keskeinen selittäjä, miksi RUL:n jäsenten Nato kannat poikkeavat noinkin paljon suuren yleisön mielipiteistä, RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti toteaa. Ensiapukilpailu on CIOR:n kesäkongressin ohjelmassa. 6 Reserviläinen 8/2015 AJANKOHTAISTA RUL RUL:n jäsenistä 55,4 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Reilu neljäsosa (26,0 prosentJANNE KOSONEN RUL on osallistunut Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n toimintaan jo liki 20 vuotta. Selvästi yli 60 prosenttia vastanneista uskoo Suomella olevan erittäin hyvät (5,9 prosenttia) tai hyvät (56,8 prosenttia) puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa. RUL:n kyselyn selkein vastaus tuli kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän kysymykseen vastasi myöntävästi 97 prosenttia RUL:n jäsenistä. Alle 35-vuotiasta vastaajista jäsenyyttä kannatti 47,1 prosenttia 36–59 vuotiaista 54,0 ja yli 60-vuotiaista 59,5 prosenttia. Enemmistö Naton kannalla Janne Kosonen muutokset eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä ovat muuttaneet Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenten mielipiteitä Nato-jäsenyydestä. Ruotsin liittyessä Naton jäseneksi kaikissa ikäluokissa selvästi yli puolet kannatti myös Suomen jäsenyyttä. Siksi RUL pyrkii herättämään keskustelua aiheesta ja samalla kannustaa jäseniään aktiiviseen keskusteluun. MTS:n haastattelututkimuksessa vastaavat luvut olivat 13 prosenttia ja 50 prosenttia. Tässä asiassa reserviupseerit suhtautuvat tilanteeseen koko suurta yleisöä kriittisemmin. Yhdistyskysely strategian pohjana Jäsenkysely toteutettiin liiton jäsenille sähköpostikyselynä Surveypal-järjestelmällä. Nyt julkaistut ajankohtaiskysymysten tulokset ovat vain pieni osa RUL:n jäsenkyselyä, jolla selvitetään jäsenistön mielipiteitä liiton toimintojen, palvelujen ja organisaation kehittämiseen. Jäsenyyttä kannatti silloin 57 prosenttia vastanneista ja vastusti 26,7. Vielä suurempi enemmistö, 71,0 prosenttia vastanneista, haluaisi Suomen Naton jäseneksi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Naton jäsenyyden kannatus on reserviupseereiden keskuudessa selvästi koko kansaa suurempaa. Jäsenyyden vankasta kannatuksesta huolimatta on huomattava, että neljäsosan liiton jäsenistä vastustaa sitä eli asia jakaa jäsenistön mielipiteet. Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa iän karttuessa. Taneli Kärmeniemi antamassa ensiapua Sofiassa elokuussa. RUL:n jäsenilleen lokakuussa tekemän kyselyn perusteella enemmistö reserviupseereista eli 55,4 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Edellisen kerran asiaa kysyttiin jäseniltä huhtikuussa, jolloin liittoutumisen kannatus oli lokakuutakin suurempaa. Huoli turvallisuusympäristöstä Noin kaksi kolmasosaa (64,1 prosenttia) vastanneista arvioi sotilaallisen tilanteen muuttuvan uhkaavammaksi Suomen lähialueella seuraavan kymmenen vuoden aikana. tia) ei kannata jäsenyyttä. Jäsenkyselyjen keskeiset tulokset julkistetaan myöhemmin liiton nettisivuilla sekä Reserviläisessä.. Kysymys mahdollisesta liittoutumisesta on tärkeä koko puolustusjärjestelmämme kannalta. MTS:n tutkimuksen mukaan koko kansasta vain kolmasosa (33 prosenttia) uskoo Suomella olevan erittäin hyvät tai hyvät puolustusmahdollisuudet. Toimintaympäristön uhkista huolimatta RUL:n jäsenet luottavat Suomen puolustukseen. Maanpuolustustiedotuksen (MTS) suunnittelukunnan viimeksi (joulukuu 2014) julkaistussa mielipidetutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia ja vastusti 60 prosenttia vastaajista. Vastaavat kyselyt lähetettiin marraskuussa myös liiton jäsenyhdistyksille ja reserviupseeripiireille. Venäjän viimeaikaisten toimien vaikutus Suomen turvallisuuteen on ollut erittäin kielteistä 20 prosentin mielestä ja melko kielteistä 61,9 prosentin mielestä. Vuonna 2012 jäsenyyttä kannatti 34 % jäsenistä ja vastusti 40,9 prosenttia. Kysely toteutettiin lokakuun jälkipuoliskolla ja siihen vastasi 3791 henkilöä
Liiton kokonaisjäsenmäärä on tämän linjauksen johdosta kasvanut noin kolmanneksen. Kaikki juhlaseminaarin alustajat olivat sitä mieltä, että Isisin vastainen taistelu voi hyvinkin olla Venäjää ja länsimaita yhdistävä tekijä. RES 2020 -strategiaan on määritelty tavoitetila, jossa Reserviläisliiton tulisi olla vuonna 2020 sekä keinot, joilla tähän päästään. Lotta Hietaniemi Reserviläinen kysyi Reserviläisliiton syyskokoustapahtumaan osallistuneilta ajatuksia RES 2020 -strategiasta. Varsinaisen strategian lisäksi on tehty Innolink Research Oy:n kanssa erillisen viestintästrategian. Strategiakauden päättyessä Reserviläisliiton tulee olla seuraavassa tilanteessa: Reserviläisliitto on Suomen merkittävin maanpuolustusjärjestö Reserviläisliiton tunnettuus on merkittävästi suurempi kuin nyt Reserviläisliiton jäsenmäärä on nykyistä merkittävästi suurempi Reserviläisliitto on nykyistä kiinteämpi kokonaisuus, jossa liitto, piirit ja yhdistykset tuntevat olevansa osa samaa organisaatiota ja jonka toiminta on kaikilla tasoilla laadukasta ja nykyistä merkittävästi useampia kansalaisia koskettavaa Reserviläisliitto on keskeinen ja tunnustettu vaikuttaja puhuttaessa maanpuolustuksesta Reserviläisliitolla on toimintansa turvaamiseksi käytettävissä riittävä henkilöstö, asianmukaiset toimitilat ja sitoutunut hallinto myös piiritasolla Aliupseerien Liitto muuttui 1995 Reserviläisliitoksi ja jäsenyys avautui kaikille täysikäisille Suomen kansalaisille. Vasta seminaaria edeltävänä iltana Ukrainasta palannut, Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kävi läpi Venäjän ja länsimaiden suhteen kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Lotta Hietaniemi reserviläisliiton syyskokoustapahtuma alkoi lauantaina 14.11.2015 Kaksi muutoksen vuosikymmentä -juhlaseminaarilla. Vainiolla on myös näkemystä ja kokemusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, sillä hän toimi Reserviläinen-lehden päätoimittajana vuosina 2003 – 2009. Paneelikeskustelua saattoi kommentoida ja siihen esittää kysymyksiä seminaarin some-seinän kautta, jossa twiitit ja Instagram-päivitykset näkyivät reaaliajassa. Panelistit Kari Vainio, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola, Ilkka Kanerva, Pekka Visuri ja Aapo Saari. Työstämisessä ovat olleet mukana piirien ja yhdistysten edustajat. Lisäksi yhdistyksen tulee olla somessa, muuten se ei ole olemassa alle 40-vuotiaille. varapuheenjohtaja Sodankylä – RES 2020 -strategia antaa vastaukset avainkysymyksiin, joita sovellamme yhdistyksemme tarpeisiin. Saari toimi puheenjohtajana, kun Reservin RESERVILÄISLIITON TAVOITETILA 2020 RES 2020 -strategia on voimassa vuodet 2016 – 2020. Miten Reserviläisliiton uusi strategia vaikuttaa yhdistyksenne toimintaan. Lisääntyneestä sotilaallisesta vastakkainasettelusta huolimatta Venäjän ja USA:n sotilasviranomaiset tekevät kuitenkin enemmän yhteistyötä kuin luullaan Juhlaseminaarin puheenjohtajana toimi Turun Sanomien Päätoimittaja Kari Vainio. Edelleen tavoittelemme nuoria liittymään jäseneksi ja liiton suunniteltu uusi graafinen ilme sekä panostus tunnettuuteen auttaa tässä. Ahti Kiisinen Sodankylän Reserviläiset, 1. LOTTA HIETANIEMI. 7 Reserviläinen 8/2015 AJANKOHTAISTA RES Juhlaseminaarin panelistien mukaan Isisin vastainen taistelu voi yhdistää Venäjää ja länttä. RES 2020 -asiakirjan pohjana on keväällä 2013 tehty jäsenkysely. Edellisenä iltana sattuneet Pariisin terrori-iskut muuttivat hieman seminaarin aiherajausta. Pariisin tapahtuma puhuttivat MITEN ON. Visuri muistutti, että Suomen alueellinen puolustusjärjestelmä on edelleen moderni ja ajantasainen. Tunnettuutta pyrimme luomaan näkymällä paikallislehdissä ja tiedottamalla verkossa. Tarkoituksena on erityisesti kehittää liiton mediatiedotusta, joka siirtyy ensi vuonna Viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy:n vastuulle. Reserviläisliiton kunniajäsen Aapo Saari kävi läpi kahta viimeisintä vuosikymmentä liiton näkökulmasta. RES 2020 -strategia hyväksyttiin Juhlaseminaarin jälkeen pidettiin sääntömääräinen syyskokous, jossa hyväksyttiin liiton strategia vuosille 2016 – 2020. Visuri piti turvallisuudellemme elintärkeänä sitä, ettei Venäjä koe aluettamme olevan mahdollista käyttää sotilaallisesti sitä vastaan. Koen, että henkilötasolla viety viesti on paras. Seminaari käsitteli Suomen, Puolustusvoimien ja Reserviläisliiton muutosta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Eversti, VTT Pekka Visuri kertoi Suomen turvallisuusympäristön ja Puolustusvoimien muutoksista kylmän sodan jälkeen. Keskustelua käytiin myös globaalista turvallisuudesta ja mietittiin, miten Suomi sijoittuu tähän kaikkeen. Suhde alkoi heikentyä 1990-luvun puolivälissä, koska Venäjää ei enää kohdeltu suurvaltana. Hannu ”Movember” Martikainen Kontiolahden Reserviläiset ry, liittohallituksen jäsen Juuka – Yhdistyksessämme tullaan tekemään töitä tunnettuuden parantamiseksi olemalla enemmän esillä tapahtumissa. Taina Mäkitalo Satakunnan Reserviläisja Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Pomarkku – RES strategia tulee näkymään piirissä kannustavasti, antamalla uutta pohjaa tekemisille
EIRA TALKA PUOLUSTUSVOIMIEN HUUTOKAUPAT Suurin osa huutokaupoista järjestetään Tampereen Kalkussa, jossa ensimmäinen huutokauppa pidettiin vuonna 1944. Puolustusvoimien strategisella kumppanilla, Millogilla, jälkikäsittelypäällikkönä näkyvä Heikki Välimäki julistaa meklarina tiensä päähän tulleiden esineiden myyntihintaa ostajajoukon keskellä. – Yleensä ajoneuvoja on kaupan 7080 kappaletta, nyt viisikymmentä. Isojen ostosten tekijöitä on tuttuun tapaan paikalla muutamia. Kauppojen määrä Kalkussa on vakiintunut lokakuussa ja toukokuussa järjestettäviin kahteen huutokauppaan vuodessa. Reisjärveläinen Timo Tikkanen on yksi voimakoneiden huutajista. Tänä syksynä elinkaarensa päähän tullutta, korvattua kalustoa on jaossa tavanomaista vähemmän. Myös traktorihankinnat olisivat kiinnostaneet, mutta hinta nousi esteeksi. Tiedotusupseerin ja reservin majurin omalla pihalla on harvinaisuuksia, kuten jo 1940-luvun huutokaupoissa huudetut Tempo Vidal G1200 -maastoauto ja kenraalimajuri Ruben Lagukselle aikoinaan kuulunut Kubelwagen. – Kymmenen vuotta sitten sai vielä Valmetia kohtuuhintaan, Tikkanen harmittelee. – Museo rakennetaan yksityispohjalta, ja sen anti keskittyy sijaintinsa mukaisesti Porkkala-parenteesiin, kylmään sotaan ja toisen maailmansodan aikoihin, Johansson pohjustaa.. Joskus on muualla käynyt niinkin, että tavara on kadonnut maksun jälkeen, jos sen jätti paikalle, Olavi Atila kertoo. Niinpä pienkaluston huutajien oheen tarvitaan myös vakituisia ja määrätietoisia suurhankkijoita. – Aina jotain tarttuu mukaan. Heihin kuuluvat muun muassa pohjanmaalaiset Atilat. 8 AJANKOHTAISTA Kalustolle uusi elämä Puolustusvoimien ylijäämäkalusto löytää uuden kuluttajakuntansa huutokaupassa Tampereella. Vanhasta uutta Kaikki huudettavaksi soraiselle pihamaalle tuotu kuitenkin tekee aina kauppansa. Missiona museo Vakituisia suurostajia ovat myös matkailuyrittäjät. Eira Talka moni vuosittain lokakuun alussa järjestettyyn huutokauppaan tulleista tuntuu pyrähtäneen paikalle uteliaisuutta, ja mukaan tarttuu ”jotain pientä”, kuten aggregaatteja eli voimakoneita maatiloille sähkökatkosten varalle tai SA-kaupan oheistuotteina kauppaamia vaatteita. Kokoelma on paisunut sen verran laajaksi, että nyt Johansson on puuhaamassa parin vuoden päästä aukeavaa museota Inkooseen, ja peräänkuuluttaa kiinnostuneita museointendenttejä ottamaan yhteyttä. Kalkussa sijaitsi aiemmin puolustusvoimien kuljetusvälinehuollon varikko, ja vuodesta 2009 alkaen puolustusvoimien strategisen kumppanin sekä huutokaupoista vastaavan Millog oy:n Kalkun toimipiste. Olavi Atila veljineen on käynyt Kalkun huutokaupassa jo reilut viisikymmentä vuotta. Ehkä tilanne on kevään huutokaupassa toisenlainen, Välimäki arvelee. mainostaa, kun täällä käyvät tulevat portille joka vuosi samaan aikaan, Välimäki sanoo. – Paikalle houkuttelevat hernekeitto, ulkoilma ja tuttavat, kerran vuodessa huutokaupoilla käyvä Tikkanen kertoo. – Tapahtumaa ei tarvitse pahemmin Kiinnostavimpia puolustusvoimien huutokauppakohteita tänä syksynä oli esimerkiksi ajan patinoima vuoden 1956 Volvo TL-124x4. Ylimääräisiä huutokauppoja järjestetään kalustotarjonnan perusteella toisinaan myös muualla Suomessa, kuten Tuusulassa, Tervolassa, Hennalassa ja Keuruulla. Tarjonnan määrä riippuu joukko-osastojen ja logistiikkalaitoksen suorittaman hylkäyskäsittelyn kulusta. Inkoossa armeijahenkistä elämysmatkailuyritystä pyörittävä Sten Johansson on 25 vuotta kerännyt armeijan kalustoa kokoelmiinsa. Tasan neljäkymmentä vuotta puolustusvoimien ja Millog Oy:n palveluksessa toiminut Välimäki tuntee Kalkun huutokauppatoiminnan ehkä paremmin kuin kukaan muu. 34-vuotias poika Aki taas on kulkenut mukana kymmenvuotiaasta lähtien. – Tänä vuonna täällä on tarjolla enemmän käyttötavaraa, ja lisäksi siviilikäyttöön sopimattomia KRAZ-ponttoniajoneuvoja herroille, joilla on omaa maata ajella, Johansson arvioi tarjontaa verrattuna aiempiin vuosiin. Muun muassa laitoksen uudelleenjärjestelyt ovat voineet vaikuttaa käsittelyn hitauteen. Puolustusvoimien huutokaupassa on hyvää se, että toiminta on asiallista ja vartioinnissa ei ole moittimista. Se irtosi uudelle omistajalle reilulla 2000 eurolla
Isänmaallista varustusta tarjoushinnoin Tuomas Kaarkoski vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden järjestöt juhlivat yhdessä veteraanijärjestöjen käynnistivät yhteisen Pro Patria – sata vuotta turvallisuutta yhdessä –hankeen, jonka tarkoitus on juhlistaa vuonna 2017 sata vuotta täyttävää Suomea. Tapahtumissa ovat mukana puolustusvoimat sekä muita kokonaisturvallisuuden toimijoita kalustoja toimintaesittelyineen. Luvassa on muun muassa 10– 12 laadukasta alueellista kokonaisturvallisuustapahtumaa ympäri Suomea, seminaarisarja sekä Helsingissä syksyllä 2017 pidettävä päätapahtuma. Tämä on myös hyvä tilaisuu esitellä maanpuolustustoimintaajasitäkauttaluoda uskoa ja lisäkiinnostusta toimintaa kohtaan, Karhinen totesi. Huoli on kasvanut, mutta samalla luottamus ja usko maanpuolustuksen tärkeyteen on on lisääntynyt, Karhinen totesi.. Yhteisvoimaa ja vastuunkantoa tulevaisuus. Hankkeen erityisinä kohderyhminä tulevat olemaan lapset ja nuoret. Hanke tulee sisältämään juhlavuonna monipuolista ohjelmaa. Seminaarisarjassa teemoina ovat Suomen itsenäisyyden kilometripylväät: itsenäistyminen, taistelu itsenäisyydestä, kylmän sodan kausi sekä globalisaatio ja Maanpuolustuksen Tuen puheenjohtaja Reijo Karhinen esitteli hankkeen yleisölle marraskuun lopulla. inttistore.?, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 10-15 Leijonakalvosinnapit Marski-snapsilasit Jerrykannu-taskumatti Tulitikkuaskisetti nro.1 Setin ostamalla tuet samalla myös veteraanejamme! 15€ (59€) (15€) (43€) 49€ 35€ 12€ 24.11.6.12. – Epävarmuus ja turvattomuuden tunne ovat lisääntyneet viime vuosina. Isot massat takana Yhteensä taustalla olevat järjestöt (RUL, RES, MPKL, NVL, MPK ja MPT) edustavat yli puolta miljoonaa suomalaista. Karhisen mukaan hanke tulee olemaan haastava ja se vaatii sitoutumista kaikilta maanpuolustusjärjestöiltä. Hankkeen vastuuntahona toimivan Maanpuolustuksen Tuen puheenjohtaja Reijo Karhinen esitteli hankkeen marraskuun lopulla pidetyssä tilaisuudessa. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 8/2015 Juhlahanke käyntiin Maanpuolustusjärjestöt käynnistivät Pro Patria –hankkeen, joka tulee juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea. – Osoitammehankkeellayhteisvoimaajavastuunkantoa, halua ja tahtoa toimia kotimaan hyväksi
Säätila mainitaan usein ja vihollisen toimintaa kuvataan. Sota-arkisto on nykyään osa Kansallisarkistoa. Usein merkinnät ovat käsin kirjoitettuja ja niiden luettavuus vaihtelee. Kantakorttien saamiseen on syytä varata kaksi viikkoa. Sotapäiväkirjojen lisäksi tallella on mittava määrä muutakin sodan tuottamaa aineistoa, jonka luettelo on netissä Aarre-arkistorekisterissä. Aineistoihin tutustuminen käy tutkijasalin työpöytien ääressä. Tutkimuskäynti Kansallisarkistoon Kansallisarkisto on koonnut käytävän seinälle Sotilaan tie –nimisen asiakirjakoosteen, jossa käydään esimerkkinä läpi erään korpraalin koko palvelushistoria kutsunnoista katoamiseen taistelussa kesäkuun lopulla 1944. Myös naapuriyksikön sotapäiväkirjat kannattaa lukea, koska niihin voi olla kirjattu kuvauksia yksiköiden yhteisistä operaatioista. Vajaan kahden viikon päästä puhelintilauksesta tuli sähköpostiin tieto korttien saapumisesta ja kävin Kansallisarkiston mikrofilmisalissa tutustumassa niihin. Päiväkirjat perustamisesta alkaen Sotapäiväkirjan pitäminen aloitettiin joukon perustamisvaiheessa. Käytä lähteitä ristiin Monipuolisen kuvan muodostamiseksi dokumentteja kannattaa lukea ristiin. Kantakortin tiedot ovat sotilaspassia runsaammat, eli viimeistään kantakortin kautta isoisän sota-ajan palvelushistoria alkaa hahmottua ja sitten voi siirtyä selailemaan sotapäiväkirjoja netissä. Sotilaspassin avulla pääsee hyvin etsintöjen alkuun. Rykmentissä ja pataljoonassa sotapäiväkirjaa piti esimerkiksi adjutantti. Kantakortit siirretään arkistoon jonkin ajan kuluttua siitä, kun reserviläinen ikänsä takia siirtyy varareserviin. Taistelujen alettua kuvataan yksikön suorituksia. Sodan väistämätön seuraus – tappiot – ovat tietysti sotapäiväkirjojen vakiosisältöä. Sinne on merkitty yleensä palvelusja taistelupaikat. Ainakin Lapin sodan aikana oli jo selvää, että sotapäiväkirjat saattavat päätyä myös valvontakomission syyniin. Alkuperäisiin voi tutustua Kansallisarkiston palvelupisteessä Helsingin Kruununhaassa. Perusyksikössä tehtävä saattoi olla komppanian vääpelin harteilla. sekä nippu irrallisia dokumentteja, kuten käskyjä Armeijakunnan esikunnasta. Tutustuminen edellyttää etukäteistilausta. Mikäli sotilaspassi ei ole tallella eivätkä isoisän kertomukset kirkkaina mielessä, niin avuksi tulevat kantakortit. Ne saatiin digitoiduiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. KANSALLISARKISTO palvelupiste osoitteessa Rauhankatu 17, Helsinki avoinna ma-pe 9-16 (keskiviikkoisin 20:een asti) p. Mahdollisuus tutustua talvija jatkosodan sotapäiväkirjoihin lienee vähemmän tunnettu, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen mahdollisuus. Aluksi merkinnät koskevat henkilöstön ja materiaalin saapumista sekä keskitysmarsseja ja muita valmisteluja. Kantakortilla isoisien saappaanjäljille Isoisän sotatien alkuun pääsee sotilaspassin avulla. Sotapäiväkirja on netissä, mutta arkistokotelossa oli 25 muuta vihkoa, kuten komppanian kokoonpano, komennuskirja, postikirja, lomakirja, ajopäiväkirjoja jne. Kortit sai kuvata tai kopioida. Sitä oli paksu arkistokotelollinen. Dokumentit eivät suinkaan lopu katoamiseen tai kaatumiseen, vaan sotilas tuottaa runsaasti asiakirjoja ja kirjeenvaihtoa vielä kaaduttuaankin. 10 AJANKOHTAISTA Sotapäiväkirjat avautuvat kotikoneelta Selaaminen sujuu Kansallisarkiston nettisivujen kautta. Joskus päivä kuitataan muutamalla rivillä, mutta toisinaan se voi käsittää monta koneella kirjoitettua sivua tarkkoine kellonaikoineen. Palvelu arkistossa oli avuliasta ja asiantuntevaa. Sotapäiväkirjoja on yhtymätasolta jopa erilliseen joukkueeseen asti. SEPPO SIMOLA Sotapäiväkirjoissa näköala sodan arkeen Ulkonaisesti sotapäiväkirjat ovat varsin vaatimattomia, usein vain ruutuvihkoja, ja sivuille tehtyjen merkintöjen sisältökin vaihtelee suuresti. Sota on yllättävän byrokraattista toimintaa, ja sotiminen on tuottanut valtavan määrän kirjallista aineistoa. Maksua vastaan voi tilata kopiot kotiin. Siihen on merkitty yleensä sekä palvelusja taistelupaikat. Sotapäiväkirjat ovat vain jäävuoren huippu, mutta sinälläänkin huikea näköala sodan arkeen. Rykmentin tai pataljoonan esikunnan sotapäiväkirjasta selviävät laajemmat kokonaisuudet, mutta silti perusyksiköidenkin henkilöstöä mainitaan usein nimiltä. Tätä ennenkin kantakortit voi yleensä saada nähtäväkseen, mutta terveystiedot on jätetty pois. Niistä pääsee kiinni perusyksikköön ja edelleen sotapäiväkirjaan. Kantakortit muuttuvat julkisiksi, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta. Myös käyttörajoitettua materiaalia voi saada kuittausta vastaan nähtäväkseen jos on hyväksyttävä tutkimustarkoitus. Proseduurin testaamiseksi tilasin nähtäväkseni kummankin isoisäni kantakortit. Talvisodan aikaisen materiaalin saa käsiinsä odottaessa, mutta jatkosodan materiaalia säilytetään eri paikassa ja se pitää tilata vuorokautta ennen. Lopullinen totuus ei välttämättä ole päätynyt päiväkirjojen lehdille. Reserviläinen 8/2015 Seppo Simola moni lienee jo löytänyt SA-kuvapankin (http://sa-kuva.fi), jossa on yli satatuhatta sota-aikaista valokuvaa selosteineen vapaasti selattavissa. Lisäksi olin tilannut nähtäväkseni toisen isoisäni talvisodan aikaisen komppanian aineiston. Tykkipatteri raportoi ammuskulutuksen ja autokorjaamo korjattujen ajoneuvojen lukumäärän. Sotapäiväkirjoja luettaessa on muistettava lähdekritiikki. 0295 33 7000 (vaihde) sotapäiväkirjat löytyvät digitaalisina vakka-arkistotietokannan kautta http://www.narc.fi:8080/vakka www/EtuSivu.action netin hakulogiikan opettelu vaatii hieman kärsivällisyyttä. Kirjoittajan taidosta ja motiivista riippuu, mitä ja miten on kirjoitettu
Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalin hinta on 60 euroa sisältäen 60-vuotissoljen sekä henkilökohtaisen kunniakirjan. Erikoisluokan Ansiomitali haetaan ja maksetaan itse. www.reservilaisliitto.fi www.reservilaisliitto.fi RESERVILÄISLIITON ERIKOISLUOKAN ANSIOMITALI Reserviläisliitto maksaa postimaksun Leikkaa katkoviivaa pitkin. Kuluvana vuonna myönnettävät Erikoisluokan Ansiomitalit sisältävät 60-vuotissoljen. Pienoismitalin hinta on 30 euroa. HAEN Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitalia SUKUNIMI ja ETUNIMET (Kunniakirjaan tuleva etunimi alleviivattuna) SOTILASARVO (jos on) KATUOSOITE POSTINUMERO ja -TOIMIPAIKKA V A I N P I T K Ä A I K A I S E L L E J Ä S E N E L L E Reserviläisliiton Erikoisluokan Ansiomitali voidaan myöntää jäsenelle, jonka jäsenyys yhdessä tai useammassa liiton jäsenyhdistyksessä on kestänyt vähintään kymmenen vuotta. Myönnetty mitali lähetetään postitse kotiin ja sen liitteenä on lasku sekä kunniakirja. Aika ja paikka Allekirjoitus Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys RES_ErAm_260x380_C.indd 1 25.9.2015 10.15. Molemmat hinnat sisältävät toimituskulut. HUOMIONOSOITUSHAKEMUS Mikäli mitali myönnetään, tilaan myös pienoismitalin. Seuraavan kerran huomionosoitus on haettavissa 2025 liiton täyttäessä 70 vuotta. Haettavissa 31.12.2015 saakka Erikoisluokan Ansiomitali on vain liiton erityisinä merkkivuosina myönnettävä huomionosoitus, jonka hakuaika päättyy 31.12.2015. Jokaisen hakijan ansioiden riittävyys tarkistetaan
Laatokan Karjalassa oli kokonaan ortodoksisia pitäjiä kuten Suojärvi, Suistamo ja Salmi Hyvät hevosmiehet ja tiedustelevat emigrantit Suomen vähemmistöt rintamalla 1939–45, osa 3/3. Venäjän bolsevikkivallankumouksen (1917) jaloista Suomeen pakeni kymmeniä tuhansia ihmisiä 1920–luvun puoliväliin asti. Tiedotuskomppaniasta keskustelee sotavankien kanssa. Alueelle asettui ensin venäläisiä sotilaita ja myöhemmin myös siviiliväestöä. Sotiin heistä osallistui noin 600–700. Siksi heitä oli helppo rekrytoida vaarallisiinkin tehtäviin kuten kaukopartioihin tai vakoilijoiksi. sekä pääasiassa ortodoksisia kuten Impilahti, Korpiselkä ja Soanlahti. Sotien alla Suomen venäläisyhteisön koko oli noin 15.000 henkeä. SA-KUVA. Tiedustelun ydinjoukkoa Vallankumousta tai Stalinin hallinnon 1930-luvun etnisiä ja uskonnollisia vainoja paenneille jäi yhtä ja toista hampaankoloon neuvostohallintoa vastaan. Venäläisvähemmistön synty Uudenkaupungin ja Turun rauhansopimusten (1721 ja 1743) perusteella ns. Myös valtaosa venäläisemigranteista ja kolttasaamelaisista tunnusti ortodoksista uskoa. Autonomian aikana (1809– 1917) Suomessa asui paljon venäläisiä sotilaita, virkamiehiä ja kauppiaita, joista osa jäi pysyvästi maahan. Muuttoaallon saivat aikaan myös eräiden sukulaiskansojemme itsenäistymispyrkimyksistä syttyneet heimosodat. Venäjänkielisiä rekrytoitiin myös radiotiedusteluun, sotavankien kuulustelijoiksi sekä kouluttamaan sotavangeista synnyinmaahansa lähetettäviä vakoojia. Pyrkimysten pääosin epäonnistuttua maahamme pakeni paljon suomenheimoisia, jotka usein hallitsivat venäjän kielen vaikka kotona puhuttiin esimerkiksi karjalaa. 12 HISTORIA Seppo Simola juttusarjan edellisissä osissa käsiteltyjen juutalaisten, tataarien ja roomalaiskatolisten lisäksi sodissamme taisteli muidenkin etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajia kuten ortodokseja, venäläisiä emigrantteja, romaneja sekä saamelaisia. Pelkkä kielitaito ei riittänyt, vaan onnistuminen sotavankien parissa edellytti ortodoksisuuden sekä venäläisen kultSotilasvirkailija Schavikin (siviilissä Valamon munkki) 6. Ortodokseja asui Suomessa ennen sotia noin 80 000 ja he olivat suurin uskonnollinen vähemmistömme. Vanha Suomi, eli maan kaakkoiskulma Kymijokea ja Saimaata myöden luovutettiin Venäjälle
Monia sodan jälkeisiäkin tiedustelun kärkinimiä yhdistää ortodoksinen kulttuuritausta. Jatkosodassakinsaamelaiset taistelivat pääosin pohjoisessa esimerkiksi Erillisosasto Petsamossa(Er.Os.P)sekäjalkaväkirykmenteissä 12 ja 33. Romanien sotaponnistukset Romanit ovat etnisistä vähemmistöistämme vanhin, peräisin jo 1600-luvulta. Varmaa tietoa ei ole saatavissa, koska Puolustusvoimat ei tilastoinut sotilaidensa etnistä taustaa. Tottuneina eränkävijöinä saamelaiset olivat hyviä kaukopartiomiehiä ja oppaita. kastekiistaksi ja tilapäiseksi kastamiskielloksi. Ei vain hevosmiehiä Hevosvetoisessa armeijassamme osattiin arvostaa romanien hevostenkäsittelytaitoa, mutta monet heistä olivat tavallisia etulinjan taistelijoita. Viimeistä sotakesää kutsuttiin Inarissa myöhemmin pelkokesäksi. Kersantteja ja alikersantteja oli kolmisen kymmentä. Jotkut papit kastoivat lapsia mutkattomasti yli kirkkorajojen, jotkut suostuivat kastamaan vain luterilaisiksi. Vääpeliksi ja ylikersantiksi yleni tiettävästi kaksi. Aikalaiskertojia ei ilmeisesti ole enää keskuudessamme, koska tiettävästi viimeinen romaniveteraani saatettiin haudan lepoon vuonna 2014. Saamelaiset siviilitkin kovilla Jatkosodassa kaatui 53 saamelaista, joista kolmekymmentä vuonna 1944, kymmenen heistä Lapin sodassa. Moni ortodoksinen sankarivainaja lepää luterilaisten aseveljiensä rinnalla sankarihaudoissa, mutta ainakin Helsingin Lapinlahden ortodoksisella hautausmaalla on erikseen noin kuudenkymmenen ortodoksisen sankarivainajan kauniisti hoidettu viimeinen leposija. Romaniheimoon kuului sotien alla noin 5000–6000 henkeä. Poromies Matti Fotonoff sotahommissa. Romaniveteraanit huomioitiin vasta 2000-luvulla 13 Reserviläinen 8/2015 tuurin syvällistä tuntemusta. Romaniveteraanit herättiin huomioimaan vasta 2000-luvulla. Radikaaleimmat ehdotukset koskivat jopa ortodoksisen uskonnon sammuttamista ja luterilaisuuden istuttamista tilalle. Oman muistomerkkinsä Hietaniemeen romanien sankarivainajat saivat vasta vuonna 2003 ja se on mahdollisesti ainoa laatuaan koko maailmassa. Huolto oli pohjoisimmassa Suomessa osaksi porovetoista. Saamelaissotilaiden uhri sotavuosina oli 61 kaatunutta ja moninkertainen määrä haavoittuneita. Monista tiedusteluistani huolimatta en löytänyt ainoatakaan tutkimusta tai muuta kokonaisesitystä suurimman vähemmistömme tappioista. Kaatuneiden määräksi lähteissä mainitaan 50–60 sotilasta, haavoittuneiden määrän ollessa todennäköisesti moninkertainen. Romanien rintamakokemukset ovat kulkeneet lähinnä suullisina tarinoina. Silti pohdittiin, miten vallatun Itä-Karjalan ortodoksiväestöön tulisi suhtautua. Tässä olisi ilmeinen työsarka tutkijoille. Vuosituhannen alussa maata kiersi näyttely nimeltä Isämme sodissa. Huoltojoukoissa heitä tarvittiin poroja venemiehinä. Ortodoksista uskoa tunnustaneita suomalaisia kaatui viime sodissa todennäköisesti useita satoja. Kahdeksan heistä kaatui. Siinä esiteltiin romaniveteraaneja sekä heidän sotakokemuksiaan. SA-KUVA Helsingin Lapinlahdessa on kauniisti hoidettu ortodoksinen sotilashautausmaa. Kolme saamelaista kävi sotien aikana Upseerikoulun ja yleni luutnanteiksi. Sota vaati Saamenmaassakin siviiliuhreja. Lähteitä: Erkki Kansanaho: Papit sodassa (1991) Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset (2012) Mikko Porvali: Salainen tiedustelija (2012) Panu Pulma: Suomen romanien historia (2012) Veronica Shenshin: Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa (tutkimus, 2008) Romano Boodos 4/2014 Mikko Sidoroffin ja Harri Tajakan puhelinhaastettelut Internet SA-KUVA Sotamies Hagert (vas.) aseveljensä kanssa. Joissakin lähteissä arvellaan sodassa olleiden romanien määräksi jopa tuhat, mutta luku tuntuu väestöryhmän kokoon nähden suurelta. Satoja romanisotilaita rintamalla varmasti palveli. Kenttäarmeijassa palveli suuri määrä ortodoksisotilaita sielunhoitajinaan omat sotilaspastorit. Luterilaisilla sotilaspapeillakin oli ristiriitaisia ajatuksia ja käytäntöjä. Syksyllä 1942 Siirtoväen huollon keskuksen johtaja, kansanedustaja Urho Kekkonen, esitti jopa romanien pakkotyöllistämistä. Saamelaiset sotilaat Saamelaisia taisteli toisessa maailmansodassa kolmessa armeijassa, joista kaksi oli sodassa keskenään. Suomen saamelaisia taisteli talvisodassa erityisesti Petsamon suunnalla Osasto Pennasessa. Petsamon evakuointi ennen talvisotaa epäonnistui osittain ja siviilejä joutui Neuvostojoukkojen vangeiksi. Saamelaisväestön määrä Suomessa ennen sotia oli alle 3.000 henkeä. Ristiriidat uskontokuntien välillä kärjistyivät jopa ns. Sotaponnistuksiin osallistui romaneja myös työvelvollisina. SEPPO SIMOLA. Jatkosodassa Neuvostoliiton partisaaniosastot hyökkäsivät toistuvasti PohjoisSuomen siviiliasutusta vastaan murhaten ja vangiten kylien asukkaita. Moni tunnettu kaukopartiomies tunnusti ortodoksista uskoa, mutta ritariksi asti ortodokseista eivät ilmeisesti edenneet muut kuin Pössi. Saamelaisia taisteli myös rajajoukoissajaErillisosastoSau:ssa.Kesällä 1944 heitä soti myös Kannaksella. Ortodoksisuuden ristiriita Ortodoksiseen uskoon suhtauduttiin sota-aikana ristiriitaisesti. Marskin ritareissa on tiettävästi yksi ortodoksi, Salmista kotoisin ollut kapteeni Juho Pössi
Pohjassa hunajakennorakenne Ensimmäiset miinaan ajolta suojaavat pyöräajoneuvot kehitettiin 70-luvun lopulla Etelä-Afrikassa. Piikit kyljessä mahdollistavat lisäsuojalevyjen kiinnityksen.. PMPV onkin varsin sotilaallisen näköinen. PMPV:n pohjassa on käytetty kolmea erilaista kotimaista SSAB:n (entinen Ruukki) panssariteräslaatua. Exote Oy:n VTT:n ja Puolustusvoimien tuella kehittämä metalli-keraami -pohjainen Exote-komposiittimateriaali tarjoaa suojaa myös panssaria läpäisevien luotien osumilta. Erityisesti räjähdevaikutuksilta suojaukseen on kiinnitetty huomiota. Matkustajien jalat eivät koske vaunun lattiaan vaan ovat iskulta turvassa jousitettujen istuinten tukien varassa. Ajoneuvo on NBC-suojattu kaasuilta ja ydinlaskeumilta. Perinteiset miinat ja erilaiset tienvarsipommit eli IED-räjähteet (Improvised Explosive Device) ovat nykyisin merkittävä uhka sotilasajoneuvoille. Soveltuu rahdin kuljettamiseen PMPV mahdollistaa myös rahdin maastokuljetukset. Sisustuksessa on keskitytty räjähdevaikutusten minimoimiseen. 14 KALUSTO Uusia panssaroituja ajoneuvoja ei synny kovin usein. Miinan ensimmäisenä räjäyttävä etuakseli on miehistötilan etupuolella. Suojauksen tärkein osa on piilossa pintaa syvemmällä. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen käyttämä RG32 on samaa sukua. Ohjaamon ja miehistötilan erillisistuimet on varustettu viisipistevöillä. Myös Protolabin uutuuden pohjassa on V-muoto, mutta sitä on kehitetty räjähdysvaikutusten virtaussimuloinneilla. Protolab osallistui Puolustusvoimien Pasien päivityskilpailutukseen, jonka osana pyydettiin näkemystä kokonaan uudesta ajoneuvosta. Päivitysvalinta kohdistui Patrian tarjoamaan Pasi-modifikaatioon. PMPV:n proton kyljet näyttävät siilimäisiltä, sillä niissä on valmiina kiinnityspisteet lisäsuojalevyille. Vaikka kyseessä ei ole taisteluajoneuvo, Misun katolle voidaan asentaa erilaisia asejärjestelmiä. KUVAT TERO TUOMINEN Protolab PMPV 6x6 -ajoneuvon prototyyppi maastossa. Vuonna 2007 alkaneessa kehitystyössä on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoita. Miinasuojauksensa perusteella se on saanut nimen Misu, joka jatkaa suomalaista Pasi ja Masi -perinnettä. Se on ilmakuljetettavissa C-130 Hercules -luokan koneilla. Suojaus on integroitu uuteen rakenteeseen. Yhtiö on kehittänyt esimerkiksi kotimaisen asetornin panssaroituun RG-32-ajoneuvoon. Myös muotoilijoita on ollut mukana. Ne poistavat ensimmäisen millisekunnin terävän iskun, joka aiheuttaa eniten räjähdysvammoja. Niistä muodostuu miehistöä räjähdyksiltä suojaava hunajakennorakenne. Penkkien istuimet nousevat ylös ja mukana kulkee jopa 10 tonnia tavaraa kuormalavoilla. Joukkojen huoltoa helpottava ominaisuus vaikuttaa kiinnostavalta Puolustusvoimien hajautetun taistelutavan näkökulmasta. Vaunua ei ole tehty aiemmalle alustalle. Protolabin tuotantoa olevat istuimet ovat itse suunniteltujen iskunvaimentimien varassa. Niille oli tyypillistä V-muotoinen pohjarakenne, jolla pyrittiin ohjaamaan räjähteen vaikutus sivuille. Protolab PMPV eli Misu tarjoaa suojaa miinoilta ja hinta on pyritty painamaan alas. Ideana oli tarjota muutaman vaunun modernisoinnin hinnalla kokonaan uusi alusta. Protolabin ehdotuksen jatkokehityksen pohjalta syntyi tänä vuonna päivänvalon nähnyt PMPV eli Protected Multipurpose Vehicle. Uusi suomalainen panssariajoneuvo Tero Tuominen suunnittelutoimisto p rotolab on keskittynyt raskaisiin suojattuihin erikoisajoneuvoihin, niiden osakokonaisuuksiin ja komponentteihin. Esimerkiksi kauko-ohjattu Saab Trackfire RWS -asetorni sopii katolle
Maastossa ominaisuus helpottaa ajamista. Myös moottorin jäähdytyksessä ja pakokaasujen suuntauksessa on huomioitu lämpöjälki. Neljäs Misu on lopullinen tuotantoversio, jonka kerrotaan valmistuvan toukokuussa 2016. Ajajan paikalle kiipeäminen pienen oven kautta on silti yllättävän helppoa kolmen askelman ja hyvin sijoitettujen tartuntakahvojen ansiosta. Oven alareuna on korkealla, mutta kiipeäminen on ensikertalaisellekin helppoa useiden kahvojen avulla. Niillä varmistetaan suojarakenteiden kestävyys. Uuden ajoneuvon kuusi pyörää vetävät. Voimalinjaan kuuluu myös Allison-automaattivaihteisto ja Katsa-jakovaihteisto Tuotantoversioson tulee renkaiden paineensäätö. Sivuja peruutuspeilikamerat puolestaan avustavat puiden ja muiden esteiden ohittamisessa. Taisteluvaunun suojaus kuljetusajoneuvossa yhdistettynä kilpailukykyiseen hintaan on kieltämättä kiinnostava yhdistelmä. Tavoitteena yksinkertaisuus PMPV:ssä on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon valmiita kuorma-autokomponentteja. 15 Reserviläinen 8/2015 PROTOLAb PROTECTED MULTIPURPOSE VEHICLE PMPV 6X6 Pituus 7,44 Leveys 2,55 Korkeus 2,7 omapaino 14 000 kg Moottori 6.7L Cummins turbodiesel Teho 285 hp Kuljetuskapasiteetti 2+10 Rakenteellinen huippunopeus 110 kmh Äärimmilleenkin panssaroituna PMPV pysyy edelleen uivana. Protolab kertoo pyrkineensä mahdollisimman yksinkertaiseen ja toimivaan tekniikkaan. Jotain kertoo se, että ohjaamon oven alareuna on silmien korkeudella. Akseliston tekee Sisu Axles. Kun mäkeä ylitettäessä Misun keula peittää näkymän, alaspäin kuvaava kamera kertoo mitä edessä on. Misun halutaankin olevan viimeinen, joka vielä jatkaa taistelukentällä muiden ajoneuvojen huipputeknisten järjestelmien petettyä. Koekilvissä olevan PMPV:n testiajot Uudellamaalla ovat herättäneet ihmettelyä ja sosiaalisessa mediassa on jaettu kuvia vaunusta. Kuvista muodostetaan lintuperspektiivinäkymä ajoneuvosta ohjaajan oikealla puolella olevalle kolmannelle näytölle. Eteläafrikkalaisten ajoneuvojen pohjalta kehitetty amerikkalainen FP Cougar miinaräjäytystesteissä. Lisäksi sille löytynee käyttöä erilaisten uhkien alla toimivien turvallisuusviranomaisten palveluksessa. Pakokaasut puhalletaan vaunun alle. PMPV:n päämarkkinat ovat ulkomailla, vaikka myös Puolustusvoimien uskoisi olevan kiinnostunut uutuudesta. Peruutuspeilikamera on saranoitu. Esimerkiksi Multimek rakentaa teräsrungon. Kaksi Misua räjäytetään Protolab on Raytheon/Kongsberg NASAMS -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän vastakauppojen yhteydessä saanut rahoitusta PMPV-hankkeen käynnistämiseen. Runsaat kymmenen henkilöä työllistävän Protolabin tukena on alihankkijaverkosto. Lisäksi Misussa on edessä lämpökamera. Neljä kameraa kuvaa alaspäin vaunun ympäristöä edessä, takana ja sivuilla. Niiden näytöt ovat ohjauspyörän kummallakin puolella. Jos sekään ei riitä, Misussa on eteen ja taakse vetävä hydraulivinssi, jolla selvitään pahimmistakin paikoista. Maastossa renkaita voidaan tyhjentää ja saada lisää pitoa. Vaunussa on kaksi hydraulikäyttöistä potkuria. Maastossa kura lentää ja kamerat ovatkin pian sumeina. Kameroilla lintuperspektiivi Kuvista on vaikea hahmottaa PMPV:n kokoa. Proton mittarissa on nyt yli 1000 kilometriä ja tavoitteena on saada mahdollisimman paljon lisää. PMPV:n ohjaajalle on tarjolla peruutuspeilinäkymä kahden näytön kautta. Moottorina on 6,7 litran Cumminsturbodiesel. Misussa ohjaajaa avustetaankin peräti seitsemällä ulkopuolisella kameralla. Siihen tulee tuotantoversiossa puhtaana pitävä puhallusjärjestelmä. Sen turvin rakennetaan proton lisäksi kolme muuta vaunua. Niinpä suuren vaunun kääntösäde on henkilöautomainen 13,6 metriä. Kaksi korvaa perinteiset peruutuspeilit. Protolab PMPV on tällä hetkellä omassa kantavuusja suojausluokassaan ainutlaatuinen laite maailmassa. US DOD. Peruutuspeilikamerat on nivelöity, joten ne kääntyvät osuessaan esteeseen. Tuotantoversioon tulee linssit puhtaana pitävä ilmapuhallusjärjestelmä. PMPV:n tuotantoversion ulkopintaan tulee lämpöherätettä minimoiva häivesuojaava peitejärjestelmä. Pieniin ikkunoihin yhdistettynä keula kuitenkin rajoittaa näkymää ajosuuntaan etenkin harjanteiden ylityksissä. Misu soveltuisi esimerkiksi Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon pienempien ajoneuvojen tueksi. Kolmas oikealla antaa näkymän ajoneuvosta lintuperspektiivistä. Se voidaan rekisteröidä tieliikenteeseen. Kaksi menee räjäytyskokeisiin Englantiin. Myös taka-akseli on ohjaava. Lisäksi pyritään kotimaisuuteen. Cummins-moottori on edessä, joten sen massa tarjoaa etusektorista ballistista suojaa miehistölle
tapahtumat Kajaani Info p. Kumppanuuksien kautta kansainvälisyyteen www.patria.fi PALVELUITAMME OVAT • manuaalinen hoito, • akupunktiohoito, • klassinen hieronta ja • kosmetologin palvelut. Kajaanin kaupunki Kajaani kasvun kärjessä. (08) 6155 2555 HAMINA – 360° YRITTÄMISEN JA ASUMISEN MUKAVUUTTA. . Tutustu Kajaaniin www.kajaani.. Latokartanontie 7 A 00700 Helsinki Puh: 020 755 8155 Uusitut nettisivut: www.kuntoutus-karppinen.net Toimipisteemme sijaitsee Helsingin Malmilla. www.kajaani.
Puolustusvoimat rauhanturvaajaksi.fi Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelee tällä hetkellä lähes 500 suomalaista 13 eri operaatiossa ympäri maailman. Libanoniin. Haemme nyt huollon osaajia, kokkeja, ajoneuvonosturin kuljettajia sekä linkkija tietoliikenneosaajia mm. Lue lisää: www.rauhanturvaajaksi.fi TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA Katso videot www.youtube.com/puolustusvoimat
Puolustusvoimien kertausharjoituksissa vuosittain koulutettavien reserviläisten määrä nousee noin 18 000 sotilaaseen. Reserviläiset valitaan näihin tehtäviin siviiliosaamisen perusteella, ja useimmiten sen jälkeen, kun heidän sodan ajan sijoituksensa on päättynyt. ILMOITUS. Lisäksi se kouluttaa sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla noin 16 500 reserviläistä. Esimerkki tästä on kehitettävä täydennyspoliisijärjestelmä, johon voidaan rekrytoida sotilaspoliisikoulutettuja reserviläisiä, jotka ovat vapautuneet sodan ajan sijoituksestaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on strateginen koulutuskumppani, joka kouluttaa Puolustusvoimien tilaamilla sotilaallisen koulutuksen 250 kurssilla noin 8 500 reserviläistä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen edellyttää yhä enemmän ammattilaisia, jotka toimivat samoissa tehtävissä niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Varsinkin johtoja avainhenkilöstön harjoituksiin voidaan liittää omatoimisia opintoja ja tenttejä avoimessa verkko-oppimisympäristössä (PVMoodle). Yhdistyksen 2 000 kouluttajaa ovat saaneet kouluttajaja aselajikoulutuksen sekä harjaantuneet eri kurssien kouluttajatehtävissä. Tämä edellyttää sitä, että jokaisen ikäluokan kenttäkelpoiset sotilaat – vähintään 75 prosenttia ikäluokasta – pystytään sijoittamaan sodan ajan tehtäviin. Reserviläisillä on hyvät mahdollisuudet oman osaamisensa ja toimintakykynsä kehittämiseen, ja omatoimisuus sekä vapaaehtoisuus ovat tie entistä laajempiin tai vaativampiin tehtäviin. Uutta ajattelua tarvitaan harjoitusten toteuttamistapaan; ne tulee nähdä eri koulutustapojen kokonaisuutena ja kestoltaan noin vuoden pituisena koulutustapahtumana. Asevelvollinen kuuluu joko reserviin tai varareserviin. Eversti evp Hannu Hyppönen palveli Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana 31.10.2015 asti. Sodan ajan reserviin kuuluu noin 900 000 henkilöä, jotka ovat saaneet varusmieskoulutuksen, miehistö 50ja päällystö 60-vuotiaiksi. Puolustusvoimien reserviläisille antama sotilaallinen koulutus ja kokemus tulee hyödyntää nykyistä paremmin kokonaisturvallisuuden kaikilla aloilla. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus tuleekin liittää entistä tiiviimmin osaksi joukkotuotantoa ja kertausharjoituksia. Kansakunnan etu on, että he kaikki toimivat osaamistaan ja toimintakykyään parhaiten vastaavissa tehtävissä. Suunnitelman myötä kaikille vapaaehtoisille reserviläisille löytyy tehtäviä maakuntakomppanioista ja uusista paikallispataljoonista. Joukkojen mitoitusperusteena ovat arvioidun uhkan edellyttämä suorituskyky, käytettävissä olevat resurssit sekä kyky kouluttaa ja varustaa joukot. Sotataidon periaatteiden mukaisesti reservillä täydennetään joukkoja ja varaudutaan vaihtoehtoisiin tai ennalta arvioimattomiin tilanteisiin. Hannu Hyppönen puolustusvoimauudistuksen myötä sodan ajan joukkojen vahvuus laski 350 000 sotilaasta noin 230 000:een vuodesta 2015 alkaen. Määrän lisäksi on varmistettava harjoitusten laatu, jotta pystymme tarjoamaan reserviläisille koulutusta, joka ylittää odotukset hyvästä varusmieskoulutuksesta. Reservin koulutukselle ja vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle Pääesikunnan johdolla laadittu kehittämissuunnitelma on tehty yhdessä puolustushaaraesikuntien sekä kaikkien maanpuolustusja reserviläisjärjestöjen kanssa. Kun perusasiat on yhtenäistetty etukäteen, varsinainen harjoitus voidaan aloittaa korkeammalta lähtötasolta. Muutos on Mahdollisuus Vapaaehtoisuus ja omaehtoisuus korostuVat reserVin koulutuksessa. Jokaista reserviläisiä tarvitaan koko asevelvollisuusajan sodan ajan joukoissa, reservissä tai varareservissä. Osa reserviläisistä on henkilövarattu muun yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden poikkeusolojen tehtäviin. Yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuottavat tarvittavat sodan ajan joukot
Esimerkkinä PVMoodlen hyödyntämisestä reserviläisten koulutuksessa on puolustusvoimien MPK:lta tilaama vuosittain järjestettävä Esikuntatyöskentelyn kurssi (ESIK-J), jolla on koulutettu jo noin 650 sodanajan esikuntiin sijoitettua reserviläistä. Nykyään tämä kurssi on vain yksi pieni osa koko käyttäjäkuntaa. PVMoodle voi toimia sodanajan joukon (ryhmä, joukkue, komppania, esikunta) työtilana, jossa valmistaudutaan itsenäisesti tuleviin harjoituksiin välittämällä tietoja tai ylläpitämällä osaamista. MPK kouluttaa omat verkkopedagogiikan avainosaajansa puolustusvoimien kursseilla. PVMoodlen käytön lisääntyessä myös verkkopedagogisen osaamisen tarve kasvaa. Verkkopedagogiikka on erittäin haastavaa, sillä opetus tapahtuu verkossa, jossa ei olla fyysisesti läsnä ja saada välitöntä palautetta koulutettavilta. Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttavatkin verkkopedagogisia taitoja, jotta PVMoodlea voidaan hyödyntää entistäkin tehokkaammin. Esimerkiksi MPK ja sen piirit ovat ottaneet PVMoodlen käyttäjänä erittäin aktiivisen roolin. MPK:n ja puolustusvoimien yhteisenä tavoitteena on, että PVMoodlea hyödynnetään yhä enenevissä määrin niin, että se otetaan perustyökaluksi valtaosalle kursseista. Vuoden 2016 alussa järjestettävän MPK:n toisen verkkopedagogiikan kurssin suunnittelu on jo pitkällä ja opettajat rekrytoitu. Kyseessä voi olla kertaustai vapaaehtoiset harjoitukset, MaanpuolustusILMOITUS koulutusyhdistyksen (MPK) kurssit tai omaehtoinen toiminta. Kun PVMoodlen ominaisuuksia opitaan käyttämään täysimääräisesti, aikaisemmin tarvittujen paperitöiden määrä pienenee merkittävästi. Kurssin käyneet ovat mukana järjestämässä MPK:n verkkopedagogiikan kursseja omille toimijoilleen, joita järjestetään vähintään yksi vuosittain. Kurssin itseopiskelu tapahtuu kokonaan PVMoodlessa, mikä mahdollistaa muun muassa oppimateriaalin interaktiivisuuden, tasotestien tekemisen sekä niiden tulosten tarkastelun. MPK:n verkkopedagogiikan kurssin keskeisiä teemoja olivat pedagogiikka, näkökulma oppimiseen sekä oppijan rooli aktiivisena toimijana. Aiemmalta kurssilta saadun palautteen ja kokemusten kautta voidaan todeta, että kouluttaja voi olla verkossakin läsnä, mutta eri keinoin verrattuna lähiopetukseen. Se mahdollistaa vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja materiaalin jakamiseen perustuvan itseopiskelun, jonka täysimääräinen hyödyntäminen tarjoaa lukemattomasti mahdollisuuksia laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen järjestämiseksi. ESIK-J-kurssin verkkotyötilaan materiaali on työstetty ja ylläpidetty reserviläisvoimin. Miia Iivari, Irina Lönnqvist ja Antti Rautiainen virtuaalinen oppimisympäristö PVMoodle on erinomainen työkalu reserviläisten kouluttamisen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen. Miia Iivari on MPK:n viestintäpäällikkö, Irina Lönnqvist MPK:n koulutussuunnittelija ja Antti Rautiainen Finnairin A32Skapteeni ja MPK:n kouluttaja.. Koulutus alkoi vuonna 2015, jolloin MPK aloitti verkkokoulutukseen liittyvän osaamisen kehittämisen muun muassa järjestämällä PVMoodleja verkkopedagogiikan kursseja. PVMoodlen käyttö reserViläisen oPPiMisalustana Virtuaalinen oppimisympäristö pVmoodle tarjoaa erinomaisen työkalun reserViläisten kouluttamisen ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen. Puolustusvoimien tuki kurssille on tärkeää, ja PVMoodle-osaajien kouluttaminen on molemminpuolinen etu
Varsinaisella koulutusjaksolla suunnitteluprosessi koulutettiin aluksi vaiheittain ja operaatiosuunnitelmaa päivitettiin koulutuksen edetessä. Aiheina olivat muun muassa operatiivinen suunnitteluprosessi ja operatiiviset toiminnot. Siviilissä hän toimii rakennusalan yrittäjänä ja teknisenä asiantuntijana. Kanada on alkanut kouluttaa reserviupseereita esikuntaupseereiksi, sillä kantahenkilökuntaa ei riitä pitkäkestoisten operaatioiden kaikkiin esikuntatehtäviin ja osaamisuutta osaaMista ulkoMailta suomalainen reserViupseeri osallistui kanadan primary reserVe army operationskurssille. Suurin osa kanadalaisista opiskelijoista oli luokan C reserviläisiä. Opiskelijoita tuli Kanadan lisäksi kahdeksasta eri maasta. Kansainvälisille opiskelijoille oli järjestetty kolmepäiväinen tutustumisvaihe, jonka aikana perehdyttiin kanadalaisille opiskelijoille opetettuihin asioihin. taso reserviläisten ja kantahenkilökunnan välillä on ollut suuri. Lopuksi kouluttajat arvioivat kaikki operaatiosuunnitelmat ja kaksi parasta valittiin viimeiselle kierrokselle, joka toteutettiin Kanadan armeijan simulaattorikeskuksessa. Heillä on normaalisti harjoituksia joka viikko, oman siviilityönsä ohessa. Reserviupseerin urakehityksen kannalta tämä kurssi on todella tärkeä, sillä kurssin suoritettuaan reserviupseerien on mahdollista saada sijoitus joukkoyksikön esikuntaan. Kanadalaisille reserviupseereille kurssi kestää vajaan vuoden, sisältäen lähiopetusjaksoja ja etäopiskelua. Simulaatiossa oli mukana yläja alajohtoportaiden pelaajia, kansallisia edustajia, sekä muun muassa median edustajia. Kaikki opiskelijat, joiden kanssa keskustelin, kuvasivat kurssia erittäin vaativaksi ajankäytöllisesti ja opittavien asioiden määrän kannalta. Kurssi oli Kanadalaisille opiskelijoille edellisen vuoden syyskuussa alkaneen kurssikokonaisuuden kolmas lähiopetusjakso. CACSC:n operaatiokurssin järjestäminen kantahenkilökunnan lisäksi reserviläisille on kaventanut tätä eroa huomattavasti. Operaation johtamisen aikana esikunnan suunnitteluosasto laati jatkosuunnitelman operaatiolle. Itse toimin kurssin ensimmäisten vaiheiden aikana prikaatin pioneerien suunnittelu-upseerina, ja vastuullani oli sekä tiedustelu että suunnitelmat. Kurssin jälkeen maavoimien yhtymän operatiivisen suunnittelun perusteet on helppo omaksua omaan tehtävään liittyen. Viimeisessä vaiheessa toimin prikaatin pioneerirykmentin komentajana. Kansainvälisiä opiskelijoita kurssille on kutsuttu tuomaan oma näkemyksensä operaatioiden suunnitteluun, sekä luomaan samankaltaiset puitteet, joihin monet kanadalaiset upseerit monikansallisissa joukoissa joutuvat. Kurssi oli vaativa ja siihen on syytä valmistautua hyvissä ajoin jaettuja ennakkomateriaaleja opiskellen. Kurssin tavoite oli oppia operatiivisen suunnitteluprosessin vaiheet ja siitä valmistuvat tuotteet, sekä toiminta esikuntaupseerina prikaatin taisteluosaston esikunnassa. Kirjoittaja on reservin kapteeni ja vastaa MPK:n Helsingin koulutusja tukiyksikössä esikuntatyöskentelyn kouluttamisen suunnittelusta. Kurssi sopii erittäin hyvin kaikille esikuntatehtäviin sijoitetuille reserviläisille, erityisesti suunnittelutehtäviin sijoitetuille. Sami Hotakainen osallistuin heinäkuussa 2015 Canadian Army Command and Staff Collegen (CACSC) järjestämälle Primary Reserve Army Operations (PRAOC) -kurssille Kingstonissa, Kanadassa. Kurssille osallistui 95 opiskelijaa, joista neljä oli kanadalaisia aliupseereita ja 11 kansainvälisiä opiskelijoita. Kaikilla kanadalaisilla opiskelijoilla oli vähintään noin kymmenen vuoden reserviupseerin kokemus, sekä yhtä lukuun ottamatta kapteenin sotilasarvo. Myös opiskelijoiden tehtävät vaihtuivat suunnitteluprosessin aikana useaan kertaan, jolloin opittiin myös tehtävänvaihtoprosessi. Muutama kokopäiväinen reserviläinenkin (luokka B) oli mukana. ILMOITUS