ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA UUTUUS! Luomuvillafleece Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Kampanjakoodilla RES18 -10% alennus verkkokaupastamme. Kampanja on voimassa 17.6.2018 saakka. Sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo 30.7.-4.8.2018 BEST BANDS FROM AROUND THE WORLD! W W W .H A M IN A TA TT O O .F I International Military Music Festival
Torpedojen ja peruskorjauksen yhteisarvo on noin 223 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus Suomessa on noin 300 henkilötyövuotta. Aseet hankitaan Suomeen yhteistyössä Ruotsin Försvarets Materialverketin kanssa. Koska Torped 47 on vasta kehitteillä, lainaa FMV Merivoimien käyttöön vanhempia Torped 45 -versioitaan. Näin päästään aloittamaan koulutus Haminaluokalla. Sivut 18–19 9 8 5 11 12 7 14 22 23 PAAVO AIRO Hamina-ohjusvene osallistui Uusimaa 17 -harjoitukseen viime vuoden lopulla Helsingin edustalla. KANNEN KUVA: RANSKAN ASEVOIMAT JÄÄKÄRI JOOSE HEIKKINEN KERTOO KOKEMUKSISTAAN RAUHANTURVAAJANA LIBANONISSA SIVUILLA 18–19. Peruskorjauksen tavoitteena on Hamina-luokan alusten elinjakson turvaaminen vuoteen 2035 asti sekä muun muassa sukellusvenetorjunnan parantaminen. Merivoimille torpedoja ”Sitä pitäisi tutkia, onko meillä yhteiskunnassa jotain, joka työntää ihmisiä kohti jihadismia." Jihad ja terrori -kirjan kirjoittanut Atte Kaleva Tero Tuominen peruskorjattaviin Hamina-luokan ohjusveneisiin on tulossa torpedoasejärjestelmä. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun Suomi lainaa aseita tällaisella järjestelyllä. Torpedoaseen toimittaa Saab. Saabin kehittämä Torped 47 -kevyttorpedo on suunniteltu erityisesti Itämeren saaristoisiin rannikko-olosuhteisiin. 24. Reserviläinen 3/2018 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 16 18 ILTAVAPAA 29 32 33 JÄRJESTÖT 26 27 31 AJANKOHTAISTA 6 4 10 20 Yksi meistä: Ennakkoluulottomasti rajojen yli Matkavinkki: Laadukasta jälkeä alusta loppuun Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: YK ei toimi Syyriassa 100-vuotiaita Ilmavoimia juhlitaan Tikkakoskella RES: Vuosi 2017 toi ennätyskorkean jäsenmäärän ja ketterämmän hallinnon RUL: ARU jälleen RUL:n toimintakilpailun kärjessä Kari Kallonen MPT:n puheenjohtajaksi MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille etenee Pahkiksessa kohdataan myös hybriditoimintaa Arjen turvallisuutta Haminassa Panssarijotoksen tavoitteena 70–80 partiota Jihadismi ei ole tullut jäädäkseen Historia: Joensuun seudulla koulutettiin korpisotureita ja tykkimiehiä Kalusto: Haminaluokan ohjusveneet peruskorjauksessa Reportaasi: Rauhanturvaajan tie alkaa rotaatiokoulutuksesta Libanonin taivaan alla Koulutus: Kansainvälinen kokemus käyttöön kotimaassa Reportaasi: Työskentely kriisialueella avaa silmät RUL: RUL:lla aktiivinen itsenäisyyden juhlavuosi RES: Hallitustyöskentely käy joutuisammin, kun yhdistystekniikka on hallussa 14 Hamina-luokan ohjusveneet saavat päivitystä peruskorjauksen yhteydessä
Hänen mukaansa kumpikaan maa ei hyödy, jos Lähi-idän keskelle muodostuu toimimaton ja epäonnistunut valtio, joksi Syyria on jo ehtinyt muuttua. Ahtisaari myöntää monitasoisen kon?iktin olevan äärimmäisen vaikeasti ratkaistavissa, mutta hän myös huomauttaa, että sen ei pitäisi estää osapuolia yrittämästä. Poliittisen ravintoketjun yläpäässä ovat tällä hetkellä vahvassa huudossa kovan jätkän imago, oman arvovallan ehdoton kyseenalaistamattomuus sekä halu näyttää fyysistä voimaa. Ahtisaari sanoo suoraan YK:n epäonnistuneen tehtävässään Syyriassa. Huom! Osoitteenmuutoksissa ym. Kokenut rauhanneuvottelija kritisoi erityisen kovasti YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenvaltioita Yhdysvaltoja, Venäjää, Kiinaa, Ranskaa ja Isoa-Britanniaa. Mainitse myös entinen osoite. Varsinkin pysyville maille kuuluvaa veto-oikeutta on Ahtisaaren mielestä käytetty täysin vastuuttomasti ja muutenkin painopiste on ollut irtopisteiden keräämisessä kotimaan ja liittolaisten silmissä, sen sijaan että maat olisivat vetäneet yhtä köyttä ja pyrkineet luomaan kestävää pohjaa ratkaisulle. Syyriasta on tullut irvokas temmellyskenttä, jossa estradin ovat paikallisten toimijoiden lisäksi miehittäneet globaalit suurpelurit. RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.. Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Ahtisaaren mukaan sodan ratkaisun ytimessä ovat Yhdysvallat ja Venäjä. tilausasioissa ks. (19.10.) 8/2018 17.12. Oma lukunsa ovat pinnan alla kytevät potentiaaliset uudet selkkaukset, kuten esimerkiksi yhteenotto Iranin ja Israelin välillä. Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 4/2018 18.6. (10.8.) 6/2018 8.10. Nobel-voittajan mukaan YK ilmentää hyvässä ja pahassa kansainvälisen yhteisön poliittista halukkuutta ratkaista kriisi. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.. ylempää "Osoitehuolto ja jäsenasiat" www.reservilainen.. (14.9.) 7/2018 12.11. Syyriasta lähtee lankoja niin moneen suuntaan, että aihetta enemmänkin seuranneen on vaikea rakentaa kokonaiskuvaa kriisin monitasoisuudesta. Ehkä jos näiden arvojen rinnalle saataisiin hieman monitasoisempaa diplomatiaa ja kykyä työskennellä yhdessä, voisi Syyrian solmukin aueta ainakin parin pykälän verran.. Länsiliittouman suorittamat ohjusiskut olivat tietysti edellä mainittu ”jotain”, mutta enemmän kyse taisi olla odotuksiin vastaamisesta kuin aidosta halusta saada kriisiä lähemmäs loppua. (23.11.) Presidentti Martti Ahtisaari kirjoitti hiljattain kolumnin brittiläiseen Guardian-lehteen, jossa hän analysoi meneillään olevaa Syyrian sotaa ja globaalien toimijoiden roolia kriisissä. Moni odotti, tai ainakin toivoi, Douman kemiallisen hyökkäyksen jälkeen kansainvälisen yhteisön tiivistävän rivejään siinä määrin, että jotain alkaisi tapahtua. Nyt seitsemän vuotta kestänyt sota on vaatinut yli puoli miljoonaa kuolonuhria ja massapako maasta on lyönyt laineitaan kaikkialle. 4 PÄÄKIRJOITUS 30.4.2018 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Kriisin monitasoisuudesta on vaikea rakentaa kokonaiskuvaa YK ei toimi Syyriassa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. (26.5.) 5/2018 3.9. Levikki 56 211 (LT 2016) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Sotilasasiantuntija Johan Tillander Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.. Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 Sähköposti: toimitus@reservilainen.. Ahtisaaren näkemyksiin on helppo yhtyä
Suomen ilmavoimia kehitettiin siis poikkeuksellisesti alusta alkaen omana puolustushaaranaan. maaliskuuta 1918. Ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena pidetään Thulin typ D -tiedustelukonetta, joka tuli Ruotsista perille Vaasaan 6. Suomalainen sotilasilmailu alkoi kehittyä jo pian itsenäistymisen vuoden 1917 jälkeen. Päivämäärää pidetään myös Ilmavoimien perustamisajankohtana, ja puolustushaara juhlistikin muun muassa ylilennoilla 6. Pitkä historia omana puolustushaaranaan Suomen ilmavoimat perustettiin vuonna 1918 toimimaan erillisenä Maaja Merivoimista, mikä tekee niistä yhdet maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista itsenäisistä ilmavoimista. Britannian kuninkaallisten ilmavoimien näytöslentäjä Jim Peterson esiintyy Euro?ghter Typhoonilla näytöksessä, BAE Systemsiltä kerrotaan. 30 000 kävijän mukaan on pyritty mitoittamaan järjestelyjä, että tuollaisen määrän kanssa pärjätään, Majapuro sanoo. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 3/2018 100-vuotiaita Ilmavoimia juhlitaan Tikkakoskella Lentonäytöksessä on luvassa muun muassa HX-hankkeessa mukana olevien koneiden esityksiä. Saab on luvannut näytökseen täysikokoisen JAS 39 E Gripen -mallin, johon yleisö pääsee tutustumaan. Bussikuljetuksia järjestetään muun muassa Tikkakosken keskustasta lentoasemalle, ja ekstraparkkipaikkoja on käytössä. Lockheed Martin on vahvistanut Reserviläiselle, että ?rmalla on lentonäytöksessä oma osasto ja varmuudella ainakin telttoja ja ohjaamosimulaattori yleisöä varten. Maanäyttelyssä voi nähdä Ilmavoimien historian ensimmäisen koneen eli F1:n, vanhan Messerschmittin sekä uudempaakin kalustoa. Kolmannessa osassa ilmassa on Hornet-kaluston lisäksi kansainvälisiä lento-osastoja sekä HX-kandidaatteja, jotka ovat ehdolla Hornetin seuraajaksi Ilmavoimissa. Maksullisen tapahtuman yleisötavoite on noin 30 000. – Ideana on, että koko ajan tapahtuu jotakin, tuli näytöstä katsomaan mihin aikaan tahansa, lentonäytöksen johtaja Arto Kupiainen sanoo. Yleisötavoite 30 000 Myös harrasteilmailua on esillä tapahtumassa. Tarkka lista ilmassa nähtävistä koneista selviää lähempänä itse tapahtumaa. Myös Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen lentokalustoa on ilmassa. 30 000:ssa tulee myös tietty rajoitus vastaan, koska Tikkakoski on liikenteen kannalta melko haastavassa paikassa, hän toteaa. Ensimmäisessä osassa nähdään konetyyppejä, jotka ovat palvelleet kymmeniä vuosia sitten Ilmavoimissa kuten Fouga Magister CM.170. FVÖ 16 -harjoituksessa nämä kolme Hornetia lensivät yhdessä Gotlannin taivaalla, Ruotsissa.. Tämän toteutumiseen ei ole vielä varmuutta. Monilla mailla oli jo tuolloin kehittynyttä lentokalustoa, mutta tyypillistä oli, että lentojoukot toimivat osana maavoimia. – Säästähän se on viime kädessä kiinni, miten väkeä tulee. Teksti ja kuva: Paavo Airo ilmavoimien 100-vuotista taivalta juhlitaan lentonäytöksellä Jyväskylän lentoasemalla Tikkakoskella 16.–17. Tapahtuman järjestävät Ilmailuliitto yhdessä Ilmavoimien ja Keski-Suomen Ilmailijoiden kanssa. Tikkakosken lentonäytöksessä nähdään muun muassa Hornet-soololentoesitys. Myös Ilmavoimissa vuosien varrella palvelleita koneita nähdään ilmassa. Se, lentääkö esimerkiksi HX-kandidaatti F-35 ilmassa, on kiinni siitä, lähettääkö jonkun maan ilmavoimat koneen näytökseen. Suomen valkoinen armeija sai kevättalvella 1918 lahjoituksena Ruotsista lentokoneita, joiden pohjalta muodostettiin Ilmavoimat. Varsinaisessa lentonäytöksessä on molempina päivinä kolme osaa. – Tapahtuma rakentuu tietysti hyvin voimakkaasti Suomen ilmavoimateeman ympärille, vaikka lentämässä on myös siviilikoneita ja ulkomaisia osastoja, tapahtumajohtaja Jarmo Majapuro Suomen Ilmailuliitosta sanoo. Esimerkiksi Ranskan ilmavoimat muodostettiin omaksi puolustushaarakseen vasta vuonna 1934 ja Yhdysvaltain ilmavoimat vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1947. Tänä vuonna myös Britannian kuninkaalliset ilmavoimat juhlivat 100-vuotista taivaltaan, vaikka käviväthän brittien lentokoneet jo ensimmäisessä maailmansodassa (1914–1918) merkittäviä ilmataisteluja. kesäkuuta. Britannianilmavoimienvirallinensyntymäpäivä on 1.4.1918, jolloin Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Force yhdistyivät omaksi puolustushaarakseen, Royal Air Forceksi (RAF). Siihen asti sotilasilmailua olivat harjoittaneet Suomen alueella keisarillisen Venäjän lentojoukot. Toisessa osassa lentää Ilmavoimien lähimenneisyydessä palvelleita ja nykyisiä konetyyppejä kuten Hawk ja Vinka. maaliskuuta 2018 virallisia 100-vuotispäiviään. Myös Boeing on luvannut olla tapahtumassa jollain tapaa mukana. Varmistusta siitä, mitkä kaikki HXkandidaatit nähdään ilmassa, ei vielä saatu Reserviläisen lähdettyä painoon, mutta ainakin Ranskan ilmavoimat on luvannut kahden Dassault Rafalen esiintyvän näytöksessä. Lisätietoja näytöksestä: ?naf100.
Niissä kirjattiin yli 55 000 osallistumiskertaa ja ammuttiin 2,6 miljoonaa laukausta. Se ajoittui muun muassa syyskuulle, jolloin liitto pääsi esille valtamedioissa. Viime vuoden myötä Reserviläisliiton liittohallituksen ja valiokunnan rooleja uudistettiin. Sopimus rahoituksesta turvaisi laajenevan kenttätyön Reserviläisliiton jäsenmäärä ja kenttätyö ovat olleet viimeisimmät vuodet hyvässä kasvussa ja nyt liittoa huolettaa kasvun kanssa samanaikaisesti supistunut valtionapu, joka jäi viime vuonna 32 000 euroon. Erilaiset tuet muodostivat noin 18 prosenttia liiton kaikista kuluista. Liitossa tehdään tuloksekasta työtä reservin kenttäkelpoisuuden eteen. Kaikkiaan liiton toimintakulut olivat yhteensä 848 175 euroa ja taloudellinen tulos muodostui 25 170 euroa alijäämäiseksi johtuen muun muassa graa?sen ilmeen uusimisesta sekä aiempaa laajemmasta ostettujen palvelujen käytöstä. Erittäin merkittävä tukija oli myös URLUS-säätiö, jonka 41 396 euron vuokratuki kattoi liiton toimitilojen vuokrat. Urheilutapahtumia järjestettiin 5 600 kappaletta, joissa kirjattiin 33 600 osallistumiskertaa. Lisäksi liittokokouksia kevennettiin. 6 AJANKOHTAISTA RES Vuosi 2017 toi ennätyskorkean jäsenmäärän ja ketterämmän hallinnon Liittohallitus ja valiokunta hakivat omat paikkansa samalla, kun Reserviläisliiton jäsenmäärä nousi ennätyskorkeaksi. Näin ollen liiton kouluttajien työ on ollut varsin tuloksekasta 32 000 euron valtionapuun nähden. Ampumatilaisuuksia järjestettiin vuonna 2017 lähes 7 000 kappaletta. Liitto tuki omien piiriensä hankintoja 24 350 eurolla. Liiton kasvava piirija yhdistystaso, jossa Puolustusvoimien valmiutta palveleva ampumaja urheilutoiminta tosiasiassa tehdään, saisi tarvitsemansa resurssin tällaisen järjestelyn myötä, Pohjola päättää. Liitto sai viime vuonna arvokasta tukea usealta taholta. Tämän lisäksi piirit saivat kuukausittaisia piiritukia ja suoritusperusteisia tukia yhteensä 104 800 euron edestä. Luontevaksi keinoksi liiton toiminnan turvaamiseksi hahmottuukin sopimus puolustusministeriön ja Reserviläisliiton välillä, joka osoittaisi liitolle vakituisemman ja toiminnan kanssa tasapainoisemman valtionavun. Vahvan jäsenkasvun syinä pidetään yhdistysten erittäin aktiivista jäsenhankintatyötä, laadukasta toimintaa yhdistyksissä ja piireissä sekä liiton markkinoinnin ajoittain erittäin suurta näkyvyyttä mediassa. – Kohdennettu somemarkkinointi nuorille nosti tunnettuuttamme seitsemällä prosentilla alle 24-vuotiaiden keskuudessa ja alle 35-vuotiaiden liittyneiden määrässä oli nähtävillä vajaan 10 prosenttiyksikön kasvu. Nykyinen yhden yksipäiväisen liittokokouksen malli maksaa liitolle noin 5 000 euroa siinä, missä edellinen kaksipäiväinen ja kahdesti vuodessa järjestetty liittokokous maksoi 20 000 euroa. Laajentuva ampumaja urheilutoiminta vaatii tulevaisuudessa tasapainoisempaa rahoitusta. Maanpuolustuksen Tuki ry tuki liittoa yhteensä 107 500 eurolla, joka oli erittäin merkittävä liiton piiriorganisaatioiden tukemisen kannalta. Viime vuoden lopulla liittoon kuului 37 704 jäsentä. Toinen vetonaula oli paikallisyhdistysten ja maakunnallisten piirien ampumaja urheilutoiminta, jossa kirjattiin yhteensä 91 000 osallistumiskertaa. Lisäksi MPT:n kautta liitolle kanavoitui 32 000 euron valtionapu. Kaikkiaan liiton jäsenten keski-ikä laski pitkästä aikaa, toiminnanjohtaja Olli Nyberg summaa. Lisäksi päälle kertyvät liiton omat ammunnat sekä työ maanpuolustustahdon hyväksi, liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola kuvailee. Kuva CISORmoniottelusta viime vuodelta.. Laskelma perustuu MPK:n 90 000 koulutusvuorokauden vuositasoon, josta 41 prosenttia on liiton vapaaehtoisten kouluttajien toteuttamaa ja jossa kahdeksantuntisen koulutuspäivän lisäksi valmistelut on huomioitu 1,4:n kertoimella. Teksti ja kuva: Olli Alho vuonna 2017 Reserviläisliiton jäsenyhdistyksiin liittyi 3 174 henkilöä, joka oli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. – Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta mahdollistaa sopimuksen tekemisen. Hallitus sai luontevamman tilan varsinaiselle hallitustyölle eli suunnittelulle ja suurista linjoista päättämiselle, kun juoksevat ja pikkupiirteisemmät asiat keskitettiin valiokunnalle. Tuntipalkkana on 10 euroa. – Erittäin maltillisestikin laskettuna Reserviläisliiton kouluttajien työ pelkästään MPK:n puitteissa voidaan arvioida vuosittain neljän miljoonan euron arvoiseksi
Kerhon kolmannen tukijalan muodostaa muu toiminta. Toiminnan onnistumisen edellytys on hyvä ja monipuolinen tiedotus Facebookissa, kerhon nettisivuilla, lehdessä ja puhelimella. Ammunta on tärkeä toimintamuoto KIM JOKELA Kouvolan Reserviupseerikerhon ja Karjalan prikaatin yhteistoimintapäivässä koulutusrastilla tutustuttiin telamiinaan ja raivauksenestopanokseen.. Kaikkiaan ampumatoiminta edustaa noin kolmasosaa Kouvolan kerhon toiminnasta. Vuoden aikana järjestetään muitakin tapahtumia, kuten kuljetuksia veteraanitilaisuuksiin ja asukkaiden olympialaiset kesällä. Toiminta on kuitenkin jatkunut samanlaisena kymmeniä vuosia. Kerhon jäsenet toimivat kuljettajina asukkaiden asioidessa kaupungilla. – Kymenlaaksossa on edelleen useita varuskuntia, ja niihin meillä on hyvät yhteydet. MPK:n tulevaisuus myös huolestuttaa. Vuoden 2017 toiminnan perusteella yhdistyksille maksetaan yhteensä noin 14 000 euroa. Tavoitteena on koota kattavasti tietoja reserviupseeritoiminnan laajuudesta ja monipuolisuudesta. Täällä osallistutaan paljon ristiin toisten järjestämiin tilaisuuksiin, Haapanen kertoo. Kesällä ampumatoimintaan sisältyy aktiivinen osallistuminen piirin sarjakilpailuihin Tyrrin ampumakeskuksessa niin pistoolikuin kiväärilajeihin sekä omien ja piirin kilpailujen järjestelytehtävät vuoron sattuessa kohdalle. Jatkon kannalta tärkeitä asioita ovat ampumaratojen ja aseenkantolupien joustava ja maanpuolustuksen näkökohdat huomioiva viranomaistoiminta. Sen lisäksi yhdistyksillä on omia, yksilöllisiä toimintamuotoja ja vahvuuksia. ARU jälleen RUL:n toimintakilpailun kärjessä Janne Kosonen rul kokoaa toimintalomakkeella tietoja yhdistyksiltä ja piireiltä toiminnasta. Kuusi eniten toimintapisteitä kerännyttä yhdistystä olivat Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU (360,5 pistettä), Tikkurilan Reserviupseerikerho (334 p), Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerho (269 p), Kouvolan Reserviupseerikerho (258 p), Töölön Reserviupseerit (256 p) ja Porvoon Reserviupseerikerho (249,5 p). Reserviläinen 3/2018 7 AJANKOHTAISTA RUL Vuoden 2017 toiminnan perusteella yhdistyksille maksetaan yhteensä noin 14 000 euroa. Monipuolinen toiminta kiinnostaa – Kerhomme toiminnan vahvuus on monipuolinen toiminta, jossa on tilaisuuksia eri-ikäisille jäsenille, toteavat puheenjohtaja Markus Haapanen ja varapuheenjohtaja Janne Puonti. Alun perin kaikki Haanojan palvelutalon asukkaat olivat veteraaneja, mutta nykyisin on asukkaiden joukossa myös muita. Pitääkö reserviläisjärjestöjen aloittaa uudelleen MPK:lle aikanaan ulkoistettu oma koulutustoiminta, Puonti pohtii. Lisäksi osallistutaan piirin mestaruuskilpailuihin, Ukontie kilpailuun, usealla joukkueella sekä järjestetään kerhon mestaruuskilpailut. Yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä on myös esitelmätilaisuuksia sekä mahdollisuus ekoaseammuntaan. Yksi näistä on veteraanien tukitoiminta, joka on käytännössä kohdistunut erityisesti Haanojan palvelutalon asukkaisiin. Kuljetukset pyritään hoitamaan kootusti ympäri vuoden kahtena päivänä viikossa, jotka ovat normaalisti tiistai ja torstai. Haasteena on tulevaisuudessa nuorien reservin upseerien ja varusmiespalveluksen suorittaneiden määrän väheneminen sekä yhteiskunnan suhtautuminen maanpuolustukseen. Samoin tärkeää on tiivis yhteistyö maakunnan kerhoihin ja reserviläisiin. Jäsenet osallistuvat myös toimintapäivän yhteydessä järjestettävään maastokilpailuun, veteraanikeräyksien tukemiseen sekä koulutustoimintaan MPK:n kursseilla kurssilaisina, kouluttajina sekä kurssin johtajina. Sitoutuneet jäsenet hoitavat kuljetukset ja kerho organisoi toiminnan. Vuoden 2017 toiminnassa painotettiin muun muassa toimintapäivän järjestämistä, tiedotusta, infotilaisuuksia, koulutusta, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja liikuntatoimintaa sekä prosenttiammunnan ilmoitusta. Toinen tärkeä toimintamuoto on ampumatoiminta. Lomakkeen täyttivät määräaikaan mennessä 255 yhdistystä sekä kaikki 20 piiriä. Kouvolassa veteraanikuljetuksia ja aktiivista ampumatoimintaa Kärkisijoille yltäneitä kerhoja yhdistää toiminnan monipuolisuus. ARU oli kärkipaikalla myös vuonna 2016. Tähän sisältyvät muun muassa kunniavartiot, kerhon retket, piirin ja kerhon kokoukset sekä senioriosaston kuukausikokoukset ja esitelmätilaisuudet. Kouvolan Reserviupseerikerhon pitkäaikainen ja ansiokas toiminta on perustunut kolmeen pääryhmään. Mitä sotilaallisen koulutuksen siirtyminen Puolustusvoimille tarkoittaa käytännössä. Tähän kuuluvat sarjakilpailut pistoolilla talvikauden aikana sisäampumaradalla
8 AJANKOHTAISTA Suomen kehittämä etälaukaistava räjähde huomioitiin Kiinassa asti Paavo Airo suomen kehittämä etälaukaistava räjähde eli hyppypanos on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Se on myös Suomen pitkäaikaisen edun ja tavoitteiden mukaista. – Niin se on ollut aina, mutta tahti tuntuu vain kiihtyvän, Sipilä sanoi. Jussi Niinistö on pitänyt sopimusta hulluutena ja kokoomus päätti puoluekokouksessaan jo vuonna 2014, että Suomen on irtauduttava sopimuksesta. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Suomessa hyppypanosta on kutsuttu myös ”sotakentän jumalaksi”. Hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin teollisuusneuvos Kari Kallonen. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) käsitteli aihetta blogissaan maaliskuussa ja kertoi kyseisen kotimaisen innovaation englanninkielisen työnimen olleen ”Take off Canister”. MPT:n puheenjohtajana toiminut vuorineuvos Reijo Karhinen ei jatkanut enää tehtävässään. Ottawan sopimuksen ideana on ollut kieltää miinat, jotka voisivat aiheuttaa vahinkoja siviileille, mikä on riskinä perinteisissä miinoissa. Suomi testaa parhaillaan räjähdettä, jonka tarkoituksena on korvata Ottawan sopimuksen kieltämät jalkaväkimiinat. Se tehoaa myös miehistönkuljetusajoneuvoihin, ja sen avulla voidaan saavuttaa alueja pelotevaikutus eli niin sanottu miinakauhu, joka jalkaväkimiinojen myötä menetettiin. Kari Kallonen MPT:n puheenjohtajaksi Maanpuolustuksen tuki jakoi yli puolen miljoonan euron edestä tukia vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. – Rakenteellisen yhteistyön osalta Suomi osallistuu alkuvaiheessa kolmeen projektiin, joita ovat yhteisen kenttäradion kehittäminen, sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen sekä keskinäinen avunanto kyberturvallisuudessa. – Sitä on minulta epävirallisesti erilaisissa puolustusministeriön kokouksissa kysytty, että mikä tämä uusi sotakentän jumala oikein on, Niinistö kommentoi MTV:n uutisessa. Viimeiset putkimiinat tuhottiin 2015 Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja sai neljä vuotta aikaa tuhota miinansa. Muun muassa kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi maaliskuussa räjähteistä. Konkretiaa yhteistyöhön Tilaisuuden juhlapuhujana toiminut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painotti globaalin toimintaympäristön olevan jatkuvassa muutoksessa. Ottawan sopimus kieltää perinteiset jalkaväkimiinat, joita ei ohjata etänä eikä ihminen päätä, koska ne räjähtävät. Tämä erottaa uuden hyppypanoksen selkeästi vanhoista miinoista. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski maanpuolustuksen tuki ry (MPT) kertoi vuosikokouksessaan SOK:n Ässäkeskuksessa tuistaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi toimiville organisaatioille. Viimeiset putkimiinat räjäytettiin Kittilän Hukkakerossa vuonna 2015, minkä myötä Suomi on täyttänyt Ottawan sopimuksen vaatimukset. Sopimukseen liittyminen on herättänyt laajasti kritiikkiä. – Euroopan unionilla on tärkeä rooli puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden toimijanana. Hyppypanos toimii siten, että räjähde ponkaisee ilmaan ja ampuu sieltä alaspäin terästai volframikuulia. Alustavan ja hyvin todennäköisesti toteutuvan jaon mukaan Suomen Reserviupseeriliitto saa 141 750 euroa, Reserviläisliito 140 250 euroa, Maanpuolustuskiltojen liitto 102 750 euroa, Naisten Valmiusliitto 116 250 euroa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys 69 000 euroa. Maanpuolustusmitalilla miekkojen kera palkittu pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti vuosikokouksen juhlapuheen. Hyppypanosta on kutsuttu "sotakentän jumalaksi". EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen on edennyt viimeisen vuoden aikana vauhdilla. Sipilä painotti puheessaan EU:n tärkeää roolia Suomelle ja korosti myös unionin puolustusyhteistyön tiivistämistä. Aiemmat hyppypanokset toimineet paineanturilla tai anasalangalla Niinistön mukaan Suomi varmistaa, että panos on kansainvälisten sopimusten mukainen. Sipilän mukaan periaatepäätöksistä ja yleisestä keskustelusta ollaan vähitellen pääsemässä myös konkreettisiin tekoihin, joissa Suomikin on mukana. Maailmalla on ollut käytössä sellaisia hyppymiinoja, joiden laukaisu on perustunut paineanturiin tai ansalankaan, ja nekin on kielletty Ottawan sopimuksessa. Lisäksi Suomi on tarkkailijana kahdessa projektissa
Reserviläinen 3/2018 9 MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille etenee Paavo Airo mpk : n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille etenee, sillä hallitus varautuu vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestämiseen. Hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 28,6 miljoonaa euroa. Työryhmän toimintakausi on 13.4.– 29.6.2018 ja sen puheenjohtajana toimii puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström. Hankinnan työllistämisvaikutus lisähankintavarauksineen on Suomessa noin 55 henkilötyövuotta.. Työryhmällä nopea aikataulu Niinistö asetti huhtikuun puolivälissä uuden työryhmän, jonka tavoitteena on laatia vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudelleenjärjestämistä koskevassa mietinnössä ehdotetun kehittämismallin edellyttämät lainsäädäntömuutokset. Hankinta liittyy Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan ja siinä erityisesti joukkojen liikkuvuuden kehittämiseen. Suomen viime vuosien sotilaallisen kriisinhallinnan menot ovat olleet yhteensä noin 100 miljoonan euron luokkaa. Uudistus on tarkoitus saada voimaan 1.1.2020 alkaen, kuten hallituksen kehysriihessä linjattiin. Hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti sotilaallisen kriisinhallinnan varauksista siirretään 6,5 miljoonaa euroa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen, jotta uudistus toteutuu. Tavoitteena on antaa hallitukselle syksyllä esitys aiheesta ja päätös pyritään tekemään vielä tällä hallituskaudella. Kulut syntyvät muun muassa Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämisestä 40 tehtävällä sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentamisesta. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) asettama työryhmä on aiemmin esittänyt, että MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämän sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille edellyttää vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitusta. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen järjestelmän hankinnasta suomalaisen Patria Land Systemsin kanssa. Tähän asti Puolustusvoimat on tilannut MPK:lta sotilaallista koulutusta eli vapaaehtoisia harjoituksia reserviläisille. Uusien siltapanssarivaunujen toimitukset sekä aiemmin hankittujen siltapanssarivaunun ja SISU E15TP-L -siltaautojen muutostyöt ajoittuvat vuosille 2019–2021. Vuodelle 2018 Puolustusvoimat tilasi MPK:lta sotilaallista koulutusta noin 10 500 sodan ajan sijoitetulle reserviläiselle. JALKAVÄKIMUSEO Marssi kanssamme läpi historian! Uutuusnäyttely ”Tie itsenäisyyteen – vapaustaistelu 1918” Jääkärinkatu 6-8, 50100 MIKKELI www.jalkavakimuseo.fi, 015-369666 Tavoitteena on antaa hallitukselle syksyllä esitys aiheesta Suomelle lisää silta-Leopardeja Paavo Airo puolustusvoimat hankkii neljä uutta Leopard 2L -siltapanssarivaunua (kuvassa), puolustusministeriö kertoo. Vaunut rakennetaan aikaisemmin hankittujen Leopard 2A4 -panssarivaunujen alustoille. Samalla hankitaan myös erimittaisten siltojen käsittelykyky aiemmin vuosina 2004–2008 hankittuihin kuuteen Leopard 2L -siltapanssarivaunuun ja yhdeksään SISU E15TP-L -silta-autoon. Uudistuksen myötä MPK:n tehtäviksi jäisivät Puolustusvoimien sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ja varautumisja turvallisuuskoulutuksen antaminen. Vaunut voivat käsitellä erimittaisia Leguan-siltoja
– Paikallisjoukon pitää miettiä, miten se voi toimia tilanteessa, jossa kaikkia lain sallimia sotaväen valtuuksia ei vielä ole otettu käyttöön. – Näin levennämme omia hartioitamme ja annamme myös muille halukkaille mahdollisuuden osallistua yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kilpailevien ruskean ja vihreän joukkueen toiminnan perustana on sissija tiedustelutaistelijoiden aktiivinen ja yllätyksellinen toimintatapa. – Ennen mukaan oli hyvä ottaa saha ja kirves, nyt taskussa kulkee mukana merkittävä määrä ilmaisinja tietokonekapasiteettia. Pahkis toteutetaan yhteistyössä MPK:n kanssa. Monipuolisia tehtäviä Pahkiksella taistelijat saavat myös erillisiä tehtäviä, joissa mitataan suoriutumista monissa reserviläiselle tärkeissä taidoissa. 10 AJANKOHTAISTA Pahkiksessa kohdataan myös hybriditoimintaa Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Stadin Sissit vekaranjärven maastossa järjestettävän Pahkiksen oletustilanteena vastustaja käyttää hybridisotana tunnettua, enemmän tai vähemmän hahmottoman sodankäynnin menetelmiin perustuva taktiikkaa. Myös MPK:lta on saatu hyvää koulutusmateriaalia joukon omaehtoista koulutusta varten. Pahkiksella on usein aiemminkin kehitetty ja kokeiltu siviilistä saatavaa kalustoa, kuten paikantamiseen tarvittavia pantoja, Holmroos kertoo. Stadin Sissit tutkii tänä vuonna osana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen Arjen Ratkaisut -tutkimushanketta, miten reserviläisillä olevaa älypuhelinkalustoa voidaan oikein ja turvallisesti hyödyntää täydentämään paikallisjoukon johtamisjärjestelmiä. Tällöin korostuvat virka-aputehtävät ja muille yhteiskunnan toimijoille annettava tuki, harjoituksen johtaja Antti Holmroos kuvailee. Lisäksi Puolustusvoimat on hiljattain julkaissut yleiseen käyttöön joukkueja ryhmätason ohjeistusta. Stadin Sissien järjestämässä ja johtamassa maasto-, sissitoimintaja johtamisharjoitus Pahkiksessa olennaista ovat myös monipuoliset taistelutekniikat ja taistelijoiden fyysisen kunnon kohentaminen taistelutehtävissä ja erillisissä urheilusuorituksissa. Pahkista yli puoli vuosisataa Pahkis on pidennetyn viikonlopun mittainen, kaikille maanpuolustusaktiiveille avoin maasto-, sissitoimintaja johtamisharjoitus. Keltainen osasto toteuttaa kuvitellun vihollisen erikoisjoukon tehtäviä. Pahkis 2018:lla pannaan osallistujien kunto koetukselle sekä annettujen taistelutehtävien suorittamisessa että harjoituksena osana olevassa urheilusuoritusmittelössä. – Miten vihollisuhkaa saadaan rajoitettua tilanteessa, jossa perinteisesti harjoitellut voimakeinot eivät ainakaan alkuvaiheessa ole joukon käytettävissä. Ennen syyskuun harjoitusviikonloppua on koulutusta, jota voidaan yhä enemmän järjestää itseopiskeluna verkossa. Stadin Sissien ideoiman ja järjestämään Pahkikseen haetaan mukaan osaajia ja tekijöitä myös muista aktiivisista maanpuolustusja reserviläisyhteisöistä. Karjalan prikaati tukee järjestelyjä, mutta tänä vuonna tapahtuma ei ole VEH-harjoitus.. Fyysinen kunto ja sen kehittäminen ovat olennaista joukon suorituskyvyn ja taistelijan toimintakyvyn kannalta. Lähes vuosittain järjestetty tapahtuma on toteutettu myös muilla paikkakunnilla ja hieman vaihtelevin sisällöin. Harjoituksessa on yhteensä 150– 200 osallistujaa ja järjestäjää. Ensimmäinen Pahkis pidettiin vuonna 1965 Pahkajärvellä, josta saatiin tapahtuman nimi. Sissija tiedustelutaistelijat ovat aktiivisia ja toimivat yllätyksellisesti. Tekniikkaa ja fysiikkaa Holmroos kertoo, että Pahkis-harjoituksessa koulutetaan osallistujia monipuolisiin taistelutekniikoihin. Näihin yhdistellään myös muiden kuin sissijoukkojen omaksumia toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. ”Haavoittunutta” kuljetettiin jatkohoitoon 1980-luvulla. Lisäksi osallistuvissa osastoissa on vähitellen vuosien saatossa muotoutunut omia taistelunkestäviä toimintatapoja. Erityinen kiitos kuuluu jo edelliseen Pahkisharjoitukseen osallistuneille koirapartioille, jotka tälläkin kertaa tulevat vahvistamaan harjoituksen sissija vastasissitoimintaa, Holmroos mainitsee
Ystävykset ovat lähdössä 20.–22.4. Suoritusta seuraamassa Satu Kuisma, Jatta Yliluoma, Satu Rämö, Marja-Terttu Stenius, Sirpa Rantamäki ja Anita Linnamäki.. Mukaan lähtivät kaksoissisko Satu Lindgren Orimattilasta, isosisko Marjo Vänskä ja äiti Raija Vänskä, molemmat Tuusulasta. Näin joka kurssilla opitaan tai kerrataan tietyt perusasiat, mutta kun Haminassa valinnaiset osuudet olivat kyberturvallisuus ja sähköttä selviytyminen, saattavat kurssilaiset jossain muualla päin maata oppia matkustusja liikenneturvallisuutta. Kursseilta saa hyviä vinkkejä ja oppeja selviytymiseen poikkeustilanteissa, Reija arvioi. Kevät-Luonetti -harjoitukseen Tikkakoskelle, jossa he osallistuvat Arjen turvallisuus -kouluttajakurssille. Kenelle tällaisesta kurssista olisi hyötyä. MPK:n kurssina toteutettu kurssi keräsi kolmisenkymmentä naista. Nykypäivän ihmisille vesi ja sähkö ovat itsestäänselvyyksiä, eikä osata toimia, kun näitä ei ole. – Sopii kaikenikäisille ja kaikenlaisille. Vänskät osallistuivat perheen koko naisväen voimin. – Tämä on harrastuksena hyödyllinen ja saa itselle paljon. – Hyvä, rento kurssi. Kurssista perusosat ovat pakollisia, mutta osan kurssista (6 h) järjestäjät voivat valita muutamista osioista. Historian havinaa koettiin 6.–8.4. Arjen turvallisuuden asiantuntijoita MNL:n Arjen turvallisuus -kurssi muodostuu erilaisista kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten kotitapaturmat, hätänumeroon soittaminen, toiminta tulipalon sattuessa ja kotivara. – Mutta kuuden kuukauden sijasta kaksi yötä riittää, Marjo arvioi kasarmielämää. – Joululomalla bongasin kurssin MPK:n kalenterista ja kysyin, lähtevätkö muut mukaan. Sen perusosan pakollisena kurssina on ”Arjen turvallisuus”, joka Haminassa toteutettiin Hilkka Rainion ja Kaija Sainion johdolla. Joka kurssilla opitaan tai kerrataan tietyt perusasiat Reija Blom sai uhrin kylkisasentoon. Myös Naisten Valmiusliiton PikkuNastoissa Savotassa ja Fannissa maanpuolustusnaiset vetävät Arjen turvallisuus -kurssin. Pari viikkoa miettivät ja täällä ollaan, kertoo Taru Vardja Mäntsälästä. On saanut paljon hyödyllistä tietoa, Vänskän perheen naiset arvioivat. RUK:ssa, kun osana SALPA 2018 -harjoitusta järjestettiin Maanpuolustusnaisten Liiton ensimmäinen oma Arjen turvallisuus -kurssi. Tänä vuonna kurssit järjestetään vielä Tikkakoskella, Oulussa, Tuusulassa ja Pirkkalassa. Haminassa kouluttajina toimivat Hanni Kangasmäki, Anne Pakkanen, Jaakko Avikainen, Esa Harjula ja Tuomo Pohjantuli. Haminan kurssiin molemmat olivat tyytyväisiä. Kaksoset ovat käyneet aiemmin MPK:n Kriisitilanne-kurssin, ja myös maastokurssit kiinnostavat jatkossa. Tarkoituksena on vetää Vihdissä Arjen turvallisuus -kurssi, mahdollisesti jo ensi syksynä. Mukana samanhenkistä porukkaa, eikä yhtään narisijaa. Pystyy toimimaan ja vaikuttamaan – tekemään omia tekoja isänmaan hyväksi, Tiina miettii toimintaa maanpuolustusnaisissa ja MPK:ssa. Turvallisuusradalla opetellaan muun muassa alkusammutusta sammutuspeitteellä ja sammuttimella sekä elvytystä ja haavojen sitomista. Sopii kaikenikäisille ja kaikenlaisille Vihdin Maanpuolustusnaisista kurssille osallistuivat Tiina Kuosa ja Reija Blom. – On ollut antoisa viikonloppu, kokemuksena ainutlaatuinen. Molemmat ovat käyneet MPK:n kursseja, mutta nyt ajatuksena on ottaa askel eteenpäin. Maanpuolustusnaisten Liitto ja sen toiminta ei ollut naisväelle ennestään tuttua. Reserviläinen 3/2018 11 Arjen turvallisuutta Haminassa Teksti ja kuva: Mervi Liimatainen viime vuonna MPK:ssa valmistui kolme varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusohjelmaa, joista ensimmäisenä Maanpuolustusnaisten Liiton
Kilpailunjohtajan tarkoitus on myös marssittaa partioita kauniissa maisemissa. Heiltä saadaan jotokseen hyvä tuki Mörsky kertoo. Hyvää tukea Mörskyn mukaan järjestävä taho tukeutuu voimakkaasti sekä MPK:n Hattulan koulutuspaikkaan että Panssariprikaatiin, jonka mailla osa jotoksesta tullaan viemään läpi. Siitä tuskin on haittaa. 12 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 3/2018 Panssarijotoksen tavoitteena 70–80 partiota Syyskuussa Hattulan ja Hämeenlinnan alueilla järjestettävä kilpailu tähtää korkealle. – Aulanko on hämäläinen kansallismaisema, josta pyrimme ottamaan tietysti myös hyödyn irti. Lisäksi olemme yhteistyössä Panssarimuseon kanssa, josta saadaan myös rekvisiittaa jotosta varten. Kolmisenkymmentä rastia on tulossa ja tarkoitus on, että niillä ei joudu jonottamaan. – Sellaiset 70–80 partiota pitäisi saada. Mörskyn mukaan myös Hämeenlinnan keskeinen sijainti laskee kynnystä saapua paikalle. Kuva vuoden 2015 syysjotokselta.. Syysjotoksen päävastuullisina järjestäjinä toimivat tällä kertaa Etelä-Hämeen reserviupseerija reserviläispiireistä Hämeenlinnan ja Janakkalan reserviupseerit sekä reserviläiset. Millään pienellä organisaatiolla tämän kokoluokan jotosta ei vedetä läpi. Mörsky vinkkaa, että ammunnasta kiinnostuneille on ainakin luvassa mielenkiintoisia hetkiä. Reserviläisja sotilassarjat järjestetään Panssarijotoksella on reserviläisja sotilassarjat. – Jos katsoo vaikka Joensuuta tai viime vuonna syysjotoksen järjestänyttä Raumaa, niin moni maan toisessa reunassa asuva voi kokea matkan liian pitkäksi. Siitähän se nuppiluku nopeasti tulee, Mörsky ynnäilee. – Prikaatin alueella ollaan ja siihen aiheeseen liittyviä juttuja tulee varmasti. – Karkea arvio on, että lähemmäs 150 ihmistä pitää olla pyörittämässä. Aikatauluja ja tarkempia jotosohjeita voi lukea jotoksen omilta sivuilta: www.panssarijotos.ehrup.net Ampumarasteja tulee neljä Jotoksella menestyminen kysyy muun muassa kartanlukutaitoja. Saadaan varmasti vetovoimainen setti sinnekin. Siinä on tavoitetta, mutta ei se mikään mahdottomuus ole, kilpailunjohtaja Timo Mörsky toteaa. Tulevan syksyn panssarijotoksella rima on hilattu kertaheitosta uusiin korkeuksiin. Mörskyn mukaan panssarijotos ponnistaa nimensä mukaisesti alueelle ominaisista asioista. Suorituspaikkoja on kaavailtu melkein rastille kuin rastille vähintään neljä. Sotilassarja starttaa jo perjantai-iltana yösuunnistuksella, kun taas reserviläissarja ampaisee matkaan lauantaiaamusta. Hattulan ja Hämeenlinnan alueilla järjestettävän jotoksen taustaryhmä on asettanut kovat tavoitteet, mutta Mörskyn mukaan heillä on hyvät edellytykset myös onnistua. Siellä ovat viime kesän SRA:n SM-kisojen järjestäjähenkilöt ampumapuolen vetovastuussa. Lähtö ja maalikin ovat prikaatin alueella. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski tavallisesti valtakunnallisilla syysja talvijotoksilla osallistuvien partioiden määrä on nykyisin huidellut noin 40:n tuntumassa. – Panssariprikaatiin tukeudutaan luonnollisesti myös materiaalien ja fasiliteettien puolesta. – Neljä ampumarastia tulee. Me ollaan aika hyvin keskellä isojen valtaväylien äärellä
Sukupolvi näkyy Suomessakin Suojelupoliisin mukaan terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassa noin 350. – Meillä ei ole onneksi tilanne yhtä paha kuin vaikka Ruotsissa tai Saksassa. Tänä keväänä Kalevalta ilmestyi aiheesta Jihad ja terrori -kirja, jossa hän pyrkii käymään läpi jihadismin ja islamilaisen terrorismin peruskäsitteistöä ja sen tärkeimmät tapahtumat. Osama Bin Ladenin kuoleman takia 2011 ja Isisin nousun myötä tapahtui selkeä siirtyminen. Nouseeko kalifaattiajattelu seuraavaksi pintaan Libyassa, Jemenissä tai ehkä Irakissa. Kaleva ymmärsi näiden terroristien toimivan loogisesti, vaikka heidän logiikkansa ja ajatusmaailmansa täytyi olla täysin erilainen kuin mitä perinteisesti on totuttu ajattelemaan länsimaissa. Kalevan mukaan Isisin ongelma ei ole poistunut mihinkään, vaikka kalifaatti on lyöty. Teksti ja kuva: Tuomas Kaarkoski 21vuotias atte kaleva tuijottaa herkeämättä tapahtumia, jotka vyöryvät television kautta Espoon Otaniemessä sijaitsevaan soluasuntoon. Kalifaatin vuosien 2014 ja 2015 kaltainen kulta-aika on kuitenkin ohi, Kaleva vahvistaa. Jos minä menen puhumaan, että jihad ei ole järkevää hommaa, ei minun sana paina, koska olen kantasuomalainen ja vääräuskoinen. Terrorismikin on 14 VAIKUTTAJA. – Heidän ääni on se, jota kuunnellaan myös muslimiyhteisöissä. – Mietin heti, että eiväthän epärationaalisesti toimivat hullut voi tehdä tallaista iskua. – Ei se ole kadonnut mihinkään. Eihän kukaan kaappaa samanaikaisesti neljää matkustajalentokonetta ilman huolellista suunnittelua, Kaleva kertaa. Nyt on tutkimuksessa nähtävissä siirtymistä takaisin Al-Qaidaan, sen vetovoima on selkeästi taas kasvussa. Hänen mukaansa juuri aatteen hylänneitä pitäisi hyödyntää aktiivisemmin valistustyössä, sillä Kalevan mukaan juuri heitä kuunneltaisiin. Baadermeinho?t, punaiset armeijakunnat ja nekin terrorikampanjat loppuivat aikanaan. Kalevan mukaan ajatus sharia-lakiin pohjautuvasta kalifaatista ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, vaikka Isiksen näkemys siitä lyötiinkin hajalle. Muun maailman tavoin myös nuori Kaleva yrittää rationalisoida television välityksellä aukeavaa tuhoa ja murhenäytelmää, joka tulisi muuttamaan koko maailmaa perustavanlaatuisesti. – Al-Qaida oli pitkään se ykkösjihadistitoimija, eikä siinä ollut mitään epäselvyyttä. Lisäksi prosentuaalisesti meiltä on lähtenyt Isisin riveihin taistelemaan enemmän ihmisiä kuin muista länsimaista. – Suomesta taistelemaan lähteneitä on noin 100. Halu ymmärtää iskun tekijöiden motiiveja johti Kalevan kohdalla ensin alan kirjallisuuden ahmimiseen, joka syveni ajan myötä tutkimuksen tekoon alasta. Epävakaa yhteiskuntajärjestys on perusedellytys, josta kalifaattia haluavat voivat alkaa sitä toteuttaa. Onko siis terrorismin suhteen havaittavissa niin sanottua glory hunter -ilmiötä, kuten urheilussa ja politiikassa, jossa suuret massat hyppäävät menestyjän kelkkaan. On aina mennä mukava mennä voittajan kelkkaan. Kun huomataan, että tämä hevonen ei enää vedä, voikin hypätä taas seuraavan kyytiin. Jihadismi ei ole tullut jäädäkseen Jihadismista kirjan kirjoittanut Atte Kaleva peräänkuuluttaa rehellistä keskustelua, jossa ilmiön ongelmista voitaisiin puhua suoraan. Eräässä tv-haastattelussa spekuloitiin kyseessä olevan mielenvikaisten hullujen toiminta. WTC-iskujen ja siitä seuranneiden vuosien aikana Isisiä ei ollut olemassakaan ja vastaavanlaisesta mediahuomiosta sai nauttia yksinomaan Al-Qaida. Sortuvat World Trade Centerin tornit jättivät monen muun tavoin jälkensä myös Kalevaan. Brutaalin väkivallan ja sen levittämisen uudelle tasolle vienyt Isis on kuitenkin uudessa asemassa, kun sen perustama kalifaatti menetti oikeastaan kaikki alueensa Lähi-idässä. – Ehdottomasti. Kalevan mukaan nykyisen sukupolven takia jihadismin vaikutus tulee näkymään Suomessakin vielä 10–15 vuotta, mutta ikuiseksi hän ei ilmiötä usko. Jos sinne taas menee sen kaiken kokenut ja sanoo, että se ei ole sellaista kuin annetaan ymmärtää, sillä on paljon voimakkaampi vaikutus. Heistä 20 on palannut, 20 on menehtynyt ja osa palanneista ei jatka jihadismin parissa, mutta Suomessakin on olemassa osa, joka jatkaa sitä työtä. – Varmasti se loppuu jossain vaiheessa. Sitä pitäisi tutkia, onko meillä yhteiskunnassa jotain, joka työntää ihmisiä kohti jihadismia, Kaleva pohtii. Joku yksittäinen puukkoisku tai autolla väkijoukkoon ajaminen vielä menisi hulluuden piikkiin, mutta tässä oli skaala niin valtava. – Kalifaatti on saatu löytyä hajalle, vaikka yksittäisiä pieniä taskuja onkin vielä Syyriassa. Aatteen omaksunut sukupolvi on yhä olemassa. Muslimiyhteisön kokoon suhteutettuna prosenttiluku on kuitenkin aika iso. Ihmisiä ne ovat jihadistitkin, heihin pätevät samat psykologiset lainalaisuudet. Vuodesta 2012 kohdehenkilöiden määrä on noussut peräti 80 prosenttia. Sitä on vaikea sanoa. Al-Qaida nostaa päätään Viime vuodet terrorismikeskustelussa oikeastaan kaiken huomion on vienyt jihadistijärjestö Isis
– Varsinkin ylipistolla ja Yleisradiossa pyritään liian usein häivyttämään jihadismin ja islamin uskon välinen yhteys. Kalevan mielestä islamin uskoa ei pidä nähdä minään mörkönä, mutta sen ongelmistakin pitäisi pystyä puhumaan ääneen. – Meillä terrorismintutkimuksessa asioita mietitään liian usein meidän näkökulmasta. Heidän logiikkansa on vain hyvin erilainen kuin meillä. eräänlainen muoti-ilmiö, joka on nyt voimissaan ja sitten tulee jotain uutta. Toki turbulenssia riittää, kun Lähi-idän valtiot ovat olleet viime vuosina niin voimakkaassa käymistilassa, Kaleva sanoo ja nimeää seuraavaksi potentiaaliseksi ongelmakohdaksi Saudi-Arabian mahdollisen hajoamisen. Ikään kuin ei saisi sanoa tiettyjä asioita, vaikka ne ovat monesti täysin selvästi nähtävissä. Pohditaan esimerkiksi, onko tämä uskonnollista vai poliittista väkivaltaa, kun jihadistille ne ovat yksi ja sama asia. Kaleva itse joutui vaimonsa kanssa Al-Qaidan sieppaamaksi Jemenissä joulukuussa 2012. Kalevan mukaan toinen ongelmakohta on se, että ongelmia yritetään aina ratkaista länsimaisesta näkökulmasta lähestyen. Jos sen lähtökohdan ymmärtää, näyttäytyy heidän toiminta hyvinkin loogisena. Keskustelu kärsii siitä, että kaikki suhteellisen keskellä olevat tolkun ihmisetkin halutaan sysätä joko rasistipäähän tai niputtaa ylisuvaitsevaisiksi. Vankina oleminen avarsi Kalevan suhtautumista jihadisteihin. Reserviläinen 3/2018 15. Ääripäät äänessä Kaleva on julkisuudessa pro?loitunut ihmiseksi, joka haluaa puhua asioista suoraan. Hänen mukaansa Suomessa myös jihadismikeskustelua vaivaa ääripäiden kärjistyminen. Kaleva itse uskoo, että jokaisen tieteenalan normeja pitäisi säännöllisesti haastaa ja jättää ottamatta ne perusnormitkin ylhäältä annettuina itsestäänselvyyksinä. – Alkuun tietysti demonisoin heitä, enkä nähnyt, että ihmisiä hekin ovat. Atte Kaleva käy konsultti?rmansa kautta säännöllisesti luennoimassa rauhanturvaajiksi lähteville kohdealueen kulttuurista ja toiminnasta vaarallisissa tilanteissa
Kesäkuussa 1940 sinne tuli JR 34:n ensimmäinen pataljoona ja myöhemmin lisää joukkoja. Sodan aikana Kontiorannassa toimi Järjestelykeskus 1, jonka kautta rintamalle kulki lähes 50 000 täydennysmiestä. Tasan vuotta myöhemmin Ylämyllyltä lähdettiin ”kohti tuntematonta päämäärää”. Kontiorannan varuskunnan synty Kontiolahdelle Joensuusta koilliseen oli Ylämyllyn kaltainen. Se puolestaan jakautui neljäksi valvonta-alueeksi. Vaikka varuskunnat sijaitsivat pääosin naapuripitäjissä, niin Joensuun torille kokoonnuttiin paraatikatselmuksiin. Kesäkuussa paloaukealle saapui myös tykistöä eli vaatimattomissa puitteissa käynnistyi aika monipuolinen varuskunta. Heitä ennen paloaukean läheisyydessä oli majaillut kurikomppania tehtävänään purkaa Karjalan evakoiden tavaroita junista. Seppo Simola joensuun seudulla oli itsenäisen Suomen sotaväkeä jo ennen sotia. Kuva on kaatuneiden muistopäivän paraatista 19.5.1940. Lähimmät sotilaat kuvassa ovat rajamiehiä. Elokuussa 1949 Ylämylly nimettiin virallisesti varuskunnaksi. Ensimmäinen varuskuntakäsky annettiin 28.8.1940. Vastaavanlaisia telttaja parakkivaruskuntia oli välirauhan aikana muuallakin itärajan tuntumassa. SA-KUVA. Romaanista tuttu paloaukea Käsite Joensuun varuskunta on Tuntemattomasta sotilaasta tuttu. Sinnehän hevosmiesten tietotoimiston mukaan paloaukealla Liperin Ylämyllyllä majaillutta joukkoa oltiin siirtämässä. Toukokuussa paikalle oli ehtinyt IV Armeijakunnan pioneereja. Joukkoja sijoitettiin mahdollisille suojajoukkotaistelujen alueille sekä paikoille, joilJoensuun seudulla koulutettiin korpisotureita ja tykkimiehiä 16 HISTORIA Hiljenneet varuskunnat osa 3/8: Rajamiesten koulutus jatkuu yhä. Heinäkuussa 1940 13. Kaupungissa ollut rajavartiosto siirtyi vuonna 1922 Onttolaan, ja Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppania kouluttaa siellä varusmiehiä yhä. Divisioonan joukoille. Noin 3 000 miehen kokoonpano muistutti nykyistä prikaatia. Vuonna 1926 oli palanut 3-4 neliökilometriä metsää ja aukea oli sopiva paikka talvisodasta palaaville 13. Jatkosodan liikekannallepano alkoi ja parakkikylään jäi vain pieni komennusosasto. Välirauhan parakkivaruskunnat Kontiorannassa toimi välirauhan aikana monia eri aselajeja. Divisioonan hallintoalue jaettiin kahdeksaksi ”varuskunnaksi”, joista yksi oli Ylämylly. Parakkivaruskunnan perustaminen kävi romaanissa kerrotulla tavalla. Varuskunta oli venyvä käsite Joensuun seudulle päätyi moni talvisodasta palaava joukko, ja varuskunnasta tuli varsin venyvä käsite. Jalkaväkeä paloaukealle tuli vasta kesällä 1940. Välirauhan aikana Joensuun seudun varuskuntaelämä vilkastui oleellisesti. Ylämyllyn ensimmäinen varuskuntakäsky päivättiin 17.6.1940. Varuskunnasta lähti jatkosotaan JR 9 ja paikalle jäi aluksi pieni komennusjoukkue. Lokakuussa alettiin rakentaa parakkeja varusmiehille ja vaatimattomia asuntoja asuntopulasta kärsivälle kantahenkilökunnalle, josta iso osa oli luovutetusta Karjalasta
Surkeita majoitusolosuhteita parannettiin. Ylämylly tykistövaruskunnaksi Sotien jälkeen Ylämyllyn paloaukea majoitti lyhytaikaisesti rintamalta palaavia joukkoja. le alettiin rakentaa Salpalinjaa. Myös kertausharjoituskomppania kuului kokoonpanoon. Vuonna 1950 valmistui ruokala, joka oli Puolustusvoimien ensimmäinen uudisrakennus sotien jälkeen. Talvisodan jälkeen Suomen tilanne oli epävarma ja Euroopassa käytiin sotaa. Kasarmeja on muunnettu kouluiksi ja päiväkodeiksi. Varuskunnan kehittämistä ei lopetettu, vaan 1950-luvun aikana valmistui uusi ruokala, sotilaskoti sekä korjaamo ja pian näiden jälkeen 33-paikkainen sairaala. Joensuun seudulla Puolustusvoimia edustaa nykyään aluetoimisto sekä Puolustusvoimain palvelukeskus. Jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Pohjois-Savon prikaatin patteristo. Nimi muuttui vuonna 1952 JP5:ksi ja viisi vuotta myöhemmin Karjalan jääkäripataljoonaksi. Ylämyllyn toiminnot siirrettiin vähitellen Kontiorantaan. Ylämyllylle perustettiin varusmiestoimikunta jo vuonna 1967, vaikka valtakunnallisesti idea julkaistiin pari vuotta myöhemmin. Varuskunnan toiminta kuitenkin jatkui osana Pohjois-Karjalan prikaatia. Ampumaleirit pidettiin Kuhmon Vuosangassa ja vuodesta 1974 alkaen myös Nurmeksen Sotinpurolla. Kontioranta korpisoturien kouluttajaksi Rukajärven suunnalta palaavan JR10:n runko sijoittui syksyllä 1944 Kontiorantaan ja se oli rauhan ajan varuskunnan alku. Moni sellainen nuorukainen, jonka palvelus nykyään katkeaisi, selvisi kunnialla varusmiesajasta. Rykmentti supistui samalla jääkäripataljoonaksi (JP/JR3). Ennen Kontiorannasta lähdettiin lomille, mutta kohta sinne voi palata viettämään niitä. Siksi miehiä pidettiin rivissä tavallista enemmän ja palvelusaikojakin pidennettiin, joten joukoille piti kiireesti järjestää edes jonkinlainen majoitus. Kontiorannan tulevaisuus vapaa-ajassa KarJP:stä tuli heinäkuussa 1990 perustetun Pohjois-Karjalan prikaatin runko, mutta jo kahden vuoden kuluttua saatiin ensitiedot prikaatin mahdollisesta lakkauttamisesta. Puolustusvoimia edustaa Itä-Suomen huoltorykmenttiin kuuluva Ylämyllyn varastoalue. JR3:ksi muuttuneen joukon osia oli sijoitettuna myös Nurmekseen. Osaksi PohjoisKarjalan prikaatia Joukko nimettiin Pohjois-Karjalan patteristoksi vuoden 1963 alussa ja siitä tuli itsenäinen joukko-osasto. Pysyvästi sinne jäi Kenttätykistörykmentti 1:n toinen patteristo, joka siirtyi Kontiolahdelta Ylämyllylle helmikuussa 1945. Kokonaisuuden kruunasi uimahalli saunoineen. Patteristo moottoroitiin jo vuonna 1949, mutta työhevosia oli rivissä vielä 15 vuotta. Varuskunta vakinaistettiin 1949 ja sille lunastettiin vähitellen 750 hehtaaria maata. Liperin kunta sai vaihtokaupalla varuskunnan maita ja niille kaavoitettiin Jyrinkylän asuntoalue. Sen myötä viimeisetkin parakit kävivät tarpeettomiksi. Ylämyllyn saama lisäaika oli lopussa, kun AUK:n viimeinen kurssi valmistui 30.11.1996. Ylämyllyllä aloitti kesällä 1990 Joensuun pataljoona, jossa koulutettiin sissejä, kuljettajia sekä AUK:ssa aliupseereja. Toimikunta oli aluksi nimellisesti Pohjois-Karjalan Tykistökillan varusmiesjaosto, mutta toimi jo samoin kuin myöhempi tykkimiestoimikunta eli kehitti varusmiesten vapaaajantoimintaa ja järjesti tanssejakin. Ensimmäinen kivikasarmi valmistui kahta vuotta myöhemmin ja viimeinen vuonna 1976, jolloin Kontiorannassa toimi täysvahvuinen jääkäripataljoona. Ehkä juuri tässä parakissa tuleva kirjailija Väinö Linnakin palvelustovereineen on nauttinut korviketta ja rinkeleitä. Tästä alkaen Ylämylly oli tykistövaruskunta vuoteen 1990 asti. Vuoden 1952 puolustusvoimauudistuksessa Ylämyllylle muodostettiin KTR 1. Kunta lunasti Kontiorannan alueen ja sinne on vastikään hyväksytty mittavan vapaaajan rakentamisen mahdollistava asemakaava. Rykmentin aliupseerikoulu siirtyi Hyrylästä Ylämyllylle kesällä 1954, ja oppilaita alkoi tulla muualtakin maasta paloaukealle, eikä sieltä enää lähdetty Hyrylään tykistöoppia saamaan. Alkeellisia majoitusoloja alettiin parantaa 1950-luvun alussa. Ylämylly oli alueista suurin ja siellä oli parisataa rakennusta. Nimeäminen Pohjanmaan tykistörykmentiksi vuoden 1957 alussa enteili muutosta. Apupalvelusta ja vapaa-ajantoimintaa Varusmiehiä sijoitettiin monenlaisiin apupalvelustehtäviin toisin kuin nykyisin. Pari vuotta myöhemmin Ylämyllyn tykistöä tarvittiin Ouluun perustettuun tykistörykmenttiin. Pian sodan jälkeen Ylämyllyn kasarminhoitoalue käsitti 12 majoitusaluetta, joissa oli noin 450 rakennusta – lähinnä parakkeja ja muita tilapäisrakennelmia. Pohjois-Karjalan patteriston Unimog-vetoinen jaos lähdössä koulutukseen vuonna 1965. Organisaatiota päivitettiin ja varuskuntaa kehitettiin edelleen kunnes 11.10.1989 palveluk17 Reserviläinen 3/2018 seen astui viimeinen erä tykkimiehiä. Ylämyllyllä komennusmiesten tehtävänimikkeitä olivat muun muassa saunanlämmittäjä, sirkkelimies ja vedenajaja. Lähteitä: Elsinen Pertti: Kontiolahden varuskunnan historia 1940–1976 (1976) Marko Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Entiset joukko-osastot 1945–2005 (2013) Marko Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Joukko-osastoperinteet (2008) Turunen Matti: Pohjois-Karjalan prikaati – korpisoturien kouluttaja 1990– 2000 (2000) Paloaukean varuskunta – Ylämyllyn varuskunnan historiikki 1940–1985 (1984) Välirauhan aikainen kanttiiniparakki paloaukealla. Korpisoturien kouluttajana tunnetun Pohjois-Karjalan prikaatin lippu laskettiin vuoden 2013 lopussa. Nimet ja organisaatiot muuttuvat Ylämyllyn tykistöjoukon nimi ja alistussuhteet ehtivät muuttua monta kertaa. SOTAMUSEO SA -K U VA. Ykköskasarmi valmistui vuonna 1952 ja kakkoskasarmi kahta vuotta myöhemmin. Koko varuskunnan huhuttiin siirtyvän sinne paremman rakennuskannan takia, mutta Nurmeksen pataljoona siirrettiinkin muun rykmentin yhteyteen vuonna 1948
Merivoimilla on meneillään myös PT2020-hanke, jossa valitaan uusi pintatorjuntaohjus aluksille ja ajoneuvoalustoille sijoitetuille yksiköille. Se on nykyisinkin Merivoimien käytössä päivitettynä versiona (MTO 85M). Ensimmäinen oli Neuvostoliitosta 1970-luvulla hankittu Tuima-luokka (OSA II). Sekä Laivue 2020 että peruskorjattu Hamina-luokka saavat pääaseekseen tämän vielä kuluvan vuoden alkupuoliskolla valittavan ohjustyypin. 18 KALUSTO Tero Tuominen neljä hamina luokan ohjusvenettä ovat Merivoimien iskukykyisintä kalustoa. Aluksen hyvin käyttöä kestänyt runko on alumiinia. Keulassa 57 mm Boforstykki, sen takana Rheinmetall MASS-harhamaaliheitin. Toinen keskeinen Hamina-luokan asejärjestelmä eli kansirakenteen siiloista laukaistavat Denel Umkhonto -ilmatorjuntaohjukset (ITO-04) säilyvät myös peruskorjauksessa. Kotimaisten ohjusveneiden seuraavat sukupolvet olivat Rauma(90-luvun alussa) ja Hamina-luokka. Kokemukset olivat hyviä ja hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään nyt. Syy on selvä: Merivoimien rajallisia resursseja ei haluta hajottaa samaan aikaan peruskorjaukseen ja Laivue 2020 -uudisrakentamiseen. Kolmen vuoden aikana alus kerrallaan suoritettu korjaustelakointi tehtiin Western Shipyardilla Teijossa. Torpedot tuovat suto-kyvyn Toisen maailmansodan jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta torpedoveneet. Jälkimmäiset saatiin käyttöön vuosina 1998–2006. Hamina-luokka otettiin päivitykseen hieman nopeammin kuin Raumat. Lisää käyttöikää Suunnitelmien mukaan hanke valmistuu vuonna 2021. Työllistävä vaikutus on arviolta 300 henkilötyövuotta. Nykyisin raumalaista laivanrakennusperinnettä jatkava Rauma Marine Constructions on ehdolla Laivue 2020 -luokan rakentajaksi. Sen jälkeen päävastuu meripuolustuksesta jää parhaillaan MLU-päivityksessä (Mid-Life Update) olevalle Hamina-luokalle sekä vielä suunnitteluvaiheessa oleville Pohjanmaa-luokan korveteille (Laivue 2020). Peruskorjaus samalla joukkueella Rauma-luokan MLU:sta vastasi päätoimittajana ja suunnittelijana kotimainen Patria, joka keräsi alihankkijaverkoston tehtävää varten. TERO TUOMINEN NIKO HÄGGMAN / RUOTUVÄKI. Sopimuksen arvo on noin 223 miljoonaa euroa. Silti kaikessa hiljaisuudessa Nuoliluokan tykkiveneissä varustauduttiin 70-luvulla käyttämään vanhempia vaHamina-luokan ohjusveneet peruskorjauksessa Merivoimat jälleen torpedoaikaan. Komentosillan päällä Ceros 200 -maalinosoituslaite ja mastossa Thales TRS-3D -tutka. Niiden pääaseeksi valittiin Saab RBS-15 -ohjus (MTO 85). Pitkittynyt hanke epäonnistui lopulta. Ne edustavat alustyypin neljättä sukupolvea Suomessa. Ohjusvene Hamina vauhdissa. Pääkoneiden ohjausjärjestelmä päivitetään ja koneet huolletaan, samoin kuin vesisuihkupropulsiolinja. Aseet ja tutkat on poistettu. Patria Aviation oy on tehnyt myös alihankintasopimukset taistelunjohto-, torpedoja sensorijärjestelmistä Saabin kanssa. Sisällä ilmastointia tehostetaan ja majoitusjärjestelyjä uudistetaan. Aluksista kahta on käytetty räjähdekokeissa ja ne on sittemmin romutettu. MLU mahdollistaa Hamina-luokan elinkaaren jatkamisen vuoteen 2035 asti. Teknologian kehitys ja muuttuvat uhkat edellyttävät sota-alusten peruskorjausta 10-15 vuoden välein. Takaosan rakenteissa on piilossa kahdeksan DENEL Umkhonto -ilmatorjuntaohjusta siiloissaan sekä neljä MTO-85Mmeritorjuntaohjusta. Puolustusvoimissa hankkeesta vastaa Logistiikkalaitos. tammikuuta 2018. Sopimus allekirjoitettiin 4. Ensimmäinen alus Tornio on jo riisuttuna Western Shipyardin kuivatelakalla Teijossa. Ohjusvene Tornio riisuttuna Western Shipyardin telakalla Teijossa. Laivateknisesti aluksista uudistetaan merenkulkujärjestelmä ja apukoneet. Rauma-luokan alukset (Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) modernisoitiin 2010-luvun alussa. Kannen yläpuoliset rakenteet ovat häiveominaisuuksia parantavaa komposiittimateriaalia. 80-luvulla saatiin käyttöön neljä Wärtsilän rakentamaa Helsinki-luokan ohjusvenettä. Niissä aseena oli MTO 66 eli P-15 Termit (NATOkoodi Styx). Kaksi Helsinki-luokan ohjusvenettä myytiin Kroatian merivoimille vuonna 2008 ja ne ovat edelleen käytössä. Kumpaakin alusluokkaa rakennettiin neljä runkoa Raumalla Aker Finnyardsin telakalla. Perässä kaksi Rolls-Royce Kamewa -vesisuihkupropulsiolaitetta. Alusten alumiinirunko ja kannen yläpuoliset komposiittirakenteet kunnostetaan ja ne saavat uuden maalipinnan. Haastavinta hankkeessa on eri osajärjestelmien ja alihankkijoiden koordinointi sekä kokonaisuuden hallinta. Merivoimat luopuu niistä 2020-luvulla. Haminoiden (Hamina, Tornio, Hanko ja Pori) LV2000MLU -peruskorjaus toteutetaan samalla kokoonpanolla. Siitä huolimatta Suomessa käynnistettiin 60-luvun alussa kehitystyö, jonka tavoitteena oli ilman kuplavanaa kulkeva sähkökäyttöinen torpedo
Ase esimerkiksi kykenee vaihtamaan ammustyyppiä kesken tulitoiminnan. Sama 9LV asennettiin peruskorjauksessa myös Rauma-luokkaan. Havainnekuvassa Torped 47 -kevyttorpedo laukaistaan ruotsalaisaluksesta. Näin päästään aloittamaan koulutus Haminaluokalla. Nykyisin Forum Marinum -museossa Turussa onkin nähtävissä neljällä torpedoheittimellä varusteltu Nuoli 8. Meritorjuntaohjus MTO 85 (Saab RBS-15) on vast'ikään saatu Forum Marinum -merimuseon pysyvään näyttelyyn Turussa. RWS:n aseiksi voidaan asentaa esimerkiksi 12,7x107 NSV -ilmatorjuntakonekivääri tai 7,62x53R PKM -konekivääri. Vaikka kaliperi on pienempi, tuo uusi 40-millinen moderneja ominaisuuksia. 19 Reserviläinen 3/2018 OMINAISUUDET Torped 47 Paino 340 kg Pituus 2,5 m Halkaisija 400 mm Nopeus 10–40 solmua Toimintamatka yli 20 km rastoista löytyviä torpedoita. Saabin kehittämä Torped 47 -kevyttorpedo on suunniteltu erityisesti Itämeren saaristoisiin rannikko-olosuhteisiin. Koska Torped 47 on vasta kehitteillä, lainaa FMV Merivoimien käyttöön vanhempia Torped 45 -versioitaan. Oikeassa laidassa Rheinmetall MASS -harhamaaliheitin. Lankaohjatun torpedon takaa purkautuu kelalta johdin, jonka kautta sille voidaan syöttää maalitietoa laukaisun jälkeen. 57-millisille on puolestaan luvassa uusiokäyttöä Laivue 2020 -korveteilla. Koska Haminat ovat olleet jo valmiiksi maksimipainossaan, niitä on kevennettävä, jotta torpedot ja hinattava syvyysmittain voidaan asentaa. Vastaava RWS on esimerkiksi juuri peruskorjatuilla Pansio-luokan miinalautoilla ja Jehu-luokan kuljetusveneillä. Torpedo kykenee muuttamaan syvyyttä, nopeutta ja suuntaansa. Lisäksi siinä on lasermittain etäisyyden määritykseen. Laivue 2020 -uudisrakennusten johtamisjärjestelmä kilpailutetaan kuitenkin erikseen. Myös aluksen pääsensori, Airbus Defence and Space TRS-3D -ilmavalvontatutka säilyy, mutta sekin päivitetään uusimpaan versioonsa. Samaten komentosillan päälle Hamina-luokassa asennettu Saab Ceres 200 –maalinosoitusjärjestelmä päivitetään peruskorjauksen yhteydessä. Nyt hankittava moderni ja älykäs asejärjestelmä on tarkoitettu erityisesti sukellusveneiden torjuntaan. Kahdeksan Umkhonto-ilmatorjuntaohjuksen siilot ovat piilossa Hamina-luokan kansirakenteissa. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun Suomi lainaa aseita tällaisella järjestelyllä. Lisäksi siinä on aktiivinen hakupää, jonka avulla lopullinen hakeutuminen maaliin tapahtuu. Taustalla neuvostoliittolainen MTO 66 (P-15 Termit). Lavettiin on mahdollista kiinnittää myös 40 mm Heckler & Koch GMG -kranaattikonekivääri. Uusi tykki ja RWS Haminoiden 57 mm Bofors -keulatykki korvataan saman valmistajan modernilla 40 mm Mk.4 -aseella. Kongsberg ST2400 -mittaimet tulevat Rauma-luokan ohjusveneiltä. Alusluokka saa myös Saabin Track?re RWS -aselavetin (Remote Weapon System). Hamina-luokan ohjusveneissä ei ole ollut hinattavaa syvyytettävää kaikumittainta. Se sijoitetaan peräkatteen päältä poistuvan mastorakenteen tilalle. Toisessa maailmansodassa torpedojen maaleina olivat lähinnä pinta-alukset. MLU:n yhteydessä aluksen integroitu Saab 9LV CMS -taistelunjohtojärjestelmä (Combat Management System) korvaa Haminoiden aiemman Atlas ANCS 2000 -laitteiston. RWS:n sensoripaketissa on kamerat näkyvälle valolle ja infrapunalle. Ne laukaistiin sopivalla ennakolla kohti maalia, ja torpedot etenivät sen jälkeen suoraan. SAAB TERO TUOMINEN TERO TUOMINEN. Peruskorjauksessa alukset saavat myös sellaisen. Aseet hankitaan Suomeen yhteistyössä Ruotsin Försvarets Materialverketin kanssa
Yksi jääkärikomppania ja sen tukiosat ovat sijoitettuna loppuvuodesta purettavaan suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan (IRISHFINNBATT) ja toinen komppania niin ikään tukiosineen operaation komentajan reservipataljoonaan (FCR). Koulutuksesta vastaavan Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksen johtaja korostaa operaation tuomaa lisäarvoa Puolustusvoimille ja kansainvälisiä mahdollisuuksia reserviläisille. – Yksi tehtävistä on Libanonin asevoimien kouluttaminen ja perimmäinen tavoite on, että paikalliset kykenevät aikanaan itse huolehtimaan alueen turvallisuudesta, Mäkelä pohtii. Hänen tehtävänsä operaatiossa on taistelupelastaja. Ensi vuoden alusta suomalaiset ovat osa operaation komentajan reservipataljoonaa. 20 REPORTAASI Teksti ja kuvat: Olli Alho vuodesta 1978 toimineen UNIFIL-operaation kolme keskeisintä tehtävää ovat Israelin ja Libanonin rajan sinisen linjan valvonta, Libanonin asevoimien (LAF) tukeminen ja paikallisen väestön avustaminen. Kiireisillä koulutusviikoilla riittää omaksuttavaa asiaa, mutta nuoren miehen mielessä ovat myös operaation pitkän aikavälin tavoitteet. Valmiutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta Porin prikaatissa Säkylässä toimivan ja rauhanturvaajien koulutuksesta vastaavan Kriisinhallintakeskuksen johtaja, everstiluutnantti Pasi Autio on tyytyväinen Libanonin operaatioon ja IRISHFINNBATT:n osuuteen siinä. ”Ympärillä on paljon uutta porukkaa, mutta ryhmäytyminen ja ryhmähenki lähtivät heti rakentumaan mukavasti”, 21-vuotias Elmo Mäkelä kertoo vaikutelmia rotaatiokoulutuksen ensimmäisestä viikosta.. Suomen kriisinhallintajoukossa Libanonissa (SKJL) palvelee tällä hetkellä 340 suomalaista. Mäkelä ja ympärillä harjoittelevat tulevat rauhanturvaajat odottavat innolla rotaatiokoulutuksen viimeisiä viikkoja, joilla siirrytään tehtävänmukaiseen kokoonpanoon ja harjoittelemaan soveltavasti tilanteiden mukaisella tavalla laajemmassa kehyksessä. Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen vahvistettiin Puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi viime kesänä. Kipinä rauhanturvaajaksi lähtemiseen tuli osaksi tuttavalta, mutta palvelus tarjoaa myös ammatillista kokemusta. Perusedellytys joukkoon pääsemiselle täyttyy, kun on asevelvollinen, jolla on varusmiespalvelus suoritettu. Rauhanturvaajan tie alkaa rotaatiokoulutuksesta YK:n UNIFIL-operaation suomalais-irlantilaisen pataljoonan viimeisen rotaation henkilöstö kouluttautuu Säkylässä huhtikuussa. Suomen ja Irlannin yhteistyö Libanonissa on kehittänyt valmiutta tähän muun muassa logististen järjestelyiden ja suunnittelun osalta. – Halukkaille eri alojen osaajille riittää tehtäviä ja motivoitunut reserviläinen voi suurella todennäköisyydellä päästä operaatioon verraten nopeastikin, Autio rohkaisee. Koulutus etenee nousujohteisesti ja valmentaa rauhanturvaajia tehtäviinsä, joita ovat muun muassa erilaiset partionti-, vartiointija saattuetehtävät. Vuosien mittaan ajassa elänyt Libanonin-operaatio on ollut monelle suomalaiselle opettavainen ensimmäinen komennus kansainvälisillä kentillä. Yksi koulutettavista on ensimmäiselle komennukselleen lähtevä 21-vuotias Elmo Mäkelä, joka työskentelee siviilissä turvallisuusvalvojana. Samassa vaiheessa järjestetään myös aseenkäsittelyn perustaidot kertaavat kriha-ammunnat. Ensi vuoden alusta lukien SKJL tulee koostumaan operaation komentajan reservipataljoonaan sijoittuvasta 200 rauhanturvaajasta sekä näiden huoltoja tukiosista, jotka varautuvat toimimaan operaation komentajan käskemällä tavalla, jos tilanne muuttuu haastavammaksi. – Libanonin operaation riskit ovat tällä hetkellä matalammat moneen muuhun operaatioon verrattuna, mutta kon?iktin eskaloitumisen potentiaali ei osoita häviämisen merkkejä ja rauhanturvaajia tarvitaan, Autio selvittää. Käynnissä on toinen viikko, joka pitää sisällään muun muassa koulutusrasteja palveluksessa tärkeistä taidoista, kuten lääkintäkoulutuksesta, toimimisesta räjähdevaarallisella alueella ja miten löydetään paikallisten kanssa luonteva keskustelutyyli. Suomi ja Irlanti ovat myös kierrättäneet pataljoonan johtovastuuta keskenään, minkä myötä suomalaisille reserviläisille ja henkilökunnalle on avautunut enemmän mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin esikunnassa. Edessä on vielä joitakin viikkoja koulutusta ja lähtö Libanoniin osaksi IRISHFINNBATT:ia koittaa toukokuun loppupuolella. Oppitunneilla on käyty läpi yleiset asiat kansainvälisessä operaatiossa palvelemisesta sekä kohdemaan olosuhteista. Ryhmäytyminen alkaa Suomessa Huhtikuun puolivälissä noin satahenkiseen suomalais-irlantilaiseen pataljoonaan liittyvän rauhanturvaajajoukon ensimmäinen koulutusviikko Säkylässä on takana. Operaation päästäkseen ei tarvitse olla jo varusmiehenä valmiusjoukkokoulutettu, eikä kokeneempia ulos rajaavia ikärajoja ole. Motivoituneille hakijoille tarvetta Vallitsevan käytännön mukaan suomalaiset palvelevat Libanonissa neljän tai kuuden kuukauden rotaatioissa ja vuosittain Libanonissa palvelee 500 suomalaista. Ennen operaatiota reserviläinen käy 5–8 viikon mittaisen rotaatiokoulutuksen Säkylässä, jossa saadaan operaatiokohtainen yleiskoulutus. Näin ollen Libanon haukkaa puolet Kriisinhallintakeskuksen vuosittain kouluttamasta tuhannesta reserviläisrauhanturvaajasta. – Reserviläisten ja henkilökunnan sotilaallinen osaaminen on kehittynyt, ja tämä on tukenut reserviläisten ammatillista osaamista siviilissä. Autio pohtii, että hakemuksia voisi tulla enemmän, jos tietoa operaatiosta saataisiin reserviläisille paremmin. Olemme myös päässeet kehittämään Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta monipuolisesti, Autio perustelee. – Ympärillä on paljon uutta porukkaa, mutta ryhmäytyminen ja ryhmähenki lähtivät heti rakentumaan mukavasti, Mäkelä kertoo vaikutelmia ensimmäisestä viikosta. Koulutus tuntuu olemuksesta päätellen saaneen hyvän lähdön