Sivu 5 AJANKOHTAISTA Maavoimat satsaa tykistöön Puolustusvoimat haluaa tykistölle yhden ja saman kaliiperin. Sivu 26 Maaliskuu 3 / 2016 ILTAVAPAA AJANKOHTAISTA Sivut 18–20 Jotos myytiin loppuun. Sivu 8 Tarinat eivät lopu Kirjailija Ville Kaarnakari ammentaa aiheensa sotahistoriasta. Reserviläinen Rauhanturvaajille helpommin apua Uusi tapaturmalaki helpottaa haavoittuneiden arkea Suomessa
010 289 8100 I HELSINKI p. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. . Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä NORMANDIAN MAIHINNOUSU 6. Aikaa jää myös ostoksiin ja omaan seikkailuun. Tänään maamme itsenäisyydestä pitävät huolta reserviläiset. 489 € Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Kronstadt, Terijoki, Summa, Viipuri. VOITA MATKA JÄÄKIEKON SUOMALAINEN PERHEYRITYS Asiantuntijan matkassa laadukkaasti jo 39 vuotta. . Vastaanottaja maksaa postimaksun 10 10 € /kpl Pinssi toimitetaan tyylikkäässä pakkauksessa. 536 € Tallinna, Sinimäen taistelu, Sillamäki, Tartto, Viljandi, Pärnu, Saarenmaa, Hiidenmaa, Haapsalu ja Piispanlinnan puistossa Valgia Neitsyt-esitys, Tallinna. + 0,1717 e/min (alv. . Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä KARJALANKANNAS 10. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala PEKING 18. Tutustu kaikkiin Lomalinjan matkoihin: LOMALINJA.FI 18. . Tärkeää työtämme voit tukea hankkimalla Puolustamisen arvoinen maa -pinssin. Meiltä saat renkaat, huollot sekä asiantuntevan palvelun. Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Etuja sukunimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus KYLLÄ, tilaan Puolustamisen arvoinen maa -pinssiä kpl hintaan 10€/pinssi. – 21.8. Pinssin mitat: 17 mm x 25 mm Osta osoitteesta www.reservilaisliitto.fi /kauppa tai tilaa alla olevalla kupongilla. VIRON RITARIJA PIISPANLINNAT 18. – 13.7. 22.9. 010 289 8101 Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. 10.10. Se on paras meille suomalaisille. 24 %). Reserviläisillä on mahdollisuus ylläpitää omaa kenttäkelpoisuuttaan ja sotilaallista osaamistaan Reserviläisliiton paikallisyhdistyksissä. PUOLUSTAMISEN ARVOINEN MAA Suomi on Kuva: Puolustusvoimat “Suomi on hyvä maa. KENTIES MAAILMAN MUKAVIN PITSTOP KENTIES MAAILMAN MUKAVIN PITSTOP Voit maksaa myös osissa. 1 496 € Matkalla tutustutaan Pekingin mahtavien kulttuurikohteiden lisäksi maan mielenkiintoiseen sotahistoriaan. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola Tornio, Lätäsenoja, Sturmbock-asema, Käsivarren Lappi, Skibotten, Alta, Rovaniemi SOTAHISTORIAA JA KULTTUURIA SUOMEN MONIPUOLISIN ESITE 2016 Tilaa tai selaa netissä! 24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI Palvelumaksu €/varaus TAMPERE p. Kesä tulee ja on oikea hetki suunnata Vianoriin kenties maailman mukavimmalle varikkopysähdykselle. SOTAHISTORIAA SUOMEN JA NORJAN LAPISSA Lapin ruska, saksalaisten toimet Lapin sodan aikana ja kauniit Norjan vuonomaisemat. MM-KISOIHIN! Pyydä huoltotarjous www.vianor.fi ja osallistu upean matkan arvontaan. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth www.reservilaisliitto.fi. 1 348 € Pariisi, Calais, Caen, Saint -Lô. Palvelumaksu 23 €/varaus Asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala HINTA 948 € Ku va Kir siU kk on en Talvisodassa maatamme puolustivat veteraanit. – 12.6., 11. UUTUUS! www.tmnet.fi 5/2016 Member of Nokian Tyres Puhelinpalvelu ma–su klo 7–21 010 401 401 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. – 26.10. 24 %). + 0,06 e/min (alv. Rintamerkkiä käyttämällä myös kerrot, että Suomi on mielestäsi edelleen puolustamisen arvoinen maa. Jopa neljässä erässä korottomasti. 010 289 8102 RYHMÄT p
Kansallisen poikkeuksen saaminen nimenomaisesti sen perusteella näyttäisi tällä hetkellä mahdolliselta. Reserviläisen matkavinkki: Sotilasradioita ja nostalgiaa Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Suunta on oikea, tehtävää riittää yhä Ulkomailla haavoittuneiden asema paranemassa RUL: Ampumatoiminta vahvuutena RES: Isojen päätösten äärellä ”Maavoimien etsikkoaikaa eletään parhaillaan” Suomen häiriöhallinnassa on merkittäviä puutteita Tavoitteena vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaaminen Historia: Määrätietoisella työllä kenttätykistön suurvallaksi Kalusto: Tsaarinajasta nykypäivään – sukellusveneet Suomessa Reportaasi: Jotoksille on selvästi kysyntää Koulutus: Reserviläisten taistelukuntoon ja hyvinvointiin panostettava RUL: Kansainvälistä toimintaa RES: RES:lla useita valokuvakilpailuja 9 22 Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) uskoo Suomen systemaattisen työn kiistellyn asedirektiivin muuttamiseksi kantavan hedelmää. Sivut 10–11 10 Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen lisäksi myös moni muu EU-maa vastustaa asedirektiiviehdotusta. – Vaikuttamisemme keihäänkärki on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen. KANNEN KUVA: PAAVO AIRO Kansallinen poikkeus on mahdollinen ”On erittäin tärkeää, että meillä on mahdollisuus kohottaa asevelvollisista koostuvien joukkojen valmiutta. Puolustusministeri ihmettelee Helsingin Sanomien taannoista pääkirjoitusta, jonka mukaan lobbausta olisi tehty ensisijaisesti metsästyksen puolesta. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti Tuomas Kaarkoski puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomi haluaa kiisteltyyn asedirektiiviin muutoksia nimenomaan ensijaisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen takia. Reserviläinen 3/2016 SISÄLTÖ 3 KESKIÖSSÄ 12 16 ILTAVAPAA 26 28 29 JÄRJESTÖT 22 23 27 AJANKOHTAISTA 5 4 8 7 6 18 21 Yksi meistä: Miksi teet fiktiota sotahistoriasta, Ville Kaarnakari. Sen eteen on kuitenkin tehty paljon työtä ja vaikuttamista on tehtävä prosessin loppuun asti. Niinistön arvion mukaan juuri vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeys Suomen puolustusratkaisussa on asia, joka voi kääntää päätöksen Suomelle edulliseksi. TIINA TAKALA. Ensisijainen tavoitteemme on koko ajan ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen ja sen lisäksi sitten ampumaharrastuksen, asekeräilyn ja metsästyksen. – En tiedä, mistä tällainen käsitys oli syntynyt
He haluavat myös sisältöä siitä hyvästä, että ovat valmiita uhraamaan aikaansa ja rahojaan reserviläistoiminnan hyväksi. 4 PÄÄKIRJOITUS 29.3.2016 Tuomas Kaarkoski Päätoimittaja Tunnettavuuden suhteen töitä riittää yhä Suunta on oikea, tehtävää riittää yhä Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (84.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Geopolitiikan pari vuotta kovana jatkunut lainehdinta peilautuu myös kasvavana kiinnostuksena omaan maanpuolustukseen ja sitä kautta reserviläistoimintaan. RES piti piikkipaikkaa 56,8 prosentin tunnettuudella ennen Reserviupseeriliittoa, jonka tiesi kyselyyn vastanneista 42,6 prosenttia. Suurimmalla osalla yhdistyksistä uudelle jäsenille viestiminen toimii, mutta valitettavasti ei kaikilla. Varsinkin nuorille pelkkä tukeminen jäsenmaksun muodossa puhtaasti aatteelliselta pohjalta on harvinaisempaa. (16.11.) Reserviläistoimintaan riittää tällä hetkellä hyvin imua. Tunnettavuusongelma näkyy varsinkin naisten ja nuorten keskuudessa. Toiminnan pitäminen aktiivisena vaatii myös aktiivista viestintää jäsenien suuntaan. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Savon Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 4/2016 2.5. Tiedän eräänkin tapauksen, jossa noin kolmekymppinen henkilö liittyi viime vuonna liiton jäseneksi. Tai olihan yhdistyksen nimi sentään mainittu kyseisen reserviläisen tämän vuoden laskussa… Ideaalimaailmassa kaikki aktiivireserviläiset olisivat tietysti niin kiinnostuneita reserviläistoiminnasta, että asioista viestimisen laadukkuus olisi täysin toissijaista. (13.4.) 5/2016 1.6. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi tai puh. (28.9.) 8/2016 5.12. (18.5.) 6/2016 5.9. Liiton puolelta sähköpostia tuli, mutta yhdistyksestä johon henkilö liittyi, ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä tullut minkäänlaista yhteydenottoa. Tästä tuoreita esimerkkejä ovat muun muassa Reserviläisliiton kaikkien aikojen ennätykseen kohonnut jäsenmäärä sekä loppuunmyyty ja erinomaisesti järjestetty talvijotos Pohjois-Karjalan Liperissä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että RES ja RUL olivat ne kyselyn kaksi tunnetuinta järjestöä. Uudet jäsenet asettavat myös haasteen liitoille, piireille ja yhdistykselle. Lukemat voisivat olla paljon mairittelevammatkin. Varsinkin ensivaikutelma korostuu näissä asioissa. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski Toimitussihteeri Paavo Airo RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Sotilasasiantuntija Jukka Sonninen Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. Nimittäin kasvu, ja tämä ilman mitään ikärasismia, tulee sieltä missä nuoretkin ovat.. Nousujohteinen toiminta on monen tekijän summa. Tämä käy hyvin ilmi Reserviläisliiton teetättämästä kyselystä, jossa mitattiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat reserviläisjärjestöjä. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee kuitenkin niin moni harrastus ja muu asia, että näin ei luonnollisestikaan ole. Oikeaan suuntaan osoittavista kasvukäyristä huolimatta töitä riittää yhä. Liitoissa ja kentällä on tehty monia asioita systemaattisesti oikein. (09) 4056 2012 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. (18.8.) 7/2016 17.10. Nuoremmille polville on itsestäänselvää, että harrastamisen kohde, olipa se sitten reserviläistoiminta, agility tai jalkapallo, näkyy aktiivisena myös sosiaalisessa mediassa
Vaikka kivut ovat kovat ja käveleminen kepinkin kanssa vaivalloista, ei Pekka sano katuvansa mitään. Pekka ei ollut yksin ongelmiensa kanssa. Aiemmin kuntoutukseen pääseminen on ollut hyvinkin hankalaa, mutta nyt siihen on tullut parannus. Samassa paikassa kuntoutetaan myös sotainvalideja. Hän on kiitollinen heidän asiaansa ajaneille kansanedustajille ja ministereille sekä kaikille tukijoilleen. Myös Valtiokonttori saa kiitosta siitä, että on ollut viime vuosien muutosprosessissa avoimesti mukana. Operaatiot ovat muuttuneet vaativammiksi ja olosuhteetkin erilaisiksi. Paavo Airo kriisinhallinta ja rauhanturvatehtäviin osallistuvat ovat tänä vuonna saamassa oman tapaturmalakinsa. Tässä on lopputulos, uusi laki on tulossa voimaan, Pekka sanoo. –Sotaveteraanit ja -invalidit ovat kunniakansalaisia, ja siksi on upeaa, kuinka hienosti he ottavat rauhanturvaajat vastaan Laitilassa, Pekka sanoo. Kaikilla samanlainen vakuutusturva Kotimaan tehtävästä riippumatta kaikki ovat maailmalla ammattisotilaita. Nyt vuosien työn tulokset ovat viimein konkretisoitumassa, kun uusi, kriisinhallintatehtävät paremmin huomioiva tapaturmalaki on tulossa voimaan. Reserviläinen haastatteli Afganistanissa vuonna 2011 kriisinhallintatehtävässä haavoittunutta Pekkaa. Kuntoutusta Laitilassa Yhdistystä kuvaillaan haavoittuneiden, vammautuneiden ja sairastuneiden suomalaisten rauhanturvaajien ja kriisinhallintaan osallistuneiden etujärjestöksi. Hän ja monet muut ovat käyneet läpi kivisen tien kotiuduttuaan Suomeen, mutta nyt kun uusi laki on kovan työn tuloksena tulossa voimaan, on Pekka tyytyväinen tilanteeseen. Tälläkin hetkellä sadat suomalaiset osallistuvat kansainväliseen kriisinhallintaan. Sotilailla on tähänkin asti ollut sotilastapaturmalaki, mutta on koettu, että kriisinhallintatehtäviin osallistuville tarvitaan oma lakinsa. Yhdistys ajanut vammautuneiden asiaa Vuonna 2011 kuntoutukseen oli erittäin vaikeaa päästä, vaikka työkyky oli mennyt. – Olemme kaikki todella hyvillämme tästä nykytilanteesta. Lailla on tarkoitus erottaa esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana tapahtuvat tapaturmat ja rauhanturvatehtävissä tapahtuvat tapaturmat toisistaan. Hän pyrkii suhtautumaan elämään positiivisesti, vaikka aina se ei ole helppoa. Monet rauhanturvatehtävissä vammautuneet pitivät tilannetta epäoikeudenmukaisena, ja vuonna 2012 he päättivät perustaa yhdistyksen, Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry:n. Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat on tavannut lukuisia ministereitä ja ajanut vammautuneiden rauhanturvaajien asiaa. Vuosien työ tuottaa tulosta Viime vuosina asiat ovat edenneet parempaan suuntaan. Puolustusvoimissa on pidetty meistä huoli, ja tahtotila on koko ajan ollut se, että asiat korjataan. Nyt haavoittuneet ovat päässeet muun muassa Laitilan Terveyskotiin kuntoutukseen. – Heistä on ollut mukavaa, että seurana on myös nuorempaa väkeä. 2013 se rekisteröitiin. 5 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 3/2016 Aiemmin kuntoutukseen pääseminen on ollut hyvinkin hankalaa Ulkomailla haavoittuneiden asema paranemassa Kriisinhallintaja rauhanturvatehtävissä haavoittuneille tulossa oma tapaturmalaki. RUOTSIN PUOLUSTUSVOIMAT Suomalaiset rauhanturvaajat ovat saamassa uuden tapaturmalain tänä vuonna. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät 60 vuotta sitten Suezille. – Kun on yhdistys, on paljon helpompi ajaa asioita, kuin jos jokainen yksin hakisi hattu kourassa apua, Pekka sanoo. – Koen kaikesta huolimatta, että kriisinhallintatehtävät ulkomailla ovat olleet työurani parasta aikaa, nyt eläkkeellä oleva Pekka sanoo. Vaikeista ajoista on menty paljon eteenpäin, ja nyt Pekka ja hänen palvelustoverinsa tuntevat helpotusta. Samoin tehtäviin osallistuneille sotilaille myönnetään veteraanistatus, jolla kuitenkin tarkoitetaan nimenomaan kriisinhallintaveteraania, ei sotaveteraania. Kuvan rauhanturvaaja ei esiinny artikkelissa.. Yhdistys on Pekan mukaan saanut kiitettävän paljon aikaan. Laitilassa Pekka sanoo muun muassa ystävystyneensä erääseen toisen maailmansodan veteraaniin, jota hän kunnioittaa äärimmäisen paljon. Reserviläisillä ja kotimaassa Puolustusvoimissa työskentelevillä on jatkossakin samanlainen vakuutusturva kriisinhallintaja rauhanturvatehtävissä. Veteraanistatuksen saavia on Suomessa noin 45 000
– Haluan kiittää kaikkia toimintaa järjestäneitä henkilöitä arvokkaasta panoksesta yhdistyksen ja maanpuolustuksen eteen. Ampumatoiminta vahvuutena Janne Kosonen rul : n toimintakilpailussa toiseksi korkeimmat pisteet sai pääkaupunkiseudulla toimiva Akateeminen Maanpuolustusyhdistys Akademiska Försvarsföreningen ARU ry, joka on Opiskelijain Reserviupseeripiiri ry:n jäsen. maaliskuuta Eikö riitä, että norjalaiset rohmuavat kaikki hiihtolajien mestaruudet. Tapahtumia on lukumäärällisesti paljon ja osallistujia muutamasta henkilöstä useisiin kymmeniin. #turska #puolustusvoimat quukkeli @quukkeli 4. Kalle Tornberg @kalletornb 17. Suosittu on ollut myös keväisin järjestetty toimintapäivä eri puolilla lähimetsiä, missä reserviläishenkisen viikonlopun on kruunannut höyryävä rosvopaisti. Uusia jäseniä rekrytoidaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan avajaiskarvenaaleissa ja fuksiseikkailussa, jossa järjestämme opiskelun aloittaneille fukseille rastikilpailuunsa yhden maanpuolustushenkisen rastin. Uskon, että tässä on monella yhdistyksellä parantamisen varaa, niin myös meillä ARU:ssa. ARU oli pitkään piirin suurin yhdistys, mutta vuoden lopussa Tampereen opiskelijayhdistys TaKoRU meni ohi maksaneiden jäsenten määrässä. Ilman aktiivisia toimijoita ja osallistujia tapahtumien järjestäminen olisi mahdotonta ja turhaa, Sillanpää tiivistää. Syksyllä toteutettiinkin viestija tulenjohtokurssi, jossa ei ollut lähtötasovaatimuksia. Uudet jäsenet tulee heti toivottaa tervetulleeksi toimintaan ja aktiivisen tapahtumamainonnan piiriin. Tällä hetkellä toiminnan järjestäjiä on riittävästi, mutta kuorman tasaaminen on välttämätöntä ja hyvistä suorituksista tulee muistaa palkita. PEKKA SILLANPÄÄ. Toiminnan oltava monipuolista – Toiminnan monipuolisena pitäminen vaatii paljon työtä ja resursseja ja henkilökohtaisia uhrauksia. Suuri osa uusista jäsenistä tulee tutustumisammuntojen kautta tai ylipäänsä kiinnostuksesta ampumatoimintaan. Syksyllä 2015 koulutuksen aiheena Santahaminassa oli viestija tulenjohtotoiminta. Meillä on käytössä perinteinen sähköpostilista sekä Facebook-ryhmä ja -sivu, Sillanpää sanoo. Ottavat jälkiruuaksi palan #Patria’akin. Viime vuonna ARU:n maksavien jäsenten määrä kasvoi vain kahdella henkilöllä. – Yhdistyksen tapahtumat ovat pitkään painottuneet erityisesti ampumatoimintaan, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Sillanpää. Uusia vastuuhenkilöitä on nyt onneksi löytynyt, ja joka toinen viikko järjestettäviä SRA-vuoroja sekä viikoittaisia pienoispistoolivuoroja vetää viisi pätevöitynyttä ampumakouluttajaa, Sillanpää kertoo. Jäsenmäärän kehitys on eräs keskeinen mitattava suure. Rekrytointipotentiaalia toimintaympäristössä on. Maastoja liikuntatoimintaa sekä yleisötilaisuuksia lisätään ja suunnitellaan jäseniä houkutteleviksi. maaliskuuta Hiipiköhän Ruotsi Natoon ja Suomi taas yllätetään housut kintuissa niin kuin EU-hakemuksessakin. Uusiin jäseniin yhteys heti – Yhteyttä jäseniin pidetään pääasiassa sähköisesti. ARU:n tärkeimpänä toimintamuotona on edelleen kuten monessa muussakin piirin yhdistyksessä ampumatoiminta. ARU:ssa ampumatoimintaa on pitkään erityisen ansiokkaasti pyörittänyt Harri Pärssinen. Hallituspestit ovat tyypillisesti lyhyitä, jolloin jatkuvuus ja ohjeistus ovat ongelmia, Sillanpää pohti. – Nyt toimintaa mietitään enemmän kehitettävinä kokonaisuuksina. #turpo Kadetti A Hirvonen @kadettiakseli Mar 18 Onnea nuorukaisille kadettilupauksen antamisesta! Nauttikaa sarkajuhlasta, se on teidän juhlanne! #upseeriksi2016 #mpkkfi ARU järjestää jäsenilleen maanpuolustuskoulutusta, joka toteutetaan MPK:n kursseina. maaliskuuta Jotta itärajan tulijavirta olisi uskottava poliittinen ase, Venäjän pitää osoittaa, että heillä on on/off kytkin, nyt off-tilassa #turpo VERKOSTA NOSTETTUA Lauri Knuutila @Lutuuri 7. – Viime vuonna otimme tavoitteeksi järjestää vuosittainen jäsenillemme suunnattu MPK-kurssi. 6 AJANKOHTAISTA RUL ARU aikoo lisätä maastoja liikuntatoimintaa sekä yleisötilaisuuksia jäsenilleen. Meillä on suuri toimiva hallitus ja lukuisia toimihenkilöitä, joista on koottu itsenäisiä toimikuntia monille toimintasektoreille. Tulevana syksynä järjestetään myös merihenkisiä jäseniä palvelemaan kurssi meripuolustus ja linnakkeet
käsitellään sääntömuutosehdotusta, joka hallituksen mukaan säästäisi hallintokustannuksia ja lisäisi piirien vaikutusmahdollisuuksia liitossa. Asiantuntijat vai piiriedustajat hallitukseen. – Epäkohdiksi nähtiin liian iso hallitus ja kalliit sekä vähäväkiset liittokokoukset. Näistä henkilöistä tulee kertoa ansiot ja mahdollinen asiantuntijuus esim. – Nykyisen hallituksen rooli on ollut enemmän siunaava, kun puheenjohtajisto ja valiokunta ovat tehneet valmistelut. Saimme tänne myös erinomaiset talviset olosuhteet, vaikka lumi tuli alueella maahan kunnolla vasta tammikuun jälkeen. Antti Toivola Kilpailun tekninen asiantuntija reservin majuri Liperin reserviupseerit – Se, että porukka – toimitsijat ja kilpailijat – olivat positiivisella mielellä ja tapahtumassa oli tekemisen meininkiä. – Toivon, että valtuuston vuosija syyskokoukset tulisivat olemaan nykyisiä liittokokouksia eloisampia ja että niissä hieman haastettaisiinkin hallituksen linjauksia. Kun hallitus viimein alkoi pohtia liiton sääntöjä, nousi esiin tarve isommalle sääntömuutokselle. Myös Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg uskoo sääntömuutoksen olevan vain hyväksi liitolle. Prosessissa noudatettavia periaatteita on kuitenkin tarkoitus säädellä työjärjestyksellä, jota nykyinen liittohallitus valmistelee, Olli Nyberg kertoo. Kaikkien kausi on kolmivuotinen. Lotta Hietaniemi-Sipakko reserviläisliiton vuosikokouksessa 16.4. Samalla hallinto tehostuu, kun nykyistä merkittävästi pienempi liittohallitus voi kokoontua useammin, työskennellä tehokkaammin ja tehdä ne päätökset, jotka sille kuuluvat. Muut järjestöt ovat sinä aikana tehneet samankaltaisia isoja muutoksia ja menneet hallinnollisesti meidän edelle. Mikko Hakala Kilpailija, partio Kuopion reserviupseerikerho reservin yliluutnantti Kuopion reserviupseerikerho – Kokonaispaketti oli hyvä alkujärjestelyistä lähtien. Nyberg on vakuuttunut siitä, että reserviläispiirien vaikutusmahdollisuudet kasvavat niin sanottuun valtuustomalliin vaihdettaessa. Ei tarvinnut esimerkiksi kasata itse telttaa ja miettiä sitä. Tämä taas on ristiriidassa niin yhdistyslain kuin liiton omien sääntöjenkin kanssa, Nyberg sanoo. Kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti. Paavo Airo Reserviläinen kysyi Liperin Paloaukean talvijotokselle osallistuneilta, mikä oli tapahtumassa parasta. Rastit olivat hyviä, niistä erityisesti tiedusteluraportin vieminen oli hauska, kun piti keskittyä muistamaan viesti. Liittokokous kutsutaan koolle vain joka kolmas vuosi. Valtuuston tärkeimpiä tehtäviä on muodostaa liittohallitus, jonka kooksi on kaavailtu puheenjohtajaa ja yhdeksää jäsentä. Mikä oli parasta tämän vuoden talvijotoksella. Sääntömuutoksella tavoitellaan hallintokustannuksissa yli 20 000 euron säästöjä, mikä on suuri summa Reserviläisliiton kokoiselle järjestölle. Oli hyvä, että rasteissa oli sotilaspainotus ja ne olivat monipuolisia. Valtuustopaikkoja jokaisella piirillä on 1–5, joiden lisäksi jokaisella valtuustojäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. – Esimerkiksi liiton suurimmalla piirillä Pirkanmaalla tämä tarkoittaa kymmentä paikkaa valtuustossa, Nyberg selvittää. veteraanityössä, ammunnassa, taloudessa ja niin edelleen. Sen jälkeen on valtuuston vastuulla millaisen hallituksen he näistä ehdokkaista muodostavat. Tällä hetkellä esimerkiksi vuosikokouksissa käy vain noin 10 prosenttia liiton jäsenyhdistyksistä ja kokoukset tuntuvat usein pakkopullalta kun yhtään puheenvuoroa ei pyydetä, Nyberg harmittelee. – Jos sääntömuutos hyväksytään, liitto tulee syksyllä lähettämään kentälle kyselyn, jossa piirit voivat ehdottaa mielestään sopivia henkilöitä hallitukseen. Valtuuston on tarkoitus kokoontua kaksi kertaa vuodessa linjaamaan hallituksen työskentelyä. Ammuntarastithan ovat myös aina hauskoja jotoksilla. LOTTA HIETANIEMI-SIPAKKO Toiminnanjohtaja Olli Nyberg toivoo, että pienen hallituksen ja liiton toimihenkilöiden yhteistyöstä tulee tiivistä.. Tämä on isoin päätös, mitä liitto on tehnyt 20 vuoteen. Hallituksen valintaperusteet ovat vielä linjaamatta. Korkein päätösvalta liitossa säilyy edelleen jäsenyhdistyksillä, jotka kutsutaan kolmen vuoden välein liittokokoukseen. Isojen päätösten äärellä MITEN ON. Telttapatjat ja makuupussitkin oli järjestäjien puolesta hoidettu. Reserviläisliiton sääntömuutos on osa prosessia, jossa tehtiin ensin muodollisia ja juridisia muutoksia yhdistysten ja piirien mallisääntöihin. Ajatuksena oli, että uudistuksella saataisiin kohdistettua taloudellisia resursseja enemmän toimintaan, Nyberg muistelee. 7 Reserviläinen 3/2016 AJANKOHTAISTA RES Liiton sääntöja hallintoremontilla tavoitellaan säästöjä ja tehokkuutta. Jarno Pylkkänen Kilpailija, partio Ryhmä Hau reservin luutnantti Kuopion reserviupseerikerho – Kokonaisuus ja matkan teko olivat parasta jotoksella. Siinä liittovaltuusto koostuu 50 henkilöstä, jotka tulevat kaikista liiton 18 reserviläispiiristä. Valmistelun aikana on esitetty asiantuntijahallitusta mutta toisaalta vaadittu myös piirien edustajia liittohallitukseen. Näissä kokouksissa valitaan liitolle puheenjohtaja, muodostetaan liittovaltuusto ja päätetään strategiasta. – Olen mahdollisesta muutoksesta innoissani
Puolustusvoimilla on pitkällä aikajänteellä halu siirtyä tykistössä yhden ja saman kaliiperin käytäntöön. – Käytettyjen materiaalien markkinat ovat haastavassa vaiheessa. Kustannuksilla Toivonen ei halua tässä vaiheessa spekuloida. Toivosen mukaan Suomen hankintaprosessia helpottaa Norja, jossa on tarve samanlaiselle tykistökalustolle. – Pyrimme hyödyntämään kaikki kustannustehokkaat mahdollisuudet. Orbiter saapuu viimein Tänä vuonna käyttöön otettavasta kalustosta yksi mielenkiintoisimmista on israelilainen tiedustelulennokki Orbiter 2. Tuomas Kaarkoski puolustusvoimien hankinnoista on riittänyt tasaisesti puhetta viime aikoina, mutta pääpaino on ollut lähes yksinomaan Ilmavoimien Hornetien korvaamisessa, joka toteutuu kuitenkin vasta reilusti 2020-luvun puolella. Vanhalla heikot markkinat Toivonen myöntää kalustohankintojen olevan Maavoimissa ja koko Puolustusvoimissa tasapainoilua, jossa moni eri tekijä pitää ottaa huomioon. Lähivuosien ostot tulevat suurella todennäköisyydellä kuitenkin keskittymään täysin uusin laitteiden hankintaan. Tarkkoja summia ei voi sanoa, sillä kilpailutus on yhä kesken, Toivonen toteaa Maavoimien merkittävimmästä hankkeesta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuosikymmenen alussa. Lisäpaukkuja tykistöön Maavoimien vuosikymmenen suurin kalustoinvestointi on Operatiivinen tykistö –hanke, josta Toivonen esitelmöi perjantaina. PUOLUSTUSVOIMAT Rahoitusvaraus on tehty. – Rahoitusvaraus on tehty. Lennokeilla on tarkoitus valvoa alueita, jotka ennen olisi hoidettu miinoittamalla. Maavoimat luonnehti 155 millimetrin tykistöasejärjestelmää moderniksi, suorituskykyiseksi ja kustannustehokkaaksi. Maavoimissa ei saman kokoluokan investointeja ole tulossa. Toivosen mukaan Puolustusvoimilla on pitkällä aikajänteellä halu siirtyä tykistössä yhden ja saman kaliiperin käytäntöön. Kenraaliluutnantti kuitenkin myöntää, että lähivuosina se ei tule onnistumaan ja jatkaa uuden investoinnin olevan askel oikeaan suuntaan. Toivosen mukaan hyvä esimerkki uuden ja vanhan hyödyntämisestä on ilmatorjunta, jossa on 2020-luvulla määrä käyttää modernia NASAMS II –ilmatorjuntaohjusjärjestelmää, mutta myös vanhaa 23 ItK 61:tä eli tuttavallisemmin Sergeitä. Myös Merivoimien kaluston uusinta on edessä vasta ensi vuosikymmenellä. Minilennokkihanke on ollut vuosia pahassa vastatuulessa. Tykistöhanke on tällä hetkellä ensimmäisessä tietopyyntövaiheessa. 8 AJANKOHTAISTA ”Maavoimien etsikkoaikaa eletään parhaillaan” ”Operatiivinen tykistö” on Maavoimien vuosikymmenen merkittävin kalustohanke. Maavoimien komentajan mukaan voikin sanoa kaluston olevan paketti, jossa on vähän vanhaa, vähänuuttajavähänlainattua. Maavoimat katsoo enemmän uusia kalustoja, joilla on tietysti myös pisin käyttöikä. – Norja on tekemässä samanlaisia hankintoja ja he ovat jo testanneetkin eri vaihtoehtoja. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen myöntää, että muiden puolustushaarojen strategiset hankkeet ovat varastaneet päähuomion kalustokeskustelussa. – Meidän etsikkoaikaa eletään parhaimmillaan, Maavoimien mediapäivillä Helsingissä puhunut Toivonen totesi. Suomi tilasi noin 30 miljoonan euron arvoiset lennokit jo keväällä 2012, mutta niiden toimitus on lykkääntynyt aina näihin päiviin saakka. Orbiter-lennokeilla on tarkoitus korvata Ottawan sopimuksen myötä kieltoon menneitä jalkaväkimiinoja. Hankkeen tarkoitus on parantaa Maavoimien iskukykyä kauaskantoisella ja liikkumiskykyisellä tykistöasejärjestelmällä. Sen sijaan Toivonen peräänkuuluttaa, että koko Maavoimia pitäisi sen tärkeyden takia tarkastella strategisena hankkeena. Tästäkin huolimatta Maavoimat on jäänyt investointikeskustelussa sivurooliin. Kenraaliluutnantti Toivosen mukaan Orbiter tullaan esittelemään tarkemmin syyskuussa Helsingin seudulla pidettävän Paikallispuolustusharjoitus 2:n yhteydessä
Osin improvisaation varassa Johtopäätöksenään Kivelä esitti, että häiriötilanteiden ja kokonaisturvallisuuden hallinta on jäsentymätöntä, eikä se vastaa vaatimuksia. Suomi kuuluu vielä turvallisten valtioiden eturiviin, mutta aseman säilymisen puolesta on jo suoritettava hiljainen hälytys. Läänien lakkauttamisen myötä tuhoutui häiriötilanteiden strateginen ja operatiivinen johtamiskyky, ja häiriönhallinta on liiaksi toimijoiden improvisointikyvyn varassa. Reserviläinen 4/2012 9 Reserviläinen 3/2016 Suomen häiriönhallinnassa on merkittäviä puutteita Juhani Kivelä ottaa väitöksessään kantaa kokonaisturvallisuuden hallintaan. . Pelastuslaitosuudistukselle Kivelä antaa hyvän arvosanan, mutta eri turvallisuustoimijoiden välinen yhteistyökoulutus on puutteellista. Kivelän mukaan kansan hyvinvoinnin perusta on sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Valtiovarainministeriön hallinnollisena alivaltiosihteerinä ja valmiuspäällikkönä vuosina 1989–1999 toiminut Kivelä alkoi vankan virkamieskokemuksensa perusteella epäillä, että varautumisessa kaikki ei ole niin hyvin kuin virallisissa johtopäätöksissä on esitetty. Valtion olemassaolon ydin on kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Tuoreena esimerkkinä tästä on viranomaiset yllättämään päässyt pakolaisja siirtolaisvirta Suomeen. Viitekehyksenä oli valtioneuvoston vuonna 2012 tekemä kokonaisturvallisuuden periaatepäätös. Laajassa haastattelututkimuksessa selvitettiin eri hallintoja turvallisuusviranomaisten näkemyksiä varautumisesta. www.kajaani.. HTT Juhani Kivelä puolusti yhteiskunnan häiriönhallinnan tilaa käsittelevää väitöskirjaansa Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. (08) 6155 2555 JÄRÄMÄ STURMBOCK STELLUNG Avoinna 1 14.6.-30.9.2016 tiistai-lauantai klo 11-18 Juhannuksena suljettu. Näyttelyyn ja linnoitusalueelle on pääsymaksu. helmikuuta. Kesäisin +358 (0)16 524 605 Muulloin +358 (0)400 716 908 jaramanlinnoitus.blogspot.fi. Runsaasti yleisöä paikalle houkutellut väitöstilaisuus järjestettiin Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa perjantaina 26. Lintukotoajattelu on väistämättä tullut tiensä päähän. Seppo Simola toista kertaa tohtoriksi väitellyt HTT Juhani Kivelä on tuoreessa väitöstutkimuksessaan perehtynyt suomalaisen yhteiskunnan häiriönhallinnan tilaan vuosina 2012–2014. SEPPO SIMOLA Kajaanin kaupunki Kajaani kasvun kärjessä. tapahtumat Kajaani Info p. Käytännön tason toimijoiden käsityksiä verrattiin viralliseen ”kaikki hyvin”– näkemykseen. Maanpuolustuskoulutusta Kivelä esittää kehitettäväksi kokonaisturvallisuuskoulutuksen suuntaan. Vastaväittäjänä toimi professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Ahonen. Juhani Kivelä: Hiljainen hälytys – Yhteiskunnan häiriötilanteiden hallinnan tila vuosina 2012 – 2014. Tutustu Kajaaniin www.kajaani.
– Vaikuttamisemme keihäänkärki on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen. Ensisijainen tavoitteemme on koko ajan ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen ja sen lisäksi sitten ampumaharrastuksen, asekeräilyn ja metsästyksen. Monia intressejä Suomessa direktiivin ongelmallisuus on tiedostettu hyvin ja suurin osa päättäjistä vastustaa direktiiviesitystä sen nykymuodossa. Asedirektiivit, ja aselait yleisestikin, ovat asioita, jotka herättävät vahvoja tuntemuksia kumpaankin suuntaan. Niinistön mukaan asialliselle palautteelle on aina paikkansa, mutta harkitsematon räyhääminen kääntyy helposti omaa asiaa vastaan. Toimme painokkaasti esille Suomen näkemykset, joille saimme varsin hyvin ymmärrystä. Kyseessä olisi tällöin muun muassa taistelu-, suojausja valvontatehtäviin liittyvä koulutus, Niinistö sanoo. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg on todennut sekä Puolustusvoimien että Suomen tarvitsevan uudistusta, jonka myötä maksimissaan 25 000 reserviläistä voitaisiin valmiuden kohottamisen myötä käskeä välittömästi kertausharjoituksiin. – Ikävä kyllä epäilen varsin vahvasti, että direktiivimuutoksella olisi suuriakaan vaikutuksia siihen, miten terroristit aseita tarvitessaan hankkivat, koska paljonhan laittomia aseita maailmalla liikkuu muun muassa Jugoslavian hajoamissotien seurauksena, Niinistö toteaa. – En tiedä, mistä tällainen käsitys oli syntynyt. 10 Reserviläinen 3/2016 VAIKUTTAJA Tavoitteena vapaaehtoisen maanpuolustuksen turvaaminen Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomella on yhä mahdollisuudet saada kansallinen poikkeus asedirektiiviasiassa. Puolustusministeri pitää Suomen aselupalainsäädäntöä jo nyt varsin tiukkana. Oli sitten mikä asia tahansa kyseessä, niin asiattomalla palautteella on yleensä se ominaisuus, että se voi helposti kääntyä omia tavoitteita vastaan. Vaikka Suomen puolustusratkaisu on EU-tasolla poikkeuksellinen, Niinistön mukaan Suomi ei ole yksin asiansa kanssa. Puolustusministeri ihmettelee Helsingin Sanomien taannoista pääkirjoitusta, jonka mukaan lobbausta olisi tehty ensisijaisesti metsästyksen puolesta. Viimeiset neuvottelut direktiivistä EU:n komission, neuvoston ja parlamentin välillä tullaan käymään kesällä. Nyt lainvalmistelijat tarkastelevat lausuntoja sekä niissä esitettyjä näkemyksiä ja mahdollisia tarkennuksia tai muutosesityksiä. Niinistö on myös itse ollut aktiivinen EU-päättäjien suuntaan. – Tapasimme sisäministeri Orvon kanssa EU-parlamentin asedirektiivistä vastaavan raportöörin, Vicky Fordin. Asia pysyy esillä Asedirektiivillä halutaan suitsia laittomien aseiden saatavuutta. – Asevelvollisuuslain muuttamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 26.2. Tuomas Kaarkoski reserviläistoiminnan rajoja raamittavaa lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on tarkennettu edellisen kerran vuonna 2007. – Puolustusministeriön johdolla on jo jonkin aikaa valmisteltu vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettujen säädösten tarkistamista. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) myöntää lain olevan parhaimmillaan valmistelussa puolustusministeriössä. Myös monilla muilla mailla on omia kansallisia intressejä ajettavanaan, eikä direktiivimuutosten läpimeno alkuperäisessä komission ehdottamassa muodossa ole mikään läpihuutojuttu. Direktiivi rajoittaisi itselataavien aseiden saatavuutta. Loppuvuodesta tapahtuneiden Pariisin terrori-iskujen myötä EU:n komissio julkaisi asedirektiiviehdotuksen, joka toteutuessaan hankaloittaisi paljon reserviläistoimintaa. – Asiallista palautetta suomalaiset ovatkin kiitettävästi erilaisille kotimaisille ja EU:n valmistelutahoille antaneet. Helmikuun lopulla hän kävi yhdessä sisäministeri Petteri Orvon (kok.) kanssa Brysselissä asedirektiivin tiimoilta. Sen eteen on kuitenkin tehty paljon työtä ja vaikuttamista on tehtävä prosessin loppuun asti, Niinistö toteaa. Sen jälkeen esitys voidaan viedä valtioneuvoston yleisistuntoon ja sieltä eduskunnan käsittelyyn, Niinistö kertoo aikataulusta.. Kansallisen poikkeuksen saaminen nimenomaisesti sen perusteella näyttäisi tällä hetkellä mahdolliselta. Muun muassa Suomen omia europarlamentaarikkoja on lähestytty useilla täysin painokelvottomilla viesteillä. Toinen reserviläisiä koskettava ja vireillä oleva lakimuutos koskee asevelvollisuuslakia. – Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäksi olemme muiden samanmielisten EU:n jäsenmaiden kanssa tuoneet voimakkaasti esille alkuperäisen direktiivimuutosesityksen negatiiviset vaikutukset niin ampumaharrastukseen, asekeräilyyn kuin metsästykseen. Niinistön mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli tulee todennäköisesti kasvamaan lain viilaamisen myötä. Tavoitteena on, että tarvittavat säädösmuutokset astuisivat voimaan vuoden 2016 aikana ja tukisivat siten Puolustusvoimien tehtävien toteuttamista niin perusvalmiudessa kuin valmiutta säädettäessä, Niinistö toteaa. Rynnäkkökivääreitä ja konepistooleja muistuttavat itselataavat aseet siirrettäisiin nykyisen tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaisi, etteivät yksityishenkilöt käytännössä saisi niihin enää lupia. Niinistön arvion mukaan juuri vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeys Suomen puolustusratkaisussa on asia, joka voi kääntää päätöksen Suomelle edulliseksi. Hänen mukaansa monella muulla EU-maalla on vielä paljon matkaa Suomen tasolle. Niinistön mukaan Suomi ei ole yksin asiansa kanssa MPK:lle suurempaa roolia paikallisjoukkojen kehittämisessä. Teksti: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tiina Takala puolustusministeri jussi niinistö ( ps .) uskoo Suomen olevan mahdollista saada niin sanottu kansallinen poikkeus kiistellyssä asedirektiiviasiassa. Niinistön mukaan direktiivimuutoksia käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa sekä suurlähettiläsvetoisessa Pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), jonka tehtävä on valmistella EU:n neuvoston työtä. – Suomi on johdonmukaisesti viestittänyt koko prosessin ajan niin EU:n komissiolle, neuvostolle kuin parlamentille, että emme hyväksy asedirektiiviin mitään sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten koulutukseen. Mahdollisesta toimeenpanoajasta Niinistö ei halua kommentoida, koska se puoli asiasta kuuluu sisäministeriön toimialaan. Intohimojen lisäksi asedirektiiviin liittyy myös paljon puhtaasti täysin virheellisiäkin käsityksiä. Tavoitteena tällä hetkellä on, että luonnos saadaan laintarkastukseen lähiviikkojen aikana. Itse direktiivin kykyyn hillitä laitonta asekauppaa Niinistö suhtautuu skeptisesti. – Kun MPK:n toimintaa kehitetään, näkisin sille huomattavasti nykyistäkin vastuullisempaa roolia paikallisjoukkojen kouluttamisessa. Tällaista viestiä on jo puolustusministeriöön saapunut Euroopasta
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan tärkeintä on turvata vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset.
Kenttätykkijaos järjestäytyi 17.3.1916 paraatikentälle ja Jääkäripataljoona 27:n komentaja Maximilian Bayer virallisti pataljoonansa uuden yksikön. Ensimmäinen suuri tykistön voimannäyttö jatkosodassa oli Tuulosjoen ylimenohyökkäys Aunuksessa syyskuun alussa 1941. Nenonen vaikutti merkittävästi myös mittauksen, meteorologian ja topografian kehitykseen. Keväällä 1918 oli tykistöä sekä punaisella että valkoisella puolella. Nenonen tykistön kehittäjänä Suomen kenttätykistön kehitys alkoi 25.5.1920, jolloin silloinen eversti Wilho Petter Nenonen nimitettiin tykistön tarkastajaksi. Vuonna 1779 perustettu Haapaniemen kadettikoulu jatkoi myös Venäjän vallan aikana, ja tykistöoppi oli keskeinen oppiaine. Oppia haettiin aluksi Ranskasta, joka oli maailmansodan voittajia ja huomattava sotilasmahti. Sissitaktiikan alkuna pidetyssä Joutselän taistelussa vuonna 1555 oli myös kevyttä, rekiasenteista tykistöä. Tykistöperinne katkeaa 1809 Suomen Tykistökadettikoulu perustettiin vuonna 1747, mutta sen toiminta lienee sammunut Suomen Tykistörykmentin lakkauttamisen myötä 1810. 12 HISTORIA Seppo Simola mekaanista tykistöä , eli kiviä ja nuolia sinkoavia katapultteja, oli käytössä jo kauan ennen ajanlaskumme alkua. Tähystetystä suora-ammunnasta piti päästä siirrettävissä olevaan ja keskitettävään epäsuoraan tuleen. Talvisodan aikana Nenonen oli hankkimassa kalustoa USA:sta. Nenonen vakiinnutti tuliyksiköksi patteriston. Ensimmäinen suomalainen tykistöjoukko sitten Ruotsin vallan ajan oli Saksassa perustettu jääkäritykistö. Sotavuodet 1939–1945 Talvisodassa riesana oli huutava a-tarvikepula. Vuonna 1794 perustettiin Kuninkaallinen Suomen Tykistörykmentti. Yleistykiksi tuli 76K02. Hän ymmärsi, että tulenjohdon pitää liikkua joukkojen mukana, eli tarvitaan kevyttä radiokalustoa. Tykkejä saatiin venäläisiltä sotasaaliina ja niitä ostettiin myöhemmin saksalaisilta. Jatkosodan innovaatioita olivat tarkemman säähavainnoinnin mahdollistava radiosondi (1942) sekä korjausmuunnin (1943), jolla voitiin kätevästi keskitMäärätietoisella työllä kenttätykistön suurvallaksi Aselajien kehitysvaiheet ja perinteet Suomessa, osa 3/8: Itsenäisen Suomen kenttätykistön perustamisesta 100 vuotta. Ne, jotka eivät pysyneet silloisen huipputekniikan vauhdissa, siirrettiin jalkaväkeen tai vapautettiin palveluksesta. Saksalaiset ilmeisesti aavistivat kouluttavansa itsenäisen Suomen armeijalle kaaderia, vaikka itsenäisyys oli vielä kevään 1918 sisällissodan takana. Ostetun ja sotasaaliina saadun kaluston varassa voitiin jatkosotaan perustaa 77 kenttätykistöpatteristoa sekä lisäksi järeää ja linnoitustykistöä. Talvisotaan mennessä kenttätykistölle oli luotu selkeät taktiset perusteet. Ruotsin vallan pitkä tykistöperinne katkesi silloin, mutta Suomessa annettiin silti tykistökoulutusta. KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT. Autonomian aikana (1809–1917) maassa oli vain venäläisiä tykistöjoukkoja. Vuosina 1918–19 perustettiin kolme kenttätykistörykmenttiä, raskas tykistörykmentti ja vuoritykistöpatteristo. Vuonna 1923 aloitetut Perkjärven leirit olivat aivan keskeinen osa kenttätykistön koulutusta. Kokeilujen jälkeen tykistökeskityksen kestoksi määrättiin minuutti. Määrä oli kaksi kertaa talvisodan loppuvaihetta suurempi. Ruutitykkejä ilmaantui eurooppalaisille sotanäyttämöille 1300-luvun alussa. Taito ei yksin riitä, pitää olla myös tavaraa. Ostetut 130 tykkiä saapuivat maahan Petsamon kautta kevään ja kesän 1940 aikana. Ensimmäinen todennettavissa oleva tykki tuli Suomeen vuonna 1434. Koulu siirtyi Haminaan vuonna 1818. Helmikuussa 1918 käynnistettiin Pietarsaareen Tykistökoulu, joka perusti valkoisen puolen tykistön. Hän hoiti tehtävää lähes katkotta vuoteen 1937 asti. Raketinheitin MLRS M270 saa vuodesta 2016 alkaen lisää suorituskykyä uusien pisteja aluemaaleja vastaan suunniteltujen ampumatarvikkeiden myötä. Noihin aikoihin alkoi kenttätykistö erottautua linnoitustykistöstä. Siellä hiottiin opittua ja kehitettiin uutta. Aselajin henkilöstö oli pitkälti ammattisotilaita. Suomen kenttätykistön syntymävuotena pidetään vuotta 1634, jolloin sotakollegioon nimitettiin tykistömestari
Taistelutilan autioituminen joukkojen vähenemisen myötä sekä liikkuvat operaatiot asettavat haasteita. Tykistöä kehitetään jatkuvasti. Patteristossa saattoi olla lähes yhtä paljon hevosia kuin miehiä. Järjestelmiemme on kyettävä havaitsemaan, paikantamaan ja viestimään halutut maalit koko taistelutilassa. Tuolloin olisi voitu liikekannallepanossa perustaa jopa 108 patteristoa, mutta vain pieni osa niistä olisi voitu varustaa modernilla kalustolla. Näyttö tästä saatiin Tali-Ihantalan suurtaistelussa kesäkuun lopulla 1944. Nenosen syntymäpäivä Kunniamarssi: joukkokohtaiset kunniamarssit Koulutushaaroja: tykkimies, tulenjohtaja, viestimies, säämies Aselajikoulu: Tykistökoulu (1918) Ansioristi: Tykkimiesmitali (1990) Joukko-osastoristi: joukkokohtaiset ristit Perustaistelijan nimitys: tykkimies Aselajimuseo: Museo Militaria Hämeenlinnassa (2013), aiemmin Tykistömuseo (1977–2012) Aselajikilta: Tykkimiehet ry (25.5.1965) Aselajin tunnettu vaikuttaja: Kenraali Wilho Petter Nenonen (1883–1960) Suojeluspyhimys: Pyhä Barbara Aselajivärit (kauluslaatan pohja/ reunus): kirkkaanpunainen/musta 13 Reserviläinen 3/2016 Kenttätykistömme on Euroopan toiseksi vahvin tää suuri tulivoima pienelle maalialueelle. Viime vuosikymmeninä elektroniikan merkitys kenttätykistön kalustossa on korostunut niin tulenjohdossa, mittauksessa kuin tykistötiedustelussakin. Pelkkä rauta ei enää ratkaise. Vuonna 1969 varusmiesten määrä oli suurimmillaan. Haasteena tarkastaja näkee sodan kuvan muutoksen. Uuden tyyppisiä ampumatarvikkeita hankitaan myös, ja tulenjohtoa kehitetään. Kotimainen 155K98 tulitoiminnassa.. Osa kenttätykistöstä oli hevosvetoista 1960-luvun lopulle asti. Siellä pystyttiin keskittämään parhaimmillaan yli 20 patteriston (yli 250 tykin) tuli samaan maaliin. Neuvostoliitosta ostettiin tavaraluotolla 1960-luvulla 130K54 ja 122H63 – kalustoa, jälkimmäistä selvästi runsaammin. Kenttätykistön palvelukseen astui silloin 5 300 miestä, mutta koulutusta haittasi upseeripula. Kenttätykistömme on edelleen putkien määrällä mitaten Euroopan toiseksi vahvin. KENTTÄTYKISTÖ Perinnepäivä: 6. Raketinheittimistö nousi uudelle tasolle vuonna 2006 Hollannista ostetun amerikkalaisvalmisteisen MLRS M270 -kaluston myötä. Kalustolle ollaan parhaillaan hankkimassa uudenlaisia ampumatarvikkeita. maaliskuuta Perinnepäivän peruste: kenraali W.P. Ensimmäistä sodan jälkeistä kotimaista kenttätykkiä, 122K60:tä, valmistettiin vain vähän, mutta se oli alku kehitykselle, joka johti tykkien 155K74 ja 155K83 kautta edelleen käytössä olevaan 155K98:ään. – Suunnitelman mukaan Suomessa on 2020-luvun alussa käytössä uusi, kauas kantava ja itsenäiseen toimintaan kykenevä tykistöasejärjestelmä. Lähteitä: Jyri Paulaharju: Jääkäritykistö 1916–1996 Jyri Paulaharju: Suomen kenttätykistön historia Jyri Paulaharju: Tykistökoulu 1918–1983 Itsenäisen Suomen kenttätykistö rauhan aikana Tykkimies-vuosikirjat Tykkimiesten perustyökalu 122H63 alkaa olla tehokkaan käyttöikänsä päässä. Vuonna 1952 tehtyjä mittavia organisaatiomuutoksia tarkistettiin vuosikymmenen lopulla, mutta kokoonpanot säilyivät lähes ennallaan 1970-luvun lopun suuriin uudistuksiin asti. Nykynäkymät ja tulevaisuus Tykistön tarkastajan, eversti Pasi Pasivirran mukaan koulutuskalusto on modernia ja suorituskykyistä. Patteristot voitiin laajentaa 18-tykkisiksi ja panssariprikaateille saatiin telavetoista tykistöä, joka pysyy paremmin nopealiikkeisen yhtymän tahdissa. – Koulutus toimii mainiosti ja tykkimieshenki on hyvä. Kenttätykistömme koulutuksen valtteja ovat laajamittaiset kovapanosammunnat. Vuonna 1948 määriteltiin koulutuskokoonpanot, mutta sodan kokemuksia hyödyntävä ohjesääntötyö oli käynnistynyt kenttätykistössä jo vuotta ennen. – Taisteluja käydään monimuotoisesti syvällä alueella. Viimeaikainen kehitys Vuosien 1992–93 Saksan kaupoista sai osansa myös kenttätykistö. Rovajärven leirialue otettiin käyttöön vuonna 1949 korvaamaan rajan taa jäänyt Perkjärvi. – Poistuvan kaluston ampumatarvikevarastot mahdollistavat varusmiehille laajamittaiset kovapanosammunnat, mikä on nykymaailmassa poikkeuksellista. Saksasta ostettiin myös raketinheittimiä ja ampumatarvikkeita. Ratsuväkiprikaatiin kuului myös ratsastava patteri, jossa kaluston lisäksi myös henkilöstö liikkui hevosilla. Taktiikassa merkittävä muutos on siirtyminen tuliyksiköiden hajaryhmitykseen. Sotien jälkeinen aallonpohja Sodan loppuminen oli Puolustusvoimille sekä nollapiste että uuden alku. Uutta kalustoa saatiin vasta 1960-luvulla. Jatkosodan lopulla kenttätykistössä palveli noin 50 000 miestä ja toiminnassa oli 86 patteristoa
19.5. Reserviläisten ampumaja senioriturvat astuvat voimaan maksupäivänä klo 24.00 edellyttäen, että turvakausi on alkanut. Suomen Reserviupseerien tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustusvalmiuksia. Jääkäritykistö 100 vuotta -valokuvanäyttely 31.12.2016 asti Sodan värit -valokuvanäyttely 31.8.2016 asti Torniosta Kilpisjärvelle Lapin sota 1944-1945 ja Pohjois-Suomen miinanraivaus 31.12.2016 asti Pioneerit 100 vuotta 1.10.2016 alkaen Päämajan radiokeskus 1941-1945 1.11.2016 alkaen www.museomilitaria.fi Tule viihtymään Museo Militariaan, me odotamme Sinua! Oletko ammuntaa harrastava jäsen. Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Puhelin Syntymäaika Yhdistys/kerho Allekirjoitus AMPUMAja SENIORITURVA Reserviläisten Merkitse rasti ruutuun. Tutustu museon laajaan perusnäyttelyyn ja koe elokuvateatterissa Tali-Ihantalan tykistökeskitys. HINTA 50 € + Toimituskulut 7 €. 80 vuotta täyttäneet jäsenet voivat hankkia Reserviläisten senioriturvan, joka sisältää vain vastuuvakuutuksen. klo 18.00 FL Hannu Huvinen, maatalous yhteiskunnan tukena sotien aikana. toimisto@rul.. Onko ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa. Reserviläisten ampumaturva on tarkoitettu RES:n, RUL:n, SRTL:n, MPKL:n ja MNL:n alle 80-vuotiaille jäsenille. (09) 4056 2054 . Lisäksi ne oikeuttavat osallistumaan em. Valtakunnallinen tykistö-, pioneerija viestiaselajien historiaa esittelevä sotahistoriallinen museo. klo 18.00 museon tutkija FM Samuel Fabrin, Mannerheimin viimeinen matka Suomeen. Tyylikkäitä lahjaja käyttöesineitä reserviupseereille arkeen ja juhlaan. koulutusja julkaisutoimintaan sekä uusien toimintojen kehittämiseen. Tyylikkäitä lahjaja käyttöesineitä reserviupseereille arkeen ja juhlaan. Säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia mm. Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja 500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000 euroon asti. Ampumaturva korvaa vamman hoitokulut 5.000 euroon asti, pysyvän haitan korvauksena 10.000 euroa ja kuolemantapauksessa 5.000 euroa. Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna Puh (03) 682 4600, asiakaspalvelu@museomilitaria.. järjestöjen piirien sekä jäsenyhdistysten ja -kerhojen tapahtumiin tai kilpailuihin, joissa harjoitetaan ammuntaa ja, joissa vaaditaan ampumaturvan tai senioriturvan voimassaoloa. Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa Reserviläisliitosta, puh (09) 4056 2040. Voimassaolon ehtona on lisäksi, että myös jäsenmaksu on maksettu. Reserviläisten ampumaturva ja senioriturva antavat osallistumisoikeuden kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan vakuutusturvan. KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous ampumaturvasta (25 ) senioriturvasta (20 ) Vastaanottaja maksaa postimaksun www.reservilaisliitto.fi TILAUKSET: Puh. Tutustu paremmin: www.rul.?/tukisaatio RESERVIUPSEERIEN KALVOSINNAPPIJA SOLMIONEULAPAKETTI Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Ampumaja senioriturva antavat osallistumisoikeiden RES:n, RUL:n ja RESUL:n niihin liittotason kilpailuja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa. Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Vaihtuvat näyttelyt Kevään 2016 yleisöluentoja 14.4
fi fi
Sukellusveneet laskivat miinoja ja upottivat laivoja niin torpedoilla kuin tykkitulella. Se sijaitsi Aurajoen rannalla vastapäätä Forum Marinumia. Suomalaiset veneet toimivat tuolloin sukellusvene-etsinnöissä, koska niissä oli tuolloin koko laivastomme parhaita kuuntelulaitteita. Veden alta torpedoita laukaisemaan kykenevät alukset olivat nykyisiin verrattaessa alkeellisia laitteita. päivä avautunutta näyttelyä on täydennetty turkulaisella paikallishistoriallisella aineistolla. Lähivesiltämme löytyykin runsaasti tuon ajan hylkyjä. Suurimmat Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso valmistuivat 19301931. Alusten merkitys sotatoimissa jäi vähäiseksi ja panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan. Merivoimat sai käyttöönsä viisi kotimaassa rakennettua sukellusvenettä, jotka edustivat 1920-luvun huipputekniikkaa. Sukellusveneet ja kaksi panssarilaivaa mahdollistanutta vuoden 1927 laivastolakia on jälkikäteen arvosteltu. Vene päätyi romuksi. Vain Vesikko pelastettiin museoalukseksi. Pieni, vuonna 1930 valmistunut Saukko (pituus 33 metriä, uppouma 99/150 tonnia) oli tarkoitettu toimimaan Laatokalla. Sukellusveneistämme neljä rakennettiin Turussa Crichton-Vulcanin telakalla. Ainoana meidän päiviimme säilynyt Vesikko (41 metriä, 250/300 tonnia) suunniteltiin saksalaisen IIA-luoEnsimmäinen suomalainen sukellusvene Vetehinen lasketaan vesille Turussa 1. Siihen kerättyä materiaalia on nyt esillä Turussa. Kummatkin alustyypit kuitenkin toteuttivat niin sanottua Fleet in Being -tehtävää, jossa pelkkä olemassaolo vaikuttaa vastustajan toimintaan. Sukellusveneet olivat 30-luvulla näyttävästi julkisuudessa. kesäkuuta 1930. Niiden pituus oli 63 metriä ja uppouma 493/716 tonnia. Sen jälkeen Merivoimilla on ollut ainoastaan pinta-aluksia. Tätä kiertämään perustettiin muun muassa suunnittelutoimisto Hollantiin. Aseistuksena oli neljä torpedoputkea sekä 76 mm tykki ja 20 mm konetykki. Neljä oli kotimaisia ja kaksi niistä tuli valituksi. Jatkosodan loppuvaiheissa menestystä ei tullut, koska torpedon arvoisia maaleja ei ollut liikkeellä. Tero Tuominen puolustuspoliittisessa keskustelussa nousee aika ajoin esille, pitäisikö Suomenkin hankkia sukellusveneitä. Suomenlinnaan sijoitettu ja äskettäin peruskunnostettu vene on nykyisin Sotamuseon suosituin kohde. Meriliikennettä häirittiin Pohjanlahtea myöten. FORUM MARINUM / AKSELI RANISEN KOKOELMA 16 KALUSTO. Erikoistehtäväänsä varten Saukko voitiin tarvittaessa purkaa osiin maakuljetusta varten. Silti ne kykenivät kylvämään kauhua merenkävijöiden joukkoon. Etenkin vesillelaskut uutisoitiin laajasti. Ne ovat tehokkaimpia aseita toisia vedenalaisia vastaan ja samalla luovat uhan pinta-aluksille. näläistä, 30 saksalaista ja yhdeksän englantilaista. Viides, pieni Saukko, valmistui Kone ja Sillan Helsingin telakalta. Kun keskustelu siirtyy kustannuksiin, realismi voittaa. Suomi sai sen kautta saksalaista tieto-taitoa suunnitteluun. Vuoden 1926 kilpailutuksessa peräti 17 telakkaa eri maista oli lähettänyt tarjoukset Suomen sukellusveneistä. Sukellusvenesota ulottui myös omille lähivesillemme. Veneessä oli kaksi torpedoputkea. Se nostettiin ylös, mutta kunnostamiseen ei ryhdytty. Suomalaiset sukellusveneet myytiin 1953 romuksi. Tilaukset saaneiden telakoiden saksalaisyhteistyö ei jäänyt kilpailijoilta huomaamatta. Vesikko puolestaan upotti kuljetusalus Vyborgin kesällä 1941. Jokainen Vetehis-luokan vene upotti vuonna 1942 yhden Neuvostoliiton sukellusveneen. Vesikon 70-vuotisjuhlan kunniaksi koottiin kesällä 2013 erikoisnäyttely. Toisin kävi 90 vuotta sitten. Merikeskus Forum Marinumissa helmikuun 5. Vedenalaiskautta kesti vain 15 vuotta. Ensimmäinen itsenäisen Suomen sukellusvene oli vetäytyvien venäläisten Hangon satamaan upottama AG 16. Suomessa 30-luvulla rakennettuihin sukellusveneisiin liittyy keskeisesti salainen sotilaallinen yhteistyö Saksan kanssa. Laatokalle sitä ei kuitenkaan koskaan siirretty, vaan se toimi merellä. Viisi venettä – kolme tyyppiä Suomen viisi sukellusvenettä edustivat kolmea tyyppiä. Nuoressa valtiossa oltiin syystäkin ylpeitä itse rakennetuista vedenalaisista. Maailmansodan jälkeen Versaillesin rauhansopimus oli kieltänyt maalta sukellusveneet. Vedenalaista sotaa 100 vuotta sitten Sukellusvenease osoitti ensimmäistä kertaa todellisen merkityksensä ensimmäisessä maailmansodassa. Venäläiset tukeutuivat myös Suomen satamiin. Itämerellä toimi sodan eri osapuolien vedenalaisia: 40 veTsaarinajasta nykypäivään – sukellusveneet Suomessa Itsenäinen Suomi oli hieman yli kymmenvuotias, kun ensimmäinen itse rakennettu sukellusvene laskettiin vesille Turussa. Saksan taistelulaivat olivat hyvä esimerkki: niiden pelkkä siirteleminen satamasta toiseen sai liittoutuneet reagoimaan
Sellainen varmasti lisäisi maamme puolustuskykyä, mutta valtavat hankintaja käyttökustannukset eivät sitä mahdollista. Aiemmin ne laukaistiin periskooppihavaintojen perusteella. Uusien diesel-sähköisten veneiden ilmanotosta riippumattomat AIP-voimanlähteet (Air Independent Propulsion) mahdollistavat jopa viikkojen sukellukset. Moottorit voidaan sammuttaa, kun alus ei liiku. Tuloksena on syntynyt maailmanluokan aluksia. Muutamia aluksia onnistuttiin upottamaan. Ehkä merkittävin saavutus olivat RaumaRepola Oceanicsin Neuvostoliittoon 1987 toimittamat kaksi Mir-luokan alusta. Saksa testasi Turussa vuonna 1933 valmistunutta venettä, joka lopulta lunastettiin Suomen käyttöön. Useita vastaavia aluksia on toimitettu maailmalle. Sotamenestys jäi suhteellisen vähäiseksi. Lisäksi niitä voidaan lankaohjata sukellusveneen omien sensorien avulla laukaisun jälkeenkin. Sellainen nähdään myös aiheesta kertovassa elokuvassa. Erilaisten vaiheiden jälkeen alus päätyi takaisin Suomeen. Vedenalaista huipputekniikkaa Suomalainen vedenalaisosaaminen ei kuitenkaan kadonnut romutettavaksi hinattujen sukellusveneidemme myötä. Siten ääntäkään ei synny. Se toimii museona Suomenlinnassa. Perinteisesti sukellusveneet ovat edenneet sukelluksissa pinta-ajossa ladattujen akkujen virralla. TERO TUOMINEN. FORUM MARINUM / R. Ne pystyvät toimimaan jopa 6 000 metrin syvyyksissä. Nyt käytetään meren ääniä analysoivia kuuntelulaitteistoja, joilla maali paikannetaan. Mir-alukset ovat käyneet muun muassa Titanicin hylyllä. Seinällä on kuvia muista suomalaisista matkustajasukellusveneistä. Se onnistui muun muassa ”upottamaan” lentotukialuksen tulematta havaituksi. Saab Kockumsin Gotland-luokka ja suunnitteilla oleva A26 ovat veneitä, joita on todella vaikea havaita. Talvet Suomen sukellusveneet viettävät Suomenlinnassa 17 Reserviläinen 3/2016 SUKELLUSVENEET SUOMESSA Helmikuussa avautunut näyttely Forum Marinumissa Turussa on avoinna vuoden 2016 loppuun. Kuvassa alus kunnostettuna jatkosodan aikaiseen naamioväritykseensä. AIP-veneet kehityksen kärjessä Ruotsissa on jatkettu sotilaskäyttöön tarkoitettujen sukellusveneiden rakentamista. Osa museon perusnäyttelystä on suljettu uudistamisen takia 13. Talvet ne viettivät Suomenlinnassa. Niihin verrattuna moderni AIPvene on ”reikä meressä”. toukokuuta asti www.forum-marinum.fi kan prototyypiksi. Sukellusvene on siten entistä pelottavampi vastustaja. LINDSTRÖMIN KOKOELMA Vesikko on ainoa säilynyt suomalainen sukellusvene. Forum Marinumin näyttelyssä on nähtävissä pieni SM 100/3 Inati -turistisukellusvene. Jos Suomen ja Ruotsin lähentyminen puolustusyhteistyössä jatkuu, naapurimme sukellusveneiden sisällyttäminen siihen jollain tavoin olisi varmasti perusteltua. Siinä on kolme torpedoputkea ja 20 mm Madsen -konetykki. Suuri Vetehis-luokan sukellusvene merellä. Kirkkaammissa vesissä ne ovat osoittautuneet suosituiksi. Suomessa on rakennettu myös muita vedenalaiseen toimintaan tarkoitettuja aluksia. Turun Laivateollisuuden Kultainen Taimen kuljetti huonolla menestyksellä turisteja Ranuan Simojärvellä. Ydinsukellusveneiden toiminta-aika on käytännössä rajoittamaton. Torpedot kykenevät hakupäillään ohjautumaan maaliin itsenäisesti. Suomen sukellusveneet toimivat vain kesän purjehduskaudella. Ruotsin HswMS Gotland oli vuonna 2005 komennuksella Yhdysvaltain merivoimien harjoituksissa. TERO TUOMINEN Sukellusveneet Suomessa -näyttelyssä on näytillä muun muassa SM 100/3 Inati -turistisukellusvene. Se rakennettiin Raisiossa käytettäväksi Salomonin saarten vesillä. Reaktorit kuitenkin tarvitsevat jatkuvaa jäähdytystä, joten pumppujen ääni voi paljastaa sijainnin. Vaikka perusratkaisu on sama, torpedot ovat kehittyneet valtavasti maailmansotien ajoista. Kuvassa on todennäköisesti Iku-Turso. Nikkeliteräksestä valettujen pallomaisten painerunkojen teknologia oli niin edistynyttä, että kansainvälisen politiikan paineet estivät jatkokehittelyn
– Toivottavasti se tulee myös Norjaan levitykseen! Meilläkin oli viime vuonna levitykseen tullut iso produktio, The Heavy Water War (Kampen om tungtvannet), joka sijoittui Norjaan toiseen maailmansotaan. Sitä ainakin levitettiin paljon kansainvälisestikin, reservin kersantti Tor Egil Fjalestad sanoi. Aivan mahdoton rasti ei sentään ollut, sillä kysymyksissä oli neljä valmista vastausvaihtoehtoa. – Meillä oli vaihtoehtoina lähteä Liperiin tai Tanskaan, mutta valitsimme Liperin, koska täällä on mielenkiintoinen sotahistoria, partion johtaja, reservin yliluutnantti Jens Tore Aakre kertoi. Sen selvä ylittäminen olisi hankaloittanut käytännön järjestelyjä. Kirja alkaa kyseiseltä paikalta ja elokuvakin periaatteessa, vaikka kohtaus onkin kuvattu muualla. Partion nimi Gunnerside tulee juurikin The Heavy Water Wariin liittyvästä tarinasta. Osallistujamäärän katto oli noin sata. Niin olivat myös norjalaiset partio Gunnersiden muodostaneet miehet. Paloaukean talvijotoksella oli yksi Tuntematon sotilas -rasti, jolla mitattiin tietämystä kirjasta ja elokuvasta. Tuntematon sotilas kiinnosti Paloaukea, jolla kilpailukeskus oli, on tunnettu muun muassa Tuntemattomasta sotilaasta. Norjalaiset reserviläiset kersantti Joakim Barnevik, yliluutnantti Jens Tore Aakre ja kersantti Tor Egil Fjalestad olivat iloisella mielellä talvijotoksen päätyttyä. Kun norjalaispartiolle kertoi, että Tuntemattomasta sotilaasta on tulossa jälleen uusi elokuvaversio, innostuivat he. 18 REPORTAASI. Kolmikko oli osallistunut Norjassa kesällä saman tapaiseen reserviläisliikuntatapahtumaan, Commando Raidiin ja saanut sieltä palkinnoksi matkan Paloaukean talvijotokselle. Saksalaiset olivat ammattisotilaita, mutta lähes kaikki muut osallistujat reserviläisiä. Operaatiossa liittoutuneet tekivät Telemarkin raskasvesitehtaalle menestyksekkään sabotaasiretken aiheuttaakseen harmia saksalaisten ydinaseprojektille. Se oli todella mielenkiintoinen, kun siihen liittyvä historia oli tuttua. He olivat tulleet Telemarkista Liperiin alueen sotahistorian houkuttelemina. Liperin jotokselle he päätyivät hieman erikoisella tavalla. Partio koosJotoksille on selvästi kysyntää Paloaukean loppuunmyyty talvijotos keräsi huomattavan paljon nuoria kilpailijoita. Teksti ja kuvat: Paavo Airo jotoksille on tilausta, sen osoitti loppuunmyyty Paloaukean talvijotos. Minisarja on rakennettu Operaatio Gunnersiden ympärille. – Rasti oli vaikea, koska vaikka tiedämme kirjan, emme ole lukeneet sitä, Aakre sanoi. Liperin reserviupseerien ja Liperin reserviläisten järjestämään reserviläisliikuntatapahtumaan osallistui 27 partiota, joista kolme Saksan Münchenistä, yksi Hampurista, yksi Etelä-Norjan Telemarkista ja loput Suomesta. Ulkomaalaisiakin partioita osallistui peräti viisi
Partiot yöpyivät teltoissa lauantain ja sunnuntain kilpailupäivien välisen yön. TaKoRu 1 ja Kuopion Reserviupseerikerho (molemmat 141,5/190 pistettä) TaKoRu 1: Antti Laalahti, Jussi Laalahti, Pauli Järvinen, Mika Kiviluoma Kuopion Reserviupseerikerho: Janne Hyvärinen, Jari Tarvus, Mikko Hakala 3. Tosin ei olisi haitannut, vaikka olisi ollut jopa viileämpikin. Saksalaiset kiittelivät hyviä majoitusjärjestelyjä talvijotoksella. – Lumikengät olivat hyvä valinta tällaiselle parin päivän matkalle. Jos olisimme olleet liikkeessä pidemmän ajan näillä, olisi voinut alkaa väsyttää, baijerilaiset kommentoivat kilpailun jälkeen. 19 Reserviläinen 3/2016 tui norjalaisista, jotka olivat kouluttautuneet Isossa-Britanniassa. Kaikki eivät kamiinoja aivan samanlaisiksi mansikoiksi lämmittäneet. TaKoRu Tampereelta ja Kuopion Reserviupseerikerho päätyivät tasapisteisiin 141,5/190. Gunnerside oli pisteiden laskennan jälkeen kahdeksas. Lumikenkäpartio oli hienosti viides. – Ero saksalaisiin syntyi siinä, että me norjalaiset ja suomalaiset olemme tottuneet hiihtämään lapsesta saakka. Suksi luisti norjalaisilla Ei ole kovin yllättävää, että norjalaisilla suksi luisti hyvin. Charly 1 oli kisassa viides.. Olimme kuitenkin oikein vakuuttuneita saksalaisten toiminnasta, sillä vaikka sukset olivat heille vieraita, sujui jotos heiltä hyvin, Fjalestad sanoi. Kaikilla ei yhtä hyvin suksi luistanut. Neljästä saksalaispartiosta yksi taittoi matkan jalan ja lumikengillä, tosin varsin nopeasti. Partio Vuosi 86 sai ensiapurastilta yhdeksän pistettä kymmenestä. Pirkanmaa 1 (131,5 pistettä) Petteri Mattila, Jukka Kemppilä, Riku Heikkilä, Jari Puustinen Kaikki tulokset osoitteessa www.rul.fi/jotos/talvijotos2016/ tulokset Ensiapurastilta löytyi klassinen lääkintälaukku sekä tehtävässä tarpeeseen tulleita Puolustusvoimien ensisiteitä. – Teltassa oli välillä todella kuuma, kuin saunassa! Välillä piti käydä ulkona vilvoittelemassa, he nauroivat. Partio Charly 1 Saksan Münchenistä yllätti kaikki taittamalla yli 40 kilometrin matkan lumikenkien kanssa, kun muut hiihtivät Suomen armeijan suksilla. Kilpailun voitto jaettiin kahden joukkueen kesken tasan. Loput saksalaiset hiihtivät ja olivat ajoittain vaikeuksissakin suksien kanssa, koska eivät olleet pahemmin ennen hiihtäneet. Eräänkin suomalaispartion asenne oli, että lepo on tärkeintä teltassa ja puita • PALOAUKEAN TALVIJOTOKSEN TULOKSET 1. Yli 40 kilometrin matka taittui hymyssä suin hiihtäen. Lumikengätkin olivat sinänsä heille vieraita, sillä he eivät olleet niitä ennen käyttäneet
Kolme yksittäistä hiihtäjää joutui keskeyttämään. Jotoksille voi ilmoittautua MPK:n koulutuskalenterin kautta ja tietoja niistä löytyy esimerkiksi Reserviläisurheiluliiton nettisivuilta osoitteessa www.resul.fi. Toki mukana oli vanhempaakin väkeä, jopa jo asevelvollisuusiän ohittaneitakin. Positiivista palautetta on tullut erittäin paljon suunnasta ja toisesta, Hirvonen sanoi. Vaikka jotos onkin hyvin perinteinen tapahtuma, niin on hyvä havaita, että tilausta sille on. Charly 1:n kadetit keräsivät pienoiskivääreillä yhteensä 3,5 pistettä kymmenestä. Jotoksia riittää tänäkin vuonna Jotoksia on luvassa vielä useita tänä vuonna. Voitto jaettiin kahden partion kesken tasan Jäänylitysrastilla pisteitä sai muun muassa siitä, jos sotilaiden väli oli 10-30 metriä, reppu oli vain toisella olalla, sauvojen hihna pois ranteen ympäriltä ja suksilla edettiin siteet auki ilman kantapäälenkkejä. Jotosjohtaja, reservin kapteeni Jussi Hirvonen Liperin reserviupseereista piti tapahtumaa kokonaisuudessaan onnistuneena. Suomalaisten joukossa oli sekä miehiä että naisia. Jatkossa ehkä voisi olla enemmän rasteja ja lyhyempi reitti. Esimerkiksi elokuussa on kaksi jotosta, Kajaanin syysjotos sekä Suonenjoen maastopyöräjotos. Pienjoukkueteltat ja makuupussit olivat lainassa Puolustusvoimilta. 20 REPORTAASI lisätköön se, jolla on eniten kylmä. Maasto oli mäkistä, ja välillä suksilla tultiin lujaakin alas. Kaikki partiot pääsivät maaliin. – Osallistujamäärän huomioon ottaen, ja vaikka ampumarastilla syntyi pitkiäkin jonotusaikoja, niin erittäin tyytyväinen pitää olla. Mäntsälästä tulleen Ruutiukkojen Markku Kyytsönen, Markku Malinen ja Harri Pasanen kokosivat aseita asekäsittelyrastilla. Nuoria osallistujia paljon Yksi jotoksen positiivisista piirteistä oli, että suomalaiskilpailijoista merkittävä osa oli nuoria, 1990-luvulla syntyneitä. Esimerkiksi tässä mäessä sukset osoittivat ylivoimaisuutensa nopeudessa, sillä pitkä mutta jyrkkä mäki oli hetkessä laskettu.. Pistoolin toimintakuntoon laittaminen oli vaikeaa, sillä ”ei tuota siviilissä tule pahemmin käytettyä”, he kertoivat. Nuorten osallistujien määrä ilahdutti Hirvosta. Paloaukean talvijotoksen ensimmäinen rasti oli ammuntarasti Pärnävaaran urheilukeskuksessa. – Keliin nähden matka oli pikkuisen raskas, mutta silti partiot tulivat molempina päivinä maaliin oletettua nopeammin. – Yllättävää, että oli niin paljon nuoria ja kattava maantieteellinen peitto